Ainetta lisäävä valmistus Pohjois-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ainetta lisäävä valmistus Pohjois-Savossa"

Transkriptio

1 Ainetta lisäävä valmistus Pohjois-Savossa suunnitteluperiaatteet ja yritysten näkökulmia Leka-tutkimusraportti Katri Honkanen Riikka Kutvonen 2013

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Ainetta lisäävä valmistus AM-teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet Prosessit Materiaalit Sovellukset AM-teknologia pohjoissavolaisissa yrityksissä AM-teknologian mahdollisuudet ja sovelluskohteet AM-teknologian haasteet Vaikutukset liiketoimintaan ja palveluihin Suunnittelu Tulevaisuuden näkymät AM-teknolgian vaikutukset suunnitteluun Yleiset suunnitteluperiaatteet Valmistettavuuden ja kokoonpanon huomioiminen AM-suunnittelu AM-teknologian huomioiva suunnittelu DFAM AM-suunnitteluperiaatteet Mekaanisten ominaisuuksien optimointi ja testaus Suunnittelun mahdollisuudet Suunnittelun rajoitteet Vaikutukset tuotekehitykseen Case-tutkimus Tausta Vaiheet Suunnittelu Kappaleen tulostus Loppupäätelmät Lopullisen kappaleen arviointi Hyödyt ja haasteet Johtopäätökset Yhteenveto Lähteet... 44

3 3 LYHENTEET ABS AM CAD DFA DFAM DFM DFMA DFR DFX EBM FDM FEF FEM LENS LMD LOM MJM PA SLA SLS STL UV 3DP Akryylinitriilibutadieenistyreeni eli ABS-muovi Ainetta tai materiaalia lisäävä valmistus (Additive Manufacturing) Tietokoneavusteinen suunnittelu (Computer Aided Design) DFA-periaate eli kokoonpanomyönteinen suunnittelu (Design for Assembly) AM-teknologian huomioiva suunnittelu (Design for Additive Manufacturing) DFM-periaate eli valmistusmyönteinen suunnittelu (Design for Manufacturing) Valmistus- ja kokoonpanomyönteinen suunnittelu (Design for Manufacturing and Assembly) Kierrätettävyyden huomioiva suunnittelu (Design for Recyclability) DFX-periaate (Design for X, Design for Everything) EBM-menetelmä (Electron Beam Melting) FDM-menetelmä (Fused Deposition Modeling) FEF-menetelmä (Freeze-form Extrusion Fabrication) Lujuuslaskennan elementtimenetelmä (Finite Element Method) LENS-menetelmä (Laser Engineered Net Shaping) LMD-menetelmä (Laser Metal Deposition) LOM-menetelmä (Laminated Objective Manufacturing) MJM-menetelmä (Multi-Jet Modeling) Polyamidi eli nylon Stereolitografia (Stereolithography) Lasersintraus (Selective Laser Sintering) Tiedostomuoto (Stereolithography) Ultravioletti Kolmiulotteinen tulostus (Three Dimensional Printing)

4 4 1 Johdanto Ainetta lisäävä valmistus eli AM-teknologia on valmistustekniikka, joka liittää materiaalia yhteen kerros kerrokselta. Teknologia on hyvin erilainen verrattuna perinteisiin materiaalia poistaviin menetelmiin, ja siksi se tarjoaa monia mahdollisuuksia. Ainetta lisäävää valmistusta on luonnehdittu kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Se kuitenkin jakaa mielipiteitä ja voidaan nähdä sekä mahdollisuutena että uhkana. Tässä raportissa tarkastellaan, miten AM-teknologia vaikuttaa suunnitteluun, ja millaisia suunnitteluperiaatteita menetelmälle löytyy kirjallisuudesta. Lisäksi paneudutaan siihen, millaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita suunnitteluun liittyy AM-teknologiaa käytettäessä. Raportissa selvitetään myös, miten pohjoissavolaiset yritykset suhtautuvat AM-teknologiaan ja sen yleistymiseen. Tavoitteena on selvittää tämänhetkisen tutkimuksen tilanne ja yritysten mielipiteet AM-teknologiasta. Raportti on toteutettu osana Pohjois-Savon liiton rahoittamaa LEKA-hanketta Tuotannon työkalut ja menetelmät -tutkimusalueelle. LEKA eli Pohjois- Savon teknologiateollisuuden tutkimus- ja teknologiansiirtoverkosto on koneenrakennukseen ja metalliteollisuuteen keskittyvä hanke, jossa alueen teollisuutta kehitetään tutkimus- ja kehitysprojekteilla (LEKA-hanke 2011). Raportin alussa käsitellään AM-teknologian toimintaperiaatetta ja erilaisia AM-tekniikoita. Tässä luvussa käsitellään myös materiaalivaihtoehtoja sekä AM-teknologiaa hyödyntäviä sovelluksia. Luvussa 3 esitellään raportin yhteydessä tehtyjen yrityshaastattelujen tulokset. Yrityshaastatteluissa kysyttiin yritysten mielipiteitä muun muassa AM-teknologian mahdollisuuksista ja haasteista, vaikutuksista liiketoimintaan ja suunnitteluun sekä tulevaisuuden näkymistä. Luku 4 jatkaa teoriaosuutta, ja siinä tarkastellaan AM-teknologian vaikutuksia suunnitteluun. Luvussa esitellään yleisiä suunnitteluperiaatteita ja tarkastellaan AMteknologian huomioivaa suunnittelua ja periaatteita. Viidennessä luvussa esitellään casetutkimuksen tulokset. Raportin rakenne ja teoreettinen viitekehys on esitetty kuvassa 1.

5 5 Kuva 1. Raportin rakenne ja teoreettinen viitekehys.

6 6 2 Ainetta lisäävä valmistus Ainetta lisäävällä valmistuksella (Additive Manufacturing, AM) tarkoitetaan kolmiulotteisten kappaleiden valmistamista suoraan CAD-mallin pohjalta liittäen materiaalia yhteen kerroksittain (ASTM F : 2010). Ainetta lisäävästä valmistuksesta käytetään yleisesti myös nimitystä pikavalmistus (Levy et al. 2003) ja puhekielessä nimitystä 3D-tulostus. Ainetta lisäävän valmistukseen kuuluu useita valmistusmenetelmiä, joista kaupallisessa käytössä ovat esimerkiksi stereolitografia, lasersintraus ja erilaiset pursotusmenetelmät (Guo et al. 2013). Toisin kuin perinteisissä valmistusmenetelmissä, joissa muodon valmistaminen usein perustuu materiaalin poistamiseen, AM-tekniikoissa lopullinen muoto saadaan aikaan ainetta lisäämällä (Huang et al. 2012). Erilaisia AM-prosesseja on kehitelty 1980-luvun lopulta alkaen. Erityisesti alkuvaiheessa AMtekniikoita käytettiin nopeutensa ansiosta komponenttien visualisointiin ja muotojen arviointiin. (Guo et al ) Teollisuudessa AM-tekniikoiden nopeutta on tähän mennessä käytetty hyväksi etenkin prototyyppien valmistamisessa tuotekehityssyklin lyhentämiseksi (Atzeni et al. 2012). Tekniikoiden kehityksen ansiosta prototyyppejä voidaan nykyisin valmistaa myös halutuilla materiaaliominaisuuksilla testaus- ja analysointitarkoituksiin (Guo et al. 2013). Tällä hetkellä AM-tekniikoita kehitetään erityisesti lopputuotteen valmistamiseen, ja joillain teollisuudenaloilla AM-teknologia on jo käytössä lopputuotteen valmistuksessa (Atzeni et al. 2012; Guo et al. 2013). Lisäksi eri AM-menetelmiä on käytetty epäsuorasti lopputuotteen valmistuksessa valmistamalla työkaluja ja muotteja perinteisten valmistusmenetelmien käyttöön (Guo et al. 2013). Tekniikan käyttöönottoa teollisuudessa ovat hidastaneet laitteiden, materiaalien ja kunnossapidon kalliit käyttökustannukset (Bourell et al. 2009). Hyödyntämällä kaikkia menetelmän mahdollisuuksia ja suunnittelemalla komponentteja ja kokoonpanoja uudelleen saadaan menetelmällä kuitenkin tuotettua perinteisille valmistusmenetelmille kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyisiä osia. Muoviosien tuotannossa AM-tekniikoiden käytön on osoitettu olevan kustannustehokkaampia pienillä ja keskisuurilla erillä kuin perinteisen ruiskupuristuksen. (Atzeni et al ) Myös metalliosien tuottamisen AM-tekniikoilla on tutkittu olevan tällä hetkellä kannattavaa, kun valmistetaan pieniä tai keskisuuria tuotantomääriä (Atzeni et al. 2012).

7 7 2.1 AM-teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet AM-teknologiaa pidetään lupaavana valmistustekniikkana, koska se mahdollistaa monimutkaisten geometrioiden valmistamisen (Huang et al. 2012; Guo et al. 2013), kokoonpanojen muuttamisen yksittäisiksi komponenteiksi (Atzeni et al. 2010) ja lyhyemmät läpimenoajat (Waterman et al. 1994). Yhtenä merkittävimpänä etuna voidaan pitää valmistettavien komponenttien geometristen rajoitteiden vähentymistä. Perinteisten valmistusmenetelmien asettamien rajoitteiden poistuessa komponenttien rakennetta voidaan optimoida paremmin esimerkiksi painonsäästön tai lujuusominaisuuksien kannalta. (Atzeni et al ) Optimointia käsitellään lisää luvussa 4.4. Kerroksittaisella valmistustavalla voidaan myös minimoida raaka-aineiden häviöt valmistusprosessin aikana verrattuna perinteisiin valmistusmenetelmiin (Huang et al. 2012), ja siten säästää materiaalikustannuksissa. Ainetta lisäävän valmistuksen on lisäksi puhuttu siirtävän valmistusta takaisin kalliiden työvoimakustannusten maihin, koska kokoonpanoaikojen ja koneiden valvomiseen kuluva aika vähentyisi, eikä siten olisi tarvetta käyttää halvinta mahdollista työvoimaa. Paikan päällä tulostaminen myös vähentäisi kuljetuskustannuksia, lyhentäisi toimitusaikoja ja vähentäisi kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. (Atzeni et al ) AM-teknologian yleisimmät haasteet ovat pitkälti samat kaikilla käytettävillä menetelmillä (Onuh et al. 1999), vaikka myös eri tekniikoilla on omat rajoituksensa. AM-menetelmien ongelmiksi koetaan etenkin rajoittunut materiaalivalikoima, tuotettujen osien tarkkuus, huono toistettavuus sekä standardien puute. Jotta AM-teknologiaa voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön teollisuudessa, etenkin tuotettujen komponenttien tarkkuutta ja yhdenmukaisuutta tulisi parantaa. (Guo et al ) Osien epätarkkuutta aiheuttaa porrastuminen ( stair-stepping effect), joka on seurausta kerroksittaisesta valmistustavasta. Kuvassa 2 on havainnollistettu porrastumista FDM-menetelmällä tulostetussa kappaleessa. Porrastuminen on vähäisempää käytettäessä ohuempia valmistuskerroksia, mutta kerrosvahvuuden pienentäminen myös pidentää tuotantoaikaa. (Onuh et al ) Monet yritykset eivät tällä hetkellä luota myöskään siihen, että AM-teknologialla voidaan tuottaa komponentteja, joilla on riittävän hyvät mekaaniset ominaisuudet. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että AM-laitteistot perustuvat vielä pitkälti pikavalmistuslaitteisiin, joissa tuotettujen komponenttien vaatimukset eivät ole samoja kuin lopputuotteelta vaadittavat ominaisuudet. (Guo et al ) Haasteita voivat aiheuttaa myös valitun teknisen laitteiston rajoitteet (Onuh et al. 1999).

8 8 Kuva 2. Porrastuminen AM-teknologialla tuotettavissa komponenteissa. 2.2 Prosessit Yleisesti AM-valmistusprosessi voidaan jakaa kahdeksaan vaiheeseen: CAD-mallin luomiseen, tiedoston kääntämiseen STL-muotoon, tiedoston lähettämiseen valmistuslaitteelle, prosessiparametrien määrittämiseen, osan valmistamiseen kerroksittain, osan poistamiseen valmistuslaitteesta, viimeistelyyn ja käyttöönottoon. Jokaisesta valmistettavasta komponentista on oltava CAD-malli, joka kuvaa yksikäsitteisesti komponentin geometrian ja se täytyy kääntää STL-muotoon ennen lähettämistä valmistuslaitteelle. Valmistuslaitteella määritellään prosessiparametrit, valmistetaan komponentti kerroksittain ja poistetaan komponentti valmistuslaitteesta. (Gibson et al. 2010a, s. 4 5.) Lisäksi menetelmästä riippuen varsinaisen valmistusprosessin jälkeen käytetään erilaisia jälkityöstömenetelmiä esimerkiksi komponentin mekaanisten ominaisuuksien parantamiseksi tai tukiaineiden poistamiseksi (Guo et al. 2013). Kaupallisessa käytössä oleviin AM-prosesseihin kuuluvat esimerkiksi stereolitografia (Stereolithography, SLA), FDM-menetelmä (Fused Deposition Modeling, FDM), lasersintraus (Selective Laser Sintering, SLS), LOM-menetelmä (Laminated Objective Manufacturing, LOM), kolmiulotteinen tulostus (Three Dimensional Printing, 3DP) ja LMD-menetelmä (Laser Metal Deposition, LMD). Kaupallisesti AM-teknologiaa käyttävät esimerkiksi Electro Optical Systems (EOS) Saksassa, Arcam Ruotisissa, MCP Tooling Technologies Englannissa ja Stratasys, 3D Systems sekä Optomec Yhdysvalloissa. (Guo et al ) Suomessa AM-teknologiaa tarjoavat esimerkiksi Oulun PMC, RPCase ja Alphaform RPI Oy. Myös useilla oppilaitoksilla on käytettävissään AM-laitteita. (FIRPA, 2013.) Suomessa AM-teknologia on vielä pitkälti proto-

9 9 tyyppivaiheessa, eikä tekniikkaa juuri käytetä lopullisten tuotteiden valmistuksessa. Tekniikan laajempaa käyttöönottoa on rajoittanut tekniikan kalleus sekä teollisuudessa yritysten epäluulot tekniikkaa kohtaan (Guo et al. 2013). Eri AM-prosessit voidaan jaotella monella eri tavalla (Vayre et al. 2012). Kirjallisuudessa menetelmät saatetaan usein luokitella sen perusteella, missä tilassa lähtöaine on. Tällöin eri menetelmät voidaan jakaa nestemäistä, jauhemaista, tahnaa ja levyä lähtöaineena käyttäviin luokkiin. (Guo et al ) Taulukossa 1 on esitetty yleisimmät kaupallisessa käytössä olevat AM-menetelmät ja niiden toimintaperiaatteet. Taulukko 1. Kaupallisessa käytössä olevia AM-menetelmiä ja niiden toimintaperiaate. Lähtöaine Menetelmä Toimintaperiaate Neste SLA Stereolitografia Nestemäistä hartsia kovetetaan laserilla. (Gebhardt, 2003, s. 89) Jauhe SLS Lasersintraus Jauhepetiä pyyhitään laserilla. (Buschow et al. 2001, s. 8007) SLM SLM-menetelmä Jauhe sulatetaan tehokkaalla laserilla. (Kruth et al. 2007) LMD LMD-menetelmä Jauhepartikkeleita syötetään laserin polttoakselille, jossa jauhe sulaa. (Lewis et al. 2000) 3DP Kolmiulotteinen tulostus Jauhepetiin ruiskutetaan nestemäistä kovetinta suuttimen avulla. (Pham et al. 1998) Tahna FDM FDM-menetelmä Pienellä pursottimella tuotetaan haluttu muoto kerroksittain. (Guo et al. 2013) Levy LOM LOM-menetelmä Päällekkäin asetettuihin levyihin leikataan haluttu muoto laserilla. (Guo et al. 2013) Nestemäistä lähtöainetta käytetään esimerkiksi stereolitografiassa. Stereolitografia (SLA) on ensimmäinen kaupallisessa käytössä ollut ainetta lisäävä valmistustekniikka (Melchels et al. 2010). Siinä nestemäistä hartsia kovetetaan laserilla kerros kerrokselta (Gebhardt, 2003, s. 89). Jokaisen kerroksen jälkeen komponentin rakennusalustaa siirretään alaspäin, jolloin jo kovetetun kerroksen päälle saadaan uusi kerros nestemäistä hartsia. Valmistusprosessin jälkeen ylimääräinen nestemäinen hartsi pestään pois ja mekaanisten ominaisuuksien paran-

10 10 tamiseksi kappaleelle suoritetaan lisäkovetus UV-valolla. (Melchels et al ) Kuvassa 3 on esitetty stereolitografian toimintaperiaate. Kuva 3. Periaatekuva stereolitografiassa käytettävästä laitteistosta. Jauhetta käytetään lähtöaineena esimerkiksi lasersintrauksessa ja kolmiulotteisessa tulostuksessa. Lasersintrauksessa (SLS) kappale muodostetaan pyyhkimällä jauhepetiä lasersäteellä. (Buschow et al. 2001, s. 8007) Jokaisen kerroksen jälkeen jauhepetiä alennetaan yhden kerroksen verran ja päälle levitetään uusi kerros jauhetta. (Guo et al ) Lasersintrauksessa jauhepartikkelit eivät ole täysin sulassa tilassa toisin kuin lasersintrausta muistuttavassa SLM-menetelmässä (Selective Laser Melting, SLM), jossa jauhe sulatetaan prosessissa kokonaan tehokkaalla laserilla (Kruth et al. 2007). Sulatilassa jauhepartikkelit kiinnittyvät paremmin toisiinsa ja menetelmällä voidaankin tuottaa lähes täysin tiiviitä komponentteja, jotka eivät vaadi jälkikäsittelyjä (Guo et al. 2013; Kruth et al. 2007). Myös LMD-menetelmä (Laser Metal Deposition, LMD) perustuu jauheen sulatukseen. Siinä jauhepartikkeleita syötetään laserin polttoakselille, jossa jauhe sulaa ja laserin siirryttyä eteenpäin jähmettyy uudelleen täysin tiiviiksi rakenteeksi muodostaen komponentin kerroksittain. (Lewis et al ) Myös kolmiulotteisessa tulostuksessa (3DP) käytetään jauhemaista lähtöainetta. Siinä jauhepetiin ruiskutetaan nestemäistä kovetinta pienen suuttimen avulla. (Pham et al ) Jokaisen kerroksen jälkeen jauhepetiä alennetaan yhden kerroksen verran ja lisätään uusi kerros jauhetta (Guo et al. 2013). Kolmiulotteinen tulostus vaatii jälkikäsittelyjä, mikäli tuotetun komponentin mekaanisia ominaisuuksia halutaan parantaa (Bak, 2003). Tahnamainen lähtöaine on käytössä esimerkiksi FDM-menetelmässä ja levy esimerkiksi LOM-menetelmässä. FDM-menetelmässä (Fused Deposition Modeling, FDM) käytetään

11 11 pientä pursotinta, jolla tuotetaan haluttu muoto pursottamalla kappale kerroksittain. (Guo et al ) Kuvassa 4 on esitetty FDM-menetelmän toimintaperiaate. Menetelmässä voidaan hyödyntää yhtä tai useampaa pursotinta (Khalil et al. 2005), mikä mahdollistaa materiaalin koostumuksen muuttamisen eri kohdissa kappaletta. LOM-menetelmässä (Laminated Objective Manufacturing, LOM) käytetään lähtömateriaalina levyjä, joita asetetaan päällekkäin ja jokaisen lisätyn levyn jälkeen haluttu muoto leikataan levyyn laserilla. Levyt saadaan prosessissa tarttumaan toisiinsa kuumuuden ja paineen avulla. Pinnanlaatu ja lopullisen tuotteen tarkkuus riippuu käytettyjen levyjen paksuudesta, mistä syystä menetelmällä ei yleensä saada valmistettua tarkkoja pintoja. (Guo et al ) Kuva 4. Periaatekuva FDM-menetelmän toiminnasta. 2.3 Materiaalit Erilaisilla AM-tekniikoilla on valmistettu komponentteja polymeereistä (Caufield et al. 2007; Schmidt et al. 2007), metalleista (Baufeld et al. 2010; Fischer et al. 2005), keraameista (Bertrand et al. 2007; Dufaud et al. 2002) ja komposiiteista (Kumar et al. 2010; Mahamood et al. 2013). Kaikkia materiaaleja ei kuitenkaan voida käyttää kaikissa prosesseissa. Esimerkkejä käytetyistä materiaaleista ja prosesseista on esitetty Taulukossa 2. Kaupallisessa valmistuksessa käytetään tällä hetkellä polymeerejä ja metalleja. Nylon eli polyamidi (PA) on käytetyin ja tutkituin polymeeri AM-prosesseissa (Guo et al. 2013), sillä sen on todettu sulavan ja kiinnittyvän parhaiten laseriin perustuvissa menetelmissä (Kruth et al. 2007). Metalleista kaupallisessa tuotannossa ovat esimerkiksi teräkset, nikkeli- ja titaaniseokset sekä alumiini (Vayre et al. 2012). Keraamien ja komposiittien käyttöä AM-prosesseissa tutkitaan ja kehitetään parhaillaan, mutta niistä valmistetut komponentit eivät ole vielä kaupallisessa tuotannossa

12 12 (Guo et al. 2013). Materiaalivalinta AM-prosesseissa laajenee tulevaisuudessa, koska uusia AM-tekniikkaan soveltuvia materiaaleja tutkitaan jatkuvasti. Taulukko 2. AM-teknologiassa käytettäviä materiaaleja ja niitä vastaavat prosessit. (Guo et al. 2013) Materiaaliryhmkimusryhmä Prosessit Valmistaja tai tut- Materiaalit Polymeerit Kertamuovit SLA, MJM 3D Systems Valoherkät polymeerit Kestomuovit MJM 3D Systems Vaha SLS EOS Polyamidi 12, GF polyamidi, Polystyreeni FDM Stratasys ABS, PC-ABS, PC, ULTEM 3DP 3D Systems Akryylimuovit, Vaha Metallit SLM EOS Ruostumaton teräs GP1, PH1 ja 17-4, koboltti-kromi MP1, titaani Ti6Al4V, Ti6Al4V ELI ja TiCP, IN718, maraging teräs MS1, Al- Si20Mg LDM/LENS Optomec Teräs H13, 17-4 PH, PH 13-8 Mo, 304, 316 ja 420, alumiini 4047, titaani TiCP, Ti-6-4, Ti ja Ti , IN625, IN617, Cu-Ni seos, koboltti stellite 21 EBM Arcam Ti6Al4V, Ti6Al4V ELI, kobolttikromi Keraamit SLA (Griffith et al. 1996) Zirkonia-, silika-, alumiini- ja muita keraamipartikkelisuspensioita nestemäisessä hartsissa FDM (Allahverdi et al. 2001) Alumiinioksidi, PZT, Si3N4, zirkonia, silika, biokeraami SLS (Bertrand et al. 2007) Alumiinioksidi, silika, zirkonia, ZrB2, biokeraami, grafiitti, biolasi 3DP (Bak et al. 2003) Zirkonia, silika, alumiinioksidi, Ti 3SiC 2, biokeraami Komposiitit Homogeeniset FDM (Kumar et al. 2010) Polymeeri-metalli, polymeerikeraami, lyhyillä kuiduilla vahviste-

13 13 Funktionaaliset tut komposiitit 3DP (Bak et al. 2003) Polymeerimatriisi, metalli-keraami, keraami-keraami lyhyillä kuiduilla vahvistetut komposiitit LOM (Bak et al. 2003) Polymeerimatriisi, keraamimatriisi, kuitu- ja partikkelivahvistetut komposiitit SLS, SLM (Kumar et al. 2010) Metalli-metalli, metalli-keraami, keraami-keraami, polymeerimatriisi, lyhyillä kuiduilla vahvistetut komposiitit LMD/LENS (Kumar et al. 2010) CoCrMo/Ti6Al4V, TiC/Ti, Ti/TiO2, Ti6Al4V/IN718 FDM (Kumar et al. 2010) PZT FEF (Leu et al. 2011) Al2O3/ZrO2 AM-prosessit mahdollistavat myös yhden komponentin valmistamisen useammasta materiaalista, jolloin komponentin mekaanisia, kemiallisia, fysikaalisia ja muita ominaisuuksia voidaan muuttaa paikallisesti (Muller et al. 2013). Muuttamalla kappaleen paikallista koostumusta voidaan komponentin eri osat optimoida erilaisiin käyttötarkoituksiin tai - olosuhteisiin. Esimerkiksi turbiinin siivissä toinen pää voidaan optimoida lujuudeltaan ja toinen pää lämmönkestoltaan (LaMonica 2013). Myös esimerkiksi hammasrattaissa voidaan pyörän keskipisteen ja reunojen kovuuden ja kulumiskestävyyden parantamiseksi lisätä näiden alueiden karbidipitoisuutta (Jackson et al. 1999). Komponentin ominaisuuksia voidaan siis räätälöidä helpommin kuin perinteisillä valmistusmenetelmillä. AM-tekniikan mahdollistamalla asteittaisella koostumuksen muutoksella eri materiaalit voidaan myös saada liitettyä paremmin toisiinsa kuin muilla valmistustavoilla (Guo et al. 2013). 2.4 Sovellukset AM-teknologiasta on hyötyä erityisesti niissä sovelluskohteissa, joissa vaaditaan monimutkaisia geometrioita, mutta tuotantomäärät ovat suhteellisen pieniä. Tällä hetkellä AMteknologiaa on hyödynnetty lopputuotteiden valmistuksessa avaruusteknologiassa, ilmailu- ja autoteollisuudessa sekä lääketieteessä. (Guo et al ) Muilla teollisuuden aloilla AMtekniikoita on tähän mennessä käytetty etenkin prototyyppien valmistamisessa tuotekehityssyklin lyhentämiseksi (Atzeni et al. 2012) ja tuotekehityksen kustannusten pienentämiseksi

14 14 (Guo et al. 2013). Kuvassa 5 on esitetty esimerkkejä AM-teknologiaa hyödyntävistä aloista ja tähän mennessä käytetyistä sovelluskohteista. Lääketiede Avaruus- ja ilmailuteollisuus Autoteollisuus Kuluttajatuotteet Implantit Kudosten tukirakenteet Välineet Keinoelimet Moottorien osat Osien korjaus Valumuotit Vetoakselit Vaihteistot Jarrusysteemit Vaatteet Korut Harrastusvälineet Ruoka Kuva 5. Esimerkkejä AM-teknologiaa hyödyntävistä aloista ja niiden sovelluskohteista. Avaruusteknologiassa AM-teknologiaa hyödynnetään komponenttien monimutkaisia muotojen sekä pienten eräkokojen takia. Lisäksi avaruustekniikassa käytettävien kehittyneiden materiaalien, kuten titaaniseosten, nikkeliseosten ja korkealämpötilakeraamien, valmistaminen perinteisillä menetelmillä on usein hankalaa, kallista ja hidasta. Näistä syistä esimerkiksi Optomec ja Arcam valmistavat avaruus- ja ilmailuteollisuudelle erilaisia moottorin osia AMteknologialla. Osien valmistamisen lisäksi AM-teknologiaa on käytetty myös moottorien osien korjaamiseen. (Guo et al ) Ilmailuteollisuudessa AM-teknologian mahdollisuuksia voidaan hyödyntää painon ja rakenteen optimointiin (Tomlin et al. 2011). Esimerkiksi maailman suurin suihkumoottoreiden valmistaja General Electricin ilmailupuoli, GE Aviation, valmistautuu ottamaan käyttöön AM-teknologialla valmistettuja polttoainesuuttimia vuoden 2015 lopussa tai vuoden 2016 alussa (LaMonica 2013). Autoteollisuudessa AM-teknologiasta on tähän mennessä ollut hyötyä etenkin tuotekehityksessä, jossa AM-teknologian avulla voidaan lyhentää tuotekehityssykliä sekä pitää tuotekehityksen kulut kohtuullisina. Tuotekehityksen lisäksi AM-teknologiaa on lisäksi käytetty erityisesti valumuottien valmistamiseen. Luksusautoissa, joissa tuotantomäärät ovat pienempiä, AM-teknologiaa on käytetty myös lopullisten komponenttien valmistamiseen, esimerkiksi vetoakseleissa, vaihteiston osissa ja jarrusysteemeissä. Lopullisia komponentteja on käytetty lisäksi kilpa-autoissa, joissa AM-teknologian käytöllä on pyritty erityisesti painon optimointiin. AM-teknologia mahdollistaa painon optimoinnin esimerkiksi erilaisilla hilarakenteilla, jotka vähentävät komponentin painoa, mutta lisäävät lujuutta. Painon ja lujuuden optimointia sisäisellä hilarakenteella on esitetty netfabb GmbH:n valmistamassa komponentissa kuvassa 6. (Guo et al )

15 15 Kuva 6. Painon ja lujuuden optimointia komponentin sisäisen hilarakenteen avulla. (netfabb GmbH, 2013.) Lääketieteessä AM-teknologiaa on käytetty ortopedisissä implanteissa, keinoelimissä, kudosten tukirakenteissa ja lääketieteellisten välineiden valmistuksessa. Implanttien valmistuksessa voidaan AM-menetelmien avulla valmistaa monimutkaisia muotoja (Guo et al. 2013) sekä huokoisia rakenteita edistämään luun ja kudoksen kasvua (Giannatsis et al. 2009). Lisäksi implanttien valmistuksessa voidaan käyttää suoraan hyväksi lääketieteellisissä kuvantamisissa saatua dataa potilaalle räätälöityjen implanttien valmistuksessa (Giannatsis et al. 2009). AM-teknologiaa on käytetty myös elävien solujen tulostamiseen (Jakab et al. 2010) ja sen käyttöä on tutkittu lääkeaineiden kuljetuksessa (Giannatsis et al. 2009). Teollisten sovelluskohteiden lisäksi AM-teknologiaa on käytetty myös esimerkiksi vaatteiden, elintarvikkeiden (Ylä-Jääski 2013) ja korujen tulostamiseen (Bourell et al. 2009). Myös erilaisissa harrastusvälineissä AM-tekniikoilla tuotetut osat lisääntyvät, sillä kuluttajien on mahdollista tilata oman 3D-mallin pohjalta valmistettuja tuotteita kotiin kuljetettuna esimerkiksi hollantilaiselta Shapeways-yhtiöltä (Lähdevuori 2013). Myös kotitalouksille suunnattujen tulostimien suosio on lisääntynyt, kun tulostimien hinnat ovat laskeneet. Erilaiset ainetta lisäävään valmistukseen erikoistuneet nettiyhteisöt helpottavat tiedon ja mallien jakamista, mikä entisestään madaltaa kynnystä kotitulostimien käyttöön. (Ylä-Jääski 2013.) Kotitalouksille tarkoitettuja valmiita CAD-malleja internetissä tarjoaa esimerkiksi Thingiverse, jonka sivuilla yhteisön jäsenet voivat myös jakaa omia mallejaan muiden kanssa.

16 16 3 AM-teknologia pohjoissavolaisissa yrityksissä AM-teknologia ei ole yleisesti hyväksytty valmistusmenetelmä suurimmassa osassa teollisuudenaloista viime vuosien nopeasta kehityksestä huolimatta (Guo et al. 2013). Haasteena yritykset ovat kokeneet erityisesti laitteiden, materiaalien ja kunnossapidon korkeat kustannukset (Bourell et al. 2009). Lisäksi monet yritykset eivät luota siihen, että AM-teknologialla voidaan tuottaa komponentteja, joilla on riittävän hyvät mekaaniset ominaisuudet (Guo et al. 2013). Laajemman teollisen käyttöönoton mahdollistamiseksi menetelmän toistettavuutta pitäisi parantaa, standardointia pitäisi lisätä sekä laitteistoa pitäisi kehittää myös suurien osien tulostamiseen (Bourell et al. 2009). Yhdysvalloissa NSF-työryhmän vuonna 2009 laatima kattava raportti Roadmap for Additive Manufacturing: Identify the Future of Freeform Proceeding (Bourell et al. 2009) listaa AM-teknologian tutkimuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi seuraavan 6 8 vuoden aikana teknologian parantamisen siihen pisteeseen, että teollisuus näkee sen hyvänä vaihtoehtona perinteisille valmistusmenetelmille. Tässä työssä selvitettiin pohjoissavolaisten yritysten näkemyksiä ainetta lisäävän valmistuksen haasteista, hyödyntämisestä sekä vaikutuksista suunnittelutyöhön ja liiketoimintaan. Haastattelut suoritettiin välisenä aikana ja niihin osallistuivat Ponsse Oyj, Hydroline Oy, Normet Oy, Junttan Oy ja Samesor Oy. Haastatelluissa yrityksissä AMteknologia on ollut tähän mennessä käytössä lähinnä prototyyppien ja pienoismallien valmistuksessa ja käytetyt palvelut on tilattu alihankkijoilta. Kaikissa yrityksissä AM-teknologiaa ei ole vielä hyödynnetty. Seuraavaksi käsitellään haastattelujen tuloksia. 3.1 AM-teknologian mahdollisuudet ja sovelluskohteet Niin painonsäästö, kustannussäästö. Sitten lujuusominaisuudet varmaan saadaan optimoitua sen mukaan. Materiaalia sinne, missä sitä tarvitaan. Tähän mennessä mitkä hyödyt on ollut, niin nehän on ihan kestottomia just tässä prototyyppivaiheessa. Yhtenä tärkeimmistä AM-teknologian tämänhetkisistä eduista pidettiin ajan ja kustannusten säästöä tuotekehityksessä. Nopeutensa ansiosta AM-tekniikoiden nähtiin mahdollistavan muotojen ja erilaisten ratkaisujen nopean testaamisen ennen kalliiden työkalujen hankkimista. Joissain yrityksissä nopean prototyyppivalmistuksen arveltiin myös lisäävään innovaatioi-

17 17 den määrää sekä mahdollistavan erilaisten ratkaisujen rohkeamman kokeilun. AMtekniikoilla tuotettujen prototyyppien ja pienoismallien koettiin lisäksi helpottavan ideoiden esittämisessä eteenpäin joko yrityksen sisällä tai suoraan asiakkaalle. Lopullisissa tuotteissa mahdollisuuksien koettiin vielä riippuvan siitä, mihin AM-teknologia kehittyy lähivuosien aikana. AM-teknologiasta arveltiin kuitenkin olevan hyötyä lopullisten tuotteiden valmistuksessa etenkin nopeutensa ansiosta, jolloin tuotteiden läpimenoajat lyhenisivät tai tuotteita voitaisiin räätälöidä enemmän nykyisessä ajassa. Lisäksi geometristen rajoitteiden vähentyessä komponentteja voitaisiin optimoida painon ja lujuuden kannalta sekä samalla materiaalien käytön kannalta. Materiaalikustannusten arvioitiin pienentyvän, koska materiaalihukka olisi perinteisiä valmistusmenetelmiä vähäisempi ja kalliita materiaaleja voitaisiin käyttää vain välttämättömissä kohdissa. Myös kokoonpanojen muuttaminen yksittäisiksi komponenteiksi nähtiin joissain yrityksissä hyödyllisenä mahdollisuutena. AMteknologian eduiksi luettiin lisäksi säästöt työkalukustannuksissa kertaluonteisissa erissä sekä mahdollinen kuljetustarpeen vähentyminen ja toimitusaikojen lyhentyminen. Kaikissa yrityksissä tuotteiden kuljettamisen muuttumista tiedostojen myymiseksi ja osien tulostamiseksi lähellä asiakasta ei nähty mahdollisena lähitulevaisuudessa tai ajatusta pidettiin vieraana. Tällä hetkellä AM-teknologian käyttö nähtiin hyödyllisenä etenkin prototyyppien ja pienoismallien sekä erilaisten markkinointimateriaalien valmistamisessa. Muut yritysten listaamat sovelluskohteet koskivat pitkälti muoviosia, koska lähes kaikissa yrityksissä koettiin vain muovien valmistamisen AM-teknologialla kehittyneen riittävälle tasolle käytettäviksi lopullisissa tuotteissa. Menetelmien ja materiaalien kehittyessä sekä kustannustason laskiessa AMteknologiasta arvioitiin kuitenkin olevan hyötyä niissä sovelluskohteissa, joissa eräkoot ovat suhteellisen pieniä ja joissa on monimutkaista muotoilua tai joita on jostain muusta syystä vaikea valmistaa perinteisillä valmistusmenetelmillä. Yrityksissä koettiin tärkeiksi myös ne sovelluskohteet, joissa vaaditaan painon ja lujuuden optimointia. 3.2 AM-teknologian haasteet No että mitenkä nämä materiaalit saadaan sen verran kestäviksi ja tasalaatuisiksi. Se kustannustasohan siellä loppujen lopuksi hyvin pitkästi kertoo sitten, että miten on järkevä tehdä.

18 18 Yleistä kustannustasoa ja valmistettujen komponenttien ominaisuuksia pidettiin haastatelluissa yrityksissä AM-teknologian käyttöönottoa määräävinä tekijöinä. Tällä hetkellä AMteknologiaa ei pidetty yrityksissä taloudellisesti kilpailukykyisenä vaihtoehtona perinteisille valmistusmenetelmille lopullisten komponenttien valmistuksessa. Mahdollisesti parantuneista ominaisuuksista ja kevyemmästä rakenteesta huolimatta yrityksissä koettiin, että valmistettujen tuotteiden täytyisi olla myös hinnaltaan kilpailukykyisiä. Erityisen haasteellisena yrityksissä koettiin tällä hetkellä AM-tekniikoilla käytössä olevat materiaalit ja valmistettujen komponenttien lujuus- ja muut ominaisuudet. Metallien ja muiden vaativien materiaalien ei koettu olevan vielä AM-teknologian materiaalivalikoimassa. Myöskään komponenttien lujuus- ja muiden ominaisuuksien ei vielä uskottu olevan samalla tasolla kuin perinteisillä valmistusmenetelmillä valmistettavien komponenttien. Lisäksi valmistettujen osien mittatarkkuus, pinnanlaatu ja vaaditut jälkikäsittelyt mietityttivät. Epäilyksiä herättivät myös mikrorakenteeltaan tasalaatuisten rakenteiden aikaansaaminen, täysin tiiviiden osien valmistaminen ja riittävän kokoisten komponenttien valmistaminen. Mediassa AMteknologia on tällä hetkellä ollut esillä lähinnä muovien tulostamisessa, mikä entisestään saattaa lisätä yritysten epäluuloja AM-teknologiaa kohtaan lopullisten tuotteiden valmistuksessa. Tästä syystä myös asiakkaiden vakuuttaminen uuden teknologian mahdollisuuksista koettiin ongelmallisena. Yleisesti menetelmän edut ja muutokset yrityksen toimintaan saatettiin kokea vieraina. 3.3 Vaikutukset liiketoimintaan ja palveluihin Niin luultavasti se ajaisi siihen, että kokeiluja tulisi enemmän ja sitä kautta niitä innovatiivisia ratkaisuja löytyisi helpommin. Ja mihin se ajaisi pidemmässä juoksussa luultavasti olisi se, että asiakaskohtaisia räätälöityjä ominaisuuksia tulisi enemmän. Erityisesti AM-tekniikoiden nopeudella ja komponenttien mahdollisella räätälöinnillä koettiin olevan suuri merkitys yrityksen liiketoimintaan ja sen tarjoamiin palveluihin. Nopeuden koettiin lisäävän ketteryyttä yrityksen toimintaan, koska päivityksiä voitaisiin tehdä nopeammalla aikataululla ja asiakaspalautteet saataisiin nopeammin käytäntöön. Nopea valmistussykli mahdollistaisi myös useampia kokeiluja, jolloin syntyisi mahdollisesti enemmän innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi tuotteiden variointia voisi tehdä nykyistä myöhäisemmässä vaiheessa kokonaisprosessia. Suurimmassa osassa yrityksistä uskottiin tuotteiden läpimenoaikojen lyhenevän merkittävästi AM-teknologialla. Joissain yrityksissä läpimenoaikojen

19 19 lyhenemiseen suhtauduttiin epäilevästi, koska varsinkin AM-teknologian käyttöönoton alkuvaiheessa osa komponenteista valmistettaisiin edelleen perinteisillä menetelmillä. AM-tekniikoiden käyttöönoton koettiin yrityksissä lisäävän asiakaskohtaisesti räätälöityjen tuotteiden määrää. Joissain yrityksissä räätälöinnin lisäämä tuotteiden erilaisuus koettiin myös haasteellisena liiketoiminnan kannalta, koska tällä hetkellä räätälöinti yrityksissä perustuu pitkälti massaräätälöintiin ja harkittuun erialaisuuteen. Toisaalta nopea räätälöinti mahdollistaisi paremmin asiakkaan prosesseihin sopivien tuotteiden valmistamisen. Lisäksi variaatioiden määrän lisääntymisen seurauksena standardoinnille ei olisi enää samanlaista tarvetta kuin nykyisin. Joissain yrityksissä koettiin, että menetelmän hyödyt yleisesti välittyisivät asiakkaalle. Myös esimerkiksi toimitusajat lyhenisivät, jos valmistuspaikat olisivat hajautettuna lähellä asiakasta. Lisäksi huoltotoiminnassa tiedostojen lähettämisen varaosien sijaan koettiin näissä yrityksissä olevan suuri merkitys tulevaisuudessa. 3.4 Suunnittelu Kun ne suunnittelijat olisi tämän kanssa sinut tämän homman kanssa, niin siitä voisi syntyä kaikenlaista sen jälkeen. Tekisi mieli päästä suoraan sellaiseen tilanteeseen, että käytetään kaikki hyöty siitä. Että ei vedetä mututuntumalla tuohon vaan materiaalia vaan annetaan laskennan laskea, minne materiaalia laitetaan. Yrityksissä oltiin yksimielisiä siitä, että AM-teknologian käyttöönotto toisi suunnittelijoille lisää vapauksia uusien ratkaisujen suunnittelussa ja joidenkin nykyisin käytettyjen ratkaisujen uudelleen kehittelyssä. Toisaalta kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi suunnittelijoiden koettiin tarvitsevan lisäkoulutusta. Tähän mennessä suunnittelijoiden on tarvinnut ajatella valmistusmenetelmän rajoituksia, eikä rakenteita ole vielä kannattanut todella lähteä optimoimaan. Lisäksi nopean kehityksensä takia AM-teknologiaan tutustuminen on jäänyt pitkälti suunnittelijoiden oman aktiivisuuden varaan. Joissain yrityksissä nähtiin hyödyllisenä myös se, että suunnittelijat näkisivät, mitä asioita uusi valmistustekniikka mahdollistaa ja millaisiin sovelluksiin AM-teknologiaa on jo käytetty. Perinteisten suunnitteluohjelmien ei kaikissa yrityksissä koettu tällä hetkellä tukevan suunnittelua AM-valmistusmenetelmille. Erityisesti FEM-tarkastelujen ja lujuuslaskennan koettiin vaikeutuvan nykyisillä laskentaohjelmilla, kun tarkasteltavana on useista eri materiaaleista valmistettu komponentti. Joissain yrityksissä nykyisten ohjelmien ei koettu myöskään

20 20 mahdollistavan kunnolla komponenttien painon optimointia. Laskentaohjelmien koettiin kuitenkin olevan oleellisessa osassa siinä, että AM-teknologiasta saataisiin kaikki mahdollisuudet hyödynnettyä. Nykyisten laskentamenetelmien uskottiin kehittyvän AM-teknologian mukana. 3.5 Tulevaisuuden näkymät Tietysti ollaan kiinnostuneita, jos alueelle on tulossa jotain tulostimia tai muita laitteita tai palveluja tämän ympärille. Siinä mielessä Suomessa olisi hyvä olla mukana siinä kehityksessä. Kehittyy nopeasti, on kallista lähteä ensirintamassa sinne. Yrityksissä uskottiin AM-tekniikan käytön yleistyvän seuraavan 5 10 vuoden aikana. Koska maailmalla AM-teknologia on etenkin tällä hetkellä iso juttu, koettiin yrityksissä, että myös Suomessa olisi hyvä olla kehityksessä mukana. AM-teknologian käyttöönottoa ja tutkimusta aivan eturintamassa pidettiin kuitenkin liian kalliina ja joissain yrityksissä ydintoiminnan ulkopuolisena toimintana. Hyvänä asiana pidettiin jonkin yrityksen erikoistumista AMtekniikkaan ja yleisesti alueelle tulevista AM-laitteista ja -palveluista oltiin kiinnostuneita. Yritykset eivät olleet hankkimassa lähitulevaisuudessa omia AM-laitteistoja lopputuotteiden valmistamiseen, mutta yhdessä yrityksessä harkittiin oman muovilaitteiston hankkimista suunnittelukäyttöön. Muissa yrityksissä omaa laitetta harkittiin hankittavaksi tulevaisuudessa proto- ja työkaluvalmistukseen. Yrityksissä koettiin, että perustutkimus pitäisi viedä vielä konkreettisemmalle tasolle ennen kuin yleistyminen yritysten edustamilla toimialoilla olisi mahdollista. Käyttöönoton koettiin olevan erityisesti riippuvainen siitä, miten laitteet ja teknologia yleisesti kehittyvät. Kehityksen toivottiin tulevan esimerkiksi laite- ja materiaalivalmistajilta, koska yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia lähteä panostamaan omaan tutkimukseen. Lisäksi määrääviksi tekijöiksi AM-teknologian käyttöönotossa ja yleistymisessä listattiin kustannukset ja tuotettujen komponenttien materiaaliominaisuudet.

21 21 4 AM-teknolgian vaikutukset suunnitteluun Tässä luvussa käsitellään AM-teknologialla valmistettavien kappaleiden suunnittelua. Ensin luvussa 4.1 perehdytään yleisiin suunnitteluperiaatteisiin ja luvussa 4.2 valmistettavuuden huomioivaan suunnitteluun. Luvussa 4.3 tarkastellaan AM-teknologian huomioivaa suunnittelua, AM-teknologian vaikutuksia perinteiselle DFM-periaatteelle ja AM-suunnitteluperiaatteita. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa paljon AM-teknologialla valmistettavien kappaleiden ominaisuuksiin. Sen vuoksi luvussa 4.3 käydään lisäksi läpi mekaanisten ominaisuuksien optimointi ja testaus. Luvuissa 4.4 ja 4.5 käsitellään AM-teknologian suunnittelulle tarjoamia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Viimeisessä luvussa tarkastellaan AM-teknologian vaikutuksia tuotekehitykseen. 4.1 Yleiset suunnitteluperiaatteet Suunnittelu on yksi insinöörityön keskeisimpiä tehtäviä. Se on monimutkainen prosessi, jossa suunnittelijat tuottavat, arvioivat ja määrittävät konsepteja laitteille tai prosesseille, joiden muoto ja funktio saavuttavat asiakkaiden tarpeet täyttäen samalla tietyt rajoitukset. (Dym et al ) Suunnitteluprosessissa yhdistellään innovatiivisesti tieteellistä informaatiota, insinööritekniikkaa ja markkinointia, jotta saadaan kehitettyä kannattava tuote (Mansour et al ) Suunnitteluprosessia voidaan kuvata suunnitteluvaiheilla, joiden lukumäärä vaihtelee viidestä jopa kahteenkymmeneenviiteen. Toimivan tuotteen suunnitteluun ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä suunnitteluvaiheiden ketjua, vaan eri kirjailijat ja suunnittelijat ovat luoneet omia prosessejaan. Esimerkiksi Dieterin suunnitteluprosessissa kuvaillaan kuusi vaihetta, joista ensimmäinen on tarpeen tunnistaminen. Keksiäkseen ratkaisun ongelmaan suunnittelijan on ymmärrettävä ja tunnistettava käyttäjän tarpeet. Tämän jälkeen tulee määritellä ongelma, joten suunnittelija tekee tiiviin lausunnon ongelmasta sekä tunnistaa ongelman vaatimukset ja rajoitukset. Kolmannessa vaiheessa kerätään tietoa esimerkiksi käsikirjoista, standardeista, lehdistä ja asiantuntijoilta. Tiedon keräämisen jälkeen alkaa käsitteellistäminen. Ratkaisun määrittämisessä luovuus on tärkeää, ja siksi tässä vaiheessa käytetään erilaisia työkaluja, kuten ryhmässä tapahtuva ideointia. Kahdessa viimeisessä vaiheessa arvioidaan ja keskustellaan suunnitellusta tuotteesta. Arviointivaiheessa suunnittelua analysoidaan perusteellisesti esimerkiksi tarkkojen tietokonelaskelmien tai prototyypin avulla. Vii-

22 22 meiseen vaiheeseen kuuluu esimerkiksi piirustusten tarkastelua ja laadunvarmistusta. (Mansour et al ) Kuvassa 7 näkyy suunnitteluprosessin päävaiheet. Tarpeen tunnistaminen Ongelman määrittely Tiedon kerääminen Keskustelu Arviointi Käsitteellistäminen Kuva 7. Esimerkki suunnitteluprosessista. 4.2 Valmistettavuuden ja kokoonpanon huomioiminen Suunnitteluvaiheessa tehdyillä päätöksillä on suuri vaikutus esimerkiksi valmistettavuuteen, laatuun ja tuotekustannuksiin (Jo et al. 1993, s. 4), ja yli 70 prosenttia tuotteen loppukustannuksista määräytyy suunnitteluvaiheessa (Mansour et al. 2003). Tuotteen suunnittelun kanssa samanaikaisesti kaikki tuotantojärjestelmään liittyvät prosessit huomioivaa menetelmää kutsutaan rinnakkaiseksi suunnitteluksi. Menetelmän tavoitteena on, että tuotteen rakenne vastaa toiminnallisia vaatimuksia ja valmistuksen vaatimuksia. (Jo et al. 1993, s. 4.) Rinnakkaisesta suunnittelusta on hyötyä esimerkiksi tuotekehityksessä, sillä sen avulla voidaan parantaa laatua, vähentää kustannuksia ja kierrosaikoja sekä lisätä joustavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Eräs lähestymistapa rinnakkaiseen suunnitteluun on DFX-periaate, joka tulee sanoista Design for X. (Mansour et al ) Lyhenteessä X voi merkitä useita eri asioita, ja toinen nimitys periaatteelle onkin Design for Everything (Hietikko 2008). DFX on yläkäsite monelle suunnitteluperiaatteelle, kuten tuotteen valmistusmyönteiselle suunnittelulle (DFM, Design for Manufacturing), kokoonpanomyönteiselle suunnittelulle (DFA, Design for Assembly) tai kierrätettävyydelle (Design for Recyclability) (Hietikko 2008; Mansour et al. 2003). Lisäksi voidaan käyttää termiä DFMA (Design for Manufacturing and Assembly), jossa yhdistyvät valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden huomiointi (Hietikko 2008). Taulukkoon 3 on listattu tässä tekstissä esiintyvät olennaiset suunnitteluperiaatteet.

23 23 Taulukko 3. Erilaiset suunnitteluperiaatteet. Lyhenne Periaate Merkitys DFX Design for X DFX-periaate DFM Design for Manufacturing Valmistusmyönteinen suunnittelu DFA Design for Assembly Kokoonpanomyönteinen suunnittelu DFMA Design for Manufacturing and Assembly Valmistus- ja kokoonpanomyönteinen suunnittelu DFAM Design for Additive Manufacturing AM-teknologian huomioiva suunnittelu DFA-suunnitteluperiaatteessa huomioidaan helppo kokoonpantavuus ja tavoitteena on tehdä tuote mahdollisimman vähillä kokoonpanoa vaativilla osilla. Tavoitteena on myös, että osien kokoonpano on mahdollisimman nopeaa. (Hietikko 2008.) DFM-periaatteessa taas huomioidaan tuotteiden valmistettavuus suunnittelun alkuvaiheessa. Näin tuotteet saadaan valmistettua helpommin ja taloudellisemmin. (Mansour et al ) DFM-periaatteen tarkoituksena on optimoida valmistukseen liittyvät toiminnot, kuten esimerkiksi valmistusprosessit, kokoonpano, testaus ja huolto. Lisäksi periaatteella varmistetaan muun muassa paras kustannustaso, laatu, turvallisuus ja asiakastyytyväisyys. (Hietikko 2008.) Huomioimalla DFMperiaate voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia, kuten jopa 50 %:n kustannussäästöjä (Mansour et al. 2003). DFM-periaatteen mukaisessa suunnittelussa on omat suuntaviivansa, joista ensimmäinen on suunnitella modulaarinen tuote. Osat suunnitellaan yksittäisinä komponentteina, joissa on standardin mukaiset liitoskohdat muihin komponentteihin. Lisäksi käytetään standardikomponentteja. Periaatteen mukaan osista tulee suunnitella monipuolisia ja monikäyttöisiä. Lisäksi tuote tulee suunnitella niin, että se on helppo valmistaa ja tuottaa. (Mansour et al ) 4.3 AM-suunnittelu AM-teknologian huomioivassa suunnittelussa sovelletaan perinteisiä suunnitteluperiaatteita uudella tavalla, jotta AM-teknologian tarjoamat mahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. AM-suunnittelua varten on suuntalinjoja, jotka auttavat suunnittelemaan kappaleita uudelle valmistustavalle sopivaksi AM-teknologian huomioiva suunnittelu DFAM DFM-periaatteen mukaisesti tuotteita on suunniteltu niin, että valmistaminen olisi mahdollisimman helppoa ja kustannukset pieniä. AM-teknologian myötä suunnittelijoiden on pohdittava DFM-periaatetta uudelleen, jotta teknologiasta saataisiin kaikki hyöty irti. AM-

24 24 teknologian suunnitteluperiaatteiden kehittyessä tuotteita voidaan suunnitella paremmin uudelle valmistusmenetelmälle sopiviksi. AM-teknologiaa varten kehitelty suunnitteluperiaate on nimeltään DFAM eli Design for Additive Manufacturing. (Rosen 2007.) DFAM-periaatteen tavoitteena on maksimoida tuotteiden suorituskykyä muodon, koon, hiearkkisen rakenteen ja materiaalikoostumusten kautta. Jotta suunnittelijat pääsisivät tähän tavoitteeseen, heidän tulisi pitää mielessä tiettyjä suuntaviivoja. AM-teknologia mahdollistaa monimutkaisen geometrian käytön lisäämättä valmistuksen kestoa tai aiheuttamatta lisäkuluja yksinkertaiseen geometriaan verrattuna. Teknologia mahdollistaa myös kustomoidun geometrian tai osien käytön, koska valmistus tapahtuu suoraan 3D-datan pohjalta. Teknologian avulla voidaan usein yhdistää osia, integroida piirteitä monimutkaisemmiksi osiksi ja välttää kokoonpanon tarvetta. Suunnittelijoiden tulisi unohtaa kaikki perinteisten valmistusmenetelmien asettamat rajoitukset, vaikkakin AM-kohtaisia rajoitteita saattaa olla. (Gibson et al. 2010a, s. 287.) AM-teknologian vaikutuksia valmistettavuuden huomioimiselle eli DFM-periaatteelle voidaan tarkastella, kun verrataan AM-teknologiaa esimerkiksi ruiskuvaluun. Ruiskuvalulla valmistettavassa komponentissa seinämäpaksuus tulee ottaa huomioon, sillä jähmettymisen ollessa epätasaista voi aiheutua esimerkiksi vääntymistä. Seinämäpaksuuden ollessa epätasainen voi syntyä myös säröjä ja murtumia jännitysten vuoksi. Lisäksi terävät kulmat voivat aiheuttaa osan vaurioitumisen. Suunnittelussa tulisi minimoida yhtymäsaumat ja painumat. Yhtymäsaumat syntyvät, kun eri virtausrintamat kohtaavat valun aikana, ja ne ovat valukappaleiden heikkoja kohtia. Painumat taas muodostuvat, kun ohut kohta jähmettyy paksua kohtaa nopeammin. Ruiskuvalussa valettava osa on saatava irti muotista valun jälkeen, ja siksi osaan on suunniteltava päästökulmat irrottamisen helpottamiseksi. Lisäksi suunnittelussa on mietittävät, missä ja mihin suuntaan jakosauma on, sillä se vaikuttaa esimerkiksi kappaleen koneistamiseen. (Hague et al. 2003a; Mansour et al ) Toisin kuin ruiskuvalussa, AM-teknologiassa ei tapahdu materiaalin sulamista ja jähmettymistä muotin sisällä. Tämän vuoksi suunnitteluvaiheessa ei tarvitse huolehtia tasaisesta seinämäpaksuudesta, jotta materiaali virtaisi tasaisesti. AM-teknologiaa käytettäessä ei myöskään tarvitse välttää niin paljon teräviä kulmia, yhtymäsaumoja ja painaumia tai huolehtia jakosaumojen sijainnista. Eniten AM-teknologia vaikuttaa kuitenkin suunniteltavien osien geometrioiden monimutkaisuuteen. Ruiskuvalulla valmistettavaan osaan pyritään yleensä tekemään mahdollisimman vähän monimutkaisia piirteitä, kuten pohjallisia reikiä, kierteitä tai sisennöksiä. Kyseisiä piirteitä on mahdollista tehdä ruiskuvalulla, mutta niiden teko vaatii

25 25 koneistamista, testausta ja prototyyppejä, mikä lisää kustannuksia ja läpimenoaikaa. AMteknologiaa käytettäessä monimutkainen geometria ei ole ongelma, vaan vaikeitakin muotoja pystytään valmistamaan CAD-mallin perusteella. (Hague et al. 2003a; Mansour et al ) AM-suunnitteluperiaatteet AM-teknologian yleistymisen myötä on omaksuttava uudenlaiset suunnitteluperiaatteet, sillä suunnittelussa ei tarvitse enää seurata niin tiukkoja sääntöjä kuin ennen. Uusien suunnitteluperiaatteiden avulla voidaan lisätä toiminnallisuutta ja vähentää komponenttien määrää yhdistämällä toimintoja. Suunnittelun muuttuessa vapaammaksi huomiota voidaan kohdistaa enemmän esteettisyyteen ja osan toimintaan. (Becker et al ) On huomioitava, että AM-teknologia ei poista kaikkia valmistusteknisiä rajoitteita, vaan korvaa ne erilaisilla suunnittelunäkökohdilla. Nämä näkökohdat ovat kuitenkin helpompia ottaa huomioon suunnittelussa. (Diegel et al ) AM-teknologian avulla valmistettavia kappaleita suunniteltaessa on tärkeää hyödyntää teknologian tarjoamia etuja. Kappaleet ja kokoonpanot tulee suunnitella kokonaan uudestaan, eikä vain valmistaa samanlaisia kappaleita eri prosesseilla. Kokoonpanoa tulee miettiä sen toimivuuden kannalta, ja käyttää vapaamuotoista suunnittelua. Kokoonpanon osien lukumäärää voi myös vähentää yhdistelemällä kappaleiden toimintoja tehokkaasti, mikä pienentää kokoonpanokustannuksia. Suunnittelussa on tavoiteltava mahdollisimman pientä massaa ja suurta lujuutta, sekä käytettävä mahdollisimman vähän materiaalia. Tähän voidaan päästä käyttämällä esimerkiksi onttoja rakenteita tai sisennöksiä, jos ne sopivat kappaleeseen. Kappaleen lujuusominaisuuksiin taas voidaan vaikuttaa muotoilulla. Materiaalia tulisi laittaa vain sinne, missä sitä tarvitaan. Lisäksi ainetta lisäävän valmistuksen ansiosta suunnittelussa ei tarvitse miettiä, miten osat voitaisiin koneistaa tai valaa. (Becker et al ) Kuvassa 8 on yhteenveto AM-teknologian tärkeimmistä suunnitteluperiaatteista.

26 26 AM-teknologian tarjoamien etujen hyödyntäminen Kappaleiden ja kokoonpanojen uudelleen suunnittelu Osien ja kokoonpanojen toimivuuden miettiminen Toimintojen yhdistely ja kokoonpanon osien lukumäärän vähentäminen Pienen massan ja suuren lujuuden tavoittelu Materiaalin käyttö vain siellä missä sitä tarvitaan Kuva 8. AM-teknologian suunnitteluperiaatteet Mekaanisten ominaisuuksien optimointi ja testaus Jotta AM-suunnitteluperiaatteita voitaisiin noudattaa lujuuden ja painon optimoinnissa, on komponenttien mekaaniset ominaisuudet voitava arvioida riittävällä tarkkuudella jo suunnitteluvaiheessa. AM-teknologialla valmistettavien komponenttien mekaanisten ominaisuuksien suunnittelua vaikeuttavat kuitenkin nykyiset CAD-ohjelmat sekä ominaisuuksien osittainen määräytyminen prosessiparametrien mukaan. Jotta mekaanisia ominaisuuksia voitaisiin arvioida riittävällä tarkkuudella etukäteen, nykyisiä CAD-ohjelmia pitäisi kehittää tukemaan monimutkaisten geometrioiden ja useista materiaaleista koostuvien komponenttien mallintamista (Bourell et al. 2009). Koska myös prosessiparametrit vaikuttavat lopullisen komponentin ominaisuuksiin (Mahamood et al. 2013), mekaanisten ominaisuuksien arvioiminen ja optimointi etukäteen vaatii tietoa myös valmistusprosessin erityispiirteistä. Tästä syystä pitäisi kehittää menetelmiä, joilla voitaisiin etukäteen arvioida AM-menetelmien prosessirakenne-ominaisuudet -suhteita. (Bourell et al ) Tällä hetkellä FEM-malleja on käytetty jonkin verran rakenteiden optimoinnissa, ja saatuja tuloksia on verrattu todellisiin mekaanisten kokeiden antamiin tuloksiin (Hambali et al. 2012; Rayneau-Kirkhope et al. 2012). Vastaavuudet ovat olleet hyviä, mutta malleissa on edelleen puutteita ja ne vaativat jatkotutkimusta (Rayneau-Kirkhope et al. 2012). FEM-mallinnusta on käytetty myös sopivien prosessiparametrien selvittämiseen (Zäh et al. 2010). AM-menetelmillä valmistettujen komponenttien mekaanisista ominaisuuksista on tähän mennessä tutkittu jonkin verran staattisia mekaanisia ominaisuuksia, mutta dynaamisten

27 27 mekaanisten ominaisuuksien tutkimus on jäänyt vähemmälle (Spierings et al. 2013). Yleisesti mekaaniset testaukset on suoritettu testisauvoista standardien mukaan (Paul et al. 2007), ja tutkimukset ovat rajoittuneet yksittäisiin materiaaleihin. Joissain tapauksissa tutkittujen materiaalien ominaisuudet ovat olleet paremmat kuin perinteisillä valmistusmenetelmillä (Lewis et al. 2000). AM-menetelmillä tuotettujen komponenttien mekaanisten ominaisuuksien paremmuudesta ei kuitenkaan ole kirjallisuudessa yksimielisyyttä. Mekaanisten ominaisuuksien tutkimuksesta huolimatta AM-menetelmille ei ole juurikaan kehitetty yhtälöitä, joilla mekaanisia ominaisuuksia voitaisiin laskea etukäteen. AM-teknologialla valmistettaville huokoisille materiaaleille on kuitenkin joitakin yhtälöitä, joilla mekaanisia ominaisuuksia voidaan arvioida jo suunnitteluvaiheessa. Yhtälöissä on vielä puutteita, ja niillä voidaan lähinnä vertailla eri materiaaleja keskenään, mutta mekaanisia ominaisuuksia ei voida etukäteen arvioida riittävällä tarkkuudella. (Choren et al ) 4.4 Suunnittelun mahdollisuudet AM-teknologia tarjoaa ainutlaatuisen valmistustekniikkansa ansiosta suunnittelijoille monenlaisia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan vaikuttaa muun muassa räätälöintiin, parantaa tuotteiden toimintaa ja monitoimisuutta sekä alentaa kokonaisvalmistuskustannuksia. AM-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi muodon monimutkaisuus, materiaalin monimutkaisuus ja toiminnallinen monimutkaisuus. (Gibson et al. 2010a, s. 283.) Muodon monimutkaisuus tarkoittaa sitä, että voidaan valmistaa lähes mitä muotoja tahansa, monimutkaiset geometriat valmistuvat helposti ja muotoa voidaan optimoida. Materiaalin monimutkaisuus kuvaa sitä, että osaan voidaan valmistaa esimerkiksi erilaisia materiaalikoostumuksia, koska valmistus tapahtuu kerros kerrokselta. (Gibson et al. 2010a, s. 283; Rosen 2007.) Toiminnallinen monimutkaisuus taas tarkoittaa sitä, että voidaan valmistaa täysin toiminnallisia kokoonpanoja ja mekanismeja suoraan ilman kokoonpanoa (Gibson et al. 2010a, s. 284). Kuvassa 9 näkyy suunnittelumahdollisuuksien jaottelu muodon, materiaalin ja toiminnallisuuden mukaan.

28 28 Muoto Materiaali Toiminnallisuus Monimutkaisten geometrioiden valmistaminen Muodon optimointi Geometrian räätälöinti Erilaiset materiaalikoostumukset Räätälöinti materiaaleilla Valmiiden kokoonpanojen tulostaminen Kokoonpanon osien yhdistäminen Rakenteen optimointi Kuva 9. AM-teknologian suunnittelun mahdollisuudet. Suunnittelijoiden työskentelyä on pitkään rajoittanut se, miten suunniteltava tuote saadaan valmistettua tai kokoonpantua. Valmistustapa on vaikuttanut esimerkiksi muotoiluun ja materiaalivalintoihin (Hague et al. 2003a). AM-teknologia tarjoaa suunnittelijoille monia mahdollisuuksia, sillä se vähentää paljon aikaisempia rajoitteita (Diegel et al. 2010). Yksi suurimmista eduista on monimutkaisten muotojen valmistaminen, mikä on mahdollista kerros kerrokselta tapahtuvan materiaalin lisäyksen ansiosta. Monimutkainen muoto ei myöskään lisää valmistuskuluja, toisin kuin monissa perinteisissä ainetta poistavissa valmistusmenetelmissä, joissa valmistuskustannukset kasvavat suoraan verrattuna monimutkaisuuteen. AM-teknologialla monimutkaisen muodon saa ilman ylimääräisiä kustannuksia. (Hague et al. 2003a; Hague et al. 2003b.) AM-teknologialla on vaikutuksia suunnittelijoiden työskentelytapaan. Yleensä suunnittelijat on opetettu ottamaan huomioon käytössä olevien valmistustekniikoiden asettamat rajoitteet ja vaatimukset, kuten valettaessa päästökulmat ja vakio seinämäpaksuus. Suunnittelijat ovat myös voineet tottua tekemään melko yksinkertaisia geometrioita. Koska AM-teknologialla valmistustapa on täysin erilainen, vähenevät perinteiset rajoitteetkin. Nyt suunnittelijoiden tulisi miettiä enemmän osan tarkkoja vaatimuksia ja olla innovatiivisempia, jotta AMteknologian tarjoamat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. (Hague et al. 2003a; Hague et

29 29 al. 2003b.) Suunnittelijat voivat myös kiinnittää lisää huomiota tuotteiden ulkonäköön (Hague et al. 2003a). Rajoitteiden vähenemisen ansiosta suunnittelussa voidaan keskittyä enemmän tuotteen toiminnallisiin vaatimuksiin. Nyt tuotteiden ominaisuuksia voidaan optimoida tehokkaammin suunnittelemalla esimerkiksi tuotteen geometria paremmaksi. Optimoinnilla haetaan täydellisiä ominaisuuksia muun muassa painon tai rakenteiden lujuuden suhteen. (Hague 2006.) Painon optimointi voidaan toteuttaa esimerkiksi ontolla rakenteella, kuten luvussa mainittiin. Kappaleen kevenemisen lisäksi ontto rakenne lyhentää valmistusaikaa ja pienentää materiaalikustannuksia. (Gibson et al. 2010a, s. 54.) Kappaletta voidaan keventää myös huokoisella rakenteella, jossa materiaalia on vain siellä missä sitä tarvitaan. Rakenne on myös hyvin luja. (Gibson et al. 2010a, s. 297; Rosen 2007.) Perinteisillä valmistusmenetelmillä on usein ollut vaikeaa tai mahdotonta tehdä tuotteen käyttötarkoituksen kannalta parasta rakennetta tai geometriaa. Kuvassa 10 havainnollistetaan esimerkin avulla, mitä optimoinnilla voidaan tehdä etulevyn ominaisuuksien parantamiseksi. A-kohdassa näkyy perinteisillä valmistusmenetelmillä valmistettu etulevy, jonka virtauskanavat on tehty kanuunaporalla. B-kohdassa vasemmanpuoleisessa etulevyssä virtauskanavien muoto on optimoitu ja oikeanpuoleisessa etulevyssä paino on optimoitu kokoamalla massa vain virtauskanavien ympärille. B-kohdan rakenteet voidaan valmistaa AMteknologialla, mutta perinteisillä valmistusmenetelmillä se olisi vaikeaa. (Hague 2006.) Kuva 10. a) Alkuperäinen etulevy. b) Virtauskanavien ja painon suhteen optimoitu etulevy. (Hague 2006.)

30 30 Tuotteiden optimointia voidaan käyttää kokoonpanojen osien yhdistämiseen, mikä vähentää kokoonpanon tarvetta ja kustannuksia. Tämän lisäksi osien yhdistämisellä voidaan optimoida tuotteen rakennetta sen sijaan, että jouduttaisiin tekemään kompromisseja valmistettavuuden tai kokoonpanon vuoksi. AM-teknologian avulla voidaan valmistaa sellaisia muodoltaan optimoituja monimutkaisia kappaleita, joita ei voisi tehdä perinteisillä menetelmillä. Kuvassa 11 on esimerkki kokoonpanon osien vähentämisestä. Siinä monimutkainen sotilaslentokoneen putkiston osan kokoonpano on yhdistetty vain yhdeksi komponentiksi, joka saadaan valmistettua kerralla AM-teknologialla. (Hague 2006.) AM-teknologian avulla voidaan myös valmistaa monimutkaisia toisissaan sidoksissa olevia liikkuvia osia valmiina kokoonpanoina. Kokoonpano valmistetaan kuin yhtenä komponenttina, ja valmistuslaitteesta tullessaan osat ovat kiinni toisissaan ja kokoonpano on käyttövalmis. (Diegel et al ) Kuva 11. Esimerkki kokoonpanon osien lukumäärän vähentymisestä. (Hague 2006.) AM-teknologian ansiosta voidaan tehdä paljon räätälöityjä tuotteita. Koska enää ei tarvitse tehdä suuria eräkokoja kustannusten pienentämiseksi, mahdollisuudet tehdä edullisia ja monimutkaisia räätälöityjä osia paranevat, ja teoriassa kaikki valmistettavat osat voisivat olla räätälöityjä. Geometrialtaan tai rakenteeltaan räätälöityjä tuotteita on tehty aikaisemminkin, mutta perinteisillä valmistusmenetelmillä se on vaatinut paljon työtä ja tehty ensisijaisesti käsityönä. Nyt edullisen kustannustason vuoksi tavallisilla ihmisillä on koko ajan parempi mahdollisuus ostaa heille räätälöityjä tuotteita. (Hague 2006.) AM-teknologia mahdollistaa tuotteiden räätälöinnin myös materiaalien avulla. Kun kappale tehdään esimerkiksi valamalla, se tehdään yleensä homogeenisestä materiaalista, ja vaikka kappaleessa olisikin kahta tai useampaa homogeenistä materiaalia, olisi niiden välillä selvä raja. AM-teknologian avulla on mahdollista tehdä erilaisia materiaaliyhdistelmiä ja saada näin aikaan haluttuja ominaisuuksia osan eri kohtiin. (Hague et al. 2003a; Hague 2006.)

31 31 Tällä hetkellä massamarkkinoilla ei ole mahdollisuutta saada täysin räätälöityjä tuotteita perinteisillä valmistusmenetelmillä, vaan puhutaan massaräätälöinnistä. Massaräätälöinti saavutetaan modularisoinnin avulla, eli valmistetaan moduuleja, jotka voidaan yhdistää ja näin saadaan vaihtelevia yhdistelmiä. AM-teknologia kuitenkin muuttaa räätälöinnin saatavuutta helpommaksi, ja sillä voidaan tehdä yksilöllisesti räätälöityjä tuotteita, joista kaikki voidaan valmistaa samalla laitteella. (Hague 2006.) Hyvä esimerkki tästä on kuulolaitteiden kuorten valmistus lasersintrauksella, sillä sintraamalla voidaan valmistaa jopa satoja geometrialtaan erilaisia kuoria kerralla (Gibson et al. 2010a, s. 288). 4.5 Suunnittelun rajoitteet AM-teknologia tarjoaa suunnittelijoille paljon mahdollisuuksia muodon, rakenteen ja materiaaliominaisuuksien suhteen. Silti AM-teknologia asettaa omat rajoitteensa, joita ovat esimerkiksi valmistusnopeus, tarkkuus, pintageometria, toleranssit, seinämäpaksuus, kappaleen koko, materiaalien ominaisuudet ja materiaalivalikoima. AM-teknologian asettamat rajoitteet eivät ole niin tarkkoja kokonaistoiminnallisuuden kannalta, mutta valmistusprosessi ja materiaalit pitää silti tuntea kunnolla. (Gibson et al. 2010b.) AM-teknologian suunnittelulle asettamat olennaisimmat rajoitteet on listattu kuvaan 12. Rajoitteet käydään tarkemmin läpi seuraavissa kappaleissa. Yhteensopivuus muiden kappaleiden kanssa Helppo kokoonpantavuus Pinnanlaatu Tulostusorientaatio Tukirakenteet Eri AMtekniikoiden omat rajoitukset Kuva 12. AM-teknologian asettamat rajoitukset ja suunnittelussa huomioitavat asiat. Vaikka ainetta lisäävällä valmistuksella pystytään tulostamaan melkein mitä muotoja tahansa, ei se silti välttämättä tarkoita täydellistä suunnittelun vapautta. Suunnittelussa on yleensä huomioitava suunniteltujen kappaleiden yhteensopivuus olemassa olevien komponenttien

32 32 kanssa. Tuotteet koostuvat tyypillisesti monista osista, ja jos uusiin kappaleisiin halutaan yhdistää valmiita kappaleita, on se otettava huomioon suunnittelussa. Suunnitteluprosessissa on todennäköisesti myös huomioitava DFA-periaate (Design for Assembly) eli suunnittelun aikana mietitään, miten osat saadaan kokoonpantua helposti. Vaikka komponentteja voidaankin mahdollisesti vähentää yhdistelemällä osia ja tekemällä niistä monimutkaisempia, saattaa lopulliseen tuotteeseen silti joutua lisäämään esimerkiksi piirilevyjä tai pattereita. Jos kappaleeseen lisätään muita komponentteja AM-teknologian avulla, ongelma ei ole niin suuri. (Hague et al. 2003b.) Suunnittelussa pitää huomioida kappaleen pinnanlaatu. Koska valmistustapa lisää ainetta kerros kerrokselta, pinnoille saattaa muodostua selvästi näkyvää porraskuviota (kuvat 2 ja 13). Porraskuvion vuoksi pinnansuuntaa ja kulmaa täytyy miettiä sekä suunniteltaessa että tulostettaessa. Pinnanlaatuvirheitä voi korjata jälkikäteen esimerkiksi helmipuhalluksella tai hiomalla. (Diegel et al ) Porrasmaisen pinnan epätasaisuuteen voi vaikuttaa myös pienentämällä kerrospaksuutta, jolloin kappale vastaa tarkemmin alkuperäistä CAD-mallia. Valmistamisessa ei kuitenkaan kannata käyttää pienintä mahdollista kerrospaksuutta, koska se pidentää valmistusaikaa ja -tiedostoja. (Onuh et al ) Kuvassa 13 nähdään, miten kerrospaksuus vaikuttaa kappaleen pinnanlaatuun ja siihen, miten hyvin valmis kappale vastaa alkuperäistä mallia. Kuva 13. Kerrospaksuuden vaikutus kappaleen pinnanlaatuun ja porrasefektiin. Kuvassa puoliympyrä. Suunnitteluvaiheessa on mietittävä, miten päin kappale tullaan valmistamaan AMteknologialla, sillä oikealla tulostusorientaatiolla voidaan vähentää monia tulostuksen ongel-

33 33 mia, kuten porrasefektiä. Jos esimerkiksi sylinteri valmistetaan pystyasennossa, lopullinen kappale koostuu toistensa päällä olevista rengasmaisista kerroksista ja vastaa melko tarkasti alkuperäistä CAD-mallia. Jos taas sama sylinteri valmistetaan kyljellään, reunoille muodostuu selkeät eri kerroksien muodostamat porraskuviot. Tällöin lopputuote vastaa mallia huonommin. Monimutkaisemmissa kappaleissa optimaalisen tulostussuunnan päättäminen voi olla vaikeampaa, kun erilaisia piirteitä on monella akselilla. Tällöin voi joutua arvioimaan, onko joku piirre tärkeämpi kuin muut. Valintaan voi vaikuttaa myös esimerkiksi valmistusajan vaihtelu orientaatiosta riippuen, tukirakenteiden tarve ja erilaiset pinnantarkkuusvaatimukset, kuten että pinnalla ei saa olla jälkiä tukirakenteista. (Gibson et al. 2010a, s. 53.) Kuva 14 havainnollistaa, kuinka suuri vaikutus kappaleen orientaatiolla on tukirakenteisiin. Tulostussuunta vaikuttaa myös tulostetun kappaleen mekaanisiin ominaisuuksiin. Tulostettaessa kappaleita kerrokset muodostuvat x-y-suunnassa, ja seuraavat kerrokset lisätään z- suunnassa, minkä vuoksi kappaleen joustavuudessa ja lujuudessa on pieniä eroja vaaka- ja pystysuunnassa. Teknologian kehittyessä kappaleista on tulossa homogeenisempiä, mutta suunta kannattaa silti huomioida ennen valmistamista. (Diegel et al ) Kuva 14. Tulostusorientaation vaikutus tukirakenteisiin. Jotkut AM-tekniikat vaativat tulostuksen aikana tukirakenteita, joiden tehtävä on kiinnittää kappale rakennusalustaan, vähentää kappaleen vääristymistä sekä tukea ulkonevia poikkileikkauksia, yli 45 asteen kulmassa nousevia pintoja ja irrallisia kohtia (Onuh et al. 1999). Tukirakenteet ovat tyypillisesti onttoja tai huokoisia rakenteita, jotka poistetaan valmistuksen jälkeen (Strano et al. 2013). Tukirakenteiden määrää kannattaa yrittää minimoida. Kaikilla tekniikoilla alaspäin oleva pinta on aina hieman huonompi, mutta tukirakenteet vielä pahen-

ALVO 3D-tulostuksen vaikutus tuotesuunnitteluun

ALVO 3D-tulostuksen vaikutus tuotesuunnitteluun ALVO 3D-tulostuksen vaikutus tuotesuunnitteluun Arto Urpilainen 2016 Tuotteen suunnittelun parametreja Tuotteelta vaadittavat ominaisuudet Toiminnalliset, visuaaliset Valmistusmenetelmät Aika Valmistuskustannukset

Lisätiedot

Metallien 3D-tulostus mahdollisuus ja haasteet. LUT School of Energy Systems Konetekniikan osaamisalue Lasertyöstön tutkimusryhmä

Metallien 3D-tulostus mahdollisuus ja haasteet. LUT School of Energy Systems Konetekniikan osaamisalue Lasertyöstön tutkimusryhmä Metallien 3D-tulostus mahdollisuus ja haasteet LUT School of Energy Systems Konetekniikan osaamisalue Lasertyöstön tutkimusryhmä Nämä kalvot on koostettu LUT Laserin (LUT) toimesta lisätietoja: Professori

Lisätiedot

Sini Metsä-Kortelainen, VTT

Sini Metsä-Kortelainen, VTT Sini Metsä-Kortelainen, VTT } Digitaaliset varaosat: konsepti, jossa varaosat ja niihin liittyvä tieto siirretään ja säilytetään digitaalisesti. Varaosan valmistus tapahtuu 3D-tulostamalla tarpeen mukaan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist Global Factory Tulevaisuuden tehdas on toimiva ja kilpailukykyinen yritysverkosto, jolla on toimintoja niin halvan

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

3D-tulostus Virtuaalinen 3D-malli muutetaan fyysiseksi esineeksi Materiaalia lisäävä valmistus menetelmä Additive Manufacturing Materiaalia lisätään kerros kerrokselta Tämä mahdollistaa: Sisäkkäiset muodot

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

FDM tekniikka (Fused deposition modeling)

FDM tekniikka (Fused deposition modeling) Sovellukset FDM tekniikalla (Fused deposition modeling) ja FORTUS-sarjan koneilla voidaan valmistaa yksittäisiä osia tai tuotesaroja nopeasti ja taloudellisesti ilman kalliita muotti- tai koneistuskustannuksia.

Lisätiedot

Digitaalinen valmistus. Teknologiademot on the Road

Digitaalinen valmistus. Teknologiademot on the Road Digitaalinen valmistus Teknologiademot on the Road 29.11.2016 CAM, Computer-aided Manufacturing Koneistus: 3D-mallin käyttö työstökoneiden ohjelmoinnissa (CAM) Ohjelmistoja käytetään erilaisten työstökeskusten

Lisätiedot

Metallien 3D-tulostus Tilanne ja kehitysnäkymät Itä-Suomen Teollisuusfoorumi Joensuu,

Metallien 3D-tulostus Tilanne ja kehitysnäkymät Itä-Suomen Teollisuusfoorumi Joensuu, Metallien 3D-tulostus Tilanne ja kehitysnäkymät Itä-Suomen Teollisuusfoorumi Joensuu, 11.5.2016 Tuomas Purtonen tuomas@layermetal.fi 050 535 1560 Sisältö Metallien 3D-tulostus Tulostuslaitteet ja tulostuksen

Lisätiedot

Lentokoneen runko Fokuksessa porausratkaisut

Lentokoneen runko Fokuksessa porausratkaisut Lentokoneen runko Fokuksessa porausratkaisut Komposiitit alumiini titaani ruostumaton teräs Uusiin korkeuksiin Ilmailuteollisuus kehittyy jatkuvasti. Toleranssit tiukkenevat, koneistusprosessit mutkistuvat

Lisätiedot

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta 7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Keernoja käytetään valukappaleen muotojen aikaansaamiseksi sekä massakeskittymien poistoon. Kuva 23 A D. Ainekeskittymän

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Välkky työpaja 2: Liiketoimintaa 3D-tulostuksella Tilaisuuden avaus

Välkky työpaja 2: Liiketoimintaa 3D-tulostuksella Tilaisuuden avaus SO STANDARDI TULOSSA 2017 työpaja 2: Liiketoimintaa 3D-tulostuksella Tilaisuuden avaus Mika Haapalainen Liiketoimintaa 3D-tulostuksella Aika Tapahtuma 8.30-9.00 Kahvitarjoilu 9.00-9.15 Tilaisuuden avaus

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

OEM-tuotteet. Erillisliittimet teollisuussovelluksiin.

OEM-tuotteet. Erillisliittimet teollisuussovelluksiin. OEM-tuotteet Erillisliittimet teollisuussovelluksiin. Optimaalinen liitos alusta loppuun. Hyvä käytettävyys: pistotulppa, liitosjärjestelmä pienjännitealueelle. Käytettävyys on keskeinen tekijä, kun arvioidaan

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Materiaalinkehitystyön tukemiseen Koe-erien tuottamiseen ja testaukseen Kouluttautumiseen Luonnonkuidut vahvikkeina Lisäävät komposiittien

Lisätiedot

1 Kun laatu ratkaisee

1 Kun laatu ratkaisee Kun laatu ratkaisee 1 2 3 Sisällysluettelo: Yritysesittely...sivu 3 Merkintälaitteet ja -ratkaisut...sivu 4 Kappaleenkiinnitys...sivu 5 Työstönesteet ja voiteluaineet...sivu 6 Standardiosat...sivu 7 Ohutlevylinjat

Lisätiedot

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (7)

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (7) ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN 15.08.2016 1(7) WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN Oletko koskaan kaivannut perustasoista, käyttäjäystävällistä työkalua hitsausdatan

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

Optimoimalla Kilpailukykyä. Image courtesy of Altair

Optimoimalla Kilpailukykyä. Image courtesy of Altair Optimoimalla Kilpailukykyä Image courtesy of Altair Optimoimalla kilpailukykyä KEITÄ ME OLEMME Dtream Oy on high-tech-insinööritoimisto, joka on erikoistunut rakenneja systeemioptimointiin. MITÄ ME TARJOAMME

Lisätiedot

Painevalukappaleen suunnitteluprosessi

Painevalukappaleen suunnitteluprosessi Painevalukappaleen suunnitteluprosessi Stefan Fredriksson SweCast Käännös: Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Painevaluprosessi Kun suunnitellaan uutta tuotetta valua tai jonkin muun tyyppistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinapotentiaalit 3Dtulostuksessa

Tulevaisuuden markkinapotentiaalit 3Dtulostuksessa Jesse Hannonen Tulevaisuuden markkinapotentiaalit 3Dtulostuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tuotantotalouden koulutusohjelma Insinöörityö 28.1.2016 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

3. Muotinvalmistuksen periaate

3. Muotinvalmistuksen periaate 3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan

Lisätiedot

SÅDAN FREMSTILLES PRIZM

SÅDAN FREMSTILLES PRIZM SÅDAN FREMSTILLES PRIZM THE PROCESS VAIHE 01 KENTTÄTUTKIMUS THE PROCESS VAIHE 01 KENTTÄTUTKIMUS VAIHE 02 PROTOTYYPPI THE PROCESS VAIHE 01 KENTTÄTUTKIMUS VAIHE 02 PROTOTYYPPI VAIHE 03 LABORATORIOKOKEET

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Tuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke

Tuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke Tuotannon simulointi Teknologiademot on the road -hanke Simulointi Seamkissa Tuotannon simulointia on tarjottu palvelutoimintana yrityksille 90-luvun puolivälistä lähtien. Toteutettuja yritysprojekteja

Lisätiedot

Välkky työpaja 1: Tilaisuuden avaus

Välkky työpaja 1: Tilaisuuden avaus SO STANDARDI TULOSSA 2017 työpaja 1: Tilaisuuden avaus Mika Haapalainen Agenda Aika Tapahtuma 9.30-10.00 Kahvitarjoilu 10.00-10.20 Tilaisuuden avaus Erikoistutkija ja -hankkeen projektipäällikkö Mika Haapalainen,

Lisätiedot

SYVÄVETO TUOTESUUNNITTELUSSA VINKKEJÄ JA KÄYTTÖKOHTEITA

SYVÄVETO TUOTESUUNNITTELUSSA VINKKEJÄ JA KÄYTTÖKOHTEITA SYVÄVETOMENETELMÄ Syväveto on levynmuovausmenetelmä ohutlevyosille ja erityisen tehokas sarjatuotannon valmistusmenetelmä. Syväveto mahdollistaa vaativienkin muotojen toteuttamisen. Tuotemuotoilua hyödyntämällä

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

mekaniikka suunnittelu ohjelmisto

mekaniikka suunnittelu ohjelmisto Ver tex Systems Oy on vuonna 1977 perustettu suomalainen tietokoneohjelmistoja valmistava yritys. Kehitämme ja markkinoimme tekniseen suunnitteluun ja tiedonhallintaan tarkoitettuja Vertex-ohjelmistoja.

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

3D-Tulostus Risto Linturi

3D-Tulostus Risto Linturi 3D-Tulostus Risto Linturi 3D-tulostus Kolmas teollinen vallankumous 500.000 3D-tulostinta myydään 2016 edullisin 3D-tulostin noin 200 euroa Satoja eri materiaaleja: keramiikkaa, muoveja, komposiitteja,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Yhteistyössä: 3D Boosti ja Invest. 3D Boosti materiaalia lisäävän valmistuksen kehityshankkeet Tampere, TTY

Yhteistyössä: 3D Boosti ja Invest. 3D Boosti materiaalia lisäävän valmistuksen kehityshankkeet Tampere, TTY 3D Boosti ja Invest 3D Boosti materiaalia lisäävän valmistuksen kehityshankkeet Tampere, TTY 2015-10-28 Sisältö 3D Boosti ja 3D Invest yleisesti 3D Invest, suorakerrostus BusinessChampion kehitettävän

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Kurssin hallinta -työväline

Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE LISÄÄVÄN VALMISTUKSEN PERUSTEET. TOIMITTANEET: Antti Alonen, Lauri Alonen ja Esa Hietikko

TEKNIIKKA JA LIIKENNE LISÄÄVÄN VALMISTUKSEN PERUSTEET. TOIMITTANEET: Antti Alonen, Lauri Alonen ja Esa Hietikko TEKNIIKKA JA LIIKENNE LISÄÄVÄN VALMISTUKSEN PERUSTEET TOIMITTANEET: Antti Alonen, Lauri Alonen ja Esa Hietikko Lisäävän valmistuksen perusteet Antti Alonen Lauri Alonen Esa Hietikko - 1 - Savonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin

Lisätiedot

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (6)

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (6) ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN 1(6) WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN Oletko koskaan kaivannut perustasoista, käyttäjäystävällistä työkalua hitsausdatan tarkkaan analysointiin?

Lisätiedot

3D tulostus lääketieteessä. Firpa vuosiseminaari 13.5.2014 Lappeenranta TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto

3D tulostus lääketieteessä. Firpa vuosiseminaari 13.5.2014 Lappeenranta TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D tulostus lääketieteessä Firpa vuosiseminaari 13.5.2014 Lappeenranta TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D tulostuksen teolliset sovellutukset Prototyypit Komponentit Työkalut Tuomi J., Vihtonen L., 2007.

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi Kul-34.4300 Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi 2016 Tilaisuus 1. harjoitustyö -arviointi 2. harjoitustyö - kommentit 2. harjoitustyö -arviointi Autorating II 3. harjoitustyö

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

E-Power. Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi. Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy

E-Power. Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi. Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy E-Power Vibroakustisesti ympäristötehokkaan voimalaitoksen tuoteprosessi Tommi Rintamäki General Manager Power Plant Technology Wärtsilä Finland Oy 1 Wärtsilä 22 March 2013 E-Power Projekti Kyseessä on

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja: DI Juha Vunneli Suihkuinjektointi

Lisätiedot

Työkalut ja muotit ostajan näkökulmasta

Työkalut ja muotit ostajan näkökulmasta Työvälinepäivät 2017 26.1.2017 Jaakko Nisula Team Leader, Mechanical Engineering Genelec Oy Genelec Oy on vuonna 1978 perustettu suomalainen perheyritys. Valmistaa aktiivisia tarkkailukaiuttimia Pääasiakkaita

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi

KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi Harjoituskierros 4 Aiheesta kirjoissa Callister & Rethwish. Materials Science and Engineering Chapter 22. Economis, Environmental,

Lisätiedot

Holmberg Cases Sweden AB / Företagsvägen 1 / 953 33 Haparanda / Sweden / +46 922 14690 / info@hbc.se / www.hbc.se Holmberg Cases SYD / +46 8 54902140

Holmberg Cases Sweden AB / Företagsvägen 1 / 953 33 Haparanda / Sweden / +46 922 14690 / info@hbc.se / www.hbc.se Holmberg Cases SYD / +46 8 54902140 Pyrkimyksemme on koko ajan kehittää tuotteitamme sekä myöskin valmistusprosessiamme ja luoda uusia ratkaisuja jotka ovat monessa tapauksessa klassisia mutta tulevat täyttämään nykyaikaiset vaatimukset

Lisätiedot

Sähköurakoitsijapäivät, 3D-tulostus voi muuttaa maailmaa Jouni Partanen Aalto-yliopisto

Sähköurakoitsijapäivät, 3D-tulostus voi muuttaa maailmaa Jouni Partanen Aalto-yliopisto Sähköurakoitsijapäivät, Tampere, 11/2014 3D-tulostus voi muuttaa maailmaa Jouni Partanen Aalto-yliopisto Lääketieteen sovellutukset Kirurkinen suunnittelu Kirurkinen inertti implantti Salmi M et al., Patient

Lisätiedot

Tee katkaisu- ja uransorvauksesta intohimolaji

Tee katkaisu- ja uransorvauksesta intohimolaji Tee katkaisu- ja uransorvauksesta intohimolaji Optimaalista, taloudellista koneistusta fiksuilla työkaluratkaisuilla Katkaisu- ja uransorvaus on monenkirjavine töineen ja erikoistyökaluineen kuin oma maailmansa

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

www.bosch-professional.fi

www.bosch-professional.fi Laadun takeena Bosch! Maailman ensimmäinen lattiapintalaser UUTUUS! Lattiapintalaser GSL 2 Professional Lopultakin voidaan tarkistaa lattioiden, kuten tasoitettujen tai valettujen betonilattioiden, epätasaisuudet

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta

3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta 3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 3.1 Käsitteet jakopinta ja jakoviiva Kahden muotinosan välistä kosketuspintaa nimitetään jakopinnaksi. Jakopintaa

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa Versio 1.0 Julkaistu 2/2016 Millainen on kestävän kehityksen mukainen kalustehankinta? Joulukuussa 2015

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

AutoCAD-natiiviobjektin toteutus

AutoCAD-natiiviobjektin toteutus AutoCAD-natiiviobjektin toteutus Kontiotuote OY Maailman toiseksi suurin hirsitalotoimittaja Aloittanut toimintansa 70-luvulla Liikevaihto vuonna 2003-37,355 Milj. euroa josta vientiä 7,376 Milj. euroa

Lisätiedot

KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ?

KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? . NOSTUREITA JA NIIDEN KOMPONENTTEJA EI OLE SUUNNITELTU KESTÄMÄÄN IKUISESTI. Teräsrakenteet ja koneistot kokevat väsyttävää kuormitusta jokaisen työjakson

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä

HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä Glu Jet PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä PATENTOITU Älykästä Reunalistoitusta Ohjelman valitseminen nappia painamalla. Vaihtoehto: täysautomaattinen viivakoodilla. HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot