Hyödyllisiä jäsenpalveluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyödyllisiä jäsenpalveluja"

Transkriptio

1 Hyödyllisiä jäsenpalveluja Tekniikan termejä suomen kielellä Voitettuja oikeustapauksia Yrittäjällä työn imua

2 Sisällys 8/ Fazerilla työ maistuu hyvältä 14 Kova hinta tuloksesta huolimatta 16 Potkua puuhun 18 Tekniikan termeistä suosituksia 20 Ammattiliitot kohti Kiinaa 22 Ihmisoikeuskysymykset pinnalla 24 Rahanarvoisia palveluja 26 Yrittäjällä imua työhön 36 Edustajakokouksen tunnelmia 38 Suomalainen pärjää palkoissa 43 Koirat tuovat yhteisöllisyyttä VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 15 Kolumni 28 Oikeus 32 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Jussi Partanen Hong Kongissa ay-liikkeellä on enemmän tilaa kuin Kiinassa s. 20 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen TIEDOTTAJA Päivi-Maria Isokääntä VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 12.2., 19.3., 7.5., 11.6., 20.8., 1.10., , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Suomi tarvitsee sankareita ja puurtajia Peliteollisuus on synnyttänyt Suomeen uudenlaisia sankaritarinoita. Yhdistämällä luovuuden, rohkeuden, osaamisen ja liiketaloudellisen taitavuuden voit menestyä ennen kokemattomalla tavalla. Konkreettisin esimerkki uuden ajan menestystarinoista on vuonna 2010 perustettu Supercell, jonka videopelit tekivät yhtiön omistajista ja työntekijöistä muutamassa vuodessa rikkaita. 51 prosentin osuus yhtiöstä vaihtoi reilu vuosi sitten omistajaa yli miljardilla eurolla. Yhtiön perustajia Ilkka Paanasta ja Mikko Kodisojaa ei ole syytä kadehtia. Päinvastoin, Supercellin perustajille ja työntekijöille on nostettava hattua. Miljoonat eivät ole tulleet tilille tyhjästä, vaan omalla osaamisella ja kovalla työllä. Yhtiön menestys ja vuoden 2013 miljardikauppa on myös hyödyttänyt kaikkia suomalaisia. Yhtiö synnytti viime vuonna noin 260 miljoonan euron yhteisö- ja tuloverot. Kun vielä osa yrityskaupasta käteen jäävistä miljoonista on tarkoitus käyttää suomalaisten kasvuyritysten tukemiseen, Supercellin menestys synnyttänee uutta menestystä. Suomi tarvitsee omat Supercellinsä, mutta pelkästään niiden varaan kansakunnan tulevaisuutta ei voi laskea. Yhtä lailla tarvitsemme pk-yrityksiä ja yrittäjiä, jotka kehittävät omaa yritystoimintaansa pitkäjänteisesti, investoivat ja luovat uusia työpaikkoja yksi kerrallaan. Usein tällaisen yrityksen pyörittäminen on vuosikausien arkista puurtamista nousuineen ja laskuineen, usein vailla mahdollisuutta äkkirikastumiseen. Maan talous on ollut alavireinen vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Työpaikkoja on kadonnut, yrityksiä lopettanut toimintansa. Kaikki yhteiskunnalliset toimijat ovat yksimielisiä käänteen aikaansaamisen välttämättömyydestä. Tavoite on yhteinen, mutta keinovalikoimassa on eroja. Yksi puhuu valtion omaisuuden myymisestä, toinen velkaelvytyksestä, kolmas jostain muusta. Avainsanoja uudelle nousulle ovat kasvu, osaamisen hyödyntäminen ja työllisyys. Pankeissa lojuva laiska raha on houkuteltava taloudelliseen toimintaan, yrityksiä on kannustettava investoimaan ja työllistämään. Rohkeuden kautta syntyy uusia suomalaisia menestystarinoita. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Epävarmuutta sekä myönteistä muutosta työoloissa Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimus näyttää epävarmuuden kasvaneen merkittävästi suomalaisessa työelämässä viime vuosina. Samaan aikaan työoloissa on kuitenkin tapahtunut paljon myös myönteistä kehitystä; työn arvostus on kasvanut. Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan viidennes palkansaajista kokee irtisanotuksi joutumisen uhkaa ja lähes joka neljäs pelkää lomautuksia. Useamman kuin joka neljännen työpaikalla on vähennetty väkeä edellisten kolmen vuoden aikana. Vastaavat osuudet eivät ole olleet näin korkeita yhdessäkään aiemmista työolotutkimuksista, joita Tilastokeskus on tehnyt vuodesta 1977 lähtien. Tosin 1990-luvun synkimmän laman aikana vastaavia tietoja ei kerätty. Epävarmuus ja työn niukkuus lisäävät työn arvostusta. Ansiotyö koetaan erittäin tärkeäksi elämänalueeksi yleisemmin kuin viisi vuotta aiemmin. Tyytyväisyys nykyiseen työhön ylipäänsä sekä työn eri osatekijöihin on kasvanut selvästi vuodesta Erityisesti on kohentunut palkansaajien tyytyväisyys työpaikan sosiaalisiin suhteisiin ja esimiehen johtamistapaan. Työpaikan sosiaalisten suhteiden lujittuminen sekä työpaikan ilmapiirin kokeminen avoimeksi ja kannustavaksi nousevat esiin myös monissa muissa työolotutkimuksen eri mittareissa. Talouden suhdanteisiin liittynee lisäksi se, että kiireen kokemus on jossain määrin hellittänyt. Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu edelleen edukseen työyhteisöjen matalien hierarkioiden, tietotekniikan soveltamisen ja tiimityön yleisyyden suhteen. Suomessa työntekijät pitävät myös mahdollisuuksiaan kehittyä työssä ja kouluttautua sekä vaikuttaa työtehtäviin parempina kuin työntekijät muissa Euroopan maissa. 25 % Insinööriliiton tuoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan vastavalmistuneista insinööreistä joka neljäs on määräaikaistehtävissä. Koko ammattikunnasta neljä prosenttia työskentelee määräaikaisena. Työllisyysaste Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Jos olet Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Insinööri-lehdelle heti, kun ehdokkuutesi on varmistunut. Alkuvuoden Insinööri-lehdissä esittelemme ehdokkaat. Tavoitteena on saada tekniikan alan ammattilaisille riittävän suuri äänisaalis edustajapaikan saavuttamiseksi. Lähetä sähköpostisi, puhelinnumerosi, vaalipiirisi ja puolueesi osoitteeseen LÄHDE: TILASTOKESKUS, TYÖVOIMATUTKIMUS 4

5 BITTIKATTAUS Hyvä valaistus ja heijastavat vaatteet turvaavat pimeässä Pimeä vuodenaika lisää työtapaturmien riskiä monilla aloilla. Tyypillinen pimeän aiheuttama työtapaturma liittyy esimerkiksi liikenteeseen, jos joudutaan työskentelemään liikennealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tapaturmia tai läheltä piti -tilanteita ehkäistään parhaiten siten, että työtilat sekä sellaisina käytettävät ulkotilat on riittävästi valaistu ja että työntekijät käyttävät näkyvää varoitusvaatetusta. Varoitusvaatteen merkitys korostuu töissä, joissa työntekijää ei voida täysin suojata esimerkiksi työkoneilta tai ajoneuvoliikenteeltä. Heijastavat vaatteet on hyvä säilyttää esimerkiksi ajoneuvossa niin, että ne ovat helposti käyttöön otettavissa. Työnantajan velvollisuus on valvoa, että työpaikalla on riittävät valaistusolosuhteet ja että työntekijät käyttävät asianmukaista varoitusvaatetusta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia ohjeita. Työsuojeluviranomainen valvoo aloja, joilla työskennellään pimeässä ja puuttuu tarvittaessa työnantajan laiminlyönteihin. Työtapaturmista suurin osa tapahtuu työpaikoilla Vuoden 2012 aikana Suomessa sattui yhteensä työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin ja yrittäjille noin Työpaikoilla tai työliikenteessä sattui suurin osa kaikista työtapaturmista eli runsaat tapausta, kun vastaavasti lähes työtapaturmaa sattui työmatkoilla. Tuona vuonna työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 61 henkilöä. Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia oli 32 ja yrittäjien 11. Työmatkalla sattui yhteensä 18 kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Työkuolemien määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta, sillä vuonna 2011 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 55 henkilöä. Työtapaturmien määrä vuonna 2012 väheni hieman edellisvuodesta. Vuonna 2009 työtapaturmien kokonaismäärä väheni noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Tuolloin Suomea koetellut taantuma ja tehdyn työn määrässä tapahtuneet muutokset selittävät suurimmalta osin muutoksen. KUVAGREDUT Ammattikkorkeakoululaki uudistuu Ammattikorkeakoulut ovat vastaisuudessa osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Nykyisestä ylläpitäjäjärjestelmästä luovutaan. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei saa olla voiton tavoittelu eikä se saa jakaa osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuottaa muuta taloudellista etua. Laissa säädetään myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Perusrahoitus kootaan kokonaisuudessaan valtion vastattavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille rahoitusta, jossa otetaan huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden automaatiojäsenyys ei toteudu. Eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi hallituksen esittämän mallin ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden kuulumisesta automaattisesti opiskelijakuntiin. Eduskunta edellytti vastauksessaan, että hallitus seuraa tiiviisti ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutuksia ja antaa siitä selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2018 aikana. Lisäksi edellytetään, että ammattikorkeakoulutuksen on oltava työelämälähtöistä ja aluekehitystä tukevaa. Hallituksen on laadittava ehdotus pakollisen terveydenhoitomaksun keräämiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi. Uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan Uudistus merkitsee suomalaisen korkeakoulusektorin siirtymistä uuteen vaiheeseen, jossa yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat rinnakkain vahvoina yhteiskuntaa uudistavina voimina. 5

6 BITTIKATTAUS Suurimpien ansiopäivärahojen taso laskee Luottamus MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja Toimitusjohtaja Jyri Häkämies kävi edustajakokouksessa esittelemässä EK:n teesejä. Listalla olivat muun muassa kilpailukyky, kestävyysvaje, palkkojen jäädytys, paikallisen sopimisen lisääminen ja laittomat lakot, mutta harmaan talouden torjunta oli jälleen unohtunut. Oli hienoa, että pääsimme keskustelemaan Häkämiehen kanssa. Ilmapiiri oli hyvä ja rakentava. Laittomien lakkojen kautta pääsimme järjestöjen kanneoikeuteen. Paikallisesta sopimisesta totesimme, että nykyiset tessit mahdollistavat paikallisen sopimisen. Mikä siis mättää? Pääsimme muutaman kysymyksen kautta asian ytimeen, luottamukseen. Mitä luottamus oikein on? Se on tunne tai varmuus siitä, että johonkin voi luottaa, että tämä joku ei aiheuta pettymystä. Luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa. Luottava ihminen uskoo, että luottamuksen kohde ei halua hänelle pahaa, vaan tarkoittaa hyvää. Jos toisen moraalia ja aikeita epäilee, luottamusta ei synny. Työelämän tutkimuksissa on todettu, että luottamus esimiehen ja alaisen välillä on tärkeää sekä työhyvinvoinnin että tehokkuuden kannalta. Jotta organisaatioon voi luottaa, tarvitaan toimivia rakenteita, oikeudenmukaisia toimintatapoja ja yhteisiä sääntöjä, jotka ovat kaikkien tiedossa ja kaikille samat. Ihmisten välinen kanssakäyminen siis synnyttää, ylläpitää tai tuhoaa luottamuksen. Kun hypätään yhteiskuntatieteiden puolelta taloustieteisiin, saamme luottamukseen myös laskelmoivan, omaa etua ajavan puolen. Miksi hyvin rajattu joukko poliitikkoja, virkamiehiä ja työmarkkinajohtajia, jotka tuntevat hyvin toisensa ja joiden välillä lähes poikkeuksetta vallitsee keskinäinen arvostus ja luottamus, ovat saaneet tällaisen epäluottamuksen ilmapiirin aikaiseksi? Tätä ei kai ole vielä tutkittu. Työpaikkatasolla asioiden sopiminen eli keskinäisen luottamuksen löytyminen olisi helpompaa, jos moraali ja oikeudenmukaisuus ovat kaikkien instituutioiden toiminnan perusta. Lakimuutoksen myötä ansiopäiväraha laskee yli euroa ansaitsevien ja korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla. Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy tai sen jälkeen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen. Ansiopäiväraha lasketaan vähintään 26 viikon palkan perusteella. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vähennys on 4,28 prosenttia vuonna 2015 täyttyvissä työssäoloehdoissa. Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna, jos henkilöllä on riittävä työhistoria tai hän osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Kaksi liiton kirjettä joulu-tammikuussa Jäsenille lähetettiin joulukuun alussa jäsenpostia, joka sisälsi tärkeää ja ajankohtaista tietoa. Puheenjohtaja Pertti Porokarin tervehdyskirje sekä tiedote vuoden 2015 jäsenmaksuista ja e-laskuun siirtymisestä ovat myös Insinööriliiton jäsensivuilla osoitteessa Saat ensi vuoden jäsenmaksun tilisiirtolomakkeen tammikuun alkupuolella liiton jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseesi. Liitto toimittaa tiedon ensi vuoden jäsenmaksusta työnantaja- tai yhdistysperinnässä oleville ja e-laskusopimuksen tehneille jäsenille tammikuun alkupuolella. Jos jäsenposti ei tavoittanut sinua, tarkista, että osoitetietosi jäsenrekisterissä on ajan tasalla. Tarvittaessa käy tekemässä muutospyyntö jäsenrekisterin tietoihin. Muutospyynnön pääset tekemään jäsensivujen jäsennäkymässä osoitteessa Halutessasi voit tilata jäsenpostin uudelleen asiakaspalvelustamme osoitteesta Kerro jäsennumerosi ja postitusosoite. Insinöörisäätiön stipendit myönnetty Insinöörisäätiön hallitus on myöntänyt marraskuussa neljä kappaletta 800 euron stipendejä. Stipendit saavat Timo Maaranen, Toni Hiltunen, Kai Kivekäs ja Aku Tuppurainen. Hakemuksia tuli yhteensä 14. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Stipendien saajien on myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tutkimusselosteesta, kun se valmistuu. 6

7 BITTIKATTAUS Elinaikakerroin vahvistettu ensi vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelle 2015 vahvistama elinaikakerroin on 0, Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1953 syntyneiden vuonna 2015 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 2,8 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2015 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perheeläkkeisiin. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausi eläkkeitä. Vuodesta 2010 käytössä olleen elinaikakertoimen tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään. Kehitystä työpaikoille TJS Opintokeskus on tuottanut Reilun Pelin työkalupakin työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen. Välineitä voivat käyttää esimiehet, työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet tai työpaikkojen muut kehittäjät. Välineiden avulla koko työyhteisö saadaan mukaan hyvinvointia lisäävään kehittämiseen. Kaikki työyhteisön jäsenet on hyvä ottaa mukaan; siten työhyvinvoinnin kehittäminen on vaikuttavinta Reilun Pelin välineiden avulla työpaikoilla saadaan selville muun muassa, mikä henkilöstöä työssä kuormittaa ja mikä puolestaan on hyvin. Välineet auttavat selvittämään, kuinka saadaan yhdessä aikaan yhteistyötä tukevat pelisäännöt ja miten t muutostilanteisiin voidaan yhdessä vaikuttaa. Tasapuolinen kohtelu, kannustavuus, innostavuus ja luottamus tulevat esiin Reilun Pelin välineissä, koska työpaikan ongelmakohtia kehitetään yhdessä, sanoo kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki TJS Opintokeskuksesta. Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun kokemus työpaikalla on keskeisin edellytys työssä jaksamiselle ja työn kehittämiselle. Välineitä käyttämällä voimakastahtoiset henkilöt eivät pääse viemään kehittämisprosessia omien tarkoitusperiensä mukaisesti, hän jatkaa. Vietetäänkö työpaikallasi pikkujouluja tänä vuonna? Vaikka sekä yksityisellä että julkisella sektorilla eletään tiukkoja aikoja, monissa organisaatiossa ymmärretään pikkujoulujen merkitys yhteisöllisyydelle. Pikkujouluissa on aikaa rupatella ja tutustua uusiin ihmisiin, mihin hektisessä työpäivässä on harvoin aikaa. Insinööriliiton marraskuun uutiskirjeessä kysyttiin, vietetäänkö vastaajien työpaikoilla pikkujouluja. Kaksi kolmesta vastasi myöntävästi. Toisaalta runsas viidennes kertoi, ettei vietetä. Kaikkiaan vastaajasta seitsemän prosenttia ei ole juuri nyt töissä, joten työpaikan pikkujouluihin ei ole mahdollisuutta osallistua. 5 % En tiedä tai en aio osallistua 56 % Kyllä, työnantaja maksaa 22 % Ei vietetä 10 % Kyllä, omakustannushintaan 7

8 Mietipä hetki,

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Olemme mukana luomassa uutta Insinööriliiton edustajakokous kokoontui pari viikkoa sitten Helsinkiin sääntömääräiseen syyskokoukseen. Kokous hyväksyi muun muassa ensi vuoden budjetin ja toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman kärkinä ovat jäsenkehitys, oman työmarkkinatoiminnan terävöittäminen ja jäsenpalveluiden tason parantaminen entisestään. Oman mausteensa kokoukselle toivat valtiovarainministeri Antti Rinne ja EK:n puheenjohtaja Jyri Häkämies, jotka kertoivat oman näkemyksensä maailmantalouden ja Suomen tilanteesta. Arvioimme kokouksessa myös keskusjärjestö Akavan tilannetta toimijoille tehdyn kyselyn pohjalta. Kerroin kokoukselle, että liittorakenteet muuttuvat nopeaan tahtiin ja muutoksissa pitää olla hereillä. Tämän jälkeen on tapahtunut jo paljon ja nopeasti. Istuin jo edustajakokouksen jälkeen maanantai-iltana PAMin puheenjohtaja Ann Selinin koolle kutsumassa salaisessa palaverissa hotelli Tornissa yhdessä 19 muun liittojohtajan kanssa. Akavalaisista liitoista paikalle oli tässä vaiheessa kutsuttu kolmen liiton edustajat. Tunnelma kokouksessa oli odottavan jännittynyt. STTK:n Antti Palola ja SAK:n Lauri Lyly pitivät avauspuheensa nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Viesti oli, että EK on liian voimakas. Palkansaajapuoli on jäänyt altavastaajan asemaan. EK:lta tulee heikennysesityksiä liukuhihnalta, joita SAK, STTK ja Akava yrittävät parhaan kykynsä mukaan torjua. Voima ei vaan riitä. Palaverin alkuvaiheessa tuli esitys kokonaan uuden keskusjärjestön perustamisesta kolmen nykyisen tilalle. Sillä hetkellä tunsin, että nyt olemme tekemässä jotakin historiallista. Aloitimme keskustelun aiheesta. Puheenvuorot olivat toinen toistaan kannustavampia. Nyt olemme tekemässä suurkeskusjärjestöä todellista vastavoimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle. Kyseessä ei ole keskusjärjestöjen yhdistäminen vaan kokonaan uuden keskusjärjestön luominen nykyisten tilalle. Tavoitteena luonnollisesti on, että kaikki 80 Suomen palkansaajaliittoa liittyvät tähän uuteen keskusjärjestöön. Selvitystyö käynnistetään ja tavoite on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa jo 2016 vuoden alusta. Tästä junasta ei kenenkään kannata jäädä pois. En näe mitään järkiperustetta minkään palkansaajaryhmän omalle erilliselle toimijalle tämän jälkeen. Erillinen toimija ei pysty mitenkään saamaan ääntään kuuluville. Ulkopuolelle jäävän liiton vaikutusmahdollisuudet ovat aivan nollassa. Yhdessä olemme vahvempia. 9

10 Fazerilla työ maistuu hyvälle TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Pekka Sippola Mielenkiintoiset työtehtävät sekä perheystävällinen ja vakaa työpaikka tuovat Mika Kortesvuon elämään paljon iloa ja intoa. 10

11 Mika Kortesvuon työ käytönjohtajana on vaativaa ja vaihtelevaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen. 11

12 Työpäivän aikana saattaa kertyä kahdeksan kilometriä hyötykävelyä, Mika Kortesvuo kertoo. Kun Fazerilla tehdään uusia laitetai koneinvestointeja, niiden hankinnasta koituvia hyötyä ja säästöjä sekä energiatehokkuutta mietitään pitkällä aikavälillä. Kun jotain tehdään, se tehdään kunnolla tai sitä ei tehdä lainkaan, kertoo Fazerin Vaaralan tuotantolaitosten käytönjohtaja Mika Kortesvuo. Pitkä työkokemus Merivoimien esikunnasta antaa Kortesvuon mukaan hyviä edellytyksiä nykyiseen vastuulliseen ja mielenkiintoiseen tehtävään. Merivoimissa oli käytössä teknologiaa, jota ei vieläkään käytetä teollisuudessa. Tästä osaamisesta on ollut hyötyä, kun siirryin yksityiselle sektorille. Kortesvuo vastaa kaikesta energiaan liittyvistä asioista Fazerilla. Hänen vastuulla ovat sähköön, höyryyn, kaukolämpöön, paineilmaan, rakennusautomaatioon, ilmanvaihtoon ja kylmäilmajakeluun liittyvät energiaratkaisut. Työn hoitaminen edellyttää sähköpätevyys S1 suorittamista sekä painelaitteiden että kylmälaitteiden valvontakoulutusta. Tekniikan puolen osaaminen on Kortesvuolla hallinnassa, sillä hän on koulutukseltaan sähkövoimateknikko sekä lähes valmis automaatioinsinööri. Insinöörityö on jo tehty. ENERGIATEHOKKAITA RATKAISUJA Kortesvuon mukaan Fazerilla on jo pitkään hyödynnetty energiatehokkaita ratkaisuja sekä lisätty uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Leipomo-, makeis- ja myllyliiketoiminnoissa energiankulutusta tuotetta kohden pyritään vähentää viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden osuutta leipomo-, makeis- ja myllyliiketoiminnoissa käytettävästä sähköstä pyritään nostamaan 70 prosenttiin. Viime vuonna 53 prosenttia niiden käyttämästä sähköstä oli peräisin uusiutuvista energialähteistä. Esimerkiksi leipomoissa käytettävät uunit toimivat nykyisin luonnonkaasulla, Kortesvuo kertoo. Koska luonnonkaasun merkitys Fazerin energianlähteenä on korostunut viime vuosina, Vaaralan tehtaalle valmistui vuonna 2010 luonnonkaasun lämpövoimalaitos, jonka rahoitti ja rakennutti Gasum. Fazer maksaa takaisin investointia ja lunastaa sen jossain vaiheessa kokonaan Gasumilta. Isoja energiasäästöjä on saatu myös kehittämällä NH3-kylmälaitosten vapaajäähdytysjärjestelmää. Kun ulkona lämpötila laskee pakkaselle, isot ammoniakkikoneet lopettavat pyörimisen ja ulkoa saatava kylmä johdetaan liuosjäähdytysverkkoon. Kortesvuon m ukaan tämä menetelmä on tuonut merkittävät e nergiasäästöt. ITSENÄINEN TYÖ Käytönjohtajan työn hyvä ja huono puoli on sen itsenäisyys, vähän sellaista yksinäisen suden hommaa, Kortesvuo sanoo pilke silmäkulmassa. 12

13 Tehtävät tarjoavat sopivasti haasteita eikä yksikään päivä ei ole samanlainen. Pitkä ja monipuolinen työkokemus tukee työssä vaadittavaa itsenäistä päätöksentekoa. Henkilökuntaan kuuluvat tulevat usein kysymään häneltä eri energiaratkaisujen käytöstä. Esimerkiksi tuulivoimaan liittyvät asiat kiinnostavat monia mökkien rakentajia. Myös led-valaistus askarruttaa yleisesti. Fazer Makeisten kunnossapito on ulkoistettu, joten Kortevuo työskentelee päivittäin eri sidosryhmien kanssa. Työssään hän on oppinut erityisesti sen, että kaikkea ei tarvitse itse osata ja tietää. Riittää kun tietää, kuka osaa. Fazerilla on eri alojen insinööritietämystä. Elintarvikeinsinöörien lisäksi Fazerilla työskentelee muun muassa sähkö-, lvi-, rakennus-, automaatio-, kunnossapidon ja ympäristöalan insinöörejä. Kortesvuo arvioi, että Vaaralan tehtaalla työskentele noin kuutisenkymmentä insinööriä. OMISTAJAT OVAT NÄKYVILLÄ Fazerilla työskentely on Kortesvuon mielestä turvallista ja antoisaa, sillä omistajilla on kasvot ja heihin on puheyhteys. Perheyhtiössä päätökset tehdään pitkällä aikajänteellä ja tavoitteena on työn jatkuminen myös tuleville sukupolville, Kortesvuo summaa. Kortesvuo kiittelee Fazerin perhemyönteistä työilmapiiriä. Vanhempainvapaisiin ja työajan lyhennyksiin suhtaudutaan myönteisesti. Hän kertoo olleensa osittaisella hoitovapaalla jo puolentoista vuoden ajan ja jatkavansa sitä ensi kesään asti. Käytännössä se tarkoittaa hänelle kuuden tunnin mittaista työpäivää. Osittainen hoitovapaa mahdollistaa työn ja perheen sujuvan yhteensovittamisen ja aikaa jää lasten kanssa touhuamiselle. Töihin Kortesvuo tulee kuudeksi ja lähtee kotiin puolen päivän aikaan. Ajomatkat menevät mukavasti ruuhka-ajan ulkopuolella. Aamusta saa myös tehtyä paljon kirjallisia töitä ja ehtii valmistautua päivän palavereihin, kun puhelin ei soi ja ajatus luistaa, Kortesvuo naurahtaa. Vapaa-ajalla hän kertoo rentoutuvansa liikkumalla lastensa ja avovaimonsa kanssa. T alvella he hiihtävät ja laskettelevat, kesällä moottoripyöräillään. Pitkä työkokemus auttaa työssä jaksamisessa. Vastoinkäymisiin oppii suhtautumaan realistisesti. Jos projektin aikataulu pettää, pitää osata ajoissa nostaa kädet pystyyn ja miettiä yhdessä ratkaisua. Työ tulee kirjaimellisesti Kortesvuon kotiin. Oululaisen jälkiuunileipä sekä Fazerin taloussuklaa ovat suurta herkkua koko perheelle. Mika Kortesvuon mukaan Fazerin kylmälaitosten ammoniakkikoneet tuottavat kylmää liuosjäähdytysverkostoon prosessien tarpeisiin. 13

14 Kova hinta työntekijöille neuvottelutuloksesta huolimatta TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Mikko Skog /Lehtikuva Syyskuussa valtio uutisoi, että se vähentää jopa 700 työpaikkaa ELY-keskuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sen hallinnonalaan kuuluvat ELY-keskukset aloittavat yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on työntekijää. Vähennykset toteutetaan lähinnä ELY-keskuksissa, sillä ministeriössä neuvottelun kohteena on noin 30 henkilötyövuotta. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn TEM:n hallinnon alan pääluottamusmies Pekka Liimatainen ei sinänsä ollut yllättynyt ilmoituksesta, sillä jo kevään budjettivalmistelut antoivat osviittaa tulevasta. TEM ei kuitenkaan voinut tehdä neuvotteluesitystä ennen kuin budjetista tuli julkinen. Ilmoituksen jälkeen neuvottelujen suuruus yllätti Liimataisen. Tapetille otettiinkin koko ELYkeskus. Ulkopuolelle jäi vain pieniä kokonaisuuksia. Henkilöstö osallistui aktiivisesti jo aiemmin iskukykyisyyshankkeisiin, jotta määrärahojen vähennyspaineesta selvitään tulevina vuosina. Se ei ollut riittävää, vaan pääministeri Jyrki Kataisen hallitus lisäsi säästöjä yleisen taloudellisen tilanteen takia. Jo keväällä päätettiin, että vuoden 2015 talousarvioita ei tehdä yksittäisenä budjettina seuraavalla vuodelle. Sen sijaan budjetti laaditaan seuraavan neljän vuoden kehyksen Kehyksellä valtio pyrkii saamaan julkisen talouden kuntoon. TEM:n ja ELY-keskusten kehystavoitteena on 33 miljoonaa euron säästöt neljässä vuodessa, Liimatainen sanoo. Tämä tuli esille työnantajan neuvotteluesityksessä. PITKÄT NEUVOTTELUT Neuvotteluja on käyty nyt kolmisen kuukautta. Osa alkaa olla loppusuoralla, osa vielä jatkuu. Esityksessä on kaksi elementtiä: EU-rakennerahastojen teknisen tuen kokonaisuus ja toimintamäärärahakokonaisuus. Teknisen tuen 60 prosentin vähennykset kohdistuvat ELY-keskuksissa noin 200 henkilövuoteen ja ministeriössä 31 henkilötyövuoteen. ELY-keskuksiin jää ainoastaan 74 14

15 henkilötyövuotta ja ministeriöön 11. Maantieteellisesti tuki jakautuu siten, että rakennerahaston raha kohdistuu lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. Etelä- ja Länsi-Suomi jäävät pois tuen piiristä eli se ajetaan käytännössä alas. Marraskuun alkupuolella käynnistettiin ilmoittautumismenettelyt eli henkilöt saivat ilmoittautua halumaansa tehtävään. Valinnat ilmoitettiin marraskuun lopulla. Liimataisen mielestä muutospaketti on hyvä ja irtisanottuja pyritään työllistämään muissa valtion virastoissa. Irtisanottavien keski-ikä on suhteellisen korkea. Tuki lämmittää niin kauan kuin tukiasioita on. Jos henkilöitä ei saada sijoitettua tai muilla tukitoimilla siirtymään eläkkeelle, seuraa työttömyys. Muutostukitoimet kestävät osin tammikuuhun saakka ja irtisanomiset tapahtuvat tammikuussa. Tarjolla on myös irtisanomiskorvauksia, mutta ne eivät ole Liimataisen mukaan kovin isoja kädenpuristuksia. JÄRJESTÖT HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ Neuvottelujen alussa työnantaja esitti omat vähennystaulukkonsa, 33 miljoonan säästöt. Marraskuun puolivälissä työntekijäjärjestöt JUKO, JHL ja Pardia jättivät yhteisen esityksen säästökohteista. Esityksessä käytiin kaikki menoluokat läpi, esimerkiksi matkustaminen, eläköitymiset ja ostopalvelut. Jotta toimintamenomäärärahan vähennys saadaan peitettyä, säästöjen lisäksi ehdotuksessa on kolmen viikon lomautukset sekä vuonna 2015 että Liimatainen arvelee, että työnantaja ei hyväksyä säästöjä, jotka eivät ole pysyviä. Sen tarkoitus on irtisanoa. Toisaalta palkansaajapuoli ei hyväksy työnantajan kehysajattelua, koska tällä hetkellä eletään poliittisesti ja ammattiyhdistyspoliittisesti murroskautta. Kukaan ei pysty ennustamaa, mitä tapahtuu vuosina 2017 ja Esityksemme pohjautuu siihen, että hyväksymme vain eduskunnan talousarvio vuodelle Optiona hyväksymme 2016 tarkastelun, jos ensi vuoden lokakuussa katsotaan tilanne uudelleen. Toimintamenomäärärahojen osalta neuvottelut ovat venyneet osin raha-asioiden monimutkaisuuden takia. Työnantaja ei ole pystynyt esittämään organisaatiomuutoksia, miten asiat hoidetaan uudessa tilanteessa, kun henkilöstö vähenee. Eri ohjaavien ministereiden poliittiset ohjeet tulivat marraskuun lopulla. Sen jälkeen TEM:n virkamiehillä ja muilla ohjaajilla tahoilla on mahdollisuus selvittää uutta organisaatiota. Neuvotteluissa alkoi joulutauko ja tammikuun alkuun on sovittu uusia aikoja. Silloin pyritään ratkaisuun. KOLUMNI Petteri Oksa elinkeinopoliittinen asiamies Maailman parhaat insinöörit Fraasi on tuttu. Meillä on maailman parhaat insinöörit. Tämä on kuultu ennenkin, sille on helppo nyökytellä. Maamme pärjää kilpailtaessa laadulla ja korkean teknologian tuotteilla. Kyllä. Halpatuotantomaille on vaikea pärjätä massatuotannossa. Tarvitsemme panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Bingo. Ensimmäisenä saattaa tulla mieleen, että olisin ollut kuuntelemassa Suomen hallituksen tai elinkeinoelämän linjauksia. Siksi tuttua kielenkäyttö on. Mutta sitaatit ovat Etelä-Koreasta ja lausumat koskevat heitä. Jos joku kuvitteli, että maa on halpatuotantoalue, niin kuvitelma on väärä. Auton kokoonpanotyötekijä pääsee Hyundain autotehtaalla noin euron kuukausiansioihin. Laivanrakennuksessakin maksetaan sellaisia palkkoja, että kustannuskilpailukyky ei ole se tekijä, jolla siellä pärjätään. Etelä-Korea, itse he puhuvat pelkästä Koreasta, julistaa siis usealla suulla kouluttavansa maailman parhaat insinöörit. Ei kannata pudistaa päätään. Muistaako kukaan puheita siitä, että ei siellä siis Etelä-Koreassa aleta tekemään laivoja tai no, ei ainakaan kehittyneitä aluksia. Niin. Alkoivathan ne. Maassa sanotaan jo nyt, että heidän suurin vahvuutensa ovat hyvin insinöörivalmiudet. Historiallisesti tutuista käänteisistä insinööritaidoista ollaan edelleen ylpeitä. Eli toisten tuotteiden kopioimista ja muotoilua omassa paketissa ei hävetä, päinvastoin. Edelleen näillä taidoilla varmistetaan, että muut eivät pääse teknologisessa kehityksessä ohi. Jos halutaan olla kärjessä insinööriosaamisessa, se vaati pitkäjänteistä ja määrätietoista politiikkaa. Sillä rintamalla on vakavaa kilpailua. Euroopassa ei aikanaan uskottu, että korkean osaamisen teollinen tuotanto voi valua Aasiaan. Virhettä ei ole syytä toistaa insinööriosaamisen kohdalla. 15

16 Leo Lähteinen näkee ekologisten vaatimusten vauhdittavan puutuotteiden kehittämistä. Puuhun potkua TEKSTI: Sirpa Palokari KUVAT: Marja Seppälä Insinööri Leo Lähteinen näkee puussa kotimaisen menestystarinan ainekset. Hän ei kaihda villejäkään ideoita puutuotteiden kehittämisessä. Puutekniikan insinööri Leo Lähteisen työnäky on nostaa puutuotteet ja puuteknologia ansaitsemaansa arvoon. Mies on tiellään jo hyvässä vauhdissa. Hän työskentelee entisessä opinahjossaan Lahden ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä vastuullaan kalusteja puuteknologia-alan kehittämis- ja markkinointiprojektit. Olemme perustamassa kansallista kalustealan TKI-yksikköä. Hankkeessa on mukana isoja kalustealan yrityksiä ja yksikkö tulee palvelemaan laajasti kalustealan eri toimijoita, Lähteinen kertoo. Hankkeet istuvat hyvin Lahteen, jossa on maan suurin kalustealan keskittymä ja puusepänteollisuudella pitkät perinteet. LAMK puolestaan on yksi suurimmista mekaanisen puuteollisuuden insinöörikouluttajista. Vaikka alan imago on vaatimaton ja tuotekehittely vasta oraalla, enteet ovat valoisat. Ekologisella ja moneen käyttötarkoitukseen soveltuvalla puulla on tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää. 16

17 3D-viilu taipuu. Uusiutuvat materiaalit ja vähähiilisyys ovat pian pakollisia. Tässä kategoriassa puu ja puupohjaiset tuotteet ovat omassa luokassaan. Yksittäiset tuotteet eivät kuitenkaan riitä, vaan asiaa on katsottava isompana kokonaisuutena, Lähteinen sanoo. Moni tietää, miten lankkua on myyty maailmalle tai että isäukko oli töissä sahalla, mutta muuta ei sitten puutuotteista tiedetäkään. Lähteisen projektissa tehdään kansallista nettisivustoa alasta ja sen mahdollisuuksista. Markkinoinnilla on kiire, sillä metsä- ja puuteollisuuden työvoima hiipuu ja uusista taitajista on pian pula. Imagon ja mediaseksikkyyden herättely ei ainakaan Lähteisestä ole kiinni, sillä 25-vuotiaalla insinöörillä on sanat ketterästi hallussa. NÄKEMYKSIÄ TEKEMISEEN Lähteinen on silminnähden innostunut edustamastaan materiaalista, takapihoilla pilvin pimein kimaltavista, vihreistä timanteista, kuten hän hehkuttaa. Aloittaessaan insinööriopintoja vuonna 2008 hän vielä empi, ollako omalla alalla vai eikö olla. Ensimmäinen yritysprojektini käsitteli puun 3D-kuumamuovausta ja näin, miten paljon puussa on tutkimatonta, miten kiinnostava alue tämä on. Tuotekehitys merkitsee Lähteiselle ammattikuntarajat ylittävää pohdintaa ja yhteistyötä monenlaisten osaajien kanssa. Hän on käynyt Helsingissä kuvataidelukion ja todennut taideopinnoista olevan iso hyöty insinöörin työssäkin. Esimerkiksi 3D:n hahmottamisessa on päässä leijuvan idean näkyväksi tuomisessa taiteellisesta näkemyksestä apua. Myös työnteon tavoissa näkemysten laajentaminen luo hedelmää. Lähteinen on huomannut, että psykologia ja insinööritaidot paiskaavat iloisesti kättä toisilleen. Hän lukee vapaa-ajalla muuta kuin oma alansa kirjallisuutta. Amerikkalainen motivaatioon ja menestyspsykologiaan liittyvä kirjallisuus antaa hänelle ajateltavaa ja vahvuutta, jota ei koulussa ole opetettu. Yritysmaailmassa on tultava toimeen ihmisten kanssa, neuvotteluissa on hyvä tietää psykologiaan ja sosiaalisiin taitoihin liittyvistä asioista. IHMISMIELI AVOIMENA Bisnespsykologia istuu Lähteisen ajatusmaailmaan kuin nenä päähän. Valoisa kaveri on saanut siitä lisää potkua luovaan työotteeseen. Ihmismieli on kuin laskuvarjo, se toimii parhaiten, kun se on auki, hän siteeraa Brian Tracya, kanadalaista itsensä kehittämisen gurua. Hänestä innostava ja motivoiva työ saa kukoistamaan sellaisenkin ihmisen, joka ei välttämättä ole lukuhommissa viihtynyt. Toki koulun antama tieto-taito on tärkeää, mutta itse olen mennyt pitkälle asenteella. Hän uskoo, että moderneissa työyhteisöissä uskalletaan jo hyödyntää aitoa innostusta pelkän tietomäärän sijasta. Rohkeuden ja itseluottamuksen harjoitteluun hän kannustaa myös niitä nuoria, joiden tulevaisuus on vielä avoin. Työtä hakiessa tarvitaan erityistä intoa, lisäksi on jonkun verran uhrauduttava, sillä heti ei voi saada kaikkea, mitä on toivonut. KÄDENJÄLKI MAAILMAAN Projektitöissä olevan Lähteisen tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki, mutta ideoita ei häneltä puutu. Olisi mahtavaa olla kehittämässä puutuotteista ja - teollisuudesta kuumaa puheenaihetta. Lähteinen asuu Lahdessa, mutta sydän on vahvasti Etelä-Afrikassa, jossa hänen rahoitusalalla työskentelevä kihlattunsa asuu. Hän ei pidä mahdottomana, että he jonain päivänä toimivat yhdessä puu teollisuudessa. On kyse sitten hänen nykyisistä ja tai tulevista toimistaan, tavoitteet ovat korkealla. Pyrkimyksenä on päästä tuotekehitys- ja johtotehtäviin, joissa voi jättää kädenjäljen tuleville sukupolville. Olisi upeaa olla luomassa ajanjaksoa, jolloin puutuote tai puupohjainen sovellus olisi ympäri maailmaa yhtä kuuma juttu ihmisten arjessa kuin tabletit tai Angry Birds, Lähteinen visioi hymynkare suunpielessä. 17

18 TSK tekee yhteistyökumppanien kanssa mobiilisanastoa, joka määrittelee uusia mobiilipalveluja. Tekniikan termeihin selkeitä suosituksia TEKSTI: Kirsi Tamminen Kielen käyttöä ei voi kahlita, mutta yhteinen ymmärrys merkityksestä helpottaa viestintää ihmisten ja organisaatioiden välillä. Sanastokeskus TSK tarjoaa muun muassa erikoisalojen termien käyttöön liittyvää tietoa ja asiantuntijapalveluita. 40 vuotta sitten tekniikan aloille kaivattiin sanastotyön suosituksia siitä, että minkälaisia suomenkielisiä termejä pitää käyttää ja minkälaisiin sisältöihin termeillä viitataan, kertoo Sanastokeskuksen johtaja Katri Seppälä. Vuosien varrella toiminta on laajentunut. TSK tekee monille eri aloille sanastoja ja ontologiatyötä. Viime vuosina TSK on tehnyt yhä enemmän tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja kehitystä tukevaa sanastotyötä julkisen hallinnon toimijoille. Jotta tietojärjestelmissä voidaan käyttää käsitteitä yhtenäisesti ja siirtää tietojärjestelmien välissä tietoa, täytyy sopia tarkasti, mitä järjestelmissä käytettävillä termeillä tarkoitetaan. Nykyisin on käytössä paljon organisaatiokohtaisia järjestelmiä. Niissä ei ole aina huomioitu alusta lähtien sitä, minkälaisia tiedonsiirto- ja vaihtotarpeita järjestelmien välillä mahdollisesti on. Seppälän mukaan työ on vasta alussa; julkisessa hallinnossa tehtävää riittää. Kuntia on noin 350, ja monilla on omat järjestelmänsä. Myös valtionhallinnossa on eri hallinnon aloilla tehty omia ratkaisuja. VERKOSTA TIETOA JA SUOSITUKSIA TSK:n palvelut jakaantuvat kahdentyyppisiin: yleishyödyllisiin ja toimeksiantajien sanasto- ja ontologiahankkeisiin. TSK:n verkkosivustolla on TEPAtermipankki, jossa on monen erikoisalan termistöä. Sivuilla on myös kahden eri projektin omat hakukäyttöliittymät, Tietotekniikan termitalkoot ja Pankki- ja rahoitusalan sanasto. Yhdistys julkaisee Terminfolehteä, joka muuttuu vuoden vaihteessa kaikille avoimeksi verkkolehdeksi. TSK tekee asiakkaiden toimeksiannoista sanastoja ja ontologiatyötä eri aloilla. Tällä hetkellä on käynnissä esimerkiksi kokonaisturvallisuuden sanaston laatiminen. Toimeksiantaja on Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, mutta mukana on myös muita organisaatioita. Viestintäviraston aloitteesta on käynnistetty mobiilisanaston teko; siinä on monta osallistujaa ja rahoittajaa, niin yrityksiä kuin viranomaisia. Telealalla on pitkä perinne sanastotyössä. Mobiilisanasto täydentää vanhempia sanastoja, Seppälä sanoo. TSK:lla on monenlaisia jäseniä, aina henkilöjäsenistä isoihin tutkimuslaitoksiin. Jäseninä on paljon yhdistyksiä kuten Insinööriliitto. TAVOITTEENA YKSISELITTEISYYS Termisuositukset on tarkoitettu asiatyyliin, puhekieli on eri asia. Seppälän mukaan aina ei löydy yhteistä termiä, vaan käytetään useampia synonyymeja ja termien käyttö jakaantuu. Tietynlaisissa yhteyksissä käytetään yhtä sanaa ja toisenlaisessa toista, vaikka tarkoitetaan samaa asiaa. Etenkin tekniikan aloille termit tulevat englannin kielestä. TSK:n tavoitteena on antaa omakielisiä termisuosituksia. Niitä pidetään tärkeinä, sillä nykyään tietotekniikka on jokaisen arkipäivää, ei ainoastaan asiantuntijoiden. Seppälä pitää hyvänä esimerkkinä termiä suoratoisto, joka on vakiintunut kieleen. Englanninkielinen alkuperäinen termi on streaming, josta muodostettua lainasanaa toki käytetään suoratoiston ohella. Pitää ehdottaa omakielistä termiä varhaisessa vaiheessa, ettei lainasanan käyttö vakiintuu laajasti. Esimerkiksi hands free on jäänyt käyttöön, Seppälä pohtii. Lue lisää: 18

19 KASVA KANSSAMME VESIVOIMAN HUIPPUOSAAJAKSI TOIVOMME SINULTA SUUNNITELLAAN URASI YHDESSÄ

20 Hong Kongissa on osoitettu mieltä jo syksystä lähtien. Ammattiyhdistykset ojentavat kättään Kiinaan TEKSTI: Hannu Takala KUVAT: Marlon Quesada ja Hannu Takala Kansainvälinen solidaarisuus on kautta aikain ollut ammattiyhdistysten toiminnassa kuin laasti tiilien välissä. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKilla on ollut hankkeita Kiinassa jo vuodesta SASK on suomalaisen ay-liikkeen solidaarisuusjärjestö, jolla on hankkeita muuan muassa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Insinööriliitto on mukana Kiinassa kahdessa hankkeessa yhdessä Ammattiliitto Pron ja Metalliliiton kanssa. SASKin hankkeilla on selkeä fokus. Tavoitteena edistää Kansainvälisen työjärjestö ILOn perusoikeuksia ja yhteiskunnallisia muutosprosesseja, joiden tuloksina ovat asianmukaiset työolot ja oikeudenmukaiset työehtosopimukset. Työssä tarvitaan vahvoja ammattiliittoja, joiden aseman vahvistaminen on yksi osa toimintaa. SASK vahvistaa paikallisia ammattiliittoja hanketoiminnan avulla. Hankkeet suunnitellaan aina yhteistyössä solidaarisuuskeskuksen, sen suomalaisten jäsenliittojen ja kohdemaan järjestöjen kanssa. Arviointi tapahtuu yleensä kohdemaassa. KIINASSA ON PALJON TEHTÄVÄÄ Tavallisen kaduntallaajan näkökulmasta kansainvälinen solidaarisuustyö ja työolojen parantaminen näyttäytyy kaksisuuntaisena. Aktiivisuus ja toimet on suunnattu sekä ammattiyhdistystoiminnan että humanitäärisen toiminnan tukemiseen. Paikallisilla järjestöillä on molemmilla saroilla Kiinassa paljon tekemistä. Insinööriliiton tukemia hankkeita vievät Kiinassa eteenpäin China Labour Bulletin CLB, ja Labour Education and Service Network LESN. 20

21 Työntekijöillä on heikot oikeudet Kiinassa. Hannu Takala (oik.), Jari Hakkarainen ja Matti Koskinen tapasivat Leng Jinyanin. Järjestöjen toiminta keskittyy Hong Kongiin. Siihen on raadollinen selitys; toimimalla Hong Kongista käsin ne voivat ottaa vastaan Kiinan ulkopuolista rahoitusta. Solidaarisuuden toimivuus näkyy paikallisesti esimerkiksi Hong Kongin mielenosoitusalueella ruoka- ja vaatehuoltona mieltään osoittaville kansalaisille. Rahaa ei oteta vastaan, mutta humaani välittäminen näkyy ojentavina käsinä suljettujen katujen varsilla. Vesipullo ja lämmin peitto löytää tiensä aktivistin avuksi. AKTIVISTEJA JA LAKKOJA Manner-Kiinassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut paljon. Taivaallisen aukion veteraani Han Dongfan sairastui vankilassa tuberkuloosiin. Kun tauti oli voitettu, hän ryhtyi aktiivisesti toimimaan ja puolustamaan työläisten oikeuksia. Työläisten oikeudet Kiinassa ovat aivan eri tasolla kuin esimerkiksi Pohjoismaissa luvulla täällä vallitsi paholaisen sopimuksen aika. Enää ei ole aikaa odottaa muutosta. On toimittava aktiivisesti, Dongfan sanoo. Valtavat irtisanomiset eivät ole Kiinassa harvinaisia. Taannoin Kiinan keskuspankki irtisanoi henkilökuntaa tuloskuntoaan parantaakseen. Kenkää sai kerralla pankkivirkailijaa. Valtavien mittasuhteiden käsittäminen vaatii vahvaa paikallistuntemusta. Satojen tuhansien työntekijöiden samanaikainen irtisanominen ei aukene eurooppalaiselle ilman Dongfanin kaltaisia paikallisia oppaita. Miljoonien ihmisten kohtaloksi on koitunut muutto maaseudulta rannikon kasvukeskuksiin. Nykyinen järjestelmä ei ole synnyttänyt työpaikkoja kotikonnulle. Näin ollen työläiset ottavat työtä vastaan ehdoilla, jotka eivät ole ihmisarvoisia. Lakkoja esiintyy yleisesti. Myös paikalliset lakot voivat olla suuria. Yhdessä työtaistelussa voi olla osallisena työntekijää. Näin tapahtui esimerkiksi Yue Yuen kenkätehtaalla Dongguanissa, jossa työläiset lakkoilivat reilun viikon saadakseen sosiaaliturvansa maksuun. KIINALAINEN RAKKAUSTARINA Matkan viimeisen päivän lounaalla seurueeseen liittyy Zeng Jinyan, joka Dongfanin ohella kuuluu maailmalla erittäin hyvin tunnettuihin ihmisoikeusaktivisteihin. Zeng Jinyan on toinen päähenkilö Helsingin Sanomien entisen Pekingin kirjeenvaihtajan Sami Sillanpään kirjoittamassa kirjassa Kiinalainen Rakkaustarina. Toinen päähenkilö on Hu Jia, Zeng Jinyanin aviomies. Molempien kohtaloksi tuli tulla vainotuksi, pidätetyksi ja tuomituksi toimistaan kiinalaisen yhteiskunnan hyväksi. Käy ilmi, että edes perhe ei ollut pyhä eikä koskematon puolueen taistelussa heidän nujertamisekseen. Zeng Jinyanin ja Hu Jian parisuhde kuoli tiimellyksessä, mutta silti he jatkavat omilla tahoillaan työtä ihmisoikeuksien ja paremman yhteiskunnan puolesta. Säilyikö parin välinen rakkaus, se jää mielenkiintoisen keskustelun keskellä kysymättä. VASTAKOHTIEN MAA Noin tunnin lauttamatkan päässä Hong Kongista sijaitsee Macao, kiinalaisten Monaco. Portugalin hallintokaudesta on vielä nähtävissä koloniaalisen ajan arkkitehtuuria, kielen vaikutusta ja länsimaalaisia asukkaita kouluineen. Kontrasti kapean salmen toisella puolella olevaan arkeen on valtava. Macaon alueesta on tullut Aasian rikkaiden puuhamaa. Kasinoiden rakentamisessa ei ole rahaa säästetty; täällä on jokainen kakku päältä kaunis eikä sisätiloissakaan ole pihtailtu. Raha liikkuu ja sitä liikutetaan. Salmen toisella puolella siirtotyöläiset jatkavat taisteluaan jokapäiväisestä leivästä ja säällisistä työoloista. Kansainväliselle solidaarisuudelle on edelleen tarvetta, laastille tarvitaan sekoittajia. 21

22 Pekka Ristelän mukaan vapaaehtoisuuteen perustuva vastuumalli on tullut tiensä päähän. Ihmisoikeuskysymykset ovat ajankohtaisia TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Ilona Mäenpää ja Juha Roininen Vaikka pahimmat ihmisoikeusloukkaukset usein tapahtuvat muualla kuin Suomessa, kotimarkkinoita ei voi jättää tarkastelun ulkopuolelle, sanoo yritysvastuuverkosto FIBSin päällikkö Ulla Roiha. 22

23 Kiinnostus ihmisoikeuksia kohtaan on kasvussa Suomessakin. Suurimmissa yrityksissä on alettu tehdä ihmisoikeuksia koskevia riskiarviointeja ja suunniteltu toimenpiteitä riskien välttämiseksi. Yritysvastuuverkosto FIBSin ensimmäisessä yritysten ihmisoikeuskäytäntöihin keskittyvässä koulutusohjelmassa on syksyn aikana syvennetty ymmärrystä ja osaamista liiketoiminnan moninaisista ihmisoikeusvaikutuksista. Muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä maahanmuuttajiin ja muiden vähemmistöjen työllistymiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia asioita yritysmaailmassa myös Suomessa, FIBSin päällikkö Ulla Roiha sanoo. Hänen mukaansa yritykset eivät voi itse määrittää ihmisoikeuksien sisältöä. Ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joista keskeisimpiä ovat YK:n ihmisoikeuksien julistus ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistus. Vuonna 2011 julkaistiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, jotka täsmentävät liikeelämän roolia ihmisoikeuksien kunnioittajina. YK:n ohjaavat periaatteet sisältävät know and show -vaatimuksen eli yrityksen pitää sekä tunnistaa toimintansa ihmisoikeusvaikutukset että näyttää, että se pyrkii välttämään kielteisiä vaikutuksia. VASTUULLISUUTTA MYÖS MUUALLA Yritysten kunnioitusvelvoite pätee Roihan mukaan silloinkin, kun valtio on jostain syystä kykenemätön suojelemaan ihmisoikeuksia. Suomalaisen yrityksen on siis omien valvonta- ja ohjausmekanismiensa avulla pyrittävä varmistumaan toimintatapojensa vastuullisuudesta. Riskejä ja epäkohtia saattaa olla esimerkiksi luottamuksellisten asiakastietojen käsittelyssä, työoloissa tai maankäytössä. Periaatteet kattavat paitsi yrityksen oman toiminnan myös sen liikesuhteet alihankkijoita ja asiakkaita myöten. Roihan mukaan riittämättömät palkat ja kurjat työolot ovat arkipäivää sadoille miljoonille ihmisille. Siksi järjestöt ovat haastaneet suomalaisyritykset huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista myös alihankintaketjuissaan ja Euroopan ulkopuolella. IHMISOIKEUDET RAPORTOINTIIN Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajan Pekka Ristelän mielestä on hyvä, että EU on nyt ottanut askeleen kohti sitovaa eurooppalaista yritysvastuulainsäädäntöä. EU hyväksyi vastikään direktiivin, jonka myötä pörssiyritysten on sisällytettävä raportointiinsa myös ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset. Eurooppalaiset työntekijät ja vastuullisesti toimivat yritykset kärsivät vääristyneestä globaalista kilpailusta, jossa kustannuksia poljetaan ihmisoikeuksista piittaamatta. Uusi direktiivi luo yhteisen vähimmäistason yritysten ihmisoikeusasioita koskevalle raportoinnille. Parempi raportointi lisää avoimuutta ja kehittää myös yritysten omia vastuullisia käytäntöjä. Direktiivi on konkreettinen esimerkki siitä, miten EU voi edistää yritystoiminnan vastuullisuutta myös Euroopan rajojen ulkopuolella. HENKILÖSTÖ MUKAAN PÄÄTTÄMÄÄN Maan hallitus on hyväksynyt syyskuussa toimeenpanosuunnitelman, Vapaaehtoisuus yritysvastuussa ei riitä enää. Ulla Roiha kertoo, että kymmenen yritystä on mukana FIBSin järjestämässä ihmisoikeuskoulutuksessa. jolla YK:n ihmisoikeuksia koskevat periaatteet pannaan käytäntöön. Keskeisenä toimena on selvittää, vastaako suomalainen lainsäädäntö YK:n vaatimuksia. Yritysten kansainvälisiin toimintoihin liittyvän lainsäädännön selvittäminen on tärkeää. Tämän jälkeen tarvitaan valmiutta hyväksyä uutta lainsäädäntöä, jota tarvittaneen muun muassa huolellisuusperiaatteen noudattamisesta. Ihmisoikeusnäkökulma on sikäli tärkeä, että se ankkuroi yritysten vastuullisuuden arvioinnin kansainvälisesti tunnustettuihin normeihin. Ei ole kyse hyväntekeväisyydestä eikä yritysten vapaaehtoisesta korkeasta moraalista, vaan ihmisten yleismaailmallisten oikeuksien kunnioittamisesta. Joissain yrityksissä henkilöstö on mukana yritysvastuuperiaatteiden ja -käytäntöjen laatimisessa. Se on Ristelän mukaan hyvä asia ja työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja koskevissa kysymyksissä välttämätöntä. Luottamusmiehet ovat keskeisiä toimijoita ja voivat olla myös aloitteellisia. On tärkeää, että työntekijät ovat mukana kaikissa toimintamaissa. Tämä on uskottavalla tavalla mahdollista vain, mikäli työntekijöiden vapaa järjestäytyminen sallitaan. Suomalaisilta yrityksiltä on edellytettävä selkeää ja työntekijöiden tiedossa olevaa sitoutumista siihen, että järjestäytyminen on täysin hyväksyttyä. Järjestäytymisen estämiseen tai häirintään ei pidä syyllistyä niissäkään maissa, joissa se on hyvin yleistä. 23

24 Rahanarvoisia palveluja TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jussi Partanen ja Kirsi Tamminen Insinööriliitto tarjoaa monenlaisia palveluja jäsenilleen. Kolme insinööriä kertoo, mitä palveluja he ovat käyttäneet viime aikoina. Jokainen on löytänyt itselleen ja elämäntilanteeseen sopivaa tarjontaa. Myynti-insinööri Tomi Bly aloitti työt elokuussa Danfossilla Espoossa. Hänen tehtäviin kuuluu esimerkiksi tilausten käsittelyä, yhteydenpitoa asiakkaihin sekä teknisen tuen anto asiakkaille. Paikka oli yleisessä haussa keväällä; hakuprosessi oli pitkä. Neliosaiseen prosessiin sisältyi muun muassa haastatteluja sekä työskentelytapa- ja soveltuvuustestejä. Lopulta oli jäljellä kaksi hakijaa, jotka haastateltiin vielä kerran. Bly käytti liiton urapalveluja hyödykseen, kun hän hioi ansioluetteloaan ja työhakemustaan Danfossia varten. Hän myös soitti työpaikasta lisätietoja antavalle ja kysyi erilaisia asioita työnkuvasta. Samalla kerroin itsestäni työnhakijana. Liiton oppeja Blylle oli, että työnhakuprosessissa soittaja erottuu muista hakijoista ja että työnhakupaperit on oltava kunnossa. Ennen nykyistä pestiä Bly oli työttömänä kymmenen kuukautta. Sinä aikana hän haki lähes 30 työpaikkaa ja kävi lähes 10 työhaastattelussa. Hän valmistui viime vuoden keväällä koneja tuotantotekniikan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta. Bly hyödynsi liiton tarjoamia, opiskelijoille suunnattuja koulutuksia opintojen alusta saakka. Hän käytti palkkaneuvonnan palveluja jo valmistumisvaiheessa. Palkkanosturia voi käyttää myöhemminkin, jos työnkuva vaihtuu. LinkedIn on nykyisin yleinen työnhaun kanava. Bly kannustaa tulevia insinöörejä laittamaan profiilit kuntoon jo opiskeluaikana. Viisikymppinen Jarmo Haimakainen valmistui insinööriksi yli 20 vuotta sitten. Hän työskenteli pitkään Siemensillä asiakkuuspäällikkönä. Haimakainen oli jäämässä opintovapaalle viimeistelemään hallintotieteen opinnot, joita hän on tehnyt työn ohessa. Lokakuun alussa työt loppuivat kuitenkin kokonaan. Nyt hän kuvailee itseään onnelliseksi työnhakijaksi. Yliopisto-opintojen ohessa hän on käynyt liiton tarjoamissa jäsenkoulutuksissa. Syksyn aikana hän on ollut cv-työpajassa, osaaminen esille -koulutuksessa sekä sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn -työpajassa. Haimakainen ei ole kovin aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, mutta LinkedIn työnhaun kanavana innosti häntä. Sitä kautta on tullut kutsu muutamaan työhaastatteluun. Jos sanomalehdessä on työpaikkailmoitus, hakijoita on satoja. En hae töitä sitä kautta. Ennen kurssille menoa Haimakaisella ei ollut omaa profiilia LinkedInissä. Jälkikäteen hän sanoo, että perusprofiili olisi helpottanut koko kurssiannin omaksumista. Sittemmin hän on perustanut oman profiilin ja verkostoitunut monen tuttavan sekä entisen asiakkaan kanssa. Se on mielenkiintoista puuhaa, verkostoitua oman historiansa ja tulevaisuuden suunnitelmiensa kanssa. Hän hakee töitä hyvin laajalla skaalalla eikä aio sortua mustavalkoiseen ajatteluun. Monet insinöörit ajattelevat, etteivät uskalla hakea jotain työpaikkaa. Rohkaisen muitakin katsomaan avarasti. 24

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Työhakemuksen tekeminen

Työhakemuksen tekeminen Työhakemuksen tekeminen Annamari Rovamo Työelämäpalvelut kevätlukukausi 2015 annamari.rovamo@jyu.fi CV-työpaja 20.2. Lähetä CV osoitteeseen annamari.rovamo@jyu.fi Deadline ke 18.2. Työskentely pienryhmissä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Miten viemme TE-palveluuudistuksen

Miten viemme TE-palveluuudistuksen Miten viemme TE-palveluuudistuksen maaliin TE-uudistuksen johtamisen ajankohtaisfoorumi 21.-22.08.2013, Jyväskylä Henkilöstöjärjestöjen THHL, JUKO, JHL kommenttipuheenvuoro: Eija Tuutti, THHL ry:n pj./pardia

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 Proplus Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 1 Proplus 1. YLEISTÄ 2. MITEN PROPLUS TOIMII, PERUSIDEA 3. OMAN SIVUN PERUSSISÄLTÖ 4. RYHMÄT (= Proplussan perusta) 5. RYHMIEN

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot