HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

Transkriptio

1 HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Hämeen kylästä muodostuu agrokeskittymä jossa toimivat perusmaatalous, elintarvikejalostus ja matkailu yhtenä kokonaisuutena toisiaan tukien Rauno Kuha MTT Rovaniemi

2 Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT, Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Keijo Siitonen ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi Kannen kuva Reino Hämeenniemi 2

3 TERVEHDYSSANAT Pitelet nyt käsissäsi kehittämisohjelmaa joka on laadittu tavalla jota ei tiettävästi Suomessa ole aikaisemmin toteutettu. Tämän kehittämisohjelman tekemisessä on huomioitu kaikki ne osatekijät jotka ovat vaikuttamassa tämän kehittämisohjelman kohdealueen tulevaisuuteen. Toimenpiteiden analysoinnissa on käytetty sekä tutkimuksen, että neuvonnan asiantuntijuutta. Tämän kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta kunnassa, yrityksissä, yhdistyksissä ja yksittäisissä ihmisissä uskoa tulevaisuuteen ja halua tehdä yhdessä töitä oman ympäristön kehittämisen hyväksi. Viimekädessä meidän asuinympäristön kehittyminen on kiinni itsestämme. Tämä kehittämisohjelma kertoo meille sen mitä meidän tulisi tehdä jotta kehittyminen olisi mahdollista. Kehittämisohjelman valmistuminen on ensimmäinen askel sen kohdealueen toimenpiteissä. Seuraavaksi ryhdymme yhdessä laatimaan työkirjaa siitä miten tämän ohjelman toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Ole hyvä ja tutustu sisältöön. Rovaniemellä marraskuussa 2012 Rauno Kuha Kuva Reino Hämeenniemi 3

4 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE ALUEEN KUVAUS TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Asuminen Yrittäjyys/toimeentulo Palvelut Yhteisöllisyys Lähidemokratia Infrastruktuuri TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Elinkeinoelämä Kolmas sektori Julkinen sektori Toimenpidetaulukko

5 1. TIIVISTELMÄ Hämeen kylän alue sijaitsee Posiolla, kuntataajaman pohjois-puolella. Kyläalue on laaja ja kylät kaukana toisistaan. Etäisyys kuntataajamaan, Aholaan on noin km, riippuen mittauspaikasta kyläalueella. Lähimpänä Posion kuntataajamaa on Kännäkkä ja Karjalaisenniemi ja etäisimmät kylät ovat Jaksamo, Luksua ja Oiva. Tämä kyläkokonaisuus on vahvaa maatalousaluetta ja tämä näkyy elinvoimaisina perusmaataloutta sekä porotaloutta harjoittavina maatiloina. Oman leimansa kyläalueeseen ja sen elinkeinorakenteeseen antaa myös Kuusamon, Rukan, Riisitunturin, Kirintövaaran, Pentikin ja Kuntataajaman sijainti ympäröivissä keskuksissa. Kaikki edellä mainitut kohteet ovat 70 km:n säteen etäisyydellä kyläalueen keskikohdasta mitattuna. Nämä kohteet mahdollistavat kyläalueelle lähiöasumisen piirteitä. Alueelta kuljetaan töissä lähes kaikissa edellä mainituissa kohteissa. Vuoden 2008 tilastotiedon mukaan Hämeen kylän alueella oli asukkaita 288. Vahvinta kyläalueella asutus on Karjalaisenniemellä, josta etäisyys kuntataajamaan on noin 18 km. Muissa kylissä asutus on vähäisempää. Matkailullisesti alueen sijaintia voisi hyödyntää ympäröivien matkailukohteiden osalta, mutta mahdollisuus tältä osin on lähes kokonaan käyttämättä. Sijainnista johtuen aluetta voi hyödyntää työssäkäyntialueena ja kysyntää asuinpaikoista tuntuu olevankin. Tässä on myös yksi sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Rakennuspaikkojen lisäämiseksi tulevatkin katseet kohdistaa yksityisiin maanomistajiin. Julkiset palvelut puuttuvat kyläalueelta kokonaisuudessaan. Terveydenhuolto, koulu ja kirjasto ovat kuntataajamassa Aholassa kuten myös yksityiset palvelun tarjoajat. Alueen kehittyminen onkin sidoksissa vahvasti asukaspohjan lisääntymiseen. Asukaspohjan lisääntyminen taas edellyttää toimenpiteitä jolla alueelle saadaan uusia asukkaita jotka ovat palvelurakenteen kehittymisen edellytys. Kyläläisten kanssa käytyjen keskusteluiden yhteydessä on noussut esille Monipalvelukeskuksen / kylätalon rakentaminen. Tässä onkin yksi mahdollisuus avata palveluiden tarjoaminen kyläalueella. Tämä keskus olisi yhteinen kokoontumistila ja kunnan sekä yksityisten palveluiden tarjoaja. Kun kartoitetaan Hämeen kylän aluetta ympäröivää seutua, tulee vastaan eri etäisyyksillä olevat matkailukohteet. Yksistään Kuusamon (65 km) matkailutulo on vuodessa yli 100 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään Posio (20 km), Salla (100 km) ja Kemijärvi (80 km), puhutaan jo noin 200 miljoonan matkailutulosta alle 100 kilometrin säteellä Hämeen kylän alueesta. Kyläalueen monipuolinen luonto ja vesistö ovat näiltä osin lähes kokonaan hyödyntämättä. Yksistään Suolijärvet muodostavat Hämeen kylän kupeeseen mittavan vesistön. Ympäröivien matkailukohteiden asiakaspotentiaali ja näiden kehittämismahdollisuudet antaisivat tähän hyvän mahdollisuuden. Tässä kehittämisohjelmassa on Hämeen kylän kehittämisen osa-alueet jaettu asumiseen, yrittäjyys/toimeentuloon, palveluihin, yhteisöllisyyteen, lähidemokratiaan ja infrastruktuuriin. Näiden osa-alueiden toimenpiteet 5

6 on sitten koottu yhteen elinkeinoelämää, kolmatta sektoria ja julkista sektoria koskeviksi toimenpiteiksi. Hämeen kylän alueen väkimäärän kehittyminen edellyttää elinkeinollisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi alueen aktiivista sisäistä ja ulkoista markkinointia. Markkinoinnin avulla alueelle on mahdollista luoda vetovoimainen profiili. Hämeen kylän alueen myönteinen kehittyminen edellyttää profiloitumista luontoon, asumiseen ja puhtaaseen alkutuotantoon ja näiden jalosteisiin. Alue sijaitsee lähellä luontomatkailukohteita, km:n päässä matkailukeskuksista. Kylä on hyvin tavoitettavissa, joskaan ei pääteiden varrella. Ehdoton edellytys tälle kehittymiselle on kaikkien kehittämistahojen hyvä yhteistyö. Hämeenkylällä on luontaiset edellytykset kehittyä agrokeskittymäksi joka hyödyntää perusmaataloutta, elintarvikejalostusta ja matkailua sekä näiden tukipalveluita. 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE Hämeen kylästä muodostuu agrokeskittymä jossa toimivat perusmaatalous, elintarvikejalostus ja matkailu yhtenä kokonaisuutena toisiaan tukien. Tutkimus on toteutettu osana laajempaa kehittämishanketta joka kantaa nimeä Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää menestymisen toimintamalleja lappilaisille maaseutuyrityksille ja kyläalueille. Kehittämishankkeen lähitalousaluetutkimukseen valittuja kyliä olivat Ranuantien palvelukyläalueen lisäksi maatalousvaltaisena kylänä Hämeen kylä Posiolla, Hautajärvi syrjäisenä kylänä Sallassa ja Kaukonen matkailukeskusten läheisenä kylänä Kittilässä. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Kehittämisohjelman ydintavoite on, että kyläyhteisöllä ja sen asukkailla on kyky elää, voida hyvin ja kehittyä ihmisläheisesti. Myönteisen kehityksen ansiosta asukasmäärän kriittinen massa täyttyy, jolloin erilaisten palveluiden, infrastruktuurin ja yrittäjyyden kehittyminen suotuisasti on mahdollista. Tutkimuksessa MTT ja ProAgria Lappi tekivät hyvin tiivistä yhteistyötä keskenään. ProAgrian ja MTT:n asiantuntijat muodostivat tutkimuksessa tiiviin asiantuntijaryhmän joka kokoontui useita kertoja analysoimaan tutkimustuloksia. Tutkimuksessa mukana olleita asiantuntijoita olivat Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi, Keijo Siitonen, ProAgria Lappi, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT ja Rauno Kuha MTT. Tutkimuksessa selvitettiin kylän nykytila johon kytkeytyy olennaisena osana elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toiminta. Tutkimukseen on kuulunut erillisinä toimenpiteinä kyläläisten ryhmähaastattelu, yritysten erilliset haastattelut ja yhdistysten vastuullisten toimijoiden haastattelut. Näillä toimenpiteillä on päästy kartoittamaan kylän tuotannontekijöitä, kylällä tuotettavia tuotteita ja 6

7 palveluita, kylällä harjoitettavaa yhteistyötä ja sen mahdollisuuksia, kyläalueen ja sen tuotteiden markkinointia, kyläalueen sosiaalista pääomaa ja tulevaisuuden ennakointia. Näillä toimenpiteillä on päästy lähestymään parhaalla tavalla tutkimuksen tavoitetta joka on kuvata Hämeen kylän rakenne ja toimintamekanismit. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja, joilla estetään negatiivisia rakennemuutoksia ja päästään luomaan uusia toimintamalleja. Tämän tutkimuksen avulla luodaan kuva siitä millä toimenpiteillä Hämeen kylästä on mahdollista rakentaa menestyvä lähitalousalue. Tutkimuksessa selvitetään lähitalousalueiden eri toimijoiden valmiuksia ja tarkastellaan liiketoimintaympäristön perustekijöitä. Näistä perustekijöistä keskeisimpiä ovat yhteistoiminta ja yhteistyö, julkisen sektorin (lähinnä kunta) elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä. 3. ALUEEN KUVAUS Hämeen kylän alueeseen lasketaan Karjalaisenniemi, Oiva, Luksua, Kännäkkä ja Jaksamo. Alueen etäisyys kuntataajamasta on n km. Alla olevassa karttakuvassa kylät ovat merkittynä Posion kunnan pohjoisosassa. Kännäkkä sijaitsee Karjalaisennimen ja Posion kuntataajaman välillä. Kuva 1 Hämeenkylän alue 7

8 Asukasluku Miehet Naiset Yhteensä Ikärakenne v v 65+ v 15,3 % 70,8 % 13,9 % Taulukko 1 Hämeen kylän alueen asukasluku ja ikärakenne vuoden 2008 tietojen pohjalta. Maatiloja kyläalueella on kaikkiaan mmm tilaston mukaan 18 joista nautakarjaa (maito tai liha) on 13 tilalla, loput ovat merkinnällä muu tuotanto joka tarkoittaa pääasiassa heinäntuotantoa. Tukeen oikeutettuja eloporoja kyläalueella on 4 tilalla. Yrityshaun listauksen mukaan vuonna 2012 kyläalueella on 10 muuta yritystä kuin maatilaa. Yrityskentän kuva on varsin vaihteleva. Maatilayrittäjyys on alueella vahvinta. Maidontuotanto Posiolla on vahvaa ja osin Hämeenkylän tuottajien ansiosta. Lappilaisesta maidontuotannosta on Posion osuus yli 10 %. Yritysneuvojan tekemän haastattelun pohjalta muodostui kuva jossa toimintaa jatkavilla yrittäjillä on halu kehittää toimintaansa, mutta valtaosa yrittäjistä on ns. lopettelemisvaiheessa. Toimitiloja alueelta löytyisi uusille yrittäjille. Elinkeinotoiminnan rahavirrat liikkuvat alueen sisällä vähäisesti. Halukkuutta ostaa tuotteita ja palveluita alueen yrityksiltä oli poikkeuksellisen suuri, mutta koska tarjoama on heikko, joudutaan tukeutumaan ensisijaisesti Posion ja toissijaisesti muiden alueiden tarjontaan. Paikallisia asiakkuuksia ei myöskään juuri ollut, vaan tukeuduttiin laajemman alueen asiakasvirtoihin. Alueella yrittäjät eivät nähneet olevan mitään yksittäistä suurta potentiaalia elinkeinojen kehittymiseen. Matkailu joka pohjautuu luontoon, vesistöihin ja kansallispuistoon nostettiin yrityshaastatteluissa esille, ja sitä tukevana elementtinä suuri yksityisten omistama mökkikanta, joka tulisi saada jotakin kautta vapaille markkinoille vuokralle. Alueen viihtyisä ympäristö sinänsä luo potentiaalia sekä asutuslähiönä, että mökkipaikkana, samoin vapautuneet kiinteistöt. Matkailun osalta Posion houkuttelevuus luo potentiaalia Karjalaisenniemen suuntaan. Alueen ikärakenne on terveellä pohjalla, löytyy monenikäisiä asukkaita. Uusien asukkaiden saamiseksi peruspalvelujen puute on ainakin hidaste. Yhdistystoiminta Hämeen kylän alueella on vähäistä. Karjalaisenniemellä on ollut hyvin vahvasti toimiva maa- ja kotitalousseura joka muuttui vuoden 2011 aikana Hämeenkylän kyläseuraksi. Muita yhdistyksiä ovat Karjalaisenniemen erä ja Jaksamon jahti. Yhteisiä kyläläisten omistamia kokoontumistiloja ei ole. Kunnan lakkauttama koulu on myyty. Kunnalla ei ole kyläalueella sellaisia kiinteistöjä jotka voisivat toimia tarvittaessa kokoontumistiloina. Yksityisiä kokous ja juhlatilaisuuteen sopivia tiloja löytyy useita. Metsästysseuroilla on omat kokoontumistilat Jaksamossa ja Karjalaisenniemellä. Vakituisia kyläalueella toimivia julkisia palveluita ei ole. Kouluaikoina kulkee linja-auto, joka hoitaa koulukuljetukset. Muutoin julkinen liikenne on kutsutaksin varassa. Kylällä toiminut koulu lakkautet- 8

9 tiin 2008 ja koululaiset kuljetetaan kuntataajamaan. Julkiset palvelut tarjotaan kuntataajamassa Posion kunnan strategian mukaisesti. Hämeenkylän alue sijaitsee laajassa keskiössä jota ympäröivät Suomu 60 km, Sallatunturi 100 km, Ruka (Kuusamo) 65 km, Riisitunturin kansallispuisto 12 km, Kirintövaara 25 km, Posion kuntataajama 20 km ja Pentikin keramiikkakeskus samoin 20 km. Posio on kuuluisa luonnostaan. Riisitunturin kansallispuisto ja Korouoma ovat kansainvälisesti tunnettuja luontokohteita. Posion vesistö on poikkeuksellisen runsas ja Posiolainen muikku ja muikkumarkkinat ovat saaneet oman maineensa. Kajaanin AMK:n julkaisusta vuodelta 2011 Koillis-Suomen matkailutalous, on hyvin nähtävissä Kuusamon matkailun Posiolle ulottuvat mahdollisuudet. Vuonna 2009 Kuusamon arvonlisäverollinen välitön matkailutulo oli miljoonaa euroa. Posion arvonlisäverollinen välitön matkailutulo muodostui seuraavasti: korjaamot ja huoltamot euroa, yleisvähittäiskauppa 3.0 miljoonaa euroa, muu vähittäiskauppa 1.9 miljoonaa euroa, majoitus ja ravitsemus 3.0 miljoonaa euroa, liikenne euroa sekä virkistys- ja muut palvelut euroa. Yhteensä Posion välitön matkailutulo vuonna 2009 oli 8.8 miljoonaa euroa. Posion ja Kuusamon yhteenlaskettu arvonlisäverollinen matkailutulo oli tuolloin noin 121 milj.. (Pekka Kauppila 2011) Kun lisätään tähän Kemijärvi ja Salla, puhutaan tuolloin vähintään noin 200 miljoonan euron matkailutulosta sadan kilometrin säteellä. Alla olevasta taulukosta 2 näkyy Posion kunnan asukasmäärän kehitys vuoteen Vuosi Asukasluku T Taulukko 2 Posion kunnan väkimääräennuste (tilastokeskus) Toimiala henkeä Alkutuotanto 293 Jalostus 270 Yksityiset palvelut 315 Julkiset palvelut 419 tuntematon 23 yhteensä 1320 Taulukko 3 Posion kunnan toimialajakauma työssä käyvien kesken 2007 (Lapin liitto) Toimialajakaumasta näkyy hyvin Posion kunnan elinkeinorakenne. Alkutuotannon osuus on Posiolla keskimääräistä vahvempi. Jalostus näkyy myös vahvana, tähän vaikuttaa merkittävästi Fenestra Oy:n ja Pentikin toimipisteet Posiolla puun ja keramiikan jalostuksena. 9

10 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Lähtökohtana tutkimukselle oli saada monipuolinen ja kaikkia tahoja koskeva kuva tutkittavan kyläalueen nykytilasta, mahdollisuuksista, rajoitteista ja julkisen sektorin toimintastrategiasta. Erityisen merkittävä painoarvo tutkimuksessa annetaan eri toimijaryhmien näkemykselle ja näiden näkemysten yhdistämiselle toimivaksi kehittämisohjelmaksi. Alla tutkimuksen toteutus on kuvattu prosessikaaviona. Lähitalousalueen tutkimusprosessi Nykytilan analyysi Kolmannen sektorin haastattelut Ryhmähaastattelut Elinkeinoelämän haastattelut Julkisen sektorin haastattelut Tulosten kokoaminen Tulosten yhteenveto ja analysointi Luonnoksen kirjoittaminen ja kommentit Luonnoksen esittely tutkittavassa kohteessa Lopputuotoksen rakentaminen ja luovutus Kuva 2 Prosessikaaviossa ilmenee tutkimuksen toteutusta Tutkimusprosessin vaiheiden kuvaukset Nykytila-analyysi Tutkittavasta lähitalousalueesta ja kunnasta kerättiin tutkimuksen kannalta tarkoituksen mukainen sellainen tieto, joka mahdollisimman hyvin kuvaa lähitalousalueen nykytilaa. Kerättyä tietoa täydennettiin testaamalla saatua aineistoa lähitalousalueen ja kuntien edustajien haastatteluilla. Testauksesta saaduilla palautteilla aineiston pohjalta laadittiin lähitalousalueiden nykytilakuvaus. Haastattelut Haastattelut suorittivat hankkeen käytössä olevat asiantuntijat. Haastatteluja tehtiin neljällä eri tavalla. Ensin käytiin ryhmähaastattelu jonka pohjalta luotiin sapluuna kolmannen sektorin, yritysten edustajien sekä julkisen sektorin haastatteluille. Ryhmähaastattelut suoritettiin talven aikana kahtena ajankohtana. ProAgrian yritysasiantuntijat haastattelivat kaikki tiedossa olevat tavoitetut ja yritykset. Näissä haastatteluissa tavoiteasettelu oli sama 10

11 kuin ryhmähaastatteluissa. Näkökulmina olivat kuitenkin yrityksen nykytilanne suhteessa kyläalueen tuomiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. MTT:n asiantuntija haastatteli kyläalueen yhdistykset. Näissä haastatteluissa kartoitettiin yhdistyksen toiminnan laajuutta, tulevaisuuden suunnitelmia ja vaikuttavuutta kyläalueella. Samoin haastateltiin myös julkisen sektorin edustajista keskeiset kyläalueen kehittämiseen vaikuttavat toimijat. Näissä haastatteluissa kartoitettiin julkisen sektorin näkemystä ja toiveita kyläalueen kehittämiseen. Tulokset Haastattelut analysoitiin jokaisen vaiheen jälkeen yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa. Tuloksista rakennettiin aluetta kuvaava nelikenttäanalyysi. Ryhmähaastatteluista saatu aineisto koostettiin ja luokiteltiin aluetta parhaiten kuvaavien teemojen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Teemojen pohjalta saadun tuotoksen avulla ja nykytilakatsausta hyödyntäen saatiin rakennettua lähitalousalueen mahdollisuuksien kuva, jossa eri tahot (julkinen, elinkeinoelämä, yhteisöt) ovat huomioitu. Tulosten pohjalta johdateltiin eri toimijatahoja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Luonnos esiteltiin kyläalueella ryhmätilaisuudessa. Tilaisuudessa Pyydettiin kyläläisiä kommentoimaan luonnosta ja tekemään mahdollisia muutosehdotuksia. Saatujen kommenttien pohjalta laadittiin lopullinen asiakirja joka luovutetaan asianomaisille tahoille. 5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Ryhmähaastatteluiden tulosten yhteenvetona laadittiin nelikenttäanalyysi josta on nähtävissä kyläalueen haasteet ja mahdollisuudet kyläläisten näkemänä. Vahvuudet Vesistöjä Rantatontteja Tyhjiä kiinteistöjä Maatiloja Metsistä suurin osa yksityismaana Riisitunturi, marjamaat, kalastusta, poroja, lihanleikkuuta, 4 porotilaa Myytäviä yrityksiä Tontteja löytyy edullisella hinnalla ja kunta antaa rakennuslupia. Lapsiperheet rakentavat alueelle. Mahdollisuudet Paljon käyttämättömiä loma-asuntoja Vesistöjä Rantatontteja Riisitunturi, marjamaat, kalastusta, poroja Ruka Pentik Kirintövaara Matkailu Luonto Kohtuulliset etäisyydet Työssäkäyntimahdollisuus 11

12 Heikkoudet Huonot julkiset palvelut Heikot nettiyhteydet Heikot kännykkäyhteydet yrittäjien ikääntyminen Huonokuntoiset ja vaaralliset tiet Nuorten työllistymisen heikkous, yhteistyön tekeminen vähäistä Uhat Uhkana kuntarakenteen kestäminen, Julkisen talouden tilanne Mikäli ympäröiviä mahdollisuuksia ei käytetä, on kehittäminen vaikeaa ja alue näivettyy Taulukko 3 Ryhmähaastattelun ja yhdistyshaastatteluiden nelikenttäanalyysin yhteenveto Vahvuudet Vahvuutena alueella nousee selkeästi esille vahva perusmaatalous- ja poroelinkeino. Monipuolinen luonto ja rakennusmahdollisuudet ovat hyvät. Maanomistus on yksityisellä sektorilla, joka nähdään myös vahvuutena. Riisitunturin kansallispuisto on aivan alueen vieressä. Yhteydet ympäröiviin matkailukeskuksiin ovat kohtuulliset. Heikkoudet Keskeisenä heikkoutena nousevat esille julkisen sektorin huonot panostukset alueelle. Sähköiset yhteydet ovat vaihtelevan huonot, tiet koetaan huonoiksi ja paikoin jopa vaarallisiksi. Julkisia palveluita alueelta ei myöskään löydy. Maaseudun yleinen ilmiö ikääntyminen ja nuorten pois muutto koettelee myös Hämeenkylän aluetta. Mahdollisuudet Runsas vajaakäytössä oleva mökkikanta ja ympäröivät matkailukeskukset ovat selkeä mahdollisuuskenttä. Monipuolinen luonto, kansallispuisto ja rakentamattomat rantatontit ovat lisäarvo. Etäisyydet ympäröiviin matkailukeskuksiin ovat kohtuulliset. Tiestö ja etäisyydet antavat mahdollisuuden sekä työssäkäyntialueena, että matkailualueena. Uhat Uhkana koetaan varsinkin haastatteluajankohtana esillä ollut kuntarakenteen muutospaineet ja julkisen talouden kriisi. Nämä mahdolliset muutokset vähentävät julkisen sektorin panostusmahdollisuuksia alueen kehittämiseksi. Mitkä ovat ne tekijät joiden avulla tutkittavien kylien haastatteluiden tuloksia ja nelikenttäanalyysiä voi lähteä purkamaan toimenpiteiksi? Tätä kysymystä pohdittiin asiantuntijakokouksissa ja näiden pohdintojen lopputuloksena syntyi kuvassa oleva ympyrä kehittämisen osa-alueista. 12

13 Kuva 3 Kehittämisen kokonaisuutta kuvaava ympyrä kehittämisen osaalueista KEHITTÄMISEN OSA-ALUEET Asuminen Yrittäjyys/ toimeentulo Yhtesöllis Yhteisöllisyys Lähidemokratia Palvelut Infrastruktuuri turi Tämä ympyrä pitää sisällään kaikki elämiseen tarvittavat osa-alueet. Mitään näistä osa-alueista ei voi ottaa pois elämän perusedellytysten kärsimättä. Asuminen vaatii toimivan infrastruktuurin, toimeentulon, palvelut, yhteisön ja vaikuttamismahdollisuuden. Yrittäjyys ei ole mahdollista ilman toimivaa infrastruktuuria. Palveluita ei voida järjestää jos ympyrän muita osa-alueita ei ole olemassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken toiminnan, asumisen ja kehittämisen ehto. Jotta asumisella on suotuisia edellytyksiä, täytyy palveluiden olla tavoitettavissa kohtuullisella tavalla. Ihminen on sosiaalinen yksilö joka tarvitsee yhteisöllistä toimintaa ja sosiaalisia kontakteja. Jokainen osa-alue tarvitaan jotta monipuolinen kehittäminen voi onnistua. Tällä kuvalla on tarkoitus osoittaa se kuinka kokonaisuus täytyy huomioida ja kaikkien elämän osa-alueiden täytyy perustasolla olla kunnossa jotta kehittäminen ja kehittyminen ovat mahdollista. Tämä kuvaaja voidaan sijoittaa mihin hyvänsä yhteisöön, taajamaan, kaupunkiin tai kylään. Kaiken kokoisissa asuintaajamissa ovat voimassa samat elämisen ja perustarpeiden lainalaisuudet. 13

14 5.1. Asuminen Tavoite Hämeen kylän alueella on riittävästi rakennuspaikkoja/myytäviä kiinteistöjä. Alue on asuinympäristönä haluttu ja viihtyisä. Tavoitteena on kylä jossa on viihtyisä, yhteisöllisyyttä tukeva ympäristö. Kulkuyhteydet ja sähköiset yhteydet mahdollistavat tasavertaisen asumisen, tämä antaa mahdollisuuden työskennellä etätyönä tai kulkea kauempanakin töissä. Yrittämisen esteet eivät tule puutteellisten tieyhteyksien ja tietoverkkojen kautta. Toimenpiteet Kartoitetaan riittävä määrä rakennettavia tontteja ja myytäviä kiinteistöjä. Ryhdytään kartoittamaan yksityisten tahojen omistamia tontteja ja varmistetaan maa-alueiden saatavuus. Alueen asutuksen kehittämisen yhteydessä tehdään myös markkinointia alueen mahdollisuuksista asuinja yritysympäristönä. Kunta omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että sähköiset tietoverkot ja julkiset tiet saadaan alueen asukkaita tyydyttävään kuntoon Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Hämeen kylässä on monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä ja vahva perusmaatalouden toimijajoukko joka toimii yrittäjämäisesti ja hakee uusia toimintamalleja ja asiakkuuksia. Kyläalueelle syntyy perusmaatalouden, elintarviketuotannon ja matkailun keskittymä. Tässä yrittäjyydessä on hyödynnetty paikallinen luonto, ympäröivät matkailukeskukset, kansallispuisto, vajaakäytössä oleva mökkikanta ja paikallinen osaaminen. Alueelle syntyy yrittäjyyttä joka tarjoaa tuotteita ja palveluita paikallisesti ja ympäröiviin matkailukeskuksiin. Yrittäjät ja alueen muu asutus ovat tietoisia kyläalueen mahdollisuuksista ja palveluista. Yritykset tekevät yhteistyötä keskenään. Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintamiseen. Tässä mallintamisessa käytetään alan osaamista hallitsevaa yritysasiantuntijuutta. Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi ja keskinäisen yhteistyön rakentamiseksi. Käynnistetään toimenpiteet mökkitietokannan rakentamiseksi. Laaditaan suunnitelma alueen markkinoimiseksi yritysympäristönä ja matkailijoiden majoitus- ja luontolomakohteena Palvelut Tavoite Riittävät peruspalvelut lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja mahdollistavat osaltaan väkiluvun kasvun. Hämeen kylässä on monipalvelupiste jossa on tarjolla julkisia peruspalveluita ja yksityisiä palveluita. Monipalvelupiste tarjoaa myös yhteisiä kokoontumistiloja. Asutuksen lisääntyminen luo alueelle mahdollisuuden yksityisen palvelurakenteen monipuolistumiselle. Tämä edelleen lisää alueen vetovoimaisuutta. Kylän omien palveluiden 14

15 käyttö on jatkossa ensisijaisena vaihtoehtona niiden saatavuuteen perustuen. Toimenpiteet Käynnistetään Hämeen kylän Palveluiden kartoitus johon liittyy kunnan selvitys yhdessä kyläläisten kanssa monipalvelupisteen perustamisen mahdollisuuksista. Tähän monipalvelupisteeseen liittyy yksityisten ja julkisten palveluiden tarjoaminen tietyiltä osin kyläalueella. Yksityisten palveluiden kannattavaan tuottamisen vaaditaan ns. kriittistä massaa Yhteisöllisyys Tavoite Hämeen kylän alueen ihmiset osallistuvat aktiivisesti kyläalueen yhteiseen kehittämiseen ja kokevat yhteisöllisen toiminnan tärkeäksi. Alueen asukkaat tuovat aktiivisesti mielipiteensä julki yhteisen vaikuttamiskanavan kautta. Alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana. Toiminta on vireää ja kyläaluetta edustava yhdistys on alueella tunnustettu yhteinen toimija. Toimenpiteet Hämeen kylää aluetta kuvaavana asuinalueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti. Alueen asukkaat ja yhdistykset liittyvät mukaan aluetta edustavaan Hämeen kylän kyläseuraan. Ryhdytään toimenpiteisiin alueen identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnittelemiseksi. Nämä tapahtumat ovat vuosittain toistuvia ja tapahtumia aktiivisesti uusitaan ja kehitetään. Alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi alueelle joko vierailulla tai tapahtumien yhteydessä. Järjestetään kuukausittainen kylätapaaminen jonkin teeman ympäriltä Lähidemokratia Tavoite Kyläläiset tuovat aktiivisesti julki mielipiteensä kyläalueensa kehittämisessä. Kanavana käytetään aluetta edustavaa yhdistystä, luottamushenkilöitä ja kunnan viranhaltijoita. Julkinen sektori ottaa vastaan alueelta tulevan viestin ja suhtautuu siihen asiaan liittyvällä vakavuudella. Toimenpiteet Edellä kuvattu tavoitetila on mahdollista saavuttaa ainoastaan kyläaluetta edustavan yhdistyksen aktivoitumisen kautta. Toiminnan tulee kyläalueen yhteisöllisellä sektorilla suunnitelmallista, ennakoivaa ja alueen ihmisiä motivoivaa. Lähidemokratian toteutuminen edellyttää yhteisöllisen toiminnan aktiivisuutta Infrastruktuuri Tavoite Hämeen kylän alueella tietoliikenne toimii moitteettomasti, puhelinverkossa ei ole katvealueita ja tiestöt ovat alueen ihmisiä tyydyttävässä kunnossa. Yleinen Infrastruktuuri on sellainen, että se ei toimi esteenä 15

16 mahdolliseen alueelle muuttoon. Varmistetaan että maankäytölliset ongelmat eivät nouse elinkeinojen kehittämisen esteeksi mm. matkailun reitistöt. Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin sen selvittämiseksi miten ja missä vaiheessa tietoliikenne- ja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle. Tiestön osalta tarkistetaan mahdolliset vaaralliset osuudet ja epäkohdat ja viedään niistä viestiä tiestön kunnossapidosta vastaaville tahoille. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1. Elinkeinoelämä Matkailu 1. Mökkipörssi Kartoitus mökeistä, tämä työ on elinkeinojen kehittäjän tehtävä. Suuri osa mökeistä on selkeässä vajaakäytössä. Ympäröivä elinkeinoelämä ja luonto mahdollistavat erinomaisesti kehittämisen. 2. Luontoteemat Metsästys, retkeily ja kalastus ovat asioita jotka sopivat kyläalueen mahdollisuuksiin erittäin hyvin. Tämä edellyttää metsästysseurojen ja yritysten yhteistyön käynnistämistä ja valmiita palvelupaketteja. 3. Luonnonpuiston, Kirintövaaran, keramiikan ja kuntataajaman läheisyyden hyödyntäminen, 4. Agrokeskittymä joka pitää sisällään maatilayrittäjien uudet liiketoimintamallit uusine asiakkaineen ja lyhyine jakeluketjuineen yhteistyössä elintarvikkeiden jatkojalostuksen ja matkailun kanssa. Palvelut 1. Kotiapu/hoivapalvelu Vanhusten hoivapalveluita liikkuvana palveluna, voi sisältää kotipalveluita kodinhoitoon liittyen ja muuta apua ja auttamista. 2. Parturi/kampaamo, hierontapalvelut/fysiologinen hoito mahdollisen monipalvelukeskuksen yhteyteen osa- tai kokoaikaisena. Tämä paikkaa alueella selkeästi olevan vajauksen ja on mahdollinen käynnistää pienellä pääomalla. Tosin edellyttää silti riittävän asiakaspotentiaalin 16

17 6.2. Kolmas sektori Alueen yleisen kuvan luominen 1. Alueen markkinointikanava Edellyttää alueen yhteisen formaatin rakentamista. Tämä sisältää kuvauksen alueen tuotteista ja palveluista. Markkinointi edellyttää yhteistä toimijaa joka vastaa näkyvyydestä kokonaisuuden osalta. Tässä markkinoinnissa täytyy olla alueen yrittäjien linkit ja paikallistoimijoiden linkit. 2. Alueen yhteinen edunvalvoja Hämeen kylän kyläseura ry perustettu ja sen tehtävänä on tuoda esille alueen asukkaiden yhteinen mielipide eri asioihin. Samalla sen tehtävänä on osaltaan rakentaa yhteistä kyläkuvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhdistys alueen asukkaiden edunvalvoja. 3. Monipalvelukeskus Monipalvelukeskus on yksi edellytys kyläalueen yhteisen toiminnan kehittämiselle. sisältävät yhteiset kokoontumistilat, palvelutoimintoja, kunnan tarjoamia palveluja yhteistyössä kunnan, yksityisen sektorin ja alueen yhteisöjen kanssa. Keskus on alueen ihmisiä ja yhteishenkeä kokoava. Edellyttää suunnitelman joka sisältää rahoituksen, käytön ja vastuunjaon Julkinen sektori Kaavoitus Asioita jotka vaikuttavat suoraan alueen viihtyisyyteen ja ovat julkisen sektorin panostuksesta riippuvaisia 1. Palveluiden kehittäminen Julkiset palvelut jotka vaikuttavat suoraan kyläalueen käyttöarvoon, ovat muun muassa terveydenhuolto, päivähoito ja palvelupiste. 2. Infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito Tietoverkkojen rakentaminen ja ylläpito ovat alueen vetovoimaisuuden kannalta edellytys. Julkiset tiet ja niiden ylläpito ja puhelinverkon rakentaminen ovat aivan yhtä tärkeitä. 17

18 6.4. Toimenpidetaulukko Asuminen Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Etätyöskentelymahdollisuus Toimivat sähköiset yhteydet Kunnossa oleva tiestö Riittävästi rakennettavia tontteja Myytäviä kiinteistöjä Asutuskeskittymä Tonttien ja myytävien kiinteistöjen kartoitus Alueen kaavoitus Sähköiset tietoverkot ja julkiset tiet saadaan alueen asukkaita tyydyttävään kuntoon Posion kunta Kyläalueen asukkaiden ja yritysten yhteistyö Elinkeinojen kehittäjäyhteisö Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä ja vahva perusmaatalouden toimijajoukko Vahva yhteistyöverkosto Alueelle syntyy yrittäjyyttä joka tarjoaa palveluita paikallisesti ja ympäröiviin matkailukohteisiin Kyläalueen mahdollisuudet, palvelut ja tuotteet tiedetään Alueelle syntyy maatalouden, bioenergian ja erikoistuneen elintarviketuotannon, sekä yrittäjyyden keskittymä Keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintaminen ja keskittymän suunnittelu ja markkinointi Käytetään alan osaamista hallitsevaa yritysasiantuntijuutta Käynnistetään toimenpiteet mökkitietokannan rakentamiseksi Laaditaan suunnitelma alueen markkinoimiseksi yritysympäristönä ja matkailijoiden majoitusja luontolomakohteena Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi Elinkeinojen kehittäjäorganisaatiot Kunta Yrittäjät 18

19 Palvelut Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Rakennetaan monipalvelupiste jossa on tarjolla julkisia peruspalveluita ja yksityisiä palveluita sekä kylän kokoontumistila Kyläalueen asukkaat Yhteisöt Posion kunta Kylän omien palveluiden ja tuotteiden käyttö on ensisijaisena vaihtoehtona Palveluiden kartoitus johon liittyy kunnan selvitys monipalvelupisteen perustamisen mahdollisuuksista yhdessä kyläläisten kanssa Elinkeinoyhtiö Yhteisöllisyys Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Alueen ihmiset osallistuvat aktiivisesti kyläalueen yhteiseen kehittämiseen ja kokevat yhteisöllisen toiminnan tärkeäksi Hämeenkylää asuinalueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti Posion kunta Yhdistys on alueella tunnustettu yhteinen toimija Alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana Hämeenkylän alueen kehittymiskirja on käytössä Asukkaat ja yhdistykset liittyvät mukaan aluetta edustavaan Hämeenkylän kyläseuraan Identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnitteleminen Alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi Kehittymiskirjan suunnittelu ja käyttöönotto Ympäristösuunnitelman laatiminen Hämeenkylän asukkaat Alueen yhdistykset Elinkeinoyhtiö Asiantuntijat 19

20 Lähidemokratia Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Kyläläiset tuovat aktiivisesti julki mielipiteensä kyläalueensa kehittämisessä Kyläaluetta edustavan yhdistyksen toiminnan aktivoiminen toiminnan suunnittelulla Kylien asukkaat Posion kunta Kanavana käytetään aluetta edustavaa yhdistystä, luottamushenkilöitä ja kunnan viranhaltijoita Julkinen sektori ottaa vastaan alueelta tulevan viestin ja suhtautuu siihen asiaan liittyvällä vakavuudella Yhteisöllisen toiminnan tulee olla suunnitelmallista, ennakoivaa ja alueen ihmisiä aktivoivaa Infrastruktuuri Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Tietoliikenne toimii Posion kunta moitteettomasti Puhelinverkossa ei ole katvealueita Tiestöt ovat alueen ihmisiä tyydyttävässä kunnossa Selvitetään miten ja missä vaiheessa tietoliikenne- ja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle Tiestön osalta tarkistetaan mahdolliset vaaralliset osuudet ja epäkohdat ja viedään niistä viestiä tiestön kunnossapidosta vastaaville tahoille 20