RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA
|
|
- Noora Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RANUANTIEN PALVELUKYLÄ ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Kivitaipale, Narkaus, Välijoki, Haukitaipale, Siikakämä, Saarikämä, Särkikämä Rauno Kuha MTT Rovaniemi
2 Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT, Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Keijo Siitonen ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi Kannen kuva Päivi Saarijärvi 2
3 TERVEHDYSSANAT Pitelet nyt käsissäsi kehittämisohjelmaa joka on laadittu tavalla jota ei tiettävästi Suomessa ole aikaisemmin toteutettu. Tämän kehittämisohjelman tekemisessä on huomioitu kaikki ne osatekijät jotka ovat vaikuttamassa tämän kehittämisohjelman kohdealueen tulevaisuuteen. Toimenpiteiden analysoinnissa on käytetty sekä tutkimuksen, että neuvonnan asiantuntijuutta. Tämän kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta kunnassa, yrityksissä, yhdistyksissä ja yksittäisissä ihmisissä uskoa tulevaisuuteen ja halua tehdä yhdessä töitä oman ympäristön kehittämisen hyväksi. Viimekädessä meidän asuinympäristön kehittyminen on kiinni itsestämme. Tämä kehittämisohjelma kertoo meille sen mitä meidän tulisi tehdä jotta kehittyminen olisi mahdollista. Kehittämisohjelman valmistuminen on ensimmäinen askel sen kohdealueen toimenpiteissä. Seuraavaksi ryhdymme yhdessä laatimaan työkirjaa siitä miten tämän ohjelman toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Ole hyvä ja tutustu sisältöön. Rovaniemellä marraskuussa 2012 Rauno Kuha 3
4 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE ALUEEN KUVAUS TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Asuminen Yrittäjyys/toimeentulo Palvelut Yhteisöllisyys Lähidemokratia Infrastruktuuri TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Elinkeinoelämä Kolmas sektori Julkinen sektori Toimenpidetaulukko
5 1. TIIVISTELMÄ Ranuantien palvelukyläalue on yksi Rovaniemen kaupungin viidestä palvelukyläalueesta. Palvelukyläalue sijaitsee Rovaniemeltä Ranuan suuntaan km välisellä etäisyydellä. Lähimpänä Rovaniemeä on Kivitaipale ja etäisin kylä on Siikakämä. Tämä palvelukyläalue on selkeästi kaupungin läheistä maaseutua. Kaupungin läheisyys näkyy hyvin voimakkaasti kyläalueen elinkeinorakenteessa ja vahvassa lähiöasumisessa. Ranuantien palvelukyläalueen asutus on pääosiltaan sijoittunut Kivitaipaleeseen ja Narkaukseen, asutus vähenee pääteiltä poistuttaessa Välijoen ja Siikakämän suuntaan. Alue sijaitsee matkailullisesti hyvällä paikalla Napapiirin ja Ranuan eläinpuiston välillä. Alueella on kysyntää asuinpaikkoina, erityisesti Kivitaipaleessa ja Narkauksessa on haluttuja rakennuspaikkoja. Vaikeutena on kuitenkin rakennuspaikkojen puute. Kaupunki omistaa palvelukyläalueella maata kuitenkin hyvin vähän. Rakennuspaikkojen lisäämiseksi tulevatkin katseet kohdistaa yksityisiin maanomistajiin. Palvelukyläalueella on perustasolla paikalliset julkiset palvelut. Näitä ovat koulu, päiväkoti ja kirjasto. Muu alueen palveluiden kehittyminen on sidoksissa asukaspohjan lisääntymiseen. Yksityisen palvelutarjonnan kehittyminen edellyttää ns. kriittisen massan täyttymistä ja julkisten palveluiden säilyminen olemassa olevan väestöpohjan pysyvyyttä ja mielellään kasvamista. Matkailullista mahdollisuutta alueella on runsaasti. Kyläalueen läheisyydestä kulkee moottorikelkkareitti ja kyläalueen halkaisee vilkas matkailutie Rovaniemen ja Ranuan kautta Syötteelle. Monipuolinen luonto ja vesistö ovat matkailullisesti hyödyntämättä. Kaupungin ja matkailureitin tarjoama runsas asiakaspotentiaali antaisi tähän mahdollisuuden. Rovaniemen asukaspohja, ydinkaupunkialueella n asukasta, mahdollistaa myös tuoretuotteiden ja maatalouden erikoistuotteiden tuottamisen kaupungin kuluttajille joko kotia tuotuna, torille tai omana noutona. Tässä kehittämisohjelmassa on Ranuantien palvelukyläalueen kehittämisen osa-alueet jaettu asumiseen, yrittäjyys/toimeentuloon, palveluihin, yhteisöllisyyteen, lähidemokratiaan ja infrastruktuuriin. Näiden osa-alueiden toimenpiteet on sitten koottu yhteen elinkeinoelämää koskeviksi, kolmatta sektoria koskeviksi ja julkista sektoria koskeviksi toimenpiteiksi. Ranuantien palvelukyläalueen väkimäärän kehittyminen edellyttää kaavoituksen ja muiden kehittämistoimenpiteiden lisäksi alueen aktiivista sisäistä ja ulkoista markkinointia. Markkinoinnin avulla alueelle luodaan vetovoimainen profiili. Ranuantien palvelukyläalueella on kaikki menestymisen elementit olemassa. Alue sijaitsee lähellä kaupunkitaajamaa, se on hyvin tavoitettavissa ja etäisyydet ovat kohtuulliset. Julkisen sektorin perheille kohdistamat peruspalvelut päiväkoti ja koulu kyläalueelta löytyvät. Positiivinen kehittyminen edellyttää kaikkien kehittämistahojen 5
6 yhteistyötä ja se on myös kaikkien tahojen etu. Myönteinen kehitys tuo työpaikkoja, asukkaita, viihtyisyyttä ja oikeaa elämisen laatua. 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE Tutkimus on toteutettu osana laajempaa kehittämishanketta joka kantaa nimeä Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää menestymisen toimintamalleja lappilaisille maaseutuyrityksille ja kyläalueille. Kehittämishankkeen lähitalousaluetutkimukseen valittuja kyliä olivat Ranuantien palvelukyläalueen lisäksi maatalousvaltaisena kylänä Hämeenkylä Posiolla, Hautajärvi syrjäisenä kylänä Sallassa ja Kaukonen matkailukeskusten läheisenä kylänä Kittilässä. Tutkimuksessa MTT ja ProAgria Lappi tekivät hyvin tiivistä yhteistyötä keskenään. ProAgrian ja MTT:n asiantuntijat muodostivat tutkimuksessa tiiviin asiantuntijaryhmän joka kokoontui useita kertoja analysoimaan tutkimustuloksia. Tutkimuksessa mukana olleita asiantuntijoita olivat Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi, Keijo Siitonen, ProAgria Lappi, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT ja Rauno Kuha MTT. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Kehittämisohjelman ydintavoite on, että kyläyhteisöllä ja sen asukkailla on kyky elää, voida hyvin ja kehittyä ihmisläheisesti. Myönteisen kehityksen ansiosta asukasmäärän kriittinen massa täyttyy, jolloin erilaisten palveluiden, infrastruktuurin ja yrittäjyyden kehittyminen suotuisasti on mahdollista. Tutkimuksessa selvitetään kylän nykytila johon kytkeytyy olennaisena osana elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toiminta. Tutkimukseen on kuulunut erillisinä toimenpiteinä kyläläisten ryhmähaastattelu, yritysten erilliset haastattelut ja yhdistysten vastuullisten toimijoiden haastattelut. Näillä toimenpiteillä on päästy kartoittamaan kylän tuotannontekijöitä, kylällä tuotettavia tuotteita ja palveluita, kylällä harjoitettavaa yhteistyötä ja sen mahdollisuuksia, kyläalueen ja sen tuotteiden markkinointia, kyläalueen sosiaalista pääomaa ja tulevaisuuden ennakointia. Näillä toimenpiteillä on päästy lähestymään parhaalla tavalla tutkimuksen tavoitetta joka on kuvata Ranuantien palvelukyläalueen rakenne ja toimintamekanismit. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja, joilla estetään negatiivisia rakennemuutoksia ja päästään luomaan uusia toimintamalleja. Tämän tutkimuksen avulla luodaan kuva siitä millä toimenpiteillä Ranuantien palvelukyläalueesta rakennetaan menestyvä lähitalousalue. Tutkimuksessa selvitetään lähitalousalueiden eri toimijoiden valmiuksia ja tarkastellaan liiketoimintaympäristön perustekijöitä. Näistä perustekijöistä keskeisimpiä ovat yhteistoiminta ja yhteistyö, julkisen sektorin (lähinnä kunta) elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä. 6
7 3. ALUEEN KUVAUS Ranuantien palvelukyläalueeseen lasketaan Välijoki, Kivitaipale, Narkaus, Saarikämä, Haukitaipale, Siikakämä ja Särkikämä. Alue sijoittuu n km Rovaniemeltä Ranuan suuntaan. Alla olevassa karttakuvassa näkyvät Rovaniemen kaupungin palvelukyläalueet. Ranuantien palvelukyläalue näkyy alimpana. Kuva 1 Ranuantien suuralue Muutos Ranuantien suuralue Taulukko 1 Yllä olevassa taulukossa on nähtävissä Ranuantien palvelukyläalueen asukaskehitys vuosien välisenä aikana. Ranuantien palvelukyläalueella oli vuonna 2010 asuttuja asuinrakennuksia 242 kpl, 7
8 tyhjillään olevia 80 kpl ja lomarakennuksia 275 kpl. Edellä olevat tiedot ovat Rovaniemen kaupungin tilastoista. Ranuantien palvelukylän alue toimii pitkälti asumislähiönä. Valtaosa kyläläisistä käy töissä kaupunkitaajamassa. Tämä liikennöinti koskee niin palkkatöissä kulkevia kuin myös yrittäjiä. Tämä on nähtävissä alueen yritysrakenteessa. Hyvät liikenneyhteydet ja kohtuullinen etäisyys antavat tähän mahdollisuuden. Maatiloja palvelukyläalueella on kaikkiaan MMM:n tilaston mukaan 20 joista nautakarjaa (maito tai liha) on neljällä ja avomaan puutarhatuotantoa yhdellä. Lopuilla on nurmenviljelyä. Muuta yritystoimintaa löytyy palvelukylän alueelta Rovaniemen kehitys Oy:n tilaston mukaan kaikkiaan 25 kpl. Alueen yritystoiminta on suhteellisen monipuolista. Siellä on esimerkiksi palveluja tarjoava koneyritys, maatilan yhteydessä toimiva sirkkelisahayrittäjä, leipomo-konditoria, rakennusyrittäjiä, rakennusten suunnittelua ja saneerausta, hieroja, halkojen myyntiä sekä metsäpalveluja. Alueella kirjoilla olevista yrittäjistä huomattava osa harjoittaa yritystoimintaansa kaupungissa, vaikka yrityksen osoite on kyläalueella. Monen yrityksen toiminta ei ole fyysisesti sidoksissa yrityksen osoitteeseen, näitä ovat esimerkiksi rakennustoiminta, koneurakointi ja kiinteistöpalvelut. Erilaisia yhdistyksiä on kaikkiaan 14. Esimerkiksi kyläyhdistyksiä on kaksi, metsästysseuroja viisi, nuorisoseuroja kaksi ja lisäksi kolme kalastuskuntaa. Aktiivisimmin toimivia yhdistyksiä ovat metsästysseurat. Rovaniemen seurakunta järjestää Kivitaipaleen koululla säännöllisesti erilaista kerhotoimintaa kaiken ikäisille. Kansalaisopistotoiminta on vireää sekä Kivitaipaleessa, että Narkauksessa. Yhteisiä kokoontumistiloja löytyy Narkauksesta Kivalon urheilijoiden talo ja Narkauksen koulu, joka on nykyisin kylätalona. Kivitaipaleessa on nuorisoseurantalo ja ala-aste, jota voi tarvittaessa käyttää yhteisissä tilaisuuksissa. Kivitaipale tarjoaa Ranuantien suuralueelle koulupalvelut ala-asteena, päiväkodin, iltapäiväkerhotoimintaa, kirjaston ja postin jakelupisteen. Muita julkisia palveluita kyläalueella ei ole. Julkinen liikenne rajoittuu tielle no 78 aamu seitsemän ja iltapäivä 17 väliselle ajalle, muutamaan vuoroon päivässä. Matkailijat käyttivät rahaa Rovaniemen seudulla yli 144 miljoonaa euroa vuonna Matkailutulo on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin viisi prosenttia vuosittain ja kokonaiskasvu vuodesta 2001 vuoteen 2005 on ollut 15 prosenttia. Välittömän matkailutulon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta Rovaniemen seudulla oli lähes 8 prosenttia vuonna Suomessa matkailun osuus kokonaiskulutuksesta on arvioitu olevan 2,4 prosenttia. Matkailun merkitys on siis Rovaniemelle keskimääräistä suurempi. Rovaniemen voidaan olettaa myös hyötyvän merkittävästi matkailun välillisistä vaikutuksista, koska Rovaniemen monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa sen, että matkailuyritykset ostavat palveluja ja tavaroita seudun muilta yrityksiltä. Matkailun välillisen tulokertoimen on todettu vaihtelevan Suomessa 1,2 1,5 välillä. Tämän arvion mukaisesti matkailun välillinen tulo on n miljoonaa euroa. Näin Rovaniemen seudun kokonaismatkailutulon voidaan arvioida olevan n miljoonaa euroa. (Tuula Rintala-Gardin, 2007) 8
9 Alla olevasta taulukosta on nähtävissä Rovaniemen kaupungin asukasmäärän kehitys tulevina vuosina. Tämä kertoo lähimarkkinoiden kasvavasta potentiaalista tot Taulukko 2 Väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2030 ( 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Lähitalousalueen tutkimusprosessi Nykytilan analyysi Kolmannen sektorin haastattelut Ryhmähaastattelut Elinkeinoelämän haastattelut Julkisen sektorin haastattelut Tulosten kokoaminen Tulosten yhteenveto ja analysointi Luonnoksen kirjoittaminen ja kommentit Luonnoksen esittely tutkittavassa kohteessa Lopputuotoksen rakentaminen ja luovutus Kuva 2 Yllä olevassa prosessikaaviossa ilmenee tutkimuksen toteutusta 9
10 Tutkimusprosessin vaiheiden kuvaukset Nykytila-analyysi Tutkittavasta lähitalousalueesta ja kunnasta kerättiin tutkimuksen kannalta tarkoituksen mukainen sellainen tieto, joka mahdollisimman hyvin kuvaa lähitalousalueen nykytilaa. Kerättyä tietoa täydennettiin testaamalla saatua aineistoa lähitalousalueen ja kuntien edustajien haastatteluilla. Testauksesta saaduilla palautteilla aineiston pohjalta laadittiin lähitalousalueiden nykytilakuvaus. Haastattelut Haastattelut suorittivat hankkeen käytössä olevat asiantuntijat. Haastatteluja tehtiin neljällä eri tavalla. Ensin käytiin ryhmähaastattelu jonka pohjalta luotiin sapluuna kolmannen sektorin, yritysten edustajien sekä julkisen sektorin haastatteluille. Ryhmähaastattelut suoritettiin syksyn 2010 aikana kahtena ajankohtana. Haastatteluja ohjasi kuusi asiantuntijaa siten, että läsnäolijat jaettiin kolmeen ryhmään käsittelemään kuuden eri teeman asiakokonaisuuksia (yhteistyö, tuotannontekijät, tuotteet ja palvelut, markkinat/myynti, sosiaalinen pääoma ja tulevaisuuden ennakointi). ProAgrian yritysasiantuntijat haastattelivat kaikki tiedossa olevat tavoitetut palvelukyläalueen yritykset. Näissä haastatteluissa tavoiteasettelu oli sama kuin ryhmähaastatteluissa. Näkökulmana oli kuitenkin yrityksen nykytilanne suhteessa palvelukyläalueen tuomiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. MTT:n asiantuntija haastatteli palvelukyläalueen yhdistyksistä kaikkiaan seitsemän keskeistä yhdistystä. Näissä haastatteluissa kartoitettiin yhdistyksen toiminnan laajuutta, tulevaisuuden suunnitelmia ja vaikuttavuutta palvelukyläalueella. Samoin haastateltiin myös julkisen sektorin edustajista keskeiset palvelukyläalueen kehittämiseen vaikuttavat toimijat. Näissä haastatteluissa kartoitettiin julkisen sektorin näkemystä ja toiveita palvelukyläalueen kehittämiseen. Tulokset Haastattelut analysoitiin jokaisen vaiheen jälkeen yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa. Tuloksista rakennettiin aluetta kuvaava nelikenttäanalyysi. Ryhmähaastatteluista saatu aineisto koostettiin ja luokiteltiin aluetta parhaiten kuvaavien teemojen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Teemojen pohjalta saadun tuotoksen avulla ja nykytilakatsausta hyödyntäen saatiin rakennettua lähitalousalueen mahdollisuuksien kuva, jossa eri tahot (julkinen, elinkeinoelämä, yhteisöt) ovat huomioitu. Tulosten pohjalta johdateltiin eri toimijatahoja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Luonnos esiteltiin kyläalueella ryhmätilaisuudessa. Tilaisuudessa pyydettiin kyläläisiä kommentoimaan luonnosta ja tekemään mahdollisia muutosehdotuksia. Saatujen kommenttien pohjalta laadittiin lopullinen asiakirja joka luovutetaan asianomaisille tahoille. 10
11 5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Ryhmähaastatteluiden tulosten yhteenvetona laadittiin nelikenttäanalyysi josta on nähtävissä kyläalueen haasteet ja mahdollisuudet kyläläisten näkemänä. Nelikenttäanalyysissä asian edessä oleva numero kertoo kuinka monesti kyseinen asia toistui ryhmien tuotoksissa. Tämä kertoo siis kyseisen asian painoarvosta alueen ihmisten näkökulmasta. Vahvuudet 8 hyvä sijainti 6 työvoimaa 6 monipuolinen osaaminen 5 metsästysmaat 4 paljon yhdistyksiä 4 marjamaat 4 sienimaat 3 tonttimaata 3 käden taidot 2 tyhjiä navetoita 2 luonto 1 tyhjiä maatiloja 1 käyttämätöntä peltoa 1 metsää Heikkoudet 7 kaupungin keskittämispolitiikka 6 kaavoituspolitiikka 6 yhteistyön puute 6 huono markkinointi 6 oman kylän palveluita ei tunneta 5 sisäiset ristiriidat 5 maanomistusolot Mahdollisuudet 8 hyvä sijainti 7 monipuolista osaamista 7 työvoimaa 6 harrastusmahdollisuudet 6 luonto 4 metsä 4 vesistö 4 koulu 4 päiväkoti 4 kirjasto 3 metsästysmaat 1 asumistilaa 1 monenikäistä sakkia Uhat 8 kylän ääni ei kuulu 8 kaupungin keskittämispolitiikka 5 yhteistyön puute 3 palveluiden alasajo Taulukko 3, Ryhmähaastattelun nelikenttäanalyysi Yhdistysten ja haastattelun pohjalta laadittu nelikenttäanalyysi ei piirteiltään juuri poikkea ryhmähaastattelun analyysistä. Analyysin tuoma viesti on samansuuntainen. Vertailun vuoksi tuodaan se tässä esille. 11
12 Vahvuudet Mukava etäisyys Rovaniemeltä, oma rauha, maan omistajat ja maan omistus alueella, asutus väljää, monialaista osaamista, yhteisöllisyyttä, yhteistyökyky, ympäristö, Ihmiset tuntevat toisensa, apua saa = kaupungin läheisyys, rauhallisuus, luonto, yhteisöllisyys Heikkoudet Vähäiset yksityiset palvelut, toimijoiden vähäisyys, ikääntyminen osittain vanhat kaunat, toiminnan hiipuminen = vähäiset palvelut, aktiivisia toimijoita vähän, nurkkakuntaisuus, yhteisöllisen toiminnan hiipuminen Mahdollisuudet Politiikka, metsästysmatkailun lisääntyminen tulevina vuosina, kaupungin potentiaalit, Matkailu paikallisiin resursseihin liittyen,matkailun mahdollisuudet = Toimintapolitiikan muuttuminen kyliä huomioivaksi, ohjelmallinen ja paikallisia resursseja hyödyntävä matkailu, läheisen kaupungin mahdollisuuksien hyödyntäminen Uhat Kaavoitus, mahdollinen metsästysvastaisuus johtaa negatiivisiin lainmuutoksiin kaupungin politiikka, yhteiskunnan tuen loppuminen = Julkisen sektorin keskittävä politiikka, tulevaisuudessa mahdollisesti rajoittava lainsäädäntö, kaavoitus, lähidemokratian katoaminen Taulukko 4 Yhdistysten haastattelun nelikenttäanalyysi Vahvuudet Selkeästi suurimpana vahvuutena koetaan Rovaniemen läheisyys. Kyliltä on hyvät yhteydet kaupunkiin ja kaupungin mahdollistamat palvelut ovat hyvin tavoitettavissa. Asuminen on rauhallista, luonnonläheistä ja harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset niin kaupungissa, kuin luonnossakin. Kylillä on vahvat yhteisölliset perinteet ja ihmiset tuntevat toisensa. Heikkoudet Alueen selkeänä heikkoutena koetaan palvelukyläalueen sisällä olevien kyläalueiden etäisyys toisistaan, vähäinen yhteistyö, yhteisen näkemyksen puute ja toimijoiden ikääntyminen. Yhteistyön puutteesta johtuen alueen vaikuttavuus päättäjien suuntaan ei ole ollut kovin vahva. Alueella on havaittavissa myös historiallisia rasitteita. Tietoliikenneyhteydet ovat paikoitellen heikkoja, sivutiet kunnoltaan vaihtelevia ja jalankulkuturvallisuus pääteillä on heikko. Mahdollisuudet Asukkaiden näkemys on, että oikealla kehittämispolitiikalla alueesta on mahdollisuus kasvattaa vahva monipuolinen kyläalue jossa on hyvin tarjolla myös yksityisiä palveluita. Kaupungin tarjoama potentiaali asiakkuuksina, tukipalveluina ja matkailuyhteistyönä nähdään merkittävänä 12
13 voimavarana. Matkailu nähdään erittäin suurena mahdollisuutena kyläalueelle. Uhat Uhkana ihmiset näkevät keskittämispolitiikan jatkumisen ja lähidemokratian vajeen. Tulevaisuuden trendien painottuminen arvoihin, joissa luontoharrastuksia voitaisiin rajoittaa lainsäädännöllisin keinoin, koetaan myös mahdollisena uhkana. Kaavoitus on sekä uhka, että mahdollisuus. Ihmiset kokevat epävarmana kaavoittajan suunnitelmat alueen mahdollisuuksien hyödyntäjänä ja alueen asutuksen lisääjänä. Tutkimustuloksista asiantuntijatyöryhmä johti aluetta kuvaavat keskeiset mahdollisuudet. Näitä mahdollisuuksia ovat matkailu, luonto, harrastusmahdollisuudet, paikalliset palvelut, alkutuotanto, palvelut lapsille, jalostus, rakentaminen/urakointi ja potentiaaliset resurssit. Nämä asiat nousivat mahdollisuuksina esille kaikissa haastatteluissa, aluetta kuvaavassa nelikentässä ja asiantuntijoiden yhteisissä tilaisuuksissa. Nämä tuotokset eivät sinällään vielä mahdollista toiminnallisen kehittämiskokonaisuuden rakentamista. Kysymys kuuluukin: Mitkä ovat ne osakokonaisuudet joihin nelikenttäanalyysissä ja aluetta kuvaavissa teemoissa esille nousseet asiat voidaan sijoittaa? Tätä kysymystä pohdittiin asiantuntijakokouksissa ja näiden pohdintojen lopputuloksena syntyi kuvassa oleva ympyrä kehittämisen osa-alueista. KEHITTÄMISEN OSA-ALUEET Asuminen Yrittäjyys/ toimeentulo Yhtesöllis Yhteisöllisyys Lähidemokratia Palvelut Infrastruktuuri turi Kuva 3 Kehittämisen kokonaisuutta kuvaava ympyrä kehittämisen osaalueista 13
14 Tämä ympyrä pitää sisällään kaikki elämiseen tarvittavat osa-alueet. Mitään näistä osa-alueista ei voi ottaa pois särkemättä kokonaisuutta. Asuminen vaatii toimivan infrastruktuurin, toimeentulon, palvelut, yhteisön ja vaikuttamismahdollisuuden. Yrittäjyys ei ole mahdollista ilman toimivaa infrastruktuuria. Palveluita ei voida järjestää jos ympyrän muita osa-alueita ei ole olemassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken toiminnan, asumisen ja kehittämisen ehto. Jotta asumisella on suotuisia edellytyksiä, täytyy palveluiden olla tavoitettavissa kohtuullisella tavalla. Ihminen on sosiaalinen yksilö joka tarvitsee yhteisöllistä toimintaa ja sosiaalisia kontakteja. Jokainen osaalue mahdollistaa monipuolisen kehittämisen. Tällä kuvalla on tarkoitus osoittaa se kuinka kokonaisuus täytyy huomioida ja kaikkien elämän osaalueiden täytyy perustasolla olla kunnossa jotta kehittäminen ja kehittyminen ovat mahdollista. Tämä kuvaaja voidaan sijoittaa mihin hyvänsä yhteisöön, taajamaan, kaupunkiin tai kylään. Kaikissa yhteisöissä ovat voimassa samat elämisen ja perustarpeiden lainalaisuudet Asuminen Tavoite Ranuantien palvelukyläalueella on riittävästi kaavoitettuja rakennuspaikkoja. Alue on asuinympäristönä haluttu ja viihtyisä. Suhtautuminen hajaasutusalueen asumisen kehittämiseen on positiivista. Haja-asutusalueen asutuksen kehittämiselle ja asumiselle tulee mahdollisuuksien mukaan olla samat edellytykset kuin taajamissa. Tavoitteena on asuinalue jossa on viihtyisä, yhteisöllisyyttä tukeva ympäristö. Luontoarvoja huomioivat, teemalliset asutusyhteisöt luovat aluetta joka on vetovoimainen ja ihmiset haluavat muuttaa sinne asumaan ja yrittämään. Toimenpiteet Kaavoitetaan riittävä määrä rakennettavia tontteja. Ryhdytään kartoittamaan yksityisten tahojen omistamia tontteja ja varmistetaan maaalueiden saatavuus. Kaupunki käynnistää palvelukyläalueen osayleiskaavan rakentamisen vuoteen 2014 mennessä. Rovaniemen kaupungin toimintapolitiikkaa vahvistetaan Kylien Rovaniemi politiikan mukaisesti, jossa palvelukyläalueilla on myös rakennuspaikkojen suhteen se rooli joka niille kuuluu. Alueen asutuksen kehittämisen yhteydessä tehdään myös markkinointia alueen mahdollisuuksista asumisyhteisönä ja paikkana yritysympäristöksi. Palvelukyläalueiden kiinteistöjen käyttömerkinnät tarkistetaan ajan tasalle Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Ranuantien palvelukyläalue on kylä jossa on monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä. Tässä yrittäjyydessä on hyödynnetty Ranuan ja Rovaniemen matkailulliset mahdollisuudet, luontoarvot ja paikallinen osaaminen. Rovaniemen kaupungin asutuskeskittymä on palvelukyläalueen yrittäjien tuotteiden ja palveluiden asiakkuuksissa mukana. Yrittäjät ja alueen muu asutus ovat tietoisia kyläalueen mahdollisuuksista ja palveluista. Yritykset tekevät yhteistyötä keskenään. 14
15 Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintamiseen. Tässä mallintamisessa käytetään alan osaamista hallitsevaa yritysasiantuntijuutta. Rovaniemen kaupungin asutuskeskittymän hyödyntäminen lähiruoan tuottamiseksi otetaan myös yhdeksi kehitettäväksi toimenpiteeksi. Olemassa oleville yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi ja keskinäisen yhteistyön rakentamiseksi. Alueen tuotteet ja palvelut kerätään yhteen tietokantaan ja niistä rakennetaan alueen talouksiin ja jakelupisteisiin jaettava palvelulehtinen. Rovaniemen kaupungin yritysrekistereiden tietokanta päivitetään. Aluetta markkinoidaan myös yritysympäristönä Palvelut Tavoite Palvelurakenne lisää alueen vetovoimaisuutta ja mahdollistaa osaltaan väkiluvun kasvun. Julkiset peruspalvelut ja yksityinen palvelutarjonta tulee suurelta osin alueen sisältä. Alueen koulu ja päiväkoti säilyvät ja kehittyvät. Asutuksen lisääntyminen luo alueelle myös yksityistä palvelurakennetta joka edelleen lisää alueen vetovoimaisuutta. Kylien omien palveluiden käyttö on ensisijaisena vaihtoehtona. Toimenpiteet Käynnistetään Ranuantien palvelukyläalueen Palveluiden kartoitus ja markkinointi. Tästä selvityksestä laaditaan Ranuantien palvelukyläalueen palveluvihko. Samalla tavalla voidaan laatia kyseinen opas jokaiselle palvelukyläalueelle. Yksityisten palveluiden kannattavaan tuottamisen vaaditaan ns. kriittistä massaa. Yritystoiminnan mallintamisessa tarkastellaan eri palvelusektoreiden asiakaspohjavaatimuksia ja asiakasasegmenttejä. Näin voidaan arvioida palveluyrittäjyyden käynnistämisen mahdollisuuksia Yhteisöllisyys Tavoite Ranuantien palvelukyläalueella on yhteinen julkisuuskuva ja positiivinen profiili. Alueen asukkaat tuovat aktiivisesti mielipiteensä julki yhteisen vaikuttamiskanavan kautta. Alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana. Palvelukyläalueen kaikkien kylien asukkaat kokevat kuuluvansa yhteiseen palvelukyläalueeseen. Toimenpiteet Ranuantien palvelukyläaluetta yhteisenä palvelualueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti. Tässä tehtävässä tärkeässä roolissa on palvelukyläalueen palveluvihko. Alueen lukuisat yhdistykset ja alueen asukkaat perustavat alueen kansalaisvaikuttamista ajavan yhteisen yhdistyksen joka voisi olla esimerkiksi Ranuantien kylät ry. Ryhdytään toimenpiteisiin alueen identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnittelemiseksi. Nämä tapahtumat ovat vuosittain toistuvia ja tapahtumia aktiivisesti uusitaan ja kehitetään. Alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi alueelle joko vierailulla tai tapahtumien yhteydessä. 15
16 5.5. Lähidemokratia Tavoite Rovaniemen kaupunki on tehnyt päätöksen aluelautakuntien perustamisesta palvelukyliin. Ranuantien palvelukyläalueen aluelautakunta käynnistää toimintansa vuoden 2013 alusta. Palvelukyläalueen jokainen kylä nimeää kyläkokouksessa lautakuntaan yhden edustajan. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Aluelautakunnilla varmistetaan kylien Rovaniemi politiikan toimivuus ja lähidemokratian toteutuminen. Aluelautakuntien avulla päätöksen teko kyliä koskevissa asioissa tulee lähelle kyliä. Kyläläiset voivat tuoda omia mielipiteitään kuuluville aluelautakunnan kautta. Toimenpiteet Aluelautakunnan rakentamisessa ja kehittämisessä huomioidaan asiantuntijuus, avoimuus ja tasapuolisuus. Aluelautakunta toiminnassaan pitää ensisijaisena tavoitteena alueen viihtyisyyden ja toimivuuden. Rovaniemen kaupungin viranomainen toimii aluelautakunnan yhteyshenkilönä Infrastruktuuri Tavoite Ranuantien palvelukyläalueella tietoliikenne toimii moitteettomasti, puhelinverkossa ei ole katvealueita ja jalankulku on turvallista myös päätien varrella taajamien yhteydessä. Rakennettu ympäristö on viihtyisä ja luontoympäristö myös pääteiden varrelta katseen tavoitettavissa. Toimenpiteet Ryhdytään toimenpiteisiin sen selvittämiseksi miten ja missä vaiheessa tietoliikenne- ja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle. Jalankulkuturvallisuuden takaamiseksi aloitetaan Ranua-Rovaniemi välisen tien Kivitaipaleen kyläosuuden pyörätiesuunnitelmien laatiminen. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1. Elinkeinoelämä Matkailu Rovaniemi Ranua-väli on vilkas matkailuväylä. Tämä väli tarvitsisi ehdottomasti vetovoimaisen matkailijan pysäyttäjän. Nämä pysäyttävät tekijät voisivat olla: - metsästys, mökkimajoitus tai retkeily Nämä luonnollisesti edellyttävät matkailukeskusten läheisyyden huomioimista sekä sopimuksia ja toimivia palveluita yhdessä keskusten toimijoiden kanssa. 16
17 Palvelut Palveluiden perustamisen lähtökohta on luonnollisesti riittävän asiakaskannan varmistaminen ja julkisen sektorin kanssa laadittavat mahdolliset sopimukset. - kotiapu/hoivapalvelu, vanhusten hoitopalveluita liikkuvana palveluna, liikuntarajoitteisten ja/tai vanhusten hoivakoti, Kiinteistönhuolto, alueelliset talonmiespalvelut, Leiritoiminnalla olisi alueella hyvät mahdollisuudet esimerkiksi teemalliset leirit nuorille ja lapsille Alkutuotanto ja puutarha Elintarviketuotanto ja Avomaan puutarhatuotanto/ koristekasvit ovat selkeä paikallinen mahdollisuus. lähialueen asukaspohja mahdollistaa kesäkaudelle monipuolisen paikallismyyntiin pohjautuvan tuoretuotteiden viljelyn. - peruna, nauris, lanttu, kaali, sipuli, porkkana, mansikka, herukka, vadelma Olemassa oleva alueellinen puutarhayrityskanta suhteessa asiakaspohjaan mahdollistaisi monipuolisen taimitarhatuotannon, jonka tuotepohja voisi olla esimerkiksi monivuotisissa kasveissa. - pohjoisen ympäristönhoitokasvit, pohjoisen puuvartiset koristekasvit, pohjoisessa menestyvät perennat ja mahdolliset kausikasvit Näiden asioiden toteutuminen edellyttää osaavia yrittäjiä, Ruokailun järjestäjiä, Kokoontumistiloja, majoitustiloja, polttoaineen jakelua, kykyä toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Lisäksi näiden asioiden toteutumiseen tarvitaan sopivaa kiinteistöä ja maa-aluetta alalle sopivaa osaamista, palvelumieltä ja yhteistyökykyä. Ehdotetut toimenpiteet ovat vain esimerkkinä otettu esille. Nämä kuitenkin perustuvat kyläalueen mahdollisuuksiin ja sen läheisyydessä sijaitsevan suuren asutuskeskittymän ja vilkkaan matkailun tuomaan todelliseen potentiaaliin. Ehdotettujen yritysmahdollisuuksien tarkempi tutkiminen edellyttää esimerkkien mallintamista. Tällöin voidaan paremmalla luotettavuudella kuvata kyseisen yritystoiminnan kannattavuuden edellytyksiä Kolmas sektori Alueen yleisen kuvan luominen Suuri puute kyläalueella on yhteisen profiilin ja yhteisen toimijan puuttuminen. Alueen profiilin luominen edellyttää alueen yhteisen formaatin rakentamista, tuoterepertuaarin ja palveluiden kuvaamista. Tämä taas edellyttää yhteistä toimijaa joka vastaa alueen näkyvyydestä. 17
18 Ranuantien suuralue voisi ottaa käyttöön oman vuosittain päivitettävän palveluluettelon. Tämä luettelo jaettaisiin alueen jokaiseen talouteen, olisi jaossa julkisissa pisteissä ja sisältäisi myös sähköisen version. Lehtisessä voisi olla lisäksi paikallisia mainoksia, uutisointia ja muuta alueelle tärkeää tietoa. Tämä lehtinen on myös hyvä väline alueen identiteetin rakentajana. Alueen edunvalvonnan vaikuttavuus päättäjien suuntaa edellyttää yhteistä toimijaa, esimerkiksi Ranuantien kylät ry. Näin varmistetaan vaikuttavuuden ja paikallisen mielipiteen kuuluvuuden edellytys. Kyseinen formaatti on paikallistoimijoiden ja asukkaiden alueellinen edunvalvoja kaupungin suuntaan. Tämä yhteisö pitäisi sisällään metsästysseurat, kyläyhdistykset, yritykset ja asukkaat. Nähtäväksi jää millä tavalla Ranuantien palvelukyläalueen aluelautakunta korvaa tämän nykyisen puutteen. On huomioitava, että aluelautakunta on virallinen elin. Aluelautakunnan tulee olla alueen viihtyisyyttä ja toimivuutta rakentava toimielin jossa asiantuntemus ja tasapuolisuus ovat erityisen tärkeää Julkinen sektori Kaavoitus Maankäytön suunnittelu virkistyskäyttöön, asumiseen ja elinkeinotoimintaan vaikuttaa suoraan alueen kehittämismahdollisuuksiin.. Alueen käytön suunnittelussa varmistetaan alueen kiinteistöjen käyttö ja toteutetaan kansalaiskuuleminen. Näillä toimenpiteillä saadaan maankäyttö vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Osayleiskaavan rakentaminen koko palvelukyläalueelle aloitetaan lähivuosina. Käynnistetään toimenpiteet yksityisten sektoreiden halukkuudesta myydä maa-alueitaan asumisen ja yrittämisen tarpeisiin. Asumiseen ja elinkeinotoimintaan suoraan vaikuttavaa perusinfrastruktuuria ovat energia, tietoverkot ja tiestö. Näiden toimivuus tai toimimattomuus vaikuttaa suoraan asumisviihtyvyyteen. Julkisen sektorin tulee kiinnittää erityistä huomiota infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon. Tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi miten ja missä vaiheessa tietoliikenneverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle. Tässä julkisen sektorin vaikuttamismahdollisuudet ovat kiistattomat. Jalankulkuturvallisuuden takaamiseksi tulee Ranua-Rovaniemi välisen tien Kivitaipaleen kyläosuuden pyörätiesuunnitelmien laatiminen käynnistää. 18
19 6.4. Toimenpidetaulukko Asuminen Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho riittävä määrä kaavoitettuja rakennuspaikkoja joissa on huomioitu ympäristön mahdollistama asumisen laatu ja teema haluttu, viihtyisä ja yhteisöllisyyttä tukeva asuinympäristö yrittämisen mahdollisuuksilla suhtautuminen hajaasutusalueen asumisen kehittämiseen on positiivista osayleiskaavan rakentaminen selvitetään alueen tonttimahdollisuudet ja maaalueiden saatavuus rakentamiseen kylien Rovaniemi politiikan kehittäminen markkinoidaan aluetta asumis- ja yritysympäristönä Rovaniemen kaupunki yhteistyössä palvelukyläalueen asukkaiden kanssa Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho monipuolista, kehittyvää yrittäjyyttä hyödynnetään matkailulliset mahdollisuudet, alueen luontoarvot ja paikallinen osaaminen Rovaniemen kaupungin asukaspotentiaalin hyödyntäminen alueen yrittäjien tuotteiden ja palveluiden myynnissä yrittäjät ja alueen muu asutus ovat tietoisia kyläalueen mahdollisuuksista ja palveluista yritykset tekevät yhteistyötä keskenään ja rakentavat yhteisiä palvelukokonaisuuksia -bioenergiayhteistyön kehittäminen keskeisten alueen vahvuuksia hyödyntävien yritysten mallintaminen kaupungin asutuskeskittymän hyödyntäminen lähiruoan tuottamiseksi yrityksille tarjotaan asiantuntijuutta oman toiminnan kehittämiseksi alueen tuotteet ja palvelut kerätään yhteen tietokantaa ja niistä rakennetaan alueen talouksiin ja jakelupisteisiin jaettava palvelulehtinen aluetta markkinoidaan yritysympäristönä tarjotaan alueen yrittäjille asiantuntijuutta keskinäisen yhteistyön kehittämiseksi 19 Elinkeinojen kehittäjäorganisaatiot, alueen yritykset
20 Palvelut Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Palvelurakenne lisää alueen vetovoimaisuutta ja mahdollistaa osaltaan väkiluvun kasvun palvelukyläalueen palveluiden luettelointi ja markkinointi alueen koulu ja päiväkoti säilyvät ja kehittyvät kylien omien palveluiden käyttö on ensisijaisena vaihtoehtona yritystoiminnan mallintamisessa tarkastellaan eri palvelusektoreiden asiakaspohjavaatimuksia ja asiakasasegmenttejä Palvelukyläalueen asukkaat ja yhteisöt Rovaniemen kaupunki Yhteisöllisyys Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho yhteinen julkisuuskuva ja positiivinen profiili palvelukyläalueen kaikkien kylien asukkaat kokevat kuuluvansa yhteiseen palvelukyläalueeseen alueella järjestetään vuosittain yhteisiä tilaisuuksia joissa halutaan olla mukana. palvelukyläaluetta yhteisenä palvelualueena ryhdytään markkinoimaan aktiivisesti alueen lukuisat yhdistykset ja alueen asukkaat perustavat alueen kansalaisvaikuttamista ajavan yhteisen yhdistyksen ryhdytään toimenpiteisiin alueen identiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavien tapahtumien suunnittelemiseksi alueelle muuttavat uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi alueelle esimerkiksi vierailulla tai tapahtumien yhteydessä Palvelukyläalueen asukkaat Rovaniemen kaupunki Elinkeinojen kehittäjäorganisaatiot 20
21 Lähidemokratia Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho varmistetaan kylien Rovaniemi politiikan toimivuus ja lähidemokratian toteutuminen. jokainen kylä nimeää kyläkokouksessa lautakuntaan yhden edustajan Kylien asukkaat Aluelautakunta päätöksen teko kyliä koskevissa asioissa tulee lähelle kyliä. Ranuantien palvelukyläalueen aluelautakunta käynnistää toimintansa vuoden 2013 alusta lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan aluelautakunta toiminnassaan pitää ensisijaisena tavoitteena alueen viihtyisyyden ja toimivuuden ja kyläläisten kuulemisen Infrastruktuuri Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho ympäristö on viihtyisä ja luontoympäristö myös pääteiden varrelta katseen tavoitettavissa Rovaniemen kaupunki Kylien asukkaat palvelukyläalueella tietoliikenne toimii moitteettomasti, puhelinverkossa ei ole katvealueita ja jalankulku on turvallista myös päätien varrella taajamien yhteydessä virkistysreitistöjen perustaminen luontopolkujen perustaminen jalankulkuturvallisuuden takaamiseksi aloitetaan Ranua-Rovaniemi välisen tien Kivitaipaleen kyläosuuden pyörätiesuunnitelmien ja virkistysreitistöjen laatimiseksi selvitetään miten ja missä vaiheessa tietoliikenneja puhelinverkot ovat mahdollisia saada tasoltaan asumisen ja yrittämisen vaatimalle tasolle 21
HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA
HÄMEEN KYLÄN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Hämeen kylästä muodostuu agrokeskittymä jossa toimivat perusmaatalous, elintarvikejalostus ja matkailu yhtenä kokonaisuutena toisiaan tukien Rauno Kuha MTT Rovaniemi
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotElinvoimainen kyläalue
Elinvoimainen kyläalue Lapin maaseudun tulevaisuuden näkymiä ja pohdintoja LATUA = Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet MTT, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi Pohdiskelua MATKAILUSTA 2,2 milj. yöpymistä
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotHAUTAJÄRVEN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA
HAUTAJÄRVEN ALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA Hautajärvi on paikka jossa ovat monipuoliset matkailupalvelut keskellä erämaata ja lähellä Rauno Kuha MTT Rovaniemi Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT,
LisätiedotHOLLOLAN KUNTASTRATEGIA
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
Lisätiedot2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta
Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotKAUKOSEN KEHITTÄMISOHJELMA
KAUKOSEN KEHITTÄMISOHJELMA Elinvoimaa ja hiljaisuutta matkailupalveluiden läheltä Rauno Kuha MTT Rovaniemi Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT, Simo Alaruikka ProAgria
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotMaaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke
Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto
LisätiedotKysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille
KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotKORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009
KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys
LisätiedotRauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotToivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka
HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan
LisätiedotProAgria Lappi Yrityspalvelut. Ari Saarela Yritysasiantuntija
ProAgria Lappi Yrityspalvelut Ari Saarela Yritysasiantuntija 16.5.2014 14 aluekeskusta (11 suomenja 3 ruotsinkielistä) yhdistystä Palveluita maatiloille ja maaseudun yrityksille Liikevaihto yli 30 milj.
LisätiedotOsallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta
Osallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta 24.01.2019 Hankkeen esittely Taustaa Projektin tavoitteina: Osallistumisen kehittäminen. YVA-menettelyn osallistumisen
LisätiedotPaikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotIin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotMaaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Lapin maaseutufoorumi Simo Alaruikka ProAgria Lappi
Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2012 Simo Alaruikka ProAgria Lappi Lappi maaseutuyrittämisen toimintaympäristönä Läntisessä maailmassa tapahtunut
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotTOIMINNAN SUUNNITTELU 2016
TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotKONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista
KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotJIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
LisätiedotTulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä. 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta visiotyö Parlamentaarinen työryhmä Kevät 2016 OLEMME TÄSSÄ Muutokset mahdollisia Käynnistys
LisätiedotHakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi
KAAVAMUUTOSHAKEMUS 1 (6) 26.11.2014 Taipalsaaren kunta Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi Hakija Yhteyshenkilöt Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi Villimiehenkatu
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotKirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu
Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
Lisätiedot1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.
1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin
LisätiedotSuur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén
Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén VAHVUUDET Maa- ja metsätalous Kylät Venäjän läheisyys Muurikkala Luonto- ja harrastusmahdollisuudet HEIKKOUDET Ikärakenne Väestön väheneminen
LisätiedotTutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?
Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta
LisätiedotMAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4
TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen
LisätiedotTYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT
TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotJohdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä
Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä.2 Kylän henki ja osaaminen...3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita....4
LisätiedotTuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti
KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät
LisätiedotELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotISAT-painoalojen ulkoinen arviointi
ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan
Lisätiedot