Lääketieteellinen tiedekunta. Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE. Aija Helander. Learning outcomes osaamistavoitteet

Transkriptio

1 Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE Aija Helander Learning outcomes osaamistavoitteet

2 Sisällysluettelo 1 Opettajan määrittelemistä tavoitteista opiskelijan osaamistavoitteiden määrittelyyn Käsitteiden määrittelyä Learning outcomes käsitteen määritelmä Kompetenssi käsitteen määritelmä Oppimistulokset Käsitekartta: opetussuunnitelma, ydinainesanalyysi, opetustavoitteet, oppimistavoitteet, osaamistavoitteet, kompetenssit ja oppimistulokset 4 2 Osaamistavoitteiden määrittely Osaamistavoitteiden määrittely ja ydinainesanalyysi Bloomin taksonomia osaamistavoitteiden määrittelyn perustana Käytännön ohjeita osaamistavoitteiden määrittelemiseksi 6 3 Lähteet 6 Learning outcomes osaamistavoitteet Päivitetty

3 Osaamistavoitteiden (Learning outcomes) määrittely Bolognan julistuksen perimmäinen tavoite on synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulualue vuoteen 2010 mennessä. Yksi osa Euroopan yhtenäisen korkeakoulualueen muodostamisprosessia on tavoitteiden kuvaaminen opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien tasolla osaamisperustaisesti. Bolognan prosessin ohjeistukseen vedoten oppilaitoksia kehotetaan siirtämään huomio perinteisesti opettajan määrittelemistä opetustavoitteista opiskelijan näkökulmasta lähteviin osaamistavoitteisiin. Bolognan prosessin lähtökohdat sekä Learning outcomes käsite nousivat esiin myös AMEE - konferenssissa (Association for Medical Education) Prahassa, Tämä yhteenveto on tarkoitettu Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökunnalle osaamistavoitteiden määrittelyn tueksi opintojaksoille. 1 Opettajan määrittelemistä tavoitteista opiskelijan osaamistavoitteiden määrittelyyn 1.1 Käsitteiden määrittelyä Learning outcomes käsitteen määritelmä Learning outcomes käsitteelle ei ole olemassa vakiintunutta suomennosta. Käsitteen ympärillä puhutaan ainakin oppimistavoitteista, oppimistuloksista, opetustavoitteista, opetustuloksista, osaamistavoitteista, osaamistuloksista, kompetensseista ja pätevyyksistä. Toistaiseksi käsitteet joita käytetään, on aina määritelty niistä keskusteltaessa. Näin esimerkiksi kompetenssit ja osaamistavoitteet saattavat eri yhteyksissä määriteltyinä tarkoittaa sisällöllisesti samaa. W5W 2 hanke* on lanseerannut learning outcomes termin suomennokseksi osaamistavoitteet käsitteen. Syksyllä 2009 Oulun teknillisessä yliopistossa osaamistavoitteet (learning outcomes) tehdään näkyviksi, samoin Jyväskylän yliopiston kielitieteen laitoksella. Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa osaamistavoitenäkökulma tulee näkymään vuoden 2010 opinto-oppaassa. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sähköisessä opintooppaassa kohtaan tavoite on lisätty opintojaksosta vastuussa oleville henkilöille tiedoksi tarkennos: osaamistavoite opiskelijan näkökulmasta. Osaamistavoitteet määrittelevät opiskelijan näkökulmasta sen, mitä hänen tulee tietää, ymmärtää tai pystyä tekemään suoritettuaan tutkinnon tai suorittaakseen opintojakson hyväksytysti. Voidaankin sanoa, että osaamistavoitteet kuvaavat opiskelijan näkökulmasta hänen tavoittelemaansa oppimistulosta, esimerkiksi opintojakson tai tutkinnon suorittamista. Opintojakson tai opetuskerran opetustavoitteet koostuvat erilaisista oppimistavoitteista. Nämä opetustavoitteet määrittelevät opintojakson osaamistavoitteet ja opintojakson osaamistavoitteet puolestaan tukevat opetuksen tavoitteita Kompetenssi käsitteen määritelmä Kompetenssi määritellään usein kyvyksi kohdata menestyksellisesti eri tilanteiden vaatimukset. Kompetensseja kuvataan yleensä tutkinnon tasolla, jossa ne muodostuvat opintojaksojen ja kokonaisuuksien osaamistavoitteista. Näin ajateltuna jokainen määritelty kompetenssi kokoaa yhteen usean opintojakson, ja mahdollisesti opintokokonaisuuksien, osaamistavoitteet. Käsitteet kompetenssi ja pätevyys yhdistetään usein saavutettuihin opetus- ja oppimistuloksiin. Tulokset nähdään ennalta määriteltyinä odotuksina, joiden määrittelyyn vaikuttavat usein monet tahot. Esimerkiksi hammaslääketieteen tai lääketieteen lisensiaatti on valmistuttuaan pätevä lakisääteisen lääkärin/ hammaslääkärin ammatin harjoittamiseen.

4 1.1.3 Oppimistulokset Oppimistulokset kuvaavat sitä, mitä opiskelija on saavuttanut oppimistyönsä seurauksena opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Käytännössä opiskelijan oppimistulos on positiivinen, jos oppimista on tapahtunut suunnitellulla tavalla (hyväksytty suoritus/ valmistuminen) ja negatiivinen, mikäli oppiminen on jäänyt tulosodotuksia alhaisemmaksi (hylätty suoritus). 1.2 Käsitekartta: opetussuunnitelma, ydinainesanalyysi, opetustavoitteet, oppimistavoitteet, osaamistavoitteet, kompetenssit ja oppimistulokset Oppimistulokset vaikuttaa muodostaa Opetus- ja oppimistoiminta vaikuttaa Kompetenssit muodostaa OPISKELIJA *muistaa ymmärtää soveltaa analysoida arvioida luoda Opintojakson osaamistavoitteet tukee määrittelee tukee tietää ymmärtää soveltaa Oppimistavoite 1 Oppimistavoite 2 Ydinainesanalyysi Opetustavoitteet ohjaa arvioi ohjaa OPETTAJA Opetussuunnitelma *Osaamistavoitteet, osaamisen tasot Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta/ TUKE/ Aija Helander

5 2 Osaamistavoitteiden määrittely 2.1 Osaamistavoitteiden määrittely ja ydinainesanalyysi Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa koulutusohjelmien opintojaksojen keskeisiä sisältöjä, ydinainesta, kootaan ydinainestietokantaan ( Ydinaineksen keruun tavoitteena on selventää, mitä ja missä vaiheessa opintoja tiedekunnassa opetetaan. Tavoitteena on tarkentaa myös sitä, mitä opiskelijan tulee opetettavista asioista osata. Opintojaksoilla opetettavat asiasisällöt luokitellaan tietokantaan sen mukaan, kuinka keskeistä kunkin asian osaaminen on ja miten asiasisällöt tulee osata. KESKEISYYS Kuinka keskeistä osaaminen on? 1 Ehdottomasti osattava (opintojakson keskeinen sisältö) 2 Osattava hyvin (opintojakson kannalta merkityksellistä tietoa) 3 Erityisosaaminen (syventävää tietoa) OSAAMISTASO - Miten opintosisällöt tulee osata? A Soveltaminen ( osaa hoitaa tai soveltaa kliinisessä vaiheessa ) B Ymmärtäminen ( osaa diagnosoida ) C Tietäminen ( kuullut/ nähnyt ) Opetussuunnitelma ja ydinaineksen määrittely antavat hyvän pohjan osaamistavoitteiden määrittelylle. 2.2 Bloomin taksonomia osaamistavoitteiden määrittelyn perustana Osaamistavoitteiden laatimisen perustaksi W5W 2 hanke ehdottaa mukautettua Bloomin taksonomiaa, joka kuvaa ajattelun kehittymistä oppimisprosessin aikana. Taksonomia kuvataan usein portaina, joissa on kuusi hierarkkisesti toisiaan seuraavaa tasoa. Portaiden ylin taso on luoda ja alin taso muistaa. Muistamista seuraa ymmärtäminen, ymmärtämistä soveltaminen, soveltamista analysoiminen, analysoimista arviointi ja arviointia luominen. Bloomin taksonomian perustana olevat käsitteet muistaminen (kyky pitää mielessä tai palauttaa mieleen asioita ilman että niitä välttämättä ymmärretään), ymmärtäminen (kyky tulkita opittua informaatiota) ja soveltaminen (kyky käyttää opittua materiaalia uusissa tilanteissa tai kyvyksi käyttää ideoita ja käsitteitä ongelmanratkaisussa) on muokattu Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan tarpeisiin jo ydinainesanalyysin keruuvaiheessa. Muistaminen on korvattu sanalla tietäminen. Termin muistaminen koettiin yhdistyvän usein ulkoa oppimiseen tai opetteluun, eikä tätä mielleyhtymää koettu tarkoituksenmukaiseksi. Tietämisellä viitataan tilanteeseen, jossa opintojaksolla esimerkiksi mainitaan jonkin taudin nimi, joka ei kyseisen opintojakson tavoitteiden kannalta ole keskeinen, mutta tauti kuitenkin nostetaan opintojaksolla esiin. Tällöin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija uudestaan taudin nimen kuullessaan osaa esimerkiksi etsiä tietyn alan kirjallisuudesta lisätietoa. Käsite ymmärtäminen on määritelty ydinainesanalyysissä diagnosoida käsitteen avulla. Ymmärtäessään opiskelija pystyy erottamaan esimerkiksi monista oireista oleelliset ja osaa näin, kuulemansa, näkemänsä ja muilla tavoin selventämänsä perusteella pois sulkea tietyt vaihtoehdot. Käytetyssä määritelmässä ymmärtäminen vaatii myös kykyä analysoida ja arvioida tietoa (Bloomin taksonomian tasot 4 ja 5). Soveltamisella viitataan ydinainesanalyysissä lääkärinä toimimiseen, lääkäriltä vaadittavien toimenpiteiden tekemiseen, mukaan lukien päätöksenteko erilaisissa kliinisissä tilanteissa. Soveltaessaan oppimaansa opiskelija samalla analysoi ja arvioi käytettävissä olevien tietojensa perusteella mahdollisia toimenpidevaihtoehtoja, tekee omat johtopäätöksensä ja toimii sen mukaisesti (Bloomin taksonomian tasot 4, 5 ja 6).

6 2.2.1 Käytännön ohjeita osaamistavoitteiden määrittelemiseksi Osaamistavoitteiden laatimista helpottamaan on tarjolla Bloomin taksonomiaan perustuvia verbejä. Alla listatut verbit on tarkoitettu esimerkeiksi, ei sitoviksi lähtökohdiksi. Bloomin taksonomisen jaottelun rinnalle olen lisännyt sulkuihin lääketieteellisen tiedekunnan ydinainesanalyysissä käytettyä terminologiaa. Taso 1 Bloomin taksonomia: Muistaminen (tietäminen) Järjestää, kerätä, määritellä, kuvata, löytää, tunnistaa, listata, muistaa, nimetä, esittää, lainata, palauttaa mieleen, toistaa, näyttää, kertoa. Taso 2 Bloomin taksonomia: Ymmärtäminen Muuttaa, luokitella, puolustaa, erotella, keskustella, arvioida, selittää, yleistää, paikantaa, ennustaa, raportoida, muotoilla uudelleen, valita, ratkaista, kääntää. Taso 3 Bloomin taksonomia: Soveltaminen (ymmärtäminen) Soveltaa, laskea, muuttaa, valita, täydentää, rakentaa, kehittää, ottaa käytäntöön, tuottaa, suhteuttaa, käyttää. Taso 4 Bloomin taksonomia: Analysoiminen (ymmärtäminen/ soveltaminen) Analysoida, järjestää, hajottaa osiinsa, laskea, kategorioida, luokitella, verrata, yhdistää, asettaa vastakkain, kritisoida, kokeilla, kyseenalaistaa, testata. Taso 5 Bloomin taksonomia: Arvioiminen (ymmärtäminen/ soveltaminen) Kategorisoida, kerätä, yhdistää, yleistää, johtaa, tehdä, muokata, suunnitella, valmistaa, ehdottaa, järjestää uudelleen, kerrata, kirjoittaa uudelleen, summata. Taso 6 Bloomin taksonomia: Luominen (soveltaminen) Tehdä johtopäätös, arvostella, tulkita, oikeuttaa, mitata, ennustaa, suositella, tehdä ero, vakuuttaa, mitata. W5W2 hankkeen Näin asennat osaamistavoitteet opetussuunnitelmaasi ohjeissa on annettu käytännön esimerkkejä opetustavoitteiden muuttamisesta osaamistavoitteiksi. Ohjeet löytyvät tulostettavassa muodossa W5W2 hankkeen sivuilta ( Meillä käytännön esimerkkinä voisi toimia esimerkiksi Kasvaminen lääkäriksi opintokokonaisuus. 2. vuoden Potilashaastattelujen opintojaksolla yhtenä sisältönä on päätöksenteko yhteistyössä potilaan kanssa. Tällöin opintojakson yksi osaamistavoite voisi olla: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa keskustella potilaan kanssa häntä koskevasta päätöksenteosta. 3 Lähteet W5W2 hanke Osaamistavoitteet ja ajankäyttö Verkkokurssi. W5W2-hankkkeen Tunnetko osaamistavoitteet? -seminaari Suvi Jutila, Aimo Rahkonen, Anita Honkala ja Miia Wennströn Oulun yliopistosta sekä omien tiedekuntiensa hankkeita esittelemässä Leena Luukkanen Helsingin Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta ja Anne Pitkänen-Huhta, Kielitieteen laitokselta Jyväskylän yliopistosta Näin asennat osaamistavoitteet opetussuunnitelmaasi. Laaja oppimäärä. W5W2 hankkeen laatima opas

7 Näin asennat osaamistavoitteet opetussuunnitelmaasi. Lyhyt oppimäärä. W5W2 hankkeen laatima opas *W5W 2 -projekti on opetusministeriön rahoittama valtakunnallinen hanke vuosiksi Hankkeen tavoitteena on edistää tutkinnonuudistuksen käytännön toimeenpanon laatua erityisesti opetussuunnitelmatyön ja opintojen ohjauksen osalta Suomen yliopistoissa. Hankkeessa tuotetaan perustoimintatason arviointitietoa ja edistetään kansainvälisen tason oppimisen arvioinnin menetelmiä sekä arvioidaan Bolognan prosessin toteutumista opetussuunnitelmatyön ja opiskelijalähtöisen opintojen ohjauksen näkökulmasta. Oulun yliopisto ja Kuopion yliopisto vastaavat projektissa kehittämisteemojen valtakunnallisesta edistämisestä (koulutus, konsultointi, materiaalit, tiedottaminen jne.). Yliopistot toteuttavat valtakunnallisia kehittämistoimia kaikkien kehittämisteemojen osalta. Hankkeen teemoja tuetaan myös piloteilla. Koordinoidut pilotit ovat eri yliopistojen kanssa myöhemmin projektin aikana sovittavia seurantaselvityksiä tai alahankkeita, joita yliopistojen omiin hanke-esityksiin ei vielä sisälly.