HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA"

Transkriptio

1 HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Hämeen kylästä muodostuu agrokeskittymä jossa toimivat perusmaatalous, elintarvikejalostus ja matkailu yhtenä kokonaisuutena toisiaan tukien Rauno Kuha MTT Rovaniemi

2 Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT, Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Keijo Siitonen ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi Kannen kuva Reino Hämeenniemi 2

3 TERVEHDYSSANAT Pitelet nyt käsissäsi kehittämisohjelmaa joka on laadittu tavalla jota ei tiettävästi Suomessa ole aikaisemmin toteutettu. Tämän kehittämisohjelman tekemisessä on huomioitu kaikki ne osatekijät jotka ovat vaikuttamassa tämän kehittämisohjelman kohdealueen tulevaisuuteen. Toimenpiteiden analysoinnissa on käytetty sekä tutkimuksen, että neuvonnan asiantuntijuutta. Tämän kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta kunnassa, yrityksissä, yhdistyksissä ja yksittäisissä ihmisissä uskoa tulevaisuuteen ja halua tehdä yhdessä töitä oman ympäristön kehittämisen hyväksi. Viimekädessä meidän asuinympäristön kehittyminen on kiinni itsestämme. Tämä kehittämisohjelma kertoo meille sen mitä meidän tulisi tehdä jotta kehittyminen olisi mahdollista. Kehittämisohjelman valmistuminen on ensimmäinen askel sen kohdealueen toimenpiteissä. Seuraavaksi ryhdymme yhdessä laatimaan työkirjaa siitä miten tämän ohjelman toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Ole hyvä ja tutustu sisältöön. Rovaniemellä marraskuussa 2012 Rauno Kuha Kuva Reino Hämeenniemi 3

4 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE ALUEEN KUVAUS TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Asuminen Yrittäjyys/toimeentulo Palvelut Yhteisöllisyys Lähidemokratia Infrastruktuuri TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Elinkeinoelämä Kolmas sektori Julkinen sektori Toimenpidetaulukko

5 1. TIIVISTELMÄ Hämeen kylän alue sijaitsee Posiolla, kuntataajaman pohjois-puolella. Kyläalue on laaja ja kylät kaukana toisistaan. Etäisyys kuntataajamaan, Aholaan on noin km, riippuen mittauspaikasta kyläalueella. Lähimpänä Posion kuntataajamaa on Kännäkkä ja Karjalaisenniemi ja etäisimmät kylät ovat Jaksamo, Luksua ja Oiva. Tämä kyläkokonaisuus on vahvaa maatalousaluetta ja tämä näkyy elinvoimaisina perusmaataloutta sekä porotaloutta harjoittavina maatiloina. Oman leimansa kyläalueeseen ja sen elinkeinorakenteeseen antaa myös Kuusamon, Rukan, Riisitunturin, Kirintövaaran, Pentikin ja Kuntataajaman sijainti ympäröivissä keskuksissa. Kaikki edellä mainitut kohteet ovat 70 km:n säteen etäisyydellä kyläalueen keskikohdasta mitattuna. Nämä kohteet mahdollistavat kyläalueelle lähiöasumisen piirteitä. Alueelta kuljetaan töissä lähes kaikissa edellä mainituissa kohteissa. Vuoden 2008 tilastotiedon mukaan Hämeen kylän alueella oli asukkaita 288. Vahvinta kyläalueella asutus on Karjalaisenniemellä, josta etäisyys kuntataajamaan on noin 18 km. Muissa kylissä asutus on vähäisempää. Matkailullisesti alueen sijaintia voisi hyödyntää ympäröivien matkailukohteiden osalta, mutta mahdollisuus tältä osin on lähes kokonaan käyttämättä. Sijainnista johtuen aluetta voi hyödyntää työssäkäyntialueena ja kysyntää asuinpaikoista tuntuu olevankin. Tässä on myös yksi sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Rakennuspaikkojen lisäämiseksi tulevatkin katseet kohdistaa yksityisiin maanomistajiin. Julkiset palvelut puuttuvat kyläalueelta kokonaisuudessaan. Terveydenhuolto, koulu ja kirjasto ovat kuntataajamassa Aholassa kuten myös yksityiset palvelun tarjoajat. Alueen kehittyminen onkin sidoksissa vahvasti asukaspohjan lisääntymiseen. Asukaspohjan lisääntyminen taas edellyttää toimenpiteitä jolla alueelle saadaan uusia asukkaita jotka ovat palvelurakenteen kehittymisen edellytys. Kyläläisten kanssa käytyjen keskusteluiden yhteydessä on noussut esille Monipalvelukeskuksen / kylätalon rakentaminen. Tässä onkin yksi mahdollisuus avata palveluiden tarjoaminen kyläalueella. Tämä keskus olisi yhteinen kokoontumistila ja kunnan sekä yksityisten palveluiden tarjoaja. Kun kartoitetaan Hämeen kylän aluetta ympäröivää seutua, tulee vastaan eri etäisyyksillä olevat matkailukohteet. Yksistään Kuusamon (65 km) matkailutulo on vuodessa yli 100 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään Posio (20 km), Salla (100 km) ja Kemijärvi (80 km), puhutaan jo noin 200 miljoonan matkailutulosta alle 100 kilometrin säteellä Hämeen kylän alueesta. Kyläalueen monipuolinen luonto ja vesistö ovat näiltä osin lähes kokonaan hyödyntämättä. Yksistään Suolijärvet muodostavat Hämeen kylän kupeeseen mittavan vesistön. Ympäröivien matkailukohteiden asiakaspotentiaali ja näiden kehittämismahdollisuudet antaisivat tähän hyvän mahdollisuuden. Tässä kehittämisohjelmassa on Hämeen kylän kehittämisen osa-alueet jaettu asumiseen, yrittäjyys/toimeentuloon, palveluihin, yhteisöllisyyteen, lähidemokratiaan ja infrastruktuuriin. Näiden osa-alueiden toimenpiteet 5

6 on sitten koottu yhteen elinkeinoelämää, kolmatta sektoria ja julkista sektoria koskeviksi toimenpiteiksi. Hämeen kylän alueen väkimäärän kehittyminen edellyttää elinkeinollisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi alueen aktiivista sisäistä ja ulkoista markkinointia. Markkinoinnin avulla alueelle on mahdollista luoda vetovoimainen profiili. Hämeen kylän alueen myönteinen kehittyminen edellyttää profiloitumista luontoon, asumiseen ja puhtaaseen alkutuotantoon ja näiden jalosteisiin. Alue sijaitsee lähellä luontomatkailukohteita, km:n päässä matkailukeskuksista. Kylä on hyvin tavoitettavissa, joskaan ei pääteiden varrella. Ehdoton edellytys tälle kehittymiselle on kaikkien kehittämistahojen hyvä yhteistyö. Hämeenkylällä on luontaiset edellytykset kehittyä agrokeskittymäksi joka hyödyntää perusmaataloutta, elintarvikejalostusta ja matkailua sekä näiden tukipalveluita. 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE Hämeen kylästä muodostuu agrokeskittymä jossa toimivat perusmaatalous, elintarvikejalostus ja matkailu yhtenä kokonaisuutena toisiaan tukien. Tutkimus on toteutettu osana laajempaa kehittämishanketta joka kantaa nimeä Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää menestymisen toimintamalleja lappilaisille maaseutuyrityksille ja kyläalueille. Kehittämishankkeen lähitalousaluetutkimukseen valittuja kyliä olivat Ranuantien palvelukyläalueen lisäksi maatalousvaltaisena kylänä Hämeen kylä Posiolla, Hautajärvi syrjäisenä kylänä Sallassa ja Kaukonen matkailukeskusten läheisenä kylänä Kittilässä. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Kehittämisohjelman ydintavoite on, että kyläyhteisöllä ja sen asukkailla on kyky elää, voida hyvin ja kehittyä ihmisläheisesti. Myönteisen kehityksen ansiosta asukasmäärän kriittinen massa täyttyy, jolloin erilaisten palveluiden, infrastruktuurin ja yrittäjyyden kehittyminen suotuisasti on mahdollista. Tutkimuksessa MTT ja ProAgria Lappi tekivät hyvin tiivistä yhteistyötä keskenään. ProAgrian ja MTT:n asiantuntijat muodostivat tutkimuksessa tiiviin asiantuntijaryhmän joka kokoontui useita kertoja analysoimaan tutkimustuloksia. Tutkimuksessa mukana olleita asiantuntijoita olivat Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi, Keijo Siitonen, ProAgria Lappi, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT ja Rauno Kuha MTT. Tutkimuksessa selvitettiin kylän nykytila johon kytkeytyy olennaisena osana elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toiminta. Tutkimukseen on kuulunut erillisinä toimenpiteinä kyläläisten ryhmähaastattelu, yritysten erilliset haastattelut ja yhdistysten vastuullisten toimijoiden haastattelut. Näillä toimenpiteillä on päästy kartoittamaan kylän tuotannontekijöitä, kylällä tuotettavia tuotteita ja 6

7 palveluita, kylällä harjoitettavaa yhteistyötä ja sen mahdollisuuksia, kyläalueen ja sen tuotteiden markkinointia, kyläalueen sosiaalista pääomaa ja tulevaisuuden ennakointia. Näillä toimenpiteillä on päästy lähestymään parhaalla tavalla tutkimuksen tavoitetta joka on kuvata Hämeen kylän rakenne ja toimintamekanismit. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja, joilla estetään negatiivisia rakennemuutoksia ja päästään luomaan uusia toimintamalleja. Tämän tutkimuksen avulla luodaan kuva siitä millä toimenpiteillä Hämeen kylästä on mahdollista rakentaa menestyvä lähitalousalue. Tutkimuksessa selvitetään lähitalousalueiden eri toimijoiden valmiuksia ja tarkastellaan liiketoimintaympäristön perustekijöitä. Näistä perustekijöistä keskeisimpiä ovat yhteistoiminta ja yhteistyö, julkisen sektorin (lähinnä kunta) elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä. 3. ALUEEN KUVAUS Hämeen kylän alueeseen lasketaan Karjalaisenniemi, Oiva, Luksua, Kännäkkä ja Jaksamo. Alueen etäisyys kuntataajamasta on n km. Alla olevassa karttakuvassa kylät ovat merkittynä Posion kunnan pohjoisosassa. Kännäkkä sijaitsee Karjalaisennimen ja Posion kuntataajaman välillä. Kuva 1 Hämeenkylän alue 7

8 Asukasluku Miehet Naiset Yhteensä Ikärakenne v v 65+ v 15,3 % 70,8 % 13,9 % Taulukko 1 Hämeen kylän alueen asukasluku ja ikärakenne vuoden 2008 tietojen pohjalta. Maatiloja kyläalueella on kaikkiaan mmm tilaston mukaan 18 joista nautakarjaa (maito tai liha) on 13 tilalla, loput ovat merkinnällä muu tuotanto joka tarkoittaa pääasiassa heinäntuotantoa. Tukeen oikeutettuja eloporoja kyläalueella on 4 tilalla. Yrityshaun listauksen mukaan vuonna 2012 kyläalueella on 10 muuta yritystä kuin maatilaa. Yrityskentän kuva on varsin vaihteleva. Maatilayrittäjyys on alueella vahvinta. Maidontuotanto Posiolla on vahvaa ja osin Hämeenkylän tuottajien ansiosta. Lappilaisesta maidontuotannosta on Posion osuus yli 10 %. Yritysneuvojan tekemän haastattelun pohjalta muodostui kuva jossa toimintaa jatkavilla yrittäjillä on halu kehittää toimintaansa, mutta valtaosa yrittäjistä on ns. lopettelemisvaiheessa. Toimitiloja alueelta löytyisi uusille yrittäjille. Elinkeinotoiminnan rahavirrat liikkuvat alueen sisällä vähäisesti. Halukkuutta ostaa tuotteita ja palveluita alueen yrityksiltä oli poikkeuksellisen suuri, mutta koska tarjoama on heikko, joudutaan tukeutumaan ensisijaisesti Posion ja toissijaisesti muiden alueiden tarjontaan. Paikallisia asiakkuuksia ei myöskään juuri ollut, vaan tukeuduttiin laajemman alueen asiakasvirtoihin. Alueella yrittäjät eivät nähneet olevan mitään yksittäistä suurta potentiaalia elinkeinojen kehittymiseen. Matkailu joka pohjautuu luontoon, vesistöihin ja kansallispuistoon nostettiin yrityshaastatteluissa esille, ja sitä tukevana elementtinä suuri yksityisten omistama mökkikanta, joka tulisi saada jotakin kautta vapaille markkinoille vuokralle. Alueen viihtyisä ympäristö sinänsä luo potentiaalia sekä asutuslähiönä, että mökkipaikkana, samoin vapautuneet kiinteistöt. Matkailun osalta Posion houkuttelevuus luo potentiaalia Karjalaisenniemen suuntaan. Alueen ikärakenne on terveellä pohjalla, löytyy monenikäisiä asukkaita. Uusien asukkaiden saamiseksi peruspalvelujen puute on ainakin hidaste. Yhdistystoiminta Hämeen kylän alueella on vähäistä. Karjalaisenniemellä on ollut hyvin vahvasti toimiva maa- ja kotitalousseura joka muuttui vuoden 2011 aikana Hämeenkylän kyläseuraksi. Muita yhdistyksiä ovat Karjalaisenniemen erä ja Jaksamon jahti. Yhteisiä kyläläisten omistamia kokoontumistiloja ei ole. Kunnan lakkauttama koulu on myyty. Kunnalla ei ole kyläalueella sellaisia kiinteistöjä jotka voisivat toimia tarvittaessa kokoontumistiloina. Yksityisiä kokous ja juhlatilaisuuteen sopivia tiloja löytyy useita. Metsästysseuroilla on omat kokoontumistilat Jaksamossa ja Karjalaisenniemellä. Vakituisia kyläalueella toimivia julkisia palveluita ei ole. Kouluaikoina kulkee linja-auto, joka hoitaa koulukuljetukset. Muutoin julkinen liikenne on kutsutaksin varassa. Kylällä toiminut koulu lakkautet- 8

9 tiin 2008 ja koululaiset kuljetetaan kuntataajamaan. Julkiset palvelut tarjotaan kuntataajamassa Posion kunnan strategian mukaisesti. Hämeenkylän alue sijaitsee laajassa keskiössä jota ympäröivät Suomu 60 km, Sallatunturi 100 km, Ruka (Kuusamo) 65 km, Riisitunturin kansallispuisto 12 km, Kirintövaara 25 km, Posion kuntataajama 20 km ja Pentikin keramiikkakeskus samoin 20 km. Posio on kuuluisa luonnostaan. Riisitunturin kansallispuisto ja Korouoma ovat kansainvälisesti tunnettuja luontokohteita. Posion vesistö on poikkeuksellisen runsas ja Posiolainen muikku ja muikkumarkkinat ovat saaneet oman maineensa. Kajaanin AMK:n julkaisusta vuodelta 2011 Koillis-Suomen matkailutalous, on hyvin nähtävissä Kuusamon matkailun Posiolle ulottuvat mahdollisuudet. Vuonna 2009 Kuusamon arvonlisäverollinen välitön matkailutulo oli miljoonaa euroa. Posion arvonlisäverollinen välitön matkailutulo muodostui seuraavasti: korjaamot ja huoltamot euroa, yleisvähittäiskauppa 3.0 miljoonaa euroa, muu vähittäiskauppa 1.9 miljoonaa euroa, majoitus ja ravitsemus 3.0 miljoonaa euroa, liikenne euroa sekä virkistys- ja muut palvelut euroa. Yhteensä Posion välitön matkailutulo vuonna 2009 oli 8.8 miljoonaa euroa. Posion ja Kuusamon yhteenlaskettu arvonlisäverollinen matkailutulo oli tuolloin noin 121 milj.. (Pekka Kauppila 2011) Kun lisätään tähän Kemijärvi ja Salla, puhutaan tuolloin vähintään noin 200 miljoonan euron matkailutulosta sadan kilometrin säteellä. Alla olevasta taulukosta 2 näkyy Posion kunnan asukasmäärän kehitys vuoteen Vuosi Asukasluku T Taulukko 2 Posion kunnan väkimääräennuste (tilastokeskus) Toimiala henkeä Alkutuotanto 293 Jalostus 270 Yksityiset palvelut 315 Julkiset palvelut 419 tuntematon 23 yhteensä 1320 Taulukko 3 Posion kunnan toimialajakauma työssä käyvien kesken 2007 (Lapin liitto) Toimialajakaumasta näkyy hyvin Posion kunnan elinkeinorakenne. Alkutuotannon osuus on Posiolla keskimääräistä vahvempi. Jalostus näkyy myös vahvana, tähän vaikuttaa merkittävästi Fenestra Oy:n ja Pentikin toimipisteet Posiolla puun ja keramiikan jalostuksena. 9

10 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Lähtökohtana tutkimukselle oli saada monipuolinen ja kaikkia tahoja koskeva kuva tutkittavan kyläalueen nykytilasta, mahdollisuuksista, rajoitteista ja julkisen sektorin toimintastrategiasta. Erityisen merkittävä painoarvo tutkimuksessa annetaan eri toimijaryhmien näkemykselle ja näiden näkemysten yhdistämiselle toimivaksi kehittämisohjelmaksi. Alla tutkimuksen toteutus on kuvattu prosessikaaviona. Lähitalousalueen tutkimusprosessi Nykytilan analyysi Kolmannen sektorin haastattelut Ryhmähaastattelut Elinkeinoelämän haastattelut Julkisen sektorin haastattelut Tulosten kokoaminen Tulosten yhteenveto ja analysointi Luonnoksen kirjoittaminen ja kommentit Luonnoksen esittely tutkittavassa kohteessa Lopputuotoksen rakentaminen ja luovutus Kuva 2 Prosessikaaviossa ilmenee tutkimuksen toteutusta Tutkimusprosessin vaiheiden kuvaukset Nykytila-analyysi Tutkittavasta lähitalousalueesta ja kunnasta kerättiin tutkimuksen kannalta tarkoituksen mukainen sellainen tieto, joka mahdollisimman hyvin kuvaa lähitalousalueen nykytilaa. Kerättyä tietoa täydennettiin testaamalla saatua aineistoa lähitalousalueen ja kuntien edustajien haastatteluilla. Testauksesta saaduilla palautteilla aineiston pohjalta laadittiin lähitalousalueiden nykytilakuvaus. Haastattelut Haastattelut suorittivat hankkeen käytössä olevat asiantuntijat. Haastatteluja tehtiin neljällä eri tavalla. Ensin käytiin ryhmähaastattelu jonka pohjalta luotiin sapluuna kolmannen sektorin, yritysten edustajien sekä julkisen sektorin haastatteluille. Ryhmähaastattelut suoritettiin talven aikana kahtena ajankohtana. ProAgrian yritysasiantuntijat haastattelivat kaikki tiedossa olevat tavoitetut ja yritykset. Näissä haastatteluissa tavoiteasettelu oli sama 10

11 kuin ryhmähaastatteluissa. Näkökulmina olivat kuitenkin yrityksen nykytilanne suhteessa kyläalueen tuomiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. MTT:n asiantuntija haastatteli kyläalueen yhdistykset. Näissä haastatteluissa kartoitettiin yhdistyksen toiminnan laajuutta, tulevaisuuden suunnitelmia ja vaikuttavuutta kyläalueella. Samoin haastateltiin myös julkisen sektorin edustajista keskeiset kyläalueen kehittämiseen vaikuttavat toimijat. Näissä haastatteluissa kartoitettiin julkisen sektorin näkemystä ja toiveita kyläalueen kehittämiseen. Tulokset Haastattelut analysoitiin jokaisen vaiheen jälkeen yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa. Tuloksista rakennettiin aluetta kuvaava nelikenttäanalyysi. Ryhmähaastatteluista saatu aineisto koostettiin ja luokiteltiin aluetta parhaiten kuvaavien teemojen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Teemojen pohjalta saadun tuotoksen avulla ja nykytilakatsausta hyödyntäen saatiin rakennettua lähitalousalueen mahdollisuuksien kuva, jossa eri tahot (julkinen, elinkeinoelämä, yhteisöt) ovat huomioitu. Tulosten pohjalta johdateltiin eri toimijatahoja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Luonnos esiteltiin kyläalueella ryhmätilaisuudessa. Tilaisuudessa Pyydettiin kyläläisiä kommentoimaan luonnosta ja tekemään mahdollisia muutosehdotuksia. Saatujen kommenttien pohjalta laadittiin lopullinen asiakirja joka luovutetaan asianomaisille tahoille. 5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Ryhmähaastatteluiden tulosten yhteenvetona laadittiin nelikenttäanalyysi josta on nähtävissä kyläalueen haasteet ja mahdollisuudet kyläläisten näkemänä. Vahvuudet Vesistöjä Rantatontteja Tyhjiä kiinteistöjä Maatiloja Metsistä suurin osa yksityismaana Riisitunturi, marjamaat, kalastusta, poroja, lihanleikkuuta, 4 porotilaa Myytäviä yrityksiä Tontteja löytyy edullisella hinnalla ja kunta antaa rakennuslupia. Lapsiperheet rakentavat alueelle. Mahdollisuudet Paljon käyttämättömiä loma-asuntoja Vesistöjä Rantatontteja Riisitunturi, marjamaat, kalastusta, poroja Ruka Pentik Kirintövaara Matkailu Luonto Kohtuulliset etäisyydet Työssäkäyntimahdollisuus 11

12 Heikkoudet Huonot julkiset palvelut Heikot nettiyhteydet Heikot kännykkäyhteydet yrittäjien ikääntyminen Huonokuntoiset ja vaaralliset tiet Nuorten työllistymisen heikkous, yhteistyön tekeminen vähäistä Uhat Uhkana kuntarakenteen kestäminen, Julkisen talouden tilanne Mikäli ympäröiviä mahdollisuuksia ei käytetä, on kehittäminen vaikeaa ja alue näivettyy Taulukko 3 Ryhmähaastattelun ja yhdistyshaastatteluiden nelikenttäanalyysin yhteenveto Vahvuudet Vahvuutena alueella nousee selkeästi esille vahva perusmaatalous- ja poroelinkeino. Monipuolinen luonto ja rakennusmahdollisuudet ovat hyvät. Maanomistus on yksityisellä sektorilla, joka nähdään myös vahvuutena. Riisitunturin kansallispuisto on aivan alueen vieressä. Yhteydet ympäröiviin matkailukeskuksiin ovat kohtuulliset. Heikkoudet Keskeisenä heikkoutena nousevat esille julkisen sektorin huonot panostukset alueelle. Sähköiset yhteydet ovat vaihtelevan huonot, tiet koetaan huonoiksi ja paikoin jopa vaarallisiksi. Julkisia palveluita alueelta ei myöskään löydy. Maaseudun yleinen ilmiö ikääntyminen ja nuorten pois muutto koettelee myös Hämeenkylän aluetta. Mahdollisuudet Runsas vajaakäytössä oleva mökkikanta ja ympäröivät matkailukeskukset ovat selkeä mahdollisuuskenttä. Monipuolinen luonto, kansallispuisto ja rakentamattomat rantatontit ovat lisäarvo. Etäisyydet ympäröiviin matkailukeskuksiin ovat kohtuulliset. Tiestö ja etäisyydet antavat mahdollisuuden sekä työssäkäyntialueena, että matkailualueena. Uhat Uhkana koetaan varsinkin haastatteluajankohtana esillä ollut kuntarakenteen muutospaineet ja julkisen talouden kriisi. Nämä mahdolliset muutokset vähentävät julkisen sektorin panostusmahdollisuuksia alueen kehittämiseksi. Mitkä ovat ne tekijät joiden avulla tutkittavien kylien haastatteluiden tuloksia ja nelikenttäanalyysiä voi lähteä purkamaan toimenpiteiksi? Tätä kysymystä pohdittiin asiantuntijakokouksissa ja näiden pohdintojen lopputuloksena syntyi kuvassa oleva ympyrä kehittämisen osa-alueista. 12

13 Kuva 3 Kehittämisen kokonaisuutta kuvaava ympyrä kehittämisen osaalueista KEHITTÄMISEN OSA-ALUEET Asuminen Yrittäjyys/ toimeentulo Yhtesöllis Yhteisöllisyys Lähidemokratia Palvelut Infrastruktuuri turi Tämä ympyrä pitää sisällään kaikki elämiseen tarvittavat osa-alueet. Mitään näistä osa-alueista ei voi ottaa pois elämän perusedellytysten kärsimättä. Asuminen vaatii toimivan infrastruktuurin, toimeentulon, palvelut, yhteisön ja vaikuttamismahdollisuuden. Yrittäjyys ei ole mahdollista ilman toimivaa infrastruktuuria. Palveluita ei voida järjestää jos ympyrän muita osa-alueita ei ole olemassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken toiminnan, asumisen ja kehittämisen ehto. Jotta asumisella on suotuisia edellytyksiä, täytyy palveluiden olla tavoitettavissa kohtuullisella tavalla. Ihminen on sosiaalinen yksilö joka tarvitsee yhteisöllistä toimintaa ja sosiaalisia kontakteja. Jokainen osa-alue tarvitaan jotta monipuolinen kehittäminen voi onnistua. Tällä kuvalla on tarkoitus osoittaa se kuinka kokonaisuus täytyy huomioida ja kaikkien elämän osa-alueiden täytyy perustasolla olla kunnossa jotta kehittäminen ja kehittyminen ovat mahdollista. Tämä kuvaaja voidaan sijoittaa mihin hyvänsä yhteisöön, taajamaan, kaupunkiin tai kylään. Kaiken kokoisissa asuintaajamissa ovat voimassa samat elämisen ja perustarpeiden lainalaisuudet. 13

14 5.1. Asuminen Tavoite Hämeen kylän alueella on riittävästi rakennuspaikkoja/myytäviä kiinteistöjä. Alue on asuinympäristönä haluttu ja viihtyisä. Tavoitteena on kylä jossa on viihtyisä, yhteisöllisyyttä tukeva ympäristö. Kulkuyhteydet ja sähköiset yhteydet mahdollistavat tasavertaisen asumisen, tämä antaa mahdollisuuden työskennellä etätyönä tai kulkea kauempanakin töissä. Yrittämisen esteet eivät tule puutteellisten tieyhteyksien ja tietoverkkojen kautta. Toimenpiteet Kartoitetaan riittävä määrä rakennettavia tontteja ja myytäviä kiinteistöjä. Ryhdytään kartoittamaan yksityisten tahojen omistamia tontteja ja varmistetaan maa-alueiden saatavuus. Alueen asutuksen kehittämisen yhteydessä tehdään myös markkinointia alueen mahdollisuuksista asuinja yritysympäristönä. Kunta omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että sähköiset tietoverkot ja julkiset tiet saadaan alueen asukkaita tyydyttävään kuntoon Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Hämeen kylässä on monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä ja vahva perusmaatalouden toimijajoukko joka toimii yrittäjämäisesti ja hakee uusia toimintamalleja ja asiakkuuksia. Kyläalueelle syntyy perusmaatalouden, elintarviketuotannon ja matkailun keskittymä. Tässä yrittäjyydessä on hyödynnetty paikallinen luonto, ympäröivät matkailukeskukset, kansallispuisto, vajaakäytössä oleva mökkikanta ja paikallinen osaaminen. Alueelle syntyy yrittäjyyttä joka tarjoaa tuotteita ja palveluita paikallisesti ja ympäröiviin matkailukeskuksiin. Yrittäjät ja alueen muu asutus ovat tietoisia kyläalueen mahdollisuuksista ja palveluista. Yritykset tekevät yhteistyötä keskenään. Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintamiseen. Tässä mallintamisessa käytetään alan osaamista hallitsevaa yritysasiantuntijuutta. Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi ja keskinäisen yhteistyön rakentamiseksi. Käynnistetään toimenpiteet mökkitietokannan rakentamiseksi. Laaditaan suunnitelma alueen markkinoimiseksi yritysympäristönä ja matkailijoiden majoitus- ja luontolomakohteena Palvelut Tavoite Riittävät peruspalvelut lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja mahdollistavat osaltaan väkiluvun kasvun. Hämeen kylässä on monipalvelupiste jossa on tarjolla julkisia peruspalveluita ja yksityisiä palveluita. Monipalvelupiste tarjoaa myös yhteisiä kokoontumistiloja. Asutuksen lisääntyminen luo alueelle mahdollisuuden yksityisen palvelurakenteen monipuolistumiselle. Tämä edelleen lisää alueen vetovoimaisuutta. Kylän omien palveluiden 14

15 käyttö on jatkossa ensisijaisena vaihtoehtona niiden saatavuuteen perustuen. Toimenpiteet Käynnistetään Hämeen kylän Palveluiden kartoitus johon liittyy kunnan selvitys yhdessä kyläläisten kanssa monipalvelupisteen perustamisen mahdollisuuksista. Tähän monipalvelupisteeseen liittyy yksityisten ja julkisten palveluiden tarjoaminen tietyiltä osin kyläalueella. Yksityisten palveluiden kannattavaan tuottamisen vaaditaan ns. kriittistä massaa Yhteisöllisyys Tavoite Hämeen kylän alueen ihmiset osallistuvat aktiivisesti kyläalueen yhteiseen kehittämiseen ja kokevat yhteisöllisen toiminnan tärkeäksi. Alueen asukkaat tuovat aktiivisesti mielipiteensä julki yhteisen vaikuttamiskanavan kautta. Alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana. Toiminta on vireää ja kyläaluetta edustava yhdistys on alueella tunnustettu yhteinen toimija. Toimenpiteet Hämeen kylää aluetta kuvaavana asuinalueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti. Alueen asukkaat ja yhdistykset liittyvät mukaan aluetta edustavaan Hämeen kylän kyläseuraan. Ryhdytään toimenpiteisiin alueen identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnittelemiseksi. Nämä tapahtumat ovat vuosittain toistuvia ja tapahtumia aktiivisesti uusitaan ja kehitetään. Alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi alueelle joko vierailulla tai tapahtumien yhteydessä. Järjestetään kuukausittainen kylätapaaminen jonkin teeman ympäriltä Lähidemokratia Tavoite Kyläläiset tuovat aktiivisesti julki mielipiteensä kyläalueensa kehittämisessä. Kanavana käytetään aluetta edustavaa yhdistystä, luottamushenkilöitä ja kunnan viranhaltijoita. Julkinen sektori ottaa vastaan alueelta tulevan viestin ja suhtautuu siihen asiaan liittyvällä vakavuudella. Toimenpiteet Edellä kuvattu tavoitetila on mahdollista saavuttaa ainoastaan kyläaluetta edustavan yhdistyksen aktivoitumisen kautta. Toiminnan tulee kyläalueen yhteisöllisellä sektorilla suunnitelmallista, ennakoivaa ja alueen ihmisiä motivoivaa. Lähidemokratian toteutuminen edellyttää yhteisöllisen toiminnan aktiivisuutta Infrastruktuuri Tavoite Hämeen kylän alueella tietoliikenne toimii moitteettomasti, puhelinverkossa ei ole katvealueita ja tiestöt ovat alueen ihmisiä tyydyttävässä kunnossa. Yleinen Infrastruktuuri on sellainen, että se ei toimi esteenä 15

16 mahdolliseen alueelle muuttoon. Varmistetaan että maankäytölliset ongelmat eivät nouse elinkeinojen kehittämisen esteeksi mm. matkailun reitistöt. Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin sen selvittämiseksi miten ja missä vaiheessa tietoliikenne- ja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle. Tiestön osalta tarkistetaan mahdolliset vaaralliset osuudet ja epäkohdat ja viedään niistä viestiä tiestön kunnossapidosta vastaaville tahoille. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1. Elinkeinoelämä Matkailu 1. Mökkipörssi Kartoitus mökeistä, tämä työ on elinkeinojen kehittäjän tehtävä. Suuri osa mökeistä on selkeässä vajaakäytössä. Ympäröivä elinkeinoelämä ja luonto mahdollistavat erinomaisesti kehittämisen. 2. Luontoteemat Metsästys, retkeily ja kalastus ovat asioita jotka sopivat kyläalueen mahdollisuuksiin erittäin hyvin. Tämä edellyttää metsästysseurojen ja yritysten yhteistyön käynnistämistä ja valmiita palvelupaketteja. 3. Luonnonpuiston, Kirintövaaran, keramiikan ja kuntataajaman läheisyyden hyödyntäminen, 4. Agrokeskittymä joka pitää sisällään maatilayrittäjien uudet liiketoimintamallit uusine asiakkaineen ja lyhyine jakeluketjuineen yhteistyössä elintarvikkeiden jatkojalostuksen ja matkailun kanssa. Palvelut 1. Kotiapu/hoivapalvelu Vanhusten hoivapalveluita liikkuvana palveluna, voi sisältää kotipalveluita kodinhoitoon liittyen ja muuta apua ja auttamista. 2. Parturi/kampaamo, hierontapalvelut/fysiologinen hoito mahdollisen monipalvelukeskuksen yhteyteen osa- tai kokoaikaisena. Tämä paikkaa alueella selkeästi olevan vajauksen ja on mahdollinen käynnistää pienellä pääomalla. Tosin edellyttää silti riittävän asiakaspotentiaalin 16

17 6.2. Kolmas sektori Alueen yleisen kuvan luominen 1. Alueen markkinointikanava Edellyttää alueen yhteisen formaatin rakentamista. Tämä sisältää kuvauksen alueen tuotteista ja palveluista. Markkinointi edellyttää yhteistä toimijaa joka vastaa näkyvyydestä kokonaisuuden osalta. Tässä markkinoinnissa täytyy olla alueen yrittäjien linkit ja paikallistoimijoiden linkit. 2. Alueen yhteinen edunvalvoja Hämeen kylän kyläseura ry perustettu ja sen tehtävänä on tuoda esille alueen asukkaiden yhteinen mielipide eri asioihin. Samalla sen tehtävänä on osaltaan rakentaa yhteistä kyläkuvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhdistys alueen asukkaiden edunvalvoja. 3. Monipalvelukeskus Monipalvelukeskus on yksi edellytys kyläalueen yhteisen toiminnan kehittämiselle. sisältävät yhteiset kokoontumistilat, palvelutoimintoja, kunnan tarjoamia palveluja yhteistyössä kunnan, yksityisen sektorin ja alueen yhteisöjen kanssa. Keskus on alueen ihmisiä ja yhteishenkeä kokoava. Edellyttää suunnitelman joka sisältää rahoituksen, käytön ja vastuunjaon Julkinen sektori Kaavoitus Asioita jotka vaikuttavat suoraan alueen viihtyisyyteen ja ovat julkisen sektorin panostuksesta riippuvaisia 1. Palveluiden kehittäminen Julkiset palvelut jotka vaikuttavat suoraan kyläalueen käyttöarvoon, ovat muun muassa terveydenhuolto, päivähoito ja palvelupiste. 2. Infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito Tietoverkkojen rakentaminen ja ylläpito ovat alueen vetovoimaisuuden kannalta edellytys. Julkiset tiet ja niiden ylläpito ja puhelinverkon rakentaminen ovat aivan yhtä tärkeitä. 17

18 6.4. Toimenpidetaulukko Asuminen Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Etätyöskentelymahdollisuus Toimivat sähköiset yhteydet Kunnossa oleva tiestö Riittävästi rakennettavia tontteja Myytäviä kiinteistöjä Asutuskeskittymä Tonttien ja myytävien kiinteistöjen kartoitus Alueen kaavoitus Sähköiset tietoverkot ja julkiset tiet saadaan alueen asukkaita tyydyttävään kuntoon Posion kunta Kyläalueen asukkaiden ja yritysten yhteistyö Elinkeinojen kehittäjäyhteisö Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä ja vahva perusmaatalouden toimijajoukko Vahva yhteistyöverkosto Alueelle syntyy yrittäjyyttä joka tarjoaa palveluita paikallisesti ja ympäröiviin matkailukohteisiin Kyläalueen mahdollisuudet, palvelut ja tuotteet tiedetään Alueelle syntyy maatalouden, bioenergian ja erikoistuneen elintarviketuotannon, sekä yrittäjyyden keskittymä Keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintaminen ja keskittymän suunnittelu ja markkinointi Käytetään alan osaamista hallitsevaa yritysasiantuntijuutta Käynnistetään toimenpiteet mökkitietokannan rakentamiseksi Laaditaan suunnitelma alueen markkinoimiseksi yritysympäristönä ja matkailijoiden majoitusja luontolomakohteena Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi Elinkeinojen kehittäjäorganisaatiot Kunta Yrittäjät 18

19 Palvelut Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Rakennetaan monipalvelupiste jossa on tarjolla julkisia peruspalveluita ja yksityisiä palveluita sekä kylän kokoontumistila Kyläalueen asukkaat Yhteisöt Posion kunta Kylän omien palveluiden ja tuotteiden käyttö on ensisijaisena vaihtoehtona Palveluiden kartoitus johon liittyy kunnan selvitys monipalvelupisteen perustamisen mahdollisuuksista yhdessä kyläläisten kanssa Elinkeinoyhtiö Yhteisöllisyys Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Alueen ihmiset osallistuvat aktiivisesti kyläalueen yhteiseen kehittämiseen ja kokevat yhteisöllisen toiminnan tärkeäksi Hämeenkylää asuinalueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti Posion kunta Yhdistys on alueella tunnustettu yhteinen toimija Alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana Hämeenkylän alueen kehittymiskirja on käytössä Asukkaat ja yhdistykset liittyvät mukaan aluetta edustavaan Hämeenkylän kyläseuraan Identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnitteleminen Alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi Kehittymiskirjan suunnittelu ja käyttöönotto Ympäristösuunnitelman laatiminen Hämeenkylän asukkaat Alueen yhdistykset Elinkeinoyhtiö Asiantuntijat 19

20 Lähidemokratia Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Kyläläiset tuovat aktiivisesti julki mielipiteensä kyläalueensa kehittämisessä Kyläaluetta edustavan yhdistyksen toiminnan aktivoiminen toiminnan suunnittelulla Kylien asukkaat Posion kunta Kanavana käytetään aluetta edustavaa yhdistystä, luottamushenkilöitä ja kunnan viranhaltijoita Julkinen sektori ottaa vastaan alueelta tulevan viestin ja suhtautuu siihen asiaan liittyvällä vakavuudella Yhteisöllisen toiminnan tulee olla suunnitelmallista, ennakoivaa ja alueen ihmisiä aktivoivaa Infrastruktuuri Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Tietoliikenne toimii Posion kunta moitteettomasti Puhelinverkossa ei ole katvealueita Tiestöt ovat alueen ihmisiä tyydyttävässä kunnossa Selvitetään miten ja missä vaiheessa tietoliikenne- ja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle Tiestön osalta tarkistetaan mahdolliset vaaralliset osuudet ja epäkohdat ja viedään niistä viestiä tiestön kunnossapidosta vastaaville tahoille 20

RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Kivitaipale, Narkaus, Välijoki, Haukitaipale, Siikakämä, Saarikämä, Särkikämä Rauno Kuha MTT Rovaniemi Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT,

Lisätiedot

Elinvoimainen kyläalue

Elinvoimainen kyläalue Elinvoimainen kyläalue Lapin maaseudun tulevaisuuden näkymiä ja pohdintoja LATUA = Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet MTT, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi Pohdiskelua MATKAILUSTA 2,2 milj. yöpymistä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT Hankeaika 25.2.2010 31.07.2010 Hankkeen tarkoitus Virtain kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen Kyläsuunnitelman tavoite Hanke on esiselvityshanke, jonka aikana laaditaan

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot