POHJOLA-NORDEN. Gotska Sandön lockar med historia och natur

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLA-NORDEN. Gotska Sandön lockar med historia och natur"

Transkriptio

1 POHJOLA-NORDEN -LEHTI / TIDNINGEN 3/ Gotska Sandön lockar med historia och natur Norrmän och barnuppfostran Gotska Sandön on luonnon ja historian aarreaitta Riddu Riddu tuo alkuperäiskansat estradille Satumainen Islanti 1

2 Oavsett plats Oavsett roll U n i f i e d c O m m U n i c at i O n S är vägen framåt för organisationer som vill samverka effektivare och ha enklare tillgång till information och kompetens.enligt analysföretaget IDC är Telia en ledare i Sverige inom uc. Rapporten* lyfter bland annat fram Telias affärs-fokus i uc-lösningarna. Steget till bättre affärer tas alltid med Telia. * IDC : Sweden IP and UC (IDC #SE540910R9, May 2009)

3 Oavsett redskap 3

4 PÄÄKIRJOITUS & LEDARE Ystäväkuntatyö kunniaan Kesä on vuosikymmenien ajan ollut pohjoismaisen ystäväkuntatyön parasta aikaa. Tänä vuonna ne suomalaiset kunnat ja paikallisyhdistykset, jotka ovat isännöineet ja emännöineet ystäväkuntakokouksia ja -seminaareja, ovat voineet tarjoilla vierailleen parasta mahdollista suomalaista suvea. Vaikka pohjoismaisten ystäväkuntasuhteiden lasketaan alkaneen vuodesta 1939, on selvää, että toiminta laajemmassa mielessä alkoi Ruotsin suurimpien kuntien päätöksestä avustaa Suomen suurimpia kuntia kummikuntayhteistyön puitteissa talvisodan aikana ja sen jälkeen. Tästä toiminnasta, joka siis alkoi 70 vuotta sitten, on edelleen nähtävissä Ruotsi-taloja Suomen eri kaupungeissa. Viime vuosina on välillä kuultu ikäviä uutisia ystäväkuntayhteistyön saralta: joissakin kunnissa rahat ovat tiukassa, joissakin into on kateissa, joissakin kuntaliitokset sotkevat kuvioita, ja joissakin suunnataan katseet kauas Etelä-Eurooppaan tai kehitysmaihin. On siis myönnettävä, että yhteistyö joidenkin paikkakuntien osalta on Vänortsarbetet till heders Larserik Häggman Päätoimittaja / Chefredaktör kangistunut tai saanut sosiaaliturismiin viittaavia piirteitä, mutta laajan toiminnan ja suurten ihmismäärien ollessa kyseessä kaikki ei voi olla virtaviivaista ja yhdensuuntaista. Mennyt kesä on kuitenkin taas kerran hyvinkin laajalla rintamalla todistanut, että pohjoismainen ystäväkuntayhteistyö elää, kehittyy ja voi hyvin monella paikkakunnalla. On myös ilolla pantava merkille, että monissa kunnissa on noudatettu Suomen Kuntaliiton ja Pohjola- Nordenin yhteisiä kehotuksia yhteistyön ja fokusoinnin suhteen. Näyttäisikin siltä, että siellä, missä todella yritetään oppia toinen toisilta, yhteistyö on saanut uutta puhtia. Johtaahan globaali kehitys selvästi haasteisiin, joihin vastaukset löytyvät nimenomaan pohjoismaisesta mallista ja Pohjoismaista. Pohjola-Nordenin puitteissa on tekeillä selvitys suomalaisten kuntien ja liiton paikallisyhdistysten ystäväkuntasuhteista. Se valmistunee syksyn aikana ja antanee hyvän pohjan, jolta jatkaa arvokasta työtä. Sommaren har under årtionden varit den bästa tiden för det nordiska vänortssamarbetet och i år har de finska kommuner och lokalföreningar som stått värdar och värdinnor för vänortsmöten och -seminarier kunnat bjuda sina gäster på bästa möjliga finska sommar. Trots att de nordiska vänortsförbindelserna anses ha inletts år 1939 är det utan tvivel klart att verksamheten i vidare mening inleddes då Sveriges största kommuner beslöt att inom ramen för fadderortsverksamheten börja bistå Finlands största kommuner under och efter vinterkriget. Resultat av denna verksamhet som alltså inleddes för sjuttio år sedan kan vi fortfarande se i form av Sverigehus i olika städer i Finland. Under senare år har det emellanåts hörts tråkiga nyheter från vänortsverksamheten; på en del håll är det brist på pengar, på en del håll har ivern gått förlorad, på en del håll har kommunsammanslagningar stört ritningarna och på en del håll riktas blickarna långt bort mot Sydeuropa eller u-länderna. Vi måste medge att samarbetet för en del orters del emellanåt har stelnat eller fått drag av social turism, men då det handlar om en omfattande verksamhet och stora grupper människor kan allt inte vara strömlinjeformat och ensriktat. Den gångna sommaren har emellertid än en gång på bred front bevisat, att det nordiska vänortssamarbetet lever, utvecklas och mår väl på många orter. Det finns också skäl att med glädje lägga märke till att man i många kommuner följts Finlands kommunförbunds och Pohjola-Nordens gemensamma uppmaningar när det gäller samarbetet och fokuseringen. Det ser också ut som om verksamheten, där man verkligen söker lära av varandra har fått ny fart. Den globala utvecklingen leder ju klart till utmaningar där svaren från den nordiska modellen står att finna uttryckligen i Norden. Inom ramen för Pohjola-Norden pågår som bäst en utredning av kommunernas och lokalföreningarnas vänortsrelationer. Den väntas bli klar under hösten och väntas ge en god bas för fortsatt värdefullt arbete. s i s ä l l y s i n n e h å l l 4

5 4 Pääkirjoitus / Ledare 6 Ajankohtaista / Aktuellt 10 Teemakolumni / Temakolumn: Vihaavatko norjalaiset lapsia? / Hatar norrmän barn? 13 Täällä / Här är Reykjavik 15 Täällä / Här är Oslo 16 Gotska Sandön kansallispuisto keskellä Itämerta / Gotska Sandön nationalpark mitt i Östersjön 20 Kalevalaa saagojen avulla 23 Täällä / Här är Köpenhamn AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN Päätoimittaja / Chefredaktör Larserik Häggman Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Anna Leino Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A Helsinki / Helsingfors puh. / tfn faksi / fax LG Nilsson h3pohjola-norden Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn faksi / fax Gotska Sandön on tarjonnut ihmisille asuinpaikan jo kivikaudella. / På Gotska Sandön har man funnit spår av människor från stenåldern. s.16 Eveliina Kortesoja Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Tomi Westerholm Unionimedia Paino / Tryckeri Forssan kirjapaino Oy 2010 Painos / Upplaga kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar Islantilainen lastenkirjallisuus: kääpiöitä, keijuja ja huumoria Nordhumla 27 Täällä /Här är Stockholm 4/10 DL , ilmestyy / utkommer Hinta 20 e / vuosikerta Pris 20 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild Arctic-Images / Ragnar Th. Sigurðsson 28 Luokkaretki satujen saarelle 40 Tulossa / På kommande 48 Verkkopuoti / Nätboden Islannin luonto uuvutti espoolaisnuoret. s.28 5

6 Ajankohtaista & aktuellt Futureimagebank Pohjoismaisten elokuvien ilmaisnäytökset Hanasaaressa Nordiska filmer gratis på Hanaholmen Daniél Espinosa: Snabba Cash/Rahalla saa (2010) Josef Fares: Farsan/Faija (2010) Johan Jonasson: Behandlingen (2009) Lukas Moodysson: Mammoth/Mammutti (2009) Näytökset alkavat klo /visningarna börjar kl Elokuvia Kuopiossa Kuopion Vilimit avaa ovet pohjoismaisen elokuvan maailmaan Pohjoisten Tähtien Huoneissa. Pohjoista Valoa -projektin tavoitteena on tuoda esille ja kasvattaa merkittävästi pohjoismaisen elokuvan mielenkiintoa ja tuntemusta suuren yleisön keskuudessa. Festivaali haastaa elokuvakatsojia ja -tekijöitä keskustelemaan myös elokuvanteon prosesseista, elokuva- ja kulttuuriteollisuuden lainalaisuuksista, sekä elokuvien kulttuurisesta ja historiallisesta asemasta ja arvosta. Elokuvaohjelmisto on laajasti pohjoismainen, ja laajimmin esille pääsee tänä vuonna Norja. Elokuvaohjelmiston lisäksi tarjolla on paneelikeskusteluja ja taiteilijatapaamisia. Lasten ja nuorten ohjelmistoa on jälleen myös mukana runsaasti. Esityksiä järjestetään eri puolilla Kuopiota. Vuonna 2010 festivaalin uutena merkittävänä taloudellisena tukijana on Pohjoismainen kulttuurirahasto. Ehrensvärdillä juhlavuosi Tänä vuonna vietetään sotamarsalkka ja kreivi Augustin Ehrensvärdin ( ) juhlavuotta, sillä hänen syntymästään on kulunut 300 vuotta. Ehrensvärd on perustanut muun muassa Viaporin linnoituksen, yhden suurimmista merilinnoituksista, joka tunnetaan myös nimellä Suomenlinna. Suomenlinnan sisarlinnoitus Svartholma sijaitsee Loviisanlahden suulla. Loviisassa sijaitsee myös Ehrensvärdin suunnittelema maalinnoitus. Alkusyksyllä järjestetään Ehrensvärdiin liittyviä seminaareja, retkiä ja muuta ohjelmaa sekä Helsingissä että Loviisassa. Ohjelma löytyy Suomenlinnan Ehrensvärdseuran verkkosivuilta: 6

7 Ajankohtaista & aktuellt Kirjastoviikolla maaginen teema Pohjoismaisen kirjastoviikon vuoden teema Maaginen Pohjola käsittelee pohjoismaista fantasiakirjallisuutta, kauhua ja maagista realismia. Vuoden ääneenlukutekstien toista ääripäätä edustaa tuhatvuotinen Edda-runo ja toista nykykirjallisuus. Lapsille ja nuorille tarjolla on maailmankuulua tanskalaista fantasiakirjallisuutta ja moderni islantilainen saaga. John Ajvide Lindqvist (Ruotsi), Lene Kaaberbøl (Tanska) ja Andri Snær Magnason (Islanti) on valittu tämän vuoden Iltahämärässäääneenlukutapahtuman pohjoismaisiksi kirjailijoiksi. Iltahämärässä-tapahtuma järjestetään kerran kirjastoviikon yhteydessä. Tapahtuma on maailman suurimpia ääneenlukutilaisuuksia. John Ajvide Lindqvistin kauhuromaani Ystävät hämärän jälkeen on julkaistu 30 maassa, Lene Kaaberbølin Näkijän tytär on fantasiafanien suuressa suosiossa kautta maailman, erityisesti Japanissa. Andri Snær Magnasonin Tarina sinisestä planeetasta on käännetty 12 kielelle. Vuoden neljäs teksti on runollisen Eddan Näkijättären ennustus. Pohjoismaisen kirjastoviikon ja Iltahämärässä-ääneenlukuhetken järjestävät Nordenyhdistysten liitto ja Pohjola-Norden Pohjoismaisen ministerineuvoston, Kulturrådetin sekä Norsk Kulturrådin tuella. Osoitteesta löytyy lisätietoja, kuvia ja juliste sekä muuta aineistoa. Suomi: Martin Paulig, Pohjola-Norden. E-post: Tre författarstjärnor i årets högläsning Temat för Nordiska Biblioteksveckan i år heter Det magiska Norden och fokuserar på nordisk fantasy, skräck och magisk realism. En tusenårig text från Eddan kontrasteras mot en nutida. Och för barn och unga handlar det om världsberömd dansk fantasy och modern isländsk saga. John Ajvide Lindqvist, Lene Kaaberbøl (Danmark) och Andri Snær Magnason (Island) är de tre nordiska författare som valts ut för årets Kura skymning-uppläsningar som hålls för 14:e året i rad inom ramen för Nordiska Biblioteksveckan den 8-14 november. Kura skymning arrangeras av Föreningen Norden och är Nordens och ett av världens största högläsningsevenemang. I läsningarna förra året deltog samtidigt drygt 2000 institutioner i åtta länder i Norden och Baltikum; från Island i nordväst till Litauen i sydost. Gemensamt för årets utvalda författare och verk är att de alla är internationellt uppmärksammade bästsäljare och filmatiserade. John Ajvide Lindqvists skräckroman Låt den rätte komma in är utgiven i 30 länder, Lene Kaaberbøls Skämmerskans dotter är kult bland fantasyfantaster världen över, bl.a. i Japan. Andri Snær Magnasons Berättelsen om den blå planeten är översatt till tolv språk. Den fjärde utvalda högläsningstexten är dikten Valans spådom ur den poetiska Eddan. Nordiska Biblioteksveckan och Kura Skymning leds av Föreningarna Nordens Förbund (FNF) och Föreningen Norden med stöd från Nordiska Ministerrådet, Kulturrådet samt Norsk Kulturråd. På finns affischmotivet, mer information, bilder och material. Haloo Pohjolalle työntekijä myös Ahvenanmaalle Pohjoismaiden ministerineuvoston Haloo Pohjola -neuvontapalvelu saa uuden työntekijän, joka sijoittuu Ahvenanmaalle, Maarianhaminan työ- ja elinkeinotoimistoon. Toimisto avataan 1. tammikuuta Haloo Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston tietopalvelu, jonka tavoitteena on helpottaa yksityishenkilöiden ja yritysten liikkuvuutta Pohjoismaissa. Tavoitteeseen pyritään tarjoamalla tietoa ja helpottamalla siten päätöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi muuttamiseen, työskentelyyn, opiskeluun ja yrityksen perustamiseen. Hallå Norden får en anställd också på Åland Nordiska Ministerrådets Hallå Norden -informationstjänst får en ny anställd, som placeras i Mariehamns arbets- och näringsbyrå på Åland. Kontoret öppnas den 1. januari Hallå Norden är Nordiska Ministerrådets informationstjänst. Syftet är att underlätta privatpersoners och företags mobilitet i Norden. Detta sker genom att ge information och därmed underlätta deras beslut om bland annat flyttning, arbete, studier och etablering av företag. 7

8 Ajankohtaista & aktuellt Pohjoismaisia kulttuuritapahtumia Amos Andersonin taidemuseossa, Helsingissä on esillä Icelandic Love Corporationin näyttely Tight, jossa pääsevät esille niin installaatiot, veistokset kuin valokuvatkin. Aiheina ovat ristiriidat, ironia ja huumori. Saamelaismuseo Siidassa, Inarissa järjestetään Esko Sirjolan Jäämeren ääreltä -näyttely Valokuvanäyttely esitte- lee maan ja meren elämää Norjan Varanginvuonon ja Syltefjordin rannoilta. Näyttely on myös kunnianosoitus diafilmille ja järjestelmäkameroille. Ivalolainen biologian opettaja Esko Sirjola on retkeillyt Ruijassa 1970-luvun alusta alkaen. Luontokuvaus on ollut Sirjolalle rakas harrastus, mutta tukenut myös hänen opetustyötään. Järjestäjänä toimii Metsähallitus/Luontokeskus. Axel Hellsteniuksen näytelmä Elling on Kajaanin kaupunginteatterin ensi-illassa Elling on sympaattinen kahden aikuisen miehen kasvutarina, lämminhenkinen kertomus laitoshoidossa yhteen hitsautuneiden ystävysten tutustumisesta maailmaan, jossa he eivät ole koskaan oikein osanneet elää. Espoon Hanasaaressa on näytteillä tanskalais-norjalaisen taiteilijan Karen Bit Vejlen Sakset siveltimenä näyttely Näyttely on esillä myös Käsi- ja taideteollisuuskeskuksessa Verkarannassa, Tampereella Yli 35 vuoden kuluessa Bitin paperileikkeet ovat kehittyneet pienistä lumikristalleista suuriksi, hyvin monimutkaisiksi taideteoksiksi. Hän on kehittänyt oman persoonallisen tekniikkansa ja tyylinsä tämän harvinaisen taiteenlajin edustajana ja on nykyään eräs harvoista eurooppalaisista paperinleikkaajista, jonka työt ovat teknisesti ja taiteellisesti korkeatasoisia. Näyttelyssä on myös paperinleikkuutyöpajat aikuisille ja lapsille. Lisätietoja taiteilijasta Peter Höegin Rajatapaukset -näytelmä Kajaanin kaupunginteatterissa Rajatapaukset on koulumaailmaan sijoittuva koskettava selviytymiskertomus. Päähenkilö Peter on orpo ja joutuu sijoitetuksi Biehlin erikoiskouluun. Siellä hän joutuu ystäviensä kanssa osallistumaan tietämättään uudenlaiseen koulujärjestelmäkokeiluun, joka perustuu oppilaiden ajan kontrolloimiseen ja henkiseen nöyryytykseen. Peter ystävineen käy taisteluun systeemiä vastaan. Rajatapaukset kirjoittanut tanskalainen kirjailija Peter Höeg on itse orpo ja kasvanut lastenkodissa, ja siksi teksti on hyvin omakohtaista. Siidassa järjestetään myös Camera Borealis, Pohjoisen luontokuvauksen tapahtuma. Teemana on luonnon monimuotoisuus. 8

9 Ajankohtaista & aktuellt Seminaarikilpailun voittajat Kevään elinkeinoelämäseminaarissa arvontalipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin neljä palkintoa. Voittajat ovat: Liisa Wallenius Helsingistä Kahden päivän matka kahdelle Tallinnaan Eckerö Linella. Majoitus SAS-hotellissa. / Två dagars resa för två till Tallinn med Eckerö Line. Inkvartering på SAS-hotellet. Egil Mattsson Helsingistä Kahden hengen risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki / Två personers kryssning Helsingfors-Stockholm-Helsingfors Tarja Lang Espoosta 1 lahjakortti kahdelle Ruotsalaiseen Teatteriin / 1 presentkort för två till Svenska Teatern S-C Schauman Lahdesta 1 vuosikortti Forever Fitness Clubiin tai 1 lahjakortti kahdelle Suomen Kansallisoopperaan / 1 årskort till Forever Fitness Club eller 1 presentkort för två till Finlands Nationalopera Opiskelijaliikkuvuuden tilastoja Pohjoismaissa Viime vuonna Suomesta lähti 522 korkeakouluopiskelijaa Ruotsiin, joka on neljänneksi suosituin opiskelijavaihdon kohdemaa. Tanska pitelee sijaa 16, sillä vaihtokohteekseen sen valitsi 173 opiskelijaa. Ammatillista tutkintoa suorittavista opiskelijoista Ruotsiin vaihtoon lähti 988, mikä nostaa maan toiseksi suosituimmaksi kohteeksi. Norjaan suuntasi 337 ja Tanskaan 96 opiskelijaa. Opettajavierailuiden kymmenen suosituimman kohdemaan joukkoon pääsi Pohjoismaista ainoastaan Ruotsi, jonne lähti 123 henkilöä. Lisäksi Ruotsiin lähti 233 ammattikorkeakoulun opettajaa ja tutkijaa. Nordplus-ohjelman kautta vaihtoon lähti viime vuonna 483 yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijaa, joka on n. 5 prosenttia vaihto-opiskelemaan lähtijöistä. Suomeen Nordplus-ohjelman kautta tuli 119 korkeakouluopiskelijaa. Lisää tilastotietoja sekä www. csc.fi/kota Terveet pohjoismaiset meret Pohjoismaita ympäröivillä merillä on suuria ympäristöongelmia. Niistä vakavimpia ovat rehevöityminen, ylikalastus ja ympäristömyrkyt. Itämeren suurin ongelma on ravinnekuormitus kun taas Pohjolan läntisiä ja arktisia merialueita uhkaavat erityisesti öljypäästöt ja hitaasti hajoavat myrkyt, jotka voivat kulkeutua kauaskin syntysijoiltaan. Terveet pohjoismaiset meret -esite sisältää seitsemän kuvausta siitä, miten pohjoismaiset tutkijat yksissä tuumin ja yhdessä eurooppalaisten naapuriensa kanssa pyrkivät ratkaisemaan ihmisen toiminnan aikaansaamia ympäristöongelmia. Terveet pohjoismaiset meret sekä runsaasti muita Pohjoismaiden neuvoston ja pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisuja on saatavilla pohjoismaisilla kielillä, sekä englanniksi ja lähes 40 eri aihealueelta. Eri aihepiirejä ovat muun muassa sosiaali- ja terveysala, kulttuuri, luonto, aluepolitiikka, kestävä kehitys ja talous. Julkaisuja voi tilata kotiin, tai niitä ladata ilmaiseksi verkkosivuilta PDF-dokumenttina. Opas Ruotsiin lähteville Ruotsiin töihin tai opiskelemaan mieliville on koottu käytännön vinkkejä Suuntana Ruotsi -oppaaseen. Oppaasta löytyy tietoa muun muassa asumisesta, terveydenhoidosta, verotuksesta, sosiaaliturvasta sekä ruotsalaisesta koulutusjärjestelmästä. Lisäksi opas sisältää vinkkejä harjoittelupaikan etsimiseen ja neuvoo, mikäli olet hakemassa Ruotsiin korkeakouluun. Oppaaseen on koottu myös Ruotsissa vaihto-opinnoissa tai työharjoittelussa olleiden tarinoita ja runsaasti hyödyllisiä linkkejä. Oppaan on koonnut kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Opas löytyy osoitteesta CIMOn Maatieto-sivustolta löytyy tietoa myös muista Pohjoismaista: Demografiserie i oktober Per Borg, f.d. generaldirektör och statssekreterare, kommer till Finland i oktober. År 2004 disputerade han med en avhandling om systemskiften inom välfärdspolitiken. Föreläsningsturnén omfattar Kuopio, Jyväskylä och huvudstadsregionen. Distriktens verksamhetsledare ger mer information om turnén. Kirjapalkintoja kouluihin Pohjola-Norden jakoi keväällä lukioille ja yläkouluille kirjapalkinnot. Vuoden 2010 yläkoulujen palkintokirja oli Harald Skjønsbergin Flykten till Sverige. Lukioille annettavaksi stipendikirjaksi valittiin Anders Paulrudin Ett ögonblicks verk. 9

10 Teemakolumni / Temakolumn 2010 Johan Strang Tutkija / forskare Helsingin yliopisto / Helsingfors universitet Vihaavatko norjalaiset lapsia? Monet ovat pohtineet ovatko pohjoismaiset hyvinvointivaltiot sitä varten, että huolehtisimme lähimmäisistämme, vai että välttyisimme huolehtimasta heistä henkilökohtaisesti. Jo vuonna 1964 journalisti Sanfrid Neander-Nilsson kummasteli, vihaavatko ruotsalaiset lapsia? Kysymys nousee esiin lukiessa Alva ja Gunnar Myrdalin kirjoittamaa pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden klassikkoa Kris i befolkningsfrågan? (1935). Kirja kirjoitettiin puheenvuorona keskustelulle alenevasta syntyvyydestä keskustelulle, joka on erittäin ajankohtainen tänä päivänä. Ydinajatuksena vaikutti olevan, että kansan pitäisi hankkia enemmän lapsia, jotta heistä ei tarvitsisi huolehtia itse. Julkisesti järjestetyn ja maksetun päivähoidon, koulun, koulutuksen sekä terveyden- ja sairaanhoidon avulla valtion pitäisi vapauttaa vanhemmat siitä raskaasta taakasta, jonka lasten saanti tuo mukanaan. Samanaikaisesti kysymys ei kuitenkaan ollut siitä, etteivätkö lapset olisi tärkeitä. Päinvastoin. Koska kirja loppujen lopuksi käsitteli enemmän kansan laatua kuin määrää, olivat lapset hyvin keskeisessä asemassa. Kansanmateriaali paranisi, ei ainoastaan koulutuksen ja sairaan- ja terveydenhoidon, vaan myös pakkohuostaanottojen sekä eugeniikan ja epäsopivien vanhempien sterilisoinnin kautta. Lasten ei tarvitsisi kasvaa ala-arvoisissa oloissa. Valtion pitäisi siis vapauttaa myös lapset heidän kelvottomista vanhemmistaan. Mutta eroja eri Pohjoismaiden väliltä löytyy, ja luulen, että raja kulkee Itä- ja Länsi-Pohjolan välillä. Kun olin vasta muuttanut Norjaan, minut yllätti se, ettei lapsilla ollut yhtä keskeinen rooli julkisuudessa ja politiikassa kuin Suomessa. Norjassa lapset vaikuttivat olevan paljon enemmän vanhempien kuin yhteiskunnan vastuulla. Esimerkiksi vanhempainneuvonta oli paljon vähemmän kunnianhimoista ja vähemmän ammattimaista kuin Suomessa: sitä leimasi ennemmin neuvonta kuin valvonta. Tutkimuksia ja toimenpiteitä ei tehty ilman vanhempien suostumusta. Kun poikani putosi puusta ja sai suuren haavan jalkaansa, päiväkodista soitettiin ja pyydettiin tulemaan paikalle ja arvioimaan, pitäisikö meidän lähteä lääkäriin. Myös julkinen pedagoginen kunnianhimo yllätti minut poissaolollaan. Lapset mutustelivat karkkeja TV:n lastenohjelmissa; tyttöjen piti kiinnostua prinsessoista ja hevosista, kun taas poikien tulisi omistautua jalkapallolle ja autoille. Pikkuhiljaa ymmärsin, että norjalaiset eivät välitä lapsistaan sen vähempää kuin me suomalaiset, vaan heidän näkemyksensä kasvatukseen on toisenlainen. Lasten tulee saada olla lapsia ilman, että heitä jatkuvasti rajoitetaan vanhempien valvonnalla, säännöillä ja järjestelmillä. Jälkikäteen olen erittäin iloinen siitä, että poikamme sai viettää kaksi vuotta norjalaisessa päiväkodissa. Villi poika sai purkaa energiaansa ilman, että häntä kohdeltiin ongelmana, pikemminkin resurssina. Tämä oli äärimmäisen tärkeää hänen itsetunnolleen. Hatar norrmän barn? Det är många som undrat om den nordiska välfärdsstaten finns till för att vi bryr oss om våra närmaste, eller för att vi ska slippa bry oss om dem personligen. Redan 1946 undrade journalisten Sanfrid Neander-Nilsson om svenskarna hatar barn. När man läser den nordiska välfärdsstatens främsta klassiker Kris i befolkningsfrågan? (1935) av Alva och Gunnar Myrdal pressar sig frågan på. Boken var skriven som ett inlägg i en diskussion om den sjunkande nativiteten en diskussion som ju är mycket aktuell idag. Men grundtanken verkade vara att folk skulle skaffa flera barn bara man slapp ha hand om dem själva. Genom en offentligt arrangerad och bekostad barndagvård, skola, utbildning samt hälso- och sjukvård skulle staten befria föräldrarna från den tunga bördan som barnen innebar. Samtidigt var det inte fråga om att barnen var oviktiga. Tvärtom. Eftersom boken sist och slutligen handlade mera om folkets kvalitet än dess kvantitet var barnen i en mycket central position. Folkmaterialet skulle förbättras, inte bara genom utbildning och sjuk- och hälsovård, utan också genom tvångsomhändertaganden, samt eugenik och steriliseringar av olämpliga föräldrar. Barnen skulle inte behöva växa upp i undermåliga förhållanden. Staten skulle alltså också befria barnen från sina odugliga föräldrar. Men det finns skillnader mellan de olika nordiska länderna och jag tror att det går en tydlig gräns mellan öst- och västnorden. Då jag var nyinflyttad i Norge överraskades jag över att barnen inte hade lika central roll i offentligheten och politiken som i Finland. Barnen verkade vara mycket mera föräldrarnas än samhällets ansvar i Norge. Föräldrarådgivningen var t ex mycket mindre ambitiös och professionell än i Finland den hade liksom mera karaktär av rådgivning än övervakning. Inga undersökningar eller åtgärder gjordes utan föräldrarnas samtycke. Då min son föll ner från ett träd och fick ett stort sår i benet ringde dom från dagiset och bad mig komma dit för att vurdere om vi borde åka till läkare. Också frånvaron av offentliga pedagogiska ambitioner överraskade mig. Barn snaskade godis i TVns barnprogram; tjejerna skulle intressera sig för prinsessor och hästar, medan pojkarna skulle ägna sig åt fotboll och bilar. Så småningom förstod jag att norrmän inte bryr sig mindre om sina barn än vi finländare, utan att deras syn på barnuppfostran är en annan. Barnen ska få vara barn utan att de hela tiden ska begränsas av de vuxnas övervakning, regler och system. Så i efterhand är jag mycket glad för att vår son fick sina två år i norskt dagis. Den vilda killen fick ge utlopp för sin energi utan att betraktas som ett problem, snarare som en resurs. Detta var otroligt viktigt för hans självkänsla. 10

11 YLI JÄSENTÄ POHJOISMAISSA TULE MUKAAN! o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI. Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI, sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa Effective Business Reach with Nordicum Magazine Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Syntymävuosi Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin o kulttuuritoiminta o koulutoiminta o elinkeinoelämän toiminta o matkat o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb o muu, mikä? o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Päiväys ja allekirjoitus & ÖVER MEDLEMMAR I NORDEN KOM MED! o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN, genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj. Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information Namn Adress Postnummer och -anstalt E-post Födelseår Jag är intresserad av Pohjola-Nordens o kulturaktiviteter o skolverksamhet o verksamhet inom näringslivet o resor o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb o annat, vad? o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående. Datum och underskrift LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA 11

12 Taita ja niittaa tästä Föreningar NORDEN Yhdistykset Pohjola-Norden maksaa postimaksun Pohjola-Norden betalar portot Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus Helsinki Foreningene Nordens Forbund Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE Malmö puh./tfn +46 (0) faksi/fax +46 (0) Föreningen Norden, Sverige Box SE Stockholm Hantverkargatan 29, 1 tr Stockholm Tel +46 (0) Fax +46 (0) Foreningen Norden, Danmark Malmøgade 3, DK-2100 København Ø puh./tfn faksi/fax Foreningen Norden, Norge Abbediengen hovedgård Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo puh./tfn faksi/fax Föreningen Norden på Åland Hamngatan 4 puh./tfn +358 (0) faksi/fax +358 (0) Norrøna Felagid i Føroyum J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn puh./tfn faksi/fax , Norræna Felagid, Island Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik puh./tfn faksi/fax Föreningen Norden på Grønland N.A.P.A, Skibshavnsvej 21, Postboks 770, GL-3900 Nuuk Eesti Põhjala Ühing Lai 29,EE Tallinn puh./tfn faksi/fax Biedriba Norden Latvija BOX 217, LV-1024 Riga puh./tfn pj./ordf: 12 & Föreningen Norden i Litauen Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius puh./tfn:

13 Huonomaineiset De berygtede Islannista viime kuukausina kaikkialle maailmaan levinneet uutiset eivät ole olleet omiaan parantamaan islantilaisten mainetta. Ensin oli talouskriisi, mutta luonnonvoimien astuttua kuvaan maan maine huononi lähes samalle tasolle kuin entisaikoina, jolloin Keski-Euroopassa uskottiin, että Islannista oli käynti itse helvettiin. Tarkoitan tietenkin maan etelärannikolla tapahtunutta tulivuorenpurkausta, josta taivaankannelle tuprunnut tuhka pysäytti lentoliikenteen päiväkausiksi ja jätti matkustajat jumiin Atlantin molemmin puolin ja aiheutti lentoyhtiöille miljardien tappiot. Islannissa on useita toimivia tulivuoria, ja historiamme pursuaa kertomuksia siitä, miten kansamme on selviytynyt näiden luonnonvoimien kanssa, jotka ovat aiheuttaneet suurta vahinkoa karjalle, lampaille ja kasvustolle sekä ihmishenkien menetyksiä. Viime vuosien purkaukset eivät ole olleet kovin voimakkaita. Ainoastaan matkailijapurkauksista on ollut puhetta, sillä Heklan pienet tupruttelut ovat houkutelleet maahan lukuisia ulkomaisia matkailijoita. Tällainen tilanne oli myös keväällä. Kaukana asutuksesta Fimmvörðuhálsin rinteillä avautui kraatteri, joka syöksi ulos laavavirran. Samalla kun Fimmvörðuhálsin purkaus hiipui, alkoi Eyjafjallajökull, joka sijaitsee kukoistavan asumuksen lähellä, liikehtiä. Eyjafjallajökull on kaunis jäätikkö, jolla tuli sai aikaan vesivirtoja ja tuhkasadetta. Joet ja purot kasvoivat niin mahtaviksi, että tiet ja kasvillisuus peittyivät, mutta pahiten tuhkasade kuitenkin vaikutti läheisiin maatiloihin ja alueisiin. Aluksi tuhka levisi erityisesti Skandinaviaan, Länsi- ja Keski-Eurooppaan sekä Venäjälle. Lentokentät olivat varmuuden vuoksi suljettuina useita päiviä. Ironista kyllä, Islannin lentokentät olivat ainoita, jotka olivat auki Pohjois-Euroopassa. Myöhemmin tuhkapilven vaikutusalue ulottui länteen Pohjois-Atlantille ja laski huomattavasti USA:n lentojen matkustajamääriä, kun taas Islannin lentovalvonta-alueella oli ennätysmäinen liikenne. Me islantilaiset saimme kylmäkiskoisia reaktioita, aivan kuin olisimme käynnistäneet purkauksen suututtuamme talouskriisistä. Lentoliikenne palautui ennalleen joidenkin viikkojen kuluessa, kraatteri rauhoittui ja vastoin kaikkia ennustuksia vilja ja muut kasvit puskevat esiin alueella, joka keväällä oli mudan ja tuhkan peitossa. Ja toivottavasti islantilaisten maine on palautunut. Nyheder fra Island der i de sidste måneder har spredt sig over hele verden har ikke været med til at forskønne islændingenes rygte. Først var det finanskrisen, men siden spillede naturkræfterne med og Island blev berygtet næsten som før i tiden da man i Mellemeuropa troede at der i Island fandtes indgangen til selve helvede. Her hentyder jeg til vulkanudbruddet der startede på landets sydkyst og dryssede aske over himmelhvælvingen med de følger at alle flyveplaner blev forstyrrede i dagevis, passagererne strandede på begge sider af Atlanterhavet og flyselskaberne tabte milliarder. Der findes mange aktive vulkaner i Island og vores historie har omfattende beretninger om hvordan det islandske folk har levet med disse naturkræfter der altid forårsagede beskadigelse af kvæg og får og vegetation og et stort tab af menneskeliv før i tiden. I de sidste år har de fleste udbrud ikke været ret kraftige, der har endda været tale om turist-udbrud fordi de små opkast fra vulkanen Hekla har tiltrukket et stort antal udenlandske turister. Sådan begyndte det også sidste forår. Samtidig med at vulkanudbruddet på Fimmvörðuháls stilnede af begyndte Eyjafjallajökull der rager over en blomstrende bebyggelse at røre på sig. Eyjafjallajökull er en smuk gletsjer hvorfra der før er opstået ild sammen med vandflod og nedbør af aske. Elve og bække voksede kolosalt sådan at vejbyggeri og vegetation blev slemt ødelagt, men værst var dog askeregnen over de nærliggende gårde og områder. I begyndelsen spredte asken sig især over Skandinavien, Vest- og Mellemeuropa helt til Rusland og for sikkerheds skyld var lufthavnene der lukkede i dagevis. Ironisk nok var de islandske lufthavne en overgang de eneste i Nordeuropa der var åbne. Senere flyttede påvirkningens rækkevidde sig vestpå til Nordatlanten og forårsagede stor nedgang i antal passagerer på flyruten til og fra USA, mens der var rekordtrafik i det islandske flykontrolområde. Vi islændinge fik kølige reaktioner som om vi havde sat udbruddet i gang på grund af al den forargelse over finanskrisen. HÄR ÄR TÄÄLLÄ Gudrún Egilsson Journalist Toimittaja Flytransport kom i orden igen i løbet af nogle uger, vulkankrateret faldt til ro nu i julimåned og stik modsat alle forudsigter så skyder korn og anden vegetation op i områder der i foråret var dækkede med ler og aske. Og forhåbentlig har islændingene genvundet deres ry. REYKJAVIK Johannes Jansson/norden.org 13

14 Vastustamaton yhdistelmä suolaista ja makeaa. Suolaisia, kullanruskeiksi paahdettuja cashew - pähkinöitä ja aitoa Fazerin Sinistä maitosuklaata. 14

15 Vi strandsoneverstinger Rantaviivapahikset Hyi, hävetkäämme! Olemmehan me Norjassa ja Suomessa kauheita pahiksia. Tänä kesänä Norjassa on keskusteltu vilkkaasti talojen ja mökkien rakentamisesta rannoille. Tässä yhteydessä paljastui, että Norja on Euroopan rantaviivapahis yhdessä Suomen kanssa. Ja jotkin Norjan kunnista, usein oikeiston johtamia, ovat pahempia kuin toiset. Periaatteessa on kiellettyä rakentaa alle 100 metrin päähän rantaviivasta, mutta vuonna 2009 kiellosta myönnettiin 900 poikkeuslupaa. Tämän vuoksi vasemmistososialistinen ympäristöministeri Erik Solheim varoittaa, että kuntien itsehallinto tällä alueella on vaarassa. Hän uhkaa evätä oikeuden poikkeuslupien myöntämiseen erityisesti länsinorjalaisilta Osin ja Fjellin rannikkokunnilta. Ne ovat osoittautuneet pahiksista pahimmiksi. Usein on kysymys rantojen suojelun ja elinkeinoelämän kehityksen vastakkainasettelusta. Työpaikkoja luoville rakennuksille on helpompi saada lupa kuin asuin- ja lomarakennuksille. Suositussa saaristokunnassa Oslonvuonossa tästä on jo monen vuoden ajan ollut seurauksena merkillinen käytäntö: Sellaisten liikerakennusten rakentamiseen, joissa on asunto vahtimestarille, on myönnetty Fy, skamme oss! For vi er visst noen forferdelige värstingar, vi i Norge og Finland. I Norge hadde vi i sommer en heftig mediedebatt om bygging av hus og hytter langs kysten, og det var der det kom frem at Norge er Europas strandsoneversting sammen med Finland. Og noen norske kommuner, ofte de som er styrt av høyrepartiene, er verre enn andre. Det er i prinsippet forbudt å bygge nærmere enn 100 meter fra vannet, men det ble i 2009 gitt 900 dispensasjoner fra forbudet. Derfor varsler den venstresosialistiske miljøminister Erik Solheim at det kommunale selvstyre på dette felt må vike. Han truer spesielt med å frata de vestnorske kystkommunene Os og Fjell retten til å innvilge dispensasjoner. De har vist seg å være det aller verste verstinger. Ellers er det ofte et spørsmål om strandsonevern versus næringsutvikling. Det er lettere å få tillatelse til bygninger som genererer arbeidsplasser enn til bolig- og feriehus. I en populær øykommune i Oslofjorden har det i mange år versert en pussig sak: Der ble det tillatt å bygge næringsbyginger med vaktmesterleilighet, og i disse leilighetene bor eierne selv. Husene, som ligger på stranden, ser slett ikke ut som industribygg men heller som Beverly Hills-palasser, og brukes på samme måte. Vaktmesterleilighetene med tilhørende representasjonslokaler, søyleganger og svømmebassenger omsettes for opptil 5 millioner Euro. Carl I. Hagen, mangeårig leder for det høyrepopulistiske Fremskrittspartiet, bodde der en periode men flyttet tilbake til Oslo da oppmerksomheten om vaktmesterleilighetene ble for stor. Utvikling av turisme er også noe som kan gjøre det lettere å få byggetillatelse i strandsonen. Folk kjøper eksklusive leiligheter på stranden, og leier dem ut til spa-hoteller en så stor del av året at det kan kalles næringsvirksomhet. I det hele tatt - oppfinnsomheten er stor. Men bygging av rene privathytter kan ikke defineres som turisme. En ordfører, som også er grunneier, fikk ja fra sine lokale medpolitikere til å legge ut 96 hyttetomer. Det har Miljøverndepartementet stoppet. De godtok her ikke turisme -argumentet. Men det er likevel ikke full enighet om at verstingene er så ille. Ordføreren i foran ne- vnte Fjell kommune sier at det der er vanskelig å finne byggetomter utenfor strandsonen. Det er en kommune med enormt lang strandlinje, avlange øyer, skjær og holmer. Det fins også mennesker som mener at hus visuelt kan berike et område. Tidligere TV-2-sjef Kåre Valebrokk skrev en debattartikkel i Aftenposten om hvordan klynger med gamle, hvite trehus nettopp er hva som har skapt Norges kanskje aller vakreste kystled, Blindleia på Sørlandet. HÄR ÄR TÄÄLLÄ Einar Aaraas Politisk redaktör Poliittinen toimittaja lupia, mutta näissä rakennuksissa asuvatkin niiden omistajat. Nämä talot, joka sijaitsevat rannalla, eivät kyllä näytä teollisuusrakennuksilta, pikemminkin Beverly Hills -palatseilta, ja niitä myös käytetään sen mukaisesti. Vahtimestariasunnot edustustiloineen, pylväskäytävineen ja uima-altaineen arvioidaan 5 miljoonan euron arvoisiksi. Carl I. Hagen, monivuotinen oikeistopopulistisen edistyspuolueen johtaja, asui siellä jonkin aikaa mutta muutti takaisin Osloon, kun huomio vahtimestariasunnosta kasvoi liian suureksi. Myös matkailun edistäminen helpottaa rakennusluvan saamista rantaviivalle. Ihmiset ostavat ylellisiä asuntoja rannalta ja vuokraavat niitä kylpylähotelleille niin suureksi osaksi vuotta, että sitä voidaan kutsua elinkeinotoiminnaksi. Kaiken kaikkiaan kekseliäisyydellä ei tunnu olevan rajoja. Puhtaasti yksityisten mökkien rakentamista ei kuitenkaan voi määritellä matkailun edistämiseksi. Eräs puheenjohtaja, joka on myös maanomistaja, sai paikallisilta poliitikkokollegoiltaan luvan tuoda markkinoille 96 mökkitonttia. Tämän touhun ympäristöministeriö on kuitenkin pysäyttänyt. Perustelu matkailun edistämisestä ei mennyt läpi. Pahisten pahuudesta ei olla kuitenkaan yksimielisiä. Aiemmin mainitun Fjellin kunnan puheenjohtaja sanoo, että alueelta on vaikea löytää rakennustontteja rantaviivan ulkopuolelta. Kunnalla on suunnattoman pitkä rantaviiva, saaret ja luodot ovat muodoltaan pitkulaisia. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että talot voivat parantaa alueen maisemallista arvoa. Entinen TV2:n johtaja Kåre Valebrokk kirjoitti Aftenpostenissa, miten valkoisten puutalojen ryppäät on juuri se tekijä, joka on luonut Norjan ehkä kauneimman rannikkokaistaleen, Blindleian Sørlandetissa. OSLO Mikael Risedal/norden.org 15

16 Kansallispuisto keskellä Itämerta Gotska Sandön on mainio matkakohde historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle. G Gotska Sandön sijaitsee keskellä Itämerta, alle sadan kilometrin päässä kaakkoon Tukholman saaristosta, 140 kilometriä Viron Saarenmaasta ja 40 kilometriä Gotlannin pohjoiskärjestä. Ruotsin kansallispuistoihin kuuluva kolmionmuotoinen saari on pinta-alaltaan 35 neliökilometriä. Mannerjään muodostama harju alkoi kohota merestä viisi-kuusituhatta vuotta sitten. Nykyisellään saaren korkein kohta on 42 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren sisäosat kasvavat metsää. Kapeat rannat ovat hiekkaa tai mukulakiveä. Hyväkuntoinen ihminen kävelee saaren ympäri päivässä, mutta se ottaa voimille, ja mukaan on varattava kylliksi ruokaa ja vettä. Muinaisia metsästäjiä Vanhimmat saarelta löytyneet ihmisen jättämät jäljet ovat kivikaudelta. Silloin täällä käytiin todennäköisesti vain tilapäisesti kalastamassa ja pyydystämässä hylkeitä. Keskiajalla saarelle syntyi myös pysyvää asutusta. Vanhoista kirjoituksista ilmenee, että Gotska Sandön kuului Tanskalle ja siirtyi Ruotsin omistukseen Brömsebron rauhassa v Ruotsalainen kirjailija ja taidemaalari Albert Engström ihastui kauniiseen saareen 1920-luvun puolivälissä, jolloin hän kävi ja asuikin täällä useaan otteeseen. Hän kirjoitti täällä kokonaisen kirjan, nimeltään juuri Gotska Sandön. Kirjan alku on kuin rakkaudentunnustus: Astuin maihin ja koin saaren kuin sakramentin. En ole koskaan muualla työskennellyt niin tiiviisti kuin siellä. Kauneus, hiljaisuus, vakavuus ja ilo lumosivat minut heti. Kesytön meri ja metsä saivat ensin itkun nousemaan kurkkuuni, mutta minä päätin terästäytyä ja otin työkalut esiin. Tännehän oli tultu elämään ja tekemään työtä. Siveltimet ja kynät aseinani sukelsin paratiisiin yrittäen varoa tallomasta sammalia tai vahingoittamasta villiä kukkaa. Ensimmäiseksi aistin hiljaisuuden. Se tuntui vielä juhlallisemmalta kuin katedraalissa. Merirosvo vaani merenkulkijoita Gotska Sandönin ympärillä on vaarallisia särkkiä ja kareja, jotka ovat vuosisatojen kuluessa aiheuttaneet lukemattomia haaksirikkoja. Laivoja on ajautunut rantaan, ja hylynkappaleiden kerääminen oli pitkään saaren asukkaille tärkeä tulolisä luvun alussa saarella asunut Petter Gottberg tuli kuuluisaksi laivanryöstäjänä ja murhaajana. Kerrotaan, että hän pimei- 16

17 Majakan ympärille on kasvanut korkea metsä. Ainostaan valotorni kohoaa puiden latvojen yläpuolella. Fyrtornet ligger idag inbäddat i skog. Endast fyren höjer sig ovanför trädkronorna. Eteläpään mukulakivirannoilla on satojen vuosien aikana kerääntyneitä hylynkappaleita ja ajopuuta. Gotska Sandön består av skog omgiven av smala sandständer med glittrande vatten utanför. Vuorovene Nynäshamnista pystyy ajamaan hiekkarantaan asti. Matkustajat kulkevat liikuteltavia portaita pitkin. Turbåten som går från Nynäshamn, kan köra ända fram till sandstranden där man rullar fram en trappa för av- och påstigning. nä syysiltoina ratsasti ontuvalla konilla pitkin rantoja lyhty mukanaan erehdyttäen ulapalla liikkuvien laivojen miehistöjä luulemaan näkemäänsä laivalyhdyksi ja ajamaan lähemmäksi. Kun alus oli päässyt rantaan, Gottberg miehineen hyökkäsi, ampui miehistön ja ryösti hylyn. Eräs Gotska Sandönin pahimmista haaksirikoista tapahtui , jolloin venäläinen sotalaiva Wsadnick ajoi itäkoillisessa myrskyssä, sumussa ja tuulessa karille saaren itäisimmän kohdan Kyrkuddenin luona. Kyrkuddenin majakan henkilökunta pelasti suurimman osan miehistöä aluksesta lasketun ja rantaan kiinnitetyn touvin avulla. 120 miestä onnistuttiin pelastamaan kuljettamalla puosuntuolia touvia pitkin edestakaisin. Kaksikymmentä merimiestä kuitenkin kuoli rantautumisen yhteydessä. Heidät haudattiin venäläiselle hautausmaalle metsään lähelle rantaa. Eri puolilla Gotska Sandön -saarta on muistoja samanlaisista jännittävistä historiallisista tapahtumista. Kiinnostunutta turistia varten saaren luoteisosassa on retkeilymaja ja mökkikylä. Siellä on myös kotiseututalo ja pieni museo. Retkeilijöille saaresta on saatavissa yksityiskohtaiset kartat. Mutta jos haluaa vain ottaa rennosti ja paistatella päivää kilometrien pituisilla hiekkarannoilla, sekin käy. Teksti ja kuvat: L.G. Nilsson Lue lisää: Uudisrakentajat perustivat saaren eteläosaan maatilan v Gamla gården på öns södra del började byggas 1784 under nybyggartiden. 17

18 Sandvägarna i skogen är bekväma att ta sig fram på för vandrare. Metsätiet halkovat kapeiden hiekkarantojen reunustamaa saarta. Nationalpark mitt i Östersjön Gotska Sandön lockar med historia och natur. M Mitt i Östersjön, ungefär 90 kilometer sydost om Stockholms skärgård, 140 kilometer väst om Ösel i Estland och 40 kilometer norr om Gotlands nordspets ligger den svenska nationalparken Gotska Sandön. Det är en 35 kvadratkilometer stor, nästan triangelformad ö av sand och morän. En ås i Östersjön bildades av inlandsisen och tittade upp ur havet för mellan fem och sextusen år sedan. Efter ytterligare landhöjning sticker öns högsta punkt nu upp 42 meter över havet. Hela ön är täckt av skog och kusterna består av smala sandstränder eller klappersten. En vältränad person klarar att gå runt hela ön på en dag, men det frestar på krafterna och kräver att man har tillräckligt med mat och vatten med sig. Forna jägare Man har funnit spår av människor här ända från stenåldern, människor som troligen vistades här tillfälligt för att fiska och jaga säl. Under medeltiden fanns det folk här som var mer bofasta. Äldre skrifter visar att Gotska Sandön tillhörde Danmark och kom i svensk ägo genom freden i Brömsebro En som tidigt fick upp ögonen för Gotska Sandön och dess skönhet var den svenske författaren och konstnären Albert Engström. Han vistades här i flera perioder under 1920-talet, då han målade och skrev en hel bok som heter just Gotska Sandön. Boken inleds med följande kärleksfulla ord: Jag kom i land och begick ön som ett sakrament. Jag har aldrig arbetat så mycket som där och jag började genast, gripen av skönheten, tystnaden, allvaret, glädjen. Det vilda, det oberörda tog mig fången, havet och skogen tillsammans satte först en klump av gråt i min hals, men jag beslöt att bli karl för min hatt och plocka fram mina verktyg, ty här skulle levas, arbetas. Och beväpnad med penslar och pennor dök jag in i paradiset rädd att skada mossorna med mina fötter eller att tanklöst avliva en vildblomma. Tystnaden var mitt första intryck. Den var högtidligare än i en katedral. Runt Gotska Sandön finns många farliga rev och grund som orsakat otaliga förlisningar genom århundradena. Många fartyg har strandat vid ön och att bärga vrakgods var länge en viktig del av sandöbornas försörjning. Strandrivaren lockade sjörövare Petter Gottberg som levde på Gotska Sandön i början av 1800-talet fick rykte om sig att vara en grym strandplundrare och mördare. Det sägs att han under mörka höstkvällar red omkring på stränderna på en halt märr med en lykta för att få fartygen därute att tro att det var en båtlanterna de såg, och därvid locka dem närmare stranden. När fartyget drivit i land stod Gottberg och hans drängar där och sköt dem och plundrade sedan vraket. Många spännande sådana historiska minnesplatsen finns runt Gotska Sandöns stränder och i dess inre. För den inresserade turisten finns vandrarhem och stugby på öns nordvästra del. Här finns också hembygdsgård med ett litet museum. Detaljerade kartor är till god hjälp när man vandrar omkring på ön. Men man kan också ta det lugnt om man vill och bara tillbringa dagarna i solen på de vackra milslånga badstränderna. Text och foto: L-G Nilsson Läs mer om Gotska Sandön på 18

19 Koti kuten haluat Hem efter behag SATO LaatuKoti Tähtiluokiteltuja vuokra-asuntoja SATO KvalitetsHem Stjärnklassificerade hyrebostäder SATO PlusKoti Laadukkaita omistusasuntoja SATO PlusHem Högklassiga ägarbostäder SATO SenioriKoti Hyviä asuntoja ja palveluita SATO SeniorHem Goda bostäder med tjänster sato.fi

20 Suomalainen Niilas Holmberg nimettiin festivaalien Nuoreksi artistiksi. Kaukaisin vieras oli Malilta saapunut Tinariwen-yhtye. Festivaaleista värikkäin Riddu Riddu on omaperäinen musiikki- ja kulttuurifestivaali Pohjois-Norjassa. Se houkuttelee vieraita ympäri maailman ja näyttää alkuperäiskansojen monet kasvot. Mari Boine joikasi sansibarilaisten rumpujen tahtiin. Öinen aurinko saa lumen kimaltamaan vuonoja reunustavilla rinteillä. Sateenkaari heijastuu miltei yleisön joukkoon. Luonnonilmiöiden luomassa maagisessa tunnelmassa sansibarilaiset rumpurytmit säestävät Mari Boinen vivahteikasta joikaamista. Värikkäisiin saamelaisasuihin pukeutuneet nuoret laulavat artistin mukana. Viereisellä leirintäalueella laavujen, kotien ja telttojen lomassa perustetaan spontaanisti pieniä rumpuryhmiä ja nuotiopiirejä. Riddu Riđđu on Kåfjordin kunnassa sijaitsevan pienen Manndalenin kylän voimallinen kulttuuriteko. Vahvistaa identitettiä Riddu Riđđu -festivaali luotiin 1990-luvun alussa vahvistamaan merisaamelaisten kulttuurista perintöä. Nuoret saamelaisaktivistit alle tuhannen asukkaan Manndalenin kyläissä halusivat, että etenkin saamelaisnuoret oppisivat tuntemaan ylpeyttä juuristaan. Suurin osa kylän asukkaista on saamelaista alkuperää, mutta saamelaiskulttuuri oli jäänyt valtakulttuurin jalkoihin. Kukaan ei aluksi osannut arvata, kuinka suuren suosion merisaamelaisten omina kulttuuripäivinä alkanut festivaali tulisi vuosien saatossa saavuttamaan. Mukaan alettiin kutsua myös muiden alkuperäiskansojen artisteja, ja festivaaleilla on esiintynyt niin inuiitteja kuin Australian aboriginaalejakin. Monipuolinen ohjelmisto on houkutellut koko ajan enemmän yleisöä, ja väkeä tulee etenkin muista Pohjoismaista. Riddu Riđđusta on kasvanut yksi Euroopan täkeimmistä alkuperäiskansojen festivaaleista. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma on saanut Norjan valtion avustusta. Festivaali on hyvin tärkeä saamelaisnuorten identiteetille. Erityisesti ne nuoret, joilla on taiteellisia tavoitteita, saavat festivaalilla mahdollisuuden nousta suuremmille lavoille sekä tavata myös kokeneempia artisteja, kertoo Lene Hansen, joka oli perustamassa festivaalia ja toimi sen johtajana 15 vuoden ajan. Paljon näkemistä ja kokemista Viime heinäkuussa festivaali järjestettiin jo yhdeksännentoista kerran. Ohjelmisto sisälsi edellisten vuosien tapaan musiikin lisäksi elokuvia, kirjallisuutta, lasten- ja nuortenkulttuuria, taidenäyttelyjä, kursseja ja seminaareja. Viisipäiväisillä festivaaleilla esiintyi myös suomalaisia taiteilijoita, kuten saamelaisartisti Wimme Saari ja festivaalien nuoreksi artistiksi nimetty Niilas Holmberg. Kaukaisimpia artistivieraita olivat tällä kertaa malilainen Tinariwen-yhtye sekä mongolialainen laulaja Urna. Entäs sitten hupaisalta kuulostava nimi Riddu Riđđu, mistä se on peräisin? Riddu on saamea ja tarkoittaa pientä myrskyä rannikolla. Festivaalin jäjestäjät valitsivat nimen, koska toivoivat tapahtuman saavan aikaan voimakasta liikehdintää. Näyttää siltä, että pienen myrskyn aallot saavuttavat yhä kaukaisempia rantoja. Maria Markus Kuvat: Riddu Riddu Lisätietoja: 20

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 5,8 7,9 Svenska Ruotsi Finska Suomi Övriga Muut 26,5 13,6 59,9 0 14 år 15 64 år 65 år 86,3 Språkfördelning % Kielijakauma Åldersstruktur % Väestörakenne arbetsplatser

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Verkkotiedotus 23.1.2014

Verkkotiedotus 23.1.2014 Verkkotiedotus 23.1.2014 Kuva: Mauricio Pavez Norplus Nordplus-ohjelman tavoitteena on: vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä ja luoda yhteinen koulutusalue Pohjoismaihin ja Baltian maihin,

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE Ver. 001-200303 USB 2.0 kort Modell/Malli FT-UPC-124V Nr/Nro: 32-4468 USB 2.0 kortti SE Läs igenom anvisningen före installation. Vi reserverar oss för ev. text- och bildfel

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

TRIMFENA Ultra Fin FX

TRIMFENA Ultra Fin FX BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE TRIMFENA Ultra Fin FX TASAUSSIIVEKE Ultra Fin FX Artikelnr./nro 31-1766 vers. 001-2003-03 Trimfena/Tasaussiiveke Ultra Fin FX B. Ca 6 mm avstånd till växelhuset. B. Vaihe 2, noin

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue

BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue Pohjoismaissa on... 26 miljoonaa asukasta 2,3 miljoonaa yritystä 12,5 miljoonaa työntekijää BKT 1180 miljaardia euro Euroopan viidenneksi suurin talousalue 280.000 pohjoismaalaista asuu toisessa pohjoismaassa.

Lisätiedot

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv.

SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. SAMSTÄMMIGHET/SAMSTEMMIGHET/ SAMSTEMMIGHED/YHTEENSOPIVUUS Passar med andra eller med sig själv. Passer sammen med andre eller seg selv. Passer sammen med andre eller sig selv. Passaa yhdessä toisten kanssa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot