LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2090 Moisio-Hakkarin asemakaava ja asemakaavan muutos, Kiviahon pohjoisosan laajennus Kunta: Sijaintialue: Kaava-alue LEMPÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI Asemakaava koskee: Kuokkalan kylän tilaa 10:59 ja osaa tiloista 15:24 ja 5:508 Asemakaavan muutos koskee: Kevyen liikenteen kadun aluetta.asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Korttelit ja korttelin 218 tontti 3 sekä niihin liittyviä virkistys-, erityis- ja katualueita Vireilletulosta ilmoitettu: vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa Hyväksyminen Kaavoitusjaosto: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), Lempäälä puh

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kiviahon asuntoalueen pohjoisosassa. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on laatia alueelle asemakaava, joka mahdollistaa joidenkin erillispientalon tonttien osoittamisen Kiviahon asuntoalueen pohjoisosaan sekä alueen varaamisen matkaviestinliikenteen tukiasemaa varten. 2

3 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Vireilletulo Asemakaavaluonnoksista saatu palaute ja suunnitteluvaihtoehdon valinta ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset palveluihin Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset asumiseen Vaikutukset virkistykseen

4 5.3.6 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavaluonnoksista saatu palaute 3. Kaavoituksen seurantalomake Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Liito-oravaselvitys, Kari Laamanen 2015 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015, Mikroliitti Oy TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Lempäälän kunnan aloitteesta. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin Kaksi kaavaluonnosta oli nähtävillä Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan suunnittelualueelle seitsemän uutta erillispientalon tonttia (AO). Lisäksi alueelle osoitetaan lähivirkistysaluetta (VL), katualuetta ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), joka on tarkoitettu matkaviestimien tukiasemaa varten. Kulku uusille tonteille järjestetään Vätäräisentien kautta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa kadut ja virkistysalueet. Korttelialueilla asemakaavan toteuttamisesta vastaavat maanomistajat. Tukiaseman toteuttaa TeliaSonera. 4

5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Kiviahon asuntoalueen reunalla sijaitsevaa rakentamatonta metsää. Ortokuva suunnittelualueesta Luonnonympäristö Alue on varttunutta, kuusivaltaista sekametsää pohjoiseen viettävässä rinteessä. Kuusien joukossa kasvaa isoja, kilpikaarnamäntyjä ja jokunen haapa ja koivu. Pohjoisreunassa on korpimaista suota ja valtaoja. Eläimistö Ympäristösuunnittelija Kari Laamanen on selvittänyt maaliskuussa 2015 liito-oravan esiintymistä suunnittelualueella. Vanha metsä soveltuisi mainiosti lajille ja korpimainen kosteikko toimisi hyvänä ravintoalueena. Alueelta ei kuitenkaan löytynyt yhtään lajille sopivaa kolopuuta. Tikalle tai liito-oravalle soveltuvia haapoja löytyi niukasti. Suurien puiden tyviltä ei löytynyt papanoita eikä muitakaan ravintojälkiä tai merkkejä liito-oravasta. Lähin tiedossa oleva reviiri on noin 500 metriä etelään. Valtaojan toisella puolella (Vätäräinen) saattaa olla liito-oravareviiri. Kartoitusalueen reunakosteikko voisi tällöin toimia lajin yhtenä ravintoalueena. Alueen reunasta noin 250 metriä luoteeseen on kalasääsken pesä, jossa on tiettävästi ollut onnistunut pesintä myös kesällä Suojelukohteet Suunnittelualueella on lähde, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty vesilain 11 :n perusteella, ja joka on metsälain 10 :n tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö. 5

6 Yllä olevaan karttaan on merkitty tähdellä kalasääsken pesän likimääräinen sijainti ja sinisenä vyöhykkeenä sen ympärillä oleva 500 metrin suoja-alue, jonka sisällä ovat punaisella rajattu Kiviahon pohjoisosan laajennuksen suunnittelualue, osa Kiviahon olemassaolevasta rakennuskannasta sekä suurin osa Kiviahon luoteiskulman alueesta, jolla on rakennettu infrastruktuuria kesästä 2015 lähtien (värillinen kaavakartta). Suunnittelualueella olevan lähteen likimääräinen sijainti on merkitty karttaan sinisellä täplällä. Alla kuva lähteestä 6

7 Suunnittelualueella kasvaa kuusikkoa. Oravanmarjatien jatkeena on selvästi erottuva polku. Suunnittelualueen pohjoisosassa olevassa valtaojassa on kuivankin ajanjakson jälkeen vettä Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen pohjoisosassa on painanne, jossa on oja. Alueella on myös lähde. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. 7

8 Maaperä Suunnittelualueen pohjoisosan maaperää on tutkittu kaivamalla helmikuussa Suunnitteluinsinööri Jukka Markkasen mukaan kaivettaessa todettiin, että suunnittelualueen pohjoisosassa olevan ojan ja Vätäräistentien jatkeen välissä on turvepitoista maata, joka on todennäköisesti huonosti kantavaa. Korttelin 254 pohjoisreunassa olevaan kaivantoon on tullut myös vettä. Maaperäkartta: suunnittelualueen pohjoisosassa maaperä on saraturvetta (harmaa) ja savea (sininen). Vaaleanruskealla merkitty alue on moreenia Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Kiviahon asuntoalueen pohjoisreunalla. Palvelut Suunnittelualueelta on Moision koulun matkaa vajaat kaksi kilometriä ja päiväkoti Aurinkolinnaan ja Siskonlinnaan noin puolitoista kilometriä. Ideaparkiin on matkaa noin kuusi kilometriä, Lempäälän keskustaan on viisi kilometriä ja Tampereen keskustaan noin 20 kilometriä. Virkistys Suunnittelualueella on virkistyskäyttöön soveltuvaa metsää. Metsään on syntynyt tiheä polkuverkosto, joka osoittaa, että alueella on liikuttu paljon. Alueen länsipuolella on ulkoilureitti, jolla on talvella latu. Liikenne Vätäräisentien eteläpuolella on kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Tampereentien varressa mm. Moision koululle ja Lempäälän keskustaan. Vanattarantiellä kulkee Lempäälän ja Tampereen välisiä busseja arkipäivisin noin yhdeksän vuoroa päivässä kumpaankin suuntaan. Tampereentiellä busseja kulkee arkisin päiväaikaan noin neljä kertaa tunnissa kumpaankin suuntaan 8

9 Vätäräisentiellä on hyvä näkyvyys. Kevyt liikenne on erotettu autoliikenteestä. Muinaismuistot Mikroliitti Oy teki suunnittelualueella arkeologisen selvityksen elokuussa Inventointialueilta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösinventoinnissa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita maankäyttöön vaikuttavia kulttuurihistoriallisia jäänteitä tutkitulla alueella. Tekninen huolto Kiviahon alue on keskitetyn vesihuollon piirissä. Suunnittelualueen koilliskulmassa on paloposti. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristön häiriötekijöitä Maanomistus Tila 15:24, joka muodostaa pääosan suunnittelualueesta, on Lempäälän kunnan omistuksessa. Vätäräisentien varressa sijaitsevat kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja valtioneuvosto on vahvistanut sen Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaavan 2040 luonnos on ollut nähtävillä keväällä

10 Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty karttaan punaisella ympyrällä. Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaava, joka on vahvistettu Suunnittelualue on osayleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), lähivirkistysaluetta (VL) ja maa- ja metsätalousaluetta (MU-3). Ote osayleiskaavasta. Suunnittelualue on merkitty kaavakarttaan punaisella soikiolla. Asemakaava Suunnittelualue on vaihtoehdossa 1 asemakaavoittamaton lukuunottamatta alueen länsireunassa olevaa kevyen liikenteen katua. Ympäristön asemakaavat Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella on asemakaavoitettua Kiviahon asuntoaluetta. Eteläpuolinen Kiviahon luoteiskulman asemakaava on tullut voimaan vuonna 2014 ja sille on alettu rakentaa infrastruktuuria vuonna

11 Ote asemakaavayhdistelmästä. Kunnan omistaman tilan 15:24 alue on merkitty karttaan sinisellä. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Sito-rakennuttajat on laatinut TeliaSoneran toimeksiannosta selvityksen Tuulivallan alueelle rakennettavasta matkaviestintukiasemasta. Ympäristösuunnittelija Kari Laamanen on tehnyt suunnittelualueella liito-oravaselvityksen maaliskuussa Mikroliitti Oy on tehnyt suunnittelualueella muinaisjäännösinventoinnin kesällä 2015 (LEMPÄÄ- LÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015). Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 11

12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualueen asemakaavoittaminen on Lempäälän nauhataajaman kehittämistavoitteiden mukaista. Matkapuhelinten kuuluvuus on Kiviahon pohjoisosassa huono, joten alueelle tarvitaan matkaviestinliikenteen tukiasema. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä Vireilletulo Asemakaavoituksen vireilletulosta kuulutettiin Asemakaavaluonnoksista saatu palaute ja suunnitteluvaihtoehdon valinta Luonnosvaiheessa nähtävillä oli kaksi vaihtoehtoista luonnosta, joista vaihtoehdossa 1 Oravanmarjatietä oli jatkettu ja sen varrelle osoitettu viisi uutta erillispientalon tonttia. Vaihtoehdossa 2 suunnittelualuetta oli laajennettu yksityisten maalle ja asemakaavoitetulle alueelle. Kulkuyhteys oli järjestetty Vätäräisentien kautta. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Kaavaluonnoksista saatiin neljä lausuntoa sekä kuusi mielipidettä, joilla oli yhteensä 17 allekirjoittajaa. Yhteenveto saadusta palautteesta sekä vastineet ovat selostuksen liitteenä 2. 12

13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueella on seuraavat aluevaraukset: Kaavamerkintä ha oikeus k-m2 Pinta-ala Rakennus- Käyttötarkoitus AO Erillispientalojen korttelialue 0, EMT Mastoalue 0,0400 VL Lähivirkistysalue 3,3151 Katu 0,2237 Kevyen liikenteen katu 0,0282 Yhteensä 4, Aluevaraukset Korttelialueet Suunnittelualueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueita (AO). Uusia tontteja on seitsemän. Oravanmarjatien päästä pohjoiseen johtava kevyen liikenteen katu muutetaan korttelialueeksi, sillä kevyen liikenteen väylän rakentamiselle asemakaavassa osoitettuun paikkaan ei ole tarvetta Muut alueet Suunnittelualueelle on osoitettu alue matkaviestinliikenteen tukiasemaa varten (EMT). Muutoin katujen ja korttelialueiden ulkopuolelle jäävä alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonoloihin Kalasääskipari on tiettävästi pesinyt Kiviahon lähialueella kesällä Pesän suojaetäisyys on 500 metriä. Kiviahon luoteiskulman asemakaava-alueelle on rakennettu pesinnän jälkeen katuja ja kunnallistekniikkaa. Alue on kivinen ja rakentaminen on vaatinut paljon kallioiden ja kivien räjäytyksiä sekä kiviaineksen käsittelyä. Jo aikaisemmin on rakennettu katuja ja rakennuksia Vätäräisentien varteen lähimmillään noin 300 metrin päähän pesäpuusta. Kiviahon pohjoisosan laajennus ei lisää olennaisesti häiriöitä kalasääskien pesän suoja-alueella. Pesintäaikaan, huhti-heinäkuussa, suojaetäisyyksiä tulisi kuitenkin noudattaa, ja rakennustyöt pitäisi ajoittaa pesintäajan ulkopuolelle. Suunnittelualueella on lähde, jonka säilymistä edistetään merkitsemällä se kaavakarttaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi alueen osaksi (luo-lä) Vaikutukset palveluihin Suunnittelualueelle ei sijoitu palveluita. Väkiluvun kasvun vuoksi päiväkodin hoitopaikkojen kysynnän arvioidaan kasvavan noin 2-3:lla ja ala- ja yläkoulun oppilaspaikkojen kysynnän 1-2:lla, kun asuntokunnan keskikooksi lasketaan 3,5 henkeä ja alakoulun oppilaiden osuudeksi 10 %, yläkoululaisten 4 % ja päiväkotilasten 5 % väestöstä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue täydentää Kiviahon asuntoalueen ja nauhataajaman yhdyskuntarakennetta. 13

14 5.3.4 Vaikutukset asumiseen Suunnittelualueelle osoitetaan seitsemän uutta erillispientalon tonttia Vaikutukset virkistykseen Asuntorakentaminen sijoittuu alueen itäosaan, jolla ei ole ulkoilureitistöä. Asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta virkistykseen Taloudelliset vaikutukset Kunta saa tuloja tonttien myynnistä sekä liittymismaksuina ja kasvaneina verotuloina. Kunnalle aiheutuu menoja infrastruktuurin rakentamisesta ja palvelujen järjestämisestä uusille asukkaille sekä virkistysalueen maan hankinnasta. Yksi tonteista sijoittuu yksityisen maanomistajan maalle. Asemakaavoituksen aiheuttama maan arvon nousu ei ole niin merkittävä, että kunta perisi siitä kehittämiskorvausta Vaikutukset tekniseen huoltoon Tukiaseman rakentaminen parantaa matkaviestinten toimintaa lähialueellaan. Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän veden toiminta-alueella, ja on liitettävissä keskitetyn vesihuollon piiriin. Joillakin tonteilla saatetaan tarvita jätevesien kiinteistökohtaista pumppausta, joka on toteutettava kiinteistön omistajan kustannuksella Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Kulku uusille tonteille järjestetään Vätäräisentien kautta. Asemakaava ei vaikuta olennaisesti liikenneturvallisuuteen. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen alkanee pian asemakaavan voimaantulon jälkeen. 14