Next Media -tulosseminaarin satoa - osa 2. ereading. Uusien konseptien (ja tuotteiden) ketterä kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Next Media -tulosseminaarin 6.2.2013 satoa - osa 2. ereading. Uusien konseptien (ja tuotteiden) ketterä kehittäminen"

Transkriptio

1 Next Media -tulosseminaarin satoa - osa 2 ereading Uusien konseptien (ja tuotteiden) ketterä kehittäminen KSF Median Lotta Holmin esittelemän kehitystyön lähtökohtana vuonna 2010 oli ratkaista Hufvudstadsbladetin jakeluongelmat saaristossa ja Ahvenanmaalla. Lukijat eivät saa lehteä aamukahvipöytään ja jakelu on kallista. Tarvittiin siis digitaalinen lehti, joka toimisi erilaisilla laitteilla ja ilman jatkuvaa nettiyhteyttä. Ensimmäinen lehti toteutettiin tabletille sovitettuna versiona, jota kokeiltiin 25 perheessä. Lukijoilta kerättiin monipuolisesti palautetta. Palautteen mukaan yksittäisiä sivuja on mukava lukea, mutta kokonaisuuden hallitseminen selailu on hankalaa. Erityisesti etusivun suunnittelu on olennaista, uutisten arvottaminen oli lukijoille tärkeää. Toukokuussa 2011 päätettiin pilkkoa digilehti kahdeksi tuotteeksi, näköislehti ja erillinen tablettilehti. Jälkimmäisestä tehtiin viikottain ilmestyvä uutispaketti HBL+. Sen kehitys alkoi heinä lokakuussa 2011 ja ensimmäinen dummy tehtiin Aallon mediakonseptilaboratoriossa vuodenvaihteessa. Toimivan prototyypin rakentaminen alkoi kesäkuussa Harri Heikkilä testasi designia ja käytettävyyttä syksyn ja marraskuussa tuote tuli myyntiin. Valmista tuli siis reilussa vuodessa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tutkimustyö eli konseptointi ja käyttäjätestaus on tehty tutkijoiden toimesta varsinaisen tuotekehityksen rinnalla. Samalla on pystytty luomaan yleispätevää mallia, miten uusien, digitaalisten tuotteiden ketterä kehittäminen kannattaa toteuttaa. Tästä osuudesta on olemassa myös hyvä raportti, jota Lotta Holm erikseen kiitteli. Automaatiolla tehokkuutta tuotantoprosesseihin Kohti automaattista taittoa Mikko Kuhna Aallon perustieteiden korkeakoulusta esitteli kehityskulkua, joka Aallossa on käyty läpi Next Media -hankkeen aikana ja jonka lopputulemana on vapaasti saatavilla oleva Open Source -koodiin pohjautuva applikaatio aikakauslehden automaattiseen taittoon eri päätelaitteille. Aikakauslehden taitto on haasteellista monimutkaisten ja vaihtelevien layoutien vuoksi. Yksi esimerkki on kuvien päälle tulevat otsikkotekstit. Tästä lähdettiin liikkeelle eli kehittämään automaattisia menetelmiä kuvien analysointiin, jotta automatiikalle pystytään kertomaan, missä ovat kuvan tärkeimmät alueet, joihin ei esimerkiksi otsikkoa saa missään tapauksessa sijoittaa. Kuhna näytti kaksi esimerkkiä, joita käytetään hyväksi automaattitaitossa. Kuvasta voidaan etsiä sen voimakkain väri, verrata sitä lehden ulkoasuoppaassa listattuihin väreihin ja valita niistä lähin vastine tehoväriksi taittoon. Näin saadaan siis kuvan ja muun taiton väreihin jatkuvuutta. Toinen esimerkki on tarkoitettu löytämään kuvasta sellaisia kohtia, joissa ei ole tärkeää informaatiota, kuten kasvoja, ja joiden päälle voidaan siis taitossa sijoittaa otsikko, ingressi tai muuta

2 tekstiä. Samaa algoritmia voidaan käyttää, kun halutaan rajata kuvasta erilaisia versioita, esimerkiksi pienempiä kuvia kännykkäkäyttöä varten. Kehitystyö on siis edennyt vaiheeseen, jossa taitto pystytään tekemään tarjolla olevasta XML-feedistä täysin automaattisesti eri laitteille. Automaattisesti taitettua versiota on vertailtu Anygraafin -järjestelmän tuottamaan taittoon sekä Woodwingin vastaavaan. Tutkimuksessa testattiin, mitä mieltä lukijat ovat automaattisesti taitetusta versiosta. Rohkaisevaa oli, että sitä ei pidetty ainakaan huonompana kuin perinteisellä tavalla taitettua versiota. Suunnittelutiedon vaihto yritysverkostoissa Anygraafin Harri Taskinen kertoi kehitystyöstä, jota on tehty suunnittelutiedon parissa. Koska suunnittelun merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, suunnittelutiedon on oltava nykyistä paremmin standardoitua, jaettavissa ja muokattavissa. Tausta-ajatuksena on, että tietojen jakaminen partnereiden kanssa jo suunnitteluvaiheessa tehostaa toimitusprosessia kokonaisuutena. Esimerkki: kun STT suunnittelee juttua tietystä aiheesta, tieto siitä menee automaattisesti asiakaslehtien toimituksiin. Toimitus voi varata jutulle paikan lehdestä ja juttu taittuu siihen automaattisesti, kun se saapuu. Vuonna 2012 aloitetun projektin demoversio on nykyään STT-Lehtikuvan käytössä. Projektin aikana on huomattu, että vaikka etukäteen olisi tehty miten hyvät vaatimusmäärittelyt, niistä on kuitenkin löytynyt täydennettävää. Siksi onkin hyvä päästä kokeilemaan toimivaa prototyyppiä oikeassa ympäristössä, koska siinä oppii tuntemaan omat tarpeensa paremmin. Aikakaus- ja sanomalehden tietomallit Mikko Kuhna Aallon perustieteiden korkeakoulusta kertoi lehtijutun yleiskäyttöisen tietomallin kehittämisestä. Tarkoituksena on siis saada aikaan strukturoitu tietomalli, jolla voitaisiin kuvata mahdollisimman monenlaisia artikkeleita. Se helpottaisi toimituksellisten tietojärjestelmien kehittämistä, sisältöjen jakamista ja niiden hyödyntämistä erilaisissa lopputuotteissa. Prosessi aloitettiin keräämällä esimerkkejä erilaisista lehtijutuista ja kokoamalla niiden perusteella useita erilaisia tietomalleja. Lopuksi tutkittiin mallien välisiä yhtäläisyyksiä ja puristettiin niistä kokoon yksi supermalli. Tuloksena syntyneen tietorakenteen peruselementti on artikkeli, joka jakautuu ikään kuin leipätekstiin ja kaikkeen muuhun. Jokaiseen artikkeliin voi liittyä kuva, artikkelin teksti on jaettu kappaleisiin, kappaleilla voi olla oma väliotsikkonsa ja niin edelleen. Vastaavasti artikkeliin sisältyy tieto siitä, millä osastolla se on julkaistu, päiväys, ingressi ja muita tietoja. Kuva mallista löytyy osoitteesta Lisäksi on tutkittu keinoja esittää infografiikkaa niin, että se toimii erikokoisilla näytöillä eli käytännössä tietokoneen ja älypuhelimen nettiselaimessa. Tutkimus keskittyi olemassa olevien ohjelmatyökalujen tarkastelemiseen sekä sellaisten työprosessien kehittämiseen, joissa huomioitiin monikanavaisuus.

3 Tekstisisältöjen merkitysten ymmärtäminen Metropolian Olli Alm on työskennellyt tekstin semanttisen ymmärtämisen parissa Next Media -hankkeessa. Seminaarissa esiteltiin ohjelmisto, jota voidaan käyttää avainsanojen etsimiseen suomenkielisistä lehtijutuista. Juju-nimellä julkaistava ohjelmisto etsii automaattisesti juttuja parhaiten kuvailevia fraaseja. Se ei siis saa tarttua liian harvinaisiin eikä liian yleisiin sanoihin, vaan löytää juuri ne avainsanat, jotka kertovat mistä jutussa on kyse. Lisähaasteita tulee suomen kielen ominaispiirteistä, sillä esimerkiksi eri taivutusmuotoja ei sovi listata omiksi sanoikseen, vaan niiden tulee ymmärtää kuuluvan yhteen ja samaan avainsanaan. Avainsanoja etsivä ohjelmisto toimii täysin automaattisesti, kunhan sille on ensin syötetty tarpeeksi laaja aineisto pohjatiedoiksi. Testeissä aineisto eli korpus oli Helsingin Sanomista vajaat artikkelia. Alm kertoi tunnistustarkkuuden paranevan sitä enemmän, mitä isompi korpus eli pohja-aineisto järjestelmään syötetään, ja että määrän lisääminen yli artikkelin olisi luultavasti parantanut laatua entisestään. Lukijoiden ottamien kuvien automaattinen luokittelu Henri Kivinen Aallon perustieteiden korkeakoulusta kertoi, millaisia objekteja ja ympäristöjä voitaisiin tunnistaa automaattisesti valokuvista. Käytännön sovelluksena voisi olla ohjelmisto, jota käytettäisiin lukijoiden lähettämien kuvien esiseulonnassa se osaisi näyttää vain sellaiset kuvat, jotka käsittelevät haluttuja aiheita ja joiden tekninen laatu on mahdollisimman hyvä. Kovin lähellä käytännön sovellusta ei kuitenkaan vielä olla, sillä kyseessä on kimurantti pulma, johon liittyy monia konenäön perusongelmia. Tähän mennessä tehdyissä testeissä järjestelmä osasi tunnistaa esimerkiksi luontokuvan kaupunkikuvasta, väkijoukkoa esittävän valokuvan ja löytää kuvat, joissa näkyy kylttejä. Sen sijaan sillä oli vaikeuksia autoja, raitiovaunuja, yksittäisiä henkilöitä, tulta ja savua sisältävien kuvien tunnistamisessa. Personal Media Day Personal Media Day Minun mediapäiväni hankkeessa vuonna 2012 on keskitytty kuluttajien mediankäytön tutkimiseen usealla eri tavalla. Alla on esitelty kahden tutkimuksen tuloksia. Yleinen mediakäytön tutkimus Suomalaisten mediakäytöstä tehtiin laaja tutkimus marras joulukuussa Netissä toteutettuun kyselyyn vastasi 980 henkilöä. Kysely tuotti paljon materiaalia. Niinpä Åbo Akademin EDGE-tutkimusryhmästä Anna-Greta Nyström esitteli vasta alustavia tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin mediankäytön kokonaisuutta, mutta erityisesti älypuhelinten ja tablettien käyttöä.

4 Mitä medioita suomalaiset käyttävät päivän mittaan? Aamu alkaa lukemalla sanomalehteä ja kuuntelemalla radiota, työpäivän mittaan kärkeen nousevat netti ja radio, ja lopuksi illalla kotona selataan lisää nettiä ja luetaan sanomalehtiä. Juuri ennen nukkumaanmenoa tulee vielä piikki, jolloin luetaan kirjoja. Eniten aikaa vietettiin television, netin ja sanomalehtien parissa jopa yli kolme tuntia joka päivä. Älypuhelimien ja tablettien nousu näkyy selvästi. Päivän mittaan kännyköitä sekä älypuhelimia että tavallisia käytti noin 3/5 vastaajista ja tablettia 1/5 vastaajista. Älypuhelinten ja tablettien käytössä oli paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös muutamia eroja. Sekä uutisten lukeminen että TV-ohjelmien katsominen (catch up) oli tableteilla selvästi yleisempää kuin kännykällä. Katsojien ja mainostajien suhtautuminen TV-mainontaan Miten katsojat ja mainostajat suhtautuvat mainontaan? VTT:n Virpi Oksman johti kyselyä, jossa selvitettiin asenteita niin perinteiseen TV-mainontaan kuin myös niin sanottuun second screen -mainontaan, eli kännyköissä, tableteilla ja tietokoneilla näytettävään TV-ohjelmaan liittyvään mainontaan. Keväällä 2012 tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi vajaat 2500 ihmistä. Kyselyn mukaan vastaajista jo 2/3 käytti second screen -laitetta ainakin satunnaisesti. Mainostajien tarpeet tiivistettiin kolmeen kohtaan. Tarvitaan reaaliaikaista, luotettavaa ja yksinkertaista dataa mainoksien toimivuudesta, halutaan palautetta kuluttajilta ja lisäksi keino pitää katsojat kanavalla mainosten aikana. Katsojat puolestaan kokevat mainokset ohjelmavirtaa sotkevina ja ärsyttävinä, ja kokevat että niitä ei ole suunnattu juuri heille. Kolmas tärkeä huomio oli, että jos katsoja näkee kiinnostavan mainoksen, hän ei monestikaan tiedä, mitä tehdä seuraavaksi. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kohdennetuista mainoksista voisi olla heille hyötyä. Samoin noin puolet oli valmiita kertomaan ainakin joitain kohdentamisessa auttavia tietoja mainostajille. Esimerkkejä tällaisista tiedoista ovat kiinnostuksen kohteet, ikä, sukupuoli, harrastuksen ja asuinpaikka. Sen sijaan vähemmän halua oli kertoa mainostajille ammatti, koulutus, parisuhdestatus, lapset ja kulutustottumukset. TV ja video fokuksessa Second screen eli toisen laitteen käyttö televisiota katsottaessa VTT:n ja CIRCMI:n (Tampereen yliopiston informaationtutkimuksen ryhmä) tutkimuksessa haluttiin ymmärtää, millaista second screen -käyttöä Suomessa on. Metodiksi valittiin laajan kyselyn sijaan etnografinen lähestymistapa, johon osallistui henkilöitä 12 kotitaloudesta. Heitä tarkkailtiin ja haastateltiin, ja lisäksi osa piti mediapäiväkirjaa second screen -käytöstään. Kohteeksi valittiin Dance-tv-ohjelman second screen -toteutus. Tutkijoita kiinnosti, miten paljon second screen -käyttöä yleensä on, mihin kohtaan ohjelmaa käyttö ajoittuu (mainoskatkoille? ennen ohjelmaa?), mitkä ovat katsojien motiivit, miten second screen vaikuttaa tv:hen ja toisin päin. Tutkijat jakoivat havaintojen perusteella ihmiset neljään ryhmään. Erottavat tekijät olivat se, käytettiinkö second screeniä samaan aikaan kuin televisiota. Toinen erotteleva tekijä oli se, oliko ihmisten perimmäisenä motiivina tehokkuuden vai nautinnon tavoittelu. Esimerkiksi ryhmän

5 "rinnakkaiskäyttö & tehokkuus" ihmiset olivat niin sanottuja arjen hanskaajia, joiden oli pakko tehdä monta asiaa samanaikaisesti, kun taas "peräkkäiskäyttö & nautinto" -ryhmän ihmiset keskittyivät tv-ohjelmaan ja räpläsivät second screen -laitteita vasta sen jälkeen tai sitä ennen. Sosiaalinen ohjelmaopas Osumus Recommendations -yhtiön Jukka-Pekka Salmenkaita oli kehittämässä second screen -sovellusta, jonka käyttöönotto olisi helppoa sekä ohjelmantekijöille että katsojille. Tarkoituksena oli siis löytää toimintatapoja ja saada aikaan valmis sovellus, jota voisi hyödyntää monen eri tv-ohjelman kanssa. Demosovelluksena tehtiin sosiaalinen ohjelmaopas, joka näytti ohjelmatietojen lisäksi Facebook-kavereiden sekä ventovieraiden ihmisten kommentteja ohjelmasta. Salmenkaita kertoi, että projekti onnistui teknisiltä tavoitteiltaan. Jatkokehitystä varten hän suositteli toiminnallisuuden muokkaamista huomioimaan paremmin eri sisältögenrejen erot. Sovelluksen kaikille sisältögenreille yhteisiä ominaisuuksia voisi täydentää ohjelmakohtaisilla osioilla, jotka syventäisivät kokemusta uusilla vuorovaikutustavoilla. Hänen mielestään kannattaisi kokeilla esimerkiksi urheilu- tai keskusteluohjelman rinnalla elävää sovellusta. Toinen opittu seikka oli, että second screen -sovellus ei voi olla vain passiivinen, katsojan omaan aktiivisuuteen luottava, vaan katsojan huomiota on ohjailtava aktiivisesti tv-ruudun ja kakkosruudun välillä. Haasteena on, että kumpikaan ei saisi kaapata huomiota kokonaan ainakaan niin pitkäksi aikaa, että toinen unohtuu kokonaan. Twiittaus TV katselun yhteydessä Aallon perustieteiden korkeakoulussa oli selvitetty, mitä TV:n katsojalle tapahtuu, jos hän tekee samalla jotain muuta. Teemu Kinnunen kertoi laboratoriotutkimuksesta, jossa koehenkilöt katsoivat uutisvideoita ja lukivat samalla Twitter -viestejä, joissa oli joko positiivisia tai negatiivisia kommentteja aiheesta. Vaikutuksia mitattiin keräämällä psykofysiologisista dataa (esim. silmän liikkeiden seuranta) ja muistamiskokeilla. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että ihmiset reagoivat positiivisiin uutisiin voimakkaammin kuin negatiivisiin. Testin tuloksissa kävi myös ilmi, että negatiiviset tweetit heikensivät kokemusta positiivisien uutisten kanssa, kun taas negatiivisien uutisten kanssa vaikutus ei ollut yhtä suuri. Tosin Kinnunen huomautti, että tulokset eivät olleet välttämättä tilastollisesti merkittäviä, osaltaan siksi että kyseessä oli varsin pieni testijoukko. HIIT:n Kai Huotari on tutkinut yhdysvaltalaisia livetweettaajia eli ihmisiä, jotka käyttävät Twitteriä aktiivisesti samaan aikaan, kun ohjelma näytetään televisiosta. Hän haastatteli Glee-ohjelman ja Pittsburgh Penguins -urheilujoukkueen faneja. Hän halusi selvittää, millä tavoin ihmiset käyttävät Twitteriä ja TV:tä yhdessä. Tutkittavista löytyi kolme erilaista tyyppiä: hardcore-tweettaajat lähettävät valtavasti viestejä suosikkiaiheestaan; aktiiviset twiittaajat, jotka heräävät ohjelman lähetysaikaan, mutta ovat muuten hiljaisempia; ja satunnaiset tweettaajat, jotka käyttävät Twitteriä muuhunkin, mutta tv-ohjelman lähetysaikaan keskittyvät siihen. Huotari huomautti, että Twitterin käytössä faneille kyse ei ole tiedon jakamisesta vaan kokemuksellistamisesta. He kokevat saavansa ohjelmasta enemmän irti, kun he keskustelevat siitä samaan aikaan netissä.

6 Audiovisuaalisen sisällön automaattinen analyysi TV-ohjelmien kuvailutietoja automaattisesti Mikko Kurimo ja Jorma Laaksonen kertoivat ohjelmistosta, joka osaa puheen- ja kuvantunnistuksen avulla luoda automaattisesti tekstimuotoisia kuvailuja siitä, mitä tv-ohjelmassa tapahtuu. Videoiden ongelmanahan on, että niistä on hankala saada puristettua automaattisesti esiin tämän kaltaisia metatietoja. Ohjelmistoa on koekäytetty suomalaisten tv-uutisten sisällön tunnistamiseen. Järjestelmä ei toimi sataprosenttisen tarkasti, mutta Next Media -seminaarissa näytetty esimerkkimateriaali oli jo hätkähdyttävän hyvälaatuista. Ohjelmisto osaa muuntaa puheen tekstiksi, erotella puhujat toisistaan ja nimetä heidät, jos nimet on mainittu ohjelman tekstiplansseissa ja vielä muutamalla sanalla kertoa, mitä kuvassa milloinkin näkyy. Näistä huterimmin toimiva, eniten virheellisiä tulkintoja, tuotti viimeinen komponentti. Konenäköön liittyviin ongelmiin törmättiin myös aiemmin Henri Kivisen esityksessä. Elokuvien herättäminen tunteiden ennustaminen Jussi Tarvainen Aallon perustieteiden korkeakoulusta on kehittänyt järjestelmää, joka mahdollistaa elokuvien synnyttämien tunteiden automaattisen ennustamisen elokuvien kuvallisen ja äänellisen sisällön perusteella. Tarvaisen termein kyse on elokuvien tyylin ja tunnelman yhdistämisestä. Tyylipiirteitä ovat sellaiset asiat kuin väri, rytmi ja musiikki. Tunnelmaa taas kuvataan piirteillä kuten iloinen, energinen tai jännittynyt. Myös tässä projektissa tarkoituksena on saada videomateriaalista irrotettua metadataa, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi suosittelupalveluissa jos käyttäjä pitää elokuvista, joissa on iloisia piirteitä, hänelle voitaisiin etsiä lisää elokuvia, joissa on iloisia piirteitä. Tähän mennessä on päästy vaiheeseen, jossa järjestelmä osaa vaihtelevalla tarkkuudella ennustaa, miten katsojat kokevat heille esitettävän elokuvanäytteen. Esimerkiksi elokuvan keskimääräinen väri (tyylipiirre) tuntuisi ennustavan varsin hyvin, miten rentona (tunnelmapiirre) elokuva koetaan.

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sanoma & TNS Gallup helmimaaliskuussa 2016 Vastaajia 1286 Sisältö Älylaitteiden omistus

Lisätiedot

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel

Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel 1 A cross media neuroscience study from China Onko netti-tv:n mainonta yhtä tehokasta kuin broadcast

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? SOME-INFO 16.11.2015 Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? TOIVEET PÄIVÄN TILAISUUDESTA! Maaseutukuriirin SOME-kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Kaikilla vastanneilla organisaatiolla

Lisätiedot

Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa. Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3.

Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa. Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3. Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3.2012, Wanha Satama Ennen kuin aloitat mieti seuraavia: Kohderyhmä Tavoitteet Mitä on

Lisätiedot

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä

Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä Törmäys Työyhteisöviestinnän päivä 19.3.2015 Hanna P. Korhonen, Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Tervetuloa käyttämään ehopsia

Tervetuloa käyttämään ehopsia Tervetuloa käyttämään ehopsia Sisällys: Uuden ehops-pohjan luominen (opettaja)... ehops-pohjan jakaminen opiskelijoille (opettaja)... Opiskelijan jakaman ehopsin etsiminen (opettaja)... Opiskelijan jakaman

Lisätiedot

Muuttuva media Muuttuva markkinointi. Hans Edin Liiketoimintajohtaja Nelonen Media

Muuttuva media Muuttuva markkinointi. Hans Edin Liiketoimintajohtaja Nelonen Media Muuttuva media Muuttuva markkinointi Hans Edin Liiketoimintajohtaja Nelonen Media Nelonen Media on kotimainen monimediatalo 3 mainosrahoitteista ja 5 maksu-tv -kanavaa 2 radiokanavaa ruutu.fi netti-tv

Lisätiedot

Google Adwords pikaohje

Google Adwords pikaohje Google Adwords pikaohje Suunnittele loistava verkkokaupan mainoskampanja Perustaomaverkkokauppa.fi Ville Kinanen 1 1. Avainsanojen valinta Verkkomainonnan suunnittelu aloitetaan avainsanojen kartoittamisella,

Lisätiedot

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median

Lisätiedot

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014 Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 201 Markus Lahtinen Head of Product Management Consumer, Sonera Koti ja tv - tutkimus 201 Sonera selvitti nyt neljättä kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus

Lisätiedot

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013 Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus

DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus Digitaaliset elämäntavat / yhteenveto medialle Julkaisuvapaa 9.6.2017 klo 10 Lisätietoja medialle: Osastopäälllikkö Niina Hagman, Market Intelligence & Insight, DNA

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen 50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen M aikuiset - tutkimuksen toteutus SYVÄHAASTATTELUT MEDIAKÄYTÖSTÄ Huhtikuu N=6 Naiset n= 3 Miehet n= 3 SYVÄHAASTATTELUT MAINONNASTA Huhti-toukokuu

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta).

OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta). OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta). CEO, Teemu Neiglick. Keitä me olemme? 34 92 40 KESKI-IKÄ ~15 000 palaveria

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Siirtoprotokolla

Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Siirtoprotokolla Testitapaukset - Siirtoprotokolla Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Testitapaukset...5 3.1 Ohjelma-ajan lukeminen...5 3.2 Koordinaattidatan lukeminen...5 3.3 Lähetysajan

Lisätiedot

IAB Big Data työryhmän oppaan julkistaminen

IAB Big Data työryhmän oppaan julkistaminen IAB Big Data työryhmän oppaan julkistaminen 6.6.2014 Johanna Lehtonen Mediareaktori Oy Twitter: @jolehtone johanna@mediareaktori.fi https://www.youtube.com/watch?v=tzxmjbl-i4y Työryhmän ensimmäinen tehtävä:

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Mainonnan ja lukemisen väi0ämät KMT 2016

Mainonnan ja lukemisen väi0ämät KMT 2016 Mainonnan ja lukemisen väi0ämät KMT 2016 1. Lukemisen ja mainonnan väi0ämät 2. Suomalaisten suhtautuminen mainontaan 3. Mainonnan estäminen 72 % suomalaisista kokee, e0ä painetun aikakauslehden tarjoamaa

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Tutkimuksen tarkoitus. 2nd Screen - Shaping of Social and Interactive TV Experience

Tutkimuksen tarkoitus. 2nd Screen - Shaping of Social and Interactive TV Experience 2nd Screen - Shaping of Social and Interactive TV Experience Tutkimuksen tarkoitus Ymmärtää erilaisia television katselutilanteita ja 2nd screen laitteiden käyttötapoja television katselun yhteydessä Mitenjamiksi2

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Vastauksia huomisen kysymyksiin SMTS

Vastauksia huomisen kysymyksiin SMTS Vastauksia huomisen kysymyksiin SMTS Tutkimustoimintaa vuodesta 1985 5 tutkijaa ja assistenttia Myymälä- ja ostokäyttäytymistutkimuksia Päivittäistavarakauppa: ketjut ja tavarantoimittajat Lääketeollisuus

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG

Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG Digivinkkejä? Miten hyödyntää digimurrosta? Tutkimuspäällikkö FT Merja Helle Aalto ARTS, MCRG Valmiita digireseptejä ei ole Digimaailmassa on oma toimintalogiikkansa Painetusta sivusta juttuun, aiheeseen,

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Ensemble Käyttäjätapaaminen 23.5.2011 KanTa Liityntäpiste - Tilannepäivitys. Anssi Kauppi / InterSystems Nordics / Suomi

Ensemble Käyttäjätapaaminen 23.5.2011 KanTa Liityntäpiste - Tilannepäivitys. Anssi Kauppi / InterSystems Nordics / Suomi Ensemble Käyttäjätapaaminen 23.5.2011 KanTa Liityntäpiste - Tilannepäivitys Anssi Kauppi / InterSystems Nordics / Suomi Aiheet Tapahtunut Tähän Saakka Tapahtuu Seuraavaksi Open Source Ratkaisu Lopuksi

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Eye tracking. analysoimalla viestintääsi voit lisätä myyntiäsi

Eye tracking. analysoimalla viestintääsi voit lisätä myyntiäsi Eye tracking analysoimalla viestintääsi voit lisätä myyntiäsi 1 2 Lisää myyntiä luomalla katseen vangitsevaa viestintää Näkevätkö asiakkaasi todellakin ne asiat, jotka haluat heidän laskussa, web sivuilla

Lisätiedot

Kuvan ottaminen ja siirtäminen

Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvien ottaminen Kuvien ottaminen tapahtuu oppilaiden omien kännykkäkameroiden tai koulun tablettien kameran avulla o Työ tehdään pareittain, joten ainakin toisella työparin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Brändin rakentaminen somessa

Brändin rakentaminen somessa Terhi Aho Tulos Helsinki Oy 22.4.2016 #tuloslove Brändin rakentaminen somessa Brändin rakentamisesta johtamiseen Ennen Nyt Ei voi hallita, mutta voi vaikuttaa. Kuka johtaa yrityksen verkkoviestintää? Viestintä

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Digimarkkinointi. Ari Tenhunen

Digimarkkinointi. Ari Tenhunen Digimarkkinointi Ari Tenhunen Sosiaalinen media 2 Myyntisykli digimarkkinoinnin kehyksenä Ei tietoa Tietoinen Kiinnostunut Käyttö Omistautuminen Ostoaikomus Sisäänajo Muistuttaminen Tutustuminen Suostuttelu

Lisätiedot

Second Screen. katsomisesta kokemiseen

Second Screen. katsomisesta kokemiseen Second Screen katsomisesta kokemiseen Katariina Uljas-Ahl 27.11.2013 MURROS Median ja sisältöjen MONIMUOTOISUUS ja RÄÄTÄLÖITÄVYYS lisääntyy Media mahdollistaa OSALLISTUMISEN silloin ja siten kuin kuluttajat

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot