POHJOLA-NORDEN. Gotska Sandön lockar med historia och natur

Transkriptio

1 POHJOLA-NORDEN -LEHTI / TIDNINGEN 3/ Gotska Sandön lockar med historia och natur Norrmän och barnuppfostran Gotska Sandön on luonnon ja historian aarreaitta Riddu Riddu tuo alkuperäiskansat estradille Satumainen Islanti 1

2 Oavsett plats Oavsett roll U n i f i e d c O m m U n i c at i O n S är vägen framåt för organisationer som vill samverka effektivare och ha enklare tillgång till information och kompetens.enligt analysföretaget IDC är Telia en ledare i Sverige inom uc. Rapporten* lyfter bland annat fram Telias affärs-fokus i uc-lösningarna. Steget till bättre affärer tas alltid med Telia. * IDC : Sweden IP and UC (IDC #SE540910R9, May 2009)

3 Oavsett redskap 3

4 PÄÄKIRJOITUS & LEDARE Ystäväkuntatyö kunniaan Kesä on vuosikymmenien ajan ollut pohjoismaisen ystäväkuntatyön parasta aikaa. Tänä vuonna ne suomalaiset kunnat ja paikallisyhdistykset, jotka ovat isännöineet ja emännöineet ystäväkuntakokouksia ja -seminaareja, ovat voineet tarjoilla vierailleen parasta mahdollista suomalaista suvea. Vaikka pohjoismaisten ystäväkuntasuhteiden lasketaan alkaneen vuodesta 1939, on selvää, että toiminta laajemmassa mielessä alkoi Ruotsin suurimpien kuntien päätöksestä avustaa Suomen suurimpia kuntia kummikuntayhteistyön puitteissa talvisodan aikana ja sen jälkeen. Tästä toiminnasta, joka siis alkoi 70 vuotta sitten, on edelleen nähtävissä Ruotsi-taloja Suomen eri kaupungeissa. Viime vuosina on välillä kuultu ikäviä uutisia ystäväkuntayhteistyön saralta: joissakin kunnissa rahat ovat tiukassa, joissakin into on kateissa, joissakin kuntaliitokset sotkevat kuvioita, ja joissakin suunnataan katseet kauas Etelä-Eurooppaan tai kehitysmaihin. On siis myönnettävä, että yhteistyö joidenkin paikkakuntien osalta on Vänortsarbetet till heders Larserik Häggman Päätoimittaja / Chefredaktör kangistunut tai saanut sosiaaliturismiin viittaavia piirteitä, mutta laajan toiminnan ja suurten ihmismäärien ollessa kyseessä kaikki ei voi olla virtaviivaista ja yhdensuuntaista. Mennyt kesä on kuitenkin taas kerran hyvinkin laajalla rintamalla todistanut, että pohjoismainen ystäväkuntayhteistyö elää, kehittyy ja voi hyvin monella paikkakunnalla. On myös ilolla pantava merkille, että monissa kunnissa on noudatettu Suomen Kuntaliiton ja Pohjola- Nordenin yhteisiä kehotuksia yhteistyön ja fokusoinnin suhteen. Näyttäisikin siltä, että siellä, missä todella yritetään oppia toinen toisilta, yhteistyö on saanut uutta puhtia. Johtaahan globaali kehitys selvästi haasteisiin, joihin vastaukset löytyvät nimenomaan pohjoismaisesta mallista ja Pohjoismaista. Pohjola-Nordenin puitteissa on tekeillä selvitys suomalaisten kuntien ja liiton paikallisyhdistysten ystäväkuntasuhteista. Se valmistunee syksyn aikana ja antanee hyvän pohjan, jolta jatkaa arvokasta työtä. Sommaren har under årtionden varit den bästa tiden för det nordiska vänortssamarbetet och i år har de finska kommuner och lokalföreningar som stått värdar och värdinnor för vänortsmöten och -seminarier kunnat bjuda sina gäster på bästa möjliga finska sommar. Trots att de nordiska vänortsförbindelserna anses ha inletts år 1939 är det utan tvivel klart att verksamheten i vidare mening inleddes då Sveriges största kommuner beslöt att inom ramen för fadderortsverksamheten börja bistå Finlands största kommuner under och efter vinterkriget. Resultat av denna verksamhet som alltså inleddes för sjuttio år sedan kan vi fortfarande se i form av Sverigehus i olika städer i Finland. Under senare år har det emellanåts hörts tråkiga nyheter från vänortsverksamheten; på en del håll är det brist på pengar, på en del håll har ivern gått förlorad, på en del håll har kommunsammanslagningar stört ritningarna och på en del håll riktas blickarna långt bort mot Sydeuropa eller u-länderna. Vi måste medge att samarbetet för en del orters del emellanåt har stelnat eller fått drag av social turism, men då det handlar om en omfattande verksamhet och stora grupper människor kan allt inte vara strömlinjeformat och ensriktat. Den gångna sommaren har emellertid än en gång på bred front bevisat, att det nordiska vänortssamarbetet lever, utvecklas och mår väl på många orter. Det finns också skäl att med glädje lägga märke till att man i många kommuner följts Finlands kommunförbunds och Pohjola-Nordens gemensamma uppmaningar när det gäller samarbetet och fokuseringen. Det ser också ut som om verksamheten, där man verkligen söker lära av varandra har fått ny fart. Den globala utvecklingen leder ju klart till utmaningar där svaren från den nordiska modellen står att finna uttryckligen i Norden. Inom ramen för Pohjola-Norden pågår som bäst en utredning av kommunernas och lokalföreningarnas vänortsrelationer. Den väntas bli klar under hösten och väntas ge en god bas för fortsatt värdefullt arbete. s i s ä l l y s i n n e h å l l 4

5 4 Pääkirjoitus / Ledare 6 Ajankohtaista / Aktuellt 10 Teemakolumni / Temakolumn: Vihaavatko norjalaiset lapsia? / Hatar norrmän barn? 13 Täällä / Här är Reykjavik 15 Täällä / Här är Oslo 16 Gotska Sandön kansallispuisto keskellä Itämerta / Gotska Sandön nationalpark mitt i Östersjön 20 Kalevalaa saagojen avulla 23 Täällä / Här är Köpenhamn AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN Päätoimittaja / Chefredaktör Larserik Häggman Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Anna Leino lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A Helsinki / Helsingfors puh. / tfn faksi / fax pohjola-norden@unionimedia.fi LG Nilsson h3pohjola-norden Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn faksi / fax kjell.skoglund@pohjola-norden.fi Gotska Sandön on tarjonnut ihmisille asuinpaikan jo kivikaudella. / På Gotska Sandön har man funnit spår av människor från stenåldern. s.16 Eveliina Kortesoja Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Tomi Westerholm Unionimedia Paino / Tryckeri Forssan kirjapaino Oy 2010 Painos / Upplaga kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar Islantilainen lastenkirjallisuus: kääpiöitä, keijuja ja huumoria Nordhumla 27 Täällä /Här är Stockholm 4/10 DL , ilmestyy / utkommer Hinta 20 e / vuosikerta Pris 20 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild Arctic-Images / Ragnar Th. Sigurðsson 28 Luokkaretki satujen saarelle 40 Tulossa / På kommande 48 Verkkopuoti / Nätboden Islannin luonto uuvutti espoolaisnuoret. s.28 5

6 Ajankohtaista & aktuellt Futureimagebank Pohjoismaisten elokuvien ilmaisnäytökset Hanasaaressa Nordiska filmer gratis på Hanaholmen Daniél Espinosa: Snabba Cash/Rahalla saa (2010) Josef Fares: Farsan/Faija (2010) Johan Jonasson: Behandlingen (2009) Lukas Moodysson: Mammoth/Mammutti (2009) Näytökset alkavat klo /visningarna börjar kl Elokuvia Kuopiossa Kuopion Vilimit avaa ovet pohjoismaisen elokuvan maailmaan Pohjoisten Tähtien Huoneissa. Pohjoista Valoa -projektin tavoitteena on tuoda esille ja kasvattaa merkittävästi pohjoismaisen elokuvan mielenkiintoa ja tuntemusta suuren yleisön keskuudessa. Festivaali haastaa elokuvakatsojia ja -tekijöitä keskustelemaan myös elokuvanteon prosesseista, elokuva- ja kulttuuriteollisuuden lainalaisuuksista, sekä elokuvien kulttuurisesta ja historiallisesta asemasta ja arvosta. Elokuvaohjelmisto on laajasti pohjoismainen, ja laajimmin esille pääsee tänä vuonna Norja. Elokuvaohjelmiston lisäksi tarjolla on paneelikeskusteluja ja taiteilijatapaamisia. Lasten ja nuorten ohjelmistoa on jälleen myös mukana runsaasti. Esityksiä järjestetään eri puolilla Kuopiota. Vuonna 2010 festivaalin uutena merkittävänä taloudellisena tukijana on Pohjoismainen kulttuurirahasto. Ehrensvärdillä juhlavuosi Tänä vuonna vietetään sotamarsalkka ja kreivi Augustin Ehrensvärdin ( ) juhlavuotta, sillä hänen syntymästään on kulunut 300 vuotta. Ehrensvärd on perustanut muun muassa Viaporin linnoituksen, yhden suurimmista merilinnoituksista, joka tunnetaan myös nimellä Suomenlinna. Suomenlinnan sisarlinnoitus Svartholma sijaitsee Loviisanlahden suulla. Loviisassa sijaitsee myös Ehrensvärdin suunnittelema maalinnoitus. Alkusyksyllä järjestetään Ehrensvärdiin liittyviä seminaareja, retkiä ja muuta ohjelmaa sekä Helsingissä että Loviisassa. Ohjelma löytyy Suomenlinnan Ehrensvärdseuran verkkosivuilta: 6

7 Ajankohtaista & aktuellt Kirjastoviikolla maaginen teema Pohjoismaisen kirjastoviikon vuoden teema Maaginen Pohjola käsittelee pohjoismaista fantasiakirjallisuutta, kauhua ja maagista realismia. Vuoden ääneenlukutekstien toista ääripäätä edustaa tuhatvuotinen Edda-runo ja toista nykykirjallisuus. Lapsille ja nuorille tarjolla on maailmankuulua tanskalaista fantasiakirjallisuutta ja moderni islantilainen saaga. John Ajvide Lindqvist (Ruotsi), Lene Kaaberbøl (Tanska) ja Andri Snær Magnason (Islanti) on valittu tämän vuoden Iltahämärässäääneenlukutapahtuman pohjoismaisiksi kirjailijoiksi. Iltahämärässä-tapahtuma järjestetään kerran kirjastoviikon yhteydessä. Tapahtuma on maailman suurimpia ääneenlukutilaisuuksia. John Ajvide Lindqvistin kauhuromaani Ystävät hämärän jälkeen on julkaistu 30 maassa, Lene Kaaberbølin Näkijän tytär on fantasiafanien suuressa suosiossa kautta maailman, erityisesti Japanissa. Andri Snær Magnasonin Tarina sinisestä planeetasta on käännetty 12 kielelle. Vuoden neljäs teksti on runollisen Eddan Näkijättären ennustus. Pohjoismaisen kirjastoviikon ja Iltahämärässä-ääneenlukuhetken järjestävät Nordenyhdistysten liitto ja Pohjola-Norden Pohjoismaisen ministerineuvoston, Kulturrådetin sekä Norsk Kulturrådin tuella. Osoitteesta löytyy lisätietoja, kuvia ja juliste sekä muuta aineistoa. Suomi: Martin Paulig, Pohjola-Norden. E-post: Tre författarstjärnor i årets högläsning Temat för Nordiska Biblioteksveckan i år heter Det magiska Norden och fokuserar på nordisk fantasy, skräck och magisk realism. En tusenårig text från Eddan kontrasteras mot en nutida. Och för barn och unga handlar det om världsberömd dansk fantasy och modern isländsk saga. John Ajvide Lindqvist, Lene Kaaberbøl (Danmark) och Andri Snær Magnason (Island) är de tre nordiska författare som valts ut för årets Kura skymning-uppläsningar som hålls för 14:e året i rad inom ramen för Nordiska Biblioteksveckan den 8-14 november. Kura skymning arrangeras av Föreningen Norden och är Nordens och ett av världens största högläsningsevenemang. I läsningarna förra året deltog samtidigt drygt 2000 institutioner i åtta länder i Norden och Baltikum; från Island i nordväst till Litauen i sydost. Gemensamt för årets utvalda författare och verk är att de alla är internationellt uppmärksammade bästsäljare och filmatiserade. John Ajvide Lindqvists skräckroman Låt den rätte komma in är utgiven i 30 länder, Lene Kaaberbøls Skämmerskans dotter är kult bland fantasyfantaster världen över, bl.a. i Japan. Andri Snær Magnasons Berättelsen om den blå planeten är översatt till tolv språk. Den fjärde utvalda högläsningstexten är dikten Valans spådom ur den poetiska Eddan. Nordiska Biblioteksveckan och Kura Skymning leds av Föreningarna Nordens Förbund (FNF) och Föreningen Norden med stöd från Nordiska Ministerrådet, Kulturrådet samt Norsk Kulturråd. På finns affischmotivet, mer information, bilder och material. Haloo Pohjolalle työntekijä myös Ahvenanmaalle Pohjoismaiden ministerineuvoston Haloo Pohjola -neuvontapalvelu saa uuden työntekijän, joka sijoittuu Ahvenanmaalle, Maarianhaminan työ- ja elinkeinotoimistoon. Toimisto avataan 1. tammikuuta Haloo Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston tietopalvelu, jonka tavoitteena on helpottaa yksityishenkilöiden ja yritysten liikkuvuutta Pohjoismaissa. Tavoitteeseen pyritään tarjoamalla tietoa ja helpottamalla siten päätöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi muuttamiseen, työskentelyyn, opiskeluun ja yrityksen perustamiseen. Hallå Norden får en anställd också på Åland Nordiska Ministerrådets Hallå Norden -informationstjänst får en ny anställd, som placeras i Mariehamns arbets- och näringsbyrå på Åland. Kontoret öppnas den 1. januari Hallå Norden är Nordiska Ministerrådets informationstjänst. Syftet är att underlätta privatpersoners och företags mobilitet i Norden. Detta sker genom att ge information och därmed underlätta deras beslut om bland annat flyttning, arbete, studier och etablering av företag. 7

8 Ajankohtaista & aktuellt Pohjoismaisia kulttuuritapahtumia Amos Andersonin taidemuseossa, Helsingissä on esillä Icelandic Love Corporationin näyttely Tight, jossa pääsevät esille niin installaatiot, veistokset kuin valokuvatkin. Aiheina ovat ristiriidat, ironia ja huumori. Saamelaismuseo Siidassa, Inarissa järjestetään Esko Sirjolan Jäämeren ääreltä -näyttely Valokuvanäyttely esitte- lee maan ja meren elämää Norjan Varanginvuonon ja Syltefjordin rannoilta. Näyttely on myös kunnianosoitus diafilmille ja järjestelmäkameroille. Ivalolainen biologian opettaja Esko Sirjola on retkeillyt Ruijassa 1970-luvun alusta alkaen. Luontokuvaus on ollut Sirjolalle rakas harrastus, mutta tukenut myös hänen opetustyötään. Järjestäjänä toimii Metsähallitus/Luontokeskus. Axel Hellsteniuksen näytelmä Elling on Kajaanin kaupunginteatterin ensi-illassa Elling on sympaattinen kahden aikuisen miehen kasvutarina, lämminhenkinen kertomus laitoshoidossa yhteen hitsautuneiden ystävysten tutustumisesta maailmaan, jossa he eivät ole koskaan oikein osanneet elää. Espoon Hanasaaressa on näytteillä tanskalais-norjalaisen taiteilijan Karen Bit Vejlen Sakset siveltimenä näyttely Näyttely on esillä myös Käsi- ja taideteollisuuskeskuksessa Verkarannassa, Tampereella Yli 35 vuoden kuluessa Bitin paperileikkeet ovat kehittyneet pienistä lumikristalleista suuriksi, hyvin monimutkaisiksi taideteoksiksi. Hän on kehittänyt oman persoonallisen tekniikkansa ja tyylinsä tämän harvinaisen taiteenlajin edustajana ja on nykyään eräs harvoista eurooppalaisista paperinleikkaajista, jonka työt ovat teknisesti ja taiteellisesti korkeatasoisia. Näyttelyssä on myös paperinleikkuutyöpajat aikuisille ja lapsille. Lisätietoja taiteilijasta Peter Höegin Rajatapaukset -näytelmä Kajaanin kaupunginteatterissa Rajatapaukset on koulumaailmaan sijoittuva koskettava selviytymiskertomus. Päähenkilö Peter on orpo ja joutuu sijoitetuksi Biehlin erikoiskouluun. Siellä hän joutuu ystäviensä kanssa osallistumaan tietämättään uudenlaiseen koulujärjestelmäkokeiluun, joka perustuu oppilaiden ajan kontrolloimiseen ja henkiseen nöyryytykseen. Peter ystävineen käy taisteluun systeemiä vastaan. Rajatapaukset kirjoittanut tanskalainen kirjailija Peter Höeg on itse orpo ja kasvanut lastenkodissa, ja siksi teksti on hyvin omakohtaista. Siidassa järjestetään myös Camera Borealis, Pohjoisen luontokuvauksen tapahtuma. Teemana on luonnon monimuotoisuus. 8

9 Ajankohtaista & aktuellt Seminaarikilpailun voittajat Kevään elinkeinoelämäseminaarissa arvontalipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin neljä palkintoa. Voittajat ovat: Liisa Wallenius Helsingistä Kahden päivän matka kahdelle Tallinnaan Eckerö Linella. Majoitus SAS-hotellissa. / Två dagars resa för två till Tallinn med Eckerö Line. Inkvartering på SAS-hotellet. Egil Mattsson Helsingistä Kahden hengen risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki / Två personers kryssning Helsingfors-Stockholm-Helsingfors Tarja Lang Espoosta 1 lahjakortti kahdelle Ruotsalaiseen Teatteriin / 1 presentkort för två till Svenska Teatern S-C Schauman Lahdesta 1 vuosikortti Forever Fitness Clubiin tai 1 lahjakortti kahdelle Suomen Kansallisoopperaan / 1 årskort till Forever Fitness Club eller 1 presentkort för två till Finlands Nationalopera Opiskelijaliikkuvuuden tilastoja Pohjoismaissa Viime vuonna Suomesta lähti 522 korkeakouluopiskelijaa Ruotsiin, joka on neljänneksi suosituin opiskelijavaihdon kohdemaa. Tanska pitelee sijaa 16, sillä vaihtokohteekseen sen valitsi 173 opiskelijaa. Ammatillista tutkintoa suorittavista opiskelijoista Ruotsiin vaihtoon lähti 988, mikä nostaa maan toiseksi suosituimmaksi kohteeksi. Norjaan suuntasi 337 ja Tanskaan 96 opiskelijaa. Opettajavierailuiden kymmenen suosituimman kohdemaan joukkoon pääsi Pohjoismaista ainoastaan Ruotsi, jonne lähti 123 henkilöä. Lisäksi Ruotsiin lähti 233 ammattikorkeakoulun opettajaa ja tutkijaa. Nordplus-ohjelman kautta vaihtoon lähti viime vuonna 483 yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijaa, joka on n. 5 prosenttia vaihto-opiskelemaan lähtijöistä. Suomeen Nordplus-ohjelman kautta tuli 119 korkeakouluopiskelijaa. Lisää tilastotietoja sekä www. csc.fi/kota Terveet pohjoismaiset meret Pohjoismaita ympäröivillä merillä on suuria ympäristöongelmia. Niistä vakavimpia ovat rehevöityminen, ylikalastus ja ympäristömyrkyt. Itämeren suurin ongelma on ravinnekuormitus kun taas Pohjolan läntisiä ja arktisia merialueita uhkaavat erityisesti öljypäästöt ja hitaasti hajoavat myrkyt, jotka voivat kulkeutua kauaskin syntysijoiltaan. Terveet pohjoismaiset meret -esite sisältää seitsemän kuvausta siitä, miten pohjoismaiset tutkijat yksissä tuumin ja yhdessä eurooppalaisten naapuriensa kanssa pyrkivät ratkaisemaan ihmisen toiminnan aikaansaamia ympäristöongelmia. Terveet pohjoismaiset meret sekä runsaasti muita Pohjoismaiden neuvoston ja pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisuja on saatavilla pohjoismaisilla kielillä, sekä englanniksi ja lähes 40 eri aihealueelta. Eri aihepiirejä ovat muun muassa sosiaali- ja terveysala, kulttuuri, luonto, aluepolitiikka, kestävä kehitys ja talous. Julkaisuja voi tilata kotiin, tai niitä ladata ilmaiseksi verkkosivuilta PDF-dokumenttina Opas Ruotsiin lähteville Ruotsiin töihin tai opiskelemaan mieliville on koottu käytännön vinkkejä Suuntana Ruotsi -oppaaseen. Oppaasta löytyy tietoa muun muassa asumisesta, terveydenhoidosta, verotuksesta, sosiaaliturvasta sekä ruotsalaisesta koulutusjärjestelmästä. Lisäksi opas sisältää vinkkejä harjoittelupaikan etsimiseen ja neuvoo, mikäli olet hakemassa Ruotsiin korkeakouluun. Oppaaseen on koottu myös Ruotsissa vaihto-opinnoissa tai työharjoittelussa olleiden tarinoita ja runsaasti hyödyllisiä linkkejä. Oppaan on koonnut kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Opas löytyy osoitteesta CIMOn Maatieto-sivustolta löytyy tietoa myös muista Pohjoismaista: Demografiserie i oktober Per Borg, f.d. generaldirektör och statssekreterare, kommer till Finland i oktober. År 2004 disputerade han med en avhandling om systemskiften inom välfärdspolitiken. Föreläsningsturnén omfattar Kuopio, Jyväskylä och huvudstadsregionen. Distriktens verksamhetsledare ger mer information om turnén. Kirjapalkintoja kouluihin Pohjola-Norden jakoi keväällä lukioille ja yläkouluille kirjapalkinnot. Vuoden 2010 yläkoulujen palkintokirja oli Harald Skjønsbergin Flykten till Sverige. Lukioille annettavaksi stipendikirjaksi valittiin Anders Paulrudin Ett ögonblicks verk

10 Teemakolumni / Temakolumn 2010 Johan Strang Tutkija / forskare Helsingin yliopisto / Helsingfors universitet Vihaavatko norjalaiset lapsia? Monet ovat pohtineet ovatko pohjoismaiset hyvinvointivaltiot sitä varten, että huolehtisimme lähimmäisistämme, vai että välttyisimme huolehtimasta heistä henkilökohtaisesti. Jo vuonna 1964 journalisti Sanfrid Neander-Nilsson kummasteli, vihaavatko ruotsalaiset lapsia? Kysymys nousee esiin lukiessa Alva ja Gunnar Myrdalin kirjoittamaa pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden klassikkoa Kris i befolkningsfrågan? (1935). Kirja kirjoitettiin puheenvuorona keskustelulle alenevasta syntyvyydestä keskustelulle, joka on erittäin ajankohtainen tänä päivänä. Ydinajatuksena vaikutti olevan, että kansan pitäisi hankkia enemmän lapsia, jotta heistä ei tarvitsisi huolehtia itse. Julkisesti järjestetyn ja maksetun päivähoidon, koulun, koulutuksen sekä terveyden- ja sairaanhoidon avulla valtion pitäisi vapauttaa vanhemmat siitä raskaasta taakasta, jonka lasten saanti tuo mukanaan. Samanaikaisesti kysymys ei kuitenkaan ollut siitä, etteivätkö lapset olisi tärkeitä. Päinvastoin. Koska kirja loppujen lopuksi käsitteli enemmän kansan laatua kuin määrää, olivat lapset hyvin keskeisessä asemassa. Kansanmateriaali paranisi, ei ainoastaan koulutuksen ja sairaan- ja terveydenhoidon, vaan myös pakkohuostaanottojen sekä eugeniikan ja epäsopivien vanhempien sterilisoinnin kautta. Lasten ei tarvitsisi kasvaa ala-arvoisissa oloissa. Valtion pitäisi siis vapauttaa myös lapset heidän kelvottomista vanhemmistaan. Mutta eroja eri Pohjoismaiden väliltä löytyy, ja luulen, että raja kulkee Itä- ja Länsi-Pohjolan välillä. Kun olin vasta muuttanut Norjaan, minut yllätti se, ettei lapsilla ollut yhtä keskeinen rooli julkisuudessa ja politiikassa kuin Suomessa. Norjassa lapset vaikuttivat olevan paljon enemmän vanhempien kuin yhteiskunnan vastuulla. Esimerkiksi vanhempainneuvonta oli paljon vähemmän kunnianhimoista ja vähemmän ammattimaista kuin Suomessa: sitä leimasi ennemmin neuvonta kuin valvonta. Tutkimuksia ja toimenpiteitä ei tehty ilman vanhempien suostumusta. Kun poikani putosi puusta ja sai suuren haavan jalkaansa, päiväkodista soitettiin ja pyydettiin tulemaan paikalle ja arvioimaan, pitäisikö meidän lähteä lääkäriin. Myös julkinen pedagoginen kunnianhimo yllätti minut poissaolollaan. Lapset mutustelivat karkkeja TV:n lastenohjelmissa; tyttöjen piti kiinnostua prinsessoista ja hevosista, kun taas poikien tulisi omistautua jalkapallolle ja autoille. Pikkuhiljaa ymmärsin, että norjalaiset eivät välitä lapsistaan sen vähempää kuin me suomalaiset, vaan heidän näkemyksensä kasvatukseen on toisenlainen. Lasten tulee saada olla lapsia ilman, että heitä jatkuvasti rajoitetaan vanhempien valvonnalla, säännöillä ja järjestelmillä. Jälkikäteen olen erittäin iloinen siitä, että poikamme sai viettää kaksi vuotta norjalaisessa päiväkodissa. Villi poika sai purkaa energiaansa ilman, että häntä kohdeltiin ongelmana, pikemminkin resurssina. Tämä oli äärimmäisen tärkeää hänen itsetunnolleen. Hatar norrmän barn? Det är många som undrat om den nordiska välfärdsstaten finns till för att vi bryr oss om våra närmaste, eller för att vi ska slippa bry oss om dem personligen. Redan 1946 undrade journalisten Sanfrid Neander-Nilsson om svenskarna hatar barn. När man läser den nordiska välfärdsstatens främsta klassiker Kris i befolkningsfrågan? (1935) av Alva och Gunnar Myrdal pressar sig frågan på. Boken var skriven som ett inlägg i en diskussion om den sjunkande nativiteten en diskussion som ju är mycket aktuell idag. Men grundtanken verkade vara att folk skulle skaffa flera barn bara man slapp ha hand om dem själva. Genom en offentligt arrangerad och bekostad barndagvård, skola, utbildning samt hälso- och sjukvård skulle staten befria föräldrarna från den tunga bördan som barnen innebar. Samtidigt var det inte fråga om att barnen var oviktiga. Tvärtom. Eftersom boken sist och slutligen handlade mera om folkets kvalitet än dess kvantitet var barnen i en mycket central position. Folkmaterialet skulle förbättras, inte bara genom utbildning och sjuk- och hälsovård, utan också genom tvångsomhändertaganden, samt eugenik och steriliseringar av olämpliga föräldrar. Barnen skulle inte behöva växa upp i undermåliga förhållanden. Staten skulle alltså också befria barnen från sina odugliga föräldrar. Men det finns skillnader mellan de olika nordiska länderna och jag tror att det går en tydlig gräns mellan öst- och västnorden. Då jag var nyinflyttad i Norge överraskades jag över att barnen inte hade lika central roll i offentligheten och politiken som i Finland. Barnen verkade vara mycket mera föräldrarnas än samhällets ansvar i Norge. Föräldrarådgivningen var t ex mycket mindre ambitiös och professionell än i Finland den hade liksom mera karaktär av rådgivning än övervakning. Inga undersökningar eller åtgärder gjordes utan föräldrarnas samtycke. Då min son föll ner från ett träd och fick ett stort sår i benet ringde dom från dagiset och bad mig komma dit för att vurdere om vi borde åka till läkare. Också frånvaron av offentliga pedagogiska ambitioner överraskade mig. Barn snaskade godis i TVns barnprogram; tjejerna skulle intressera sig för prinsessor och hästar, medan pojkarna skulle ägna sig åt fotboll och bilar. Så småningom förstod jag att norrmän inte bryr sig mindre om sina barn än vi finländare, utan att deras syn på barnuppfostran är en annan. Barnen ska få vara barn utan att de hela tiden ska begränsas av de vuxnas övervakning, regler och system. Så i efterhand är jag mycket glad för att vår son fick sina två år i norskt dagis. Den vilda killen fick ge utlopp för sin energi utan att betraktas som ett problem, snarare som en resurs. Detta var otroligt viktigt för hans självkänsla. 10

11 YLI JÄSENTÄ POHJOISMAISSA TULE MUKAAN! o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI. Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI, sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa Effective Business Reach with Nordicum Magazine Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Syntymävuosi Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin o kulttuuritoiminta o koulutoiminta o elinkeinoelämän toiminta o matkat o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb o muu, mikä? o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Päiväys ja allekirjoitus & ÖVER MEDLEMMAR I NORDEN KOM MED! o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN, genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj. Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information Namn Adress Postnummer och -anstalt E-post Födelseår Jag är intresserad av Pohjola-Nordens o kulturaktiviteter o skolverksamhet o verksamhet inom näringslivet o resor o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb o annat, vad? o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående. Datum och underskrift LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA 11

12 Taita ja niittaa tästä Föreningar NORDEN Yhdistykset Pohjola-Norden maksaa postimaksun Pohjola-Norden betalar portot Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus Helsinki Foreningene Nordens Forbund Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE Malmö puh./tfn +46 (0) faksi/fax +46 (0) fnf@norden.se, Föreningen Norden, Sverige Box SE Stockholm Hantverkargatan 29, 1 tr Stockholm Tel +46 (0) Fax +46 (0) foreningen@norden.se Foreningen Norden, Danmark Malmøgade 3, DK-2100 København Ø puh./tfn faksi/fax landskontoret@foreningen-norden.dk Foreningen Norden, Norge Abbediengen hovedgård Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo puh./tfn faksi/fax foreningen@norden.no, Föreningen Norden på Åland Hamngatan 4 puh./tfn +358 (0) faksi/fax +358 (0) norden@aland.net, Norrøna Felagid i Føroyum J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn puh./tfn faksi/fax , hogni@kringvarp.fo Norræna Felagid, Island Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik puh./tfn faksi/fax norden@norden.is, Föreningen Norden på Grønland N.A.P.A, Skibshavnsvej 21, Postboks 770, GL-3900 Nuuk Eesti Põhjala Ühing Lai 29,EE Tallinn puh./tfn faksi/fax info@norden.ee, Biedriba Norden Latvija BOX 217, LV-1024 Riga puh./tfn pj./ordf: elsberga@hotmail.com 12 & Föreningen Norden i Litauen Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius puh./tfn:

13 Huonomaineiset De berygtede Islannista viime kuukausina kaikkialle maailmaan levinneet uutiset eivät ole olleet omiaan parantamaan islantilaisten mainetta. Ensin oli talouskriisi, mutta luonnonvoimien astuttua kuvaan maan maine huononi lähes samalle tasolle kuin entisaikoina, jolloin Keski-Euroopassa uskottiin, että Islannista oli käynti itse helvettiin. Tarkoitan tietenkin maan etelärannikolla tapahtunutta tulivuorenpurkausta, josta taivaankannelle tuprunnut tuhka pysäytti lentoliikenteen päiväkausiksi ja jätti matkustajat jumiin Atlantin molemmin puolin ja aiheutti lentoyhtiöille miljardien tappiot. Islannissa on useita toimivia tulivuoria, ja historiamme pursuaa kertomuksia siitä, miten kansamme on selviytynyt näiden luonnonvoimien kanssa, jotka ovat aiheuttaneet suurta vahinkoa karjalle, lampaille ja kasvustolle sekä ihmishenkien menetyksiä. Viime vuosien purkaukset eivät ole olleet kovin voimakkaita. Ainoastaan matkailijapurkauksista on ollut puhetta, sillä Heklan pienet tupruttelut ovat houkutelleet maahan lukuisia ulkomaisia matkailijoita. Tällainen tilanne oli myös keväällä. Kaukana asutuksesta Fimmvörðuhálsin rinteillä avautui kraatteri, joka syöksi ulos laavavirran. Samalla kun Fimmvörðuhálsin purkaus hiipui, alkoi Eyjafjallajökull, joka sijaitsee kukoistavan asumuksen lähellä, liikehtiä. Eyjafjallajökull on kaunis jäätikkö, jolla tuli sai aikaan vesivirtoja ja tuhkasadetta. Joet ja purot kasvoivat niin mahtaviksi, että tiet ja kasvillisuus peittyivät, mutta pahiten tuhkasade kuitenkin vaikutti läheisiin maatiloihin ja alueisiin. Aluksi tuhka levisi erityisesti Skandinaviaan, Länsi- ja Keski-Eurooppaan sekä Venäjälle. Lentokentät olivat varmuuden vuoksi suljettuina useita päiviä. Ironista kyllä, Islannin lentokentät olivat ainoita, jotka olivat auki Pohjois-Euroopassa. Myöhemmin tuhkapilven vaikutusalue ulottui länteen Pohjois-Atlantille ja laski huomattavasti USA:n lentojen matkustajamääriä, kun taas Islannin lentovalvonta-alueella oli ennätysmäinen liikenne. Me islantilaiset saimme kylmäkiskoisia reaktioita, aivan kuin olisimme käynnistäneet purkauksen suututtuamme talouskriisistä. Lentoliikenne palautui ennalleen joidenkin viikkojen kuluessa, kraatteri rauhoittui ja vastoin kaikkia ennustuksia vilja ja muut kasvit puskevat esiin alueella, joka keväällä oli mudan ja tuhkan peitossa. Ja toivottavasti islantilaisten maine on palautunut. Nyheder fra Island der i de sidste måneder har spredt sig over hele verden har ikke været med til at forskønne islændingenes rygte. Først var det finanskrisen, men siden spillede naturkræfterne med og Island blev berygtet næsten som før i tiden da man i Mellemeuropa troede at der i Island fandtes indgangen til selve helvede. Her hentyder jeg til vulkanudbruddet der startede på landets sydkyst og dryssede aske over himmelhvælvingen med de følger at alle flyveplaner blev forstyrrede i dagevis, passagererne strandede på begge sider af Atlanterhavet og flyselskaberne tabte milliarder. Der findes mange aktive vulkaner i Island og vores historie har omfattende beretninger om hvordan det islandske folk har levet med disse naturkræfter der altid forårsagede beskadigelse af kvæg og får og vegetation og et stort tab af menneskeliv før i tiden. I de sidste år har de fleste udbrud ikke været ret kraftige, der har endda været tale om turist-udbrud fordi de små opkast fra vulkanen Hekla har tiltrukket et stort antal udenlandske turister. Sådan begyndte det også sidste forår. Samtidig med at vulkanudbruddet på Fimmvörðuháls stilnede af begyndte Eyjafjallajökull der rager over en blomstrende bebyggelse at røre på sig. Eyjafjallajökull er en smuk gletsjer hvorfra der før er opstået ild sammen med vandflod og nedbør af aske. Elve og bække voksede kolosalt sådan at vejbyggeri og vegetation blev slemt ødelagt, men værst var dog askeregnen over de nærliggende gårde og områder. I begyndelsen spredte asken sig især over Skandinavien, Vest- og Mellemeuropa helt til Rusland og for sikkerheds skyld var lufthavnene der lukkede i dagevis. Ironisk nok var de islandske lufthavne en overgang de eneste i Nordeuropa der var åbne. Senere flyttede påvirkningens rækkevidde sig vestpå til Nordatlanten og forårsagede stor nedgang i antal passagerer på flyruten til og fra USA, mens der var rekordtrafik i det islandske flykontrolområde. Vi islændinge fik kølige reaktioner som om vi havde sat udbruddet i gang på grund af al den forargelse over finanskrisen. HÄR ÄR TÄÄLLÄ Gudrún Egilsson Journalist Toimittaja Flytransport kom i orden igen i løbet af nogle uger, vulkankrateret faldt til ro nu i julimåned og stik modsat alle forudsigter så skyder korn og anden vegetation op i områder der i foråret var dækkede med ler og aske. Og forhåbentlig har islændingene genvundet deres ry. REYKJAVIK Johannes Jansson/norden.org 13

14 Vastustamaton yhdistelmä suolaista ja makeaa. Suolaisia, kullanruskeiksi paahdettuja cashew - pähkinöitä ja aitoa Fazerin Sinistä maitosuklaata. 14

15 Vi strandsoneverstinger Rantaviivapahikset Hyi, hävetkäämme! Olemmehan me Norjassa ja Suomessa kauheita pahiksia. Tänä kesänä Norjassa on keskusteltu vilkkaasti talojen ja mökkien rakentamisesta rannoille. Tässä yhteydessä paljastui, että Norja on Euroopan rantaviivapahis yhdessä Suomen kanssa. Ja jotkin Norjan kunnista, usein oikeiston johtamia, ovat pahempia kuin toiset. Periaatteessa on kiellettyä rakentaa alle 100 metrin päähän rantaviivasta, mutta vuonna 2009 kiellosta myönnettiin 900 poikkeuslupaa. Tämän vuoksi vasemmistososialistinen ympäristöministeri Erik Solheim varoittaa, että kuntien itsehallinto tällä alueella on vaarassa. Hän uhkaa evätä oikeuden poikkeuslupien myöntämiseen erityisesti länsinorjalaisilta Osin ja Fjellin rannikkokunnilta. Ne ovat osoittautuneet pahiksista pahimmiksi. Usein on kysymys rantojen suojelun ja elinkeinoelämän kehityksen vastakkainasettelusta. Työpaikkoja luoville rakennuksille on helpompi saada lupa kuin asuin- ja lomarakennuksille. Suositussa saaristokunnassa Oslonvuonossa tästä on jo monen vuoden ajan ollut seurauksena merkillinen käytäntö: Sellaisten liikerakennusten rakentamiseen, joissa on asunto vahtimestarille, on myönnetty Fy, skamme oss! For vi er visst noen forferdelige värstingar, vi i Norge og Finland. I Norge hadde vi i sommer en heftig mediedebatt om bygging av hus og hytter langs kysten, og det var der det kom frem at Norge er Europas strandsoneversting sammen med Finland. Og noen norske kommuner, ofte de som er styrt av høyrepartiene, er verre enn andre. Det er i prinsippet forbudt å bygge nærmere enn 100 meter fra vannet, men det ble i 2009 gitt 900 dispensasjoner fra forbudet. Derfor varsler den venstresosialistiske miljøminister Erik Solheim at det kommunale selvstyre på dette felt må vike. Han truer spesielt med å frata de vestnorske kystkommunene Os og Fjell retten til å innvilge dispensasjoner. De har vist seg å være det aller verste verstinger. Ellers er det ofte et spørsmål om strandsonevern versus næringsutvikling. Det er lettere å få tillatelse til bygninger som genererer arbeidsplasser enn til bolig- og feriehus. I en populær øykommune i Oslofjorden har det i mange år versert en pussig sak: Der ble det tillatt å bygge næringsbyginger med vaktmesterleilighet, og i disse leilighetene bor eierne selv. Husene, som ligger på stranden, ser slett ikke ut som industribygg men heller som Beverly Hills-palasser, og brukes på samme måte. Vaktmesterleilighetene med tilhørende representasjonslokaler, søyleganger og svømmebassenger omsettes for opptil 5 millioner Euro. Carl I. Hagen, mangeårig leder for det høyrepopulistiske Fremskrittspartiet, bodde der en periode men flyttet tilbake til Oslo da oppmerksomheten om vaktmesterleilighetene ble for stor. Utvikling av turisme er også noe som kan gjøre det lettere å få byggetillatelse i strandsonen. Folk kjøper eksklusive leiligheter på stranden, og leier dem ut til spa-hoteller en så stor del av året at det kan kalles næringsvirksomhet. I det hele tatt - oppfinnsomheten er stor. Men bygging av rene privathytter kan ikke defineres som turisme. En ordfører, som også er grunneier, fikk ja fra sine lokale medpolitikere til å legge ut 96 hyttetomer. Det har Miljøverndepartementet stoppet. De godtok her ikke turisme -argumentet. Men det er likevel ikke full enighet om at verstingene er så ille. Ordføreren i foran ne- vnte Fjell kommune sier at det der er vanskelig å finne byggetomter utenfor strandsonen. Det er en kommune med enormt lang strandlinje, avlange øyer, skjær og holmer. Det fins også mennesker som mener at hus visuelt kan berike et område. Tidligere TV-2-sjef Kåre Valebrokk skrev en debattartikkel i Aftenposten om hvordan klynger med gamle, hvite trehus nettopp er hva som har skapt Norges kanskje aller vakreste kystled, Blindleia på Sørlandet. HÄR ÄR TÄÄLLÄ Einar Aaraas Politisk redaktör Poliittinen toimittaja lupia, mutta näissä rakennuksissa asuvatkin niiden omistajat. Nämä talot, joka sijaitsevat rannalla, eivät kyllä näytä teollisuusrakennuksilta, pikemminkin Beverly Hills -palatseilta, ja niitä myös käytetään sen mukaisesti. Vahtimestariasunnot edustustiloineen, pylväskäytävineen ja uima-altaineen arvioidaan 5 miljoonan euron arvoisiksi. Carl I. Hagen, monivuotinen oikeistopopulistisen edistyspuolueen johtaja, asui siellä jonkin aikaa mutta muutti takaisin Osloon, kun huomio vahtimestariasunnosta kasvoi liian suureksi. Myös matkailun edistäminen helpottaa rakennusluvan saamista rantaviivalle. Ihmiset ostavat ylellisiä asuntoja rannalta ja vuokraavat niitä kylpylähotelleille niin suureksi osaksi vuotta, että sitä voidaan kutsua elinkeinotoiminnaksi. Kaiken kaikkiaan kekseliäisyydellä ei tunnu olevan rajoja. Puhtaasti yksityisten mökkien rakentamista ei kuitenkaan voi määritellä matkailun edistämiseksi. Eräs puheenjohtaja, joka on myös maanomistaja, sai paikallisilta poliitikkokollegoiltaan luvan tuoda markkinoille 96 mökkitonttia. Tämän touhun ympäristöministeriö on kuitenkin pysäyttänyt. Perustelu matkailun edistämisestä ei mennyt läpi. Pahisten pahuudesta ei olla kuitenkaan yksimielisiä. Aiemmin mainitun Fjellin kunnan puheenjohtaja sanoo, että alueelta on vaikea löytää rakennustontteja rantaviivan ulkopuolelta. Kunnalla on suunnattoman pitkä rantaviiva, saaret ja luodot ovat muodoltaan pitkulaisia. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että talot voivat parantaa alueen maisemallista arvoa. Entinen TV2:n johtaja Kåre Valebrokk kirjoitti Aftenpostenissa, miten valkoisten puutalojen ryppäät on juuri se tekijä, joka on luonut Norjan ehkä kauneimman rannikkokaistaleen, Blindleian Sørlandetissa. OSLO Mikael Risedal/norden.org 15

16 Kansallispuisto keskellä Itämerta Gotska Sandön on mainio matkakohde historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle. G Gotska Sandön sijaitsee keskellä Itämerta, alle sadan kilometrin päässä kaakkoon Tukholman saaristosta, 140 kilometriä Viron Saarenmaasta ja 40 kilometriä Gotlannin pohjoiskärjestä. Ruotsin kansallispuistoihin kuuluva kolmionmuotoinen saari on pinta-alaltaan 35 neliökilometriä. Mannerjään muodostama harju alkoi kohota merestä viisi-kuusituhatta vuotta sitten. Nykyisellään saaren korkein kohta on 42 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren sisäosat kasvavat metsää. Kapeat rannat ovat hiekkaa tai mukulakiveä. Hyväkuntoinen ihminen kävelee saaren ympäri päivässä, mutta se ottaa voimille, ja mukaan on varattava kylliksi ruokaa ja vettä. Muinaisia metsästäjiä Vanhimmat saarelta löytyneet ihmisen jättämät jäljet ovat kivikaudelta. Silloin täällä käytiin todennäköisesti vain tilapäisesti kalastamassa ja pyydystämässä hylkeitä. Keskiajalla saarelle syntyi myös pysyvää asutusta. Vanhoista kirjoituksista ilmenee, että Gotska Sandön kuului Tanskalle ja siirtyi Ruotsin omistukseen Brömsebron rauhassa v Ruotsalainen kirjailija ja taidemaalari Albert Engström ihastui kauniiseen saareen 1920-luvun puolivälissä, jolloin hän kävi ja asuikin täällä useaan otteeseen. Hän kirjoitti täällä kokonaisen kirjan, nimeltään juuri Gotska Sandön. Kirjan alku on kuin rakkaudentunnustus: Astuin maihin ja koin saaren kuin sakramentin. En ole koskaan muualla työskennellyt niin tiiviisti kuin siellä. Kauneus, hiljaisuus, vakavuus ja ilo lumosivat minut heti. Kesytön meri ja metsä saivat ensin itkun nousemaan kurkkuuni, mutta minä päätin terästäytyä ja otin työkalut esiin. Tännehän oli tultu elämään ja tekemään työtä. Siveltimet ja kynät aseinani sukelsin paratiisiin yrittäen varoa tallomasta sammalia tai vahingoittamasta villiä kukkaa. Ensimmäiseksi aistin hiljaisuuden. Se tuntui vielä juhlallisemmalta kuin katedraalissa. Merirosvo vaani merenkulkijoita Gotska Sandönin ympärillä on vaarallisia särkkiä ja kareja, jotka ovat vuosisatojen kuluessa aiheuttaneet lukemattomia haaksirikkoja. Laivoja on ajautunut rantaan, ja hylynkappaleiden kerääminen oli pitkään saaren asukkaille tärkeä tulolisä luvun alussa saarella asunut Petter Gottberg tuli kuuluisaksi laivanryöstäjänä ja murhaajana. Kerrotaan, että hän pimei- 16

17 Majakan ympärille on kasvanut korkea metsä. Ainostaan valotorni kohoaa puiden latvojen yläpuolella. Fyrtornet ligger idag inbäddat i skog. Endast fyren höjer sig ovanför trädkronorna. Eteläpään mukulakivirannoilla on satojen vuosien aikana kerääntyneitä hylynkappaleita ja ajopuuta. Gotska Sandön består av skog omgiven av smala sandständer med glittrande vatten utanför. Vuorovene Nynäshamnista pystyy ajamaan hiekkarantaan asti. Matkustajat kulkevat liikuteltavia portaita pitkin. Turbåten som går från Nynäshamn, kan köra ända fram till sandstranden där man rullar fram en trappa för av- och påstigning. nä syysiltoina ratsasti ontuvalla konilla pitkin rantoja lyhty mukanaan erehdyttäen ulapalla liikkuvien laivojen miehistöjä luulemaan näkemäänsä laivalyhdyksi ja ajamaan lähemmäksi. Kun alus oli päässyt rantaan, Gottberg miehineen hyökkäsi, ampui miehistön ja ryösti hylyn. Eräs Gotska Sandönin pahimmista haaksirikoista tapahtui , jolloin venäläinen sotalaiva Wsadnick ajoi itäkoillisessa myrskyssä, sumussa ja tuulessa karille saaren itäisimmän kohdan Kyrkuddenin luona. Kyrkuddenin majakan henkilökunta pelasti suurimman osan miehistöä aluksesta lasketun ja rantaan kiinnitetyn touvin avulla. 120 miestä onnistuttiin pelastamaan kuljettamalla puosuntuolia touvia pitkin edestakaisin. Kaksikymmentä merimiestä kuitenkin kuoli rantautumisen yhteydessä. Heidät haudattiin venäläiselle hautausmaalle metsään lähelle rantaa. Eri puolilla Gotska Sandön -saarta on muistoja samanlaisista jännittävistä historiallisista tapahtumista. Kiinnostunutta turistia varten saaren luoteisosassa on retkeilymaja ja mökkikylä. Siellä on myös kotiseututalo ja pieni museo. Retkeilijöille saaresta on saatavissa yksityiskohtaiset kartat. Mutta jos haluaa vain ottaa rennosti ja paistatella päivää kilometrien pituisilla hiekkarannoilla, sekin käy. Teksti ja kuvat: L.G. Nilsson Lue lisää: Uudisrakentajat perustivat saaren eteläosaan maatilan v Gamla gården på öns södra del började byggas 1784 under nybyggartiden. 17

18 Sandvägarna i skogen är bekväma att ta sig fram på för vandrare. Metsätiet halkovat kapeiden hiekkarantojen reunustamaa saarta. Nationalpark mitt i Östersjön Gotska Sandön lockar med historia och natur. M Mitt i Östersjön, ungefär 90 kilometer sydost om Stockholms skärgård, 140 kilometer väst om Ösel i Estland och 40 kilometer norr om Gotlands nordspets ligger den svenska nationalparken Gotska Sandön. Det är en 35 kvadratkilometer stor, nästan triangelformad ö av sand och morän. En ås i Östersjön bildades av inlandsisen och tittade upp ur havet för mellan fem och sextusen år sedan. Efter ytterligare landhöjning sticker öns högsta punkt nu upp 42 meter över havet. Hela ön är täckt av skog och kusterna består av smala sandstränder eller klappersten. En vältränad person klarar att gå runt hela ön på en dag, men det frestar på krafterna och kräver att man har tillräckligt med mat och vatten med sig. Forna jägare Man har funnit spår av människor här ända från stenåldern, människor som troligen vistades här tillfälligt för att fiska och jaga säl. Under medeltiden fanns det folk här som var mer bofasta. Äldre skrifter visar att Gotska Sandön tillhörde Danmark och kom i svensk ägo genom freden i Brömsebro En som tidigt fick upp ögonen för Gotska Sandön och dess skönhet var den svenske författaren och konstnären Albert Engström. Han vistades här i flera perioder under 1920-talet, då han målade och skrev en hel bok som heter just Gotska Sandön. Boken inleds med följande kärleksfulla ord: Jag kom i land och begick ön som ett sakrament. Jag har aldrig arbetat så mycket som där och jag började genast, gripen av skönheten, tystnaden, allvaret, glädjen. Det vilda, det oberörda tog mig fången, havet och skogen tillsammans satte först en klump av gråt i min hals, men jag beslöt att bli karl för min hatt och plocka fram mina verktyg, ty här skulle levas, arbetas. Och beväpnad med penslar och pennor dök jag in i paradiset rädd att skada mossorna med mina fötter eller att tanklöst avliva en vildblomma. Tystnaden var mitt första intryck. Den var högtidligare än i en katedral. Runt Gotska Sandön finns många farliga rev och grund som orsakat otaliga förlisningar genom århundradena. Många fartyg har strandat vid ön och att bärga vrakgods var länge en viktig del av sandöbornas försörjning. Strandrivaren lockade sjörövare Petter Gottberg som levde på Gotska Sandön i början av 1800-talet fick rykte om sig att vara en grym strandplundrare och mördare. Det sägs att han under mörka höstkvällar red omkring på stränderna på en halt märr med en lykta för att få fartygen därute att tro att det var en båtlanterna de såg, och därvid locka dem närmare stranden. När fartyget drivit i land stod Gottberg och hans drängar där och sköt dem och plundrade sedan vraket. Många spännande sådana historiska minnesplatsen finns runt Gotska Sandöns stränder och i dess inre. För den inresserade turisten finns vandrarhem och stugby på öns nordvästra del. Här finns också hembygdsgård med ett litet museum. Detaljerade kartor är till god hjälp när man vandrar omkring på ön. Men man kan också ta det lugnt om man vill och bara tillbringa dagarna i solen på de vackra milslånga badstränderna. Text och foto: L-G Nilsson Läs mer om Gotska Sandön på 18

19 Koti kuten haluat Hem efter behag SATO LaatuKoti Tähtiluokiteltuja vuokra-asuntoja SATO KvalitetsHem Stjärnklassificerade hyrebostäder SATO PlusKoti Laadukkaita omistusasuntoja SATO PlusHem Högklassiga ägarbostäder SATO SenioriKoti Hyviä asuntoja ja palveluita SATO SeniorHem Goda bostäder med tjänster sato.fi

20 Suomalainen Niilas Holmberg nimettiin festivaalien Nuoreksi artistiksi. Kaukaisin vieras oli Malilta saapunut Tinariwen-yhtye. Festivaaleista värikkäin Riddu Riddu on omaperäinen musiikki- ja kulttuurifestivaali Pohjois-Norjassa. Se houkuttelee vieraita ympäri maailman ja näyttää alkuperäiskansojen monet kasvot. Mari Boine joikasi sansibarilaisten rumpujen tahtiin. Öinen aurinko saa lumen kimaltamaan vuonoja reunustavilla rinteillä. Sateenkaari heijastuu miltei yleisön joukkoon. Luonnonilmiöiden luomassa maagisessa tunnelmassa sansibarilaiset rumpurytmit säestävät Mari Boinen vivahteikasta joikaamista. Värikkäisiin saamelaisasuihin pukeutuneet nuoret laulavat artistin mukana. Viereisellä leirintäalueella laavujen, kotien ja telttojen lomassa perustetaan spontaanisti pieniä rumpuryhmiä ja nuotiopiirejä. Riddu Riđđu on Kåfjordin kunnassa sijaitsevan pienen Manndalenin kylän voimallinen kulttuuriteko. Vahvistaa identitettiä Riddu Riđđu -festivaali luotiin 1990-luvun alussa vahvistamaan merisaamelaisten kulttuurista perintöä. Nuoret saamelaisaktivistit alle tuhannen asukkaan Manndalenin kyläissä halusivat, että etenkin saamelaisnuoret oppisivat tuntemaan ylpeyttä juuristaan. Suurin osa kylän asukkaista on saamelaista alkuperää, mutta saamelaiskulttuuri oli jäänyt valtakulttuurin jalkoihin. Kukaan ei aluksi osannut arvata, kuinka suuren suosion merisaamelaisten omina kulttuuripäivinä alkanut festivaali tulisi vuosien saatossa saavuttamaan. Mukaan alettiin kutsua myös muiden alkuperäiskansojen artisteja, ja festivaaleilla on esiintynyt niin inuiitteja kuin Australian aboriginaalejakin. Monipuolinen ohjelmisto on houkutellut koko ajan enemmän yleisöä, ja väkeä tulee etenkin muista Pohjoismaista. Riddu Riđđusta on kasvanut yksi Euroopan täkeimmistä alkuperäiskansojen festivaaleista. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma on saanut Norjan valtion avustusta. Festivaali on hyvin tärkeä saamelaisnuorten identiteetille. Erityisesti ne nuoret, joilla on taiteellisia tavoitteita, saavat festivaalilla mahdollisuuden nousta suuremmille lavoille sekä tavata myös kokeneempia artisteja, kertoo Lene Hansen, joka oli perustamassa festivaalia ja toimi sen johtajana 15 vuoden ajan. Paljon näkemistä ja kokemista Viime heinäkuussa festivaali järjestettiin jo yhdeksännentoista kerran. Ohjelmisto sisälsi edellisten vuosien tapaan musiikin lisäksi elokuvia, kirjallisuutta, lasten- ja nuortenkulttuuria, taidenäyttelyjä, kursseja ja seminaareja. Viisipäiväisillä festivaaleilla esiintyi myös suomalaisia taiteilijoita, kuten saamelaisartisti Wimme Saari ja festivaalien nuoreksi artistiksi nimetty Niilas Holmberg. Kaukaisimpia artistivieraita olivat tällä kertaa malilainen Tinariwen-yhtye sekä mongolialainen laulaja Urna. Entäs sitten hupaisalta kuulostava nimi Riddu Riđđu, mistä se on peräisin? Riddu on saamea ja tarkoittaa pientä myrskyä rannikolla. Festivaalin jäjestäjät valitsivat nimen, koska toivoivat tapahtuman saavan aikaan voimakasta liikehdintää. Näyttää siltä, että pienen myrskyn aallot saavuttavat yhä kaukaisempia rantoja. Maria Markus Kuvat: Riddu Riddu Lisätietoja: 20