Next Media -tulosseminaarin satoa - osa 2. ereading. Uusien konseptien (ja tuotteiden) ketterä kehittäminen
|
|
- Harri Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Next Media -tulosseminaarin satoa - osa 2 ereading Uusien konseptien (ja tuotteiden) ketterä kehittäminen KSF Median Lotta Holmin esittelemän kehitystyön lähtökohtana vuonna 2010 oli ratkaista Hufvudstadsbladetin jakeluongelmat saaristossa ja Ahvenanmaalla. Lukijat eivät saa lehteä aamukahvipöytään ja jakelu on kallista. Tarvittiin siis digitaalinen lehti, joka toimisi erilaisilla laitteilla ja ilman jatkuvaa nettiyhteyttä. Ensimmäinen lehti toteutettiin tabletille sovitettuna versiona, jota kokeiltiin 25 perheessä. Lukijoilta kerättiin monipuolisesti palautetta. Palautteen mukaan yksittäisiä sivuja on mukava lukea, mutta kokonaisuuden hallitseminen selailu on hankalaa. Erityisesti etusivun suunnittelu on olennaista, uutisten arvottaminen oli lukijoille tärkeää. Toukokuussa 2011 päätettiin pilkkoa digilehti kahdeksi tuotteeksi, näköislehti ja erillinen tablettilehti. Jälkimmäisestä tehtiin viikottain ilmestyvä uutispaketti HBL+. Sen kehitys alkoi heinä lokakuussa 2011 ja ensimmäinen dummy tehtiin Aallon mediakonseptilaboratoriossa vuodenvaihteessa. Toimivan prototyypin rakentaminen alkoi kesäkuussa Harri Heikkilä testasi designia ja käytettävyyttä syksyn ja marraskuussa tuote tuli myyntiin. Valmista tuli siis reilussa vuodessa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tutkimustyö eli konseptointi ja käyttäjätestaus on tehty tutkijoiden toimesta varsinaisen tuotekehityksen rinnalla. Samalla on pystytty luomaan yleispätevää mallia, miten uusien, digitaalisten tuotteiden ketterä kehittäminen kannattaa toteuttaa. Tästä osuudesta on olemassa myös hyvä raportti, jota Lotta Holm erikseen kiitteli. Automaatiolla tehokkuutta tuotantoprosesseihin Kohti automaattista taittoa Mikko Kuhna Aallon perustieteiden korkeakoulusta esitteli kehityskulkua, joka Aallossa on käyty läpi Next Media -hankkeen aikana ja jonka lopputulemana on vapaasti saatavilla oleva Open Source -koodiin pohjautuva applikaatio aikakauslehden automaattiseen taittoon eri päätelaitteille. Aikakauslehden taitto on haasteellista monimutkaisten ja vaihtelevien layoutien vuoksi. Yksi esimerkki on kuvien päälle tulevat otsikkotekstit. Tästä lähdettiin liikkeelle eli kehittämään automaattisia menetelmiä kuvien analysointiin, jotta automatiikalle pystytään kertomaan, missä ovat kuvan tärkeimmät alueet, joihin ei esimerkiksi otsikkoa saa missään tapauksessa sijoittaa. Kuhna näytti kaksi esimerkkiä, joita käytetään hyväksi automaattitaitossa. Kuvasta voidaan etsiä sen voimakkain väri, verrata sitä lehden ulkoasuoppaassa listattuihin väreihin ja valita niistä lähin vastine tehoväriksi taittoon. Näin saadaan siis kuvan ja muun taiton väreihin jatkuvuutta. Toinen esimerkki on tarkoitettu löytämään kuvasta sellaisia kohtia, joissa ei ole tärkeää informaatiota, kuten kasvoja, ja joiden päälle voidaan siis taitossa sijoittaa otsikko, ingressi tai muuta
2 tekstiä. Samaa algoritmia voidaan käyttää, kun halutaan rajata kuvasta erilaisia versioita, esimerkiksi pienempiä kuvia kännykkäkäyttöä varten. Kehitystyö on siis edennyt vaiheeseen, jossa taitto pystytään tekemään tarjolla olevasta XML-feedistä täysin automaattisesti eri laitteille. Automaattisesti taitettua versiota on vertailtu Anygraafin -järjestelmän tuottamaan taittoon sekä Woodwingin vastaavaan. Tutkimuksessa testattiin, mitä mieltä lukijat ovat automaattisesti taitetusta versiosta. Rohkaisevaa oli, että sitä ei pidetty ainakaan huonompana kuin perinteisellä tavalla taitettua versiota. Suunnittelutiedon vaihto yritysverkostoissa Anygraafin Harri Taskinen kertoi kehitystyöstä, jota on tehty suunnittelutiedon parissa. Koska suunnittelun merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, suunnittelutiedon on oltava nykyistä paremmin standardoitua, jaettavissa ja muokattavissa. Tausta-ajatuksena on, että tietojen jakaminen partnereiden kanssa jo suunnitteluvaiheessa tehostaa toimitusprosessia kokonaisuutena. Esimerkki: kun STT suunnittelee juttua tietystä aiheesta, tieto siitä menee automaattisesti asiakaslehtien toimituksiin. Toimitus voi varata jutulle paikan lehdestä ja juttu taittuu siihen automaattisesti, kun se saapuu. Vuonna 2012 aloitetun projektin demoversio on nykyään STT-Lehtikuvan käytössä. Projektin aikana on huomattu, että vaikka etukäteen olisi tehty miten hyvät vaatimusmäärittelyt, niistä on kuitenkin löytynyt täydennettävää. Siksi onkin hyvä päästä kokeilemaan toimivaa prototyyppiä oikeassa ympäristössä, koska siinä oppii tuntemaan omat tarpeensa paremmin. Aikakaus- ja sanomalehden tietomallit Mikko Kuhna Aallon perustieteiden korkeakoulusta kertoi lehtijutun yleiskäyttöisen tietomallin kehittämisestä. Tarkoituksena on siis saada aikaan strukturoitu tietomalli, jolla voitaisiin kuvata mahdollisimman monenlaisia artikkeleita. Se helpottaisi toimituksellisten tietojärjestelmien kehittämistä, sisältöjen jakamista ja niiden hyödyntämistä erilaisissa lopputuotteissa. Prosessi aloitettiin keräämällä esimerkkejä erilaisista lehtijutuista ja kokoamalla niiden perusteella useita erilaisia tietomalleja. Lopuksi tutkittiin mallien välisiä yhtäläisyyksiä ja puristettiin niistä kokoon yksi supermalli. Tuloksena syntyneen tietorakenteen peruselementti on artikkeli, joka jakautuu ikään kuin leipätekstiin ja kaikkeen muuhun. Jokaiseen artikkeliin voi liittyä kuva, artikkelin teksti on jaettu kappaleisiin, kappaleilla voi olla oma väliotsikkonsa ja niin edelleen. Vastaavasti artikkeliin sisältyy tieto siitä, millä osastolla se on julkaistu, päiväys, ingressi ja muita tietoja. Kuva mallista löytyy osoitteesta Lisäksi on tutkittu keinoja esittää infografiikkaa niin, että se toimii erikokoisilla näytöillä eli käytännössä tietokoneen ja älypuhelimen nettiselaimessa. Tutkimus keskittyi olemassa olevien ohjelmatyökalujen tarkastelemiseen sekä sellaisten työprosessien kehittämiseen, joissa huomioitiin monikanavaisuus.
3 Tekstisisältöjen merkitysten ymmärtäminen Metropolian Olli Alm on työskennellyt tekstin semanttisen ymmärtämisen parissa Next Media -hankkeessa. Seminaarissa esiteltiin ohjelmisto, jota voidaan käyttää avainsanojen etsimiseen suomenkielisistä lehtijutuista. Juju-nimellä julkaistava ohjelmisto etsii automaattisesti juttuja parhaiten kuvailevia fraaseja. Se ei siis saa tarttua liian harvinaisiin eikä liian yleisiin sanoihin, vaan löytää juuri ne avainsanat, jotka kertovat mistä jutussa on kyse. Lisähaasteita tulee suomen kielen ominaispiirteistä, sillä esimerkiksi eri taivutusmuotoja ei sovi listata omiksi sanoikseen, vaan niiden tulee ymmärtää kuuluvan yhteen ja samaan avainsanaan. Avainsanoja etsivä ohjelmisto toimii täysin automaattisesti, kunhan sille on ensin syötetty tarpeeksi laaja aineisto pohjatiedoiksi. Testeissä aineisto eli korpus oli Helsingin Sanomista vajaat artikkelia. Alm kertoi tunnistustarkkuuden paranevan sitä enemmän, mitä isompi korpus eli pohja-aineisto järjestelmään syötetään, ja että määrän lisääminen yli artikkelin olisi luultavasti parantanut laatua entisestään. Lukijoiden ottamien kuvien automaattinen luokittelu Henri Kivinen Aallon perustieteiden korkeakoulusta kertoi, millaisia objekteja ja ympäristöjä voitaisiin tunnistaa automaattisesti valokuvista. Käytännön sovelluksena voisi olla ohjelmisto, jota käytettäisiin lukijoiden lähettämien kuvien esiseulonnassa se osaisi näyttää vain sellaiset kuvat, jotka käsittelevät haluttuja aiheita ja joiden tekninen laatu on mahdollisimman hyvä. Kovin lähellä käytännön sovellusta ei kuitenkaan vielä olla, sillä kyseessä on kimurantti pulma, johon liittyy monia konenäön perusongelmia. Tähän mennessä tehdyissä testeissä järjestelmä osasi tunnistaa esimerkiksi luontokuvan kaupunkikuvasta, väkijoukkoa esittävän valokuvan ja löytää kuvat, joissa näkyy kylttejä. Sen sijaan sillä oli vaikeuksia autoja, raitiovaunuja, yksittäisiä henkilöitä, tulta ja savua sisältävien kuvien tunnistamisessa. Personal Media Day Personal Media Day Minun mediapäiväni hankkeessa vuonna 2012 on keskitytty kuluttajien mediankäytön tutkimiseen usealla eri tavalla. Alla on esitelty kahden tutkimuksen tuloksia. Yleinen mediakäytön tutkimus Suomalaisten mediakäytöstä tehtiin laaja tutkimus marras joulukuussa Netissä toteutettuun kyselyyn vastasi 980 henkilöä. Kysely tuotti paljon materiaalia. Niinpä Åbo Akademin EDGE-tutkimusryhmästä Anna-Greta Nyström esitteli vasta alustavia tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin mediankäytön kokonaisuutta, mutta erityisesti älypuhelinten ja tablettien käyttöä.
4 Mitä medioita suomalaiset käyttävät päivän mittaan? Aamu alkaa lukemalla sanomalehteä ja kuuntelemalla radiota, työpäivän mittaan kärkeen nousevat netti ja radio, ja lopuksi illalla kotona selataan lisää nettiä ja luetaan sanomalehtiä. Juuri ennen nukkumaanmenoa tulee vielä piikki, jolloin luetaan kirjoja. Eniten aikaa vietettiin television, netin ja sanomalehtien parissa jopa yli kolme tuntia joka päivä. Älypuhelimien ja tablettien nousu näkyy selvästi. Päivän mittaan kännyköitä sekä älypuhelimia että tavallisia käytti noin 3/5 vastaajista ja tablettia 1/5 vastaajista. Älypuhelinten ja tablettien käytössä oli paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös muutamia eroja. Sekä uutisten lukeminen että TV-ohjelmien katsominen (catch up) oli tableteilla selvästi yleisempää kuin kännykällä. Katsojien ja mainostajien suhtautuminen TV-mainontaan Miten katsojat ja mainostajat suhtautuvat mainontaan? VTT:n Virpi Oksman johti kyselyä, jossa selvitettiin asenteita niin perinteiseen TV-mainontaan kuin myös niin sanottuun second screen -mainontaan, eli kännyköissä, tableteilla ja tietokoneilla näytettävään TV-ohjelmaan liittyvään mainontaan. Keväällä 2012 tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi vajaat 2500 ihmistä. Kyselyn mukaan vastaajista jo 2/3 käytti second screen -laitetta ainakin satunnaisesti. Mainostajien tarpeet tiivistettiin kolmeen kohtaan. Tarvitaan reaaliaikaista, luotettavaa ja yksinkertaista dataa mainoksien toimivuudesta, halutaan palautetta kuluttajilta ja lisäksi keino pitää katsojat kanavalla mainosten aikana. Katsojat puolestaan kokevat mainokset ohjelmavirtaa sotkevina ja ärsyttävinä, ja kokevat että niitä ei ole suunnattu juuri heille. Kolmas tärkeä huomio oli, että jos katsoja näkee kiinnostavan mainoksen, hän ei monestikaan tiedä, mitä tehdä seuraavaksi. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kohdennetuista mainoksista voisi olla heille hyötyä. Samoin noin puolet oli valmiita kertomaan ainakin joitain kohdentamisessa auttavia tietoja mainostajille. Esimerkkejä tällaisista tiedoista ovat kiinnostuksen kohteet, ikä, sukupuoli, harrastuksen ja asuinpaikka. Sen sijaan vähemmän halua oli kertoa mainostajille ammatti, koulutus, parisuhdestatus, lapset ja kulutustottumukset. TV ja video fokuksessa Second screen eli toisen laitteen käyttö televisiota katsottaessa VTT:n ja CIRCMI:n (Tampereen yliopiston informaationtutkimuksen ryhmä) tutkimuksessa haluttiin ymmärtää, millaista second screen -käyttöä Suomessa on. Metodiksi valittiin laajan kyselyn sijaan etnografinen lähestymistapa, johon osallistui henkilöitä 12 kotitaloudesta. Heitä tarkkailtiin ja haastateltiin, ja lisäksi osa piti mediapäiväkirjaa second screen -käytöstään. Kohteeksi valittiin Dance-tv-ohjelman second screen -toteutus. Tutkijoita kiinnosti, miten paljon second screen -käyttöä yleensä on, mihin kohtaan ohjelmaa käyttö ajoittuu (mainoskatkoille? ennen ohjelmaa?), mitkä ovat katsojien motiivit, miten second screen vaikuttaa tv:hen ja toisin päin. Tutkijat jakoivat havaintojen perusteella ihmiset neljään ryhmään. Erottavat tekijät olivat se, käytettiinkö second screeniä samaan aikaan kuin televisiota. Toinen erotteleva tekijä oli se, oliko ihmisten perimmäisenä motiivina tehokkuuden vai nautinnon tavoittelu. Esimerkiksi ryhmän
5 "rinnakkaiskäyttö & tehokkuus" ihmiset olivat niin sanottuja arjen hanskaajia, joiden oli pakko tehdä monta asiaa samanaikaisesti, kun taas "peräkkäiskäyttö & nautinto" -ryhmän ihmiset keskittyivät tv-ohjelmaan ja räpläsivät second screen -laitteita vasta sen jälkeen tai sitä ennen. Sosiaalinen ohjelmaopas Osumus Recommendations -yhtiön Jukka-Pekka Salmenkaita oli kehittämässä second screen -sovellusta, jonka käyttöönotto olisi helppoa sekä ohjelmantekijöille että katsojille. Tarkoituksena oli siis löytää toimintatapoja ja saada aikaan valmis sovellus, jota voisi hyödyntää monen eri tv-ohjelman kanssa. Demosovelluksena tehtiin sosiaalinen ohjelmaopas, joka näytti ohjelmatietojen lisäksi Facebook-kavereiden sekä ventovieraiden ihmisten kommentteja ohjelmasta. Salmenkaita kertoi, että projekti onnistui teknisiltä tavoitteiltaan. Jatkokehitystä varten hän suositteli toiminnallisuuden muokkaamista huomioimaan paremmin eri sisältögenrejen erot. Sovelluksen kaikille sisältögenreille yhteisiä ominaisuuksia voisi täydentää ohjelmakohtaisilla osioilla, jotka syventäisivät kokemusta uusilla vuorovaikutustavoilla. Hänen mielestään kannattaisi kokeilla esimerkiksi urheilu- tai keskusteluohjelman rinnalla elävää sovellusta. Toinen opittu seikka oli, että second screen -sovellus ei voi olla vain passiivinen, katsojan omaan aktiivisuuteen luottava, vaan katsojan huomiota on ohjailtava aktiivisesti tv-ruudun ja kakkosruudun välillä. Haasteena on, että kumpikaan ei saisi kaapata huomiota kokonaan ainakaan niin pitkäksi aikaa, että toinen unohtuu kokonaan. Twiittaus TV katselun yhteydessä Aallon perustieteiden korkeakoulussa oli selvitetty, mitä TV:n katsojalle tapahtuu, jos hän tekee samalla jotain muuta. Teemu Kinnunen kertoi laboratoriotutkimuksesta, jossa koehenkilöt katsoivat uutisvideoita ja lukivat samalla Twitter -viestejä, joissa oli joko positiivisia tai negatiivisia kommentteja aiheesta. Vaikutuksia mitattiin keräämällä psykofysiologisista dataa (esim. silmän liikkeiden seuranta) ja muistamiskokeilla. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että ihmiset reagoivat positiivisiin uutisiin voimakkaammin kuin negatiivisiin. Testin tuloksissa kävi myös ilmi, että negatiiviset tweetit heikensivät kokemusta positiivisien uutisten kanssa, kun taas negatiivisien uutisten kanssa vaikutus ei ollut yhtä suuri. Tosin Kinnunen huomautti, että tulokset eivät olleet välttämättä tilastollisesti merkittäviä, osaltaan siksi että kyseessä oli varsin pieni testijoukko. HIIT:n Kai Huotari on tutkinut yhdysvaltalaisia livetweettaajia eli ihmisiä, jotka käyttävät Twitteriä aktiivisesti samaan aikaan, kun ohjelma näytetään televisiosta. Hän haastatteli Glee-ohjelman ja Pittsburgh Penguins -urheilujoukkueen faneja. Hän halusi selvittää, millä tavoin ihmiset käyttävät Twitteriä ja TV:tä yhdessä. Tutkittavista löytyi kolme erilaista tyyppiä: hardcore-tweettaajat lähettävät valtavasti viestejä suosikkiaiheestaan; aktiiviset twiittaajat, jotka heräävät ohjelman lähetysaikaan, mutta ovat muuten hiljaisempia; ja satunnaiset tweettaajat, jotka käyttävät Twitteriä muuhunkin, mutta tv-ohjelman lähetysaikaan keskittyvät siihen. Huotari huomautti, että Twitterin käytössä faneille kyse ei ole tiedon jakamisesta vaan kokemuksellistamisesta. He kokevat saavansa ohjelmasta enemmän irti, kun he keskustelevat siitä samaan aikaan netissä.
6 Audiovisuaalisen sisällön automaattinen analyysi TV-ohjelmien kuvailutietoja automaattisesti Mikko Kurimo ja Jorma Laaksonen kertoivat ohjelmistosta, joka osaa puheen- ja kuvantunnistuksen avulla luoda automaattisesti tekstimuotoisia kuvailuja siitä, mitä tv-ohjelmassa tapahtuu. Videoiden ongelmanahan on, että niistä on hankala saada puristettua automaattisesti esiin tämän kaltaisia metatietoja. Ohjelmistoa on koekäytetty suomalaisten tv-uutisten sisällön tunnistamiseen. Järjestelmä ei toimi sataprosenttisen tarkasti, mutta Next Media -seminaarissa näytetty esimerkkimateriaali oli jo hätkähdyttävän hyvälaatuista. Ohjelmisto osaa muuntaa puheen tekstiksi, erotella puhujat toisistaan ja nimetä heidät, jos nimet on mainittu ohjelman tekstiplansseissa ja vielä muutamalla sanalla kertoa, mitä kuvassa milloinkin näkyy. Näistä huterimmin toimiva, eniten virheellisiä tulkintoja, tuotti viimeinen komponentti. Konenäköön liittyviin ongelmiin törmättiin myös aiemmin Henri Kivisen esityksessä. Elokuvien herättäminen tunteiden ennustaminen Jussi Tarvainen Aallon perustieteiden korkeakoulusta on kehittänyt järjestelmää, joka mahdollistaa elokuvien synnyttämien tunteiden automaattisen ennustamisen elokuvien kuvallisen ja äänellisen sisällön perusteella. Tarvaisen termein kyse on elokuvien tyylin ja tunnelman yhdistämisestä. Tyylipiirteitä ovat sellaiset asiat kuin väri, rytmi ja musiikki. Tunnelmaa taas kuvataan piirteillä kuten iloinen, energinen tai jännittynyt. Myös tässä projektissa tarkoituksena on saada videomateriaalista irrotettua metadataa, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi suosittelupalveluissa jos käyttäjä pitää elokuvista, joissa on iloisia piirteitä, hänelle voitaisiin etsiä lisää elokuvia, joissa on iloisia piirteitä. Tähän mennessä on päästy vaiheeseen, jossa järjestelmä osaa vaihtelevalla tarkkuudella ennustaa, miten katsojat kokevat heille esitettävän elokuvanäytteen. Esimerkiksi elokuvan keskimääräinen väri (tyylipiirre) tuntuisi ennustavan varsin hyvin, miten rentona (tunnelmapiirre) elokuva koetaan.
Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi
Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret
LisätiedotSoneran Koti ja TV tutkimus 2012
Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti
LisätiedotSuomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services
Suomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services Consumer Connection System (CCS) CCS-TUTKIMUS MEDIAN TAVOITTAVUUS AJANKÄYTTÖ MEDIAAN TEKNOLOGIAN KÄYTTÖ DEMOGRAFIAT ELÄMÄN- ASENTEET MITÄ TEKEE INTERNETISSÄ
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotMobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland
Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sanoma & TNS Gallup helmimaaliskuussa 2016 Vastaajia 1286 Sisältö Älylaitteiden omistus
LisätiedotHelsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan
Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotMOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI
MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotSilmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi
Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotMitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola
Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»
LisätiedotMistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto
Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät
LisätiedotTelevisio ja videopalvelut nyt ja tulevaisuudessa 2019 SANOMA MEDIA FINLAND TINA ÅSTRÖM
Televisio ja videopalvelut nyt ja tulevaisuudessa 2019 SANOMA MEDIA FINLAND TINA ÅSTRÖM 4.9.2019 JOHDANTO Osin samanlainen tutkimus toteutettiin vuosina 2013, 2015, 2017 ja 2018. Eri vuosien tuloksia vertaillaan
LisätiedotMaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.
MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)
LisätiedotEsomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel
Esomar Congress, Istanbul 2013 Big Screen: But Who s watching? Yhteenvedon laati Lena Sandell, Finnpanel 1 A cross media neuroscience study from China Onko netti-tv:n mainonta yhtä tehokasta kuin broadcast
LisätiedotRakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa
Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta
LisätiedotKUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN
KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-
LisätiedotVanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen
LisätiedotLauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää
LisätiedotAivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
LisätiedotIlonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotNuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen
Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset
LisätiedotSoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.
SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotHow to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?
How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.
LisätiedotPohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa
Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin
LisätiedotSOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?
SOME-INFO 16.11.2015 Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? TOIVEET PÄIVÄN TILAISUUDESTA! Maaseutukuriirin SOME-kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Kaikilla vastanneilla organisaatiolla
LisätiedotLukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat
Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja
LisätiedotTyönantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011
Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset
LisätiedotESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotTervetuloa käyttämään ehopsia
Tervetuloa käyttämään ehopsia Sisällys: Uuden ehops-pohjan luominen (opettaja)... ehops-pohjan jakaminen opiskelijoille (opettaja)... Opiskelijan jakaman ehopsin etsiminen (opettaja)... Opiskelijan jakaman
LisätiedotSosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä
Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä Törmäys Työyhteisöviestinnän päivä 19.3.2015 Hanna P. Korhonen, Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä
LisätiedotÄlypuhelimien ja tablettien käyttötottumusten analyysi
Älypuhelimien ja tablettien käyttötottumusten analyysi Antti Urpelainen Valvoja ja ohjaaja: Dos. Kalevi Kilkki 22. syyskuuta 2016 Taustatietoa Tutkimus ja tulokset Johtopäätökset Älypuhelimien maailmanlaajuiset
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotMittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa. Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3.
Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3.2012, Wanha Satama Ennen kuin aloitat mieti seuraavia: Kohderyhmä Tavoitteet Mitä on
Lisätiedot5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)
1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
Lisätiedot1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.
1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät
LisätiedotProjektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen
Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.
LisätiedotTulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti
2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta
LisätiedotMedialiitto. Valeuutistutkimus Tanja Herranen
Medialiitto Valeuutistutkimus 2017 14.11. 2017 Tanja Herranen Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten mielipiteitä uutisoinnin luotettavuudesta Suomessa. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet
LisätiedotGoogle Adwords pikaohje
Google Adwords pikaohje Suunnittele loistava verkkokaupan mainoskampanja Perustaomaverkkokauppa.fi Ville Kinanen 1 1. Avainsanojen valinta Verkkomainonnan suunnittelu aloitetaan avainsanojen kartoittamisella,
LisätiedotSähköisen journalismin muutosvoimia Kirkon viestintäpäivät Lento tulevaisuuteen Atte Jääskeläinen johtaja, vastaava päätoimittaja
Sähköisen journalismin muutosvoimia Kirkon viestintäpäivät 8.9.2011 Lento tulevaisuuteen Atte Jääskeläinen johtaja, vastaava päätoimittaja 1 Kohti yksilöllisempää mediankäyttöä Uutisten rutiinimainen seuraaminen
LisätiedotTiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä
Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median
LisätiedotKuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT
Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian
LisätiedotGolf Digest lukijatutkimus
Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista
LisätiedotSosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!
Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä
LisätiedotKoti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014
Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 201 Markus Lahtinen Head of Product Management Consumer, Sonera Koti ja tv - tutkimus 201 Sonera selvitti nyt neljättä kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta
LisätiedotPodcast, podcast. Tutkimus podcastien kuuntelusta
Podcast, podcast Tutkimus podcastien kuuntelusta Podcast, podcast RadioMedia selvitti syksyllä 2018 podcastien kuuntelua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon podcasteja kuunnellaan, ketkä
LisätiedotIAB Big Data työryhmän oppaan julkistaminen
IAB Big Data työryhmän oppaan julkistaminen 6.6.2014 Johanna Lehtonen Mediareaktori Oy Twitter: @jolehtone johanna@mediareaktori.fi https://www.youtube.com/watch?v=tzxmjbl-i4y Työryhmän ensimmäinen tehtävä:
LisätiedotNuorten mediankäyttötapoja
Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?
LisätiedotOmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta).
OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta). CEO, Teemu Neiglick. Keitä me olemme? 34 92 40 KESKI-IKÄ ~15 000 palaveria
Lisätiedot3.4 Juttukentän tiedot
3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen
LisätiedotMuuttuva media Muuttuva markkinointi. Hans Edin Liiketoimintajohtaja Nelonen Media
Muuttuva media Muuttuva markkinointi Hans Edin Liiketoimintajohtaja Nelonen Media Nelonen Media on kotimainen monimediatalo 3 mainosrahoitteista ja 5 maksu-tv -kanavaa 2 radiokanavaa ruutu.fi netti-tv
LisätiedotAIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA. Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen
AIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen TV JA INTERNET SAUMATTOMASTI YHDESSÄ Koko 2000-luku on odotettu kuumeisesti
LisätiedotJoonas Pihlajamaa Johtaja, Oikotie Työpaikat
Rekrytointi muutoksessa Parhaat osaajat löytyvät yhdistämällä oikeat kanavat, houkutteleva tarina ja sujuva rekrytointiprosessi. Rekrytointi ja työnantajakuvan rakennus lähestyvät digitaalista markkinointia.
LisätiedotDIGITAALISEN PALVELUPOLUN ETENEMISOPAS
DIGITAALISEN PALVELUPOLUN ETENEMISOPAS WWW.DIGISURFFARI.FI Kävijöiden eteneminen digitaalista palvelupolkua pitkin 1. Kävijä näkee mainoksen verkossa. 2. Kävijä tulee mainoksesta laskeutumissivulle. 3.
LisätiedotMa Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.
Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
LisätiedotMetro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013
Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotKäsitteitä ja määritelmiä
Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi
LisätiedotSuomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehden lukijatutkimus. Sofia Aiello, Ellinoora Brotkin, Pete Maltamo, Jenni Rantala, Susanna Rathore & Riina Salo
Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäsenlehden lukijatutkimus Sofia Aiello, Ellinoora Brotkin, Pete Maltamo, Jenni Rantala, Susanna Rathore & Riina Salo Esityksen sisältö Taustatiedot Tavoite Tutkimuksen toteutus
LisätiedotTUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016
TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana
LisätiedotUudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto
Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotSosiaalinen media markkinointivälineenä
Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään
LisätiedotDNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle
DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet
LisätiedotB U S I N E S S O U L U
S I S Ä L L Ö N T U O T T A M I N E N, T Y Ö K A L U T J A V I N K I T 8. 1 0. 2 0 1 9 V E R K K O J A L A N J Ä L K I B U S I N E S S O U L U K I R S I M I K KO L A & I L K K A K A U P P I N E N 8.10.2019
LisätiedotNäy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero
Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön
LisätiedotMainonnan ja lukemisen väi0ämät KMT 2016
Mainonnan ja lukemisen väi0ämät KMT 2016 1. Lukemisen ja mainonnan väi0ämät 2. Suomalaisten suhtautuminen mainontaan 3. Mainonnan estäminen 72 % suomalaisista kokee, e0ä painetun aikakauslehden tarjoamaa
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
Lisätiedot3.3 Jutun saatekaaviotiedot
3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä
LisätiedotPlace client logo here in Slide Master
Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua
LisätiedotKulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely
LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin
LisätiedotAromi- lehti. Lukijatutkimus 2017
Aromi- lehti Lukijatutkimus 2017 Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Aromi- lehden lukemista ja lukijoiden suhdetta lehteen sekä kerätä
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotMedian tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.
Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.
LisätiedotSeurakuntavaalit Jälkimittaus - Äänestyskampanja
Seurakuntavaalit Jälkimittaus - Äänestyskampanja Virta Helsinki Peter.ohman@virtamedia.com virtamedia.com virtamediacommunity.blogspot.com twitter.com/virtamediacom Tutkimuksen perustiedot Tutkimuksen
LisätiedotPalaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.
Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino
LisätiedotDNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus
DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus Digitaaliset elämäntavat / yhteenveto medialle Julkaisuvapaa 9.6.2017 klo 10 Lisätietoja medialle: Osastopäälllikkö Niina Hagman, Market Intelligence & Insight, DNA
Lisätiedot50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen
50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen M aikuiset - tutkimuksen toteutus SYVÄHAASTATTELUT MEDIAKÄYTÖSTÄ Huhtikuu N=6 Naiset n= 3 Miehet n= 3 SYVÄHAASTATTELUT MAINONNASTA Huhti-toukokuu
LisätiedotMobiilit luontorastit
Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen
LisätiedotTILAA OMA AAMUPOS. Netissä aamuposti.fi/tarjo. aamuposti.fi
TI TILAA OMA AAMUPOS 6) -1 8. rk (a 0 0 2 0 0 3 7 2 9 0 Soita us Netissä aamuposti.fi/tarjo aamuposti.fi MISSÄ, MITEN ja MILLOIN VAIN! Nauti Keski-Uusimaan uutistarjonnasta NYT 2 kk YHDISTELMÄTILAUS
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotSähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen
STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin
LisätiedotFC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen
FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat
LisätiedotERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva
MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä
LisätiedotMiten kirjoitan tiedotteen? Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi
Miten kirjoitan tiedotteen? 15.2.2017 Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi Syitä kirjoittaa tiedote Meillä on tapahtuma, johon haluamme osallistujia Haluamme näkyvyyttä itsellemme tai asiallemme
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
Lisätiedot