Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti DESIGNIA. omalta pajalta s. 14. Lastenlääkärinä AFRIKASSA. s.8. ELVI-ryhmä 20 vuotta s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti DESIGNIA. omalta pajalta s. 14. Lastenlääkärinä AFRIKASSA. s.8. ELVI-ryhmä 20 vuotta s."

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti DESIGNIA omalta pajalta s. 14 Lastenlääkärinä AFRIKASSA s.8 ELVI-ryhmä 20 vuotta s. 12

2 Sisältö Tervetuloa Tenavakotiin 6 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Halloo, halloo, halloo, onko sairaala? Tiedottaja Anita Huhtamäki puh (06) fax (06) Ulkoasu/taitto I-print plus, Kannen kuva Jussi Hietaniemi 10 Paino Multiprint Uutispalat... 4 Tervetuloa Tenavakotiin...6 Lastenlääkärinä Afrikassa... 8 Hymyä äänessä Palkitut ja eläkkeelle Mahdollisuuksien kesä ELVI-ryhmä 20 vuotta...12 Designia omalta pajalta...14 Onnistunut koulutus perehdytti perhe- ja verkostokeskeiseen työhön...16 Potilaan ja läheisten ohjaus...18 Henkilöstöjuhlassa Terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen on nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana Tutkimus vahvistuu Kesä avaa monenlaisia mahdollisuuksia. Meille työelämässä oleville se tuo toivotun hengähdystauon: lomalla voi tehdä juuri sitä mitä tykkää tai olla vain tekemättä mitään. Opiskelijoille kesä antaa tilaisuuden ansaita rahaa ja tutustua tulevaan ammattialaan käytännön tasolla. Sairaalassa kesä tuo myös haasteita, kun tärkeää työtä on pystyttävä tekemään uusien ja vähemmän kokeneiden sijaisten kanssa. Vakituisen henkilökunnan on monesti venyttävä, että hoidon taso pysyy laadukkaana. Kesä on hyvää aikaa näyttää meille töihin tuleville opiskelijoille, miten hyvä työpaikka tämä on. Käytetään tuo mahdollisuus hyväksi, niin saamme lisää päteviä tekijöitä myös tuleville vuosille. Kuten uudessa rekryesitteessämme todetaan: Käytännössä oppii huipuksi. Lääketieteen tutkimus vahvistuu Hyvää kesää lukijoillemme. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Toimitus 2 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/2013 3

3 Uutispalat KUVAT: RAIMO HAAPARANTA Sairaanhoitopiirille uusi rekrytointiesite Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi rekrytointiesite valmistuu toukokuun aikana. Esitetyöryhmässä ovat olleet tiedottaja Anita Huhtamäen lisäksi mukana rekrytointipäällikkö Anne Risikko, vs. henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari, ylihoitaja Päivi Leikkola ja erikoislääkäri Tiina Keski-Opas. Julkaisun kuvista on vastannut niin ikään oman talon väkeen kuuluva sairaanhoitaja Jussi Hietaniemi. Esitteen suunnittelussa lähdettiin siitä, että sen tulee olla meidän näköisemme eli tuoda Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri esiin vahvana erikoissairaanhoidon yksikkönä, jossa on hyvä olla hoidossa ja mukava tehdä työtä, kuvailee Anita Huhtamäki. Esite toimii esimerkiksi messuilla ja muissa tapahtumissa pirteänä ja positiivisena huomionherättäjänä, joka on kompaktin kokonsa ansiosta kätevä napata mukaan. Yksityiskohtaisen informaation äärelle ohjataan verkkoon, josta löytyvät aina viimeisimmät, päivitetyt tiedot. Työsuojelukukkaset Hannu Mustalahdelle Sairaanhoitaja Hannu Mustalahti palkittiin vuoden 2012 työsuojelutyöstä. Kukkaset ja kunniakirja ojennettiin työturvallisuustoimikunnan kokouksessa maaliskuussa. Hannu työskentelee anestesiahoitajana leikkaussalissa ja on myös yksikön turvallisuusvastaava. On tärkeää, että palo- ja pelastussuunnitelmat ovat yksiköissä ajan tasalla, vaikka ne ovatkin suunnitelmia, joita ei toivottavasti koskaan tarvita. Viime vuoden lopulla henkilökuntayhdistys Virkkujen 30-vuotisjuhlaa kokoontui Rytmikorjaamolle viettämään kolmisensataa henkilöä. Talvesta Virkuissa on nautittu perinteiseen tapaan muun muassa osallistumalla runsaalla edustuksella sairaanhoitopiirien SM-hiihtoihin Lahdessa sekä pilkkikisoihin Varpulanaltaalla. Virkkujen 18-henkinen joukkue napsi palkintopokaaleja Lahden SM-hiihdoissa maaliskuuta. Ensi vuonna hiihdetään Helsingissä, lisätietoja joukkueenjohtaja Pauli Pullilta. Syömishäiriöyksikössä hoidetaan sekä lapsia että aikuisia Lokakuussa psykiatrian toiminta-alueella aloittanut syömishäiriöyksikkö on ikärajattomasti integroitunut avohoidon yksikkö. Yksikössä hoidetaan sekä lapsia, nuoria että aikuisia, joilla on syömiseen liittyviä pulmia. Poliklinikkatoimintaa toteuttamassa on moniammatillinen työryhmä ja tarvittaessa hoitoa voidaan tehostaa päiväosastojaksolla, jossa monimuotoiset ryhmätoiminnat ovat oleellinen osa hoitoa. Myös somaattinen selvittely on syömishäiriöongelmatiikassa keskeistä ja tämän takia on tärkeää, että yhteistyö yli erikoisalarajojen toimii saumattomasti. Lisää syömishäiriöyksikön toiminnasta Epsarin seuraavassa numerossa. Varpulanaltaan huhtikuiseen sairaanhoitopiirin pilkkimestaruuskilpailuun osallistui 21 kalamiestä ja -naista. Kisan aikana kala oli huonolla syönnillä ja vain 8 kilpailijaa sai ahvenia punnitukseen. Virkkujen 30-vuotisjuhlassa Rytmikorjaamolla esiintyivät stand up-koomikko Risto Koo Järvinen ja Pop Jameson Band. Varpulanaltaan pilkkikisan voittajan Jari Vastapuun saalis oli 930 grammaa. Kakkossijan nappasi Jarmo Rautiainen (810g) ja kolmas oli Jorma Hemminki (760g). 4 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/2013 5

4 Ajankohtaista " Annamme lapselle mahdollisuuden toimia itse sekä ottaa vastuuta ikäja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla." Tervetuloa Tenavakotiin Maria-Elina Luoma Tenavakoti on tuntunut aina kodinomaisen turvalliselta. Martan ja isoveljien hoitopäivät eivät ole päässeet venähtämään kohtuuttoman pitkiksi, kun päiväkoti sijaitsee aivan sairaalan vieressä, kertovat kardiologi Ismo Anttila ja sairaalakemisti Petra Anttila. Lasten suusta Äiti kysyi Hannalta, mitä oli välipalalla, johon Hanna: "Leipää, kurkkua ja lautasliinoja". Esikoululainen mietti viimeistä päiväkotivuottaan ja totesi: "Minä jäänkin täältä päiväkodista eläkkeelle". Jos meri olisi valtava, se olisi valtameri, tuumi 6-vuotias Juho. Ruokapöydässä Jussi kysyi: "Miksi täällä (tarkoittaen kiisseliä) on ruohoa?" Kiisseli oli raparperikiisseliä, jossa oli raparperin palasia. Mistä tietää, että talvi lähestyy: "Alkaa tulla aikaisin myöhä". Tenavakodissa vilistää pikkuisia perhosia, terhakkaita peippoja, ketteriä kurreja, reippaita pupuja, iloisia sirkkoja ja omatoimisia leppäkerttuja. Teksti: Maria-Elina Luoma, Tenavakodin johtaja Kuva: Jussi HIETANIEMI Tenavakoti on 108-paikkainen päiväkoti Sairaalarinteessä keskussairaalan välittömässä läheisyydessä. Tämän vuoden alussa Tenavakodin toiminta kunnallistettiin ja se on nyt osa Seinäjoen kaupungin laadukasta esiopetusta ja varhaiskasvatusta. Aikoinaan, vuonna 1979, sairaalan henkilökunnan lapsille rakennettu Tenavakoti palvelee nyt laajemmin muitakin kaupungin lapsiperheitä. Lapset on jaettu kuuteen eri ikäryhmään: 1-2 -vuotiaat perhoset, 2-3 -vuotiaat peipot, 3-4 -vuotiaat kurret, 4-5 -vuotiaat puput, 5-6 -vuotiaat sirkat sekä esiopetusryhmä leppäkertut. Yksi laatuun vaikuttava tekijä päiväkodissamme on, että lapset on jaettu juuri näin. Tämä mahdollistaa sopivan vertaisryhmän lapsen kehityksen seuraamiseen. Omatoimisuus ja taidot lisääntyvät vuosien myötä. Annamme lapselle mahdollisuuden toimia itse sekä ottaa vastuuta ikä- ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Viihtyisät tilat ja luonnonläheinen ympäristö tarjoavat lapsille mitä parhaimmat mahdollisuudet liikuntaan, ulkoiluun ja retkeilyyn. Tutut hoitajat mukana koko Tenavakotiajan Tärkein yhteinen tavoitteemme Tenavakodissa on hyvinvoiva lapsi. Jokaisen lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa sitä, että lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Niin kutsutussa vasukeskusteluissa kartoitetaan lapsen arkitaitoja, sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, ajattelu ja oppimisvalmiuksia, puheen- ja kielenkehitystä ja motoriikkaa. Näin saamme tehtyä jokaiselle lapselle oman henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman, jonka perusteella koko henkilöstö voi toimia johdonmukaisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Lasten hyvinvointia ja turvallisuutta edistää myös se, että osa henkilökunnasta seuraa mukana aina 1-vuotiaista esiopetusryhmään. Tämä on asia, jota myös vanhemmat arvostavat ja ovat antaneet hyvää palautetta vuodesta toiseen. Vuosien varrella lasten, vanhempien ja henkilökunnan välille syntyy luottamukselliset suhteet. Henkilökuntamme on ollut sitoutunutta ja pitkään päiväkodissa työskennellyttä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamisesta on meillä pitkä kokemus. Myös iltahoidon toteuttamisesta on 40-vuoden kokemus. Tätä palvelua tarjoamme edelleen. Mulla oli kerran niin paha vesirokko,että tuli aivan vettä. (Tyttö 5-vuotta) Kaksi poikaa tekivät askartelua, jossa käytettiin lankaa. Toinen totesi kaverille: Näin ne mummotkin kuule kutoo. ( Poika 5-vuotta) Kaksi tyttöä leikkivät. "Nää lähtee reissuun Turkkiin. Tällä on omat ruuat pitää olla mukana, ku tää vauva on luteiiniton", kertoo toinen tytöistä. lähde:tenavakodin historiikki Sadan lapsen talo 6 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/2013 7

5 Töissä Lastenlääkärinä Afrikassa Leena Pasanen esittelee Vesa Vähäsarjalle informatiivisen kangan, jolla tansanialaisäidit kantavat lastaan. Tässä teemana on kolera: reunassa on kuvituksena kaksiväriset tetrasykliinikapselit ja tekstit neuvovat: Käytä vessaa, pese kädet ennen ruokailua, keitä vesi, kärpänen on vihollinen. Leena Pasanen jäi äskettäin eläkkeelle työskenneltyään lähetyslääkärinä Tansaniassa yli 30 vuotta. Koti pysyy jatkossakin siellä, ja vapaaehtoistyö orpojen hyväksi jatkuu kansainvälisessä Mufindi Orphans projektissa. Teksti ja kuva: Outi Rantala Pasanen kävi luennoimassa Seinäjoen keskussairaalan väelle työstään lastenlääkärinä olosuhteissa, joita leimaavat vakavat taudit, kuumuus, poppamiehet ja orpolapset. Kun hän aloitti työt vuonna 1981 Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämässä Ilembulan sairaalassa, aidsia ei vielä tunnettu. Työ yhdellä aidsin mustimmista alueista on ollut vaativaa. Malaria ja aids ovat Tansanian terveydenhuollon pahimmat vitsaukset, mutta lääkehoidon kehittyminen ja elinolojen kohentuminen on auttanut vähentämään sairastumisia. Aidslääkkeet rahoitetaan pääasiassa amerikkalaisvaroin. Useita parannuksia on saatu aikaan anteliailla lahjoituksilla. Esimerkiksi USA:n entinen presidentti George Bush lahjoitti Tansanian vierailullaan kymmeniä miljoonia moskiittoverkkoja, joiden ansiosta malarian leviäminen on vähentynyt. Köyhyys aiheuttaa yhä suuren lapsikuolleisuuden. Aids-orpoja on paljon. Heistä huolehtivat usein isovanhemmat, joiden lapset ovat kuolleet aidsiin. Ilembulan sairaalan yhteydessäkin toimii orpokoti ja Pasasella on itsellään neljä kasvattilasta. Älä mene poppamiehelle Lääkäreitä on vähän ja poppamiehiä paljon. Epätoivoiset vanhemmat vievät lapsiaan poppamiehen vastaanotolle, vaikka poppamiesten tekemät hoidot voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Tapaan aina sanoa äideille: älä mene poppamiehelle. Esimerkiksi ripulia hoidetaan tekemällä vatsaan viiltoja, jotka sitten tulehtuvat. Jollekin lapselle alahuuleen laitettu kasvirohto aiheutti kuolion niin, että leuka lähti irti. Poppamiehet kalastelevat potilaita sairaalan odotustiloista. Pasanen uskoo, että suostuttelu on painostamista parempi keino saada ihmiset luopumaan perinteisistä kulttuurissa lujasti istuvista menetelmistä, joista on merkittävää haittaa terveydenhuollossa. Mufindissa järjestettiin äskettäin seminaari, johon kutsuttiin poppamiehiä. Siellä muistutettiin, miten aids leviää. Jos viiltohoidoissa käytetään samaa partaterää monelle potilaalle, taudit leviävät. Oma terveyskin tärkeä Pasasen uran raskain aika oli vuosi 1987, jonka aikana lastenosastolla hoidettiin 7500 lasta. Hänen oma terveytensä oli koetuksella. Hepatiitin aiheuttama maksatulehdus vei voimat ja aika oli myös henkisesti kuluttavaa. "Vanhemmat vievät lapsiaan poppamiehen vastaanotolle, vaikka poppamiesten tekemät hoidot voivat aiheuttaa vakavia seurauksia." Leena Pasanen Työturvallisuus on otettava hoitotilanteissa aina huomioon alituisen tartuntavaaran takia, mutta hysteriaan ei ole syytä. Suhtaudun järkevästi, mutta en hysteerisesti. Käsineet ovat tietenkin kädessä, kun laitetaan kanyylia. Olen kerran saanut neulanpiston, kun hiv-positiivinen lapsi rimpuili, mutta en saanut tartuntaa. Hänellä on ollut tapana hoitaa henkistä kuntoaan viettämällä säännöllisesti aikaa Mafingan benediktiiniläisluostarissa. Hän rauhoittuu luostarin puutarhassa, lukee ja on aloittanut molemmat kirjansakin siellä. Pasaselta ilmestyi loppuvuonna 2012 teos Noel, Daktarin tarinoita Tansaniasta. Allergioita vain harvoilla Lastentautien erikoislääkäri Vesa Vähäsarja on opiskellut Leena Pasasen kanssa samaan aikaan Oulun yliopistossa. Hän kuunteli kiinnostuneena kollegansa kertomuksia työstä tansanialaissairaalassa. Pasanen kehuu tansanialaisvanhempia, jotka huolehtivat jälkikasvunsa rokotuksista tunnollisesti. Puutteelliset elinolot ja köyhyys aiheuttavat kuitenkin lapsikuolleisuutta. Lasten kuolinsyinä ovat erityisesti malaria ja alempien hengitysteiden tulehdukset, kun taas aikuisten yleisin kuolinsyy on aids. Tautikirjosta puuttuvat lähes kokonaan allergiat, astma ja diabetes. Pasanen ei tiedä, mistä johtuu, ettei tansanialaisilla ole näitä suomalaisten kansantauteja oikeastaan ollenkaan. Vähäsarja pohtii, olisiko Tansaniasta jotakin opittavissa allergioiden ehkäisemisessä. Pitäisikö Suomessa palata askel taaksepäin? Elinolomme ovat ehkä liian hygieeniset. 8 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/2013 9

6 Töissä Puhelinvaihde pähkinänkuoressa Puhelinvaihde palvelee joka päivä kello Aamuvuorossa työskentelee arkisin kolme ja iltavuorossa kaksi henkilöä. Viikonloppuisin aamussa on yksi ja illassa kaksi. Ulkoiset puhelut menevät aina sisäisten edelle. Siksi oma henkilökunta joutuu usein odottamaan pidempään. Pian otetaan käyttöön uusi ruuhkatiedote. Helena Salimäki ja Riitta Mannila tiimeineen etsivät asiakkaille tuhansia puhelinnumeroita päivässä. Henkilökunnan käyttöön on avattu uusi, sisäinen sähköinen puhelinluettelo sisäisen puhelinliikenteen helpottamiseksi. Taina Hakalahti, Sari Jaakkola, Pirjo Holma, Helena Salimäki, Hannele Honkaniemi, Annukka Salminen, Anu Rauhala ja Riitta Mannila. Hymyä äänessä Palvellaksemme sinua ja yksikköäsi mahdollisimman hyvin, muistathan käyttää kulunvalvontakorttia sekä ilmoittaa numeroiden, henkilöiden ja puheluaikojen muutoksista sekä palavereista puhelinvaihteeseen, mieluiten sähköpostitse: Anu Rauhala ja Annukka Salminen arvostavat työssään kollega-apua. Puhelinvaihteen työssä tarvitaan sosiaalisia taitoja ja nopeaa reagointia. Kuuden puhelunvälittäjän tiimi etsii joka päivä vastaanottajan noin puhelulle. Teksti: Anne Kohtala Kuvat: Jussi Hietaniemi Keskussairaalan puhelinvaihteessa työskentelee kahdeksan naisen tiimi, joista kuusi on vakinaisia. Heillä on hallussaan taito kuunnella, kysyä ja löytää vastaus kysymyksiin. Jokainen heistä vastaa työvuoronsa aikana puhelimeen yli 200 kertaa. Olemme talon käyntikortti, joten jokainen asiakas palvellaan niin hyvin kuin mahdollista, mutta niin nopeasti kuin mahdollista. Tehtävämme on toimia suodattimena, joka säästää kaikkien aikaa, kuvaa Annukka Salminen. Asiat koskevat kaikkea mahdollista syntymän ja kuoleman väliltä, joten aina pitää olla valmiina laskeutumaan tilanteen tasolle. Jos soittajalla on huoli, kuuntelemme kyllä, vaikka linjat paukkuisivat punaisena, jatkaa Taina Hakalahti. Asiakkaat ensin Lokakuussa Y-talon avaamisen jälkeen vaihteeseen tuli parhaina päivinä liki puhelua, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin sitä ennen. Nyt tilanne on vakiintunut noin puheluun päivässä arkisin ja lähes 400 puheluun viikonloppuisin. Ruuhkaisin aika on maanantaiaamupäivä kello yhdeksästä yhteentoista. Tavoite on, että vastaamme puheluun alle 15 sekunnissa. Valitettavasti se ei kuitenkaan aina toteudu. Varsinkin oma henkilökunta joutuu usein odottamaan pidempään, kun asiakkaiden puhelut menevät oman väen edelle, Salminen kertoo. Nimiä ja numeroita on tiimin hallussa tuhansia. Välittäjät etsivät tietoa sisäisistä järjestelmistä, verkosta, pöytäkansioista ja soittamalla välipuheluita. Lisäksi ilmoitustaululta jokaisen selän takaa löytyvät numerot muihin keskussairaaloihin, maakunnan terveyskeskuksiin, taksipalveluihin ja muihin päivittäin kysyttyihin talon ulkopuolisiin palveluihin. Erikoisalat hallussa Tyypillisimmät puhelut liittyvät ajanvarauksiin tai ajanvarausten muutoksiin. Tai siihen, kun asiakas on yrittänyt soittaa puhelinaikana, joka meni jo. Edelleenkin vaihteeseen tulee paljon myös terveyskeskukseen tarkoitettuja puheluita. Ties mitä on meiltä kysytty, jopa kissanloukkuja, Hakalahti muistaa. Lisähaastetta tuo, että läheskään aina soittaja ei itse tiedä, ketä oikeastaan tavoittelee. Silloin välittäjän pitää nopeasti osata kysyä oikeat kysymykset ja ajatella tilanne asiakkaan puolesta. On hallittava sairaalan erikoisalat, osastot, poliklinikat ja henkilöiden toimenkuvat. Sekä sairaalakieli ja lyhenteet silloin, kun soittaja on talon sisältä. En minä tiennyt tänne tullessani, mikä on KNK ennen kuin soittaja sanoi etsivänsä korva-nenä-kurkku-poliklinikkaa. Uusi henkilö oppii tämän työn suunnilleen vuodessa tai oikeastaan emme tule valmiiksi milloinkaan, kun organisaatiot ja toimenkuvat muuttuvat jatkuvasti, tuumii Salminen. Vaikka olen sairaanhoitopiirin palveluksessa työskennellyt jo 34 vuotta, joskus ajatukset menevät lukkoon edelleenkin. Onneksi meillä on apuna toisemme: aina voi painaa mykistysnäppäintä ja kysyä neuvoa sermin takaa, kiittää Riitta Mannila. "Läheskään aina soittaja ei itse tiedä, ketä tavoittelee." Taina Hakalahti 10 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

7 Ajankohtaista ELVI-ryhmä 20 vuotta Teksti: Kaisu Ikola Kuvassa tehon hoitajia ja yliääkäri Kari Saarinen, jonka lisäksi elvytystyöryhmään kuuluvat sairaanhoitajat Kaisu Ikola, Maarit Lampinen, Elina Määttä ja Mirja Välimäki. Seinäjoen keskussairaalan ELVI-ryhmä on 20-vuotias! Merkkipäivää vietettiin maaliskuussa. ELVI-juhlaan oli puhujaksi kutsuttu dosentti Markku Kuisma (kuvassa keskellä). Kuvassa vasemmalla asiantuntijasairaanhoitaja Kaisu Ikola ja oikealla ylilääkäri Kari Saarinen. ELVI-toiminta ELVI-toiminnan peruspilareiksi ovat 20 vuoden aikana muodostuneet: Elvytystilanteiden ennaltaehkäiseminen Henkilökunnan osaamisen varmistaminen (ennakointi, hätätilanne, elvytys, jatkohoito) Tulosten seuranta Kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. laadunvalvonta, sisäiset auditoinnit, palautteen kerääminen koulutuksista ja kyselyt akuuttitilanteiden hoidon onnistumisesta) ELVI eli sairaalan sisäinen hätätilapotilaan hoitojärjestelmä perustettiin sairaalaamme , joten täydet 20 vuotta tuli täyteen viime maaliskuussa. Toimintaa organisoi teho-osaston elvytystyöryhmä ja toiminnasta vastaa tehon johtoryhmä. ELVI hälytetään tarvittaessa teholta kantasairaalan ja Y-talon yksiköihin. ELVI- ryhmään kuuluvat kaikki tehon hoitajat ja virka-aikana tehon ylilääkäri tai erikoistuvan vaiheen lääkäri, päivystysaikana anestesiapäivystäjä. Hälytykset on keskitetty teholle, mistä kaksi teho-osaston hoitajaa lähtee heti hälytyksen saatuaan sekä lasten että aikuisten hoitoelvytykseen tarvittavilla välineillä varustetun kärryn kanssa tapahtumapaikalle. Lääkäri saa hälytyksen teholta erityiseen elvytyshakuunsa ja tulee tapahtumapaikalle lyhintä mahdollista reittiä. Ryhmä pääsee tapahtumapaikalle nopeasti tehon keskeisen sijainnin ja nopean ELVI-ryhmää varten toteutetun hissijärjestelmän ansiosta. Viive hälytyksestä paikallaoloon on noin 3 minuuttia. Elvytyskoulutusta vuosittain koko sairaalan henkilökunnalle Vuosittain tehon ELVI-ryhmä saa hälytyksiä noin Näistä yli puolet on muita potilaan hätätilanteita, kuten voimakas hengitysvaikeus, rintakipu tai verenpaineen äkillinen lasku. Vuosittain on noin sydänpysähdystä ja siitä seuraavaa elvytysyritystä. Ppkl, CCU, SYDY ja LS hoitavat vuosittain noin 10 elvytystilannetta, joihin ELVI-ryhmä ei osallistu tai apuun hälytetään vain ELVI-ryhmän lääkäri. Elvytystyöryhmä järjestää koko sairaalan henkilökunnan elvytyskoulutusta. Siihen osallistuu tärkeänä osana 63 yksikön 133 elvytysvastuuhoitajaa, jotka kertaavat taitonsa ja tietonsa Sairaalan sisäisen hätätilapotilaan hoitojärjestelmän tavoitteena on, että jokainen sairaalan työntekijä osaa toimia hätätilanteessa oikein ja että potilas saa parhaan mahdollisen hoidon. vuosittain ja jotka oman hoitotyönsä ohella kouluttavat yksikkönsä henkilökuntaa. Tavoitteena on, että jokainen sairaalan työntekijä osaa toimia hätätilanteessa oikein ja että potilas saa parhaan mahdollisen hoidon. Edellä oleviin lukuihin sisältyvät myös Törnävän ja Ähtärin sairaalan 13 eri yksikön 28 vastuuhoitajaa. He ovat yhtä lailla mukana vastuuhoitajille järjestetyissä koulutuksissa ja kouluttavat sitten taas oman yksikkönsä hoitohenkilökuntaa. Teho-osastolla ei ole ELVI-toiminnan vuoksi ylimääräistä henkilökuntaa, vaan hälytyksen aikana teholle jäänyt henkilökunta huolehtii hälytyksessä mukana olevien hoitajien potilaista. Lisäksi he valmistautuvat vastaanottamaan uuden potilaan, joka mahdollisesti tulee ELVIryhmän mukana. Anestesialääkärikin lähtee hälytykseen kesken muun työnsä. Tämä aiheuttaa hälytykseen lähtevien kollegoille haasteen jatkaa hoitoa turvallisesti, kun toiset lähtevät hälyttäneeseen yksikköön noin 30 minuutiksi turvaamaan hätätilapotilaan tilannetta. Hätätilanteita ehkäisevä varautuminen tärkeää Sairaalassamme on ELVI-toiminnan alusta asti kannustettu hälyttämään ryhmä myös muillekin hätätilapotilaille kuin elvytystilanteisiin. Tavoitteena on ollut tehostaa hoitoa ja jopa ehkäistä elvytystilanne tehokkaalla varhaisvaiheen hoidolla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että sairaaloissa jopa 80 % elvytystilanteeseen joutuneilla on peruselintoimintojen häiriöitä tunteja ennen sydänpysähdystä. Sairaalaelvytyksistä osa on siis estettävissä puuttumalla tehokkaasti oireisiin. ELVI-ryhmä on halunnut kiinnittää tähän asiaan huomiota laatimalla HE- VI toiminnan ohjeet kantasairaalaan ja 2012 aikana Y-talon terveyskeskuksen osastoille. Henkilökuntaa informoidaan ja asiaa pidetään esillä aina kun mahdollista. Sairaalassamme on vuosittain kaksi samansisältöistä HEVI-iltapäiväkurssia hoitajille. Selvät hoidon tehostamisen aktivointikriteerit ovat kaikkien tiedossa (mitattavia muutoksia potilaan peruselintoiminnoissa, niiden raja-arvot), niiden toteutuessa suositellaan toimittavan erillisen ohjeen mukaan. Potilaiden selviytymisluvut parantuneet jatkuvasti Potilaiden selviytymisluvuissa on 20 vuoden aikana tapahtunut selkeää paranemista. Ensimmäisten viiden vuoden aikana elvytyksiä oli 115, kaikista elvytetyistä selviytyi 5 %, VF/VT-potilaista 13 %. Viimeisimmässä viiden vuoden jaksossa elvytyksiä oli 222, kaikista elvytetyistä selviytyi 27 %, VF/ VT-potilaista 48 % pystyttiin kirjaamaan ulos sairaalastamme. Heistä suurin osa kotiutettiin. Vuosien aikana tulosten paranemiseen on ollut vaikuttamassa henkilökunnan kouluttamisen organisoiminen, välineistö on käytettävyydeltään entistä parempaa ja yksiköistä saadut hyvät kehittämisideat ovat suunnanneet toimintaamme oikeaan. Tärkeä suunnannäyttäjä meillä on myös kansallinen Elvytyksen Käypä hoito suositus. 12 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

8 Ajankohtaista Suuri leikkaussaliremontti Ei mikä tahansa piironki Keskussairaalan leikkaussalit siirtyivät remontin yhteydessä irtokalusteiden aikaan. Huhtikuun lopussa 2013 alkoi vaihe neljä, jossa peruskorjataan leikkausosasto 2:n salit oheistiloineen sekä leikkaukseen tulevien potilaiden vastaanottotilat. Tämän on määrä olla valmis toukokuuhun 2014 mennessä, jonka jälkeen uudistetaan vielä heräämön tilat. 15. huhtikuuta 2013 otettiin käyttöön kolmosvaiheessa uudistetut leikkaussalit 1 4 ja niiden oheistilat sekä uusi sektiosali. Ykkös- ja kakkosvaiheessa vuosina remontoitiin viisi leikkaussalia oheistiloineen. Teksti: Anne Kohtala Kuvat: Jussi Hietaniemi Keskussairaalan uusien leikkaussalien hyllyt eivät ole enää koskaan väärässä paikassa, vaikka tila elää koko ajan tarpeesta toiseen leikkausten välissä ja niiden aikana. Tämän mahdollistaa talon oman laitosasentajan Olavi Vartiamäen ja koneasentaja Mika Viitalan suunnittelema ja toteuttama design-kaluste: kevyt, pyörillä kulkeva irtohylly. Suunnittelijahoitaja Kirsti Saarremaa toi idean Seinäjoelle Tallinnan Mustamäen sairaalasta. Kävin siellä nelisen vuotta sitten tutustumiskäynnillä ja näin ensimmäisen kerran leikkaussalin, jossa ei ollut lainkaan kiintokalusteita. Tästä nousi ajatus, että liikuteltava kaluste voisi olla ratkaisu tilaongelmiin ja soveltuisi hyvin nykypäivän leikkaussaliin, jossa tilojen tulee olla helposti muunneltavia. Seinäjoelle tilattiin nähtäville Yhdysvalloista yksi liikuteltava tehdasmalli. Sillä oli pitkä toimitusaika, mutta liikuteltavaa kalustetta haluttiin kuitenkin kokeilla ennen lopullista päätöstä. Niinpä pallo heitettiin kiinteistöja tilapalveluiden ideariiheen, joka toteutti prototyypin henkilökunnan toiveiden perusteella. Lopulta molempia versioita testattiin leikkaussaleissa todellisissa leikkauksissa. Hyvin pian oli selvää, kummanko leikkaussaliväki valitsee. Oman talon innovaatio tuntui heti käteen sopivalta ja pienten muutosten jälkeen toimivuus parani entisestään. Hylly on sopivan kokoinen, tukeva, mutta kevyt liikutella, tavaroille löytyy paikkansa ja magneetit pitävät laatikot kiinni myös liikuteltaessa, listaa sairaanhoitaja Katja Iskala. Säästöä omilla innovaatioilla Tekijäkaksikko Vartiamäki ja Viitala esittelevät "piironkiaan" vaatimattomina, mutta todellisuus on toisenlainen. Sairaanhoitopiirin omalla pajalla työstetään jatkuvasti innovaatioita, joilla säästetään pitkä penni ja joilla voisi olla bisnesarvoa myös talon ulkopuolella. Pajalla on tehty esimerkiksi laboratorion putkipostiasemat, joita ei valmiina saa mistään, ja parhaillaan työn alla on leikkausalueen desinfiointipöytä leikkausosastolle. Testauksessa ollut yhdysvaltalainen leikkaussalin irtokaappi olisi maksanut euroa kappale. Omalla pajalla tehdylle kalusteelle hintaa kertyy laskennallisesti puolet siitä, vaikka suunnittelu- ja työtunnitkin otetaan huomioon. " Oman talon innovaatio tuntui heti käteen sopivalta." Katja Iskala Säästöä kertyy myös siinä, että irtokaluste voidaan tarvittaessa täyttää leikkaussalin ulkopuolella. Tarvike- ja materiaalikuluissa säästetään, kun tavara on koko ajan kierrossa eikä makaa hyllyillä siellä, missä sitä ei tarvita. Lisäksi sali voi olla entistä tiiviimmin käytössä ja sairaanhoitajan työpanos keskittyy potilaan hoitoon eikä varaston ylläpitoon, Saarremaa mainitsee. Mietinnässä on myös, että voisiko hyllyt jatkossa täyttää logistiikkapuolen ihminen. Täyttöpalvelua testataan ja pilotoidaan nyt sairaalan operatiivisella osastolla (H12). Leikkaussalien uusi irtokaluste syntyi käyttäjien ja tekijöiden yhteistyönä. Vas. Olavi Vartiamäki, Katja Iskala, Kirsti Saarremaa ja Mika Viitala. 14 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

9 Koulutus Onnistunut koulutus perehdytti opiskelijoita perhe- ja verkostokeskeiseen työhön Yhteistyössä Primtask Oy:n kanssa järjestetyn koulutuksen "päästötodistuksia" jakamassa oli kouluttajien lisäksi psykoterapiatyöryhmän puheenjohtaja Sirkka Riihimäki. Kaksivuotinen perhe- ja verkostotyön koulutus päättyi viime joulukuussa. Viimeisen seminaaripäivän iltapäivän ohjelmaan sisältyivät juhlalliset koulutuksen päättäjäiset, jossa todistuksen sai 25 koulutuksen suorittanutta. Osallistuneista 19 oli sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, loput olivat talon ulkopuolelta. Koulutus perehdytti opiskelijoita perhe- ja verkostokeskeiseen työhön sekä teorian että pienryhmissä tapahtuvan työnohjauksen avulla. Teoreettisia ideoita sovellettiin käytännön työssä ja pienryhmissä tutkittiin osallistujien omien havainnointi- ja toimintatapojen sekä vuorovaikutustapojen merkitystä ja vaikutusta asiakkaiden kanssa rakentuvaan vuorovaikutukseen. Koulutukseen kuului runsaasti myös alan kirjallisuuteen tutustumista ja opiskelupäiväkirjan pitämistä oman oppimisen tukena. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Primtask Oy:n kanssa. Pääkouluttajina toimivat vaativan erityistason perheterapeutit Jukka Harmainen ja Veli-Matti Saarinen. Työnohjaajina vaativan erityistason perheterapeutit Mirja Fältmars, Kaija Heino, Ritva Karila-Hietala, Veli-Matti Saarinen ja erityistason perheterapeutti Ari Kaataja. Muitakin asiantuntijoita oli mukana syventävissä teemaseminaareissa. Sekä kouluttajien että koulutettavien arviot koulutuksen toteutumisesta olivat myönteiset. Myös päätöstilaisuudessa puhuneet sairaanhoitopiirin edustajat ylilääkäri Antero Lassila ja ylihoitaja Sirkka Ala-aho arvioivat koulutuksen onnistuneen, vahvistavan toiminta-alueen osaamista ja lisäävän perhekeskeistä ajattelutapaa. Minna Alajoki ja Johanna Lamminen ovat tyytyväisiä käytännönläheiseen koulutukseen. Käytännönläheisesti uusia näkökulmia Sain koulutuksesta uusia välineitä perhetyöhön, esimerkiksi sukupuu- ja verkostokarttojen käytön. Koulutukseen kuului koko ajan pienryhmätyöskentely työnohjausryhmissä. Näissä ryhmissä syvennyimme käytännössä "oikeisiin" perheisiin ja perheitä tavattiin myös ns. "live"-tilanteissa. Nämä tilanteet olivat koulutuksen parasta antia ja opettivat eniten. Koulutuksessa oli mukana porukkaa eri ammateista ja eri työpaikoista ja sen myötä sai uusia näkökulmia perheiden tilanteisiin ja tutustui uusiin ihmisiin. Tämän syksyn olen ollut vuorotteluvapaalla omasta työstäni nuorisopsykiatrian osastolla, mutta tammikuussa palaan taas töihin. Uskon, että koulutuksesta on ollut hyötyä työssäni nuorten ja heidän perheittensä parissa. Minna Alajoki Nuorisopsykiatrian osasto T19 Kipinä jatko-opiskeluun Työskentelen Lappajärven psykiatrian poliklinikalla, joten koulutuksen kautta oli mielenkiintoista päästä kuulemaan sairaalassa tai lastensuojelussa työskentelevien arjesta. Koulutus auttoi hahmottamaan omaa osuutta esim. verkostotyöskentelyssä, sillä siihen kuului paljon verkostotyön harjoittelua joko keksittyjen tai todellisten potilastapausten puitteissa. Erityisesti pienryhmissä toteutunut työnohjaus opetti samaistumaan potilaan asemaan, kun teimme omat sukupuumme ja kerroimme siitä muulle ryhmälle. Nyt on helpompi ymmärtää, ettei potilaan ole aina helppoa puhua ammattilaisellekaan. Työnojausryhmässä toimme paikalle omia potilaitamme, jolloin ohjaaja "kädestä pitäen" opetti potilaan haastattelua sukupuuta hyödyntäen. Koulutuksen aikana järjestettiin useita teemapäiviä, joissa aiheina olivat mm. seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, päihteet ja potilaan kotona tapahtuva hoitotyö. Nämä olivat hyviä, tiiviitä tietopaketteja. Kouluttajat ja työnohjaajat olivat ammattitaitoisia ja koulutuksesta jäi kipinä opiskella jatkossa lisää. Kaksivuotisen perhe- ja verkostotyön koulutuksen suoritti yhteensä 25 opiskelijaa. Johanna Lamminen Lappajärven psykiatrinen poliklinikka 16 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

10 Ajankohtaista Potilaan ja läheisten ohjaus Perhekeskeisen hoidon tavoitteena on ohjata ja tukea potilaan ohella myös potilaan läheisiä. Perhekeskeinen hoito perustuu näkemykseen, jonka mukaan potilas on osa perhettään myös käyttäessään terveydenhuollon palveluita. Perhekeskeisessä hyvässä hoidossa potilaan elämäntilanne ja läheiset ja näiden ohjauksen ja tuen tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan mahdollisimman hyvin. Potilaan läheinen on henkilö, jonka potilas itse nimeää läheisekseen ja on esimerkiksi mukana hoitotilanteissa tai jolle saa antaa tietoja potilaan tilanteesta. Siitä kuka tämä läheinen on, tulee aina keskustella ja sopia potilaan kanssa, jos se vain on mahdollista. Potilaan ja läheisen voimavarojen tukeminen Potilaan ohjaus on yksi hyvän, näyttöön perustuvan hoidon onnistumisen edellytys. Potilaan ohjaus vaatii jatkuvaa kehittämistä, koska tutkimus ja erilaiset kehittämishankkeet tuottavat jatkuvasti ohjauksesta uutta tietoa. Hyvä ohjaus kohdistuu sekä potilaaseen että hänen läheisiinsä. Hyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimintaa, jota toteutetaan monin eri menetelmin, eri yksiköissä, erilaisille potilasryhmille ja erilaisissa tilanteissa. Se sisältää vastavuoroista tiedon antamista, sen ymmärrettävyyden ja uuden oppimisen tarkistamista, tasavertaista kohtaamista sekä emotionaalista ja konkreettista tukemista tarpeen mukaan. Hyvä ohjaus tukee potilaan ja läheisen voimavaroja. Sen avulla tunnistetaan ja vastataan heidän ohjauksen tarpeisiinsa ja siinä huomioidaan potilaan ja hänen lähiympäristönsä mahdollisuudet ohjauksessa saadun tiedon soveltamiseen esimerkiksi kotiutumisen jälkeen. Perusedellytyksenä myönteinen asennoituminen Perhekeskeisyys ilmenee terveydenhuollossa potilaan ja hänen läheistensä kunnioittavana kohteluna, esimerkiksi siten, että heitä tervehditään ja toivotetaan tervetulleeksi. Sitä voi toteuttaa myös niin, että potilaan läheinen toivotetaan kutsukirjeessä tervetulleeksi poliklinikkakäynnille. Perhekeskeisyys ilmenee myös siten, että ilmapiiri terveydenhuollon yksiköissä on myönteinen potilaan läheisten mukana ololle ja he voivat osallistua potilaan hoitoon ja auttamiseen sopivin tavoin. Perhehoitotieteellinen tutkimus tuottaa tietoa potilaiden sekä näiden perheen ja läheisten hyvinvoinnista, terveydestä sekä terveydenhuoltokokemuksista. Tutkimustiedon avulla terveydenhuollon palveluita kehitetään nykyistä perhekeskeisimmiksi, mikä on välttämätöntä esimerkiksi hoitoaikojen lyhenemisen, päiväkirurgisen hoidon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen takia. Tutkimustieto on näyttöön perustuvan terveydenhuollon toiminnan ja myös esimerkiksi hoitotyön koulutuksen perusta. Terveydenhuollossa tarvitaan potilaan perhettä ja läheisiä esimerkiksi potilaan tueksi, seuraksi ja saattajaksi. Heitä tarvitaan tiedonantajina potilaan asioissa, jos tämä ei itse pysty kertomaan kaikkea. Ohjaustilanteissa läheistä tarvitaan toisina korvina, jolloin saatuja ohjeita on helpompi muistella kotona. Molempien on tärkeää myös lukea kirjalliset ohjeet ja keskustella niistä hoitavan tahon kanssa. Läheisiä voidaan tarvita myös hoidon toteuttamisessa, esimerkiksi lasten osastoilla tai tilanteissa joissa potilasta syötetään. Jotta nämä tehtävät ja roolit voivat toteutua, läheiset tarvitsevat myönteistä asennoitumista ja läsnäolonsa huomiointia. Se on perusedellytys perhekeskeiselle hoidolle ja ohjaukselle. Läheiset tarvitsevat tukea pystyäkseen itse tukemaan ja auttamaan potilasta ja selviytymään ja jaksamaan itse. He tarvitsevat tietoa, kuuntelua ja terveydenhuollon työntekijöiden saatavilla oloa. Yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke Terveydenhuollossa tulee panostaa jatkuvasti yhä paremman perhekeskeisen hoidon ja ohjauksen kehittämiseen. Näin tehdään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikön (hoitotiede) yhteisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa, joka on alkanut vuonna Tällä hetkellä (vuodesta 2013 eteenpäin) paneudutaan erityisesti potilaan ja läheisten ohjaukseen, jossa tutkimustietoon ja koulutukseen perustuen eri osastot ja yksiköt kehittävät potilaan ja läheisten ohjausta. Mukana ovat kaikki terveydenhuollon yksiköt sekä esimerkiksi ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat, jotka osallistuvat opinnäytetöiden ja osastotunneille kokoamansa tutkimustiedon esittelyn avulla yksiköiden valitsemiin ohjauksen kehittämisteemoihin. Perhekeskeinen hoito ja ohjaus sisältyvät myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan, Potilaan Hyvä Hoito asiakirjaan sekä Hoitotyön toimintaohjelmaan ohjelmaan vuosille Lähteitä Paavilainen E. Perhe vieraana sairaalassa. Kirjassa: (toim. Riitta Jallinoja) Vieras perheessä. Gaudeamus, Helsinki. 2009, sivut Salminen-Tuomaala M, Kaappola A, Kurikka S, Leikkola P, Salonpää M, Sandvik S, Vanninen J, Paavilainen E. Potilaat ja omaiset toivovat kokonaisvaltaista ohjausta. Sairaanhoitaja 2011; 84(8): (luettu ) pdf (luettu ) hoitotyo/hoitotyon_toimintaohjelma (luettu ) "Potilaan ohjaus vaatii jatkuvaa kehittämistä, koska tutkimus ja erilaiset kehittämishankkeet tuottavat jatkuvasti ohjauksesta uutta tietoa. Hyvä ohjaus kohdistuu sekä potilaaseen että hänen läheisiinsä." Työryhmä: Eija Paavilainen, professori, Tampereen yliopisto Marita Kojola, hoitotyön johtaja, Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Asta Heikkilä, yksikön johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Christina Rouvala, hallintoylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 18 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

11 Henkilöstö Henkilöstöjuhla Sairaanhoitopiiristä viime vuonna eläkkeelle siirtyneitä ja Kuntaliiton ansiomerkin saaneita muistettiin henkilöstöjuhlassa 18. tammikuuta. KUNTALIITON Kultaisen ansiomerkin saajat Eläkkeelle V SIIRTYNEET Osastonhoitaja Arja Ala-Hiiro Toimistosihteeri Paula Ala-Kahrakuusi Kahvilatyöntekijä Auli Anttila Sosiaalityöntekijä Kirsti Djerf Perushoitaja Marja-Leena Fränti Ravitsemispäällikkö Pirkko Hakanen Osastonsihteeri Pirkko Haukkala Laboratoriohoitaja Helena Hietala Sairaalahuoltaja Ira Hietanen Perushoitaja Leena Huhtamäki Perushoitaja Maija-Liisa Jaakkola Sairaanhoitaja Mauri Kahari Osastonsihteeri Raili Kapanen Sairaanhoitaja Marianne Keltto Perushoitaja Sinikka Ketola Sairaalahuoltaja Kyllikki Korkea-Aho Osastonhoitaja Kaarina Kosola Mielenterveyshoitaja Pentti Kuivalainen Sairaanhoitaja Riitta Kunto Sairaanhoitaja Leena Lajunen Perushoitaja Paula Lanamäki Perushoitaja Anna-Liisa Lemponen Osastonhoitaja Ritva Leppäaho Laboratoriohoitaja Terttu Linna Sairaanhoitaja Kirsti Lintala Sairaalahuoltaja Raija Luoma Hammashuoltaja Riitta Marttila Sairaalahuoltaja Raili Mukkala Sairaanhoitaja Maija-Kaisa Mäki Mielenterveyshoitaja Tarja Männikkö Perushoitaja Ritva-Liisa Niemi Sairaalahuoltaja Sisko Niemistö Sairaalahuoltaja Leena Nygård Perushoitaja Elli Oksaharju Sairaanhoitaja Tuula Parkkari Sairaalahuoltaja Mirja Paski Sairaanhoitaja Kai Pekkarinen Mielenterveyshoitaja Seppo Peltola Erikoislääkäri Ensio Peltomäki Sairaanhoitaja Anna-Liisa Pihlajamäki Sairaanhoitaja Leena Pokela Mielenterveyshoitaja Hannu Pollari Perushoitaja Ulla Rajakorpi Osastonhoitaja Anja Rasku Erikoislääkäri Erkki Rautio Osastonhoitaja Marja-Liisa Riihimäki Laboratoriohoitaja Marja-Leena Rintaniemi Sairaanhoitaja Hannele Saari Röntgenhoitaja Marjo Saarikoski Puuseppä Antti Saikkonen Osastonsihteeri Saara Sairanen Sairaanhoitaja Raija Salmi Sairaanhoitaja Salme Sandvik Sairaanhoitaja Pirkko Santtila Sairaanhoitaja Reetta Savola Sairaalahuoltaja Elvi Stenfors Kuljetuspäällikkö Tapani Tenkula It-asiantuntija Erkki Tervola Perushoitaja Terttu Tuunanen Laboratoriohoitaja Helli Uotila Osastonsihteeri Tuula Vainio Osastonsihteeri Pirkko Vaittinen Osastonsihteeri Ulla-Marja Viemerö Sairaanhoitaja Raija Vuorio Sairaanhoitaja Airi Välimäki Laboratoriohoitaja Kirsti Väänänen Sairaanhoitaja Tuulikki Yli-Koivisto Apulaisosastonhoitaja Sirpa Aaltonen Osastonsihteeri Anne Ahvenlampi Osastonsihteeri Marja-Leena Ala-Välkkilä Erikoislääkäri Tapani Barinoff Osastonsihteeri Hilkka- Maija Finnilä Mielenterveyshoitaja Sirpa Haapa-Aho Laboratoriohoitaja Salme Haapalainen Perushoitaja Marja-Leena Hakala Sairaanhoitaja Anja Hautamaa Sairaanhoitaja Eila Huhta Perushoitaja Tarja Ikola Logistiikkatyöntekijä Petri Jalava Lääkintävahtimestari Eija Kangasniemi Osastonsihteeri Satu Katila Sairaanhoitaja Aulikki Kaunissaari Perushoitaja Ritva Keturi Apulaisosastonhoitaja Sinikka Knaapila Ylilääkäri Matti Kotila Osastonhoitaja Päivi Kuntsi Laskentasihteeri Tuula Kykkänen Sosiaalityöntekijä Auli Lassila Sairaanhoitaja Irma Latva Osastonhoitaja Päivi Lehtimäki Sairaanhoitaja Anna-Liisa Lindell Sairaanhoitaja Tarja Luoma Osastonsihteeri Hilkka Makkonen Ravitsemistyöntekijä Paula Mansikka-Aho Ravitsemistyönjohtaja Eila Marttila Osastonhoitaja Lea Mäki Sairaanhoitaja Heikki Nevala Askartelunohjaaja Kirsti Nyrhilä Perushoitaja Marja-Leena Näyrä Sairaanhoitaja Eija Ojala Mielenterveyshoitaja Riitta Ojanen Sairaanhoitaja Esa Ojanperä Sairaanhoitaja Seppo Paavola Sairaanhoitaja Arja Palasmaa Perushoitaja Johanna Perkiö Lastenhoitaja Aila Peltotupa Sairaanhoitaja Tuula Raappana Sairaanhoitaja Laila Rantanen Mielenterveyshoitaja Merja Rinta-Rasula Rekrytointipäällikkö Anne Risikko Hallintoylihoitaja Christina Rouvala Välinehuoltaja Marja Rukkila Osastonhoitaja Päivikki Ruuhela Osastonsihteeri Irma Savisaari Sairaanhoitaja Päivi Seppi Sairaanhoitaja Irma Siltala Lääkintävahtimestari Pertti Simelius Sairaalahuoltaja Elisa Södervik Toimistosihteeri Ulla Talso Apulaisvahtimestari Lea Tenkula Osastonsihteeri Ulla Valkiala Lastenhoitaja Merja Vester-Fjäder Lastenhoitaja Brita-Liisa Viitamäki Projektipäällikkö Raili Vuorela Osastonylilääkäri Jukka Vuorenmaa Lastenhoitaja Annikki Välikorpi Sairaalahuoltaja Marketta Yliluoma Ähtärin juhla. Kuvassa vasemmalta lukien kolme eläkkeelle jäänyttä: Erkki Korpi, Tuula Setälä ja Annikki Viitanen ja 30-v. mitalistit: Päivi Kuntsi, Päivikki Ruuhela, Arja Palasmaa ja Irma Savisaari. EPSARI 1/

12 Henkilöstö Terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen on nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä otti 18. tammikuuta muistamisjuhlassa pitämässään puheessa kantaa meneillään olevaan terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon murrokseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa korkealaatuisten erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta Etelä-Pohjanmaalla. Palvelut tuotetaan hyvin toimivissa hoitoketjuissa yhteistyössä ja muiden toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiirin palveluksessa on lähes 3000 työntekijää ja heidän toimintansa perustuu oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvon periaatteisiin ja hyvään yhteistyöhön. Suomen terveydenhuolto on suurelta osin julkista, joka pohjautuu veropohjaiseen rahoitukseen. Kunnallinen terveydenhuolto mahdollistaa sen, että potilaat saavat tarvitessaan hyvinkin kalliita tutkimuksia ja hoitoja sairauksiinsa ilman taloudellista uhkaa tai katastrofia potilaalle tai hänen perheelleen. Kysynnän kasvusta sekä lääkkeiden ja teknologioiden kehittymisestä johtuen sairaanhoidon menot kasvavat yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Erikoissairaanhoidosta ei ole saatavissa suuria säästöjä - olkoon hallintorakenne millainen tahansa. Erikoissairaanhoidon vaatimat väestöpohjat ovat liian suuria kuntauudistuksen perustaksi. Kuntauudistuksella erikoissairaanhoitoa ei saa peruuttaa kolmea vuosikymmentä taaksepäin kymmeniin pikkusairaaloihin, sillä niihin ei riitä erikoislääkäreitä eikä muutakaan osaavaa henkilöstöä. Lisäksi siitä tulisi erittäin kallis kaikkine nykyaikaisine tutkimus- ja hoitolaitteineen. Terveydenhuollon palvelujärjestelmä on puutteistaan huolimatta yksi maailman parhaista. Hoidon saatavuudessa on välillä ongelmia, mutta pystymme tuottamaan laadukkaita palveluita kansainvälisesti vertailtuna edullisin kustannuksin. Edessämme on suuri haaste, että miten turvaamme terveyspalvelut kaikille kansalaisille, kun hoitoa ja hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa nopeasti. Samanaikaisesti myös hoitohenkilökunta ikääntyy ja eläköityy ja uhkana on hoitajapula. Myös pitkäaikaissairauksien määrä kasvaa ja ihmisten elämäntapa muuttuu yhä epäterveellisempään suuntaan liikunnan vähenemisen ja huonojen ruokatottumusten myötä. Perinteinen tapa kehittää palveluita on lisätä rahoitusta. Väestörakenteen muutos johtaa siihen, että väestön veronmaksukyky heikkenee. Meillä ei tule olemaan ihmisiä, joita voitaisiin palkata aina vain lisää. Meidän on pakko kehittää tapoja järjestää palvelut aikaisempaa pienemmillä resursseilla. Tarvitsemme uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja. Keskeinen vaatimus on asiakaslähtöisyys. Terveydenhuollon tuottavuutta on parannettava teknologiaa apuna käyttäen. Se ei tarkoita sitä, että henkilökunnan työtaakkaa lisätään entisestään, vaan sitä, että palveluiden tuotantotapoja ja palvelujärjestelmän rakenteita muutetaan. Tavoitteena on pystyä hoitamaan enemmän ihmisiä pienemmällä henkilömäärällä siten, että hoidon laatu pysyy hyvänä eikä henkilökunnan kuormitusta lisätä. Kilpailussa osaavasta työvoimasta työantajan pitää pystyä näyttämään, että työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja kehittää. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen on nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana. On järkevää että keskussairaala- ja terveyskeskusvetoinen toiminta on yhden hallinnon alaisuudessa ja mikäli sitä koordinoi yksi taho, saadaan potilaan kannalta järkevämpiä hoitoketjuja ja taloudellinen tehokkuus paranee. Selkeä vaihtoehto Etelä-Pohjanmaalle olisi tasavallan hallituksen linjauksen mukainen koko maakunta kattava sote-alue. Tämän näkemyksen kirjasi myös sairaanhoitopiirin hallituksen asettama työryhmä, joka antoi jatkovalmistelun Etelä-Pohjanmaan liiton tehtäväksi. Palvelujen järjestämisvastuu olisi joko yhdellä kunnalla eli Seinäjoen kaupungilla tai koko maakunnan kuntien muodostamalla kuntayhtymällä. Tärkeää on, että korkeatasoinen erikoissairaanhoito säilyy Seinäjoella ja yliopistollisista keskussairaaloista voidaan edelleen ostaa erityisen vaativaan hoitoon tarvittavaa palvelua. Suurin ongelma ei ole tänään erikoissairaanhoito eikä yliopistolliset sairaalat vaan se miten järjestetään kuntouttava jatkohoito ja palvelut kotiin. Lääketieteen tutkimus vahvistuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on saanut vahvistusta lääketieteen tutkimustoimintaan, kun keuhkosairauksien, kirurgian ja sisätautien yksiköissä on aloittanut kolme uutta professoria. Laboratorio- ja telelääketieteen sekä hoitotieteen professuurit jatkuvat Hallinnollisesti uudet professuurit sijoittuvat Tampereen yliopiston lääketieteen yksikköön ja ne ovat osa-aikaisia. Näiden lisäksi professuurejaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä jatkavat laboratoriolääketieteen professori Onni Niemelä, hoitotieteen professori Eija Paavilainen ja telelääketieteen professori Kari Mäkelä. Lääketieteellisen tutkimuksen yksikössä tutkitaan Niemelän johdolla alkoholin suurkulutuksen aiheuttamien vaurioiden mekanismeja ja pyritään parantamaan päihdesairauksien diagnostiikkaa. Yksikössä selvitetään muun muassa miksi ja kuinka herkästi päihteet vaurioittavat eri elimiä ja kudoksia. Ryhmä myös kehittää ja testaa menetelmiä, joilla liiallinen alkoholinkulutus voitaisiin todeta tarpeeksi ajoissa. Professori Paavilaisen vetämässä hoitotieteessä keskitytään perhehoitotieteelliseen tutkimukseen: perheiden terveyteen ja hyvinvointiin, perhekeskeiseen hoitoon, potilaan ja läheisten ohjaukseen sekä perheiden haasteellisiin elämäntilanteisiin. Käynnissä on myös hanke, jossa kehitetään ja juurrutetaan perheväkivallan tunnistamista ja hoitoa. Etelä- Pohjanmaan äitiys- ja lastenneuvoloissa on menossa myös lapsiperheiden saaman varhaisen tuen vaikuttavuustutkimus. Telelääketieteen professorin Kari Mäkelän tehtävänä on terveydenhuollon tietotekniikan, erityisesti telelääketieteen tutkimus- ja kehittämistoiminnan johtaminen Seinäjoella. Professuuri on perustettu hallinnollisesti Tampereen teknilliseen yliopistoon. Lähde: Seinäjoen Yliopistokeskuksen Tiedostuslehti Keuhkosairauksien professori Hannu Kankaanranta keskittyy astman ja keuhkoahtaumataudin ja niiden lääkehoitoihin liittyvään tutkimukseen. Hän myös kouluttaa erikoistuvia lääkäreitä ja antaa opetusta lääketieteen opiskelijoille. Kankaanranta toimii myös keuhkosairauksien toimintayksikön ylilääkärinä. Sisätautien professorina aloittanut Katri Kaukinen tutkii vehnän, ohran ja rukiin sisältämän gluteenin aiheuttamia tauteja. Hän keskittyy taudinkuvaan, tautien esiintymiseen ja ennusteeseen, tautitaakkaan potilaalle ja terveydenhuollolle, diagnostiikan parantamiseen sekä uusiin hoitoihin. Kaukinen toimii myös sisätautiyksikön ylilääkärinä. Kirurgian professoriksi nimitetyn Harri Pihlajamäen tutkimustyö painottuu ortopedian ja tapaturmakirurgian alaan liittyvään tutkimukseen. Hän ohjaa väitöskirjojen tekoa, kouluttaa erikoistuvia lääkäreitä ja antaa opetusta alan opiskelijoille. Pihlajamäki toimii lisäksi ortopedian yksikön ylilääkärinä. 22 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

13 Epsari toivottaa lukijoilleen hyvää kesää! Kuva: Merja Autio Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet 1. Sosiaali- ja terveysryhmä Aulis Laaksonen, pj. Pori Terttu Nordman Eija Kuokka Hanna-Leena Markki Harjavalta Jaana Karrimaa Eero Mattsson Pomarkku

Lisätiedot

STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on

STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on 26.2.2016 STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on hyväksyä Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 19.9.2012 Hallinto Sosiaali- ja terveysjohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki - henkilöstöasiat 182 190 Johtava ylilääkäri Katariina Korkeila - henkilöstöasiat/maksusitoumukset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3 TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) (lomake myös osoitteessa: http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=10167&contentlan=1) TERVEYSKESKUS/ KOULUTUSVASTAAVA LÄÄKÄRI: Kuusiokuntien

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa Suunta-Jurva 1(5) E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa 17.2.2013 Lopputulokset H21 (2+2+2+2+2+2) 1) Pohjankyrön Rasti 1 52:47 (Saari Petri 8:18/2., Heiska Samu 9:25/1., Saari Petri 8:59/2., Heiska

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 94/00.02.04/2013 132 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 22.5.2013 Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila 14.5.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Elämän alkupolku Opin polku Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V Tulokset / El Pilkit Kuusamo 08.04.2016 N Alle 70 V 1. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa 4164 G 2. Nuora Maila Pohj Pohjanmaa 4060 G 3. Aalto Eila Pirkanmaa 3608 G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa 3214 G

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lista: Ehdokas: Äänimäärä: Sijoitus Vertausluku: 87 Yliperttula Marjo (Harju Kirsi) Sippola Elisa (Huttunen

Lista: Ehdokas: Äänimäärä: Sijoitus Vertausluku: 87 Yliperttula Marjo (Harju Kirsi) Sippola Elisa (Huttunen Helsingin yliopisto 27.11.2006 FARMASIAN TIEDEKUNTA FARMASIAN TIEDEKUNNAN tiedekuntaneuvosto Valittavien lukumäärä: 3 (ainakin yhden jäsenen ja varajäsenen tulee olla opettaja ja ainakin yhden jäsenen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014 AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Oulu, 42 edustajaa Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Nämä 79 valittua edustavat sinua. Antero Aakko insinööri, myyntijohtaja Allu Alatalo 48 vuotta myynti- ja markkinointipäällikkö Kyösti Asikainen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut. Kouvolan kaupunki

Hyvinvointipalvelut. Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut Kouvolan kaupunki 1 Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen Elämän alkupolku

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola TULOS. MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta

EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola TULOS. MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta 1 MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta 1 1948 Heiskanen Veijo Pohjois-Pohjanmaan piiri alle 70 2 1881 Lindberg Kari Keski-Suomen piiri alle 70 3 1786 Neuvonen Mikko Etelä-Savon piiri alle 70 4 1374 Myyry Pertti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

VESIJUMPPA MAANANTAI 17.00 17.45 (45min.)

VESIJUMPPA MAANANTAI 17.00 17.45 (45min.) VESIJUMPPA MAANANTAI 14.30 15.00 1. Charpentier Riitta 2. Haapanen Helena 3. Isokoski Anja 4. Järvi Eila 5. Keskinen Sirkka 6. Kilpi Leila 7. Kiviranta Sirpa 8. Kojo Tuula 9. Lamminen Tarja 10. Mansikkamäki

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 94/00.02.04/2013 181 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 11.9.2013 Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Markku Liimatainen 6.9.2013: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Kansalliset Seniorit Joukkuekilpailu

Kansalliset Seniorit Joukkuekilpailu Kansalliset Seniorit 2016 Joukkuekilpailu yht. 1 Hämeelinna 1 Hellemaa Reino, Laiho Ilpo, Ohristo Antti, Sivonen Aaro 4334 2 Turku Viitanen Heikki, Nummi Jukka, Raatikainen Jarmo, Kari Raimo 4309 3 Hyvinkää

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 156/00.02.04/2014 131 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 27.8.2014 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 20.8.2014: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten Kh 39 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 - - - - - Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

TULOKSET: Sijat 1-3. E M 50 1 16,39 4 2 Pöyhölä Mika Tampereen Talviuimarit 2 20,96 3 2 Takala Jarmo UKK 3 22,59 3 1 Koshev Mikhail Meriuimarit

TULOKSET: Sijat 1-3. E M 50 1 16,39 4 2 Pöyhölä Mika Tampereen Talviuimarit 2 20,96 3 2 Takala Jarmo UKK 3 22,59 3 1 Koshev Mikhail Meriuimarit TULOKSET: Sijat 1-3 G N 70 Sij. Aika Erä Rata Nimi Seura / joukkue 1 37,20 2 1 Pietilänaho Terttu Nurmijärven Latu 2 38,85 3 1 Heino Toini Kangasalan uintiseura 3 39,92 2 2 Saarinen Asta Mämmilän Norpat

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN Hallinnon erityissuunnittelija Kokemäki KUNTAJAKOSELVITYKSEN SISÄLTÖ JA VAIHEET NYKYTILA KARTOITUS (1.VAIHE) arvioidaan kuntien palveluiden nykytila selvitetään

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 Vanhusneuvosto AIKA 13.05.2015 kello 09:00-11:06 PAIKKA Kartanonmäki ruokasalin kabinetti KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset

Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 156/00.02.04/2014 115 Sosiaali- ja terveyskeskuksen viranhaltijapäätökset 11.6.2014 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg 4.6.2014: Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

Lupaa anoivat Kenttäyhdistyksen puolesta 31.7.1972 Erkki Kytönen puheenjohtaja. ja Antti Köykkäneva sihteeri.

Lupaa anoivat Kenttäyhdistyksen puolesta 31.7.1972 Erkki Kytönen puheenjohtaja. ja Antti Köykkäneva sihteeri. Huvitoiminta Isonkyrön Piirin Nimismiehelle. Allekirjoittanut rekisteröity yhdistys anoi ja sai luvan toimeenpanna 12 päivänä elokuuta 1972 klo 20.00 01.00 Vähänkyrön Huvikeskuksessa tanssit kestoltaan

Lisätiedot

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset

Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic tulokset Itä-Häme viikkokilpailu 5 Classic 11.6.-15.6.2016 tulokset 1 SAARINEN, Jari Par 72 10 2 VIINIKAINEN, Jarkko 1 73 8 3 LESKINEN, Jouko 1 73 6 4 TIAINEN, Eetu 2 74 5 5 PULKKINEN, Jari 2 74 4 6 MUTANEN, Jyrki

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

EKL:n KYMEN PIIRIN PILKKIMESTARUUSKILPAILUT

EKL:n KYMEN PIIRIN PILKKIMESTARUUSKILPAILUT EKL:n KYMEN PIIRIN PILKKIMESTARUUSKILPAILUT 12.3.2014 IITIN URAJÄRVELLÄ TULOKSET: NAISET ALLE 70V: 1. Lämsä Lilja Iitin Eläkkeensaajat 1714g 2. Pölönen Terttu Haminanseudun Oloneuvokset 1668g 3. Huhtiniemi

Lisätiedot

Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) TERVETULOA HOIVAKOTI VILLA JUKOLAAN!

Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) TERVETULOA HOIVAKOTI VILLA JUKOLAAN! Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) Villa Jukolan henkilökunta huolehtii viriketoimintapäivien tilajärjestelyistä, sovittujen tarjoilujen hankinnoista ja asukkaiden juhlakuntoon

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 2012 2013 PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI Työsuunnitelma hyväksytty:..20 Päiväkodin johtaja Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman toteutuksen arviointi:..20

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot