healthymagination DoseWatchin myötä Terveysteknologia tapahtuma Olli Väisänen GE:n linkkinä terveydenhuoltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "healthymagination DoseWatchin myötä Terveysteknologia 2014 -tapahtuma Olli Väisänen GE:n linkkinä terveydenhuoltoon"

Transkriptio

1 GEnewsA S 3/2013 I A K A S L E H T I Olli Väisänen GE:n linkkinä terveydenhuoltoon Terveysteknologia tapahtuma Säteilyannosten valvonta uudelle tasolle DoseWatchin myötä healthymagination

2 GEnews GE HEALTHCARE FINLAND OY SUOMEN ASIAKASLEHTI 2013 NRO 3 PÄÄTOIMITTAJA Maija Laukkanen TOIMITUSNEUVOSTO Karri Ackalin Keijo Korhonen Maija Laukkanen Heidi Liikkanen Jorma Linnanmäki Risto Luukkonen Maija Savolainen KUVAT Maija Savolainen ULKOASU JA TOIMITUS Maija Savolainen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT PL 300, GE OSOITEMUUTOKSET Kirjapaino Puna-Musta Oy Painosmäärä 5500 kpl ISSN KANSI: Sädeturvapäivät 2013 Tampereella, jossa esittelimme mm. Silent Scan -magneettikuvauslaitetta. TÄSSÄ NUMEROSSA Olli Väisänen GE:n linkkinä terveydenhuoltoon 4 Koulutus- ja kurssitapahtumia GE-talossa 7 Säteilyannosten valvonta uudelle tasolle 8 Terveysteknologia tapahtuma 9 Seinäjoen Terveystalossa saadaan tarkkoja leikekuvia 10 ilman ahtaan paikan kammoa SSAI 2013 Turussa 14 Sädeturvapäivät Tempereella 16 Säteilysuojelukoulutusta terveydenhuollossa 18 C-kaarikoulutusta Terveystalossa 19 Turun Univet -klinikan CT-laite 20 Sappihappojen imeytymishäiriön mittaaminen SeHCAT* 22 -radiolääkkeen avulla Tuoteuutisia 26 Uusiin tehtäviin 28 Tarkoitus ei ole juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi matka - Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Mediuutisten järjestämässä Palveleva Sairaala Medi -illassa Katajanokan kasinolla kuultiin innostavia käytännön esimerkkejä projekteista, joilla on pyritty ratkaisemaan mahdottomalta tuntuvaa yhtälöä, eli että nykyisillä tai jopa vähenevillä resursseilla pystytään vastaamaan yhä kasvaviin palvelutarpeisiin. Mielenkiintoista oli, että haastavassa yhtälössä on tehostamisen ohella pystytty kehittämään myös työolosuhteita sekä parantamaan tuotetun palvelun laatua. Esitettyjen esimerkkien valossa tässä näytettäisiin onnistuneen ainakin joissakin terveydenhuollon kehitysprojekteissa. Ja mikä mukavaa, uuden kehittäminen näyttäisi olevan hauskaa, jos ei juuri silloin muutoksen hetkenä niin ainakin jälkikäteen. Tommi Jokiniemi kehittämispäällikkö HUSlabista kiteytti mukavasti, miten Lean-toiminnan kehitysfilosofiassa pyritään kohtaamaan kasvava tuotantotarve keskittymällä lisäarvoon ja karsimalla hukkaa : Tarkoitus ei ole juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi matka. LKT Raija Malmström, HUSin yhtymähallinnon hankejohtaja, muistutti että potilaslähtöisen prosessinkehittämisen perusta on edelleen korkean hoidon laadun tarjoaminen mistä myös terveydenhuollon ammattilaiset voivat olla ylpeitä. HUSissa nähdään esityksen perusteella myös tärkeänä hyvä potilas-asiakaskokemuksen luominen ja tähän pohdintaan on otettu potilaat perheineen mukaan. Palautteen mukaan potilaille pelkoa aiheuttavat mm. sairaalan hälytykset, laitteet, instrumenttien kilinä, pintamateriaalit ja -värit. Näistä potilaskokemuksia häiritsevistä asioista ja niihin puuttumisesta tuotekehityksessä on tullut osa meidän laite- ja järjestelmätoimittajien arkea. GE Healthcarella Humanizing Healthcare -ajattelussa potilaan näkökulma ja kokemus ovat vahvasti esillä tuotekehityksessä potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon tuotannollisten näkökulmien ohella! Näihin aihepiireihin palataan tässäkin lehtemme numerossa. Hyvää ja rauhallista joulunaikaa lukijoillemme toivottaen, Maija Laukkanen, myynnin maajohtaja 2013 General Electric Company All rights reserved. General Electric Company reserves the right to make changes in specifications and features shown herein, or discontinue the product described at any time without notice or obligation. Contact your GE representative for the most current information. GE, the GE Monogram and imagination at work are trademarks of General Electric Company. Printed in Finland.

3 Olli Väisänen GE:n linkkinä terveydenhuoltoon GE:n lääketieteellisenä johtajana syyskuussa 2012 aloittanut Olli Väisänen viihtyy globaalin yhtiön globaalissa tehtävässä. Mennyt vuosi on ollut paitsi ison talon tapoihin tutustumista myös liike-elämän lainalaisuuksiin totuttelua ja tietenkin itse tehtävän haasteisiin tarttumista. Olli Väisänen,MD, Ph.D Medical Director LL 1991, Kuopion yliopisto Anestesiologian erikoislääkäri 1998, Kuopion yliopisto LT 2006, Helsingin yliopisto, väitöskirja ensihoidosta Ensihoitolääketieteen ja lääkärikouluttajan erityispätevyydet Asuinpaikka: Helsinki Perhe: vaimo ja kolme lasta GE:n palveluksessa reilun vuoden verran työskennelleen anestesiologian erikoislääkäri Olli Väisäsen työura on sisältänyt monipuolisia terveydenhuoltoalan tehtäviä, ja nyt hän on jälleen uudenlaisessa työympäristössä, uudenlaisten tehtävien parissa. Vuonna 1998 Väisänen muutti perheensä kanssa Helsinkiin ja alkoi erikoistua ensihoitoon. Väisänen työskenteli kaiken kaikkiaan kymmenen vuotta Medi-Helin ensihoitolääkärinä: alkuun päätoimisesti, sittemmin opetustöidensä ohessa. Työskenneltyään muutaman vuoden Medi-Helissä Väisänen meni Helsingin yliopistoon opettamaan ensihoitolääketiedettä. Yliopistolta Väisänen siirtyi päätoimiseksi yliopettajaksi Arcadaan, jossa hän opetti lääketieteen opiskelijoiden lisäksi ensihoitajaopiskelijoita. - Tuon kymmenen vuoden aikana perustettiin Suomen ensimmäinen simulaatiokeskus ja aloitettiin varsinainen potilasturvallisuustyö sekä kehitettiin laajasti täydennyskoulutusta, Olli Väisänen kertoo. Potilasturvallisuuden kehittämistä Syyskuussa 2011 Olli Väisänen siirtyi THL:n ylilääkäriksi nelivuotiseen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelmaan, joka on ensimmäinen suomalainen potilasturvallisuusohjelma. Muutos potilasturvallisuuden parantamiseksi lähti Yhdysvalloista 2000-luvun taitteessa, kun todettiin, että terveydenhuollossa tapahtuvien vahinkojen välttämiseksi olisi tehtävä jotain ja myös mahdollisuus tehdä jotakin. THL:ssä Väisäsen tehtävänä oli ylilääkärinä vastata projektin substanssista. - Vastuullani oli Suomen koko terveydenhuollon henkilöstölle suunnatun verkkokoulutuspaketin kehittäminen, kansainvälisen potilasturvallisuusyhteistyön luominen sekä yhteistyön rakentaminen sairaanhoitopiireihin. Kyse oli hyvin pitkälti potilasturvallisuuden tietoisuuden levittämisestä, Väisänen valottaa. Potilasturvallisuudessa on kyse kulttuurinmuutoksesta. Siihen voidaan luoda mah- 4 5

4 dollisuuksia ja antaa työkaluja, mutta varsinaisen työn täytyy tapahtua työpaikan sisällä. Siihen pitää sitoutua niin johtajien kuin työpaikkojenkin, ja se on työtä, jota pitää tehdä koko ajan. Systeemilähtöisessä potilasturvallisuudessa on kyse siitä, että järjestelmät pitää luoda turvallisiksi. Esimerkiksi muutetaan kulttuuria siten, että aletaan kaksoistarkastaa lääkkeitä tai henkilökunnalle ei anneta mahdollisuutta tehdä ylipitkiä työvuoroja. Sen sijaan henkilökohtaisella tasolla tulee miettiä potilasturvallisia toimintatapoja. Esimerkiksi potilaalle puhutaan niin, että hän ymmärtää mitä terveydenhuollon ammattilainen hänelle kertoo, ja niin, ettei myöskään henkilökunnan välillä tule väärinymmärryksiä. Lisäksi potilaat tulisi ottaa mukaan potilasturvallisuustyöhön. Uudenlaisia haasteita GE:llä Oltuaan vuoden THL:n potilasturvallisuusprojektissa Olli Väisänen siirtyi GE:lle osin juuri potilasturvallisuuden vetämänä. Lääkärin työssä GE:n potilasvalvontaja anestesialaitteet olivat Väisäselle entuudestaan varsin tuttuja. - Olin nähnyt terveydenhuollon jo monelta suunnalta, mutta tätä kaupallista puolta siitä en ollut vielä nähnyt. Se kiehtoi minua. Lisäksi tehtävä, johon tulin, tuntui juuri minulle räätälöidyltä, Väisänen sanoo. Työssään lääketieteellisenä johtajana Väisänen toimii yrityksen linkkinä suomalaiseen ja globaaliin terveydenhuoltoon. Hän pyrkiikin tuomaan taloon omaa kokemustaan ja näkemyksiään siitä, mikä on tärkeää ja miten tiettyjä asioita pitäisi tehdä. - Aiemmin GE:n tuotteet olivat toki tuttuja kliinisen työn puolelta, mutta nyt olen saanut nähdä tuotteen koko kehityskaaren aina ilmenevästä tarpeesta siihen asti, kun valmis tuote päätyy asiakkaan käsiin. Se on täynnä uskomattoman hienoa työtä ja osaamista ja kaari valmiiseen tuotteeseen on huikea, toteaa Väisänen, joka edelleen pitää tuntuman potilastyöhön Haartmanin sairaalan anestesialääkärinä. Globaali vastuu Väisäsen tehtävä ja vastuu GE:llä on globaali. Työssään hän pyrkii pohtimaan ja välittämään tarpeita ja toiveita, joita paitsi suomalaisella myös globaalilla terveydenhuollolla on. Ja jotta tarpeet tulevat kuulluiksi, Väisänen on koko ajan aktiivisesti keskusteluyhteydessä terveydenhuollon henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Väisäsellä on tiimit niin Helsingissä, Kiinassa kuin Yhdysvalloissakin. Tehtävän hoito edellyttää jonkin verran matkustamista ja varsinkin alussa oli tärkeätä kohdata kasvokkain henkilöt, joiden kanssa yhteistyötä tehdään. - Puhelin- ja videokokoukset helpottavat ja tehostavat toki työtäni, ja globaalit kokoukset voidaan hoitaa pääosin Helsingistä käsin. Mutta kun tarvitsee tavata ihmisiä, niin heidät on hyvä tavata ihan kasvokkain, Väisänen korostaa. Riskienhallintaa, tuotekehitystä ja tutkimustyötä GE haluaa sen tuotteiden olevan turvallisia. Riskienhallinta onkin yksi iso työsarka Väisäsen tehtävässä. Niin ikään tuotekehitys ja siihen liittyvä tulevaisuuden visiointi kuuluu Väisäsen työhön. Hän on mukana pohtimassa, minkälainen tulevaisuuden terveydenhuolto on ja miten GE:n tuotteet voisivat sitä palvella. Myös tutkimustyön tukeminen on osa Väisäsen tehtäväkenttää. - Meillä tehdään paljon tieteellistä tutkimusta, jonka avulla saamme uutta, tärkeää tietoa niin GE:n, lääketieteen kuin potilasturvallisuudenkin tarpeisiin, Väisänen kertoo. Väisäsen tehtävä projekteissa on auttaa tekemään oikeita valintoja ja ratkaisuja sekä viemään organisaatiota eteenpäin, oikeaan suuntaan. - Tulevaisuus GE:llä tietenkin kiehtoo, kun tiedän, mitä kaikkia mahdollisuuksia meillä on ja mitä kaikkiea on tulossa. On olemassa käänteentekeviä vaihtoehtoja, mutta ne vaativat vielä aikaa, Väisänen sanoo innostuneena. 119 osallistujaa yhdeksästä maasta saapui Berliiniin Kliinisten tietojärjestelmien (High Acuity Care) Euroopan käyttäjäpäiville lokakuussa Mukana oli niin järjestelmien käyttäjiä kuin GE Healthcaren asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneitakin. Osallistujat viettivät kaksi päivää oppien toisiltaan käyttäjien puheenvuorojen ja verkostoitumisen kautta sekä kuulivat GE:n uusimmista innovaatioista erityisesti vuoden 2014 teemojen eli leikkaustoiminnan optimoinnin, tehohoidon yksinkertaistamisen ja integraatioiden ympärillä. Samalla saimme arvokasta palautetta Centricity* Critical Caren, Centricity* Anaesthesian and Operan** käyttäjiltä. Suomesta päiville osallistui 26 asiakasta yli kymmenestä eri sairaalasta. High Acuity käyttäjäpäivät Ultraäänikoulutusta fysioterapiaan Ultraäänikoulutusta käytännössä, Jouko Heiskanen vasemmalla opastamassa. High Acuite -käyttäjäpäivien osallistujat yhteiskuvassa. GE -talossa Helsingin Vallilassa järjestettiin marraskuun lopussa ensimmäinen fysioterapeuteille tarkoitettu "Kudosrakenteiden, toiminnallisen anatomian ja terapeuttisen harjoittelun ultraäänikuvantamisen" -koulutus. Koulutus pidettiin yhteistyössä uuden yhteistyökumppanimme LOJER Oy:n kanssa. Käytännön harjoitus toteutettiin pienryhmissä fysioterapian opettaja, LL, ft Jouko Heiskasen vetämänä. Joukon asiantuntemus ja selkeä koulutus saivat osallistujat innolla mukaan ja päivät vilahtivat nopeasti. Mukana kurssilla oli Venue* 40 ja Logiq* e -ultraäänilaitteita sekä LOJER Oy:n tutkimuspöydät. Reaaliaikaisen ultraäänikuvantamisen avulla fysioterapeutit pystyvät syventämään omia anatomian palpaatio- ja testaustaitojaan sekä saamaan valmiuksia omien tutkimusprojektiensa käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Seuraava toiminnallisen palpaation ultraäänikurssi on suunnitteilla keväälle Tervetuloa mukaan! Sekvenssien optimointikurssi Syyskuussa GE-talossa toteutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa pidettävä Sekvenssien optimointikurssi MR-käyttäjäjillemme. Vastaavia kursseja on jo aiemmin toteutettu Tukholman koulutuskeskuksessamme. Syyskuinen kurssi täyttyi ennätysvauhtia ja osallistujia oli kaikkiaan parikymmentä ympäri Suomea. Hyvän palautteen saanutta kurssia tulemme toteuttamaan Helsingissa myös uudelleen. Kurssi sisälsi ajankohtaisia teoria-asioita sekvensseistä ja kuvaukseen vaikuttavista optioista. Kurssin opettajana toimi Advanced Application Specialist Stefan Petersson. 6 **Opera by CHCA 7

5 Säteilyannosten valvonta uudelle tasolle DoseWatchin myötä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on vastikään otettu käyttöön potilaiden säteilyannosten seurantaan, optimointiin ja hallintaan kehitetty ohjelmisto, DoseWatch*. Annosvalvontajärjestelmä on nostanut annosvalvonnan aivan uudelle tasolle, ja annosvalvonta on nyt uuden ohjelmiston myötä myös paljon aiempaa reaaliaikaisempaa. Jani Saunavaara uskoo, että Dose- Watch voi hyödyntää annosvalvonnassa ja mahdollisesti myös säteilyannosten laskemisessa. Terveysteknologia 2014 Terveysteknologian ja terveydenhuollon IT:n ammattitapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Helsingin Messukeskuksessa pidettävä Terveysteknologia 2014 on ammattilaisten huipputaapahtuma, jonne samaan aikaan pidettävien Lääkäripäivien osallistujilla on vapaa pääsy. GE Healthcare on mukana Terveysteknologia tapahtumassa omalla näyttelyständillä ja neljällä eri aiheisella puhujaseminaarilla. TYKSissä ollaan innoissaan uudesta säteilyannosten seurantaan kehitetystä DoseWatch-ohjelmistosta. DoseWatch on tärkeä työkalu erityisesti sairaalafyysikoille, jotka hyödyntävät ohjelmistoa työssään tarkkaillessaan säteilyannostasoja. Mutta myös muu sairaalahenkilökunta on ollut varsin helppo vakuuttaa järjestelmän tarpeellisuudesta, kun kyse on säteilyannosten valvonnasta. - Tavoitteena tietenkin on, että jokainen säteilyä tuottava tutkimus saataisiin suoritettua mahdollisimman pienellä säteilyannoksella ja näin minimoitua kuvausten riskit, TYKS:in sairaalafyysikko Jani Saunavaara kertoo. Reaaliaikaista ja uudenlaista annosseurantaa DoseWatchin avulla annosvalvonta on paljon entistä reaaliaikaisempaa ja annosseurannan prosessi on nopeutunut. Kun ennen kerättiin kuukausiseurantaa, nyt saadaan saman tien tieto siitä, mikäli säteilyannos on jossakin tutkimuksessa keskimääräistä suurempi. Näin poikkeavuuteen voidaan reagoida välittömästi ja mahdollisesti korjata jotakin, jotta tilanne ei toistuisi. DoseWatchissa on uudenlaisia raportointi- ja seurantatyökaluja, joita aikaisemmin ei ole ollut. Yleensä potilaan saamaa säteilyannosta on arvioitu sen tiedon perusteella, kuinka paljon laite on tuottanut säteilyä. DoseWatchissa on sen sijaan optio, joka huomioi myös potilaan todellisen koon ja lisäksi esimerkiksi proteesin vaikutus säteilyannokseen on paremmin arvioitavissa. Puhutaan potilaan kokoon suhteutetusta annosarviosta, SSDE:stä (Size-Specific Dose Estimate). Näin ollen potilaaseen kohdistunut säteilyannos pystytään arvioimaan paljon entistä paremmin. Toimenpideradiologian ja kardiologian tutkimuksissa järjestelmän avulla pystytään lisäksi seuraamaan, mistä suunnasta angiolaitteiden säteilyannos on kohdistunut potilaaseen ja onko johonkin kohtaan tullut odotettua suurempi ihoannos. TT-laitteiden kohdalla puolestaan nähdään, miten potilaan asemointi on onnistunut suhteessa optimaaliseen asemointiin. - Kyllä DoseWatch on tuonut fyysikoiden työhön ihan uusia mahdollisuuksia annosvalvonnan osalta, Jani Saunavaara sanoo tyytyväisenä. Parempaa annosvalvontaa, pienempiä säteilyannoksia TYKSissä DoseWatchiin on kytketty kaikki TT- ja angiolaitteet, eli yhteensä 21 laitetta. Kolmen TT-laitteen kohdalla on lisäksi käynnissä pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on seurata tarkemmin tiettyjä tutkimuksia DoseWatchin avulla ja selvittää, millaisia säteilyannoksia niistä seuraa ja olisiko joitakin keinoja laskea annoksia. Samalla saadaan myös tietoa siitä, minkälaista vaihtelua eri potilaiden ja laitteiden välillä on samassa tutkimuksessa. Seuraamalla tiettyjä tutkimuksia selvitetään esimerkiksi olisiko uusia annossäästötekniikoita mahdollisuus käyttää lisää, olisiko potilaan asemoinnissa parantamisen varaa ja kuinka pitkä otos kuvataan. Kaikki tällaiset tekijät kun vaikuttavat annoskokoon. - Meillä on vahva usko siihen, että me pystymme osoittamaan miten näillä uusilla tekniikoilla saavutetaan annossäästöä ja siksi tekniikoihin kannattaa satsata, sairaalafyysikko Saunavaara sanoo. DoseWatch asennettiin marraskuussa 2012 TYK- Sin palvelimelle. Sen jälkeen siihen on yhdistetty niin Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen, PET-keskuksen, isotooppiyksikön kuin kardiologian yksikönkin laitteita. DoseWatchin etuna on myös, että se ei ole laite- eikä valmistajasidonnainen ohjelmisto. Koska järjestelmä on asennettu sairaalan palvelimelle, niin ohjelmistoon pääsee käsiksi miltä tahansa sairaanhoitopiirin verkossa olevalta koneelta. Tällöin järjestelmää on luonnollisestikin helppo käyttää, vaikka käytännössä tutkimuslaitteet ovat ympäri TYKSiä ja osa myös sairaanhoitopiirin aluesairaaloissa kuten Loimaalla ja Salossa. Kirjautumalla järjestelmään käyttäjät voivat hyödyntää ohjelmiston monipuolisia toimintoja itsenäisesti. - Eniten tätä hyödyntävät sairaalafyysikot, mutta sädeannosten valvonnasta ovat kiinnostuneet entistä enemmän myös radiologit, muut lääkärit ja röntgenhoitajat. Voidaan sanoa, että meidän annosvalvonnan se on nostanut ihan uudelle tasolle ja se on reaaliaikaisempaa. Jos havaitsemme annostason olevan tavallista suurempi jossain tutkimuksessa, voimme välittömästi reagoida ja selvittää mistä jokin suuri annostaso johtuu. - Tällä hetkellä DoseWatch järjestelmää rakennetaan ja kehitetään tietenkin edelleen. Samalla me pyrimme löytämään parhaat mahdolliset keinot, joilla DoseWatchia voidaan hyödyntää annosvalvonnassa ja mahdollisesti myös säteilyannosten laskemisessa, Jani Saunavaara kertoo. Keskiviikkona 8.1.klo Puhujalava 1 Ultraäänen käyttö potilaan hoitoketjua ohjaavana välineenä ensihoidon näkökulma Susanne Ångerman-Haasmaa, LL, erikoislääkäri Keskiviikkona 8.1. klo Puhujalava 2 Hoitoprosessin optimointi vs IT Toni Suihko, Eksote tietohallintojohtaja Torstaina 9.1. klo Puhujalava 1 Insite and remote connectivity solutions in medical equipment Chris Lawman, Network Design & Implementation Leader, GE Healthcare Perjantaina klo Puhujalava 1 "Toissijaiset lääkintälaitehälytykset ja kriittinen viestintä prosessien tukena Ari-Pekka Tenko, Myyntijohtaja, Ascom Wireless Solutions Olette tervetulleita tutustumaan kolmipäiväiseen Terveysteknologia tapahtumaan ja vierailemaan GE:n ständillä sekä kuuntelemaan huipputason seminaariohjelmia. Nähdään Messukeskuksessa

6 Seinäjoen Lääkäritalossa saadaan tarkkoja leikekuvia ilman ahtaan paikan kammoa Seinäjoen Lääkäritalossa otettiin vuosi sitten käyttöön kiinteä magneettitutkimuslaite. Tutkimukset on keskitetty muutamalle päivälle viikossa. Rannekuvaus voidaan tehdä pää tai jalat edellä potilaan ollessa vatsallaan tai selällään, jolloin käsivarsi on pitkin vartaloa. Tällä kertaa tutkimus tehdään vatsallaan käden ollessa edessä. Anna- Maria Pystykoski asettelemassa Flex-kelaa. Timo Raudaskoski saa haluamansa tutkimustiedon ja voi lausua sen välittömästi. Magneettikuvauksessa potilaan pitää pysyä samassa asennossa koko tutkimuksen ajan. Tämä ei uudessa kuvauslaitteessa ole vaikeaa, sillä tutkimuspöydän patja muotoutuu ja tukee potilaan vartaloa hyvin. Pelkotilat ovat merkittävästi vähentyneet, kun potilas siirtyy kuvauslaitteeseen jalat edellä ja magneetissa on 70 cm:n kuvausaukko. Röntgenhoitaja Jaana Haapala kertoo esilääkityksen vähentyneen huomattavasti ja potilaat tuntevat olonsa turvalliseksi eivätkä koe enää ahtaanpaikan kammoa, koska he tietävät henkilökunnan olevan lähellä. Haapalan työpari röntgenhoitaja Anna-Maria Pystykoski kertoo kuvausten alkaneen uudella laitteella jo kolmannen koulutuspäivän jälkeen, eikä hankaluuksia ole ilmaantunut. Olemme Jaanan kanssa tottuneet kuvaamaan rekkamagneetissa ja siirtyminen tänne sisätiloihin oli helppoa. Magneettitutkimus soveltuu pään, selkärangan, nivelten, vatsa-alueen ja verisuonten kuvaukseen. Seinäjoella käytetään nivelten kuvauksissa 16-kanavaisia joustavia Flex-keloja. Keloja on kolmea kokoa kuvauskohteesta riippuen. Selkärangan, pään ja vatsa-alueiden kuvauksia varten tutkimuspöydässä on kiinteä oma kela. Radiologi Timo Raudaskoski kertoo ranteen kuvaamisen olevan haasteellista, vaikka kelan saa napakasti paikalleen, koska joidenkin potilaiden on hankala pitää kättään paikallaan. Raudaskoski ei pidä tätä suurena haittana, vaan toteaa että tarkkoja leikekuvia saadaan kohteesta joka tapauksessa. - Tärkeintä on, että kuvattava anatomia on putkiaukon keskellä. Kuvausyksikkö sijoittuu remontoituihin tiloihin, joiden suunnittelussa henkilökunta sai sanoa mielipiteensä. Lopputulos miellyttää silmää ja niin potilaiden tutkimukseen saapuminen sekä sieltä poistuminen on suunniteltu huolella. Ensin valmistui huone magneettilaitteelle ja sen jälkeen muut tilat. Jaana Haapala valmistelee potilasta olkapäätutkimukseen

7 Turku tarjosi hienot puitteet SSAI-kongressille 32. SSAI-kongressi järjestettiin elokuun lopussa aurinkoisessa Turussa. Järjestelyissä oli otettu huomioon myös suomalaisuus, jota edusti pieni yksityiskohta: Marimekon kankaiset ekologiset kongressilaukut. Kongressilaukuista tulikin yksi päivien epävirallisista keräily- ja vaihtokohteista. Hieno suomalainen yksityiskohta kotiinvietäväksi. Kongressijärjestelyjä Turussa oli tehty jo muutaman vuoden ajan ja mukaan oli huomattu ottaa monia eri asioita sosiaalista ohjelmaa unohtamatta. Päävastuun järjestelyistä kantoi Turun yliopistollinen keskussairaala yhteistyökumppaneineen. Tieteellinen ohjelma syntyi helsinkiläisten ja turkulaisten erikoislääkäreiden yhteistyönä. Lopullinen versio oli pitkälti professori Klaus Olkkolan ja erikoislääkäri, LT Riikka Takalan käsissä. "Focusing on the brain" anesteetin mekanismia ja ihmisen tajunta kohosi kongressin pääteemaksi, joka aiheena kuului valtakunnan mediaverkossakin. Seuraavan kerran SSAI-kongressi pidetään Reykjavikissa missä järjestelyt ovat jo tohinalla alkaneet. Oleellisena osana kongressiin liittyi myös laite- ja tuotetoimittajien näyttely. Neljän päivän aikana kongressin osallistujilla oli luentojen välillä aikaa rauhassa tutustua viimeisimpiin tuoteuutuuksiin sekä tavata toisiaan. SSAI-kongressi (The Scandinavian Society of Anaesthesiology and Intensive Care Medicine) on pohjoismainen joka toinen vuosi järjestettävä anestesian ja tehohoidon tieteellinen kongressi. Edellisen kerran järjestelyvastuu oli Suomella kymmenen vuotta sitten jolloin kongressi pidettiin Helsingissä. Tällä kertaa järjestelyvastuu lankesi yliopistokaupungeistamme Turulle, jonne kokoontui liki 1000 anestesian ja tehohoidon asiantuntijaa. Suurin osa kongressivieraista tuli pohjoismaista, mutta kaukaisimmat saapujat olivat Australiasta ja Uudesta-Seelannista asti. Kongressiajankohta oli elokuun loppu ja mikä parasta, sääolosuhteet olivat loistavat. Turku saikin lisäsuitsutusta pohjolan leppeästä suvesta sekä vaativimmatkin toiveet täyttävästä Logomo-kongressikeskuksesta. GE esitteli Aisys*-anestesiatyöasemaa, jossa on mm. EcoFlow*-moduuli. Aisys edustaa potilasvalvonnan turvallisuutta, luotettavuutta ja taloudellisuutta. Lisäksi esillä oli GE Centricity* Anaesthesia -tietojärjestelmä ja tarvikkeita. Kyselylomakkella arvuuteltiin erilaisista tuoteominaisuuksista kuten EnFlowta, AoA-konseptia ja Centricity Anaesthesiaa. Vastanneiden kesken arvottiin palkinnot kunkin päivän päätteeksi ja ne matkasivat Suomeen, Englantiin ja Australiaan

8 SSAI Kongressin ultraäänikoulutukset olivat suosittuja Erikoislääkäri Pekka Tarkkila näyttää miten helposti ultraäänen avulla löytyvät alaraajan hermot. Oleellisena osana kongresseihin liittyvät hands-on -koulutukset. Toivottuun päämäärään päästään vain, jos mukana ovat innostuneet osallistujat, hyvät laitteet ja asiansa osaavat kouluttajat. Jotta kaikki palaset osuvat kohdalleen, vaaditaan hyvää suunnittelua ja yhteistyötä. SSAI:n hands-on -koulutuksiin GE Healthcare lainasi kaikkiaan yhdeksää ultraäänilaitetta aina lippulaiva Logiq* E9 ja Venue* 40 saakka. Tutkimuspöydät lainasi Lojer Oy. Hands-on -koulutukset käsittivät kolme eri kokonaisuutta, aiheinaan Regional Anaesthesia, Airway workshop ja ultraääni ABCD. Ohjelma oli suunniteltu ajan hermolle ja veti osallistujia koulutussalit täyteen, kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet mukaan. Regional Anaesthesia -kurssilla harjoiteltiin ylä- ja alaraajojen sekä kaula-alueen puudutuksia ja skannausta. ABCD-kurssille osallistuminen edellytti etukäteistehtävää, joten osallistujat aloittivat heti käytännön harjoitelulla sydämen fait-protokollasta ja vatsa-alueen fastprotokollasta. Professori Hannu Kokki työssään. Airway workshopissa osallistujat pääsivat tutustumaan ja kokeilemaan muun muassa uusien ohjauslaitteiden intubointimenetelmiä. Turkuun oli saatu huippuasiantuntijoita, kuten tanskalainen Nikolas Franks ja honkongilainen Liu AI Wendy. He opastivat ultraääniavusteisesti ilmateiden anatomiaan ja toissijaisiin markkereihin. Palaute SSAI:n järjestämiin ultraääniavusteisiin koulutuksiin oli erittäin myönteistä. Kiitokset kuuluvat koulutuksen laatijoille, asiansa osaaville opettajille sekä järjestäjille ja innostuneille osallistujille. Osallistujat saivat henkilökohtaista ohjausta ja konkreettista tuntumaa ultraäänitutkimukseen. Tanskalainen Michael Seltz Kristensen on osoittanut ultraäänen etuja ilmateiden kuvantamisessa. Hän opasti muun muassa ilmarinnan diagnosointia ultraäänen avulla

9 Sädeturvapäivillä nähtyä Sädeturvapäivät ovat säteilyn käytön ammattilaisten neuvottelupäivät, joissa käsitellään säteilyn käyttöön liittyvät ajankohtaiset asiat ja muodostetaan yhteinen tapa viedä ne käytäntöön. Ohjelma toimii myös säteilyn käytön täydennyskoulutuksena, täyttäen ST 1.7 ohjeen mukaiset täydennyskoulutusvaatimukset. Tämän syksyn Sädeturvapäivät olivat loka-marraskuun vaihteessa. Päivien ohjelma käsitteli säteilyyn liittyviä ajankohtaisia asioita. Osallistujia päiville oli ilmoittautunut ennätysmäärä. GE:n näyttelyständin viesteistä mm. lähes äänetön magneettikuvauslaite herätti odotettua kiinnostusta. Äänettömyyden saattoi kokea myös demolaitteen kuulokkeilla. Esillä olivat myös ultraäänen lippulaivat: isommasta pienempään. Lisäksi DoseWatch* esittely herätti runsasta mielenkiintoa. DoseWatchista lisää sivulla 8. Luentoaiheet käsittelivat Lymfoomaa ja sen kuvantamista, Henkilökunnan säteilyalttiutta verisuonitoimenpiteissä, Kliinistä auditointia ja Digitaalista natiivikuvantamista vain muutamia pääkohtia mainitessa. Luentoaiheissa pureuduttiin myös pienten säteilyannosten haitallisuuteen, selvitetiin kuinka tarkkoja potilaan säteilyaltistuksen määritykset ovat ja miksi sen määrittäminen aiheuttaa tuskaa fyysikoille, sekä pohdittiin miksi potilaan informoiminen säteilyriskeistä on riskialtista. Vuoden 2013 Sädeturvapäivillä uusittiin viime vuonna suuren suosion saavuttanut TT-tutkimusten ryhmäkoulutus, joka sisälsi systemaattisen koulutuksen TT:n tekniikasta, kuvausparametreista ja käytännön optimoinnista. PET-kuvaus ja rekonstruktiotekniikka Lokakuussa oli vuoden 2013 EANM kongressi Milanossa. Siellä esiteltiin mm. GE:n uusinta PET-detektoriteknologiaa. Kompakti MR-yhteensopiva silikonipohjainen valomonistin mahdollistaa nopeammat vaste-ajat ja parantuneen sensitiivisyyden. Innovatiivinen teknologia on suunniteltu tehostamaan PET-kuvien laatua paremmalla sensitiivisyydellä ja Time Of Flight (TOF) kuvauksen yhdistämisellä MR:n pehmytosakontrastin kanssa. Nopeat silikonidetektorit auttavat havaitsemaan mahdollisimman suuren määrän tapahtumia ja ne ovat katalysaattorina TOFrekonstruktiossa. Lisätietoja: Harri Pättikangas, puh

10 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa Säteilyturvakeskus STUK on Suomessa taho, joka antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet eli säteilyturvallisuusohjeet. Nämä ST-ohjeet perustuvat säteilylain 592/ momenttiin. Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaa toiminnan harjoittaja. Terveydenhuollossa säteilyturvallisuus kattaa potilaiden, säteilytyötä tekevien työntekijöiden sekä muiden henkilöiden säteilyturvallisuuden. Säteilyn käyttäjillä ja säteilyn käyttöön osallistuvilla tulee olla tehtäviensä edellyttämä pätevyys sekä tarvittava säteilysuojelukoulutus. Toiminnan harjoittaja vastaa henkilöstön pätevyydestä sekä säteilyturvallisuuskoulutuksen riittävyydestä. ST-ohjeessa 1.7 esitetään tavoitteet säteilysuojelukoulutuksen sisällölle ja vähimmäismäärälle ionisoivan säteilyn käytön osalta sekä perus- ja jatkokoulutuksen että täydennyskoulutuksen osalta. Ohjeen tavoitteena on varmistaa, että jokainen ionisoivan säteilyn käyttöön osallistuva henkilö saa tarvittavan säteilysuojelukoulutuksen voidakseen toimia omansa ja toisten asiaan liittyvien henkilöiden (potilas, muu henkilökunta) säteilyturvallisuuden takaamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan ST-ohjetta 1.7 ja säteilysuojelukoulutusta täydennyskoulutuksen näkökulmasta. Säteilysuojelukoulutuksen täydennyskoulutus ST-ohjeessa 1.7 määritellään säteilysuojelukoulutuksen vähimmäismäärät kullekin kohderyhmälle työnkuvasta riippuen. Koulutukseen vaadittavat tuntimäärät tulee suorittaa viiden vuoden aikana. Esimerkiksi leikkaussaleissa ionisoivaa säteilyä käyttäville sairaanhoitajille ja lääkintävahtimestareille viiden vuoden koulutustuntimäärä on 20 tuntia ja vastaavasti röntgenhoitajille 40 tuntia. Kuten perus- ja jatkokoulutuksessakin koulutuksen tulee sisältää ja olla kertaus- ta seuraavista osa-alueista: säteilyfysiikan perusteet, säteilybiologian perusteet, säteilysuojelusäädöstö, säteilyturvallisuus työpaikalla ja säteilyn käyttö lääketieteessä. ST-ohje 1.7 määrittelee myös tavoitetason, joka kyseisen ammattiryhmän tai työtehtävissään säteilyn kanssa toimivien henkilöiden tulee koulutuksen avulla edellä mainituissa säteilysuojelullisissa asioissa saavuttaa ja ylläpitää. Tasot on jaoteltu kolmeen eri kategoriaan sen mukaan, mikä katsotaan kyseisessä työtehtävässä toimiessa riittäväksi osaamiseksi. Täydennyskoulutuksesta ja sen järjestämisestä vastaa toiminnan harjoittaja. Hänen vastuullaan on varmistaa, että säteilyä käyttävällä henkilöstöllä on työtehtäviinsä liittyen ajan tasalla oleva tieto ionisoivan säteilyn käytöstä ja sen vaikutuksista, säteilysuojelusta, voimassa olevasta säteilylainsäädännöstä sekä muista säteilyn käyttöä koskevista määräyksistä ja ohjeista. Täydennyskoulutusta tulee saada säännöllisesti koko työssäoloajan osana säteilysuojelukoulutusta. Muita säteilysuojelukoulutuksen aiheita ovat muun muassa uuden säteilylaitteen käyttöönotto sekä uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien käyttöönotto. Täydennyskoulutus voi olla monimuotoista. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi luennoimalla, ryhmätyönä, projekteina, demonstraatioina ja käytännön opiskeluna. Myös itseopiskelu ja koulutustilaisuuksiin osallistuminen voivat olla täydennyskoulutuksen muotoja. Itseopiskelu tulee määritellä etukäteen ja sen suorittaminen tulee dokumentoida. Koulutuksista hyväksi luettavat tunnit arvioidaan toiminnan harjoittajan puolelta, yleensä se on säteilystä kyseisessä yksikössä vastaava taho. Säteilysuojelukoulutuksen dokumentointi Toiminnan harjoittajan tulee pitää henkilöstön säteilysuojelukoulutuksista kirjaa viiden vuoden ajanjaksoissa. Tiedoista tulee käydä ilmi koulutuksen sisältö ja määrä ja Teksti Erja Löytäinen se tulee voida kohdentaa työntekijäkohtaisesti. Suositeltavaa on, että toiminnan harjoittaja laatii täydennyskoulutusohjelman, jonka toteutumista seurataan. Koulutuksessa olleelle työntekijälle on suositeltavaa antaa todistus osallistumisesta säteilysuojelukoulutukseen. Todistuksessa tulisi mainita koulutuksen sisältö sekä se, että annettu koulutus on STM:n asetuksen 27 :ssä tarkoitettua täydennyskoulutusta. GE apuna ja osana säteilysuojelun täydennyskoulutusta GE Healthcare Finland on syksystä 2013 lähtien tarjonnut C-kaariasiakkailleen säteilysuojelun täydennyskoulutusta. Koulutus perustuu ST-ohjeessa 1.7 määriteltyihin osa-alueisiin asiakkaan toivomalla laajuudella ja siitä on mahdollista saada säteilysuojelukoulutustunteja. Piia Heikkilän vuonna 2013 tekemä Pro Gradu -tutkimus leikkaussalien säteilysuojelullisista valmiuksista toi esille lisäkoulutuksen tarpeen etenkin säteilyn käytössä työpaikalla. Leikkaussaliympäristö voi toisinaan olla haastava säteilyn käyttäjälle jo ihan fyysisten tilojen puitteissa. Tuolloin, erityisesti pienissä tiloissa toimiessa, tulee säteilyä käyttävän henkilön tietää ja tuntea oikeat säteilyn käyttöä koskevat työskentelytavat ja periaatteet ja osata toimia niiden mukaan. Tilanteet leikkaussaleissa ovat usein nopeasti vaihtuvia ja säteilyn käytön optimointi voi silloin tuntua haasteelliselta. Optimoinnin tarkoitus on kuitenkin pitää säteilystä koituva haitta mahdollisimman pienenä kaikille leikkaussalissa työskenteleville ja siten optimointiperiaatteen tunteminen ja noudattaminen on keskeinen osa säteilyn ammattimaista käyttöä. GE:n tarjoama säteilysuojelukoulutus pyritään viemään niin lähelle säteilyn käyttäjän todellisuutta kuin mahdollista. Tärkeä Lähde: Säteilyturvallisuusohje 1.7 osa koulutusta on tutustua omaan säteilylaitteeseen, C- kaareen, konkreettisesti ja rauhassa sekä pohtia säteilysuojelullisia asioita C-kaaren antamista mahdollisuuksista käsin autenttisissa olosuhteissa eli pääsääntöisesti leikkaussalissa. Koulutus antaa myös eväitä ergonomiseen työskentelyyn C-kaaren kanssa leikkaussaliolosuhteissa. Yksi koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita on tuoda jokaiselle säteilyn kanssa työskentelevälle ymmärrys säteilystä ja siitä, miten säteilyn kanssa tulisi toimia ja miksi niin tehdään. Säteilysuojelukoulutus räätälöidään jokaisen asiakkaan lähtökohdista käsin. Tarpeen mukaan koulutus voi olla puolesta päivästä koko päivään kestävä, jolloin osa ajasta on luentotyyppistä ja osa C- kaaren kanssa toimimista leikkaussalissa aitoja tilanteita simuloiden. Asiakkaan niin halutessa voidaan koulutus järjestää myös kaksipäiväisenä, jolloin toisen päivän tarkoitus on toimia aidoissa potilastilanteissa leikkaussaleissa yhdessä kouluttajan kanssa ja opetella parhainta mahdollista säteilyn käytön optimointia kulloinkin vallitsevissa olosuhteissa. Koulutusjärjestelyt ja asiasisällöt tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Koulutuksen aiheena voi olla esimerkiksi vain osa ST-ohjeen 1.7 osa-alueista, joihin pureudutaan tarkemmin. Jokainen koulutukseen osallistunut saa todistuksen osallistumisestaan ST-ohjeen 1.7 suosittelemalla tavalla. C-kaarikoulutusta Terveystalossa Terveystalo Kampin leikkaussalihoitajille järjestettiin lokakuussa C-kaaren käyttökoulutus, joka räätälöitiin Terveystalon tarpeisiin sopivaksi. Laitekoulutus koostui teoriatiedosta ja käytännön harjoittelusta leikkaussalissa. Koulutus on osa Terveystalon leikkausalihenkilökunnan laajempaa koulutuskokonaisuutta, jolla kartutetaan teoreettista tietoa ja käytännön taitoja säteilyturvalliseen työskentelyyn. Terveystalo on Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys, joka työllistää noin terveydenhuollon ammattilaista 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Kuvantamisen palvelupäällikkö Anna-Maria Huurinainen ja teknologiapäällikkö Soile Komssi ovat hyvin tyytyväisiä ensimmäiseen laitekoulutukseen. Henkilökunnan sitoutumista kuvaa koulutuksen runsas osallistujamäärä. Koulutuskokonaisuuden suunnittelusta ovat vastanneet Terveystalon sairaala- ja kuvantamispalvelut, liikkeellepanevana voimana sairaalapalvelujen johtaja Pia Westman. Käytännön osuudessa tarkasteltiin säteilylle herkkiä elimiä ja niiden suojausta, opastamassa GE:n käyttökouluttaja Erja Löytäinen. - Koulutuskokonaisuutta on valmisteltu noin vuoden ajan. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena on tarjota valmiudet C-kaaren oikeaoppiseen käyttöön, potilaan ja henkilökunnan säteilyaltistuksen minimointiin, poikkeavien tilanteiden tunnistamiseen ja laadunvarmistukseen, kertoo Anna-Maria Huurinainen. Terveystalon laatujärjestelmän toteutuminen varmistetaan säännöllisillä auditoinneilla ja johdon katselmuksilla. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää toimintatapoja. Osana laatujärjestelmää on säteilyä käyttävien laitteiden tekninen laadunvarmistus, joka käynnistetään nyt systemaattisesti yhteisen toteutus- ja kirjaamisohjeen mukaisesti myös C-kaarten osalta. Fyysikko opastaa laadunvarmistustestin tekemisen leikkaussalin henkilökunnalle. - Kokonaisuutta on hahmoteltu pitkään ja nyt olemme viemässä tätä mallia Terveystalon kaikkiin C-kaarta käyttäviin yksiköihin, Soile Komssi toteaa. Yksiköissämme toteutetulla koulutuksella saamme myös kätevästi kartutettua leikkaussalihenkilökunnan lakisääteistä säteilysuojelukoulutusta. Kuvantamisen palvelupäällikkö Anna- Maria Huurinainen ja teknologiapäällikkö Soile Komssi ovat rakentaneet yhdessä laajemman työryhmän kanssa Terveystalon leikkaussalihenkilökunnalle räätälöidyn säteilysuojelukoulutuskokonaisuuden. Pienryhmäharjoittelussa C-kaarella kerrataan oikeita toimintapoja ja säteilysuojauksen tärkeyttä ja kerrataan muun muassa miten säteilysuojaus toteutetaan tai kuinka potilaan säteilytys dokumentoidaan

11 Turun Univet -klinikalle CT-laite Turun Univet-klinikalla, eläinlääkäriasema Vettorissa, otettiin käyttöön GE:n uusinta teknologiaa oleva CT-laite heinäkuun 2013 alussa. Klinikalla ollaan innoissaan uuden laitteen tuomista hyödyistä: aiempaa paremmasta diagnostiikasta ja samalla laadukkaammasta potilastyöstä. Turkulainen eläinlääkäriasema Vettori on varsin tuore CT-laitteen käyttäjä, sillä laite on ollut käytössä klinikalla nyt muutaman kuukauden. Vettori Turku kuuluu nelisen vuotta sitten perustettuun Univet-eläinklinikoiden ketjuun, ja siellä työskentelee 2 3 eläinlääkäriä ja 5 hoitajaa. Iida Rinne valmistelemasaa potilasta tutkimukseen. Vettori Turussa käy viikoittain noin 2 5 CT:llä kuvattavaa potilasta, näistä noin puolet ovat lähetepotilaita. Asiakkaista valtaosa tulee Varsinais-Suomesta ja Pori Tampere-akselin eteläpuolelta, vaikka potilaita käykin klinikalla ympäri maata. - Tämä meidän CT-laitteemme on herättänyt paljon innostusta ihmisissä, kun he ovat kuulleet, että meillä on mahdollisuus tehdä CT-kuvauksia ja miten eläimet voivat siitä hyötyä, ELL Mikael Granholm Vettorista kertoo. Aikainen diagnosointi parantaa hoitoennustetta Klinikan CT-laitteella kuvatut potilaat ovat tähän mennessä olleet pääosin koiria, joskin muutama kissakin on käynyt kuvattavana. Koirilla on esimerkiksi joitakin sairauksia, jotka eivät näy tai ovat hankala todeta röntgenkuvasta. Esimerkiksi kasvavien, isokokoisten koirien sairaus, osteokondroosi, aiheuttaa irtopaloja niveliin. Näistä monesti rustoisista ja piilossa nivelessä olevista irtopaloista röntgenkuvaan piirtyy vain noin 30 prosenttia, kun taas CT-kuvassa niistä näkyy jopa 98 prosenttia. Esimerkiksi murtunutta luupalaa voidaan mitata ja tutkia tarkasti CT-kuvasta: minkälainen pala on, mihin se kuuluu ja miten se voidaan korjata. Kuvauksesta saatava tieto helpottaa paljon myös itse leikkaustilanteessa. - Uusi laite on tuonut selvän parannuksen diagnostiikkaan, ja mahdollisimman varhainen diagnosointi antaa myös paremman hoitoennusteen, Mikael Granholm selventää. Kannattaako lemmikin kuvaaminen? Kuvaustilanteessa eläin rauhoitetaan ja nukutetaan. Kuvauksen jälkeen lääkäri käy kuvat alustavasti läpi lemmikin omistajan kanssa. CT-kuva on röntgenkuvaa huomattavasti tarkempi ja selvempi, ja kolmiuloitteisesta CT-kuvasta myös lemmikin omistajan on helpompi ymmärtää kulloisenkin vamman vakavuus. CT-kuvauksella saatu tieto auttaa päättämään, mikä on kullekin eläimellä on paras hoito sen sairaustilanteeseen. Leikkaus on suhteellisen iso toimenpide, ja sen tarpeellisuus riippuu siitä, minkälaista hyötyä - Uskon, että tulevaisuudessa meillä Univetissa tehdään yhä vaativampaa diagnostiikkaa ja haastavampia toimenpiteitä, Mikael Granholm sanoo

12 eläin leikkauksesta saa jäljellä olevaan elinikään nähden. Ikä ei ole sinänsä sairaus eikä koskaan este sairauden hoitamiselle, täytyy vain ottaa huomioon kokonaistilanne ja hoidon mielekkyys lemmikin kannalta ja omistajan lähtökohdat huomioiden. Eläinlääketiede kehittyy Eläinlääkäriasemat ja -sairaalat ovat Suomessa varsin pieniä. Pienissä yksiköissä kaikki joutuvat oppimaan ja tekemään asioita itse, ja usein tehdään myös samat virheet. Niinpä Univet-ketju on ollut Vettorille hyvä ratkaisu monestakin syystä: yhteishallinto on tuonut paitsi taloudellisia säästöjä myös mahdollisuuden oppia toisilta. CT-kuvauksella saatu tieto auttaa päättämään mikä kullekin eläimellä on paras hoito sen sairaustilanteeseen. Mikael Granholm tekemässä diagnoosia. Eläinlääketiede, niin diagnostiikka kuin osaaminenkin, on Suomessa vielä selvästi esimerkiksi naapurimaatamme Ruotsia jäljessä. Vettorin CT-laite onkin eläinpuolella vasta kolmas Suomessa, mutta niin CTkuin magneettikuvauslaitteetkin tulevat yleistymään maassamme lähitulevaisuudessa. Koska laitteiden avulla tehtävät aiempaa tarkemmat diagnoosit helpottavat ja parantavat potilaan hoitoa, myös osaamisen taso kohenee. - Uskon, että tulevaisuudessa meillä Univetissa tehdään yhä vaativampaa diagnostiikkaa ja haastavampia toimenpiteitä, Mikael Granholm sanoo. Eläinlääketiede kehittyy Suomessa hyvää vauhtia. Esimerkiksi eläinten hammaslääketiede on tänä päivänä ihan eri mallilla Metsästyskoiran liian läheinen tuttavuus hirveen johti lapaluumurtumaan. kuin kymmenen vuotta sitten. Se on alue, joka on kasvanut hyvin voimakkaasti ja Univet Vettorin Raision klinikka työllistääkin tällä hetkellä kaksi hammaseläinlääkäriä. On osaamista, ja on laitteita. - Sen sijaan esimerkiksi onkologia ja neurologia ovat meillä alueita, joissa on paljon mahdollisuuksia. Tämän CT-laitteen myötä meillä on paremmat resurssit kehittää myös näitä osa-alueita, Granholm sanoo toiveikkaasti. Vatsaontelon varjoainekuvassa kävi ilmi että koiralta puuttuu toinen munuainen. Tutkimuskuvat: Mikael Granholm, Univet-klinikka, Turku Murtunutta luupalaa voidaan mitata ja tutkia tarkasti CT-kuvasta. Kuvauksesta saatava tieto helpottaa paljon myös itse leikkaustilanteessa ja auttaa päättämään mikä kullekin eläimelle on paras hoito sen sairaustilanteeseen. Koira on rauhoitettu ja tutkimus voi alkaa. Tutkimuspöytä liikkuu kuvattaessa hitaasti laitteiston läpi. Pieneläinhoitajat Iida Rinne ja Elina Soramäki tarkistavat vielä, että kaikki on kunnossa

13 Sappihappojen imeytymishäiriön mittaaminen SeHCAT -radiolääkkeen avulla Teksti: Teppo Petäjistö LS-Core Imaging, GE Healthcare Länsimaissa 4 5 % ihmisistä kärsii kroonisesta ripulista 1). Se on yksi yleisimmistä syistä hakeutua gastroenterologian vastaanotolle. Krooninen ripuli voi johtua useista eri syistä, kuten ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS = Irritable Bowel Syndrome), tulehduksellinen suolistosairaus (IBD = Inflammatory Bowel Disease), suoliston osapoisto tai sappihappojen imeytymishäiriö (BAM = Bile Accid Malabsorbtion). Sappihappojen imeytymishäiriöiden katsotaan olevan melko yleisiä potilailla, joilla on selittämätöntä kroonista ripulointia ja diagnosoitu ärtyneen suolen oireyhtymä. Tutkimusten mukaan ärtyneen suolen oireyhtymää sairastaviksi diagnosoiduilla jopa joka kolmannella ripulin syy saattaakin olla sappihappojen imeytymishäiriö 1,2. ). Sappihapot valmistuvat maksassa ja erittyvät sappirakon kautta ohutsuoleen, missä ne osallistuvat ruoansulatustoimintaan rasvoja pilkkomalla. Normaalisti yli 95 % sappihapoista imeytyy takaisin ohutsuolen läpi kulkiessaan eli palaa ns. entero-hepaattiseen (suoli-sappi) kiertoon. Sappihappojen imeytymishäiriössä (BAM) liian paljon (> 5 %) sappihappoa kulkeutuu edelleen paksusuoleen ja läpimennyt liika sappihappo puolestaan estää kalsiumvälitteisten vesi-elektrolyyttien imeytymisen suolesta. Se taas johtaa vesiripuliin. Pitkään jatkunut krooninen ripuli saattaa olla ongelma jokapäiväisessä kliinisessä työssä. Vaikeudet diagnostiikassa johtavat usein toistuviin vastaanottokäynteihin, toistuviin tutkimuksiin ja edelleen diagnostiseen epävarmuuteen. Pelkästään kliinisin menetelmin tehtävällä diagnoosilla sappihappojen imeytymishäiriön toteaminen on usein myös melko työlästä ja aikaa vievää 3). Näissä ongelmatapauksissa kannattaakin kääntyä sairaalan isotooppilaboratorion puoleen ja pyytää SeHCAT*-radiolääkkeellä tehtävää sappihappojen imeytymishäiriön mittaamista. Mikä on SeHCAT? 23-[75Se] Selena-25-HomoCholic Acid Taurocholoate (SeHCAT) on kapselimuodossa oleva synteettinen sappihappo. Nauttimisen jälkeen se kulkee läpi enterohepaattisen kierron aivan kuten elimistön omat sappihapotkin. Se ei metaboloidu tai hajoa bakteerien vaikutuksesta. SeHCAT on indisoitu sappihappojen imey- tymishäiriöiden tutkimiseen ja sappihappopoolin menetyksen mittaamiseen. Sitä voidaan myös käyttää arvioitaessa suolen toimintaa, tutkittaessa tulehduksellisia suolistosairauksia ja ripulia sekä arvioitaessa enterohepaattista kiertoa. SeHCAT toimitetaan 370 kbq kapselina kalibroituna tietylle ajankohdalle. Kukin kapseli on yksi potilasannos ja sisältää vähemmän kuin 0.1mg tauroselkoolihappoa. Radioisotooppina SeHCAT-kapselissa on Seleeni-75 isotooppi. Sen fysikaalinen puoliintumisaika on n. 118 päivää ja se hajoaa lähettäen gammasäteilyä, jonka energia on MeV ja MeV. SeHCAT-kapselin aiheuttama säderasitus on suhteellisen alhainen (0,26 msv) verrattuna esimerkiksi tyypilliseen ylämahan TT-tutkimukseen (3.0 msv)4. Tutkittaessa sappihappojen imeytymishäiriötä SeHCAT-radiolääkkeellä potilaalle annetaan yksi 370 kbq SeHCAT-kapseli. Potilaan tulee olla paastonnut neljä tuntia ennen kapselin nielemistä ja hänen tulisi välttää syömistä ensimmäiseen mittaukseen saakka. Potilaan lääkitys tulee tarkistaa ja mahdollisesti keskeyttää. Jotta varmistettaisiin kapselin sujuva läpimeno suoleen, Lähteet: 1. Thomas PD et al. Guidelines for the investigation of chronic diarrhoea 2nd edition. Gut 2003; 52: Smith MJ et al. Bile acid malabsorption in persistent diarrhoea. Journal of Royal College of Physicians 2000; 34 (5): Sinha bile acid et al. Idiopathic bile acid malabsorption; clinical features and response to cholestyramine qualitative and quantitative. Aliment Pharmacol Ther 1998; 12: US FDA Website: USFDA/CDRH Whole body scanning. What is the radiation risk from CT? risks.html on suositeltavaa, että potilas juo vettä ennen kapselin ottoa, kapselin oton yhteydessä ja sen jälkeen. Sappihappojen menetystä mitataan tavallisella gammakameralla siten, että ensin mitataan koko kehon aktiivisuus 1 3 tuntia kapselin nauttimisen jälkeen. Seuraavalla mittauksella seitsemän päivän jälkeen määritetään samanlaisella mittaus- menetelmällä koko kehon jäljelle jäänyt aktiivisuus uudelleen ja näiden aktiivisuuksien eroa hyväksi käyttäen määritetään SeHCAT-jäämä seitsemän päivän jälkeen. Käytäntö on kliinisesti validoitu käyttämään gammakameraa ilman kollimaattoreita 3). Jokainen molekyyli kiertää enterohepaattisen kierron kautta viisi kertaa päivässä. Seitsemässä päivässä tapahtuu 35 kiertoa. Seitsemän päivän jälkeen jäljelle jääneen aktiivisuuden normaaliarvot vaihtelevat välillä 5-15%: SeHCAT-jäämä 7 päivän jälkeen Sappihappojen imeytymishäiriön aste >15% normaali 10 15% lievä 5 10% keskivaikea <5% vaikea SeHCAT-mittaus on helppo, tarkka, ei-kajoava -tutkimus, joka antaa luotettavan tuloksen tukien diagnosoitua sappihappojen imeytymishäiriön hoitoa, joka yleensä toteutetaan tavanomaisella ripulilääkityksellä tai sappihappoja sitovilla lääkeaineilla 2). Tarkan mittaustuloksen myötä luottamus diagnoosiin kasvaa ja sitouttaa potilaan paremmin noudattamaan lääkkeellistä hoitoa. Lisäksi mittaustuloksen perusteella on helpompi titrata lääkkeellisen hoidon taso kullekin potilaalle parhaiten soveltuvaksi

14 Tuoteuutisia Uusiin tehtäviin healthymagination Radial-mansetti tarkkaan kyynärvarren verenpainemittaukseen Kuvantava Diagnostiikka Ultraäänilaitteet Miten mittaat verenpainetta potilailta, joiden olkavarren ympärysmitta on normaalia suurempi? Tiesitkö, että käyttäessäsi olkavarteen suunniteltua verenpainemansettia kyynärvarren verenpainemittaukseen, voit saada jopa 10 mmhg liian alhaisia systolisia painelukemia? 1) GE CRITIKON* RADIAL-mansetti on markkinoiden ensimmäinen mansetti, joka on kliinisesti validoitu käytettäväksi verenpaineen mittaukseen kyynärvarresta 1). Mansetti takaa tarkat verenpainemittaustulokset silloin kun potilaan olkavarren ympärysmitta on 40 cm tai suurempi olkavarsi on kartiomainen, eikä olkavarsimansetti kietoudu ja kohdistu tasaisesti olkavarren valtimon ympärille olkavarren mansetti on liian leveä ja peittää osittain potilaan kyynärtaipeen GE CRITIKON RADIAL-mansetin ominaisuudet Potilaskohtainen, myydään 20 kappaleen pakkauksissa. Ei sisällä DEHP:tä Suunniteltu käytettäväksi automaattisten oksillometristen veranpainemonitorien kanssa Yhteensopivat liittimet kaikkiin GE Healthcaren sekä muihin markkinoilla oleviin verenpainemonitoreihin. Liitinvaihtoehdot GE Healthcare verenpainemonitoreihin Pohjois-Suomen myyntipäälliköksi on nimitetty Hannu Koskela. Hannulla on pitkä kokemus GE Healthcaren Pohjois-Suomen röntgenlaitteiden huoltotehtävistä. Toimenkuva laajenee nyt myös röntgenlaitteiden myyntivastuuseen. Hannun toimialue kattaa Pohjois-Pohjanmaan,Keski-Pohjanmaa, Kainuun, Länsi-Pohjan sekä Lapin sairaanhoitopiirien alueet. Hannu palvelee aluettaan Oulusta käsin. Keski-Suomen myyntipäällikkönä toimii Pekka Aalto. Uuden aluejaon yhteydessä Pekan alue on laajentunut länteen. Pekan nykyinen alue kattaa Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan, Etelä- ja Itä-Savon, Etelä-ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Pohjanmaan. Pekan kotipesä on Tampereella. Etelä-Suomen (Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien) kuvantavan diagnostiikan myyntipäälliköksi on nimitetty Markus Sipilä. Markus on toiminut viimeisen 3 vuoden aikana röntgen-, mammografia - ja angiografialaitteiden sekä kirurgisten C-kaarituotteden myyntipäällikkönä. Markus toimii myös jatkossa aluemyynnin tukena näille tuotelinjoille. Sonograaferi Anna Mannerkoski on palannut äitiysvapaalta ultraäänen käyttökouluttajaksi. Point of care alueella ultraäänen myyntipäällikö Heidi Antila jää äitiysvapaalle tammikuussa. Katja Arro on aloittanut käyttökouluttajana. Tilausnumero: SFT-F1-2D Liitin: Datex-Ohmeda Tilausnumero: SFT-F1-2E Liitin: DINAMAP* tai Carescape* V100 Tilausnumero: SFT-F1-2A Liitin: Uusi DINACLICK* Tekninen huoltotiimi Adapteri Philips/HP, Siemens, Datascope, Colin monitoreihin: Tilausnumero: (10 kpl/pakk) Kysy lisää: Marja Kankfelt puh Pekka Rantio puh Ari Kuittinen puh Merja Vilpponen puh Sinikka Statsevich puh Erja Löytäinen tuo osaamista käyttökoulutustoimintaan. Hän toimii käyttökouluttajana ja myynnin tukitehtävissä kirurgisille C-kaarille. Erjalla on pitkä röntgenhoitajan työkokemus. Erja osallistuu aktiivisesti GE Healthcaren uusien koulutuskonseptien luomiseen ja koulutuksen kehittämiseen. Ilkka Kangas on alkaen siirtynyt EKG-laitehullosta potilasvalvontamonitoroinnin huoltotiimin. Tilaukset: 1) GE Healthcare White Paper: The first clinically validated NIBS cuff for providing accurate measurements from the forearm of obese patients (DOC ) 26 27

15 GE Healthcare Finland Oy PL 300, GE Osoitetiedosto: GE Healthcare Finland Oy:n asiakasrekisteri Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle! GE Healthcare Finland Oy Käyntiosoite Kuortaneenkatu Helsinki Postiosoite PL 300, GE Puh

SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä

SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä Mika Teräs, Apulaisylifyysikko Säteilyn vastaava johtaja, Kliininen fysiologia, Isotooppi ja PET Säteilyturvallisuus isotooppilääketieteessä Helsinki 22.11.2013

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Optimointi käytännön kuvaustilanteissa. 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen

Optimointi käytännön kuvaustilanteissa. 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen Optimointi käytännön kuvaustilanteissa 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen Optimointi käytännön kuvaustilanteissa Mitä se on? = potilaskohtainen optimointia? Kuvaustilanteessa

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori STM:n asiantuntijaryhmän suositukset Seppo Soimakallio Professori Tampereen yliopisto, Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS STM:n asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän jäsenet Professori Seppo Soimakallio

Lisätiedot

Kliinisen auditoinnin

Kliinisen auditoinnin Kliinisen auditoinnin tulokset Mirja Hirvonen-Kari THM, MQ 12.12.2006 Sisältö Selvityksen lähtökohdat Kliinisen auditoinnin havainnot ja kehittämissuositukset Toinen kierros 12.12.2006 mirja h-k 2 Tausta

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS TERVEYDENHUOLLOSSA

SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS TERVEYDENHUOLLOSSA OHJE ST 1.7 / 10.12.2012 SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS TERVEYDENHUOLLOSSA 1 Yleistä 3 2 Säteilysuojelukoulutusta annetaan perus- ja jatkokoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksena 3 2.1 Säteilysuojelu perus- ja

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 1 YLEISTÄ 3 2 PÄTEVYYS JA SEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 3 2.1 Vastaava johtaja 3

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa

Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa Pro Gradu, opinnäytetyö, Itä-Suomen yliopisto Nina Kekäle, TtM MIKSI AIHE TÄRKEÄ? Koulutuksen näkökulma: Opiskelijoilla on oikeus saada hyvää ja laadukasta

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO 11.11.2014 sivu 1(7) SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO Tämä asiakirja liittyy osana Etelä-Savon Sairaanhoitopiiriä koskeviin turvallisuuslupiin. Hallitus 11.11.2014 sivu 2(7) Sisällysluettelo SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Automaattiset annoskeräysjärjestelmät yleisesittelyä ja käytännön hyödyntämistä kentällä

Automaattiset annoskeräysjärjestelmät yleisesittelyä ja käytännön hyödyntämistä kentällä Automaattiset annoskeräysjärjestelmät yleisesittelyä ja käytännön hyödyntämistä kentällä TERVEYDENHUOLLON RÖNTGENTOIMINNAN ASIANTUNTIJOIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 13.-14.4.2015, Siikaranta, Espoo Jyrki Ruohonen,

Lisätiedot

kulma lää ääke ke- ja potilasturvallisuuteen isotooppitutkimuksissa www.pkssk.fi Aoh Kyllikki Hänninen 06.05.2010 Kotka

kulma lää ääke ke- ja potilasturvallisuuteen isotooppitutkimuksissa www.pkssk.fi Aoh Kyllikki Hänninen 06.05.2010 Kotka Hoitajan näkökulma kulma lää ääke ke- ja potilasturvallisuuteen isotooppitutkimuksissa Aoh Kyllikki Hänninen 06.05.2010 Kotka LÄHETE Lähete puuttuu Tilattu väärä tutkimus: esim. luustokartta olisi pitänyt

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Ohje ST 1.8 Luonnos 4 9.12.2015

Säteilyturvakeskus Ohje ST 1.8 Luonnos 4 9.12.2015 Säteilyturvakeskus Ohje ST 1.8 Luonnos 4 9.12.2015 Ohjeeseen tehdään tarkennuksia, jotta se vastaa nykyisiä käytäntöjä. Muutokset koskevat hammasröntgentoimintaa, joka vaatii nykyisin turvallisuusluvan.

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Prosessien hallinta. Lean-näkökulma laboratorion prosessien kehittämiseen ja hallintaan

Prosessien hallinta. Lean-näkökulma laboratorion prosessien kehittämiseen ja hallintaan Prosessien hallinta Lean-näkökulma laboratorion prosessien kehittämiseen ja hallintaan Tommi Jokiniemi Kehittämispäällikkö Viitekehykset Luennoitsija: Biofysiikan ja lääketieteellisen tekniikan DI 15v

Lisätiedot

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen kohdan huomioon ottaminen kliinisissä auditoinneissa (Suositus no 4, 1.5.2008) Kliinisestä auditoinnista annettava auditointiraportti ja sen säilytysaika

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Säteilyn käyttöorganisaatiossa

Säteilyn käyttöorganisaatiossa OHJE ST 1.8 / 17.2.2012 Säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyys ja säteilysuojelukoulutus 1 Yl e i s t ä 3 2 To i m i n n a n h a r j o i tt a j a n o n v a r m i s tu tt a v a h

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016. Ohjelma

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016. Ohjelma Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 23.8. - 26.8.2016 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 23.8.16 8.30 9.00

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Erva-järjestämissopimus

Erva-järjestämissopimus Erva-järjestämissopimus 28.08.2015 Jorma Penttinen, JYL Erva strategia Sovitaan mitä tehdään ja tehdään mitä sovitaan! 28.9.2015 2 Tämä järjestämissopimus on laadittu vuonna 2013 alkaneelle ja vuoteen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN

MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 1(5) MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN Olette tulossa sisäkorvan tutkimukseen. Teitä tutkitaan samana päivänä magneettikuvauslaitteella

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014. Ohjelma KAHVITAUKO

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014. Ohjelma KAHVITAUKO Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 26.8.14 8.30 9.00

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot