HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA"

Transkriptio

1 HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Hämeen kylästä muodostuu agrokeskittymä jossa toimivat perusmaatalous, elintarvikejalostus ja matkailu yhtenä kokonaisuutena toisiaan tukien Rauno Kuha MTT Rovaniemi

2 Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT, Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Keijo Siitonen ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi Kannen kuva Reino Hämeenniemi 2

3 TERVEHDYSSANAT Pitelet nyt käsissäsi kehittämisohjelmaa joka on laadittu tavalla jota ei tiettävästi Suomessa ole aikaisemmin toteutettu. Tämän kehittämisohjelman tekemisessä on huomioitu kaikki ne osatekijät jotka ovat vaikuttamassa tämän kehittämisohjelman kohdealueen tulevaisuuteen. Toimenpiteiden analysoinnissa on käytetty sekä tutkimuksen, että neuvonnan asiantuntijuutta. Tämän kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta kunnassa, yrityksissä, yhdistyksissä ja yksittäisissä ihmisissä uskoa tulevaisuuteen ja halua tehdä yhdessä töitä oman ympäristön kehittämisen hyväksi. Viimekädessä meidän asuinympäristön kehittyminen on kiinni itsestämme. Tämä kehittämisohjelma kertoo meille sen mitä meidän tulisi tehdä jotta kehittyminen olisi mahdollista. Kehittämisohjelman valmistuminen on ensimmäinen askel sen kohdealueen toimenpiteissä. Seuraavaksi ryhdymme yhdessä laatimaan työkirjaa siitä miten tämän ohjelman toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Ole hyvä ja tutustu sisältöön. Rovaniemellä marraskuussa 2012 Rauno Kuha Kuva Reino Hämeenniemi 3

4 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE ALUEEN KUVAUS TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Asuminen Yrittäjyys/toimeentulo Palvelut Yhteisöllisyys Lähidemokratia Infrastruktuuri TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Elinkeinoelämä Kolmas sektori Julkinen sektori Toimenpidetaulukko

5 1. TIIVISTELMÄ Hämeen kylän alue sijaitsee Posiolla, kuntataajaman pohjois-puolella. Kyläalue on laaja ja kylät kaukana toisistaan. Etäisyys kuntataajamaan, Aholaan on noin km, riippuen mittauspaikasta kyläalueella. Lähimpänä Posion kuntataajamaa on Kännäkkä ja Karjalaisenniemi ja etäisimmät kylät ovat Jaksamo, Luksua ja Oiva. Tämä kyläkokonaisuus on vahvaa maatalousaluetta ja tämä näkyy elinvoimaisina perusmaataloutta sekä porotaloutta harjoittavina maatiloina. Oman leimansa kyläalueeseen ja sen elinkeinorakenteeseen antaa myös Kuusamon, Rukan, Riisitunturin, Kirintövaaran, Pentikin ja Kuntataajaman sijainti ympäröivissä keskuksissa. Kaikki edellä mainitut kohteet ovat 70 km:n säteen etäisyydellä kyläalueen keskikohdasta mitattuna. Nämä kohteet mahdollistavat kyläalueelle lähiöasumisen piirteitä. Alueelta kuljetaan töissä lähes kaikissa edellä mainituissa kohteissa. Vuoden 2008 tilastotiedon mukaan Hämeen kylän alueella oli asukkaita 288. Vahvinta kyläalueella asutus on Karjalaisenniemellä, josta etäisyys kuntataajamaan on noin 18 km. Muissa kylissä asutus on vähäisempää. Matkailullisesti alueen sijaintia voisi hyödyntää ympäröivien matkailukohteiden osalta, mutta mahdollisuus tältä osin on lähes kokonaan käyttämättä. Sijainnista johtuen aluetta voi hyödyntää työssäkäyntialueena ja kysyntää asuinpaikoista tuntuu olevankin. Tässä on myös yksi sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Rakennuspaikkojen lisäämiseksi tulevatkin katseet kohdistaa yksityisiin maanomistajiin. Julkiset palvelut puuttuvat kyläalueelta kokonaisuudessaan. Terveydenhuolto, koulu ja kirjasto ovat kuntataajamassa Aholassa kuten myös yksityiset palvelun tarjoajat. Alueen kehittyminen onkin sidoksissa vahvasti asukaspohjan lisääntymiseen. Asukaspohjan lisääntyminen taas edellyttää toimenpiteitä jolla alueelle saadaan uusia asukkaita jotka ovat palvelurakenteen kehittymisen edellytys. Kyläläisten kanssa käytyjen keskusteluiden yhteydessä on noussut esille Monipalvelukeskuksen / kylätalon rakentaminen. Tässä onkin yksi mahdollisuus avata palveluiden tarjoaminen kyläalueella. Tämä keskus olisi yhteinen kokoontumistila ja kunnan sekä yksityisten palveluiden tarjoaja. Kun kartoitetaan Hämeen kylän aluetta ympäröivää seutua, tulee vastaan eri etäisyyksillä olevat matkailukohteet. Yksistään Kuusamon (65 km) matkailutulo on vuodessa yli 100 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään Posio (20 km), Salla (100 km) ja Kemijärvi (80 km), puhutaan jo noin 200 miljoonan matkailutulosta alle 100 kilometrin säteellä Hämeen kylän alueesta. Kyläalueen monipuolinen luonto ja vesistö ovat näiltä osin lähes kokonaan hyödyntämättä. Yksistään Suolijärvet muodostavat Hämeen kylän kupeeseen mittavan vesistön. Ympäröivien matkailukohteiden asiakaspotentiaali ja näiden kehittämismahdollisuudet antaisivat tähän hyvän mahdollisuuden. Tässä kehittämisohjelmassa on Hämeen kylän kehittämisen osa-alueet jaettu asumiseen, yrittäjyys/toimeentuloon, palveluihin, yhteisöllisyyteen, lähidemokratiaan ja infrastruktuuriin. Näiden osa-alueiden toimenpiteet 5

6 on sitten koottu yhteen elinkeinoelämää, kolmatta sektoria ja julkista sektoria koskeviksi toimenpiteiksi. Hämeen kylän alueen väkimäärän kehittyminen edellyttää elinkeinollisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi alueen aktiivista sisäistä ja ulkoista markkinointia. Markkinoinnin avulla alueelle on mahdollista luoda vetovoimainen profiili. Hämeen kylän alueen myönteinen kehittyminen edellyttää profiloitumista luontoon, asumiseen ja puhtaaseen alkutuotantoon ja näiden jalosteisiin. Alue sijaitsee lähellä luontomatkailukohteita, km:n päässä matkailukeskuksista. Kylä on hyvin tavoitettavissa, joskaan ei pääteiden varrella. Ehdoton edellytys tälle kehittymiselle on kaikkien kehittämistahojen hyvä yhteistyö. Hämeenkylällä on luontaiset edellytykset kehittyä agrokeskittymäksi joka hyödyntää perusmaataloutta, elintarvikejalostusta ja matkailua sekä näiden tukipalveluita. 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE Hämeen kylästä muodostuu agrokeskittymä jossa toimivat perusmaatalous, elintarvikejalostus ja matkailu yhtenä kokonaisuutena toisiaan tukien. Tutkimus on toteutettu osana laajempaa kehittämishanketta joka kantaa nimeä Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää menestymisen toimintamalleja lappilaisille maaseutuyrityksille ja kyläalueille. Kehittämishankkeen lähitalousaluetutkimukseen valittuja kyliä olivat Ranuantien palvelukyläalueen lisäksi maatalousvaltaisena kylänä Hämeen kylä Posiolla, Hautajärvi syrjäisenä kylänä Sallassa ja Kaukonen matkailukeskusten läheisenä kylänä Kittilässä. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Kehittämisohjelman ydintavoite on, että kyläyhteisöllä ja sen asukkailla on kyky elää, voida hyvin ja kehittyä ihmisläheisesti. Myönteisen kehityksen ansiosta asukasmäärän kriittinen massa täyttyy, jolloin erilaisten palveluiden, infrastruktuurin ja yrittäjyyden kehittyminen suotuisasti on mahdollista. Tutkimuksessa MTT ja ProAgria Lappi tekivät hyvin tiivistä yhteistyötä keskenään. ProAgrian ja MTT:n asiantuntijat muodostivat tutkimuksessa tiiviin asiantuntijaryhmän joka kokoontui useita kertoja analysoimaan tutkimustuloksia. Tutkimuksessa mukana olleita asiantuntijoita olivat Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi, Keijo Siitonen, ProAgria Lappi, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT ja Rauno Kuha MTT. Tutkimuksessa selvitettiin kylän nykytila johon kytkeytyy olennaisena osana elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toiminta. Tutkimukseen on kuulunut erillisinä toimenpiteinä kyläläisten ryhmähaastattelu, yritysten erilliset haastattelut ja yhdistysten vastuullisten toimijoiden haastattelut. Näillä toimenpiteillä on päästy kartoittamaan kylän tuotannontekijöitä, kylällä tuotettavia tuotteita ja 6

7 palveluita, kylällä harjoitettavaa yhteistyötä ja sen mahdollisuuksia, kyläalueen ja sen tuotteiden markkinointia, kyläalueen sosiaalista pääomaa ja tulevaisuuden ennakointia. Näillä toimenpiteillä on päästy lähestymään parhaalla tavalla tutkimuksen tavoitetta joka on kuvata Hämeen kylän rakenne ja toimintamekanismit. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja, joilla estetään negatiivisia rakennemuutoksia ja päästään luomaan uusia toimintamalleja. Tämän tutkimuksen avulla luodaan kuva siitä millä toimenpiteillä Hämeen kylästä on mahdollista rakentaa menestyvä lähitalousalue. Tutkimuksessa selvitetään lähitalousalueiden eri toimijoiden valmiuksia ja tarkastellaan liiketoimintaympäristön perustekijöitä. Näistä perustekijöistä keskeisimpiä ovat yhteistoiminta ja yhteistyö, julkisen sektorin (lähinnä kunta) elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä. 3. ALUEEN KUVAUS Hämeen kylän alueeseen lasketaan Karjalaisenniemi, Oiva, Luksua, Kännäkkä ja Jaksamo. Alueen etäisyys kuntataajamasta on n km. Alla olevassa karttakuvassa kylät ovat merkittynä Posion kunnan pohjoisosassa. Kännäkkä sijaitsee Karjalaisennimen ja Posion kuntataajaman välillä. Kuva 1 Hämeenkylän alue 7

8 Asukasluku Miehet Naiset Yhteensä Ikärakenne v v 65+ v 15,3 % 70,8 % 13,9 % Taulukko 1 Hämeen kylän alueen asukasluku ja ikärakenne vuoden 2008 tietojen pohjalta. Maatiloja kyläalueella on kaikkiaan mmm tilaston mukaan 18 joista nautakarjaa (maito tai liha) on 13 tilalla, loput ovat merkinnällä muu tuotanto joka tarkoittaa pääasiassa heinäntuotantoa. Tukeen oikeutettuja eloporoja kyläalueella on 4 tilalla. Yrityshaun listauksen mukaan vuonna 2012 kyläalueella on 10 muuta yritystä kuin maatilaa. Yrityskentän kuva on varsin vaihteleva. Maatilayrittäjyys on alueella vahvinta. Maidontuotanto Posiolla on vahvaa ja osin Hämeenkylän tuottajien ansiosta. Lappilaisesta maidontuotannosta on Posion osuus yli 10 %. Yritysneuvojan tekemän haastattelun pohjalta muodostui kuva jossa toimintaa jatkavilla yrittäjillä on halu kehittää toimintaansa, mutta valtaosa yrittäjistä on ns. lopettelemisvaiheessa. Toimitiloja alueelta löytyisi uusille yrittäjille. Elinkeinotoiminnan rahavirrat liikkuvat alueen sisällä vähäisesti. Halukkuutta ostaa tuotteita ja palveluita alueen yrityksiltä oli poikkeuksellisen suuri, mutta koska tarjoama on heikko, joudutaan tukeutumaan ensisijaisesti Posion ja toissijaisesti muiden alueiden tarjontaan. Paikallisia asiakkuuksia ei myöskään juuri ollut, vaan tukeuduttiin laajemman alueen asiakasvirtoihin. Alueella yrittäjät eivät nähneet olevan mitään yksittäistä suurta potentiaalia elinkeinojen kehittymiseen. Matkailu joka pohjautuu luontoon, vesistöihin ja kansallispuistoon nostettiin yrityshaastatteluissa esille, ja sitä tukevana elementtinä suuri yksityisten omistama mökkikanta, joka tulisi saada jotakin kautta vapaille markkinoille vuokralle. Alueen viihtyisä ympäristö sinänsä luo potentiaalia sekä asutuslähiönä, että mökkipaikkana, samoin vapautuneet kiinteistöt. Matkailun osalta Posion houkuttelevuus luo potentiaalia Karjalaisenniemen suuntaan. Alueen ikärakenne on terveellä pohjalla, löytyy monenikäisiä asukkaita. Uusien asukkaiden saamiseksi peruspalvelujen puute on ainakin hidaste. Yhdistystoiminta Hämeen kylän alueella on vähäistä. Karjalaisenniemellä on ollut hyvin vahvasti toimiva maa- ja kotitalousseura joka muuttui vuoden 2011 aikana Hämeenkylän kyläseuraksi. Muita yhdistyksiä ovat Karjalaisenniemen erä ja Jaksamon jahti. Yhteisiä kyläläisten omistamia kokoontumistiloja ei ole. Kunnan lakkauttama koulu on myyty. Kunnalla ei ole kyläalueella sellaisia kiinteistöjä jotka voisivat toimia tarvittaessa kokoontumistiloina. Yksityisiä kokous ja juhlatilaisuuteen sopivia tiloja löytyy useita. Metsästysseuroilla on omat kokoontumistilat Jaksamossa ja Karjalaisenniemellä. Vakituisia kyläalueella toimivia julkisia palveluita ei ole. Kouluaikoina kulkee linja-auto, joka hoitaa koulukuljetukset. Muutoin julkinen liikenne on kutsutaksin varassa. Kylällä toiminut koulu lakkautet- 8

9 tiin 2008 ja koululaiset kuljetetaan kuntataajamaan. Julkiset palvelut tarjotaan kuntataajamassa Posion kunnan strategian mukaisesti. Hämeenkylän alue sijaitsee laajassa keskiössä jota ympäröivät Suomu 60 km, Sallatunturi 100 km, Ruka (Kuusamo) 65 km, Riisitunturin kansallispuisto 12 km, Kirintövaara 25 km, Posion kuntataajama 20 km ja Pentikin keramiikkakeskus samoin 20 km. Posio on kuuluisa luonnostaan. Riisitunturin kansallispuisto ja Korouoma ovat kansainvälisesti tunnettuja luontokohteita. Posion vesistö on poikkeuksellisen runsas ja Posiolainen muikku ja muikkumarkkinat ovat saaneet oman maineensa. Kajaanin AMK:n julkaisusta vuodelta 2011 Koillis-Suomen matkailutalous, on hyvin nähtävissä Kuusamon matkailun Posiolle ulottuvat mahdollisuudet. Vuonna 2009 Kuusamon arvonlisäverollinen välitön matkailutulo oli miljoonaa euroa. Posion arvonlisäverollinen välitön matkailutulo muodostui seuraavasti: korjaamot ja huoltamot euroa, yleisvähittäiskauppa 3.0 miljoonaa euroa, muu vähittäiskauppa 1.9 miljoonaa euroa, majoitus ja ravitsemus 3.0 miljoonaa euroa, liikenne euroa sekä virkistys- ja muut palvelut euroa. Yhteensä Posion välitön matkailutulo vuonna 2009 oli 8.8 miljoonaa euroa. Posion ja Kuusamon yhteenlaskettu arvonlisäverollinen matkailutulo oli tuolloin noin 121 milj.. (Pekka Kauppila 2011) Kun lisätään tähän Kemijärvi ja Salla, puhutaan tuolloin vähintään noin 200 miljoonan euron matkailutulosta sadan kilometrin säteellä. Alla olevasta taulukosta 2 näkyy Posion kunnan asukasmäärän kehitys vuoteen Vuosi Asukasluku T Taulukko 2 Posion kunnan väkimääräennuste (tilastokeskus) Toimiala henkeä Alkutuotanto 293 Jalostus 270 Yksityiset palvelut 315 Julkiset palvelut 419 tuntematon 23 yhteensä 1320 Taulukko 3 Posion kunnan toimialajakauma työssä käyvien kesken 2007 (Lapin liitto) Toimialajakaumasta näkyy hyvin Posion kunnan elinkeinorakenne. Alkutuotannon osuus on Posiolla keskimääräistä vahvempi. Jalostus näkyy myös vahvana, tähän vaikuttaa merkittävästi Fenestra Oy:n ja Pentikin toimipisteet Posiolla puun ja keramiikan jalostuksena. 9

10 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Lähtökohtana tutkimukselle oli saada monipuolinen ja kaikkia tahoja koskeva kuva tutkittavan kyläalueen nykytilasta, mahdollisuuksista, rajoitteista ja julkisen sektorin toimintastrategiasta. Erityisen merkittävä painoarvo tutkimuksessa annetaan eri toimijaryhmien näkemykselle ja näiden näkemysten yhdistämiselle toimivaksi kehittämisohjelmaksi. Alla tutkimuksen toteutus on kuvattu prosessikaaviona. Lähitalousalueen tutkimusprosessi Nykytilan analyysi Kolmannen sektorin haastattelut Ryhmähaastattelut Elinkeinoelämän haastattelut Julkisen sektorin haastattelut Tulosten kokoaminen Tulosten yhteenveto ja analysointi Luonnoksen kirjoittaminen ja kommentit Luonnoksen esittely tutkittavassa kohteessa Lopputuotoksen rakentaminen ja luovutus Kuva 2 Prosessikaaviossa ilmenee tutkimuksen toteutusta Tutkimusprosessin vaiheiden kuvaukset Nykytila-analyysi Tutkittavasta lähitalousalueesta ja kunnasta kerättiin tutkimuksen kannalta tarkoituksen mukainen sellainen tieto, joka mahdollisimman hyvin kuvaa lähitalousalueen nykytilaa. Kerättyä tietoa täydennettiin testaamalla saatua aineistoa lähitalousalueen ja kuntien edustajien haastatteluilla. Testauksesta saaduilla palautteilla aineiston pohjalta laadittiin lähitalousalueiden nykytilakuvaus. Haastattelut Haastattelut suorittivat hankkeen käytössä olevat asiantuntijat. Haastatteluja tehtiin neljällä eri tavalla. Ensin käytiin ryhmähaastattelu jonka pohjalta luotiin sapluuna kolmannen sektorin, yritysten edustajien sekä julkisen sektorin haastatteluille. Ryhmähaastattelut suoritettiin talven aikana kahtena ajankohtana. ProAgrian yritysasiantuntijat haastattelivat kaikki tiedossa olevat tavoitetut ja yritykset. Näissä haastatteluissa tavoiteasettelu oli sama 10

11 kuin ryhmähaastatteluissa. Näkökulmina olivat kuitenkin yrityksen nykytilanne suhteessa kyläalueen tuomiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. MTT:n asiantuntija haastatteli kyläalueen yhdistykset. Näissä haastatteluissa kartoitettiin yhdistyksen toiminnan laajuutta, tulevaisuuden suunnitelmia ja vaikuttavuutta kyläalueella. Samoin haastateltiin myös julkisen sektorin edustajista keskeiset kyläalueen kehittämiseen vaikuttavat toimijat. Näissä haastatteluissa kartoitettiin julkisen sektorin näkemystä ja toiveita kyläalueen kehittämiseen. Tulokset Haastattelut analysoitiin jokaisen vaiheen jälkeen yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa. Tuloksista rakennettiin aluetta kuvaava nelikenttäanalyysi. Ryhmähaastatteluista saatu aineisto koostettiin ja luokiteltiin aluetta parhaiten kuvaavien teemojen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Teemojen pohjalta saadun tuotoksen avulla ja nykytilakatsausta hyödyntäen saatiin rakennettua lähitalousalueen mahdollisuuksien kuva, jossa eri tahot (julkinen, elinkeinoelämä, yhteisöt) ovat huomioitu. Tulosten pohjalta johdateltiin eri toimijatahoja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Luonnos esiteltiin kyläalueella ryhmätilaisuudessa. Tilaisuudessa Pyydettiin kyläläisiä kommentoimaan luonnosta ja tekemään mahdollisia muutosehdotuksia. Saatujen kommenttien pohjalta laadittiin lopullinen asiakirja joka luovutetaan asianomaisille tahoille. 5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Ryhmähaastatteluiden tulosten yhteenvetona laadittiin nelikenttäanalyysi josta on nähtävissä kyläalueen haasteet ja mahdollisuudet kyläläisten näkemänä. Vahvuudet Vesistöjä Rantatontteja Tyhjiä kiinteistöjä Maatiloja Metsistä suurin osa yksityismaana Riisitunturi, marjamaat, kalastusta, poroja, lihanleikkuuta, 4 porotilaa Myytäviä yrityksiä Tontteja löytyy edullisella hinnalla ja kunta antaa rakennuslupia. Lapsiperheet rakentavat alueelle. Mahdollisuudet Paljon käyttämättömiä loma-asuntoja Vesistöjä Rantatontteja Riisitunturi, marjamaat, kalastusta, poroja Ruka Pentik Kirintövaara Matkailu Luonto Kohtuulliset etäisyydet Työssäkäyntimahdollisuus 11

12 Heikkoudet Huonot julkiset palvelut Heikot nettiyhteydet Heikot kännykkäyhteydet yrittäjien ikääntyminen Huonokuntoiset ja vaaralliset tiet Nuorten työllistymisen heikkous, yhteistyön tekeminen vähäistä Uhat Uhkana kuntarakenteen kestäminen, Julkisen talouden tilanne Mikäli ympäröiviä mahdollisuuksia ei käytetä, on kehittäminen vaikeaa ja alue näivettyy Taulukko 3 Ryhmähaastattelun ja yhdistyshaastatteluiden nelikenttäanalyysin yhteenveto Vahvuudet Vahvuutena alueella nousee selkeästi esille vahva perusmaatalous- ja poroelinkeino. Monipuolinen luonto ja rakennusmahdollisuudet ovat hyvät. Maanomistus on yksityisellä sektorilla, joka nähdään myös vahvuutena. Riisitunturin kansallispuisto on aivan alueen vieressä. Yhteydet ympäröiviin matkailukeskuksiin ovat kohtuulliset. Heikkoudet Keskeisenä heikkoutena nousevat esille julkisen sektorin huonot panostukset alueelle. Sähköiset yhteydet ovat vaihtelevan huonot, tiet koetaan huonoiksi ja paikoin jopa vaarallisiksi. Julkisia palveluita alueelta ei myöskään löydy. Maaseudun yleinen ilmiö ikääntyminen ja nuorten pois muutto koettelee myös Hämeenkylän aluetta. Mahdollisuudet Runsas vajaakäytössä oleva mökkikanta ja ympäröivät matkailukeskukset ovat selkeä mahdollisuuskenttä. Monipuolinen luonto, kansallispuisto ja rakentamattomat rantatontit ovat lisäarvo. Etäisyydet ympäröiviin matkailukeskuksiin ovat kohtuulliset. Tiestö ja etäisyydet antavat mahdollisuuden sekä työssäkäyntialueena, että matkailualueena. Uhat Uhkana koetaan varsinkin haastatteluajankohtana esillä ollut kuntarakenteen muutospaineet ja julkisen talouden kriisi. Nämä mahdolliset muutokset vähentävät julkisen sektorin panostusmahdollisuuksia alueen kehittämiseksi. Mitkä ovat ne tekijät joiden avulla tutkittavien kylien haastatteluiden tuloksia ja nelikenttäanalyysiä voi lähteä purkamaan toimenpiteiksi? Tätä kysymystä pohdittiin asiantuntijakokouksissa ja näiden pohdintojen lopputuloksena syntyi kuvassa oleva ympyrä kehittämisen osa-alueista. 12

13 Kuva 3 Kehittämisen kokonaisuutta kuvaava ympyrä kehittämisen osaalueista KEHITTÄMISEN OSA-ALUEET Asuminen Yrittäjyys/ toimeentulo Yhtesöllis Yhteisöllisyys Lähidemokratia Palvelut Infrastruktuuri turi Tämä ympyrä pitää sisällään kaikki elämiseen tarvittavat osa-alueet. Mitään näistä osa-alueista ei voi ottaa pois elämän perusedellytysten kärsimättä. Asuminen vaatii toimivan infrastruktuurin, toimeentulon, palvelut, yhteisön ja vaikuttamismahdollisuuden. Yrittäjyys ei ole mahdollista ilman toimivaa infrastruktuuria. Palveluita ei voida järjestää jos ympyrän muita osa-alueita ei ole olemassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken toiminnan, asumisen ja kehittämisen ehto. Jotta asumisella on suotuisia edellytyksiä, täytyy palveluiden olla tavoitettavissa kohtuullisella tavalla. Ihminen on sosiaalinen yksilö joka tarvitsee yhteisöllistä toimintaa ja sosiaalisia kontakteja. Jokainen osa-alue tarvitaan jotta monipuolinen kehittäminen voi onnistua. Tällä kuvalla on tarkoitus osoittaa se kuinka kokonaisuus täytyy huomioida ja kaikkien elämän osa-alueiden täytyy perustasolla olla kunnossa jotta kehittäminen ja kehittyminen ovat mahdollista. Tämä kuvaaja voidaan sijoittaa mihin hyvänsä yhteisöön, taajamaan, kaupunkiin tai kylään. Kaiken kokoisissa asuintaajamissa ovat voimassa samat elämisen ja perustarpeiden lainalaisuudet. 13

14 5.1. Asuminen Tavoite Hämeen kylän alueella on riittävästi rakennuspaikkoja/myytäviä kiinteistöjä. Alue on asuinympäristönä haluttu ja viihtyisä. Tavoitteena on kylä jossa on viihtyisä, yhteisöllisyyttä tukeva ympäristö. Kulkuyhteydet ja sähköiset yhteydet mahdollistavat tasavertaisen asumisen, tämä antaa mahdollisuuden työskennellä etätyönä tai kulkea kauempanakin töissä. Yrittämisen esteet eivät tule puutteellisten tieyhteyksien ja tietoverkkojen kautta. Toimenpiteet Kartoitetaan riittävä määrä rakennettavia tontteja ja myytäviä kiinteistöjä. Ryhdytään kartoittamaan yksityisten tahojen omistamia tontteja ja varmistetaan maa-alueiden saatavuus. Alueen asutuksen kehittämisen yhteydessä tehdään myös markkinointia alueen mahdollisuuksista asuinja yritysympäristönä. Kunta omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että sähköiset tietoverkot ja julkiset tiet saadaan alueen asukkaita tyydyttävään kuntoon Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Hämeen kylässä on monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä ja vahva perusmaatalouden toimijajoukko joka toimii yrittäjämäisesti ja hakee uusia toimintamalleja ja asiakkuuksia. Kyläalueelle syntyy perusmaatalouden, elintarviketuotannon ja matkailun keskittymä. Tässä yrittäjyydessä on hyödynnetty paikallinen luonto, ympäröivät matkailukeskukset, kansallispuisto, vajaakäytössä oleva mökkikanta ja paikallinen osaaminen. Alueelle syntyy yrittäjyyttä joka tarjoaa tuotteita ja palveluita paikallisesti ja ympäröiviin matkailukeskuksiin. Yrittäjät ja alueen muu asutus ovat tietoisia kyläalueen mahdollisuuksista ja palveluista. Yritykset tekevät yhteistyötä keskenään. Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintamiseen. Tässä mallintamisessa käytetään alan osaamista hallitsevaa yritysasiantuntijuutta. Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi ja keskinäisen yhteistyön rakentamiseksi. Käynnistetään toimenpiteet mökkitietokannan rakentamiseksi. Laaditaan suunnitelma alueen markkinoimiseksi yritysympäristönä ja matkailijoiden majoitus- ja luontolomakohteena Palvelut Tavoite Riittävät peruspalvelut lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja mahdollistavat osaltaan väkiluvun kasvun. Hämeen kylässä on monipalvelupiste jossa on tarjolla julkisia peruspalveluita ja yksityisiä palveluita. Monipalvelupiste tarjoaa myös yhteisiä kokoontumistiloja. Asutuksen lisääntyminen luo alueelle mahdollisuuden yksityisen palvelurakenteen monipuolistumiselle. Tämä edelleen lisää alueen vetovoimaisuutta. Kylän omien palveluiden 14

15 käyttö on jatkossa ensisijaisena vaihtoehtona niiden saatavuuteen perustuen. Toimenpiteet Käynnistetään Hämeen kylän Palveluiden kartoitus johon liittyy kunnan selvitys yhdessä kyläläisten kanssa monipalvelupisteen perustamisen mahdollisuuksista. Tähän monipalvelupisteeseen liittyy yksityisten ja julkisten palveluiden tarjoaminen tietyiltä osin kyläalueella. Yksityisten palveluiden kannattavaan tuottamisen vaaditaan ns. kriittistä massaa Yhteisöllisyys Tavoite Hämeen kylän alueen ihmiset osallistuvat aktiivisesti kyläalueen yhteiseen kehittämiseen ja kokevat yhteisöllisen toiminnan tärkeäksi. Alueen asukkaat tuovat aktiivisesti mielipiteensä julki yhteisen vaikuttamiskanavan kautta. Alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana. Toiminta on vireää ja kyläaluetta edustava yhdistys on alueella tunnustettu yhteinen toimija. Toimenpiteet Hämeen kylää aluetta kuvaavana asuinalueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti. Alueen asukkaat ja yhdistykset liittyvät mukaan aluetta edustavaan Hämeen kylän kyläseuraan. Ryhdytään toimenpiteisiin alueen identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnittelemiseksi. Nämä tapahtumat ovat vuosittain toistuvia ja tapahtumia aktiivisesti uusitaan ja kehitetään. Alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi alueelle joko vierailulla tai tapahtumien yhteydessä. Järjestetään kuukausittainen kylätapaaminen jonkin teeman ympäriltä Lähidemokratia Tavoite Kyläläiset tuovat aktiivisesti julki mielipiteensä kyläalueensa kehittämisessä. Kanavana käytetään aluetta edustavaa yhdistystä, luottamushenkilöitä ja kunnan viranhaltijoita. Julkinen sektori ottaa vastaan alueelta tulevan viestin ja suhtautuu siihen asiaan liittyvällä vakavuudella. Toimenpiteet Edellä kuvattu tavoitetila on mahdollista saavuttaa ainoastaan kyläaluetta edustavan yhdistyksen aktivoitumisen kautta. Toiminnan tulee kyläalueen yhteisöllisellä sektorilla suunnitelmallista, ennakoivaa ja alueen ihmisiä motivoivaa. Lähidemokratian toteutuminen edellyttää yhteisöllisen toiminnan aktiivisuutta Infrastruktuuri Tavoite Hämeen kylän alueella tietoliikenne toimii moitteettomasti, puhelinverkossa ei ole katvealueita ja tiestöt ovat alueen ihmisiä tyydyttävässä kunnossa. Yleinen Infrastruktuuri on sellainen, että se ei toimi esteenä 15

16 mahdolliseen alueelle muuttoon. Varmistetaan että maankäytölliset ongelmat eivät nouse elinkeinojen kehittämisen esteeksi mm. matkailun reitistöt. Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin sen selvittämiseksi miten ja missä vaiheessa tietoliikenne- ja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle. Tiestön osalta tarkistetaan mahdolliset vaaralliset osuudet ja epäkohdat ja viedään niistä viestiä tiestön kunnossapidosta vastaaville tahoille. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1. Elinkeinoelämä Matkailu 1. Mökkipörssi Kartoitus mökeistä, tämä työ on elinkeinojen kehittäjän tehtävä. Suuri osa mökeistä on selkeässä vajaakäytössä. Ympäröivä elinkeinoelämä ja luonto mahdollistavat erinomaisesti kehittämisen. 2. Luontoteemat Metsästys, retkeily ja kalastus ovat asioita jotka sopivat kyläalueen mahdollisuuksiin erittäin hyvin. Tämä edellyttää metsästysseurojen ja yritysten yhteistyön käynnistämistä ja valmiita palvelupaketteja. 3. Luonnonpuiston, Kirintövaaran, keramiikan ja kuntataajaman läheisyyden hyödyntäminen, 4. Agrokeskittymä joka pitää sisällään maatilayrittäjien uudet liiketoimintamallit uusine asiakkaineen ja lyhyine jakeluketjuineen yhteistyössä elintarvikkeiden jatkojalostuksen ja matkailun kanssa. Palvelut 1. Kotiapu/hoivapalvelu Vanhusten hoivapalveluita liikkuvana palveluna, voi sisältää kotipalveluita kodinhoitoon liittyen ja muuta apua ja auttamista. 2. Parturi/kampaamo, hierontapalvelut/fysiologinen hoito mahdollisen monipalvelukeskuksen yhteyteen osa- tai kokoaikaisena. Tämä paikkaa alueella selkeästi olevan vajauksen ja on mahdollinen käynnistää pienellä pääomalla. Tosin edellyttää silti riittävän asiakaspotentiaalin 16

17 6.2. Kolmas sektori Alueen yleisen kuvan luominen 1. Alueen markkinointikanava Edellyttää alueen yhteisen formaatin rakentamista. Tämä sisältää kuvauksen alueen tuotteista ja palveluista. Markkinointi edellyttää yhteistä toimijaa joka vastaa näkyvyydestä kokonaisuuden osalta. Tässä markkinoinnissa täytyy olla alueen yrittäjien linkit ja paikallistoimijoiden linkit. 2. Alueen yhteinen edunvalvoja Hämeen kylän kyläseura ry perustettu ja sen tehtävänä on tuoda esille alueen asukkaiden yhteinen mielipide eri asioihin. Samalla sen tehtävänä on osaltaan rakentaa yhteistä kyläkuvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhdistys alueen asukkaiden edunvalvoja. 3. Monipalvelukeskus Monipalvelukeskus on yksi edellytys kyläalueen yhteisen toiminnan kehittämiselle. sisältävät yhteiset kokoontumistilat, palvelutoimintoja, kunnan tarjoamia palveluja yhteistyössä kunnan, yksityisen sektorin ja alueen yhteisöjen kanssa. Keskus on alueen ihmisiä ja yhteishenkeä kokoava. Edellyttää suunnitelman joka sisältää rahoituksen, käytön ja vastuunjaon Julkinen sektori Kaavoitus Asioita jotka vaikuttavat suoraan alueen viihtyisyyteen ja ovat julkisen sektorin panostuksesta riippuvaisia 1. Palveluiden kehittäminen Julkiset palvelut jotka vaikuttavat suoraan kyläalueen käyttöarvoon, ovat muun muassa terveydenhuolto, päivähoito ja palvelupiste. 2. Infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito Tietoverkkojen rakentaminen ja ylläpito ovat alueen vetovoimaisuuden kannalta edellytys. Julkiset tiet ja niiden ylläpito ja puhelinverkon rakentaminen ovat aivan yhtä tärkeitä. 17

18 6.4. Toimenpidetaulukko Asuminen Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Etätyöskentelymahdollisuus Toimivat sähköiset yhteydet Kunnossa oleva tiestö Riittävästi rakennettavia tontteja Myytäviä kiinteistöjä Asutuskeskittymä Tonttien ja myytävien kiinteistöjen kartoitus Alueen kaavoitus Sähköiset tietoverkot ja julkiset tiet saadaan alueen asukkaita tyydyttävään kuntoon Posion kunta Kyläalueen asukkaiden ja yritysten yhteistyö Elinkeinojen kehittäjäyhteisö Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä ja vahva perusmaatalouden toimijajoukko Vahva yhteistyöverkosto Alueelle syntyy yrittäjyyttä joka tarjoaa palveluita paikallisesti ja ympäröiviin matkailukohteisiin Kyläalueen mahdollisuudet, palvelut ja tuotteet tiedetään Alueelle syntyy maatalouden, bioenergian ja erikoistuneen elintarviketuotannon, sekä yrittäjyyden keskittymä Keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintaminen ja keskittymän suunnittelu ja markkinointi Käytetään alan osaamista hallitsevaa yritysasiantuntijuutta Käynnistetään toimenpiteet mökkitietokannan rakentamiseksi Laaditaan suunnitelma alueen markkinoimiseksi yritysympäristönä ja matkailijoiden majoitusja luontolomakohteena Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi Elinkeinojen kehittäjäorganisaatiot Kunta Yrittäjät 18

19 Palvelut Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Rakennetaan monipalvelupiste jossa on tarjolla julkisia peruspalveluita ja yksityisiä palveluita sekä kylän kokoontumistila Kyläalueen asukkaat Yhteisöt Posion kunta Kylän omien palveluiden ja tuotteiden käyttö on ensisijaisena vaihtoehtona Palveluiden kartoitus johon liittyy kunnan selvitys monipalvelupisteen perustamisen mahdollisuuksista yhdessä kyläläisten kanssa Elinkeinoyhtiö Yhteisöllisyys Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Alueen ihmiset osallistuvat aktiivisesti kyläalueen yhteiseen kehittämiseen ja kokevat yhteisöllisen toiminnan tärkeäksi Hämeenkylää asuinalueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti Posion kunta Yhdistys on alueella tunnustettu yhteinen toimija Alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana Hämeenkylän alueen kehittymiskirja on käytössä Asukkaat ja yhdistykset liittyvät mukaan aluetta edustavaan Hämeenkylän kyläseuraan Identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnitteleminen Alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi Kehittymiskirjan suunnittelu ja käyttöönotto Ympäristösuunnitelman laatiminen Hämeenkylän asukkaat Alueen yhdistykset Elinkeinoyhtiö Asiantuntijat 19

20 Lähidemokratia Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Kyläläiset tuovat aktiivisesti julki mielipiteensä kyläalueensa kehittämisessä Kyläaluetta edustavan yhdistyksen toiminnan aktivoiminen toiminnan suunnittelulla Kylien asukkaat Posion kunta Kanavana käytetään aluetta edustavaa yhdistystä, luottamushenkilöitä ja kunnan viranhaltijoita Julkinen sektori ottaa vastaan alueelta tulevan viestin ja suhtautuu siihen asiaan liittyvällä vakavuudella Yhteisöllisen toiminnan tulee olla suunnitelmallista, ennakoivaa ja alueen ihmisiä aktivoivaa Infrastruktuuri Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Tietoliikenne toimii Posion kunta moitteettomasti Puhelinverkossa ei ole katvealueita Tiestöt ovat alueen ihmisiä tyydyttävässä kunnossa Selvitetään miten ja missä vaiheessa tietoliikenne- ja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle Tiestön osalta tarkistetaan mahdolliset vaaralliset osuudet ja epäkohdat ja viedään niistä viestiä tiestön kunnossapidosta vastaaville tahoille 20

RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Kivitaipale, Narkaus, Välijoki, Haukitaipale, Siikakämä, Saarikämä, Särkikämä Rauno Kuha MTT Rovaniemi Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT,

Lisätiedot

HAUTAJÄRVEN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA

HAUTAJÄRVEN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA HAUTAJÄRVEN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Hautajärvi on paikka jossa ovat monipuoliset matkailupalvelut keskellä erämaata ja lähellä Rauno Kuha MTT Rovaniemi Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT,

Lisätiedot

KAUKOSEN KEHITTÄMISOHJELMA

KAUKOSEN KEHITTÄMISOHJELMA KAUKOSEN KEHITTÄMISOHJELMA Elinvoimaa ja hiljaisuutta matkailupalveluiden läheltä Rauno Kuha MTT Rovaniemi Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT, Simo Alaruikka ProAgria

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Tulevaisuuden kylät. Maaseudun elinkeinoelämän mahdollisuuksien tarkastelua mikrotason talousalueina. Rauno Kuha

Tulevaisuuden kylät. Maaseudun elinkeinoelämän mahdollisuuksien tarkastelua mikrotason talousalueina. Rauno Kuha 72 Tulevaisuuden kylät Maaseudun elinkeinoelämän mahdollisuuksien tarkastelua mikrotason talousalueina Rauno Kuha 72 Tulevaisuuden kylät Maaseudun elinkeinoelämän mahdollisuuksien tarkastelua mikrotason

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Sosiaalisten vaikutusten arviointiosuus Kick off 6.3.2013, Helsinki TY, koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Sami Tantarimäki TOTEUTUSAIKATAULU

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni?

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Lapin malli sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyössä - Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arjen turvaa Valtakunnallinen harvaan

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot