healthymagination DoseWatchin myötä Terveysteknologia tapahtuma Olli Väisänen GE:n linkkinä terveydenhuoltoon

Transkriptio

1 GEnewsA S 3/2013 I A K A S L E H T I Olli Väisänen GE:n linkkinä terveydenhuoltoon Terveysteknologia tapahtuma Säteilyannosten valvonta uudelle tasolle DoseWatchin myötä healthymagination

2 GEnews GE HEALTHCARE FINLAND OY SUOMEN ASIAKASLEHTI 2013 NRO 3 PÄÄTOIMITTAJA Maija Laukkanen TOIMITUSNEUVOSTO Karri Ackalin Keijo Korhonen Maija Laukkanen Heidi Liikkanen Jorma Linnanmäki Risto Luukkonen Maija Savolainen KUVAT Maija Savolainen ULKOASU JA TOIMITUS Maija Savolainen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT PL 300, GE OSOITEMUUTOKSET maija.savolainen@ge.com Kirjapaino Puna-Musta Oy Painosmäärä 5500 kpl ISSN KANSI: Sädeturvapäivät 2013 Tampereella, jossa esittelimme mm. Silent Scan -magneettikuvauslaitetta. TÄSSÄ NUMEROSSA Olli Väisänen GE:n linkkinä terveydenhuoltoon 4 Koulutus- ja kurssitapahtumia GE-talossa 7 Säteilyannosten valvonta uudelle tasolle 8 Terveysteknologia tapahtuma 9 Seinäjoen Terveystalossa saadaan tarkkoja leikekuvia 10 ilman ahtaan paikan kammoa SSAI 2013 Turussa 14 Sädeturvapäivät Tempereella 16 Säteilysuojelukoulutusta terveydenhuollossa 18 C-kaarikoulutusta Terveystalossa 19 Turun Univet -klinikan CT-laite 20 Sappihappojen imeytymishäiriön mittaaminen SeHCAT* 22 -radiolääkkeen avulla Tuoteuutisia 26 Uusiin tehtäviin 28 Tarkoitus ei ole juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi matka - Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Mediuutisten järjestämässä Palveleva Sairaala Medi -illassa Katajanokan kasinolla kuultiin innostavia käytännön esimerkkejä projekteista, joilla on pyritty ratkaisemaan mahdottomalta tuntuvaa yhtälöä, eli että nykyisillä tai jopa vähenevillä resursseilla pystytään vastaamaan yhä kasvaviin palvelutarpeisiin. Mielenkiintoista oli, että haastavassa yhtälössä on tehostamisen ohella pystytty kehittämään myös työolosuhteita sekä parantamaan tuotetun palvelun laatua. Esitettyjen esimerkkien valossa tässä näytettäisiin onnistuneen ainakin joissakin terveydenhuollon kehitysprojekteissa. Ja mikä mukavaa, uuden kehittäminen näyttäisi olevan hauskaa, jos ei juuri silloin muutoksen hetkenä niin ainakin jälkikäteen. Tommi Jokiniemi kehittämispäällikkö HUSlabista kiteytti mukavasti, miten Lean-toiminnan kehitysfilosofiassa pyritään kohtaamaan kasvava tuotantotarve keskittymällä lisäarvoon ja karsimalla hukkaa : Tarkoitus ei ole juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi matka. LKT Raija Malmström, HUSin yhtymähallinnon hankejohtaja, muistutti että potilaslähtöisen prosessinkehittämisen perusta on edelleen korkean hoidon laadun tarjoaminen mistä myös terveydenhuollon ammattilaiset voivat olla ylpeitä. HUSissa nähdään esityksen perusteella myös tärkeänä hyvä potilas-asiakaskokemuksen luominen ja tähän pohdintaan on otettu potilaat perheineen mukaan. Palautteen mukaan potilaille pelkoa aiheuttavat mm. sairaalan hälytykset, laitteet, instrumenttien kilinä, pintamateriaalit ja -värit. Näistä potilaskokemuksia häiritsevistä asioista ja niihin puuttumisesta tuotekehityksessä on tullut osa meidän laite- ja järjestelmätoimittajien arkea. GE Healthcarella Humanizing Healthcare -ajattelussa potilaan näkökulma ja kokemus ovat vahvasti esillä tuotekehityksessä potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon tuotannollisten näkökulmien ohella! Näihin aihepiireihin palataan tässäkin lehtemme numerossa. Hyvää ja rauhallista joulunaikaa lukijoillemme toivottaen, Maija Laukkanen, myynnin maajohtaja maija.laukkanen@ge.com 2013 General Electric Company All rights reserved. General Electric Company reserves the right to make changes in specifications and features shown herein, or discontinue the product described at any time without notice or obligation. Contact your GE representative for the most current information. GE, the GE Monogram and imagination at work are trademarks of General Electric Company. Printed in Finland.

3 Olli Väisänen GE:n linkkinä terveydenhuoltoon GE:n lääketieteellisenä johtajana syyskuussa 2012 aloittanut Olli Väisänen viihtyy globaalin yhtiön globaalissa tehtävässä. Mennyt vuosi on ollut paitsi ison talon tapoihin tutustumista myös liike-elämän lainalaisuuksiin totuttelua ja tietenkin itse tehtävän haasteisiin tarttumista. Olli Väisänen,MD, Ph.D Medical Director LL 1991, Kuopion yliopisto Anestesiologian erikoislääkäri 1998, Kuopion yliopisto LT 2006, Helsingin yliopisto, väitöskirja ensihoidosta Ensihoitolääketieteen ja lääkärikouluttajan erityispätevyydet Asuinpaikka: Helsinki Perhe: vaimo ja kolme lasta GE:n palveluksessa reilun vuoden verran työskennelleen anestesiologian erikoislääkäri Olli Väisäsen työura on sisältänyt monipuolisia terveydenhuoltoalan tehtäviä, ja nyt hän on jälleen uudenlaisessa työympäristössä, uudenlaisten tehtävien parissa. Vuonna 1998 Väisänen muutti perheensä kanssa Helsinkiin ja alkoi erikoistua ensihoitoon. Väisänen työskenteli kaiken kaikkiaan kymmenen vuotta Medi-Helin ensihoitolääkärinä: alkuun päätoimisesti, sittemmin opetustöidensä ohessa. Työskenneltyään muutaman vuoden Medi-Helissä Väisänen meni Helsingin yliopistoon opettamaan ensihoitolääketiedettä. Yliopistolta Väisänen siirtyi päätoimiseksi yliopettajaksi Arcadaan, jossa hän opetti lääketieteen opiskelijoiden lisäksi ensihoitajaopiskelijoita. - Tuon kymmenen vuoden aikana perustettiin Suomen ensimmäinen simulaatiokeskus ja aloitettiin varsinainen potilasturvallisuustyö sekä kehitettiin laajasti täydennyskoulutusta, Olli Väisänen kertoo. Potilasturvallisuuden kehittämistä Syyskuussa 2011 Olli Väisänen siirtyi THL:n ylilääkäriksi nelivuotiseen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelmaan, joka on ensimmäinen suomalainen potilasturvallisuusohjelma. Muutos potilasturvallisuuden parantamiseksi lähti Yhdysvalloista 2000-luvun taitteessa, kun todettiin, että terveydenhuollossa tapahtuvien vahinkojen välttämiseksi olisi tehtävä jotain ja myös mahdollisuus tehdä jotakin. THL:ssä Väisäsen tehtävänä oli ylilääkärinä vastata projektin substanssista. - Vastuullani oli Suomen koko terveydenhuollon henkilöstölle suunnatun verkkokoulutuspaketin kehittäminen, kansainvälisen potilasturvallisuusyhteistyön luominen sekä yhteistyön rakentaminen sairaanhoitopiireihin. Kyse oli hyvin pitkälti potilasturvallisuuden tietoisuuden levittämisestä, Väisänen valottaa. Potilasturvallisuudessa on kyse kulttuurinmuutoksesta. Siihen voidaan luoda mah- 4 5

4 dollisuuksia ja antaa työkaluja, mutta varsinaisen työn täytyy tapahtua työpaikan sisällä. Siihen pitää sitoutua niin johtajien kuin työpaikkojenkin, ja se on työtä, jota pitää tehdä koko ajan. Systeemilähtöisessä potilasturvallisuudessa on kyse siitä, että järjestelmät pitää luoda turvallisiksi. Esimerkiksi muutetaan kulttuuria siten, että aletaan kaksoistarkastaa lääkkeitä tai henkilökunnalle ei anneta mahdollisuutta tehdä ylipitkiä työvuoroja. Sen sijaan henkilökohtaisella tasolla tulee miettiä potilasturvallisia toimintatapoja. Esimerkiksi potilaalle puhutaan niin, että hän ymmärtää mitä terveydenhuollon ammattilainen hänelle kertoo, ja niin, ettei myöskään henkilökunnan välillä tule väärinymmärryksiä. Lisäksi potilaat tulisi ottaa mukaan potilasturvallisuustyöhön. Uudenlaisia haasteita GE:llä Oltuaan vuoden THL:n potilasturvallisuusprojektissa Olli Väisänen siirtyi GE:lle osin juuri potilasturvallisuuden vetämänä. Lääkärin työssä GE:n potilasvalvontaja anestesialaitteet olivat Väisäselle entuudestaan varsin tuttuja. - Olin nähnyt terveydenhuollon jo monelta suunnalta, mutta tätä kaupallista puolta siitä en ollut vielä nähnyt. Se kiehtoi minua. Lisäksi tehtävä, johon tulin, tuntui juuri minulle räätälöidyltä, Väisänen sanoo. Työssään lääketieteellisenä johtajana Väisänen toimii yrityksen linkkinä suomalaiseen ja globaaliin terveydenhuoltoon. Hän pyrkiikin tuomaan taloon omaa kokemustaan ja näkemyksiään siitä, mikä on tärkeää ja miten tiettyjä asioita pitäisi tehdä. - Aiemmin GE:n tuotteet olivat toki tuttuja kliinisen työn puolelta, mutta nyt olen saanut nähdä tuotteen koko kehityskaaren aina ilmenevästä tarpeesta siihen asti, kun valmis tuote päätyy asiakkaan käsiin. Se on täynnä uskomattoman hienoa työtä ja osaamista ja kaari valmiiseen tuotteeseen on huikea, toteaa Väisänen, joka edelleen pitää tuntuman potilastyöhön Haartmanin sairaalan anestesialääkärinä. Globaali vastuu Väisäsen tehtävä ja vastuu GE:llä on globaali. Työssään hän pyrkii pohtimaan ja välittämään tarpeita ja toiveita, joita paitsi suomalaisella myös globaalilla terveydenhuollolla on. Ja jotta tarpeet tulevat kuulluiksi, Väisänen on koko ajan aktiivisesti keskusteluyhteydessä terveydenhuollon henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Väisäsellä on tiimit niin Helsingissä, Kiinassa kuin Yhdysvalloissakin. Tehtävän hoito edellyttää jonkin verran matkustamista ja varsinkin alussa oli tärkeätä kohdata kasvokkain henkilöt, joiden kanssa yhteistyötä tehdään. - Puhelin- ja videokokoukset helpottavat ja tehostavat toki työtäni, ja globaalit kokoukset voidaan hoitaa pääosin Helsingistä käsin. Mutta kun tarvitsee tavata ihmisiä, niin heidät on hyvä tavata ihan kasvokkain, Väisänen korostaa. Riskienhallintaa, tuotekehitystä ja tutkimustyötä GE haluaa sen tuotteiden olevan turvallisia. Riskienhallinta onkin yksi iso työsarka Väisäsen tehtävässä. Niin ikään tuotekehitys ja siihen liittyvä tulevaisuuden visiointi kuuluu Väisäsen työhön. Hän on mukana pohtimassa, minkälainen tulevaisuuden terveydenhuolto on ja miten GE:n tuotteet voisivat sitä palvella. Myös tutkimustyön tukeminen on osa Väisäsen tehtäväkenttää. - Meillä tehdään paljon tieteellistä tutkimusta, jonka avulla saamme uutta, tärkeää tietoa niin GE:n, lääketieteen kuin potilasturvallisuudenkin tarpeisiin, Väisänen kertoo. Väisäsen tehtävä projekteissa on auttaa tekemään oikeita valintoja ja ratkaisuja sekä viemään organisaatiota eteenpäin, oikeaan suuntaan. - Tulevaisuus GE:llä tietenkin kiehtoo, kun tiedän, mitä kaikkia mahdollisuuksia meillä on ja mitä kaikkiea on tulossa. On olemassa käänteentekeviä vaihtoehtoja, mutta ne vaativat vielä aikaa, Väisänen sanoo innostuneena. 119 osallistujaa yhdeksästä maasta saapui Berliiniin Kliinisten tietojärjestelmien (High Acuity Care) Euroopan käyttäjäpäiville lokakuussa Mukana oli niin järjestelmien käyttäjiä kuin GE Healthcaren asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneitakin. Osallistujat viettivät kaksi päivää oppien toisiltaan käyttäjien puheenvuorojen ja verkostoitumisen kautta sekä kuulivat GE:n uusimmista innovaatioista erityisesti vuoden 2014 teemojen eli leikkaustoiminnan optimoinnin, tehohoidon yksinkertaistamisen ja integraatioiden ympärillä. Samalla saimme arvokasta palautetta Centricity* Critical Caren, Centricity* Anaesthesian and Operan** käyttäjiltä. Suomesta päiville osallistui 26 asiakasta yli kymmenestä eri sairaalasta. High Acuity käyttäjäpäivät Ultraäänikoulutusta fysioterapiaan Ultraäänikoulutusta käytännössä, Jouko Heiskanen vasemmalla opastamassa. High Acuite -käyttäjäpäivien osallistujat yhteiskuvassa. GE -talossa Helsingin Vallilassa järjestettiin marraskuun lopussa ensimmäinen fysioterapeuteille tarkoitettu "Kudosrakenteiden, toiminnallisen anatomian ja terapeuttisen harjoittelun ultraäänikuvantamisen" -koulutus. Koulutus pidettiin yhteistyössä uuden yhteistyökumppanimme LOJER Oy:n kanssa. Käytännön harjoitus toteutettiin pienryhmissä fysioterapian opettaja, LL, ft Jouko Heiskasen vetämänä. Joukon asiantuntemus ja selkeä koulutus saivat osallistujat innolla mukaan ja päivät vilahtivat nopeasti. Mukana kurssilla oli Venue* 40 ja Logiq* e -ultraäänilaitteita sekä LOJER Oy:n tutkimuspöydät. Reaaliaikaisen ultraäänikuvantamisen avulla fysioterapeutit pystyvät syventämään omia anatomian palpaatio- ja testaustaitojaan sekä saamaan valmiuksia omien tutkimusprojektiensa käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Seuraava toiminnallisen palpaation ultraäänikurssi on suunnitteilla keväälle Tervetuloa mukaan! Sekvenssien optimointikurssi Syyskuussa GE-talossa toteutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa pidettävä Sekvenssien optimointikurssi MR-käyttäjäjillemme. Vastaavia kursseja on jo aiemmin toteutettu Tukholman koulutuskeskuksessamme. Syyskuinen kurssi täyttyi ennätysvauhtia ja osallistujia oli kaikkiaan parikymmentä ympäri Suomea. Hyvän palautteen saanutta kurssia tulemme toteuttamaan Helsingissa myös uudelleen. Kurssi sisälsi ajankohtaisia teoria-asioita sekvensseistä ja kuvaukseen vaikuttavista optioista. Kurssin opettajana toimi Advanced Application Specialist Stefan Petersson. 6 **Opera by CHCA 7

5 Säteilyannosten valvonta uudelle tasolle DoseWatchin myötä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on vastikään otettu käyttöön potilaiden säteilyannosten seurantaan, optimointiin ja hallintaan kehitetty ohjelmisto, DoseWatch*. Annosvalvontajärjestelmä on nostanut annosvalvonnan aivan uudelle tasolle, ja annosvalvonta on nyt uuden ohjelmiston myötä myös paljon aiempaa reaaliaikaisempaa. Jani Saunavaara uskoo, että Dose- Watch voi hyödyntää annosvalvonnassa ja mahdollisesti myös säteilyannosten laskemisessa. Terveysteknologia 2014 Terveysteknologian ja terveydenhuollon IT:n ammattitapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Helsingin Messukeskuksessa pidettävä Terveysteknologia 2014 on ammattilaisten huipputaapahtuma, jonne samaan aikaan pidettävien Lääkäripäivien osallistujilla on vapaa pääsy. GE Healthcare on mukana Terveysteknologia tapahtumassa omalla näyttelyständillä ja neljällä eri aiheisella puhujaseminaarilla. TYKSissä ollaan innoissaan uudesta säteilyannosten seurantaan kehitetystä DoseWatch-ohjelmistosta. DoseWatch on tärkeä työkalu erityisesti sairaalafyysikoille, jotka hyödyntävät ohjelmistoa työssään tarkkaillessaan säteilyannostasoja. Mutta myös muu sairaalahenkilökunta on ollut varsin helppo vakuuttaa järjestelmän tarpeellisuudesta, kun kyse on säteilyannosten valvonnasta. - Tavoitteena tietenkin on, että jokainen säteilyä tuottava tutkimus saataisiin suoritettua mahdollisimman pienellä säteilyannoksella ja näin minimoitua kuvausten riskit, TYKS:in sairaalafyysikko Jani Saunavaara kertoo. Reaaliaikaista ja uudenlaista annosseurantaa DoseWatchin avulla annosvalvonta on paljon entistä reaaliaikaisempaa ja annosseurannan prosessi on nopeutunut. Kun ennen kerättiin kuukausiseurantaa, nyt saadaan saman tien tieto siitä, mikäli säteilyannos on jossakin tutkimuksessa keskimääräistä suurempi. Näin poikkeavuuteen voidaan reagoida välittömästi ja mahdollisesti korjata jotakin, jotta tilanne ei toistuisi. DoseWatchissa on uudenlaisia raportointi- ja seurantatyökaluja, joita aikaisemmin ei ole ollut. Yleensä potilaan saamaa säteilyannosta on arvioitu sen tiedon perusteella, kuinka paljon laite on tuottanut säteilyä. DoseWatchissa on sen sijaan optio, joka huomioi myös potilaan todellisen koon ja lisäksi esimerkiksi proteesin vaikutus säteilyannokseen on paremmin arvioitavissa. Puhutaan potilaan kokoon suhteutetusta annosarviosta, SSDE:stä (Size-Specific Dose Estimate). Näin ollen potilaaseen kohdistunut säteilyannos pystytään arvioimaan paljon entistä paremmin. Toimenpideradiologian ja kardiologian tutkimuksissa järjestelmän avulla pystytään lisäksi seuraamaan, mistä suunnasta angiolaitteiden säteilyannos on kohdistunut potilaaseen ja onko johonkin kohtaan tullut odotettua suurempi ihoannos. TT-laitteiden kohdalla puolestaan nähdään, miten potilaan asemointi on onnistunut suhteessa optimaaliseen asemointiin. - Kyllä DoseWatch on tuonut fyysikoiden työhön ihan uusia mahdollisuuksia annosvalvonnan osalta, Jani Saunavaara sanoo tyytyväisenä. Parempaa annosvalvontaa, pienempiä säteilyannoksia TYKSissä DoseWatchiin on kytketty kaikki TT- ja angiolaitteet, eli yhteensä 21 laitetta. Kolmen TT-laitteen kohdalla on lisäksi käynnissä pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on seurata tarkemmin tiettyjä tutkimuksia DoseWatchin avulla ja selvittää, millaisia säteilyannoksia niistä seuraa ja olisiko joitakin keinoja laskea annoksia. Samalla saadaan myös tietoa siitä, minkälaista vaihtelua eri potilaiden ja laitteiden välillä on samassa tutkimuksessa. Seuraamalla tiettyjä tutkimuksia selvitetään esimerkiksi olisiko uusia annossäästötekniikoita mahdollisuus käyttää lisää, olisiko potilaan asemoinnissa parantamisen varaa ja kuinka pitkä otos kuvataan. Kaikki tällaiset tekijät kun vaikuttavat annoskokoon. - Meillä on vahva usko siihen, että me pystymme osoittamaan miten näillä uusilla tekniikoilla saavutetaan annossäästöä ja siksi tekniikoihin kannattaa satsata, sairaalafyysikko Saunavaara sanoo. DoseWatch asennettiin marraskuussa 2012 TYK- Sin palvelimelle. Sen jälkeen siihen on yhdistetty niin Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen, PET-keskuksen, isotooppiyksikön kuin kardiologian yksikönkin laitteita. DoseWatchin etuna on myös, että se ei ole laite- eikä valmistajasidonnainen ohjelmisto. Koska järjestelmä on asennettu sairaalan palvelimelle, niin ohjelmistoon pääsee käsiksi miltä tahansa sairaanhoitopiirin verkossa olevalta koneelta. Tällöin järjestelmää on luonnollisestikin helppo käyttää, vaikka käytännössä tutkimuslaitteet ovat ympäri TYKSiä ja osa myös sairaanhoitopiirin aluesairaaloissa kuten Loimaalla ja Salossa. Kirjautumalla järjestelmään käyttäjät voivat hyödyntää ohjelmiston monipuolisia toimintoja itsenäisesti. - Eniten tätä hyödyntävät sairaalafyysikot, mutta sädeannosten valvonnasta ovat kiinnostuneet entistä enemmän myös radiologit, muut lääkärit ja röntgenhoitajat. Voidaan sanoa, että meidän annosvalvonnan se on nostanut ihan uudelle tasolle ja se on reaaliaikaisempaa. Jos havaitsemme annostason olevan tavallista suurempi jossain tutkimuksessa, voimme välittömästi reagoida ja selvittää mistä jokin suuri annostaso johtuu. - Tällä hetkellä DoseWatch järjestelmää rakennetaan ja kehitetään tietenkin edelleen. Samalla me pyrimme löytämään parhaat mahdolliset keinot, joilla DoseWatchia voidaan hyödyntää annosvalvonnassa ja mahdollisesti myös säteilyannosten laskemisessa, Jani Saunavaara kertoo. Keskiviikkona 8.1.klo Puhujalava 1 Ultraäänen käyttö potilaan hoitoketjua ohjaavana välineenä ensihoidon näkökulma Susanne Ångerman-Haasmaa, LL, erikoislääkäri Keskiviikkona 8.1. klo Puhujalava 2 Hoitoprosessin optimointi vs IT Toni Suihko, Eksote tietohallintojohtaja Torstaina 9.1. klo Puhujalava 1 Insite and remote connectivity solutions in medical equipment Chris Lawman, Network Design & Implementation Leader, GE Healthcare Perjantaina klo Puhujalava 1 "Toissijaiset lääkintälaitehälytykset ja kriittinen viestintä prosessien tukena Ari-Pekka Tenko, Myyntijohtaja, Ascom Wireless Solutions Olette tervetulleita tutustumaan kolmipäiväiseen Terveysteknologia tapahtumaan ja vierailemaan GE:n ständillä sekä kuuntelemaan huipputason seminaariohjelmia. Nähdään Messukeskuksessa

6 Seinäjoen Lääkäritalossa saadaan tarkkoja leikekuvia ilman ahtaan paikan kammoa Seinäjoen Lääkäritalossa otettiin vuosi sitten käyttöön kiinteä magneettitutkimuslaite. Tutkimukset on keskitetty muutamalle päivälle viikossa. Rannekuvaus voidaan tehdä pää tai jalat edellä potilaan ollessa vatsallaan tai selällään, jolloin käsivarsi on pitkin vartaloa. Tällä kertaa tutkimus tehdään vatsallaan käden ollessa edessä. Anna- Maria Pystykoski asettelemassa Flex-kelaa. Timo Raudaskoski saa haluamansa tutkimustiedon ja voi lausua sen välittömästi. Magneettikuvauksessa potilaan pitää pysyä samassa asennossa koko tutkimuksen ajan. Tämä ei uudessa kuvauslaitteessa ole vaikeaa, sillä tutkimuspöydän patja muotoutuu ja tukee potilaan vartaloa hyvin. Pelkotilat ovat merkittävästi vähentyneet, kun potilas siirtyy kuvauslaitteeseen jalat edellä ja magneetissa on 70 cm:n kuvausaukko. Röntgenhoitaja Jaana Haapala kertoo esilääkityksen vähentyneen huomattavasti ja potilaat tuntevat olonsa turvalliseksi eivätkä koe enää ahtaanpaikan kammoa, koska he tietävät henkilökunnan olevan lähellä. Haapalan työpari röntgenhoitaja Anna-Maria Pystykoski kertoo kuvausten alkaneen uudella laitteella jo kolmannen koulutuspäivän jälkeen, eikä hankaluuksia ole ilmaantunut. Olemme Jaanan kanssa tottuneet kuvaamaan rekkamagneetissa ja siirtyminen tänne sisätiloihin oli helppoa. Magneettitutkimus soveltuu pään, selkärangan, nivelten, vatsa-alueen ja verisuonten kuvaukseen. Seinäjoella käytetään nivelten kuvauksissa 16-kanavaisia joustavia Flex-keloja. Keloja on kolmea kokoa kuvauskohteesta riippuen. Selkärangan, pään ja vatsa-alueiden kuvauksia varten tutkimuspöydässä on kiinteä oma kela. Radiologi Timo Raudaskoski kertoo ranteen kuvaamisen olevan haasteellista, vaikka kelan saa napakasti paikalleen, koska joidenkin potilaiden on hankala pitää kättään paikallaan. Raudaskoski ei pidä tätä suurena haittana, vaan toteaa että tarkkoja leikekuvia saadaan kohteesta joka tapauksessa. - Tärkeintä on, että kuvattava anatomia on putkiaukon keskellä. Kuvausyksikkö sijoittuu remontoituihin tiloihin, joiden suunnittelussa henkilökunta sai sanoa mielipiteensä. Lopputulos miellyttää silmää ja niin potilaiden tutkimukseen saapuminen sekä sieltä poistuminen on suunniteltu huolella. Ensin valmistui huone magneettilaitteelle ja sen jälkeen muut tilat. Jaana Haapala valmistelee potilasta olkapäätutkimukseen

7 Turku tarjosi hienot puitteet SSAI-kongressille 32. SSAI-kongressi järjestettiin elokuun lopussa aurinkoisessa Turussa. Järjestelyissä oli otettu huomioon myös suomalaisuus, jota edusti pieni yksityiskohta: Marimekon kankaiset ekologiset kongressilaukut. Kongressilaukuista tulikin yksi päivien epävirallisista keräily- ja vaihtokohteista. Hieno suomalainen yksityiskohta kotiinvietäväksi. Kongressijärjestelyjä Turussa oli tehty jo muutaman vuoden ajan ja mukaan oli huomattu ottaa monia eri asioita sosiaalista ohjelmaa unohtamatta. Päävastuun järjestelyistä kantoi Turun yliopistollinen keskussairaala yhteistyökumppaneineen. Tieteellinen ohjelma syntyi helsinkiläisten ja turkulaisten erikoislääkäreiden yhteistyönä. Lopullinen versio oli pitkälti professori Klaus Olkkolan ja erikoislääkäri, LT Riikka Takalan käsissä. "Focusing on the brain" anesteetin mekanismia ja ihmisen tajunta kohosi kongressin pääteemaksi, joka aiheena kuului valtakunnan mediaverkossakin. Seuraavan kerran SSAI-kongressi pidetään Reykjavikissa missä järjestelyt ovat jo tohinalla alkaneet. Oleellisena osana kongressiin liittyi myös laite- ja tuotetoimittajien näyttely. Neljän päivän aikana kongressin osallistujilla oli luentojen välillä aikaa rauhassa tutustua viimeisimpiin tuoteuutuuksiin sekä tavata toisiaan. SSAI-kongressi (The Scandinavian Society of Anaesthesiology and Intensive Care Medicine) on pohjoismainen joka toinen vuosi järjestettävä anestesian ja tehohoidon tieteellinen kongressi. Edellisen kerran järjestelyvastuu oli Suomella kymmenen vuotta sitten jolloin kongressi pidettiin Helsingissä. Tällä kertaa järjestelyvastuu lankesi yliopistokaupungeistamme Turulle, jonne kokoontui liki 1000 anestesian ja tehohoidon asiantuntijaa. Suurin osa kongressivieraista tuli pohjoismaista, mutta kaukaisimmat saapujat olivat Australiasta ja Uudesta-Seelannista asti. Kongressiajankohta oli elokuun loppu ja mikä parasta, sääolosuhteet olivat loistavat. Turku saikin lisäsuitsutusta pohjolan leppeästä suvesta sekä vaativimmatkin toiveet täyttävästä Logomo-kongressikeskuksesta. GE esitteli Aisys*-anestesiatyöasemaa, jossa on mm. EcoFlow*-moduuli. Aisys edustaa potilasvalvonnan turvallisuutta, luotettavuutta ja taloudellisuutta. Lisäksi esillä oli GE Centricity* Anaesthesia -tietojärjestelmä ja tarvikkeita. Kyselylomakkella arvuuteltiin erilaisista tuoteominaisuuksista kuten EnFlowta, AoA-konseptia ja Centricity Anaesthesiaa. Vastanneiden kesken arvottiin palkinnot kunkin päivän päätteeksi ja ne matkasivat Suomeen, Englantiin ja Australiaan

8 SSAI Kongressin ultraäänikoulutukset olivat suosittuja Erikoislääkäri Pekka Tarkkila näyttää miten helposti ultraäänen avulla löytyvät alaraajan hermot. Oleellisena osana kongresseihin liittyvät hands-on -koulutukset. Toivottuun päämäärään päästään vain, jos mukana ovat innostuneet osallistujat, hyvät laitteet ja asiansa osaavat kouluttajat. Jotta kaikki palaset osuvat kohdalleen, vaaditaan hyvää suunnittelua ja yhteistyötä. SSAI:n hands-on -koulutuksiin GE Healthcare lainasi kaikkiaan yhdeksää ultraäänilaitetta aina lippulaiva Logiq* E9 ja Venue* 40 saakka. Tutkimuspöydät lainasi Lojer Oy. Hands-on -koulutukset käsittivät kolme eri kokonaisuutta, aiheinaan Regional Anaesthesia, Airway workshop ja ultraääni ABCD. Ohjelma oli suunniteltu ajan hermolle ja veti osallistujia koulutussalit täyteen, kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet mukaan. Regional Anaesthesia -kurssilla harjoiteltiin ylä- ja alaraajojen sekä kaula-alueen puudutuksia ja skannausta. ABCD-kurssille osallistuminen edellytti etukäteistehtävää, joten osallistujat aloittivat heti käytännön harjoitelulla sydämen fait-protokollasta ja vatsa-alueen fastprotokollasta. Professori Hannu Kokki työssään. Airway workshopissa osallistujat pääsivat tutustumaan ja kokeilemaan muun muassa uusien ohjauslaitteiden intubointimenetelmiä. Turkuun oli saatu huippuasiantuntijoita, kuten tanskalainen Nikolas Franks ja honkongilainen Liu AI Wendy. He opastivat ultraääniavusteisesti ilmateiden anatomiaan ja toissijaisiin markkereihin. Palaute SSAI:n järjestämiin ultraääniavusteisiin koulutuksiin oli erittäin myönteistä. Kiitokset kuuluvat koulutuksen laatijoille, asiansa osaaville opettajille sekä järjestäjille ja innostuneille osallistujille. Osallistujat saivat henkilökohtaista ohjausta ja konkreettista tuntumaa ultraäänitutkimukseen. Tanskalainen Michael Seltz Kristensen on osoittanut ultraäänen etuja ilmateiden kuvantamisessa. Hän opasti muun muassa ilmarinnan diagnosointia ultraäänen avulla

9 Sädeturvapäivillä nähtyä Sädeturvapäivät ovat säteilyn käytön ammattilaisten neuvottelupäivät, joissa käsitellään säteilyn käyttöön liittyvät ajankohtaiset asiat ja muodostetaan yhteinen tapa viedä ne käytäntöön. Ohjelma toimii myös säteilyn käytön täydennyskoulutuksena, täyttäen ST 1.7 ohjeen mukaiset täydennyskoulutusvaatimukset. Tämän syksyn Sädeturvapäivät olivat loka-marraskuun vaihteessa. Päivien ohjelma käsitteli säteilyyn liittyviä ajankohtaisia asioita. Osallistujia päiville oli ilmoittautunut ennätysmäärä. GE:n näyttelyständin viesteistä mm. lähes äänetön magneettikuvauslaite herätti odotettua kiinnostusta. Äänettömyyden saattoi kokea myös demolaitteen kuulokkeilla. Esillä olivat myös ultraäänen lippulaivat: isommasta pienempään. Lisäksi DoseWatch* esittely herätti runsasta mielenkiintoa. DoseWatchista lisää sivulla 8. Luentoaiheet käsittelivat Lymfoomaa ja sen kuvantamista, Henkilökunnan säteilyalttiutta verisuonitoimenpiteissä, Kliinistä auditointia ja Digitaalista natiivikuvantamista vain muutamia pääkohtia mainitessa. Luentoaiheissa pureuduttiin myös pienten säteilyannosten haitallisuuteen, selvitetiin kuinka tarkkoja potilaan säteilyaltistuksen määritykset ovat ja miksi sen määrittäminen aiheuttaa tuskaa fyysikoille, sekä pohdittiin miksi potilaan informoiminen säteilyriskeistä on riskialtista. Vuoden 2013 Sädeturvapäivillä uusittiin viime vuonna suuren suosion saavuttanut TT-tutkimusten ryhmäkoulutus, joka sisälsi systemaattisen koulutuksen TT:n tekniikasta, kuvausparametreista ja käytännön optimoinnista. PET-kuvaus ja rekonstruktiotekniikka Lokakuussa oli vuoden 2013 EANM kongressi Milanossa. Siellä esiteltiin mm. GE:n uusinta PET-detektoriteknologiaa. Kompakti MR-yhteensopiva silikonipohjainen valomonistin mahdollistaa nopeammat vaste-ajat ja parantuneen sensitiivisyyden. Innovatiivinen teknologia on suunniteltu tehostamaan PET-kuvien laatua paremmalla sensitiivisyydellä ja Time Of Flight (TOF) kuvauksen yhdistämisellä MR:n pehmytosakontrastin kanssa. Nopeat silikonidetektorit auttavat havaitsemaan mahdollisimman suuren määrän tapahtumia ja ne ovat katalysaattorina TOFrekonstruktiossa. Lisätietoja: Harri Pättikangas, puh

10 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa Säteilyturvakeskus STUK on Suomessa taho, joka antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet eli säteilyturvallisuusohjeet. Nämä ST-ohjeet perustuvat säteilylain 592/ momenttiin. Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaa toiminnan harjoittaja. Terveydenhuollossa säteilyturvallisuus kattaa potilaiden, säteilytyötä tekevien työntekijöiden sekä muiden henkilöiden säteilyturvallisuuden. Säteilyn käyttäjillä ja säteilyn käyttöön osallistuvilla tulee olla tehtäviensä edellyttämä pätevyys sekä tarvittava säteilysuojelukoulutus. Toiminnan harjoittaja vastaa henkilöstön pätevyydestä sekä säteilyturvallisuuskoulutuksen riittävyydestä. ST-ohjeessa 1.7 esitetään tavoitteet säteilysuojelukoulutuksen sisällölle ja vähimmäismäärälle ionisoivan säteilyn käytön osalta sekä perus- ja jatkokoulutuksen että täydennyskoulutuksen osalta. Ohjeen tavoitteena on varmistaa, että jokainen ionisoivan säteilyn käyttöön osallistuva henkilö saa tarvittavan säteilysuojelukoulutuksen voidakseen toimia omansa ja toisten asiaan liittyvien henkilöiden (potilas, muu henkilökunta) säteilyturvallisuuden takaamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan ST-ohjetta 1.7 ja säteilysuojelukoulutusta täydennyskoulutuksen näkökulmasta. Säteilysuojelukoulutuksen täydennyskoulutus ST-ohjeessa 1.7 määritellään säteilysuojelukoulutuksen vähimmäismäärät kullekin kohderyhmälle työnkuvasta riippuen. Koulutukseen vaadittavat tuntimäärät tulee suorittaa viiden vuoden aikana. Esimerkiksi leikkaussaleissa ionisoivaa säteilyä käyttäville sairaanhoitajille ja lääkintävahtimestareille viiden vuoden koulutustuntimäärä on 20 tuntia ja vastaavasti röntgenhoitajille 40 tuntia. Kuten perus- ja jatkokoulutuksessakin koulutuksen tulee sisältää ja olla kertaus- ta seuraavista osa-alueista: säteilyfysiikan perusteet, säteilybiologian perusteet, säteilysuojelusäädöstö, säteilyturvallisuus työpaikalla ja säteilyn käyttö lääketieteessä. ST-ohje 1.7 määrittelee myös tavoitetason, joka kyseisen ammattiryhmän tai työtehtävissään säteilyn kanssa toimivien henkilöiden tulee koulutuksen avulla edellä mainituissa säteilysuojelullisissa asioissa saavuttaa ja ylläpitää. Tasot on jaoteltu kolmeen eri kategoriaan sen mukaan, mikä katsotaan kyseisessä työtehtävässä toimiessa riittäväksi osaamiseksi. Täydennyskoulutuksesta ja sen järjestämisestä vastaa toiminnan harjoittaja. Hänen vastuullaan on varmistaa, että säteilyä käyttävällä henkilöstöllä on työtehtäviinsä liittyen ajan tasalla oleva tieto ionisoivan säteilyn käytöstä ja sen vaikutuksista, säteilysuojelusta, voimassa olevasta säteilylainsäädännöstä sekä muista säteilyn käyttöä koskevista määräyksistä ja ohjeista. Täydennyskoulutusta tulee saada säännöllisesti koko työssäoloajan osana säteilysuojelukoulutusta. Muita säteilysuojelukoulutuksen aiheita ovat muun muassa uuden säteilylaitteen käyttöönotto sekä uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien käyttöönotto. Täydennyskoulutus voi olla monimuotoista. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi luennoimalla, ryhmätyönä, projekteina, demonstraatioina ja käytännön opiskeluna. Myös itseopiskelu ja koulutustilaisuuksiin osallistuminen voivat olla täydennyskoulutuksen muotoja. Itseopiskelu tulee määritellä etukäteen ja sen suorittaminen tulee dokumentoida. Koulutuksista hyväksi luettavat tunnit arvioidaan toiminnan harjoittajan puolelta, yleensä se on säteilystä kyseisessä yksikössä vastaava taho. Säteilysuojelukoulutuksen dokumentointi Toiminnan harjoittajan tulee pitää henkilöstön säteilysuojelukoulutuksista kirjaa viiden vuoden ajanjaksoissa. Tiedoista tulee käydä ilmi koulutuksen sisältö ja määrä ja Teksti Erja Löytäinen se tulee voida kohdentaa työntekijäkohtaisesti. Suositeltavaa on, että toiminnan harjoittaja laatii täydennyskoulutusohjelman, jonka toteutumista seurataan. Koulutuksessa olleelle työntekijälle on suositeltavaa antaa todistus osallistumisesta säteilysuojelukoulutukseen. Todistuksessa tulisi mainita koulutuksen sisältö sekä se, että annettu koulutus on STM:n asetuksen 27 :ssä tarkoitettua täydennyskoulutusta. GE apuna ja osana säteilysuojelun täydennyskoulutusta GE Healthcare Finland on syksystä 2013 lähtien tarjonnut C-kaariasiakkailleen säteilysuojelun täydennyskoulutusta. Koulutus perustuu ST-ohjeessa 1.7 määriteltyihin osa-alueisiin asiakkaan toivomalla laajuudella ja siitä on mahdollista saada säteilysuojelukoulutustunteja. Piia Heikkilän vuonna 2013 tekemä Pro Gradu -tutkimus leikkaussalien säteilysuojelullisista valmiuksista toi esille lisäkoulutuksen tarpeen etenkin säteilyn käytössä työpaikalla. Leikkaussaliympäristö voi toisinaan olla haastava säteilyn käyttäjälle jo ihan fyysisten tilojen puitteissa. Tuolloin, erityisesti pienissä tiloissa toimiessa, tulee säteilyä käyttävän henkilön tietää ja tuntea oikeat säteilyn käyttöä koskevat työskentelytavat ja periaatteet ja osata toimia niiden mukaan. Tilanteet leikkaussaleissa ovat usein nopeasti vaihtuvia ja säteilyn käytön optimointi voi silloin tuntua haasteelliselta. Optimoinnin tarkoitus on kuitenkin pitää säteilystä koituva haitta mahdollisimman pienenä kaikille leikkaussalissa työskenteleville ja siten optimointiperiaatteen tunteminen ja noudattaminen on keskeinen osa säteilyn ammattimaista käyttöä. GE:n tarjoama säteilysuojelukoulutus pyritään viemään niin lähelle säteilyn käyttäjän todellisuutta kuin mahdollista. Tärkeä Lähde: Säteilyturvallisuusohje 1.7 osa koulutusta on tutustua omaan säteilylaitteeseen, C- kaareen, konkreettisesti ja rauhassa sekä pohtia säteilysuojelullisia asioita C-kaaren antamista mahdollisuuksista käsin autenttisissa olosuhteissa eli pääsääntöisesti leikkaussalissa. Koulutus antaa myös eväitä ergonomiseen työskentelyyn C-kaaren kanssa leikkaussaliolosuhteissa. Yksi koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita on tuoda jokaiselle säteilyn kanssa työskentelevälle ymmärrys säteilystä ja siitä, miten säteilyn kanssa tulisi toimia ja miksi niin tehdään. Säteilysuojelukoulutus räätälöidään jokaisen asiakkaan lähtökohdista käsin. Tarpeen mukaan koulutus voi olla puolesta päivästä koko päivään kestävä, jolloin osa ajasta on luentotyyppistä ja osa C- kaaren kanssa toimimista leikkaussalissa aitoja tilanteita simuloiden. Asiakkaan niin halutessa voidaan koulutus järjestää myös kaksipäiväisenä, jolloin toisen päivän tarkoitus on toimia aidoissa potilastilanteissa leikkaussaleissa yhdessä kouluttajan kanssa ja opetella parhainta mahdollista säteilyn käytön optimointia kulloinkin vallitsevissa olosuhteissa. Koulutusjärjestelyt ja asiasisällöt tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Koulutuksen aiheena voi olla esimerkiksi vain osa ST-ohjeen 1.7 osa-alueista, joihin pureudutaan tarkemmin. Jokainen koulutukseen osallistunut saa todistuksen osallistumisestaan ST-ohjeen 1.7 suosittelemalla tavalla. C-kaarikoulutusta Terveystalossa Terveystalo Kampin leikkaussalihoitajille järjestettiin lokakuussa C-kaaren käyttökoulutus, joka räätälöitiin Terveystalon tarpeisiin sopivaksi. Laitekoulutus koostui teoriatiedosta ja käytännön harjoittelusta leikkaussalissa. Koulutus on osa Terveystalon leikkausalihenkilökunnan laajempaa koulutuskokonaisuutta, jolla kartutetaan teoreettista tietoa ja käytännön taitoja säteilyturvalliseen työskentelyyn. Terveystalo on Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys, joka työllistää noin terveydenhuollon ammattilaista 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Kuvantamisen palvelupäällikkö Anna-Maria Huurinainen ja teknologiapäällikkö Soile Komssi ovat hyvin tyytyväisiä ensimmäiseen laitekoulutukseen. Henkilökunnan sitoutumista kuvaa koulutuksen runsas osallistujamäärä. Koulutuskokonaisuuden suunnittelusta ovat vastanneet Terveystalon sairaala- ja kuvantamispalvelut, liikkeellepanevana voimana sairaalapalvelujen johtaja Pia Westman. Käytännön osuudessa tarkasteltiin säteilylle herkkiä elimiä ja niiden suojausta, opastamassa GE:n käyttökouluttaja Erja Löytäinen. - Koulutuskokonaisuutta on valmisteltu noin vuoden ajan. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena on tarjota valmiudet C-kaaren oikeaoppiseen käyttöön, potilaan ja henkilökunnan säteilyaltistuksen minimointiin, poikkeavien tilanteiden tunnistamiseen ja laadunvarmistukseen, kertoo Anna-Maria Huurinainen. Terveystalon laatujärjestelmän toteutuminen varmistetaan säännöllisillä auditoinneilla ja johdon katselmuksilla. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää toimintatapoja. Osana laatujärjestelmää on säteilyä käyttävien laitteiden tekninen laadunvarmistus, joka käynnistetään nyt systemaattisesti yhteisen toteutus- ja kirjaamisohjeen mukaisesti myös C-kaarten osalta. Fyysikko opastaa laadunvarmistustestin tekemisen leikkaussalin henkilökunnalle. - Kokonaisuutta on hahmoteltu pitkään ja nyt olemme viemässä tätä mallia Terveystalon kaikkiin C-kaarta käyttäviin yksiköihin, Soile Komssi toteaa. Yksiköissämme toteutetulla koulutuksella saamme myös kätevästi kartutettua leikkaussalihenkilökunnan lakisääteistä säteilysuojelukoulutusta. Kuvantamisen palvelupäällikkö Anna- Maria Huurinainen ja teknologiapäällikkö Soile Komssi ovat rakentaneet yhdessä laajemman työryhmän kanssa Terveystalon leikkaussalihenkilökunnalle räätälöidyn säteilysuojelukoulutuskokonaisuuden. Pienryhmäharjoittelussa C-kaarella kerrataan oikeita toimintapoja ja säteilysuojauksen tärkeyttä ja kerrataan muun muassa miten säteilysuojaus toteutetaan tai kuinka potilaan säteilytys dokumentoidaan

11 Turun Univet -klinikalle CT-laite Turun Univet-klinikalla, eläinlääkäriasema Vettorissa, otettiin käyttöön GE:n uusinta teknologiaa oleva CT-laite heinäkuun 2013 alussa. Klinikalla ollaan innoissaan uuden laitteen tuomista hyödyistä: aiempaa paremmasta diagnostiikasta ja samalla laadukkaammasta potilastyöstä. Turkulainen eläinlääkäriasema Vettori on varsin tuore CT-laitteen käyttäjä, sillä laite on ollut käytössä klinikalla nyt muutaman kuukauden. Vettori Turku kuuluu nelisen vuotta sitten perustettuun Univet-eläinklinikoiden ketjuun, ja siellä työskentelee 2 3 eläinlääkäriä ja 5 hoitajaa. Iida Rinne valmistelemasaa potilasta tutkimukseen. Vettori Turussa käy viikoittain noin 2 5 CT:llä kuvattavaa potilasta, näistä noin puolet ovat lähetepotilaita. Asiakkaista valtaosa tulee Varsinais-Suomesta ja Pori Tampere-akselin eteläpuolelta, vaikka potilaita käykin klinikalla ympäri maata. - Tämä meidän CT-laitteemme on herättänyt paljon innostusta ihmisissä, kun he ovat kuulleet, että meillä on mahdollisuus tehdä CT-kuvauksia ja miten eläimet voivat siitä hyötyä, ELL Mikael Granholm Vettorista kertoo. Aikainen diagnosointi parantaa hoitoennustetta Klinikan CT-laitteella kuvatut potilaat ovat tähän mennessä olleet pääosin koiria, joskin muutama kissakin on käynyt kuvattavana. Koirilla on esimerkiksi joitakin sairauksia, jotka eivät näy tai ovat hankala todeta röntgenkuvasta. Esimerkiksi kasvavien, isokokoisten koirien sairaus, osteokondroosi, aiheuttaa irtopaloja niveliin. Näistä monesti rustoisista ja piilossa nivelessä olevista irtopaloista röntgenkuvaan piirtyy vain noin 30 prosenttia, kun taas CT-kuvassa niistä näkyy jopa 98 prosenttia. Esimerkiksi murtunutta luupalaa voidaan mitata ja tutkia tarkasti CT-kuvasta: minkälainen pala on, mihin se kuuluu ja miten se voidaan korjata. Kuvauksesta saatava tieto helpottaa paljon myös itse leikkaustilanteessa. - Uusi laite on tuonut selvän parannuksen diagnostiikkaan, ja mahdollisimman varhainen diagnosointi antaa myös paremman hoitoennusteen, Mikael Granholm selventää. Kannattaako lemmikin kuvaaminen? Kuvaustilanteessa eläin rauhoitetaan ja nukutetaan. Kuvauksen jälkeen lääkäri käy kuvat alustavasti läpi lemmikin omistajan kanssa. CT-kuva on röntgenkuvaa huomattavasti tarkempi ja selvempi, ja kolmiuloitteisesta CT-kuvasta myös lemmikin omistajan on helpompi ymmärtää kulloisenkin vamman vakavuus. CT-kuvauksella saatu tieto auttaa päättämään, mikä on kullekin eläimellä on paras hoito sen sairaustilanteeseen. Leikkaus on suhteellisen iso toimenpide, ja sen tarpeellisuus riippuu siitä, minkälaista hyötyä - Uskon, että tulevaisuudessa meillä Univetissa tehdään yhä vaativampaa diagnostiikkaa ja haastavampia toimenpiteitä, Mikael Granholm sanoo

12 eläin leikkauksesta saa jäljellä olevaan elinikään nähden. Ikä ei ole sinänsä sairaus eikä koskaan este sairauden hoitamiselle, täytyy vain ottaa huomioon kokonaistilanne ja hoidon mielekkyys lemmikin kannalta ja omistajan lähtökohdat huomioiden. Eläinlääketiede kehittyy Eläinlääkäriasemat ja -sairaalat ovat Suomessa varsin pieniä. Pienissä yksiköissä kaikki joutuvat oppimaan ja tekemään asioita itse, ja usein tehdään myös samat virheet. Niinpä Univet-ketju on ollut Vettorille hyvä ratkaisu monestakin syystä: yhteishallinto on tuonut paitsi taloudellisia säästöjä myös mahdollisuuden oppia toisilta. CT-kuvauksella saatu tieto auttaa päättämään mikä kullekin eläimellä on paras hoito sen sairaustilanteeseen. Mikael Granholm tekemässä diagnoosia. Eläinlääketiede, niin diagnostiikka kuin osaaminenkin, on Suomessa vielä selvästi esimerkiksi naapurimaatamme Ruotsia jäljessä. Vettorin CT-laite onkin eläinpuolella vasta kolmas Suomessa, mutta niin CTkuin magneettikuvauslaitteetkin tulevat yleistymään maassamme lähitulevaisuudessa. Koska laitteiden avulla tehtävät aiempaa tarkemmat diagnoosit helpottavat ja parantavat potilaan hoitoa, myös osaamisen taso kohenee. - Uskon, että tulevaisuudessa meillä Univetissa tehdään yhä vaativampaa diagnostiikkaa ja haastavampia toimenpiteitä, Mikael Granholm sanoo. Eläinlääketiede kehittyy Suomessa hyvää vauhtia. Esimerkiksi eläinten hammaslääketiede on tänä päivänä ihan eri mallilla Metsästyskoiran liian läheinen tuttavuus hirveen johti lapaluumurtumaan. kuin kymmenen vuotta sitten. Se on alue, joka on kasvanut hyvin voimakkaasti ja Univet Vettorin Raision klinikka työllistääkin tällä hetkellä kaksi hammaseläinlääkäriä. On osaamista, ja on laitteita. - Sen sijaan esimerkiksi onkologia ja neurologia ovat meillä alueita, joissa on paljon mahdollisuuksia. Tämän CT-laitteen myötä meillä on paremmat resurssit kehittää myös näitä osa-alueita, Granholm sanoo toiveikkaasti. Vatsaontelon varjoainekuvassa kävi ilmi että koiralta puuttuu toinen munuainen. Tutkimuskuvat: Mikael Granholm, Univet-klinikka, Turku Murtunutta luupalaa voidaan mitata ja tutkia tarkasti CT-kuvasta. Kuvauksesta saatava tieto helpottaa paljon myös itse leikkaustilanteessa ja auttaa päättämään mikä kullekin eläimelle on paras hoito sen sairaustilanteeseen. Koira on rauhoitettu ja tutkimus voi alkaa. Tutkimuspöytä liikkuu kuvattaessa hitaasti laitteiston läpi. Pieneläinhoitajat Iida Rinne ja Elina Soramäki tarkistavat vielä, että kaikki on kunnossa

13 Sappihappojen imeytymishäiriön mittaaminen SeHCAT -radiolääkkeen avulla Teksti: Teppo Petäjistö LS-Core Imaging, GE Healthcare Länsimaissa 4 5 % ihmisistä kärsii kroonisesta ripulista 1). Se on yksi yleisimmistä syistä hakeutua gastroenterologian vastaanotolle. Krooninen ripuli voi johtua useista eri syistä, kuten ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS = Irritable Bowel Syndrome), tulehduksellinen suolistosairaus (IBD = Inflammatory Bowel Disease), suoliston osapoisto tai sappihappojen imeytymishäiriö (BAM = Bile Accid Malabsorbtion). Sappihappojen imeytymishäiriöiden katsotaan olevan melko yleisiä potilailla, joilla on selittämätöntä kroonista ripulointia ja diagnosoitu ärtyneen suolen oireyhtymä. Tutkimusten mukaan ärtyneen suolen oireyhtymää sairastaviksi diagnosoiduilla jopa joka kolmannella ripulin syy saattaakin olla sappihappojen imeytymishäiriö 1,2. ). Sappihapot valmistuvat maksassa ja erittyvät sappirakon kautta ohutsuoleen, missä ne osallistuvat ruoansulatustoimintaan rasvoja pilkkomalla. Normaalisti yli 95 % sappihapoista imeytyy takaisin ohutsuolen läpi kulkiessaan eli palaa ns. entero-hepaattiseen (suoli-sappi) kiertoon. Sappihappojen imeytymishäiriössä (BAM) liian paljon (> 5 %) sappihappoa kulkeutuu edelleen paksusuoleen ja läpimennyt liika sappihappo puolestaan estää kalsiumvälitteisten vesi-elektrolyyttien imeytymisen suolesta. Se taas johtaa vesiripuliin. Pitkään jatkunut krooninen ripuli saattaa olla ongelma jokapäiväisessä kliinisessä työssä. Vaikeudet diagnostiikassa johtavat usein toistuviin vastaanottokäynteihin, toistuviin tutkimuksiin ja edelleen diagnostiseen epävarmuuteen. Pelkästään kliinisin menetelmin tehtävällä diagnoosilla sappihappojen imeytymishäiriön toteaminen on usein myös melko työlästä ja aikaa vievää 3). Näissä ongelmatapauksissa kannattaakin kääntyä sairaalan isotooppilaboratorion puoleen ja pyytää SeHCAT*-radiolääkkeellä tehtävää sappihappojen imeytymishäiriön mittaamista. Mikä on SeHCAT? 23-[75Se] Selena-25-HomoCholic Acid Taurocholoate (SeHCAT) on kapselimuodossa oleva synteettinen sappihappo. Nauttimisen jälkeen se kulkee läpi enterohepaattisen kierron aivan kuten elimistön omat sappihapotkin. Se ei metaboloidu tai hajoa bakteerien vaikutuksesta. SeHCAT on indisoitu sappihappojen imey- tymishäiriöiden tutkimiseen ja sappihappopoolin menetyksen mittaamiseen. Sitä voidaan myös käyttää arvioitaessa suolen toimintaa, tutkittaessa tulehduksellisia suolistosairauksia ja ripulia sekä arvioitaessa enterohepaattista kiertoa. SeHCAT toimitetaan 370 kbq kapselina kalibroituna tietylle ajankohdalle. Kukin kapseli on yksi potilasannos ja sisältää vähemmän kuin 0.1mg tauroselkoolihappoa. Radioisotooppina SeHCAT-kapselissa on Seleeni-75 isotooppi. Sen fysikaalinen puoliintumisaika on n. 118 päivää ja se hajoaa lähettäen gammasäteilyä, jonka energia on MeV ja MeV. SeHCAT-kapselin aiheuttama säderasitus on suhteellisen alhainen (0,26 msv) verrattuna esimerkiksi tyypilliseen ylämahan TT-tutkimukseen (3.0 msv)4. Tutkittaessa sappihappojen imeytymishäiriötä SeHCAT-radiolääkkeellä potilaalle annetaan yksi 370 kbq SeHCAT-kapseli. Potilaan tulee olla paastonnut neljä tuntia ennen kapselin nielemistä ja hänen tulisi välttää syömistä ensimmäiseen mittaukseen saakka. Potilaan lääkitys tulee tarkistaa ja mahdollisesti keskeyttää. Jotta varmistettaisiin kapselin sujuva läpimeno suoleen, Lähteet: 1. Thomas PD et al. Guidelines for the investigation of chronic diarrhoea 2nd edition. Gut 2003; 52: Smith MJ et al. Bile acid malabsorption in persistent diarrhoea. Journal of Royal College of Physicians 2000; 34 (5): Sinha bile acid et al. Idiopathic bile acid malabsorption; clinical features and response to cholestyramine qualitative and quantitative. Aliment Pharmacol Ther 1998; 12: US FDA Website: USFDA/CDRH Whole body scanning. What is the radiation risk from CT? risks.html on suositeltavaa, että potilas juo vettä ennen kapselin ottoa, kapselin oton yhteydessä ja sen jälkeen. Sappihappojen menetystä mitataan tavallisella gammakameralla siten, että ensin mitataan koko kehon aktiivisuus 1 3 tuntia kapselin nauttimisen jälkeen. Seuraavalla mittauksella seitsemän päivän jälkeen määritetään samanlaisella mittaus- menetelmällä koko kehon jäljelle jäänyt aktiivisuus uudelleen ja näiden aktiivisuuksien eroa hyväksi käyttäen määritetään SeHCAT-jäämä seitsemän päivän jälkeen. Käytäntö on kliinisesti validoitu käyttämään gammakameraa ilman kollimaattoreita 3). Jokainen molekyyli kiertää enterohepaattisen kierron kautta viisi kertaa päivässä. Seitsemässä päivässä tapahtuu 35 kiertoa. Seitsemän päivän jälkeen jäljelle jääneen aktiivisuuden normaaliarvot vaihtelevat välillä 5-15%: SeHCAT-jäämä 7 päivän jälkeen Sappihappojen imeytymishäiriön aste >15% normaali 10 15% lievä 5 10% keskivaikea <5% vaikea SeHCAT-mittaus on helppo, tarkka, ei-kajoava -tutkimus, joka antaa luotettavan tuloksen tukien diagnosoitua sappihappojen imeytymishäiriön hoitoa, joka yleensä toteutetaan tavanomaisella ripulilääkityksellä tai sappihappoja sitovilla lääkeaineilla 2). Tarkan mittaustuloksen myötä luottamus diagnoosiin kasvaa ja sitouttaa potilaan paremmin noudattamaan lääkkeellistä hoitoa. Lisäksi mittaustuloksen perusteella on helpompi titrata lääkkeellisen hoidon taso kullekin potilaalle parhaiten soveltuvaksi

14 Tuoteuutisia Uusiin tehtäviin healthymagination Radial-mansetti tarkkaan kyynärvarren verenpainemittaukseen Kuvantava Diagnostiikka Ultraäänilaitteet Miten mittaat verenpainetta potilailta, joiden olkavarren ympärysmitta on normaalia suurempi? Tiesitkö, että käyttäessäsi olkavarteen suunniteltua verenpainemansettia kyynärvarren verenpainemittaukseen, voit saada jopa 10 mmhg liian alhaisia systolisia painelukemia? 1) GE CRITIKON* RADIAL-mansetti on markkinoiden ensimmäinen mansetti, joka on kliinisesti validoitu käytettäväksi verenpaineen mittaukseen kyynärvarresta 1). Mansetti takaa tarkat verenpainemittaustulokset silloin kun potilaan olkavarren ympärysmitta on 40 cm tai suurempi olkavarsi on kartiomainen, eikä olkavarsimansetti kietoudu ja kohdistu tasaisesti olkavarren valtimon ympärille olkavarren mansetti on liian leveä ja peittää osittain potilaan kyynärtaipeen GE CRITIKON RADIAL-mansetin ominaisuudet Potilaskohtainen, myydään 20 kappaleen pakkauksissa. Ei sisällä DEHP:tä Suunniteltu käytettäväksi automaattisten oksillometristen veranpainemonitorien kanssa Yhteensopivat liittimet kaikkiin GE Healthcaren sekä muihin markkinoilla oleviin verenpainemonitoreihin. Liitinvaihtoehdot GE Healthcare verenpainemonitoreihin Pohjois-Suomen myyntipäälliköksi on nimitetty Hannu Koskela. Hannulla on pitkä kokemus GE Healthcaren Pohjois-Suomen röntgenlaitteiden huoltotehtävistä. Toimenkuva laajenee nyt myös röntgenlaitteiden myyntivastuuseen. Hannun toimialue kattaa Pohjois-Pohjanmaan,Keski-Pohjanmaa, Kainuun, Länsi-Pohjan sekä Lapin sairaanhoitopiirien alueet. Hannu palvelee aluettaan Oulusta käsin. Keski-Suomen myyntipäällikkönä toimii Pekka Aalto. Uuden aluejaon yhteydessä Pekan alue on laajentunut länteen. Pekan nykyinen alue kattaa Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan, Etelä- ja Itä-Savon, Etelä-ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Pohjanmaan. Pekan kotipesä on Tampereella. Etelä-Suomen (Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien) kuvantavan diagnostiikan myyntipäälliköksi on nimitetty Markus Sipilä. Markus on toiminut viimeisen 3 vuoden aikana röntgen-, mammografia - ja angiografialaitteiden sekä kirurgisten C-kaarituotteden myyntipäällikkönä. Markus toimii myös jatkossa aluemyynnin tukena näille tuotelinjoille. Sonograaferi Anna Mannerkoski on palannut äitiysvapaalta ultraäänen käyttökouluttajaksi. Point of care alueella ultraäänen myyntipäällikö Heidi Antila jää äitiysvapaalle tammikuussa. Katja Arro on aloittanut käyttökouluttajana. Tilausnumero: SFT-F1-2D Liitin: Datex-Ohmeda Tilausnumero: SFT-F1-2E Liitin: DINAMAP* tai Carescape* V100 Tilausnumero: SFT-F1-2A Liitin: Uusi DINACLICK* Tekninen huoltotiimi Adapteri Philips/HP, Siemens, Datascope, Colin monitoreihin: Tilausnumero: (10 kpl/pakk) Kysy lisää: Marja Kankfelt puh Pekka Rantio puh Ari Kuittinen puh Merja Vilpponen puh Sinikka Statsevich puh Erja Löytäinen tuo osaamista käyttökoulutustoimintaan. Hän toimii käyttökouluttajana ja myynnin tukitehtävissä kirurgisille C-kaarille. Erjalla on pitkä röntgenhoitajan työkokemus. Erja osallistuu aktiivisesti GE Healthcaren uusien koulutuskonseptien luomiseen ja koulutuksen kehittämiseen. Ilkka Kangas on alkaen siirtynyt EKG-laitehullosta potilasvalvontamonitoroinnin huoltotiimin. Tilaukset: FinlandOrders@ge.com 1) GE Healthcare White Paper: The first clinically validated NIBS cuff for providing accurate measurements from the forearm of obese patients (DOC ) 26 27

15 GE Healthcare Finland Oy PL 300, GE Osoitetiedosto: GE Healthcare Finland Oy:n asiakasrekisteri Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle! GE Healthcare Finland Oy Käyntiosoite Kuortaneenkatu Helsinki Postiosoite PL 300, GE Puh