TAMPEREEN KAUPUNGIN TOIMISTOALAN HENKILÖSTÖ JHL RY 249 Hallitus ja toimihenkilöt 2016

Transkriptio

1 1

2 TAMPEREEN KAUPUNGIN TOIMISTOALAN HENKILÖSTÖ JHL RY 249 Hallitus ja toimihenkilöt 2016 HALLITUS Puheenjohtaja Tiina Hakala Moreenia Varapuheenjohtaja Markku Nuutila TREDU Sihteeri Tanja Sarapova Palkat2/KOPPARI Jäsenet Kirsi Karttunen TALVE Sisko Ilkka Palkat1/KOPPARI Kirsti Mikkola Palkat 2/KOPPARI Miia Nieminen KAKE/JOLI Tanja Löytty KOPPARI Varajäsenet Ritva Niemi KIR/METSO Timo Lapila Tuomi Logistiikka Tuula Kangasniemi-Salmi KOPPARI Tehtävänjako yhdistyksessä Taloudenhoitaja Miia Nieminen KAKE/JOLI Opintosihteeri Ritva Niemi KIR/METSO Vapaa-aikavastaava Sisko Ilkka Palkat1/KOPPARI Vapaa-aikavastaava Kirsti Mikkola Palkat 2/KOPPARI Nuorisotiedottaja Tanja Löytty KOPPARI Kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö Timo Lapila Tuomi Logistiikka Tiedotussihteeri Markku Nuutila TREDU Jäsenasiainhoitaja Tiina Toukomaa JHL Luottamusmiehet Museot Tuomi Logistiikka oy Tredu Mupa / Vapriikki Kim Karvinen Logistiikka / keskusvarasto Timo Lapila Santalahdentie Markku Nuutila TS-Kvtes varapääluottamusmies Ritva Niemi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tampere.fi Poikkeukset: jäsenasiainhoitaja jhl249@outlook.com, timo.lapila@tuomilogistiikka.fi Yhdistyksen toimisto Satakunnankatu 30 C 7, Tampere Avoinna keskiviikkoisin klo Puhelin Sähköposti jhl249@outlook.com Kotisivu jhl249.jhlyhdistys.fi Facebook.com/jhl249 Tilinumero TSOP FI

3 Puheenjohtajan terveiset Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa työhyvinvoinnista. Siitähän puhutaan ja kirjoitetaan paljon, mutta mitä se oikeastaan on? Työhyvinvointi voidaan määritellä monella eri tavalla. Tässä niistä yksi: työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät mm. hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvointi vaikuttaa oleellisesti esim. työssä jaksamiseemme. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määrä laskee. Koemme työhyvinvointia tuottavan työn mielekkäänä ja palkitsevana. Yksittäisen työntekijän kokemuksena työhyvinvointi tarkoittaa koettua hyvinvointia, vireystilaa, toimintakykyisyyttä ja motivoituneisuutta työssä. Työhyvinvoinnin kokeminen näkyy työn sujumisena, työilona, osaamisen kehittymisenä ja myönteisenä asenteena. Meidän yksilölliset erot vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemiseen. Elämäntilanteet ja tarpeet vaihtelevat, samoin rajat kohtuullisina tai haitallisina koettujen vaatimusten välillä. Kokemukset työhyvinvoinnista perustuvat työympäristön, työn ja vapaa- ajan sopusuhtaiseen kokonaisuuteen. Kokemusta ei voida rajata koskemaan pelkkää työpaikkaa tai aikaa. Vapaaaikakin vaikuttaa työhyvinvointiin, koska silloin mielen ja kehon tulisi palautua työn aiheuttamasta kuormituksesta. Työn ja vapaa- ajan rajojen tulisi olla hallinnassa. Työntekijänä vastaamme arkityön sujumisesta, omasta hyvinvoinnista, osallistumme yhteistyöhön ja otamme ongelmat esille ja keskustelemme niistä. Me vastaamme ammatillisen osaamisemme ylläpitämisestä. Itse kukin meistä voi vaikuttaa myös työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Liittomme tarjoaa välineitä esim. ammatillisen osaamisen kehittämiseen erilaisten koulutusten muodossa. Tutustu JHL:n koulutusoppaaseen ja lähde yksin tai yhdessä kaverin kanssa kurssille. Esimiehellä (johto/työnantaja) on vastuu turvallisista työoloista, hyvästä johtamisesta, työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta, seurannasta ja kehittämisestä, toimivista toimintamalleista sekä tuesta. Henkilöstöhallinto on johdon ja esimiesten tukena sekä tekee henkilöstökyselyt. Yhteistoimintahenkilöt (luottamusmiehet sekä työsuojelu) seuraavat työoloja, ottavat puheeksi, tekevät kehittämisehdotuksia ja vievät asioita eteenpäin. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana, tukee ja neuvoo, tekee työkykyselvityksiä ja suorittaa seurantaa, on varhaisena tukena sekä tekee toimenpide-ehdotuksia. On siis paljon eri tekijöitä jotka vaikuttavat työhyvinvointiimme. Millainen on oma työhyvinvointisi? Onko kaikki tekijät sinulla/työpaikallasi kunnossa? Hyvinvointia päivääsi, toivottaa Tiina Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu niin työntekijöille kuin työnantajalle. Tiina Hakala JHL 249 puheenjohtaja 3

4 Tampereen kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL 249 ry:n KEVÄTKOKOUS keskiviikkona klo yhdistyksen toimistolla (Satakunnankatu 30 C 7) Esillä sääntömääräiset asiat, yhdistyksen uusien sääntöjen hyväksyminen (sääntömuutos) ja yhdistyksemme pitkään toimineiden aktiivien muistaminen. Kakkukahvitarjoilu ennen kokousta alkaen klo Tervetuloa Hallitus 4

5 Haasteellinen kevät Monella tavalla merkittävä kevät on lähtenyt käyntiin eduskunnassa. Nyt ratkotaan niin maakunta- ja soteuudistusta, turvapaikkatilannetta, kuin työmarkkinaratkaisuakin. Eivätkä ratkaisut ole helppoja. Pakkolakien tuomat palkan leikkaukset ovat nyt monen suomalaisen perheen huolenaiheita eri puolella Suomea. Lukuisien asiantuntijoiden lausunnot kertovat, että maan hallituksella on väärät laskelmat. Pakkolakien myötä kun ei synnykään kymmeniä tuhansia työpaikkoja, vaan jopa vajaan miljardin euron tulon menetykset. Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n nöyrä paluu työmarkkinaneuvotteluihin kertoi suoraan sen, ettei edes hallitus usko Sipilän räätälöimien työelämän pakkolakien läpimenoon eduskunnassa. Palkansaajaliikkeen syksyinen voimannäyttö ja opposition painostus ovat antaneet todellista ajattelemisen aihetta hallituspuolueille. Siksi olikin odotettua, että hallitus ilmoitti jäädyttävänsä pakkolakien valmistelun työmarkkinaneuvottelujen ajaksi. Tätä kirjoittaessa on työmarkkinaneuvotteluissa päästy eteenpäin paikallisessa sopimisessa siltä osin, että työehtosopimukset ovat ensisijainen kanava hoitaa asia. Sopimuksen varsinainen sisältö on vielä tekemättä, mutta joidenkin arvioiden mukaan ns. yhteiskuntasopimuksen syntyminen voisi olla mahdollista jopa helmikuun kuluessa. Itse uskon, että suomalainen sopimusyhteiskunta näyttää voimansa ja sopimuk- seen päästään. On äärimmäisen tärkeää saada hallituksen pakkolait pois uhkaamasta palkansaajien harteita Työterveyslaitos on äskettäin suositellut sairausloman omailmoitusajan pidentämistä yhteen viikkoon. Laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan tämä olisi kannattavaa sekä työnantajalle että työntekijälle. Nykyisin raja on yleensä kolme päivää, jonka jälkeen poissaolosta vaaditaan lääkärintodistus. Työterveyslaitoksen mukaan saadut kokemukset pidemmästä omailmoitusajasta ovat olleet positiivisia: pidempi omailmoitusaika säästää rahaa, aikaa ja vaivaa sekä lisää työyhteisön keskinäistä luottamusta. Omalla ilmoituksella kun töihin palataan usein nopeammin kuin lääkärintodistuksella. Pidän tutkimusta erittäin tärkeänä ja uskon, että omavastuuajan pidentäminen vähentäisi lyhyiden sairaslomien määrää sekä niiden kestoa. Näin muutos palvelisi sekä työnantajaa että työntekijää. Työnantaja säästäisi turhissa lääkärikuluissa ja työntekijän ei tarvitsisi juosta vastaanotolla perusflunssan takia. Siksi haluan kannustaa suomalaisia työnantajia tarttumaan tähän mahdollisuuteen. Osinkojuhlijat ja säästöjen maksumiehet Tänä keväänä pörssiyhtiöt maksavat omistajilleen jopa suuremmat osingot kuin koskaan. Osinkojen määrä voi nousta jopa yli 12 miljardin, joka olisi kaikkien aikojen ennätys. Samaan aikaan meillä 5

6 on investointilama, sillä yritykset eivät investoi, vaikka juuri nyt yrityksillä pitäisi olla rohkeutta tehdä investointeja juuri Suomeen. Monet osinkoja maksaneet yhtiöt ovat lähihistoriassaan käyneet vakavia, irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluja. Nyt tarvitaan myös parempaa yhteistoimintaa yritys- ja toimipaikkatasolla, sekä roppakaupalla lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Jos yhtiöllä on varaa maksaa ennätysosingot, sen todella pitää nostaa yt-kynnystä. Valitettavasti oikeudenmukaisuus ei näinä aikoina kuitenkaan toteudu edes kohtuullisesti, hyvästä puhumattakaan. Karmaisevana esimerkkinä on maan hallituksen äskettäin tekemä esitys 240 miljoonan euron säästöistä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Esitykset liittyvät kuntien tehtävien karsimiseen ja suurimpina "säästökohteina" ovat muun muassa vammaiset ja vanhukset. On käsittämätöntä miksi hallituksen säästöjen suurimmiksi maksajiksi joutuvat jälleen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Tällä hallituskaudella on korotettu maksuja ja säästetty sosiaali- ja terveyspalveluista ja etuuksista jo todella paljon. Siksi lisää vaikeuksia ei enää tarvita kenellekään, eikä varsinkaan heille, jotka eniten yhteiskunnan tukea tarvitsevat. Tällaisessa tilanteessa on syytä miettiä arvoja. Onko reilua ja kohtuullista, että yksi ryhmä, osakkeiden suuromistajat, saa ennätysosingot tilanteessa, jossa liki kaikki muut yhteiskuntaryhmät, joutuvat tekemään uhrauksia Suomen saamiseksi jaloilleen? Keväästä on siis tulossa vaikea, mutta töitä tehdään kovasti, jotta hallitus muuttaisi ohjelmaansa työllistävään ja tasaarvoistavampaan suuntaan viimeistään kevään kehysriihessä. Eväitä ja keinoja tuohon muutostyöhön löytyy runsaasti SDP:n vaihtoehtobudjetista. Pia Viitanen Kansanedustaja JHL 249:n jäsen 6

7 Vain muutos on pysyvää Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää tällä hetkellä suurta muutoksen ja myllerryksen aikaa. Kunnat ja valtio ovat jo pidempään liikelaitostaneet, yhtiöittäneet ja ulkoistaneet palveluitaan, mutta viime aikoina vauhti on sen kun vain kiihtynyt. Oman suuren lusikkansa muutoksen soppaan ovat tuomassa ainakin SOTE ja nykyhallituksen muut suunnitelmat. Samaan aikaan on etenemässä myös uusi keskusjärjestöhanke, joka toteutuessaan mullistaa ay-kenttää merkittävästi. hankkeiden yhteisenä tarkoituksena on tuoda liitto lähelle jäsentä tai potentiaalista jäsentä sekä luoda toimiva edunvalvontakonsepti työpaikoille. Tarkoitus on edesauttaa myös yhdistyksiä aktiiviseen jäsenlähtöiseen toimintaan. Käytännössä tämä merkitsee enemmän työpaikkakäyntejä, keskusteluja työntekijöiden kanssa ja tarttumista edunvalvonnallisiin kysymyksiin ja ongelmiin. Se edellyttää myös kykyä ratkaista ja voittaa näitä kysymyksiä jäsenistön eduksi. Hyvinvointipalveluiden tuottamisen mallien ja toimintaympäristöjen muuttuessa pitää myös edunvalvontaorganisaatioiden uudistua. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu pitää saada valituksi jokaisella työpaikalla. Kuntapuolen luottamusmies ei voi enää edustaa jäseniä yhtiössä tai yksityisellä palvelun tuottajalla. Siksi on olennaista, että ay-liike paikallistasollakin uudistuu muun muutoksen mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien toimijoiden lisäksi myös uusien yhdistysten ja/tai jaostojen synnyttämistä. Vain näin voidaan turvata työntekijöiden kattava edunvalvonta tulevaisuudessa. Aluetoimiston tukemana yhdistykset ja niiden aktiivit tulevat näkymään työpaikoilla entistä enemmän ja aktiivisemmin. Näin toimien herätetään joukkovoiman tunne työpaikalla ja järjestäytymisastekin nousee. Liitto olemme ME ja yhdessä voimme vaikuttaa asioihin. Em. haasteisiin vastaavat osaltaan liiton kärkihankkeet; Sosiaali- ja terveysalan ammatillinen hanke, Toimivat yhdistykset hanke sekä Järjestämishanke. Kaikkien Isto Mäkelä, aluetoimitsija JHL Pirkanmaa 7

8 Terveisiä Brysselistä! Mahtava joukko kansainvälisistä asioista kiinnostuneita ay-toimijoita suuntasi kohti Belgiaa tammikuun toiseksi viimeisenä tiistaiyönä Osallistuimme Kansainvälisen yhteistyön koulutusohjelmaan, joka oli ammattiliittojen yhteistyötä. Olimme valmistautuneet matkaan hyvin. Ja kolmessa koulutustilaisuudessa joissa olimme oppineet monenlaista. Tunsimme oikeat pöytä- ja käytöstavat kiitos Kaarina Suonperän selkeän opetuksen, kuten myös kansainvälisen solidaarisuuden kiitos SASK ry:n upean esityksen. Olimme myös tutustuneet EU:n instituutioiden toimintaan ja niiden vaikutukseen arkipäivässämme. Kun iloinen joukkomme kokoontui Vantaalla suuntana Brysselli, olimme varmoja, että tulossa olisi upea reissu. Lento sujui joutuisasti ja saavuimme hotellille intoa puhkuen. Kirjauduttuamme huoneisiimme ja pienen hiukopalan jälkeen oli aika suunnata kohti Euroopan parlamenttiä. Olimme sopineet tapaamisen MEP:in erityisavustajan kanssa. Nämä mepit eli Member of European Parlament ovat meidän Euroopan unionin kansalaisten valitsemia edustajia Euroopan parlamentissa. Itse parlamenttiin sisälle pääseminen ei sitten ollutkaan ihan yksinkertaista. Tietomme tarkastettiin huolellisesti ja tavaramme läpivalaistiin. Tietysti jouduimme myös kulkemaan läpi metallinpaljastimien ilman vöitämme. Kaikki tämä johtui kuulemma Pariisin järkyttävistä tapahtumista jokin aika sitten. Sotilaiden läsnäolo aseineen loi tilanteeseen jännittyneen ilmapiirin. Sisällä parlamentissä meidät otti vastaan Anniina Jaako, joka työskentelee Liisa Jaakonsaaren erityisavustajana. Hän kertoi paljon mielenkiintoista mepin työstä ja parlamentin toiminnasta. Saimme myös nähdä itse parlamenttisalin, jonka koko mykisti meidät. Minut tämä sai tuntemaan valtavaa ylpeyttä Eurooppalaisuudestani ja siitä kuinka olemme onnistuneet yhdessä rakentamaa rauhaa ja hyvinvointia, ennen niin sotaisella mantereella. Keskiviikon päätti vierailu parlamentariumissa, joka on EU:n monipuolinen näyttely, jossa pääsee tutustumaan EU:n toimintaan ja sen kansalaisten elämään nyt ja menneisyydessä. Näyttely oli vaikuttava kokemus, jota ei kannata jättää väliin jos sattuu olemaan Brysselin liepeillä. 8

9 Illalla tutustuimme vanhaan kaupunkiin, joka iltavalaistuksessaan on sykähdyttävä näky. Muttemme unohtaneet myöskään paikallisia herkkuja eli vohveleita ja olutta. Tutustuimme myös ETUI:n kirjastoon, jossa oli myös kotimaisia tuttavuuksia. Iltapäivän ohjelmassa oli tutustuminen Finunions järjestön toimintaan Brysselissä. Finunions eli suomalaisten ammattiliittojen edustajiston toiminta selkeni, kun sen johtaja Pekka Ristelä selvitti meille asiaa. Vaiherikkaan päivän päätti illallinen paikallisessa kalaravintolassa, sillä Bryssel on kuuluisa simpukoistaan ja hummereistaan vaikka sijaitseekin sisämaassa. Perjantain aloitimme ympäristö asioihin tutustumalla. Alison Tate ITUC järjestöstä kertoi, hauskalla Australian aksentillaan, kuinka tärkeää ympäristötyö on ammattiliittojen ja työntekijöiden kannalta. Hauskan illan jälkeen oli aika palata hotellille ja valmistautua seuraavan päivä haasteisiin. Torstaiaamuna suuntasimme kohti International Trade Union Housea. Siellä kuulimme ETUI:n toiminnasta Ulisses Garrido:lta. ETUI on Eurooppalaisten ammattiliittojen yhteinen järjestö joka tuottaa tutkimusta ja järjestää koulutusta jäsenilleen. Koulutus on korkeatasoista ja se kelpaa jopa osaksi yliopisto-opintoja. Parhaiten aamupäivästä jäi kuitenkin mieleen Ulissessin kertomuksen taustastaan ja kuinka hän oli mukana kaatamassa Portugalin diktatuuria. Omassa työssämme ja liitoissamme voimme tehdä paljon jotta olisimme valmiina muutosten edessä. Ilmastonmuutos on fakta, mutta kuinka se vaikuttaa arkipäiväämme on meidän käsissämme. Iltapäivällä suuntasimme takaisin parlamentille, jossa meidän oli määrä tavata MEP Merja Kyllösen erityisavustaja Helena Taimisto. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Harmiksemme aika loppui kesken, mutta seuraava päämäärämme myös erittäin kiinnostava eli Suomen valtion EU edustajisto. 9

10 Suomen EU-edustajisto on kuin lähetystö Brysselissä, mutta siellä eivät työskentele diplomaatit vaan eri ministeriöiden virkamiehet. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies piti meille mielenkiintoisen luennon, jossa saimme paljon tietoa komission toiminnasta Ranskalaisen yliopiston yhteiskuntaluokkajakoon. Lauantai oli viimeinen päivämme Brysselissä, jonka käytimme nähtävyyksiin tutustumiseen ja shoppailuun. Kun jo sunnuntain puolella pääsin takaisin Tampereelle pää täynnä tietoa ja muistot täynnä kokemuksia en voinut olla muuta kuin ylpeä meidän upeasta joukosta joka edusti Suomea ja ammattiyhdistysliikettä esimerkillisesti Brysselissä. Olen vaikuttunut Euroopasta ja työväenliikkeen panoksesta demokratian, rauhan ja kunnollisen elämän puolesta tässä meidän yhteisessä maanosassamme. Timo Lapila Luottamusmies / KV asiat 10

11 Yhdistyksen perheretkellä Ähtärissä kesällä -15 Keväällä mummu kysyi lähtisinkö hänen kanssaan Ähtärin eläinpuistoon katsomaan eläimiä kertoen siellä olevan karhujakin. En ole vielä koskaan nähnyt karhua elävänä, joten se hieman arvelutti. Päätin kuitenkin lähteä mummulle turvamieheksi, ettei mummun tarvitse pelätä. Tulihan se kesä sieltä ja elokuun eka päivä lähestyi. Silloin lähdettiin Tokeen bussilla kohti Ähtäriä ja minua jännitti kovasti. Perjantaina olimme käyneet ostamassa evästä retkeä varten. maistuivat tosi hyvälle. Seuraavaksi matkalle sattui vinsentti. Kylläpä se on iso eläin, ihmettelin. Matka jatkui poroaitaukselle ja sieltä seuraamaan ilveksen kujeita. Pöllöjä oli häkeissä useita. Majavakin loiskutteli litteää häntäänsä. Korpit tarkastelivat meitä puiden oksilta ja metsäkanalinnut olivat omassa tarhassaan. Sitten tekikin mieli jo kahvia ja jäätelöä, joten pieni pysähdys oli paikallaan. Hirvet olivat aitauksessaan ja isoja olivat nekin. Pari sutta käyskenteli aitauksessaan. Vihdoin päästiin karhujen luokse. Siellä ne leikkivät keskenään eivätkä olleet lainkaan pelottavia. Loppumatkalla näimme vielä valkohäntäkauriin, ketun ja pikkupandan. Mummu kehui, että olin hyvä opas sillä yhtään eläintä ei jäänyt näkemättä. Kierroksen päätimme poliisin pisteeseen. Siellä oli kalustoa esillä kuten poliisiauto ja vene. Siellä oli myös maija, jonka Ilma suosi meitä matkalaisia ja auringon paisteessa saavuimmekin perille. Bussissa saimme kaikki omat pillimehut retkeä varten. Mummu antoi minulle kartan, että toimisin kierroksen oppaana ja se olikin jännää. Kierroksen aluksi näimme kauriita ja ahmoja. Sitten tulikin jo lumileopardi, semmoista en ollut kuullutkaan. Saukko näytti meille uintikikkoja ja se oli kivaa. Sitten tulikin vastaan grillauspiste. Makkarat ja lihapiirakan esiin ja aloimme niitä paistaa. Kyllä olikin jo nälkä. Makkarat 11

12 kopissa vierailin. Lisäksi moottoripyörän selässä kävin istumassa. Siellä oli myös sormenjälkipiste, jossa kirjoitin postikortit iskälle, ukille ja mamille. Ruokailuun Valkeisen lomaan lähdimme bussilla, silloin alkoi hurja vesisade. Ruoka oli hyvää. Onneksi sade sitten taukosi. Päästiin myös poropuistoon katsomaan poroja, lampaita sekä hevosia. Meille lapsille oli myös keinu ja roikkumispaikka, sekä ehdoton suosikkini trampoliini jossa sain pomppia loputkin energiani pois. Kotimatkan alkaessa halasin mummua ja sanoin, että mummu on kiva. Sitten painuivat silmäni kiinni ja nukuin koko paluumatkan Tampereelle asti. Kyllä oli kiva päivä. HUGO Ajankohtaista asiaa, kursseja, tapahtumia ja paljon muuta löydät yhdistyksemme 249 kotisivuilta ja facebookista ja Facebook.com/jhl249 sekä Tampereen yhteisjärjestön kotisivuilta 12

13 JHL YHDISTYS VUOTTA Tampereen Työväen Teatteri torstai 7.4. klo 19 Tunteikas ja koskettava, menestyselokuvaan perustuva tarina uinuvasta kyläyhteisöstä, joka herää henkiin laulun voimalla. Maailmankuulu kapellimestari Daniel Dareus saa sydänkohtauksen, joutuu lopettamaan työnsä ja palaa kotiseudulleen. Hän haluaisi vain elää omassa rauhassaan, mutta pian hänet on värvätty johtamaan kirkkokuoroa. Kun kuoro etsii ääntään, löytävät jäsenet myös itsensä ja tajuavat samalla yhteisön voiman. Kaikille kuoron jäsenille tapahtuu jotakin, myös vaikeita ja kipeitä asioita, mutta tämän kokemuksen jälkeen kukaan ei ole entisensä. Rohkeus elää on palannut. Kuorolaulu on voimaannuttanut koko uinuvan kyläyhteisön eloon ja uuteen kukoistukseen. Tampereen Työväen Teatteri valmistaa esityksen yhteistyössä Tampereen Työväenyhdistyksen Naiskuoro Miskantin kanssa. Hinta: jäsen 24 euroa, kaverilippu 34 euroa Tilille TSOP FI viitenro 1106 Sitovat ilmoittautumiset 18.3 mennessä Mahdollisiin kyselyihin ei välttämättä ehdi vastaamaan työtilanteen vuoksi. Kuittikopiot os. palkat1/ Ilkka/Koppari kerro myös osoitetietosi ilmoittautuessasi muista käyttää viitenumeroa 13

14 JHL YHDISTYS VUOTTA Supermessut 2016 Supermessut Tampereen Messu- ja urheilukeskus. Varmistuneita teemoja keväälle ovat Puutarha, Kotimaan Matkailu ja Keräily. Kevään odotetuin tapahtuma tarjoaa tietoa, palveluita ja tuotteita kaikille puutarhanhoidosta, kotimaassa matkailusta, kalastuksesta, metsästyksestä ja retkeilystä sekä keräilyesineistä kiinnostuneille. Supermessut on tapahtuma, josta löytyy jokaiselle jotakin. Luvassa on tuoteja palvelu-uutuuksia, messutarjouksia, asiantuntijoita, neuvontaa, näytöksiä ja tietysti viihdettä koko perheelle. Hinta: jäsen 5 euroa, kaverilippu 10 euroa Tilille TSOP FI viitenro 1119 Sitovat ilmoittautumiset 20.3 mennessä: sisko.ilkka@tampere.fi Mahdollisiin kyselyihin ei välttämättä ehdi vastaamaan työtilanteen vuoksi. Kuittikopiot os. palkat1/ Ilkka/Koppari kerro myös osoitetietosi ilmoittautuessasi muista käyttää viitenumeroa 14

15 Ryhtyisitkö yhdistyksemme koulutiedottajaksi? Koulutiedottaja on henkilö, joka perehdyttää opiskelijat työmarkkinoihin. Koulutiedottajan tunnit ovat tärkeä tietokanava opiskelijoille. Koulutiedottajaan henkilöityy ensikosketus ja vaikutelma liitosta. Koulutiedottajat ovat liiton jäseniä monilta eri ammattialoilta ja taustoista. Koulutiedottajina toimii niin kokeneita konkareita kuin uusia aktiiveja. Usein koulutiedottaja on oman ammattikuntansa edustaja joka tarkastelee asioita oman työnsä kannalta. Näin opiskelijat saavat kosketuspintaa ja uusia näkökantoja työelämästä. Opiskelijoita kiinnostaa oman alansa työntekijöiden arki, palkkaus ja elämä työpaikalla. Koulutiedottajille on tarjolla sekä alueellista että valtakunnallista koulutusta. Lisäksi tarjolla on verkkokurssi. Uudelle koulutiedottajalle voidaan räätälöidä juuri omien tarpeiden mukainen perehdytys ja koulutuspolku. Koulutiedottajalle maksetaan palkkio, mahdolliset ansionmenetykset ja matkakulut liiton ohjeiden mukaan. Liitolla on myös paljon materiaaleja, joita koulutiedottajat voivat hyödyntää. Lisäksi heille järjestetään vuosittain alueelliset koulutiedottajien tapaamiset. Koulutiedottaja on liitolle tärkeä toimija! Kiinnostuitko? Ota yhteyttä yhdistyksemme hallituksen jäseniin tai koulutiedotuksesta Pirkanmaan aluetoimistolla vastaavaan aluetoimitsijaan Kalle Honkanen puh tai sähköposti Lähde: 15

16 Historiaa vuodesta 1956 Kuluvana vuonna yhdistyksemme täyttää 60 vuotta. On siis paikallaan katsoa hieman taaksepäin yhdistyksen alkupäiviin: Tampereen kaupungin palveluksessa toimineiden keskuudessa nykyisen muotoinen ammatillinen järjestäytyminen vauhdittui Suomen kunnantyöntekijöiden liiton aloitettua toimintansa vuoden 1932 alusta lukien. Ensimmäiset Kunnantyöntekijöiden liittoon Tampereelta yhtyneet ammattiosastot olivat Rantaperkiön maaja sekä työväen ao. (liiton osasto n:o 2), Tampereen kunnantyöntekijäin ao. (3) ja Tampereen kunnan viran- ja toimenhaltijain ao. (12), joista kaikista oli edustaja liittoa perustamassa. Järjestäytyneet, toimistoalalla työskentelevät kaupungin viranhaltijat kuuluivat 1950-luvun puolivälin aikoihin enimmältä osaltaan jäseninä Kunnan viran- ja toimenhaltijain ammattiosastoon. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan tunteneet oloaan kotoisaksi tässä suuressa ja lukuisien ammattialojen edustajista koostuneessa yhdistyksessä. Siksi esitettiin usein toivomuksia oman osaston saamisesta toimistoväelle, jota tiedettiin olevan runsaasti myös järjestöjen ulkopuolella. Kaupungin palveluksessa oli lisäksi muualta siirtyneitä, jotka mieleisensä kunnallisen alan ammattiosaston puuttuessa olivat jääneet jäseniksi vanhoihin yhdistyksiinsä. Perustava kokous kutsuttiin koolle toukokuun 7. päiväksi 1956 Tampereen kirjastotaloon, kaupunginvaltuuston istuntosaliin. Kokouksen avasi huoltotarkastaja Eero Vuorinen, joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Kokous päätti yksimielisesti yhdistyksen perustamisesta, sen liittymisestä KTV:hen sekä yhdistyksen nimestä, joksi vahvistettiin Tampereen kaupungin toimistovirkailijat r.y. (KTV:n jäsenosastojen rekisteriin yhdistys on merkitty numerolla 249). Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin niukalla ääntenenemmistöllä Allan Aalto. Jo luvulla ammatillinen edunvalvonta seuraili samoja periaatteita kuin nyt 2000-luvun alussa. Perustamiskokouksessa annetussa julkilausumassa nimetyt tavoitteet kuulostavat hämmästyttävän tutuilta: toimistovirkailijat haluavat julkituoda mielipiteenilmaisunaan vakavan huolestumisensa sen suuripalkkaisia viranhaltijoita yksipuolisesti suosivan kehityksen johdosta, mikä on ollut ominaista parin viime vuoden aikana maassamme tapahtuneissa virkailijakunnan palkkojen järjestelyissä. Tälle kehitykselle on ollut ominaista alempien toimistovirkailijain, varsinkin toimistoapulaisten, ilmeinen jälkeenjääminen palkkatasosta. Vuonna 1970 yhdistyksen keskuuteen perustettiin opintokerho, jonka ensimmäinen opintoaihe oli Ammattiyhdistystiedon perusteet. Sittemmin opintopäiviä ja koulutusta on järjestetty aina ajankohtaisen tilanteen mukaan, 1970-luvun kunnallisja sosiaalipolitiikan opintokerhoista luvun työssä jaksamiseen ja syvempään ammatillisuuden analysointiin. Ammatillisuus on aina ollut koulutuskalenterin vahva johtoajatus. Yhdistyksen järjestämä vapaa-ajan vieton ohjelma on ollut esimerkillistä kautta yhdistyksen historian. Ensimmäinen retki tehtiin vuonna 1958 Kintulammen metsäkämpälle ja tämän jälkeen vuosittain järjestettävät muutamat retket ovat olleet hyvin suorittuja jäsenten keskuudessa. Yhdistyksen jäsenkehitys on ollut melkoinen, ollen perustamisvuoden 1956 lopus- 16

17 sa 90 ja vuonna 2000 jo 1429 jäsentä (1132 naista, 297 miestä). Alun alkaenkaan yhdistyksen jäsenistö ei ole koostunut pelkästään yhdistyksen nimessä mainituista toimistovirkailijoista. Yhdistykseen kuuluu jäseniä lukuisilta työaloilta mm. sosiaalitoimen jäsenistöä, joiden työ tapahtuu virastoympäristössä olematta silti varsinaista toimistotyötä. Edelleen yhdistyksessä on jäseniä kunnallisen joukkoliikenteen eri tehtävistä, terveydenhuollon alalta, kirjastovirkailijoita, puhelunvälittäjiä, pysäköinninvalvojia, vahtimestareita, varastohenkilökuntaa jne. enempiä luettelematta. Eriseuraisesta koostumuksestaan huolimatta yhdistys muodostaa hyvän yhteishengen omaavan kokonaisuuden, jonka toiminnan jäsenistö tuntee omakseen ja johon se aktiivisesti osallistuu. Tampereen kaupungin toimistovirkailijat KTV 249 ry on myös historiaa, sillä yhdistyksemme nimi muuttui marraskuussa 2005 Tampereen kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL 249 ry:ksi. Tämä kuvaakin paremmin yhdistystämme, koska emme toimi enää virkasuhteessa. Matti Lahden alkuperäistä kirjoitusta lainaten. Tuparit toimistolla Vietimme uusitun toimistomme tupareita. Väkeä kävi kivasti ja vietimme mukavaa yhdessäoloa vanhoja muistellen ja muuten vain jutellen. Tampereen kaupungin hallituksen ja valtuuston jäsen Anneli Kivistö oli mukana kertomassa viimeisiä kuulumisia. Kiitos kaikille, oli kiva nähdä! 17

18 Tapahtumia Nuorisotoimintaa Alle 30-vuotiaille jäsenille suunnattua valtakunnallista toimintaa on tälle vuodelle vielä tiedossa seuraavasti: Valtakunnalliset opiskelijapäivät, Aulanko Nuorisojaostopäivät, risteily Suunnattu alueiden nuorisojaostojen aktiiveilla ja nuorisofoorumille SAKKI risteily, opiskelijajäsenille Valkeakosken musiikkijuhlat JHL:n aktiivitapahtuma, Helsinki SAK nuorten tapahtuma, Helsinki/risteily Näistä ja tulevista tapahtumista löydät lisää tietoa nettisivuilta kohdasta Nuorten ja opiskelijoiden tapahtumat. Kursseja JHL tutuksi -luontokurssia sekä JHL tutuksi -kulttuurikurssia , joista liitto maksaa matkakulut, ylläpidon sekä 5-päiväiseltä kurssilta kurssiapurahan 367,63 euroa palkattomuustodistusta vastaan. Hyvä 249 jäsen, käy päivittämässä omat jäsentietosi liiton nettisivuilla kirjaudu jäsensivuille (tarvitset jäsenkortista jäsennumeron) Jäsenpalvelu 24 h Omat tiedot Päivitä yhteystietojasi (huom! ammattinimike on tärkeä) Tallenna kirjaudu ulos 18

19 MUUTOS JÄSENREKISTERITIETOIHIN Nimi Henkilötunnus... (muista merkitä) Vanha osoite Uusi osoite Oma puh.nro. Oma sähköposti. JÄSENMAKSUN KESKEYTYSTIEDOT / MUUT MUUTOKSET alkamispäivä päättymispäivä Työtön/kela.... Äitiys/vanhempainvapaa.... Hoitovapaa.... Sairausloma/kela.... Opintovapaa.... Muusta syystä.... mikä.. Eroan JHL:n työttömyyskassan jäsenyydestä. Haluan säilyttää edelleen JHL:n jäsenyyden. Ero JHL:n työttömyyskassasta astuu voimaan eläkkeen alkamispäivästä, kuitenkin niin, että takautuvasti ei eroa voi kirjata... Eläkkeen alkamispäivä tai Eroan JHL liitosta ja työttömyyskassan jäsenyydestä... Eläkkeen alkamispäivä Päiväys.. Allekirjoitus.. Palautetaan: postitse yhdistyksen toimistoon tai yhdistyksen toimihenkilölle Tampereen kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry Yhdistys 249 Satakunnankatu 30 C 7, 33210Tampere Puhelin (03) Sähköposti jhl249@outlook.com 19

20 20 Leikkaa työpaikkasi ilmoitustaululle! _ JHL:n yhdistyksemme on Tampereen kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry 249 Yhdistyksen toimisto Satakunnankatu 30 C Tampere Avoinna keskiviikkoisin klo Puhelin Sähköposti jhl249@outlook.com Kotisivu Facebook