Hyödyllisiä jäsenpalveluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyödyllisiä jäsenpalveluja"

Transkriptio

1 Hyödyllisiä jäsenpalveluja Tekniikan termejä suomen kielellä Voitettuja oikeustapauksia Yrittäjällä työn imua

2 Sisällys 8/ Fazerilla työ maistuu hyvältä 14 Kova hinta tuloksesta huolimatta 16 Potkua puuhun 18 Tekniikan termeistä suosituksia 20 Ammattiliitot kohti Kiinaa 22 Ihmisoikeuskysymykset pinnalla 24 Rahanarvoisia palveluja 26 Yrittäjällä imua työhön 36 Edustajakokouksen tunnelmia 38 Suomalainen pärjää palkoissa 43 Koirat tuovat yhteisöllisyyttä VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 15 Kolumni 28 Oikeus 32 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Jussi Partanen Hong Kongissa ay-liikkeellä on enemmän tilaa kuin Kiinassa s. 20 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen TIEDOTTAJA Päivi-Maria Isokääntä VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 12.2., 19.3., 7.5., 11.6., 20.8., 1.10., , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Suomi tarvitsee sankareita ja puurtajia Peliteollisuus on synnyttänyt Suomeen uudenlaisia sankaritarinoita. Yhdistämällä luovuuden, rohkeuden, osaamisen ja liiketaloudellisen taitavuuden voit menestyä ennen kokemattomalla tavalla. Konkreettisin esimerkki uuden ajan menestystarinoista on vuonna 2010 perustettu Supercell, jonka videopelit tekivät yhtiön omistajista ja työntekijöistä muutamassa vuodessa rikkaita. 51 prosentin osuus yhtiöstä vaihtoi reilu vuosi sitten omistajaa yli miljardilla eurolla. Yhtiön perustajia Ilkka Paanasta ja Mikko Kodisojaa ei ole syytä kadehtia. Päinvastoin, Supercellin perustajille ja työntekijöille on nostettava hattua. Miljoonat eivät ole tulleet tilille tyhjästä, vaan omalla osaamisella ja kovalla työllä. Yhtiön menestys ja vuoden 2013 miljardikauppa on myös hyödyttänyt kaikkia suomalaisia. Yhtiö synnytti viime vuonna noin 260 miljoonan euron yhteisö- ja tuloverot. Kun vielä osa yrityskaupasta käteen jäävistä miljoonista on tarkoitus käyttää suomalaisten kasvuyritysten tukemiseen, Supercellin menestys synnyttänee uutta menestystä. Suomi tarvitsee omat Supercellinsä, mutta pelkästään niiden varaan kansakunnan tulevaisuutta ei voi laskea. Yhtä lailla tarvitsemme pk-yrityksiä ja yrittäjiä, jotka kehittävät omaa yritystoimintaansa pitkäjänteisesti, investoivat ja luovat uusia työpaikkoja yksi kerrallaan. Usein tällaisen yrityksen pyörittäminen on vuosikausien arkista puurtamista nousuineen ja laskuineen, usein vailla mahdollisuutta äkkirikastumiseen. Maan talous on ollut alavireinen vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Työpaikkoja on kadonnut, yrityksiä lopettanut toimintansa. Kaikki yhteiskunnalliset toimijat ovat yksimielisiä käänteen aikaansaamisen välttämättömyydestä. Tavoite on yhteinen, mutta keinovalikoimassa on eroja. Yksi puhuu valtion omaisuuden myymisestä, toinen velkaelvytyksestä, kolmas jostain muusta. Avainsanoja uudelle nousulle ovat kasvu, osaamisen hyödyntäminen ja työllisyys. Pankeissa lojuva laiska raha on houkuteltava taloudelliseen toimintaan, yrityksiä on kannustettava investoimaan ja työllistämään. Rohkeuden kautta syntyy uusia suomalaisia menestystarinoita. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Epävarmuutta sekä myönteistä muutosta työoloissa Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimus näyttää epävarmuuden kasvaneen merkittävästi suomalaisessa työelämässä viime vuosina. Samaan aikaan työoloissa on kuitenkin tapahtunut paljon myös myönteistä kehitystä; työn arvostus on kasvanut. Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan viidennes palkansaajista kokee irtisanotuksi joutumisen uhkaa ja lähes joka neljäs pelkää lomautuksia. Useamman kuin joka neljännen työpaikalla on vähennetty väkeä edellisten kolmen vuoden aikana. Vastaavat osuudet eivät ole olleet näin korkeita yhdessäkään aiemmista työolotutkimuksista, joita Tilastokeskus on tehnyt vuodesta 1977 lähtien. Tosin 1990-luvun synkimmän laman aikana vastaavia tietoja ei kerätty. Epävarmuus ja työn niukkuus lisäävät työn arvostusta. Ansiotyö koetaan erittäin tärkeäksi elämänalueeksi yleisemmin kuin viisi vuotta aiemmin. Tyytyväisyys nykyiseen työhön ylipäänsä sekä työn eri osatekijöihin on kasvanut selvästi vuodesta Erityisesti on kohentunut palkansaajien tyytyväisyys työpaikan sosiaalisiin suhteisiin ja esimiehen johtamistapaan. Työpaikan sosiaalisten suhteiden lujittuminen sekä työpaikan ilmapiirin kokeminen avoimeksi ja kannustavaksi nousevat esiin myös monissa muissa työolotutkimuksen eri mittareissa. Talouden suhdanteisiin liittynee lisäksi se, että kiireen kokemus on jossain määrin hellittänyt. Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu edelleen edukseen työyhteisöjen matalien hierarkioiden, tietotekniikan soveltamisen ja tiimityön yleisyyden suhteen. Suomessa työntekijät pitävät myös mahdollisuuksiaan kehittyä työssä ja kouluttautua sekä vaikuttaa työtehtäviin parempina kuin työntekijät muissa Euroopan maissa. 25 % Insinööriliiton tuoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan vastavalmistuneista insinööreistä joka neljäs on määräaikaistehtävissä. Koko ammattikunnasta neljä prosenttia työskentelee määräaikaisena. Työllisyysaste Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Jos olet Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Insinööri-lehdelle heti, kun ehdokkuutesi on varmistunut. Alkuvuoden Insinööri-lehdissä esittelemme ehdokkaat. Tavoitteena on saada tekniikan alan ammattilaisille riittävän suuri äänisaalis edustajapaikan saavuttamiseksi. Lähetä sähköpostisi, puhelinnumerosi, vaalipiirisi ja puolueesi osoitteeseen LÄHDE: TILASTOKESKUS, TYÖVOIMATUTKIMUS 4

5 BITTIKATTAUS Hyvä valaistus ja heijastavat vaatteet turvaavat pimeässä Pimeä vuodenaika lisää työtapaturmien riskiä monilla aloilla. Tyypillinen pimeän aiheuttama työtapaturma liittyy esimerkiksi liikenteeseen, jos joudutaan työskentelemään liikennealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tapaturmia tai läheltä piti -tilanteita ehkäistään parhaiten siten, että työtilat sekä sellaisina käytettävät ulkotilat on riittävästi valaistu ja että työntekijät käyttävät näkyvää varoitusvaatetusta. Varoitusvaatteen merkitys korostuu töissä, joissa työntekijää ei voida täysin suojata esimerkiksi työkoneilta tai ajoneuvoliikenteeltä. Heijastavat vaatteet on hyvä säilyttää esimerkiksi ajoneuvossa niin, että ne ovat helposti käyttöön otettavissa. Työnantajan velvollisuus on valvoa, että työpaikalla on riittävät valaistusolosuhteet ja että työntekijät käyttävät asianmukaista varoitusvaatetusta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia ohjeita. Työsuojeluviranomainen valvoo aloja, joilla työskennellään pimeässä ja puuttuu tarvittaessa työnantajan laiminlyönteihin. Työtapaturmista suurin osa tapahtuu työpaikoilla Vuoden 2012 aikana Suomessa sattui yhteensä työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin ja yrittäjille noin Työpaikoilla tai työliikenteessä sattui suurin osa kaikista työtapaturmista eli runsaat tapausta, kun vastaavasti lähes työtapaturmaa sattui työmatkoilla. Tuona vuonna työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 61 henkilöä. Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia oli 32 ja yrittäjien 11. Työmatkalla sattui yhteensä 18 kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Työkuolemien määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta, sillä vuonna 2011 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 55 henkilöä. Työtapaturmien määrä vuonna 2012 väheni hieman edellisvuodesta. Vuonna 2009 työtapaturmien kokonaismäärä väheni noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Tuolloin Suomea koetellut taantuma ja tehdyn työn määrässä tapahtuneet muutokset selittävät suurimmalta osin muutoksen. KUVAGREDUT Ammattikkorkeakoululaki uudistuu Ammattikorkeakoulut ovat vastaisuudessa osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Nykyisestä ylläpitäjäjärjestelmästä luovutaan. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei saa olla voiton tavoittelu eikä se saa jakaa osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuottaa muuta taloudellista etua. Laissa säädetään myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Perusrahoitus kootaan kokonaisuudessaan valtion vastattavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille rahoitusta, jossa otetaan huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden automaatiojäsenyys ei toteudu. Eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi hallituksen esittämän mallin ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden kuulumisesta automaattisesti opiskelijakuntiin. Eduskunta edellytti vastauksessaan, että hallitus seuraa tiiviisti ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutuksia ja antaa siitä selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2018 aikana. Lisäksi edellytetään, että ammattikorkeakoulutuksen on oltava työelämälähtöistä ja aluekehitystä tukevaa. Hallituksen on laadittava ehdotus pakollisen terveydenhoitomaksun keräämiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi. Uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan Uudistus merkitsee suomalaisen korkeakoulusektorin siirtymistä uuteen vaiheeseen, jossa yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat rinnakkain vahvoina yhteiskuntaa uudistavina voimina. 5

6 BITTIKATTAUS Suurimpien ansiopäivärahojen taso laskee Luottamus MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja Toimitusjohtaja Jyri Häkämies kävi edustajakokouksessa esittelemässä EK:n teesejä. Listalla olivat muun muassa kilpailukyky, kestävyysvaje, palkkojen jäädytys, paikallisen sopimisen lisääminen ja laittomat lakot, mutta harmaan talouden torjunta oli jälleen unohtunut. Oli hienoa, että pääsimme keskustelemaan Häkämiehen kanssa. Ilmapiiri oli hyvä ja rakentava. Laittomien lakkojen kautta pääsimme järjestöjen kanneoikeuteen. Paikallisesta sopimisesta totesimme, että nykyiset tessit mahdollistavat paikallisen sopimisen. Mikä siis mättää? Pääsimme muutaman kysymyksen kautta asian ytimeen, luottamukseen. Mitä luottamus oikein on? Se on tunne tai varmuus siitä, että johonkin voi luottaa, että tämä joku ei aiheuta pettymystä. Luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa. Luottava ihminen uskoo, että luottamuksen kohde ei halua hänelle pahaa, vaan tarkoittaa hyvää. Jos toisen moraalia ja aikeita epäilee, luottamusta ei synny. Työelämän tutkimuksissa on todettu, että luottamus esimiehen ja alaisen välillä on tärkeää sekä työhyvinvoinnin että tehokkuuden kannalta. Jotta organisaatioon voi luottaa, tarvitaan toimivia rakenteita, oikeudenmukaisia toimintatapoja ja yhteisiä sääntöjä, jotka ovat kaikkien tiedossa ja kaikille samat. Ihmisten välinen kanssakäyminen siis synnyttää, ylläpitää tai tuhoaa luottamuksen. Kun hypätään yhteiskuntatieteiden puolelta taloustieteisiin, saamme luottamukseen myös laskelmoivan, omaa etua ajavan puolen. Miksi hyvin rajattu joukko poliitikkoja, virkamiehiä ja työmarkkinajohtajia, jotka tuntevat hyvin toisensa ja joiden välillä lähes poikkeuksetta vallitsee keskinäinen arvostus ja luottamus, ovat saaneet tällaisen epäluottamuksen ilmapiirin aikaiseksi? Tätä ei kai ole vielä tutkittu. Työpaikkatasolla asioiden sopiminen eli keskinäisen luottamuksen löytyminen olisi helpompaa, jos moraali ja oikeudenmukaisuus ovat kaikkien instituutioiden toiminnan perusta. Lakimuutoksen myötä ansiopäiväraha laskee yli euroa ansaitsevien ja korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla. Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy tai sen jälkeen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen. Ansiopäiväraha lasketaan vähintään 26 viikon palkan perusteella. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vähennys on 4,28 prosenttia vuonna 2015 täyttyvissä työssäoloehdoissa. Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna, jos henkilöllä on riittävä työhistoria tai hän osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Kaksi liiton kirjettä joulu-tammikuussa Jäsenille lähetettiin joulukuun alussa jäsenpostia, joka sisälsi tärkeää ja ajankohtaista tietoa. Puheenjohtaja Pertti Porokarin tervehdyskirje sekä tiedote vuoden 2015 jäsenmaksuista ja e-laskuun siirtymisestä ovat myös Insinööriliiton jäsensivuilla osoitteessa Saat ensi vuoden jäsenmaksun tilisiirtolomakkeen tammikuun alkupuolella liiton jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseesi. Liitto toimittaa tiedon ensi vuoden jäsenmaksusta työnantaja- tai yhdistysperinnässä oleville ja e-laskusopimuksen tehneille jäsenille tammikuun alkupuolella. Jos jäsenposti ei tavoittanut sinua, tarkista, että osoitetietosi jäsenrekisterissä on ajan tasalla. Tarvittaessa käy tekemässä muutospyyntö jäsenrekisterin tietoihin. Muutospyynnön pääset tekemään jäsensivujen jäsennäkymässä osoitteessa Halutessasi voit tilata jäsenpostin uudelleen asiakaspalvelustamme osoitteesta Kerro jäsennumerosi ja postitusosoite. Insinöörisäätiön stipendit myönnetty Insinöörisäätiön hallitus on myöntänyt marraskuussa neljä kappaletta 800 euron stipendejä. Stipendit saavat Timo Maaranen, Toni Hiltunen, Kai Kivekäs ja Aku Tuppurainen. Hakemuksia tuli yhteensä 14. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Stipendien saajien on myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tutkimusselosteesta, kun se valmistuu. 6

7 BITTIKATTAUS Elinaikakerroin vahvistettu ensi vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelle 2015 vahvistama elinaikakerroin on 0, Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1953 syntyneiden vuonna 2015 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 2,8 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2015 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perheeläkkeisiin. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausi eläkkeitä. Vuodesta 2010 käytössä olleen elinaikakertoimen tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään. Kehitystä työpaikoille TJS Opintokeskus on tuottanut Reilun Pelin työkalupakin työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen. Välineitä voivat käyttää esimiehet, työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet tai työpaikkojen muut kehittäjät. Välineiden avulla koko työyhteisö saadaan mukaan hyvinvointia lisäävään kehittämiseen. Kaikki työyhteisön jäsenet on hyvä ottaa mukaan; siten työhyvinvoinnin kehittäminen on vaikuttavinta Reilun Pelin välineiden avulla työpaikoilla saadaan selville muun muassa, mikä henkilöstöä työssä kuormittaa ja mikä puolestaan on hyvin. Välineet auttavat selvittämään, kuinka saadaan yhdessä aikaan yhteistyötä tukevat pelisäännöt ja miten t muutostilanteisiin voidaan yhdessä vaikuttaa. Tasapuolinen kohtelu, kannustavuus, innostavuus ja luottamus tulevat esiin Reilun Pelin välineissä, koska työpaikan ongelmakohtia kehitetään yhdessä, sanoo kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki TJS Opintokeskuksesta. Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun kokemus työpaikalla on keskeisin edellytys työssä jaksamiselle ja työn kehittämiselle. Välineitä käyttämällä voimakastahtoiset henkilöt eivät pääse viemään kehittämisprosessia omien tarkoitusperiensä mukaisesti, hän jatkaa. Vietetäänkö työpaikallasi pikkujouluja tänä vuonna? Vaikka sekä yksityisellä että julkisella sektorilla eletään tiukkoja aikoja, monissa organisaatiossa ymmärretään pikkujoulujen merkitys yhteisöllisyydelle. Pikkujouluissa on aikaa rupatella ja tutustua uusiin ihmisiin, mihin hektisessä työpäivässä on harvoin aikaa. Insinööriliiton marraskuun uutiskirjeessä kysyttiin, vietetäänkö vastaajien työpaikoilla pikkujouluja. Kaksi kolmesta vastasi myöntävästi. Toisaalta runsas viidennes kertoi, ettei vietetä. Kaikkiaan vastaajasta seitsemän prosenttia ei ole juuri nyt töissä, joten työpaikan pikkujouluihin ei ole mahdollisuutta osallistua. 5 % En tiedä tai en aio osallistua 56 % Kyllä, työnantaja maksaa 22 % Ei vietetä 10 % Kyllä, omakustannushintaan 7

8 Mietipä hetki,

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Olemme mukana luomassa uutta Insinööriliiton edustajakokous kokoontui pari viikkoa sitten Helsinkiin sääntömääräiseen syyskokoukseen. Kokous hyväksyi muun muassa ensi vuoden budjetin ja toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman kärkinä ovat jäsenkehitys, oman työmarkkinatoiminnan terävöittäminen ja jäsenpalveluiden tason parantaminen entisestään. Oman mausteensa kokoukselle toivat valtiovarainministeri Antti Rinne ja EK:n puheenjohtaja Jyri Häkämies, jotka kertoivat oman näkemyksensä maailmantalouden ja Suomen tilanteesta. Arvioimme kokouksessa myös keskusjärjestö Akavan tilannetta toimijoille tehdyn kyselyn pohjalta. Kerroin kokoukselle, että liittorakenteet muuttuvat nopeaan tahtiin ja muutoksissa pitää olla hereillä. Tämän jälkeen on tapahtunut jo paljon ja nopeasti. Istuin jo edustajakokouksen jälkeen maanantai-iltana PAMin puheenjohtaja Ann Selinin koolle kutsumassa salaisessa palaverissa hotelli Tornissa yhdessä 19 muun liittojohtajan kanssa. Akavalaisista liitoista paikalle oli tässä vaiheessa kutsuttu kolmen liiton edustajat. Tunnelma kokouksessa oli odottavan jännittynyt. STTK:n Antti Palola ja SAK:n Lauri Lyly pitivät avauspuheensa nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Viesti oli, että EK on liian voimakas. Palkansaajapuoli on jäänyt altavastaajan asemaan. EK:lta tulee heikennysesityksiä liukuhihnalta, joita SAK, STTK ja Akava yrittävät parhaan kykynsä mukaan torjua. Voima ei vaan riitä. Palaverin alkuvaiheessa tuli esitys kokonaan uuden keskusjärjestön perustamisesta kolmen nykyisen tilalle. Sillä hetkellä tunsin, että nyt olemme tekemässä jotakin historiallista. Aloitimme keskustelun aiheesta. Puheenvuorot olivat toinen toistaan kannustavampia. Nyt olemme tekemässä suurkeskusjärjestöä todellista vastavoimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle. Kyseessä ei ole keskusjärjestöjen yhdistäminen vaan kokonaan uuden keskusjärjestön luominen nykyisten tilalle. Tavoitteena luonnollisesti on, että kaikki 80 Suomen palkansaajaliittoa liittyvät tähän uuteen keskusjärjestöön. Selvitystyö käynnistetään ja tavoite on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa jo 2016 vuoden alusta. Tästä junasta ei kenenkään kannata jäädä pois. En näe mitään järkiperustetta minkään palkansaajaryhmän omalle erilliselle toimijalle tämän jälkeen. Erillinen toimija ei pysty mitenkään saamaan ääntään kuuluville. Ulkopuolelle jäävän liiton vaikutusmahdollisuudet ovat aivan nollassa. Yhdessä olemme vahvempia. 9

10 Fazerilla työ maistuu hyvälle TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Pekka Sippola Mielenkiintoiset työtehtävät sekä perheystävällinen ja vakaa työpaikka tuovat Mika Kortesvuon elämään paljon iloa ja intoa. 10

11 Mika Kortesvuon työ käytönjohtajana on vaativaa ja vaihtelevaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen. 11

12 Työpäivän aikana saattaa kertyä kahdeksan kilometriä hyötykävelyä, Mika Kortesvuo kertoo. Kun Fazerilla tehdään uusia laitetai koneinvestointeja, niiden hankinnasta koituvia hyötyä ja säästöjä sekä energiatehokkuutta mietitään pitkällä aikavälillä. Kun jotain tehdään, se tehdään kunnolla tai sitä ei tehdä lainkaan, kertoo Fazerin Vaaralan tuotantolaitosten käytönjohtaja Mika Kortesvuo. Pitkä työkokemus Merivoimien esikunnasta antaa Kortesvuon mukaan hyviä edellytyksiä nykyiseen vastuulliseen ja mielenkiintoiseen tehtävään. Merivoimissa oli käytössä teknologiaa, jota ei vieläkään käytetä teollisuudessa. Tästä osaamisesta on ollut hyötyä, kun siirryin yksityiselle sektorille. Kortesvuo vastaa kaikesta energiaan liittyvistä asioista Fazerilla. Hänen vastuulla ovat sähköön, höyryyn, kaukolämpöön, paineilmaan, rakennusautomaatioon, ilmanvaihtoon ja kylmäilmajakeluun liittyvät energiaratkaisut. Työn hoitaminen edellyttää sähköpätevyys S1 suorittamista sekä painelaitteiden että kylmälaitteiden valvontakoulutusta. Tekniikan puolen osaaminen on Kortesvuolla hallinnassa, sillä hän on koulutukseltaan sähkövoimateknikko sekä lähes valmis automaatioinsinööri. Insinöörityö on jo tehty. ENERGIATEHOKKAITA RATKAISUJA Kortesvuon mukaan Fazerilla on jo pitkään hyödynnetty energiatehokkaita ratkaisuja sekä lisätty uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Leipomo-, makeis- ja myllyliiketoiminnoissa energiankulutusta tuotetta kohden pyritään vähentää viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden osuutta leipomo-, makeis- ja myllyliiketoiminnoissa käytettävästä sähköstä pyritään nostamaan 70 prosenttiin. Viime vuonna 53 prosenttia niiden käyttämästä sähköstä oli peräisin uusiutuvista energialähteistä. Esimerkiksi leipomoissa käytettävät uunit toimivat nykyisin luonnonkaasulla, Kortesvuo kertoo. Koska luonnonkaasun merkitys Fazerin energianlähteenä on korostunut viime vuosina, Vaaralan tehtaalle valmistui vuonna 2010 luonnonkaasun lämpövoimalaitos, jonka rahoitti ja rakennutti Gasum. Fazer maksaa takaisin investointia ja lunastaa sen jossain vaiheessa kokonaan Gasumilta. Isoja energiasäästöjä on saatu myös kehittämällä NH3-kylmälaitosten vapaajäähdytysjärjestelmää. Kun ulkona lämpötila laskee pakkaselle, isot ammoniakkikoneet lopettavat pyörimisen ja ulkoa saatava kylmä johdetaan liuosjäähdytysverkkoon. Kortesvuon m ukaan tämä menetelmä on tuonut merkittävät e nergiasäästöt. ITSENÄINEN TYÖ Käytönjohtajan työn hyvä ja huono puoli on sen itsenäisyys, vähän sellaista yksinäisen suden hommaa, Kortesvuo sanoo pilke silmäkulmassa. 12

13 Tehtävät tarjoavat sopivasti haasteita eikä yksikään päivä ei ole samanlainen. Pitkä ja monipuolinen työkokemus tukee työssä vaadittavaa itsenäistä päätöksentekoa. Henkilökuntaan kuuluvat tulevat usein kysymään häneltä eri energiaratkaisujen käytöstä. Esimerkiksi tuulivoimaan liittyvät asiat kiinnostavat monia mökkien rakentajia. Myös led-valaistus askarruttaa yleisesti. Fazer Makeisten kunnossapito on ulkoistettu, joten Kortevuo työskentelee päivittäin eri sidosryhmien kanssa. Työssään hän on oppinut erityisesti sen, että kaikkea ei tarvitse itse osata ja tietää. Riittää kun tietää, kuka osaa. Fazerilla on eri alojen insinööritietämystä. Elintarvikeinsinöörien lisäksi Fazerilla työskentelee muun muassa sähkö-, lvi-, rakennus-, automaatio-, kunnossapidon ja ympäristöalan insinöörejä. Kortesvuo arvioi, että Vaaralan tehtaalla työskentele noin kuutisenkymmentä insinööriä. OMISTAJAT OVAT NÄKYVILLÄ Fazerilla työskentely on Kortesvuon mielestä turvallista ja antoisaa, sillä omistajilla on kasvot ja heihin on puheyhteys. Perheyhtiössä päätökset tehdään pitkällä aikajänteellä ja tavoitteena on työn jatkuminen myös tuleville sukupolville, Kortesvuo summaa. Kortesvuo kiittelee Fazerin perhemyönteistä työilmapiiriä. Vanhempainvapaisiin ja työajan lyhennyksiin suhtaudutaan myönteisesti. Hän kertoo olleensa osittaisella hoitovapaalla jo puolentoista vuoden ajan ja jatkavansa sitä ensi kesään asti. Käytännössä se tarkoittaa hänelle kuuden tunnin mittaista työpäivää. Osittainen hoitovapaa mahdollistaa työn ja perheen sujuvan yhteensovittamisen ja aikaa jää lasten kanssa touhuamiselle. Töihin Kortesvuo tulee kuudeksi ja lähtee kotiin puolen päivän aikaan. Ajomatkat menevät mukavasti ruuhka-ajan ulkopuolella. Aamusta saa myös tehtyä paljon kirjallisia töitä ja ehtii valmistautua päivän palavereihin, kun puhelin ei soi ja ajatus luistaa, Kortesvuo naurahtaa. Vapaa-ajalla hän kertoo rentoutuvansa liikkumalla lastensa ja avovaimonsa kanssa. T alvella he hiihtävät ja laskettelevat, kesällä moottoripyöräillään. Pitkä työkokemus auttaa työssä jaksamisessa. Vastoinkäymisiin oppii suhtautumaan realistisesti. Jos projektin aikataulu pettää, pitää osata ajoissa nostaa kädet pystyyn ja miettiä yhdessä ratkaisua. Työ tulee kirjaimellisesti Kortesvuon kotiin. Oululaisen jälkiuunileipä sekä Fazerin taloussuklaa ovat suurta herkkua koko perheelle. Mika Kortesvuon mukaan Fazerin kylmälaitosten ammoniakkikoneet tuottavat kylmää liuosjäähdytysverkostoon prosessien tarpeisiin. 13

14 Kova hinta työntekijöille neuvottelutuloksesta huolimatta TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Mikko Skog /Lehtikuva Syyskuussa valtio uutisoi, että se vähentää jopa 700 työpaikkaa ELY-keskuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sen hallinnonalaan kuuluvat ELY-keskukset aloittavat yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on työntekijää. Vähennykset toteutetaan lähinnä ELY-keskuksissa, sillä ministeriössä neuvottelun kohteena on noin 30 henkilötyövuotta. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn TEM:n hallinnon alan pääluottamusmies Pekka Liimatainen ei sinänsä ollut yllättynyt ilmoituksesta, sillä jo kevään budjettivalmistelut antoivat osviittaa tulevasta. TEM ei kuitenkaan voinut tehdä neuvotteluesitystä ennen kuin budjetista tuli julkinen. Ilmoituksen jälkeen neuvottelujen suuruus yllätti Liimataisen. Tapetille otettiinkin koko ELYkeskus. Ulkopuolelle jäi vain pieniä kokonaisuuksia. Henkilöstö osallistui aktiivisesti jo aiemmin iskukykyisyyshankkeisiin, jotta määrärahojen vähennyspaineesta selvitään tulevina vuosina. Se ei ollut riittävää, vaan pääministeri Jyrki Kataisen hallitus lisäsi säästöjä yleisen taloudellisen tilanteen takia. Jo keväällä päätettiin, että vuoden 2015 talousarvioita ei tehdä yksittäisenä budjettina seuraavalla vuodelle. Sen sijaan budjetti laaditaan seuraavan neljän vuoden kehyksen Kehyksellä valtio pyrkii saamaan julkisen talouden kuntoon. TEM:n ja ELY-keskusten kehystavoitteena on 33 miljoonaa euron säästöt neljässä vuodessa, Liimatainen sanoo. Tämä tuli esille työnantajan neuvotteluesityksessä. PITKÄT NEUVOTTELUT Neuvotteluja on käyty nyt kolmisen kuukautta. Osa alkaa olla loppusuoralla, osa vielä jatkuu. Esityksessä on kaksi elementtiä: EU-rakennerahastojen teknisen tuen kokonaisuus ja toimintamäärärahakokonaisuus. Teknisen tuen 60 prosentin vähennykset kohdistuvat ELY-keskuksissa noin 200 henkilövuoteen ja ministeriössä 31 henkilötyövuoteen. ELY-keskuksiin jää ainoastaan 74 14

15 henkilötyövuotta ja ministeriöön 11. Maantieteellisesti tuki jakautuu siten, että rakennerahaston raha kohdistuu lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. Etelä- ja Länsi-Suomi jäävät pois tuen piiristä eli se ajetaan käytännössä alas. Marraskuun alkupuolella käynnistettiin ilmoittautumismenettelyt eli henkilöt saivat ilmoittautua halumaansa tehtävään. Valinnat ilmoitettiin marraskuun lopulla. Liimataisen mielestä muutospaketti on hyvä ja irtisanottuja pyritään työllistämään muissa valtion virastoissa. Irtisanottavien keski-ikä on suhteellisen korkea. Tuki lämmittää niin kauan kuin tukiasioita on. Jos henkilöitä ei saada sijoitettua tai muilla tukitoimilla siirtymään eläkkeelle, seuraa työttömyys. Muutostukitoimet kestävät osin tammikuuhun saakka ja irtisanomiset tapahtuvat tammikuussa. Tarjolla on myös irtisanomiskorvauksia, mutta ne eivät ole Liimataisen mukaan kovin isoja kädenpuristuksia. JÄRJESTÖT HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ Neuvottelujen alussa työnantaja esitti omat vähennystaulukkonsa, 33 miljoonan säästöt. Marraskuun puolivälissä työntekijäjärjestöt JUKO, JHL ja Pardia jättivät yhteisen esityksen säästökohteista. Esityksessä käytiin kaikki menoluokat läpi, esimerkiksi matkustaminen, eläköitymiset ja ostopalvelut. Jotta toimintamenomäärärahan vähennys saadaan peitettyä, säästöjen lisäksi ehdotuksessa on kolmen viikon lomautukset sekä vuonna 2015 että Liimatainen arvelee, että työnantaja ei hyväksyä säästöjä, jotka eivät ole pysyviä. Sen tarkoitus on irtisanoa. Toisaalta palkansaajapuoli ei hyväksy työnantajan kehysajattelua, koska tällä hetkellä eletään poliittisesti ja ammattiyhdistyspoliittisesti murroskautta. Kukaan ei pysty ennustamaa, mitä tapahtuu vuosina 2017 ja Esityksemme pohjautuu siihen, että hyväksymme vain eduskunnan talousarvio vuodelle Optiona hyväksymme 2016 tarkastelun, jos ensi vuoden lokakuussa katsotaan tilanne uudelleen. Toimintamenomäärärahojen osalta neuvottelut ovat venyneet osin raha-asioiden monimutkaisuuden takia. Työnantaja ei ole pystynyt esittämään organisaatiomuutoksia, miten asiat hoidetaan uudessa tilanteessa, kun henkilöstö vähenee. Eri ohjaavien ministereiden poliittiset ohjeet tulivat marraskuun lopulla. Sen jälkeen TEM:n virkamiehillä ja muilla ohjaajilla tahoilla on mahdollisuus selvittää uutta organisaatiota. Neuvotteluissa alkoi joulutauko ja tammikuun alkuun on sovittu uusia aikoja. Silloin pyritään ratkaisuun. KOLUMNI Petteri Oksa elinkeinopoliittinen asiamies Maailman parhaat insinöörit Fraasi on tuttu. Meillä on maailman parhaat insinöörit. Tämä on kuultu ennenkin, sille on helppo nyökytellä. Maamme pärjää kilpailtaessa laadulla ja korkean teknologian tuotteilla. Kyllä. Halpatuotantomaille on vaikea pärjätä massatuotannossa. Tarvitsemme panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Bingo. Ensimmäisenä saattaa tulla mieleen, että olisin ollut kuuntelemassa Suomen hallituksen tai elinkeinoelämän linjauksia. Siksi tuttua kielenkäyttö on. Mutta sitaatit ovat Etelä-Koreasta ja lausumat koskevat heitä. Jos joku kuvitteli, että maa on halpatuotantoalue, niin kuvitelma on väärä. Auton kokoonpanotyötekijä pääsee Hyundain autotehtaalla noin euron kuukausiansioihin. Laivanrakennuksessakin maksetaan sellaisia palkkoja, että kustannuskilpailukyky ei ole se tekijä, jolla siellä pärjätään. Etelä-Korea, itse he puhuvat pelkästä Koreasta, julistaa siis usealla suulla kouluttavansa maailman parhaat insinöörit. Ei kannata pudistaa päätään. Muistaako kukaan puheita siitä, että ei siellä siis Etelä-Koreassa aleta tekemään laivoja tai no, ei ainakaan kehittyneitä aluksia. Niin. Alkoivathan ne. Maassa sanotaan jo nyt, että heidän suurin vahvuutensa ovat hyvin insinöörivalmiudet. Historiallisesti tutuista käänteisistä insinööritaidoista ollaan edelleen ylpeitä. Eli toisten tuotteiden kopioimista ja muotoilua omassa paketissa ei hävetä, päinvastoin. Edelleen näillä taidoilla varmistetaan, että muut eivät pääse teknologisessa kehityksessä ohi. Jos halutaan olla kärjessä insinööriosaamisessa, se vaati pitkäjänteistä ja määrätietoista politiikkaa. Sillä rintamalla on vakavaa kilpailua. Euroopassa ei aikanaan uskottu, että korkean osaamisen teollinen tuotanto voi valua Aasiaan. Virhettä ei ole syytä toistaa insinööriosaamisen kohdalla. 15

16 Leo Lähteinen näkee ekologisten vaatimusten vauhdittavan puutuotteiden kehittämistä. Puuhun potkua TEKSTI: Sirpa Palokari KUVAT: Marja Seppälä Insinööri Leo Lähteinen näkee puussa kotimaisen menestystarinan ainekset. Hän ei kaihda villejäkään ideoita puutuotteiden kehittämisessä. Puutekniikan insinööri Leo Lähteisen työnäky on nostaa puutuotteet ja puuteknologia ansaitsemaansa arvoon. Mies on tiellään jo hyvässä vauhdissa. Hän työskentelee entisessä opinahjossaan Lahden ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä vastuullaan kalusteja puuteknologia-alan kehittämis- ja markkinointiprojektit. Olemme perustamassa kansallista kalustealan TKI-yksikköä. Hankkeessa on mukana isoja kalustealan yrityksiä ja yksikkö tulee palvelemaan laajasti kalustealan eri toimijoita, Lähteinen kertoo. Hankkeet istuvat hyvin Lahteen, jossa on maan suurin kalustealan keskittymä ja puusepänteollisuudella pitkät perinteet. LAMK puolestaan on yksi suurimmista mekaanisen puuteollisuuden insinöörikouluttajista. Vaikka alan imago on vaatimaton ja tuotekehittely vasta oraalla, enteet ovat valoisat. Ekologisella ja moneen käyttötarkoitukseen soveltuvalla puulla on tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää. 16

17 3D-viilu taipuu. Uusiutuvat materiaalit ja vähähiilisyys ovat pian pakollisia. Tässä kategoriassa puu ja puupohjaiset tuotteet ovat omassa luokassaan. Yksittäiset tuotteet eivät kuitenkaan riitä, vaan asiaa on katsottava isompana kokonaisuutena, Lähteinen sanoo. Moni tietää, miten lankkua on myyty maailmalle tai että isäukko oli töissä sahalla, mutta muuta ei sitten puutuotteista tiedetäkään. Lähteisen projektissa tehdään kansallista nettisivustoa alasta ja sen mahdollisuuksista. Markkinoinnilla on kiire, sillä metsä- ja puuteollisuuden työvoima hiipuu ja uusista taitajista on pian pula. Imagon ja mediaseksikkyyden herättely ei ainakaan Lähteisestä ole kiinni, sillä 25-vuotiaalla insinöörillä on sanat ketterästi hallussa. NÄKEMYKSIÄ TEKEMISEEN Lähteinen on silminnähden innostunut edustamastaan materiaalista, takapihoilla pilvin pimein kimaltavista, vihreistä timanteista, kuten hän hehkuttaa. Aloittaessaan insinööriopintoja vuonna 2008 hän vielä empi, ollako omalla alalla vai eikö olla. Ensimmäinen yritysprojektini käsitteli puun 3D-kuumamuovausta ja näin, miten paljon puussa on tutkimatonta, miten kiinnostava alue tämä on. Tuotekehitys merkitsee Lähteiselle ammattikuntarajat ylittävää pohdintaa ja yhteistyötä monenlaisten osaajien kanssa. Hän on käynyt Helsingissä kuvataidelukion ja todennut taideopinnoista olevan iso hyöty insinöörin työssäkin. Esimerkiksi 3D:n hahmottamisessa on päässä leijuvan idean näkyväksi tuomisessa taiteellisesta näkemyksestä apua. Myös työnteon tavoissa näkemysten laajentaminen luo hedelmää. Lähteinen on huomannut, että psykologia ja insinööritaidot paiskaavat iloisesti kättä toisilleen. Hän lukee vapaa-ajalla muuta kuin oma alansa kirjallisuutta. Amerikkalainen motivaatioon ja menestyspsykologiaan liittyvä kirjallisuus antaa hänelle ajateltavaa ja vahvuutta, jota ei koulussa ole opetettu. Yritysmaailmassa on tultava toimeen ihmisten kanssa, neuvotteluissa on hyvä tietää psykologiaan ja sosiaalisiin taitoihin liittyvistä asioista. IHMISMIELI AVOIMENA Bisnespsykologia istuu Lähteisen ajatusmaailmaan kuin nenä päähän. Valoisa kaveri on saanut siitä lisää potkua luovaan työotteeseen. Ihmismieli on kuin laskuvarjo, se toimii parhaiten, kun se on auki, hän siteeraa Brian Tracya, kanadalaista itsensä kehittämisen gurua. Hänestä innostava ja motivoiva työ saa kukoistamaan sellaisenkin ihmisen, joka ei välttämättä ole lukuhommissa viihtynyt. Toki koulun antama tieto-taito on tärkeää, mutta itse olen mennyt pitkälle asenteella. Hän uskoo, että moderneissa työyhteisöissä uskalletaan jo hyödyntää aitoa innostusta pelkän tietomäärän sijasta. Rohkeuden ja itseluottamuksen harjoitteluun hän kannustaa myös niitä nuoria, joiden tulevaisuus on vielä avoin. Työtä hakiessa tarvitaan erityistä intoa, lisäksi on jonkun verran uhrauduttava, sillä heti ei voi saada kaikkea, mitä on toivonut. KÄDENJÄLKI MAAILMAAN Projektitöissä olevan Lähteisen tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki, mutta ideoita ei häneltä puutu. Olisi mahtavaa olla kehittämässä puutuotteista ja - teollisuudesta kuumaa puheenaihetta. Lähteinen asuu Lahdessa, mutta sydän on vahvasti Etelä-Afrikassa, jossa hänen rahoitusalalla työskentelevä kihlattunsa asuu. Hän ei pidä mahdottomana, että he jonain päivänä toimivat yhdessä puu teollisuudessa. On kyse sitten hänen nykyisistä ja tai tulevista toimistaan, tavoitteet ovat korkealla. Pyrkimyksenä on päästä tuotekehitys- ja johtotehtäviin, joissa voi jättää kädenjäljen tuleville sukupolville. Olisi upeaa olla luomassa ajanjaksoa, jolloin puutuote tai puupohjainen sovellus olisi ympäri maailmaa yhtä kuuma juttu ihmisten arjessa kuin tabletit tai Angry Birds, Lähteinen visioi hymynkare suunpielessä. 17

18 TSK tekee yhteistyökumppanien kanssa mobiilisanastoa, joka määrittelee uusia mobiilipalveluja. Tekniikan termeihin selkeitä suosituksia TEKSTI: Kirsi Tamminen Kielen käyttöä ei voi kahlita, mutta yhteinen ymmärrys merkityksestä helpottaa viestintää ihmisten ja organisaatioiden välillä. Sanastokeskus TSK tarjoaa muun muassa erikoisalojen termien käyttöön liittyvää tietoa ja asiantuntijapalveluita. 40 vuotta sitten tekniikan aloille kaivattiin sanastotyön suosituksia siitä, että minkälaisia suomenkielisiä termejä pitää käyttää ja minkälaisiin sisältöihin termeillä viitataan, kertoo Sanastokeskuksen johtaja Katri Seppälä. Vuosien varrella toiminta on laajentunut. TSK tekee monille eri aloille sanastoja ja ontologiatyötä. Viime vuosina TSK on tehnyt yhä enemmän tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja kehitystä tukevaa sanastotyötä julkisen hallinnon toimijoille. Jotta tietojärjestelmissä voidaan käyttää käsitteitä yhtenäisesti ja siirtää tietojärjestelmien välissä tietoa, täytyy sopia tarkasti, mitä järjestelmissä käytettävillä termeillä tarkoitetaan. Nykyisin on käytössä paljon organisaatiokohtaisia järjestelmiä. Niissä ei ole aina huomioitu alusta lähtien sitä, minkälaisia tiedonsiirto- ja vaihtotarpeita järjestelmien välillä mahdollisesti on. Seppälän mukaan työ on vasta alussa; julkisessa hallinnossa tehtävää riittää. Kuntia on noin 350, ja monilla on omat järjestelmänsä. Myös valtionhallinnossa on eri hallinnon aloilla tehty omia ratkaisuja. VERKOSTA TIETOA JA SUOSITUKSIA TSK:n palvelut jakaantuvat kahdentyyppisiin: yleishyödyllisiin ja toimeksiantajien sanasto- ja ontologiahankkeisiin. TSK:n verkkosivustolla on TEPAtermipankki, jossa on monen erikoisalan termistöä. Sivuilla on myös kahden eri projektin omat hakukäyttöliittymät, Tietotekniikan termitalkoot ja Pankki- ja rahoitusalan sanasto. Yhdistys julkaisee Terminfolehteä, joka muuttuu vuoden vaihteessa kaikille avoimeksi verkkolehdeksi. TSK tekee asiakkaiden toimeksiannoista sanastoja ja ontologiatyötä eri aloilla. Tällä hetkellä on käynnissä esimerkiksi kokonaisturvallisuuden sanaston laatiminen. Toimeksiantaja on Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, mutta mukana on myös muita organisaatioita. Viestintäviraston aloitteesta on käynnistetty mobiilisanaston teko; siinä on monta osallistujaa ja rahoittajaa, niin yrityksiä kuin viranomaisia. Telealalla on pitkä perinne sanastotyössä. Mobiilisanasto täydentää vanhempia sanastoja, Seppälä sanoo. TSK:lla on monenlaisia jäseniä, aina henkilöjäsenistä isoihin tutkimuslaitoksiin. Jäseninä on paljon yhdistyksiä kuten Insinööriliitto. TAVOITTEENA YKSISELITTEISYYS Termisuositukset on tarkoitettu asiatyyliin, puhekieli on eri asia. Seppälän mukaan aina ei löydy yhteistä termiä, vaan käytetään useampia synonyymeja ja termien käyttö jakaantuu. Tietynlaisissa yhteyksissä käytetään yhtä sanaa ja toisenlaisessa toista, vaikka tarkoitetaan samaa asiaa. Etenkin tekniikan aloille termit tulevat englannin kielestä. TSK:n tavoitteena on antaa omakielisiä termisuosituksia. Niitä pidetään tärkeinä, sillä nykyään tietotekniikka on jokaisen arkipäivää, ei ainoastaan asiantuntijoiden. Seppälä pitää hyvänä esimerkkinä termiä suoratoisto, joka on vakiintunut kieleen. Englanninkielinen alkuperäinen termi on streaming, josta muodostettua lainasanaa toki käytetään suoratoiston ohella. Pitää ehdottaa omakielistä termiä varhaisessa vaiheessa, ettei lainasanan käyttö vakiintuu laajasti. Esimerkiksi hands free on jäänyt käyttöön, Seppälä pohtii. Lue lisää: 18

19 KASVA KANSSAMME VESIVOIMAN HUIPPUOSAAJAKSI TOIVOMME SINULTA SUUNNITELLAAN URASI YHDESSÄ

20 Hong Kongissa on osoitettu mieltä jo syksystä lähtien. Ammattiyhdistykset ojentavat kättään Kiinaan TEKSTI: Hannu Takala KUVAT: Marlon Quesada ja Hannu Takala Kansainvälinen solidaarisuus on kautta aikain ollut ammattiyhdistysten toiminnassa kuin laasti tiilien välissä. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKilla on ollut hankkeita Kiinassa jo vuodesta SASK on suomalaisen ay-liikkeen solidaarisuusjärjestö, jolla on hankkeita muuan muassa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Insinööriliitto on mukana Kiinassa kahdessa hankkeessa yhdessä Ammattiliitto Pron ja Metalliliiton kanssa. SASKin hankkeilla on selkeä fokus. Tavoitteena edistää Kansainvälisen työjärjestö ILOn perusoikeuksia ja yhteiskunnallisia muutosprosesseja, joiden tuloksina ovat asianmukaiset työolot ja oikeudenmukaiset työehtosopimukset. Työssä tarvitaan vahvoja ammattiliittoja, joiden aseman vahvistaminen on yksi osa toimintaa. SASK vahvistaa paikallisia ammattiliittoja hanketoiminnan avulla. Hankkeet suunnitellaan aina yhteistyössä solidaarisuuskeskuksen, sen suomalaisten jäsenliittojen ja kohdemaan järjestöjen kanssa. Arviointi tapahtuu yleensä kohdemaassa. KIINASSA ON PALJON TEHTÄVÄÄ Tavallisen kaduntallaajan näkökulmasta kansainvälinen solidaarisuustyö ja työolojen parantaminen näyttäytyy kaksisuuntaisena. Aktiivisuus ja toimet on suunnattu sekä ammattiyhdistystoiminnan että humanitäärisen toiminnan tukemiseen. Paikallisilla järjestöillä on molemmilla saroilla Kiinassa paljon tekemistä. Insinööriliiton tukemia hankkeita vievät Kiinassa eteenpäin China Labour Bulletin CLB, ja Labour Education and Service Network LESN. 20

21 Työntekijöillä on heikot oikeudet Kiinassa. Hannu Takala (oik.), Jari Hakkarainen ja Matti Koskinen tapasivat Leng Jinyanin. Järjestöjen toiminta keskittyy Hong Kongiin. Siihen on raadollinen selitys; toimimalla Hong Kongista käsin ne voivat ottaa vastaan Kiinan ulkopuolista rahoitusta. Solidaarisuuden toimivuus näkyy paikallisesti esimerkiksi Hong Kongin mielenosoitusalueella ruoka- ja vaatehuoltona mieltään osoittaville kansalaisille. Rahaa ei oteta vastaan, mutta humaani välittäminen näkyy ojentavina käsinä suljettujen katujen varsilla. Vesipullo ja lämmin peitto löytää tiensä aktivistin avuksi. AKTIVISTEJA JA LAKKOJA Manner-Kiinassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut paljon. Taivaallisen aukion veteraani Han Dongfan sairastui vankilassa tuberkuloosiin. Kun tauti oli voitettu, hän ryhtyi aktiivisesti toimimaan ja puolustamaan työläisten oikeuksia. Työläisten oikeudet Kiinassa ovat aivan eri tasolla kuin esimerkiksi Pohjoismaissa luvulla täällä vallitsi paholaisen sopimuksen aika. Enää ei ole aikaa odottaa muutosta. On toimittava aktiivisesti, Dongfan sanoo. Valtavat irtisanomiset eivät ole Kiinassa harvinaisia. Taannoin Kiinan keskuspankki irtisanoi henkilökuntaa tuloskuntoaan parantaakseen. Kenkää sai kerralla pankkivirkailijaa. Valtavien mittasuhteiden käsittäminen vaatii vahvaa paikallistuntemusta. Satojen tuhansien työntekijöiden samanaikainen irtisanominen ei aukene eurooppalaiselle ilman Dongfanin kaltaisia paikallisia oppaita. Miljoonien ihmisten kohtaloksi on koitunut muutto maaseudulta rannikon kasvukeskuksiin. Nykyinen järjestelmä ei ole synnyttänyt työpaikkoja kotikonnulle. Näin ollen työläiset ottavat työtä vastaan ehdoilla, jotka eivät ole ihmisarvoisia. Lakkoja esiintyy yleisesti. Myös paikalliset lakot voivat olla suuria. Yhdessä työtaistelussa voi olla osallisena työntekijää. Näin tapahtui esimerkiksi Yue Yuen kenkätehtaalla Dongguanissa, jossa työläiset lakkoilivat reilun viikon saadakseen sosiaaliturvansa maksuun. KIINALAINEN RAKKAUSTARINA Matkan viimeisen päivän lounaalla seurueeseen liittyy Zeng Jinyan, joka Dongfanin ohella kuuluu maailmalla erittäin hyvin tunnettuihin ihmisoikeusaktivisteihin. Zeng Jinyan on toinen päähenkilö Helsingin Sanomien entisen Pekingin kirjeenvaihtajan Sami Sillanpään kirjoittamassa kirjassa Kiinalainen Rakkaustarina. Toinen päähenkilö on Hu Jia, Zeng Jinyanin aviomies. Molempien kohtaloksi tuli tulla vainotuksi, pidätetyksi ja tuomituksi toimistaan kiinalaisen yhteiskunnan hyväksi. Käy ilmi, että edes perhe ei ollut pyhä eikä koskematon puolueen taistelussa heidän nujertamisekseen. Zeng Jinyanin ja Hu Jian parisuhde kuoli tiimellyksessä, mutta silti he jatkavat omilla tahoillaan työtä ihmisoikeuksien ja paremman yhteiskunnan puolesta. Säilyikö parin välinen rakkaus, se jää mielenkiintoisen keskustelun keskellä kysymättä. VASTAKOHTIEN MAA Noin tunnin lauttamatkan päässä Hong Kongista sijaitsee Macao, kiinalaisten Monaco. Portugalin hallintokaudesta on vielä nähtävissä koloniaalisen ajan arkkitehtuuria, kielen vaikutusta ja länsimaalaisia asukkaita kouluineen. Kontrasti kapean salmen toisella puolella olevaan arkeen on valtava. Macaon alueesta on tullut Aasian rikkaiden puuhamaa. Kasinoiden rakentamisessa ei ole rahaa säästetty; täällä on jokainen kakku päältä kaunis eikä sisätiloissakaan ole pihtailtu. Raha liikkuu ja sitä liikutetaan. Salmen toisella puolella siirtotyöläiset jatkavat taisteluaan jokapäiväisestä leivästä ja säällisistä työoloista. Kansainväliselle solidaarisuudelle on edelleen tarvetta, laastille tarvitaan sekoittajia. 21

22 Pekka Ristelän mukaan vapaaehtoisuuteen perustuva vastuumalli on tullut tiensä päähän. Ihmisoikeuskysymykset ovat ajankohtaisia TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Ilona Mäenpää ja Juha Roininen Vaikka pahimmat ihmisoikeusloukkaukset usein tapahtuvat muualla kuin Suomessa, kotimarkkinoita ei voi jättää tarkastelun ulkopuolelle, sanoo yritysvastuuverkosto FIBSin päällikkö Ulla Roiha. 22

23 Kiinnostus ihmisoikeuksia kohtaan on kasvussa Suomessakin. Suurimmissa yrityksissä on alettu tehdä ihmisoikeuksia koskevia riskiarviointeja ja suunniteltu toimenpiteitä riskien välttämiseksi. Yritysvastuuverkosto FIBSin ensimmäisessä yritysten ihmisoikeuskäytäntöihin keskittyvässä koulutusohjelmassa on syksyn aikana syvennetty ymmärrystä ja osaamista liiketoiminnan moninaisista ihmisoikeusvaikutuksista. Muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä maahanmuuttajiin ja muiden vähemmistöjen työllistymiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia asioita yritysmaailmassa myös Suomessa, FIBSin päällikkö Ulla Roiha sanoo. Hänen mukaansa yritykset eivät voi itse määrittää ihmisoikeuksien sisältöä. Ihmisoikeudet perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joista keskeisimpiä ovat YK:n ihmisoikeuksien julistus ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistus. Vuonna 2011 julkaistiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, jotka täsmentävät liikeelämän roolia ihmisoikeuksien kunnioittajina. YK:n ohjaavat periaatteet sisältävät know and show -vaatimuksen eli yrityksen pitää sekä tunnistaa toimintansa ihmisoikeusvaikutukset että näyttää, että se pyrkii välttämään kielteisiä vaikutuksia. VASTUULLISUUTTA MYÖS MUUALLA Yritysten kunnioitusvelvoite pätee Roihan mukaan silloinkin, kun valtio on jostain syystä kykenemätön suojelemaan ihmisoikeuksia. Suomalaisen yrityksen on siis omien valvonta- ja ohjausmekanismiensa avulla pyrittävä varmistumaan toimintatapojensa vastuullisuudesta. Riskejä ja epäkohtia saattaa olla esimerkiksi luottamuksellisten asiakastietojen käsittelyssä, työoloissa tai maankäytössä. Periaatteet kattavat paitsi yrityksen oman toiminnan myös sen liikesuhteet alihankkijoita ja asiakkaita myöten. Roihan mukaan riittämättömät palkat ja kurjat työolot ovat arkipäivää sadoille miljoonille ihmisille. Siksi järjestöt ovat haastaneet suomalaisyritykset huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista myös alihankintaketjuissaan ja Euroopan ulkopuolella. IHMISOIKEUDET RAPORTOINTIIN Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajan Pekka Ristelän mielestä on hyvä, että EU on nyt ottanut askeleen kohti sitovaa eurooppalaista yritysvastuulainsäädäntöä. EU hyväksyi vastikään direktiivin, jonka myötä pörssiyritysten on sisällytettävä raportointiinsa myös ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset. Eurooppalaiset työntekijät ja vastuullisesti toimivat yritykset kärsivät vääristyneestä globaalista kilpailusta, jossa kustannuksia poljetaan ihmisoikeuksista piittaamatta. Uusi direktiivi luo yhteisen vähimmäistason yritysten ihmisoikeusasioita koskevalle raportoinnille. Parempi raportointi lisää avoimuutta ja kehittää myös yritysten omia vastuullisia käytäntöjä. Direktiivi on konkreettinen esimerkki siitä, miten EU voi edistää yritystoiminnan vastuullisuutta myös Euroopan rajojen ulkopuolella. HENKILÖSTÖ MUKAAN PÄÄTTÄMÄÄN Maan hallitus on hyväksynyt syyskuussa toimeenpanosuunnitelman, Vapaaehtoisuus yritysvastuussa ei riitä enää. Ulla Roiha kertoo, että kymmenen yritystä on mukana FIBSin järjestämässä ihmisoikeuskoulutuksessa. jolla YK:n ihmisoikeuksia koskevat periaatteet pannaan käytäntöön. Keskeisenä toimena on selvittää, vastaako suomalainen lainsäädäntö YK:n vaatimuksia. Yritysten kansainvälisiin toimintoihin liittyvän lainsäädännön selvittäminen on tärkeää. Tämän jälkeen tarvitaan valmiutta hyväksyä uutta lainsäädäntöä, jota tarvittaneen muun muassa huolellisuusperiaatteen noudattamisesta. Ihmisoikeusnäkökulma on sikäli tärkeä, että se ankkuroi yritysten vastuullisuuden arvioinnin kansainvälisesti tunnustettuihin normeihin. Ei ole kyse hyväntekeväisyydestä eikä yritysten vapaaehtoisesta korkeasta moraalista, vaan ihmisten yleismaailmallisten oikeuksien kunnioittamisesta. Joissain yrityksissä henkilöstö on mukana yritysvastuuperiaatteiden ja -käytäntöjen laatimisessa. Se on Ristelän mukaan hyvä asia ja työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja koskevissa kysymyksissä välttämätöntä. Luottamusmiehet ovat keskeisiä toimijoita ja voivat olla myös aloitteellisia. On tärkeää, että työntekijät ovat mukana kaikissa toimintamaissa. Tämä on uskottavalla tavalla mahdollista vain, mikäli työntekijöiden vapaa järjestäytyminen sallitaan. Suomalaisilta yrityksiltä on edellytettävä selkeää ja työntekijöiden tiedossa olevaa sitoutumista siihen, että järjestäytyminen on täysin hyväksyttyä. Järjestäytymisen estämiseen tai häirintään ei pidä syyllistyä niissäkään maissa, joissa se on hyvin yleistä. 23

24 Rahanarvoisia palveluja TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jussi Partanen ja Kirsi Tamminen Insinööriliitto tarjoaa monenlaisia palveluja jäsenilleen. Kolme insinööriä kertoo, mitä palveluja he ovat käyttäneet viime aikoina. Jokainen on löytänyt itselleen ja elämäntilanteeseen sopivaa tarjontaa. Myynti-insinööri Tomi Bly aloitti työt elokuussa Danfossilla Espoossa. Hänen tehtäviin kuuluu esimerkiksi tilausten käsittelyä, yhteydenpitoa asiakkaihin sekä teknisen tuen anto asiakkaille. Paikka oli yleisessä haussa keväällä; hakuprosessi oli pitkä. Neliosaiseen prosessiin sisältyi muun muassa haastatteluja sekä työskentelytapa- ja soveltuvuustestejä. Lopulta oli jäljellä kaksi hakijaa, jotka haastateltiin vielä kerran. Bly käytti liiton urapalveluja hyödykseen, kun hän hioi ansioluetteloaan ja työhakemustaan Danfossia varten. Hän myös soitti työpaikasta lisätietoja antavalle ja kysyi erilaisia asioita työnkuvasta. Samalla kerroin itsestäni työnhakijana. Liiton oppeja Blylle oli, että työnhakuprosessissa soittaja erottuu muista hakijoista ja että työnhakupaperit on oltava kunnossa. Ennen nykyistä pestiä Bly oli työttömänä kymmenen kuukautta. Sinä aikana hän haki lähes 30 työpaikkaa ja kävi lähes 10 työhaastattelussa. Hän valmistui viime vuoden keväällä koneja tuotantotekniikan insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta. Bly hyödynsi liiton tarjoamia, opiskelijoille suunnattuja koulutuksia opintojen alusta saakka. Hän käytti palkkaneuvonnan palveluja jo valmistumisvaiheessa. Palkkanosturia voi käyttää myöhemminkin, jos työnkuva vaihtuu. LinkedIn on nykyisin yleinen työnhaun kanava. Bly kannustaa tulevia insinöörejä laittamaan profiilit kuntoon jo opiskeluaikana. Viisikymppinen Jarmo Haimakainen valmistui insinööriksi yli 20 vuotta sitten. Hän työskenteli pitkään Siemensillä asiakkuuspäällikkönä. Haimakainen oli jäämässä opintovapaalle viimeistelemään hallintotieteen opinnot, joita hän on tehnyt työn ohessa. Lokakuun alussa työt loppuivat kuitenkin kokonaan. Nyt hän kuvailee itseään onnelliseksi työnhakijaksi. Yliopisto-opintojen ohessa hän on käynyt liiton tarjoamissa jäsenkoulutuksissa. Syksyn aikana hän on ollut cv-työpajassa, osaaminen esille -koulutuksessa sekä sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn -työpajassa. Haimakainen ei ole kovin aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, mutta LinkedIn työnhaun kanavana innosti häntä. Sitä kautta on tullut kutsu muutamaan työhaastatteluun. Jos sanomalehdessä on työpaikkailmoitus, hakijoita on satoja. En hae töitä sitä kautta. Ennen kurssille menoa Haimakaisella ei ollut omaa profiilia LinkedInissä. Jälkikäteen hän sanoo, että perusprofiili olisi helpottanut koko kurssiannin omaksumista. Sittemmin hän on perustanut oman profiilin ja verkostoitunut monen tuttavan sekä entisen asiakkaan kanssa. Se on mielenkiintoista puuhaa, verkostoitua oman historiansa ja tulevaisuuden suunnitelmiensa kanssa. Hän hakee töitä hyvin laajalla skaalalla eikä aio sortua mustavalkoiseen ajatteluun. Monet insinöörit ajattelevat, etteivät uskalla hakea jotain työpaikkaa. Rohkaisen muitakin katsomaan avarasti. 24

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen UUTISKIRJE lokakuu 2016 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: YTK SuomiAreenalla: Työttömyyden tukemisesta työllisyyden tukemiseen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Work goes happy 1.4.2014 Elina Ravantti (KTM) Asiantuntija, Työterveyslaitos www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Apaja projektin tavoitteet PK-YRITYKSILLE

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot