Hallitus Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta / /2016 EKSTPHAL 85

Transkriptio

1 Hallitus Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta / /2016 EKSTPHAL 85 Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 :n mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1. neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2. avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä; 3. tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4. toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä 5. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 11 :n mukaan terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävänä on: 1. neuvoa potilaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2. avustaa potilasta mm. muistutuksen tekemisessä ja potilasvahinkoasian hoitamisessa; 3. tiedottaa potilaan oikeuksista; sekä 4. toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Eksoten sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut tuottaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Asiamies palvelee kaikissa niissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joiden osalta jäsenkunnat ovat siirtäneet järjestämisvastuun Eksotelle. Tämä tarkoittaa kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kaikissa jäsenkunnissa. Poikkeuksena on Imatra, jonka osalta asiamiespalvelut ulottuvat koskemaan vain erikoissairaanhoidon potilasasiamiespalveluja vielä 2015 vuoden osalta. Sosiaaliasiamiespalvelut kuuluvat myös piirin alueen yksityisille sosiaalipalveluja tuottaville yrityksille ja yhdistyksille. Socom tuottaa sosiaaliasiamiehen palvelut myös lasten päivähoitoon liittyen piirin jäsenkunnissa Imatraa lukuun ottamatta. Sosiaali- ja potilasasiamies Tuomas Kumpula on antanut selvityksensä vuodelta 2015 Eksoten hallitukselle. Selvityksessä on nostettu esiin sosiaali- ja potilasasiamiehen havaintoja toimintavuoden aikana nousseista asiakkaan ja potilaan oikeuksien

2 ongelmakohdista. Näiden pohjalta sosiaali- ja potilasasiamies esittää Eksotelle kehittämisehdotuksia. Selvitys on esityslistan liitteenä. Yleistä Selvityksen mukaan sosiaali- ja potilasasiamiehen asiatapahtumien määrä oli vuonna 2015 yhteensä 528. Kokonaismäärässä on lievää nousua vuodesta 2014, mutta tätä edeltävään aikaan verrattuna näyttäisi siltä, että asiakastapausten määrä on erityisesti terveyspalveluissa laskenut jopa % 2010-luvun alkuvuosista. Eksotessa tilastointi on tapahtunut siten, että kaikki yksittäiset yhteydenotot jotka liittyvät samaan asiaan, muodostavat yhden asiatapahtuman. Muistutuksia vuonna 2015 tehtiin yhteensä 157, joka on lähes sama määrä kuin vuonna Kasvu on kuitenkin ollut voimakasta vuosikymmenen alusta ja sama trendi on ollut havaittavissa myös potilasvahinkoilmoitusten määrässä. Eksotessa on tehty viime vuosien aikana useita asiakkaan kannalta positiivisia muutoksia muistutusprosessiin. Potilasasiamies on päässyt paremmin mukaan antamaan mm. suoraa palautetta Eksotelle siitä miten muistutuksiin on vastattu. Kanteluiden määrässä oli vuonna 2015 pientä nousua edellisvuoteen verrattuna. Terveys- ja vanhustenpalvelujen kommentit sosiaali- ja potilasasiamiehen esiin nostamiin asioihin Selvityksen kohta 8, Yhteenveto vuodelta 2015, Vastuutyöntekijän nimeäminen vanhustenpalveluissa. Jos vastuutyöntekijöitä ei ole kaikkien kuntien alueella nimetty, ehdotan tältä osin mahdollisimman pikaista työtekijöiden nimeämistä. Palvelutarpeen arviointitiimin palveluohjaaja arvioi oikea-aikaiset palvelut, jonka perusteella hän määrittää myös vastuutyöntekijän tarpeen eli samalla kun käynnistää prosessin seuraavan vaiheen. Vastuutyöntekijänä on kotihoidon vastuuhoitaja, omaishoidon palveluohjaaja, muistikoordinaattori tai vammaispalvelun palveluohjaaja. Osaltaan myös palvelutarpeen arviointitiimin palveluohjaaja on vastuutyöntekijä, sillä hän arvioi säännöllisen kotihoidon asiakkaiden palvelujen tarpeen kaksi kertaa vuodessa. Asiakkaalla ja omaisella on tiedossa vastuuhenkilön nimi. Vastuutyöntekijämallissa on edelleen kehitettävää. Esimerkiksi soteasiakkuus -sovelluksen avulla kehitetään ja arvioidaan asiakasvastaava/vastuutyöntekijä mallia. Perhe- ja sosiaalipalvelujen kommentit sosiaali- ja potilasasiamiehen esiin nostamiin asioihin

3 Vuonna 2015 perhe- ja sosiaalipalveluissa kirjattuja asiatapahtumia oli yhteensä 54 ja selvityksessä erikseen kirjattuna mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiatapahtumien määrä oli 25. Kokonaisuutena tarkastellen perhe- ja sosiaalipalveluissa asiatapahtumien määrä on lähes edellisvuosien tasolla. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa myönteinen kehitys on jatkunut ja asiatapahtumien pudotus näkyy erityisesti lastenpsykiatriassa, missä ei kirjattu yhtään yhteydenottoa vuonna 2015, kun niitä edellisenä vuonna oli vielä 10. Perhe- ja sosiaalipalveluissa yhteydenottoja sosiaali- ja potilasasiamieheen on kirjattu eninten toimeentulotuen (25) osalta. Muilta osin yhteydenotot jakautuvat tasaisesti lastensuojelun (9), vammaispalvelujen (10) ja perhepalvelujen (9) alueille ja yksittäinen yhteydenotto koski muuta sosiaalityötä. Sosiaali- ja potilasasiamiehen arvioin mukaan kauttaaltaan perhe- ja sosiaalipalvelujen asiakastapausten määrää voidaan pitää hyvin pienenä. Sosiaalihuoltolain uudistukseen liittyen selvityksessä on tarkastelu mm. lapsiperheiden kotipalvelun ja monialaisen yhteistyön toteutumista. Saadun palautteen perusteella sosiaali- ja potilasasiamies arvioi, että Eksotessa on otettu lakiuudistus ja sen tuomat velvoitteet hyvin vastaan. Esimerkkinä hän mainitsee lapsiperheiden kotipalvelun, jota Eksotessa voidaan järjestää ja tarjota eri tavoin, mikä tuo lisäarvoa asiakkaille valinnan- vapauden muodossa. Toimeentulotukiasioiden käsittelyyn ja vammaispalveluihin liittyvä tyytymättömyys kohdistuu usein hyvin konkreettisiin asioihin ja kysymys saattaa yksittäisissä tilanteissa olla lain ja ohjeistuksien tulkinnasta, jotka hallinto-oikeus viime kädessä ratkaisee. Kuitenkin päätösten perusteluihin ja palveluista tiedottamiseen tulee kiinnittää jatkuvasti erityistä huomiota. Lastensuojelun työntekijät ja lastenvalvojat toimivat työssään hyvin herkällä alueella, missä luottamuksen ja myönteisen vuorovaikutussuhteen luominen voi ajoittain olla hyvin haastavaa. Kuitenkin toimiva vuorovaikutus asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on avain menestykselliseen lastensuojeluun. Tämä koskee luonnollisesti myös muita palvelualueita. Kokonaisuutena sosiaali- ja potilasasiamieheltä saadun palautteen perusteella perhe- ja sosiaalipalveluissa tulee kiinnittää edelleen erityistä huomiota asiakkaiden kohtaamiseen, aktiiviseen kuulemiseen ja osallisuuteen, unohtamatta sukupuolten välistä tasa-arvotavoitetta asiakaskontakteissa. Selvityksen kohta 8, Yhteenveto vuodelta 2015 Asiakasmaksut ja maksujen alentaminen ilman toimeentulotuen asiakkuutta Esitän, että asiakkaan maksukykyä voitaisiin tarkastella ilman toimeentulotuen asiakkuutta tilanteissa, joissa mm.

4 terveyskeskusmaksut rasittavat pienituloisen asiakkaan taloutta kohtuuttomasti. Eksoten asiakasmaksuohjeistoon sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 11 :n mukainen yleisohjeistus asiakasmaksun perimättä jättämiseen ja alentamiseen. Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Muiltakin osin esimerkiksi terveydenhuollon kiinteitä maksuja voi jättää perimättä tai alentaa. Lisäksi maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen perustuu aina yksilölliseen tarve- ja tilannearvioon. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen on aina ensisijaisia toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Sosiaali- ja potilasasiamieheltä saadun palautteen mukaan asiakkaita on ensisijaisesti ohjattu Eksotessa hakemaan toimeentulotukea tai siirretty maksun eräpäivää. Käytäntö on osoittanut, että asiakasmaksujen kohtuullistamiseen ja maksuista vapauttamiseen tarvitaan nykyistä yksityiskohtaisempi toimintaohje. Myös huollollisten ja taloudellisten näkökohtien huomioon ottamiseksi ja yksilökohtaisen harkinnan toteuttamiseksi sosiaalialan asiantuntemusta tulee vahvistaa asiakasmaksumenettelyssä. Näiltä osin selvitystyö Eksotessa on käynnistynyt. Kuntoutuksen kommentit sosiaali- ja potilasasiamiehen esiin nostamiin asioihin Kohta 5.4 Asiakastapahtumat kuntoutuksessa Asiatapahtumia kuntoutukseen liittyen kirjattiin vuonna 2015 yhteensä 13. Edellisvuonna tämä määrä oli 8. Kaikki yhteydenotot koskivat Armilan kuntoutussairaalaa. Yhteydenottajana on lähes poikkeuksetta ollut joku muu henkilö kuin potilas itse. Yhteydenotot ovat pääsääntöisesti koskeneet palvelun toteuttamista ja siihen liittyviä epäselvyyksiä. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, ettei potilasta kuntouteta yhteydenottajan mielestä riittävästi. Samoin omaisten mielestä heitä ei potilaan hoitoon liittyen aina kuulla riittävästi. Omaiset usein mieltävät kuntoutuksen fysio- ja toimintaterapian antamaksi hoidoksi. Hoitohenkilöstön kuntouttava ote tai kuntoutujan

5 omatoimiset, mutta ennalta ohjatut päivittäisen toiminnan harjoittamiset jäävät omaisilta huomioimatta. Kuntouttava toimintakykyä edistävä aika on Armilan kaikilla kuntoutusosastoilla noussut sitten vuoden 2013 yli 100 % (alkuun 2 tuntia 45 min viitenä arkipäivänä viikossa, nyt keskimäärin 5 tuntia 45 min seitsemänä päivänä viikossa). Eri näkemyksiä omaisten kanssa syntyy silloin tällöin myös kotiutusta suunniteltaessa: omaiset usein toivovat läheiselleen pysyvää laitospaikkaa ja Eksoten strategiana on Toimintakykyisenä kotona. Tätä tuetaan myös tehokkaalla monialaisella kotikuntoutuksella. Pyrimme ottamaan omaiset huomioon niin kuntoutusta suunniteltaessa että kuntoutujia kotiutettaessa, ja parantamisen varaa varmasti aina tähän asiaan löytyy. Tämän vuoden tavoitteisiin olemme korostetusti ottaneet sen, että Kuntoutujan läheiset ovat mukana voimavarojensa mukaisesti ja edelleen tavoitteen: Turvallinen kotiutuminen, joihin olemme yhdessä suunnitelleet uusia ja korjaavia toimenpiteitä aikaisempiin. Aktiivinen keskustelu ja tiedon sekä ohjeiden antaminen omaisille tukee turvallista kotiutumista ja myös kotona selviytymistä. Tarvitaan selkeät ohjeet myös omaisille, mitä palveluita varmasti voi saada ja miten tuetaan kotiutumisen alkuvaiheessa. Tämä vähentää ennakkoluuloja. Näiden asioiden eteen on paljon tehty, mutta myös on vielä paljon tekemistä. Sivu 21 hoitotakuu: Puheterapia Hoitotakuun noudattamisen suhteen olen kiinnittänyt huomiota perusterveydenhuollon yhteydessä annettaviin puheterapiapalveluihin. Kyseessä on palvelu, jota annetaan lääkärin arvioiman hoidon tarpeen perusteella mm. lievistä puhevioista kärsiville lapsille. Ongelma on siinä, etteivät useat hoidon tarpeessa olevat lapset saa puheterapiaa hoitotakuun rajoissa. Riskinä voi olla se, että kun hoito jää saamatta niin puhevika voi jäädä pysyväksi. Kyseessä on järjestäjäorganisaation kannalta resurssiongelma, eli puheterapeutteja ei ole riittävästi saatavilla. Jälleen kerran kuitenkin asiakkaan näkökulmasta asianmukainen hoito jää toteutumatta. Ratkaisuna voisi olla terveydenhuoltolain 54 :n mukaisesti hankkia palvelu muualta, jos se on suinkin mahdollista toteuttaa. Eksote on saanut rekrytoitua puheterapeutteja melko mukavasti, alun perin meillä oli täytettynä 8:sta puheterapeutin tehtävästä 4, nyt 7 ja yhden uuden puheterapeutin kanssa käydään paraikaa neuvotteluja. 8 puheterapeuttia on kuitenkin liian pieni määrä tarpeeseen nähden. Suurimmat ongelmat ovat Lasten ja nuorten talossa ja

6 avoterveydenhuollossa, mutta yli hoitotakuun rajojen asiakkaat eivät juurikaan ole joutuneet odottamaan. Asiakkaat ohjautuvat puheterapeutille lähetetiimin kautta, jonne ovat hakeutuneet joko itse tai jonkun ammattilaisen kanssa yhdessä täyttämällä yhteistyölomakkeen. Puheterapian todellisen tarpeen arvioi Eksotessa kokeneet puheterapeutit, eivät avoterveydenhuollon lääkärit. Puheterapeutti yleensä soittaa perheelle saadessaan lähetteen ja selvittää tilanteen kiireellisyyden. Puhelun perusteella lapsi asetetaan ensin arviojonoon (=hoidon tarpeen arvio). Lieviin s-, r-, l- ja k-virheisiin tarjotaan yleensä joko paperisia kotiharjoitteluohjeita tai ohjataan perhe palvelun piiriin (Lasten ja nuorten kehitykselliset palvelut eli Lastentalo on ostanut 30 lisenssiä Äännekoulu-palveluun á 79 euroa). Näissä tapauksissa puheterapeutti ei välttämättä edes tapaa lasta ja perhettä, vaan ohjeet tai Äännekouluun ohjaaminen tapahtuvat paperikonsultaationa ja puheluna. Äännekoulussa perhe saa halutessaan yksilöllisiä harjoitteluohjeita videoiden välityksellä puheterapeutilta ja nettipalvelussa on valmiita harjoitteluvideoita, pelejä ja ohjeita. Perhe voi lähettää omasta harjoittelustaan videoita puheterapeutille ja puheterapeutti vastaa ohjevideolla. Tämä on meille uusi toimintatapa ja emme ole vielä saaneet siitä asiakkailta juurikaan palautetta. Äännekouluun perhe menee testin kautta eli perhe videoi lapsen puhetta tietyn sanalistan mukaan ja Äännekoulun puheterapeutti arvioi lapsen ja perheen soveltuvuutta Äännekouluun. Mikäli he eivät ole sopivia (esim. liian vaikeat puhemotoriikan pulmat) heidät ohjataan ottamaan yhteyttä uudelleen Eksoten puheterapeuttiin. Mikäli perhe ei halua kokeilla Äännekoulua, voidaan lapsi ottaa arviokäynnille. Tällöin tilanne kartoitetaan ja he saavat jälleen paperisia harjoitteluohjeita tai uuden kehotuksen Äännekouluun. Joissakin tapauksissa äänneharjoitteluun annetaan omana toimintana ohjauskäyntejä (1-5 käyntiä, noin 1x/kk ja ohjataan kotiharjoittelua). Missään tapauksessa yksittäiseen äännevirheeseen ei olla suositeltu puheterapiaa. Poikkeustapauksissa (esim. Parikkala) olemme tehneet esim. 4x maksusitoumuksen Savonlinnan puheterapeutille ohjeistuksella, että kotiharjoittelua tukevaa harvajaksoista puheterapeuttista ohjausta esim. 1x/kk). Suunnitelmissa on tehdä kunnolliset harjoitteluohjeet ja laittaa ne nettiin ohjevideoiden kanssa. Lisäksi olemme suunnitelleet koulutusta terveydenhoitajille, jolloin jo he voisivat antaa nuo harjoitteluohjeet ja vasta tietyn harjoittelujakson jälkeen perhe/lapsi ohjattaisiin puheterapeutille, mikäli kotiharjoittelulla ei saavuteta toivottua tulosta. Näin saisimme lievimpiä ongelmia vähän

7 vähemmän vastaanotolle. Kun saamme Lasten ja nuorten talolle toisen puheterapeutin, ja avoterveyspalveluihin vielä Imatralle ja Lappeenrantaan puheterapeutit, voisimme alkaa suunnitella myös ohjausryhmiä, joihin lapset osallistuisivat yhdessä vanhempiensa kanssa. Myös näiden tarkoitus on tukea nimenomaan omatoimista kotiharjoittelua. Vastaavaa ryhmätoimintaa järjestää myös varhaiskasvatuksen puheterapeutti Riikka Kauranen (on Lappeenrannan kaupungin palveluksessa, ei Eksoten) ja joidenkin päiväkotien henkilökunta tai varhaiskasvatuksen erityisopettajat (R-ryhmät, Kielikippura). Kehotamme myös vanhempia viemään harjoitteluohjeet koululle tai päivähoitoon. Sähköistämisen saralla olemme miettineet myös Äännekoulu-tyyppisen yksilöllisen video-ohjauksen kokeilemista. Tämä kuitenkin on vasta ideointiasteella. Eksote kilpailuttu kaikki maakunnan yksityiset puheterapeutit vuonna Puheterapiakilpailutuksen tarjouspyyntö on julkaistu HILMAssa Sopimuskausi alkoi Sopimuskumppanit ovat: Terapiamerkurius Oy Puheterapia Marjo Hovilainen Puheterapeutti Marjatta Ylitalo Tmi Terameri Kuntoutus Oy Katja Vox Oy Puheterapia KK-Verve Oy (Lappeenrannan kylpylä) Kolmen ei-kilpailutukseen osallistuneen puheterapeutin kanssa solmittiin kuitenkin myös sopimus ja heitä voi käyttää, jos kilpailutukseen osallistuneille puheterapeuteille on liian pitkä jono tai he eivät voi ottaa enää uusia asiakkaita. Näin on saatu tyydytettyä tarve vähintäänkin kohtuullisesti eikä ketään asiakasta ole tarvinnut lähettää esimerkiksi HUS:iin asti (jossa harmillisesti on myös pitkä jono). Tällöin kuitenkin joku perhe on joutunut menemään puheterapiaan Lappeenrannasta Imatralle asti. Toisin sanottuna kuntoutustarpeita on ihmisillä runsaasti, mutta kaikkiin kuntoutustarpeisiin eivät yhteiskunnan ja Eksoten resurssit riitä, ei edes aina ostopalveluihin turvautumalla. Osa toteutuksesta jää lievimmissä tapauksissa asiakkaalle ja/tai vanhemmille. Lieviin yksittäisiin äännevirheisiin ei yleensä edes suositella puheterapiaa vaan kotiharjoittelua tukevia toimia (ohjauskäynnit, harjoitteluohjeet, Äännekoulu). Tilanne puheterapian suhteen on hyvin samantapainen kuin lievien

8 Tuki- ja liikuntaelinvaivojen: kaikille ei ole tarkoituksenmukaista järjestää terapiaa vaan ohjausta ja omia harjoitteita. Tj Hallitus Hallitus päättää merkitä tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehen kertomuksen vuodelta 2015 ja sen johdosta tehtävät parannus- ja kehittämistoimenpiteet. Merkittiin tiedoksi. Valmistelija/lisätiedot: Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, p Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja, p Markku Hupli, kuntoutusjohtaja, p Keijo Siiskonen, hallinto- ja henkilöstöjohtaja, p Jakelu Sosiaali- ja potilasasiamies Tuomas Kumpula