Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti DESIGNIA. omalta pajalta s. 14. Lastenlääkärinä AFRIKASSA. s.8. ELVI-ryhmä 20 vuotta s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti DESIGNIA. omalta pajalta s. 14. Lastenlääkärinä AFRIKASSA. s.8. ELVI-ryhmä 20 vuotta s."

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti DESIGNIA omalta pajalta s. 14 Lastenlääkärinä AFRIKASSA s.8 ELVI-ryhmä 20 vuotta s. 12

2 Sisältö Tervetuloa Tenavakotiin 6 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Halloo, halloo, halloo, onko sairaala? Tiedottaja Anita Huhtamäki puh (06) fax (06) Ulkoasu/taitto I-print plus, Kannen kuva Jussi Hietaniemi 10 Paino Multiprint Uutispalat... 4 Tervetuloa Tenavakotiin...6 Lastenlääkärinä Afrikassa... 8 Hymyä äänessä Palkitut ja eläkkeelle Mahdollisuuksien kesä ELVI-ryhmä 20 vuotta...12 Designia omalta pajalta...14 Onnistunut koulutus perehdytti perhe- ja verkostokeskeiseen työhön...16 Potilaan ja läheisten ohjaus...18 Henkilöstöjuhlassa Terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen on nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana Tutkimus vahvistuu Kesä avaa monenlaisia mahdollisuuksia. Meille työelämässä oleville se tuo toivotun hengähdystauon: lomalla voi tehdä juuri sitä mitä tykkää tai olla vain tekemättä mitään. Opiskelijoille kesä antaa tilaisuuden ansaita rahaa ja tutustua tulevaan ammattialaan käytännön tasolla. Sairaalassa kesä tuo myös haasteita, kun tärkeää työtä on pystyttävä tekemään uusien ja vähemmän kokeneiden sijaisten kanssa. Vakituisen henkilökunnan on monesti venyttävä, että hoidon taso pysyy laadukkaana. Kesä on hyvää aikaa näyttää meille töihin tuleville opiskelijoille, miten hyvä työpaikka tämä on. Käytetään tuo mahdollisuus hyväksi, niin saamme lisää päteviä tekijöitä myös tuleville vuosille. Kuten uudessa rekryesitteessämme todetaan: Käytännössä oppii huipuksi. Lääketieteen tutkimus vahvistuu Hyvää kesää lukijoillemme. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Toimitus 2 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/2013 3

3 Uutispalat KUVAT: RAIMO HAAPARANTA Sairaanhoitopiirille uusi rekrytointiesite Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi rekrytointiesite valmistuu toukokuun aikana. Esitetyöryhmässä ovat olleet tiedottaja Anita Huhtamäen lisäksi mukana rekrytointipäällikkö Anne Risikko, vs. henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari, ylihoitaja Päivi Leikkola ja erikoislääkäri Tiina Keski-Opas. Julkaisun kuvista on vastannut niin ikään oman talon väkeen kuuluva sairaanhoitaja Jussi Hietaniemi. Esitteen suunnittelussa lähdettiin siitä, että sen tulee olla meidän näköisemme eli tuoda Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri esiin vahvana erikoissairaanhoidon yksikkönä, jossa on hyvä olla hoidossa ja mukava tehdä työtä, kuvailee Anita Huhtamäki. Esite toimii esimerkiksi messuilla ja muissa tapahtumissa pirteänä ja positiivisena huomionherättäjänä, joka on kompaktin kokonsa ansiosta kätevä napata mukaan. Yksityiskohtaisen informaation äärelle ohjataan verkkoon, josta löytyvät aina viimeisimmät, päivitetyt tiedot. Työsuojelukukkaset Hannu Mustalahdelle Sairaanhoitaja Hannu Mustalahti palkittiin vuoden 2012 työsuojelutyöstä. Kukkaset ja kunniakirja ojennettiin työturvallisuustoimikunnan kokouksessa maaliskuussa. Hannu työskentelee anestesiahoitajana leikkaussalissa ja on myös yksikön turvallisuusvastaava. On tärkeää, että palo- ja pelastussuunnitelmat ovat yksiköissä ajan tasalla, vaikka ne ovatkin suunnitelmia, joita ei toivottavasti koskaan tarvita. Viime vuoden lopulla henkilökuntayhdistys Virkkujen 30-vuotisjuhlaa kokoontui Rytmikorjaamolle viettämään kolmisensataa henkilöä. Talvesta Virkuissa on nautittu perinteiseen tapaan muun muassa osallistumalla runsaalla edustuksella sairaanhoitopiirien SM-hiihtoihin Lahdessa sekä pilkkikisoihin Varpulanaltaalla. Virkkujen 18-henkinen joukkue napsi palkintopokaaleja Lahden SM-hiihdoissa maaliskuuta. Ensi vuonna hiihdetään Helsingissä, lisätietoja joukkueenjohtaja Pauli Pullilta. Syömishäiriöyksikössä hoidetaan sekä lapsia että aikuisia Lokakuussa psykiatrian toiminta-alueella aloittanut syömishäiriöyksikkö on ikärajattomasti integroitunut avohoidon yksikkö. Yksikössä hoidetaan sekä lapsia, nuoria että aikuisia, joilla on syömiseen liittyviä pulmia. Poliklinikkatoimintaa toteuttamassa on moniammatillinen työryhmä ja tarvittaessa hoitoa voidaan tehostaa päiväosastojaksolla, jossa monimuotoiset ryhmätoiminnat ovat oleellinen osa hoitoa. Myös somaattinen selvittely on syömishäiriöongelmatiikassa keskeistä ja tämän takia on tärkeää, että yhteistyö yli erikoisalarajojen toimii saumattomasti. Lisää syömishäiriöyksikön toiminnasta Epsarin seuraavassa numerossa. Varpulanaltaan huhtikuiseen sairaanhoitopiirin pilkkimestaruuskilpailuun osallistui 21 kalamiestä ja -naista. Kisan aikana kala oli huonolla syönnillä ja vain 8 kilpailijaa sai ahvenia punnitukseen. Virkkujen 30-vuotisjuhlassa Rytmikorjaamolla esiintyivät stand up-koomikko Risto Koo Järvinen ja Pop Jameson Band. Varpulanaltaan pilkkikisan voittajan Jari Vastapuun saalis oli 930 grammaa. Kakkossijan nappasi Jarmo Rautiainen (810g) ja kolmas oli Jorma Hemminki (760g). 4 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/2013 5

4 Ajankohtaista " Annamme lapselle mahdollisuuden toimia itse sekä ottaa vastuuta ikäja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla." Tervetuloa Tenavakotiin Maria-Elina Luoma Tenavakoti on tuntunut aina kodinomaisen turvalliselta. Martan ja isoveljien hoitopäivät eivät ole päässeet venähtämään kohtuuttoman pitkiksi, kun päiväkoti sijaitsee aivan sairaalan vieressä, kertovat kardiologi Ismo Anttila ja sairaalakemisti Petra Anttila. Lasten suusta Äiti kysyi Hannalta, mitä oli välipalalla, johon Hanna: "Leipää, kurkkua ja lautasliinoja". Esikoululainen mietti viimeistä päiväkotivuottaan ja totesi: "Minä jäänkin täältä päiväkodista eläkkeelle". Jos meri olisi valtava, se olisi valtameri, tuumi 6-vuotias Juho. Ruokapöydässä Jussi kysyi: "Miksi täällä (tarkoittaen kiisseliä) on ruohoa?" Kiisseli oli raparperikiisseliä, jossa oli raparperin palasia. Mistä tietää, että talvi lähestyy: "Alkaa tulla aikaisin myöhä". Tenavakodissa vilistää pikkuisia perhosia, terhakkaita peippoja, ketteriä kurreja, reippaita pupuja, iloisia sirkkoja ja omatoimisia leppäkerttuja. Teksti: Maria-Elina Luoma, Tenavakodin johtaja Kuva: Jussi HIETANIEMI Tenavakoti on 108-paikkainen päiväkoti Sairaalarinteessä keskussairaalan välittömässä läheisyydessä. Tämän vuoden alussa Tenavakodin toiminta kunnallistettiin ja se on nyt osa Seinäjoen kaupungin laadukasta esiopetusta ja varhaiskasvatusta. Aikoinaan, vuonna 1979, sairaalan henkilökunnan lapsille rakennettu Tenavakoti palvelee nyt laajemmin muitakin kaupungin lapsiperheitä. Lapset on jaettu kuuteen eri ikäryhmään: 1-2 -vuotiaat perhoset, 2-3 -vuotiaat peipot, 3-4 -vuotiaat kurret, 4-5 -vuotiaat puput, 5-6 -vuotiaat sirkat sekä esiopetusryhmä leppäkertut. Yksi laatuun vaikuttava tekijä päiväkodissamme on, että lapset on jaettu juuri näin. Tämä mahdollistaa sopivan vertaisryhmän lapsen kehityksen seuraamiseen. Omatoimisuus ja taidot lisääntyvät vuosien myötä. Annamme lapselle mahdollisuuden toimia itse sekä ottaa vastuuta ikä- ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Viihtyisät tilat ja luonnonläheinen ympäristö tarjoavat lapsille mitä parhaimmat mahdollisuudet liikuntaan, ulkoiluun ja retkeilyyn. Tutut hoitajat mukana koko Tenavakotiajan Tärkein yhteinen tavoitteemme Tenavakodissa on hyvinvoiva lapsi. Jokaisen lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa sitä, että lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Niin kutsutussa vasukeskusteluissa kartoitetaan lapsen arkitaitoja, sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, ajattelu ja oppimisvalmiuksia, puheen- ja kielenkehitystä ja motoriikkaa. Näin saamme tehtyä jokaiselle lapselle oman henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman, jonka perusteella koko henkilöstö voi toimia johdonmukaisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Lasten hyvinvointia ja turvallisuutta edistää myös se, että osa henkilökunnasta seuraa mukana aina 1-vuotiaista esiopetusryhmään. Tämä on asia, jota myös vanhemmat arvostavat ja ovat antaneet hyvää palautetta vuodesta toiseen. Vuosien varrella lasten, vanhempien ja henkilökunnan välille syntyy luottamukselliset suhteet. Henkilökuntamme on ollut sitoutunutta ja pitkään päiväkodissa työskennellyttä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamisesta on meillä pitkä kokemus. Myös iltahoidon toteuttamisesta on 40-vuoden kokemus. Tätä palvelua tarjoamme edelleen. Mulla oli kerran niin paha vesirokko,että tuli aivan vettä. (Tyttö 5-vuotta) Kaksi poikaa tekivät askartelua, jossa käytettiin lankaa. Toinen totesi kaverille: Näin ne mummotkin kuule kutoo. ( Poika 5-vuotta) Kaksi tyttöä leikkivät. "Nää lähtee reissuun Turkkiin. Tällä on omat ruuat pitää olla mukana, ku tää vauva on luteiiniton", kertoo toinen tytöistä. lähde:tenavakodin historiikki Sadan lapsen talo 6 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/2013 7

5 Töissä Lastenlääkärinä Afrikassa Leena Pasanen esittelee Vesa Vähäsarjalle informatiivisen kangan, jolla tansanialaisäidit kantavat lastaan. Tässä teemana on kolera: reunassa on kuvituksena kaksiväriset tetrasykliinikapselit ja tekstit neuvovat: Käytä vessaa, pese kädet ennen ruokailua, keitä vesi, kärpänen on vihollinen. Leena Pasanen jäi äskettäin eläkkeelle työskenneltyään lähetyslääkärinä Tansaniassa yli 30 vuotta. Koti pysyy jatkossakin siellä, ja vapaaehtoistyö orpojen hyväksi jatkuu kansainvälisessä Mufindi Orphans projektissa. Teksti ja kuva: Outi Rantala Pasanen kävi luennoimassa Seinäjoen keskussairaalan väelle työstään lastenlääkärinä olosuhteissa, joita leimaavat vakavat taudit, kuumuus, poppamiehet ja orpolapset. Kun hän aloitti työt vuonna 1981 Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämässä Ilembulan sairaalassa, aidsia ei vielä tunnettu. Työ yhdellä aidsin mustimmista alueista on ollut vaativaa. Malaria ja aids ovat Tansanian terveydenhuollon pahimmat vitsaukset, mutta lääkehoidon kehittyminen ja elinolojen kohentuminen on auttanut vähentämään sairastumisia. Aidslääkkeet rahoitetaan pääasiassa amerikkalaisvaroin. Useita parannuksia on saatu aikaan anteliailla lahjoituksilla. Esimerkiksi USA:n entinen presidentti George Bush lahjoitti Tansanian vierailullaan kymmeniä miljoonia moskiittoverkkoja, joiden ansiosta malarian leviäminen on vähentynyt. Köyhyys aiheuttaa yhä suuren lapsikuolleisuuden. Aids-orpoja on paljon. Heistä huolehtivat usein isovanhemmat, joiden lapset ovat kuolleet aidsiin. Ilembulan sairaalan yhteydessäkin toimii orpokoti ja Pasasella on itsellään neljä kasvattilasta. Älä mene poppamiehelle Lääkäreitä on vähän ja poppamiehiä paljon. Epätoivoiset vanhemmat vievät lapsiaan poppamiehen vastaanotolle, vaikka poppamiesten tekemät hoidot voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Tapaan aina sanoa äideille: älä mene poppamiehelle. Esimerkiksi ripulia hoidetaan tekemällä vatsaan viiltoja, jotka sitten tulehtuvat. Jollekin lapselle alahuuleen laitettu kasvirohto aiheutti kuolion niin, että leuka lähti irti. Poppamiehet kalastelevat potilaita sairaalan odotustiloista. Pasanen uskoo, että suostuttelu on painostamista parempi keino saada ihmiset luopumaan perinteisistä kulttuurissa lujasti istuvista menetelmistä, joista on merkittävää haittaa terveydenhuollossa. Mufindissa järjestettiin äskettäin seminaari, johon kutsuttiin poppamiehiä. Siellä muistutettiin, miten aids leviää. Jos viiltohoidoissa käytetään samaa partaterää monelle potilaalle, taudit leviävät. Oma terveyskin tärkeä Pasasen uran raskain aika oli vuosi 1987, jonka aikana lastenosastolla hoidettiin 7500 lasta. Hänen oma terveytensä oli koetuksella. Hepatiitin aiheuttama maksatulehdus vei voimat ja aika oli myös henkisesti kuluttavaa. "Vanhemmat vievät lapsiaan poppamiehen vastaanotolle, vaikka poppamiesten tekemät hoidot voivat aiheuttaa vakavia seurauksia." Leena Pasanen Työturvallisuus on otettava hoitotilanteissa aina huomioon alituisen tartuntavaaran takia, mutta hysteriaan ei ole syytä. Suhtaudun järkevästi, mutta en hysteerisesti. Käsineet ovat tietenkin kädessä, kun laitetaan kanyylia. Olen kerran saanut neulanpiston, kun hiv-positiivinen lapsi rimpuili, mutta en saanut tartuntaa. Hänellä on ollut tapana hoitaa henkistä kuntoaan viettämällä säännöllisesti aikaa Mafingan benediktiiniläisluostarissa. Hän rauhoittuu luostarin puutarhassa, lukee ja on aloittanut molemmat kirjansakin siellä. Pasaselta ilmestyi loppuvuonna 2012 teos Noel, Daktarin tarinoita Tansaniasta. Allergioita vain harvoilla Lastentautien erikoislääkäri Vesa Vähäsarja on opiskellut Leena Pasasen kanssa samaan aikaan Oulun yliopistossa. Hän kuunteli kiinnostuneena kollegansa kertomuksia työstä tansanialaissairaalassa. Pasanen kehuu tansanialaisvanhempia, jotka huolehtivat jälkikasvunsa rokotuksista tunnollisesti. Puutteelliset elinolot ja köyhyys aiheuttavat kuitenkin lapsikuolleisuutta. Lasten kuolinsyinä ovat erityisesti malaria ja alempien hengitysteiden tulehdukset, kun taas aikuisten yleisin kuolinsyy on aids. Tautikirjosta puuttuvat lähes kokonaan allergiat, astma ja diabetes. Pasanen ei tiedä, mistä johtuu, ettei tansanialaisilla ole näitä suomalaisten kansantauteja oikeastaan ollenkaan. Vähäsarja pohtii, olisiko Tansaniasta jotakin opittavissa allergioiden ehkäisemisessä. Pitäisikö Suomessa palata askel taaksepäin? Elinolomme ovat ehkä liian hygieeniset. 8 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/2013 9

6 Töissä Puhelinvaihde pähkinänkuoressa Puhelinvaihde palvelee joka päivä kello Aamuvuorossa työskentelee arkisin kolme ja iltavuorossa kaksi henkilöä. Viikonloppuisin aamussa on yksi ja illassa kaksi. Ulkoiset puhelut menevät aina sisäisten edelle. Siksi oma henkilökunta joutuu usein odottamaan pidempään. Pian otetaan käyttöön uusi ruuhkatiedote. Helena Salimäki ja Riitta Mannila tiimeineen etsivät asiakkaille tuhansia puhelinnumeroita päivässä. Henkilökunnan käyttöön on avattu uusi, sisäinen sähköinen puhelinluettelo sisäisen puhelinliikenteen helpottamiseksi. Taina Hakalahti, Sari Jaakkola, Pirjo Holma, Helena Salimäki, Hannele Honkaniemi, Annukka Salminen, Anu Rauhala ja Riitta Mannila. Hymyä äänessä Palvellaksemme sinua ja yksikköäsi mahdollisimman hyvin, muistathan käyttää kulunvalvontakorttia sekä ilmoittaa numeroiden, henkilöiden ja puheluaikojen muutoksista sekä palavereista puhelinvaihteeseen, mieluiten sähköpostitse: Anu Rauhala ja Annukka Salminen arvostavat työssään kollega-apua. Puhelinvaihteen työssä tarvitaan sosiaalisia taitoja ja nopeaa reagointia. Kuuden puhelunvälittäjän tiimi etsii joka päivä vastaanottajan noin puhelulle. Teksti: Anne Kohtala Kuvat: Jussi Hietaniemi Keskussairaalan puhelinvaihteessa työskentelee kahdeksan naisen tiimi, joista kuusi on vakinaisia. Heillä on hallussaan taito kuunnella, kysyä ja löytää vastaus kysymyksiin. Jokainen heistä vastaa työvuoronsa aikana puhelimeen yli 200 kertaa. Olemme talon käyntikortti, joten jokainen asiakas palvellaan niin hyvin kuin mahdollista, mutta niin nopeasti kuin mahdollista. Tehtävämme on toimia suodattimena, joka säästää kaikkien aikaa, kuvaa Annukka Salminen. Asiat koskevat kaikkea mahdollista syntymän ja kuoleman väliltä, joten aina pitää olla valmiina laskeutumaan tilanteen tasolle. Jos soittajalla on huoli, kuuntelemme kyllä, vaikka linjat paukkuisivat punaisena, jatkaa Taina Hakalahti. Asiakkaat ensin Lokakuussa Y-talon avaamisen jälkeen vaihteeseen tuli parhaina päivinä liki puhelua, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin sitä ennen. Nyt tilanne on vakiintunut noin puheluun päivässä arkisin ja lähes 400 puheluun viikonloppuisin. Ruuhkaisin aika on maanantaiaamupäivä kello yhdeksästä yhteentoista. Tavoite on, että vastaamme puheluun alle 15 sekunnissa. Valitettavasti se ei kuitenkaan aina toteudu. Varsinkin oma henkilökunta joutuu usein odottamaan pidempään, kun asiakkaiden puhelut menevät oman väen edelle, Salminen kertoo. Nimiä ja numeroita on tiimin hallussa tuhansia. Välittäjät etsivät tietoa sisäisistä järjestelmistä, verkosta, pöytäkansioista ja soittamalla välipuheluita. Lisäksi ilmoitustaululta jokaisen selän takaa löytyvät numerot muihin keskussairaaloihin, maakunnan terveyskeskuksiin, taksipalveluihin ja muihin päivittäin kysyttyihin talon ulkopuolisiin palveluihin. Erikoisalat hallussa Tyypillisimmät puhelut liittyvät ajanvarauksiin tai ajanvarausten muutoksiin. Tai siihen, kun asiakas on yrittänyt soittaa puhelinaikana, joka meni jo. Edelleenkin vaihteeseen tulee paljon myös terveyskeskukseen tarkoitettuja puheluita. Ties mitä on meiltä kysytty, jopa kissanloukkuja, Hakalahti muistaa. Lisähaastetta tuo, että läheskään aina soittaja ei itse tiedä, ketä oikeastaan tavoittelee. Silloin välittäjän pitää nopeasti osata kysyä oikeat kysymykset ja ajatella tilanne asiakkaan puolesta. On hallittava sairaalan erikoisalat, osastot, poliklinikat ja henkilöiden toimenkuvat. Sekä sairaalakieli ja lyhenteet silloin, kun soittaja on talon sisältä. En minä tiennyt tänne tullessani, mikä on KNK ennen kuin soittaja sanoi etsivänsä korva-nenä-kurkku-poliklinikkaa. Uusi henkilö oppii tämän työn suunnilleen vuodessa tai oikeastaan emme tule valmiiksi milloinkaan, kun organisaatiot ja toimenkuvat muuttuvat jatkuvasti, tuumii Salminen. Vaikka olen sairaanhoitopiirin palveluksessa työskennellyt jo 34 vuotta, joskus ajatukset menevät lukkoon edelleenkin. Onneksi meillä on apuna toisemme: aina voi painaa mykistysnäppäintä ja kysyä neuvoa sermin takaa, kiittää Riitta Mannila. "Läheskään aina soittaja ei itse tiedä, ketä tavoittelee." Taina Hakalahti 10 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

7 Ajankohtaista ELVI-ryhmä 20 vuotta Teksti: Kaisu Ikola Kuvassa tehon hoitajia ja yliääkäri Kari Saarinen, jonka lisäksi elvytystyöryhmään kuuluvat sairaanhoitajat Kaisu Ikola, Maarit Lampinen, Elina Määttä ja Mirja Välimäki. Seinäjoen keskussairaalan ELVI-ryhmä on 20-vuotias! Merkkipäivää vietettiin maaliskuussa. ELVI-juhlaan oli puhujaksi kutsuttu dosentti Markku Kuisma (kuvassa keskellä). Kuvassa vasemmalla asiantuntijasairaanhoitaja Kaisu Ikola ja oikealla ylilääkäri Kari Saarinen. ELVI-toiminta ELVI-toiminnan peruspilareiksi ovat 20 vuoden aikana muodostuneet: Elvytystilanteiden ennaltaehkäiseminen Henkilökunnan osaamisen varmistaminen (ennakointi, hätätilanne, elvytys, jatkohoito) Tulosten seuranta Kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. laadunvalvonta, sisäiset auditoinnit, palautteen kerääminen koulutuksista ja kyselyt akuuttitilanteiden hoidon onnistumisesta) ELVI eli sairaalan sisäinen hätätilapotilaan hoitojärjestelmä perustettiin sairaalaamme , joten täydet 20 vuotta tuli täyteen viime maaliskuussa. Toimintaa organisoi teho-osaston elvytystyöryhmä ja toiminnasta vastaa tehon johtoryhmä. ELVI hälytetään tarvittaessa teholta kantasairaalan ja Y-talon yksiköihin. ELVI- ryhmään kuuluvat kaikki tehon hoitajat ja virka-aikana tehon ylilääkäri tai erikoistuvan vaiheen lääkäri, päivystysaikana anestesiapäivystäjä. Hälytykset on keskitetty teholle, mistä kaksi teho-osaston hoitajaa lähtee heti hälytyksen saatuaan sekä lasten että aikuisten hoitoelvytykseen tarvittavilla välineillä varustetun kärryn kanssa tapahtumapaikalle. Lääkäri saa hälytyksen teholta erityiseen elvytyshakuunsa ja tulee tapahtumapaikalle lyhintä mahdollista reittiä. Ryhmä pääsee tapahtumapaikalle nopeasti tehon keskeisen sijainnin ja nopean ELVI-ryhmää varten toteutetun hissijärjestelmän ansiosta. Viive hälytyksestä paikallaoloon on noin 3 minuuttia. Elvytyskoulutusta vuosittain koko sairaalan henkilökunnalle Vuosittain tehon ELVI-ryhmä saa hälytyksiä noin Näistä yli puolet on muita potilaan hätätilanteita, kuten voimakas hengitysvaikeus, rintakipu tai verenpaineen äkillinen lasku. Vuosittain on noin sydänpysähdystä ja siitä seuraavaa elvytysyritystä. Ppkl, CCU, SYDY ja LS hoitavat vuosittain noin 10 elvytystilannetta, joihin ELVI-ryhmä ei osallistu tai apuun hälytetään vain ELVI-ryhmän lääkäri. Elvytystyöryhmä järjestää koko sairaalan henkilökunnan elvytyskoulutusta. Siihen osallistuu tärkeänä osana 63 yksikön 133 elvytysvastuuhoitajaa, jotka kertaavat taitonsa ja tietonsa Sairaalan sisäisen hätätilapotilaan hoitojärjestelmän tavoitteena on, että jokainen sairaalan työntekijä osaa toimia hätätilanteessa oikein ja että potilas saa parhaan mahdollisen hoidon. vuosittain ja jotka oman hoitotyönsä ohella kouluttavat yksikkönsä henkilökuntaa. Tavoitteena on, että jokainen sairaalan työntekijä osaa toimia hätätilanteessa oikein ja että potilas saa parhaan mahdollisen hoidon. Edellä oleviin lukuihin sisältyvät myös Törnävän ja Ähtärin sairaalan 13 eri yksikön 28 vastuuhoitajaa. He ovat yhtä lailla mukana vastuuhoitajille järjestetyissä koulutuksissa ja kouluttavat sitten taas oman yksikkönsä hoitohenkilökuntaa. Teho-osastolla ei ole ELVI-toiminnan vuoksi ylimääräistä henkilökuntaa, vaan hälytyksen aikana teholle jäänyt henkilökunta huolehtii hälytyksessä mukana olevien hoitajien potilaista. Lisäksi he valmistautuvat vastaanottamaan uuden potilaan, joka mahdollisesti tulee ELVIryhmän mukana. Anestesialääkärikin lähtee hälytykseen kesken muun työnsä. Tämä aiheuttaa hälytykseen lähtevien kollegoille haasteen jatkaa hoitoa turvallisesti, kun toiset lähtevät hälyttäneeseen yksikköön noin 30 minuutiksi turvaamaan hätätilapotilaan tilannetta. Hätätilanteita ehkäisevä varautuminen tärkeää Sairaalassamme on ELVI-toiminnan alusta asti kannustettu hälyttämään ryhmä myös muillekin hätätilapotilaille kuin elvytystilanteisiin. Tavoitteena on ollut tehostaa hoitoa ja jopa ehkäistä elvytystilanne tehokkaalla varhaisvaiheen hoidolla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että sairaaloissa jopa 80 % elvytystilanteeseen joutuneilla on peruselintoimintojen häiriöitä tunteja ennen sydänpysähdystä. Sairaalaelvytyksistä osa on siis estettävissä puuttumalla tehokkaasti oireisiin. ELVI-ryhmä on halunnut kiinnittää tähän asiaan huomiota laatimalla HE- VI toiminnan ohjeet kantasairaalaan ja 2012 aikana Y-talon terveyskeskuksen osastoille. Henkilökuntaa informoidaan ja asiaa pidetään esillä aina kun mahdollista. Sairaalassamme on vuosittain kaksi samansisältöistä HEVI-iltapäiväkurssia hoitajille. Selvät hoidon tehostamisen aktivointikriteerit ovat kaikkien tiedossa (mitattavia muutoksia potilaan peruselintoiminnoissa, niiden raja-arvot), niiden toteutuessa suositellaan toimittavan erillisen ohjeen mukaan. Potilaiden selviytymisluvut parantuneet jatkuvasti Potilaiden selviytymisluvuissa on 20 vuoden aikana tapahtunut selkeää paranemista. Ensimmäisten viiden vuoden aikana elvytyksiä oli 115, kaikista elvytetyistä selviytyi 5 %, VF/VT-potilaista 13 %. Viimeisimmässä viiden vuoden jaksossa elvytyksiä oli 222, kaikista elvytetyistä selviytyi 27 %, VF/ VT-potilaista 48 % pystyttiin kirjaamaan ulos sairaalastamme. Heistä suurin osa kotiutettiin. Vuosien aikana tulosten paranemiseen on ollut vaikuttamassa henkilökunnan kouluttamisen organisoiminen, välineistö on käytettävyydeltään entistä parempaa ja yksiköistä saadut hyvät kehittämisideat ovat suunnanneet toimintaamme oikeaan. Tärkeä suunnannäyttäjä meillä on myös kansallinen Elvytyksen Käypä hoito suositus. 12 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

8 Ajankohtaista Suuri leikkaussaliremontti Ei mikä tahansa piironki Keskussairaalan leikkaussalit siirtyivät remontin yhteydessä irtokalusteiden aikaan. Huhtikuun lopussa 2013 alkoi vaihe neljä, jossa peruskorjataan leikkausosasto 2:n salit oheistiloineen sekä leikkaukseen tulevien potilaiden vastaanottotilat. Tämän on määrä olla valmis toukokuuhun 2014 mennessä, jonka jälkeen uudistetaan vielä heräämön tilat. 15. huhtikuuta 2013 otettiin käyttöön kolmosvaiheessa uudistetut leikkaussalit 1 4 ja niiden oheistilat sekä uusi sektiosali. Ykkös- ja kakkosvaiheessa vuosina remontoitiin viisi leikkaussalia oheistiloineen. Teksti: Anne Kohtala Kuvat: Jussi Hietaniemi Keskussairaalan uusien leikkaussalien hyllyt eivät ole enää koskaan väärässä paikassa, vaikka tila elää koko ajan tarpeesta toiseen leikkausten välissä ja niiden aikana. Tämän mahdollistaa talon oman laitosasentajan Olavi Vartiamäen ja koneasentaja Mika Viitalan suunnittelema ja toteuttama design-kaluste: kevyt, pyörillä kulkeva irtohylly. Suunnittelijahoitaja Kirsti Saarremaa toi idean Seinäjoelle Tallinnan Mustamäen sairaalasta. Kävin siellä nelisen vuotta sitten tutustumiskäynnillä ja näin ensimmäisen kerran leikkaussalin, jossa ei ollut lainkaan kiintokalusteita. Tästä nousi ajatus, että liikuteltava kaluste voisi olla ratkaisu tilaongelmiin ja soveltuisi hyvin nykypäivän leikkaussaliin, jossa tilojen tulee olla helposti muunneltavia. Seinäjoelle tilattiin nähtäville Yhdysvalloista yksi liikuteltava tehdasmalli. Sillä oli pitkä toimitusaika, mutta liikuteltavaa kalustetta haluttiin kuitenkin kokeilla ennen lopullista päätöstä. Niinpä pallo heitettiin kiinteistöja tilapalveluiden ideariiheen, joka toteutti prototyypin henkilökunnan toiveiden perusteella. Lopulta molempia versioita testattiin leikkaussaleissa todellisissa leikkauksissa. Hyvin pian oli selvää, kummanko leikkaussaliväki valitsee. Oman talon innovaatio tuntui heti käteen sopivalta ja pienten muutosten jälkeen toimivuus parani entisestään. Hylly on sopivan kokoinen, tukeva, mutta kevyt liikutella, tavaroille löytyy paikkansa ja magneetit pitävät laatikot kiinni myös liikuteltaessa, listaa sairaanhoitaja Katja Iskala. Säästöä omilla innovaatioilla Tekijäkaksikko Vartiamäki ja Viitala esittelevät "piironkiaan" vaatimattomina, mutta todellisuus on toisenlainen. Sairaanhoitopiirin omalla pajalla työstetään jatkuvasti innovaatioita, joilla säästetään pitkä penni ja joilla voisi olla bisnesarvoa myös talon ulkopuolella. Pajalla on tehty esimerkiksi laboratorion putkipostiasemat, joita ei valmiina saa mistään, ja parhaillaan työn alla on leikkausalueen desinfiointipöytä leikkausosastolle. Testauksessa ollut yhdysvaltalainen leikkaussalin irtokaappi olisi maksanut euroa kappale. Omalla pajalla tehdylle kalusteelle hintaa kertyy laskennallisesti puolet siitä, vaikka suunnittelu- ja työtunnitkin otetaan huomioon. " Oman talon innovaatio tuntui heti käteen sopivalta." Katja Iskala Säästöä kertyy myös siinä, että irtokaluste voidaan tarvittaessa täyttää leikkaussalin ulkopuolella. Tarvike- ja materiaalikuluissa säästetään, kun tavara on koko ajan kierrossa eikä makaa hyllyillä siellä, missä sitä ei tarvita. Lisäksi sali voi olla entistä tiiviimmin käytössä ja sairaanhoitajan työpanos keskittyy potilaan hoitoon eikä varaston ylläpitoon, Saarremaa mainitsee. Mietinnässä on myös, että voisiko hyllyt jatkossa täyttää logistiikkapuolen ihminen. Täyttöpalvelua testataan ja pilotoidaan nyt sairaalan operatiivisella osastolla (H12). Leikkaussalien uusi irtokaluste syntyi käyttäjien ja tekijöiden yhteistyönä. Vas. Olavi Vartiamäki, Katja Iskala, Kirsti Saarremaa ja Mika Viitala. 14 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

9 Koulutus Onnistunut koulutus perehdytti opiskelijoita perhe- ja verkostokeskeiseen työhön Yhteistyössä Primtask Oy:n kanssa järjestetyn koulutuksen "päästötodistuksia" jakamassa oli kouluttajien lisäksi psykoterapiatyöryhmän puheenjohtaja Sirkka Riihimäki. Kaksivuotinen perhe- ja verkostotyön koulutus päättyi viime joulukuussa. Viimeisen seminaaripäivän iltapäivän ohjelmaan sisältyivät juhlalliset koulutuksen päättäjäiset, jossa todistuksen sai 25 koulutuksen suorittanutta. Osallistuneista 19 oli sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, loput olivat talon ulkopuolelta. Koulutus perehdytti opiskelijoita perhe- ja verkostokeskeiseen työhön sekä teorian että pienryhmissä tapahtuvan työnohjauksen avulla. Teoreettisia ideoita sovellettiin käytännön työssä ja pienryhmissä tutkittiin osallistujien omien havainnointi- ja toimintatapojen sekä vuorovaikutustapojen merkitystä ja vaikutusta asiakkaiden kanssa rakentuvaan vuorovaikutukseen. Koulutukseen kuului runsaasti myös alan kirjallisuuteen tutustumista ja opiskelupäiväkirjan pitämistä oman oppimisen tukena. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Primtask Oy:n kanssa. Pääkouluttajina toimivat vaativan erityistason perheterapeutit Jukka Harmainen ja Veli-Matti Saarinen. Työnohjaajina vaativan erityistason perheterapeutit Mirja Fältmars, Kaija Heino, Ritva Karila-Hietala, Veli-Matti Saarinen ja erityistason perheterapeutti Ari Kaataja. Muitakin asiantuntijoita oli mukana syventävissä teemaseminaareissa. Sekä kouluttajien että koulutettavien arviot koulutuksen toteutumisesta olivat myönteiset. Myös päätöstilaisuudessa puhuneet sairaanhoitopiirin edustajat ylilääkäri Antero Lassila ja ylihoitaja Sirkka Ala-aho arvioivat koulutuksen onnistuneen, vahvistavan toiminta-alueen osaamista ja lisäävän perhekeskeistä ajattelutapaa. Minna Alajoki ja Johanna Lamminen ovat tyytyväisiä käytännönläheiseen koulutukseen. Käytännönläheisesti uusia näkökulmia Sain koulutuksesta uusia välineitä perhetyöhön, esimerkiksi sukupuu- ja verkostokarttojen käytön. Koulutukseen kuului koko ajan pienryhmätyöskentely työnohjausryhmissä. Näissä ryhmissä syvennyimme käytännössä "oikeisiin" perheisiin ja perheitä tavattiin myös ns. "live"-tilanteissa. Nämä tilanteet olivat koulutuksen parasta antia ja opettivat eniten. Koulutuksessa oli mukana porukkaa eri ammateista ja eri työpaikoista ja sen myötä sai uusia näkökulmia perheiden tilanteisiin ja tutustui uusiin ihmisiin. Tämän syksyn olen ollut vuorotteluvapaalla omasta työstäni nuorisopsykiatrian osastolla, mutta tammikuussa palaan taas töihin. Uskon, että koulutuksesta on ollut hyötyä työssäni nuorten ja heidän perheittensä parissa. Minna Alajoki Nuorisopsykiatrian osasto T19 Kipinä jatko-opiskeluun Työskentelen Lappajärven psykiatrian poliklinikalla, joten koulutuksen kautta oli mielenkiintoista päästä kuulemaan sairaalassa tai lastensuojelussa työskentelevien arjesta. Koulutus auttoi hahmottamaan omaa osuutta esim. verkostotyöskentelyssä, sillä siihen kuului paljon verkostotyön harjoittelua joko keksittyjen tai todellisten potilastapausten puitteissa. Erityisesti pienryhmissä toteutunut työnohjaus opetti samaistumaan potilaan asemaan, kun teimme omat sukupuumme ja kerroimme siitä muulle ryhmälle. Nyt on helpompi ymmärtää, ettei potilaan ole aina helppoa puhua ammattilaisellekaan. Työnojausryhmässä toimme paikalle omia potilaitamme, jolloin ohjaaja "kädestä pitäen" opetti potilaan haastattelua sukupuuta hyödyntäen. Koulutuksen aikana järjestettiin useita teemapäiviä, joissa aiheina olivat mm. seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, päihteet ja potilaan kotona tapahtuva hoitotyö. Nämä olivat hyviä, tiiviitä tietopaketteja. Kouluttajat ja työnohjaajat olivat ammattitaitoisia ja koulutuksesta jäi kipinä opiskella jatkossa lisää. Kaksivuotisen perhe- ja verkostotyön koulutuksen suoritti yhteensä 25 opiskelijaa. Johanna Lamminen Lappajärven psykiatrinen poliklinikka 16 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

10 Ajankohtaista Potilaan ja läheisten ohjaus Perhekeskeisen hoidon tavoitteena on ohjata ja tukea potilaan ohella myös potilaan läheisiä. Perhekeskeinen hoito perustuu näkemykseen, jonka mukaan potilas on osa perhettään myös käyttäessään terveydenhuollon palveluita. Perhekeskeisessä hyvässä hoidossa potilaan elämäntilanne ja läheiset ja näiden ohjauksen ja tuen tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan mahdollisimman hyvin. Potilaan läheinen on henkilö, jonka potilas itse nimeää läheisekseen ja on esimerkiksi mukana hoitotilanteissa tai jolle saa antaa tietoja potilaan tilanteesta. Siitä kuka tämä läheinen on, tulee aina keskustella ja sopia potilaan kanssa, jos se vain on mahdollista. Potilaan ja läheisen voimavarojen tukeminen Potilaan ohjaus on yksi hyvän, näyttöön perustuvan hoidon onnistumisen edellytys. Potilaan ohjaus vaatii jatkuvaa kehittämistä, koska tutkimus ja erilaiset kehittämishankkeet tuottavat jatkuvasti ohjauksesta uutta tietoa. Hyvä ohjaus kohdistuu sekä potilaaseen että hänen läheisiinsä. Hyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimintaa, jota toteutetaan monin eri menetelmin, eri yksiköissä, erilaisille potilasryhmille ja erilaisissa tilanteissa. Se sisältää vastavuoroista tiedon antamista, sen ymmärrettävyyden ja uuden oppimisen tarkistamista, tasavertaista kohtaamista sekä emotionaalista ja konkreettista tukemista tarpeen mukaan. Hyvä ohjaus tukee potilaan ja läheisen voimavaroja. Sen avulla tunnistetaan ja vastataan heidän ohjauksen tarpeisiinsa ja siinä huomioidaan potilaan ja hänen lähiympäristönsä mahdollisuudet ohjauksessa saadun tiedon soveltamiseen esimerkiksi kotiutumisen jälkeen. Perusedellytyksenä myönteinen asennoituminen Perhekeskeisyys ilmenee terveydenhuollossa potilaan ja hänen läheistensä kunnioittavana kohteluna, esimerkiksi siten, että heitä tervehditään ja toivotetaan tervetulleeksi. Sitä voi toteuttaa myös niin, että potilaan läheinen toivotetaan kutsukirjeessä tervetulleeksi poliklinikkakäynnille. Perhekeskeisyys ilmenee myös siten, että ilmapiiri terveydenhuollon yksiköissä on myönteinen potilaan läheisten mukana ololle ja he voivat osallistua potilaan hoitoon ja auttamiseen sopivin tavoin. Perhehoitotieteellinen tutkimus tuottaa tietoa potilaiden sekä näiden perheen ja läheisten hyvinvoinnista, terveydestä sekä terveydenhuoltokokemuksista. Tutkimustiedon avulla terveydenhuollon palveluita kehitetään nykyistä perhekeskeisimmiksi, mikä on välttämätöntä esimerkiksi hoitoaikojen lyhenemisen, päiväkirurgisen hoidon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen takia. Tutkimustieto on näyttöön perustuvan terveydenhuollon toiminnan ja myös esimerkiksi hoitotyön koulutuksen perusta. Terveydenhuollossa tarvitaan potilaan perhettä ja läheisiä esimerkiksi potilaan tueksi, seuraksi ja saattajaksi. Heitä tarvitaan tiedonantajina potilaan asioissa, jos tämä ei itse pysty kertomaan kaikkea. Ohjaustilanteissa läheistä tarvitaan toisina korvina, jolloin saatuja ohjeita on helpompi muistella kotona. Molempien on tärkeää myös lukea kirjalliset ohjeet ja keskustella niistä hoitavan tahon kanssa. Läheisiä voidaan tarvita myös hoidon toteuttamisessa, esimerkiksi lasten osastoilla tai tilanteissa joissa potilasta syötetään. Jotta nämä tehtävät ja roolit voivat toteutua, läheiset tarvitsevat myönteistä asennoitumista ja läsnäolonsa huomiointia. Se on perusedellytys perhekeskeiselle hoidolle ja ohjaukselle. Läheiset tarvitsevat tukea pystyäkseen itse tukemaan ja auttamaan potilasta ja selviytymään ja jaksamaan itse. He tarvitsevat tietoa, kuuntelua ja terveydenhuollon työntekijöiden saatavilla oloa. Yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke Terveydenhuollossa tulee panostaa jatkuvasti yhä paremman perhekeskeisen hoidon ja ohjauksen kehittämiseen. Näin tehdään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikön (hoitotiede) yhteisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa, joka on alkanut vuonna Tällä hetkellä (vuodesta 2013 eteenpäin) paneudutaan erityisesti potilaan ja läheisten ohjaukseen, jossa tutkimustietoon ja koulutukseen perustuen eri osastot ja yksiköt kehittävät potilaan ja läheisten ohjausta. Mukana ovat kaikki terveydenhuollon yksiköt sekä esimerkiksi ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat, jotka osallistuvat opinnäytetöiden ja osastotunneille kokoamansa tutkimustiedon esittelyn avulla yksiköiden valitsemiin ohjauksen kehittämisteemoihin. Perhekeskeinen hoito ja ohjaus sisältyvät myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan, Potilaan Hyvä Hoito asiakirjaan sekä Hoitotyön toimintaohjelmaan ohjelmaan vuosille Lähteitä Paavilainen E. Perhe vieraana sairaalassa. Kirjassa: (toim. Riitta Jallinoja) Vieras perheessä. Gaudeamus, Helsinki. 2009, sivut Salminen-Tuomaala M, Kaappola A, Kurikka S, Leikkola P, Salonpää M, Sandvik S, Vanninen J, Paavilainen E. Potilaat ja omaiset toivovat kokonaisvaltaista ohjausta. Sairaanhoitaja 2011; 84(8): (luettu ) pdf (luettu ) hoitotyo/hoitotyon_toimintaohjelma (luettu ) "Potilaan ohjaus vaatii jatkuvaa kehittämistä, koska tutkimus ja erilaiset kehittämishankkeet tuottavat jatkuvasti ohjauksesta uutta tietoa. Hyvä ohjaus kohdistuu sekä potilaaseen että hänen läheisiinsä." Työryhmä: Eija Paavilainen, professori, Tampereen yliopisto Marita Kojola, hoitotyön johtaja, Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Asta Heikkilä, yksikön johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Christina Rouvala, hallintoylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 18 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

11 Henkilöstö Henkilöstöjuhla Sairaanhoitopiiristä viime vuonna eläkkeelle siirtyneitä ja Kuntaliiton ansiomerkin saaneita muistettiin henkilöstöjuhlassa 18. tammikuuta. KUNTALIITON Kultaisen ansiomerkin saajat Eläkkeelle V SIIRTYNEET Osastonhoitaja Arja Ala-Hiiro Toimistosihteeri Paula Ala-Kahrakuusi Kahvilatyöntekijä Auli Anttila Sosiaalityöntekijä Kirsti Djerf Perushoitaja Marja-Leena Fränti Ravitsemispäällikkö Pirkko Hakanen Osastonsihteeri Pirkko Haukkala Laboratoriohoitaja Helena Hietala Sairaalahuoltaja Ira Hietanen Perushoitaja Leena Huhtamäki Perushoitaja Maija-Liisa Jaakkola Sairaanhoitaja Mauri Kahari Osastonsihteeri Raili Kapanen Sairaanhoitaja Marianne Keltto Perushoitaja Sinikka Ketola Sairaalahuoltaja Kyllikki Korkea-Aho Osastonhoitaja Kaarina Kosola Mielenterveyshoitaja Pentti Kuivalainen Sairaanhoitaja Riitta Kunto Sairaanhoitaja Leena Lajunen Perushoitaja Paula Lanamäki Perushoitaja Anna-Liisa Lemponen Osastonhoitaja Ritva Leppäaho Laboratoriohoitaja Terttu Linna Sairaanhoitaja Kirsti Lintala Sairaalahuoltaja Raija Luoma Hammashuoltaja Riitta Marttila Sairaalahuoltaja Raili Mukkala Sairaanhoitaja Maija-Kaisa Mäki Mielenterveyshoitaja Tarja Männikkö Perushoitaja Ritva-Liisa Niemi Sairaalahuoltaja Sisko Niemistö Sairaalahuoltaja Leena Nygård Perushoitaja Elli Oksaharju Sairaanhoitaja Tuula Parkkari Sairaalahuoltaja Mirja Paski Sairaanhoitaja Kai Pekkarinen Mielenterveyshoitaja Seppo Peltola Erikoislääkäri Ensio Peltomäki Sairaanhoitaja Anna-Liisa Pihlajamäki Sairaanhoitaja Leena Pokela Mielenterveyshoitaja Hannu Pollari Perushoitaja Ulla Rajakorpi Osastonhoitaja Anja Rasku Erikoislääkäri Erkki Rautio Osastonhoitaja Marja-Liisa Riihimäki Laboratoriohoitaja Marja-Leena Rintaniemi Sairaanhoitaja Hannele Saari Röntgenhoitaja Marjo Saarikoski Puuseppä Antti Saikkonen Osastonsihteeri Saara Sairanen Sairaanhoitaja Raija Salmi Sairaanhoitaja Salme Sandvik Sairaanhoitaja Pirkko Santtila Sairaanhoitaja Reetta Savola Sairaalahuoltaja Elvi Stenfors Kuljetuspäällikkö Tapani Tenkula It-asiantuntija Erkki Tervola Perushoitaja Terttu Tuunanen Laboratoriohoitaja Helli Uotila Osastonsihteeri Tuula Vainio Osastonsihteeri Pirkko Vaittinen Osastonsihteeri Ulla-Marja Viemerö Sairaanhoitaja Raija Vuorio Sairaanhoitaja Airi Välimäki Laboratoriohoitaja Kirsti Väänänen Sairaanhoitaja Tuulikki Yli-Koivisto Apulaisosastonhoitaja Sirpa Aaltonen Osastonsihteeri Anne Ahvenlampi Osastonsihteeri Marja-Leena Ala-Välkkilä Erikoislääkäri Tapani Barinoff Osastonsihteeri Hilkka- Maija Finnilä Mielenterveyshoitaja Sirpa Haapa-Aho Laboratoriohoitaja Salme Haapalainen Perushoitaja Marja-Leena Hakala Sairaanhoitaja Anja Hautamaa Sairaanhoitaja Eila Huhta Perushoitaja Tarja Ikola Logistiikkatyöntekijä Petri Jalava Lääkintävahtimestari Eija Kangasniemi Osastonsihteeri Satu Katila Sairaanhoitaja Aulikki Kaunissaari Perushoitaja Ritva Keturi Apulaisosastonhoitaja Sinikka Knaapila Ylilääkäri Matti Kotila Osastonhoitaja Päivi Kuntsi Laskentasihteeri Tuula Kykkänen Sosiaalityöntekijä Auli Lassila Sairaanhoitaja Irma Latva Osastonhoitaja Päivi Lehtimäki Sairaanhoitaja Anna-Liisa Lindell Sairaanhoitaja Tarja Luoma Osastonsihteeri Hilkka Makkonen Ravitsemistyöntekijä Paula Mansikka-Aho Ravitsemistyönjohtaja Eila Marttila Osastonhoitaja Lea Mäki Sairaanhoitaja Heikki Nevala Askartelunohjaaja Kirsti Nyrhilä Perushoitaja Marja-Leena Näyrä Sairaanhoitaja Eija Ojala Mielenterveyshoitaja Riitta Ojanen Sairaanhoitaja Esa Ojanperä Sairaanhoitaja Seppo Paavola Sairaanhoitaja Arja Palasmaa Perushoitaja Johanna Perkiö Lastenhoitaja Aila Peltotupa Sairaanhoitaja Tuula Raappana Sairaanhoitaja Laila Rantanen Mielenterveyshoitaja Merja Rinta-Rasula Rekrytointipäällikkö Anne Risikko Hallintoylihoitaja Christina Rouvala Välinehuoltaja Marja Rukkila Osastonhoitaja Päivikki Ruuhela Osastonsihteeri Irma Savisaari Sairaanhoitaja Päivi Seppi Sairaanhoitaja Irma Siltala Lääkintävahtimestari Pertti Simelius Sairaalahuoltaja Elisa Södervik Toimistosihteeri Ulla Talso Apulaisvahtimestari Lea Tenkula Osastonsihteeri Ulla Valkiala Lastenhoitaja Merja Vester-Fjäder Lastenhoitaja Brita-Liisa Viitamäki Projektipäällikkö Raili Vuorela Osastonylilääkäri Jukka Vuorenmaa Lastenhoitaja Annikki Välikorpi Sairaalahuoltaja Marketta Yliluoma Ähtärin juhla. Kuvassa vasemmalta lukien kolme eläkkeelle jäänyttä: Erkki Korpi, Tuula Setälä ja Annikki Viitanen ja 30-v. mitalistit: Päivi Kuntsi, Päivikki Ruuhela, Arja Palasmaa ja Irma Savisaari. EPSARI 1/

12 Henkilöstö Terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen on nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä otti 18. tammikuuta muistamisjuhlassa pitämässään puheessa kantaa meneillään olevaan terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon murrokseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa korkealaatuisten erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta Etelä-Pohjanmaalla. Palvelut tuotetaan hyvin toimivissa hoitoketjuissa yhteistyössä ja muiden toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiirin palveluksessa on lähes 3000 työntekijää ja heidän toimintansa perustuu oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvon periaatteisiin ja hyvään yhteistyöhön. Suomen terveydenhuolto on suurelta osin julkista, joka pohjautuu veropohjaiseen rahoitukseen. Kunnallinen terveydenhuolto mahdollistaa sen, että potilaat saavat tarvitessaan hyvinkin kalliita tutkimuksia ja hoitoja sairauksiinsa ilman taloudellista uhkaa tai katastrofia potilaalle tai hänen perheelleen. Kysynnän kasvusta sekä lääkkeiden ja teknologioiden kehittymisestä johtuen sairaanhoidon menot kasvavat yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Erikoissairaanhoidosta ei ole saatavissa suuria säästöjä - olkoon hallintorakenne millainen tahansa. Erikoissairaanhoidon vaatimat väestöpohjat ovat liian suuria kuntauudistuksen perustaksi. Kuntauudistuksella erikoissairaanhoitoa ei saa peruuttaa kolmea vuosikymmentä taaksepäin kymmeniin pikkusairaaloihin, sillä niihin ei riitä erikoislääkäreitä eikä muutakaan osaavaa henkilöstöä. Lisäksi siitä tulisi erittäin kallis kaikkine nykyaikaisine tutkimus- ja hoitolaitteineen. Terveydenhuollon palvelujärjestelmä on puutteistaan huolimatta yksi maailman parhaista. Hoidon saatavuudessa on välillä ongelmia, mutta pystymme tuottamaan laadukkaita palveluita kansainvälisesti vertailtuna edullisin kustannuksin. Edessämme on suuri haaste, että miten turvaamme terveyspalvelut kaikille kansalaisille, kun hoitoa ja hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa nopeasti. Samanaikaisesti myös hoitohenkilökunta ikääntyy ja eläköityy ja uhkana on hoitajapula. Myös pitkäaikaissairauksien määrä kasvaa ja ihmisten elämäntapa muuttuu yhä epäterveellisempään suuntaan liikunnan vähenemisen ja huonojen ruokatottumusten myötä. Perinteinen tapa kehittää palveluita on lisätä rahoitusta. Väestörakenteen muutos johtaa siihen, että väestön veronmaksukyky heikkenee. Meillä ei tule olemaan ihmisiä, joita voitaisiin palkata aina vain lisää. Meidän on pakko kehittää tapoja järjestää palvelut aikaisempaa pienemmillä resursseilla. Tarvitsemme uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja. Keskeinen vaatimus on asiakaslähtöisyys. Terveydenhuollon tuottavuutta on parannettava teknologiaa apuna käyttäen. Se ei tarkoita sitä, että henkilökunnan työtaakkaa lisätään entisestään, vaan sitä, että palveluiden tuotantotapoja ja palvelujärjestelmän rakenteita muutetaan. Tavoitteena on pystyä hoitamaan enemmän ihmisiä pienemmällä henkilömäärällä siten, että hoidon laatu pysyy hyvänä eikä henkilökunnan kuormitusta lisätä. Kilpailussa osaavasta työvoimasta työantajan pitää pystyä näyttämään, että työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja kehittää. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen on nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana. On järkevää että keskussairaala- ja terveyskeskusvetoinen toiminta on yhden hallinnon alaisuudessa ja mikäli sitä koordinoi yksi taho, saadaan potilaan kannalta järkevämpiä hoitoketjuja ja taloudellinen tehokkuus paranee. Selkeä vaihtoehto Etelä-Pohjanmaalle olisi tasavallan hallituksen linjauksen mukainen koko maakunta kattava sote-alue. Tämän näkemyksen kirjasi myös sairaanhoitopiirin hallituksen asettama työryhmä, joka antoi jatkovalmistelun Etelä-Pohjanmaan liiton tehtäväksi. Palvelujen järjestämisvastuu olisi joko yhdellä kunnalla eli Seinäjoen kaupungilla tai koko maakunnan kuntien muodostamalla kuntayhtymällä. Tärkeää on, että korkeatasoinen erikoissairaanhoito säilyy Seinäjoella ja yliopistollisista keskussairaaloista voidaan edelleen ostaa erityisen vaativaan hoitoon tarvittavaa palvelua. Suurin ongelma ei ole tänään erikoissairaanhoito eikä yliopistolliset sairaalat vaan se miten järjestetään kuntouttava jatkohoito ja palvelut kotiin. Lääketieteen tutkimus vahvistuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on saanut vahvistusta lääketieteen tutkimustoimintaan, kun keuhkosairauksien, kirurgian ja sisätautien yksiköissä on aloittanut kolme uutta professoria. Laboratorio- ja telelääketieteen sekä hoitotieteen professuurit jatkuvat Hallinnollisesti uudet professuurit sijoittuvat Tampereen yliopiston lääketieteen yksikköön ja ne ovat osa-aikaisia. Näiden lisäksi professuurejaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä jatkavat laboratoriolääketieteen professori Onni Niemelä, hoitotieteen professori Eija Paavilainen ja telelääketieteen professori Kari Mäkelä. Lääketieteellisen tutkimuksen yksikössä tutkitaan Niemelän johdolla alkoholin suurkulutuksen aiheuttamien vaurioiden mekanismeja ja pyritään parantamaan päihdesairauksien diagnostiikkaa. Yksikössä selvitetään muun muassa miksi ja kuinka herkästi päihteet vaurioittavat eri elimiä ja kudoksia. Ryhmä myös kehittää ja testaa menetelmiä, joilla liiallinen alkoholinkulutus voitaisiin todeta tarpeeksi ajoissa. Professori Paavilaisen vetämässä hoitotieteessä keskitytään perhehoitotieteelliseen tutkimukseen: perheiden terveyteen ja hyvinvointiin, perhekeskeiseen hoitoon, potilaan ja läheisten ohjaukseen sekä perheiden haasteellisiin elämäntilanteisiin. Käynnissä on myös hanke, jossa kehitetään ja juurrutetaan perheväkivallan tunnistamista ja hoitoa. Etelä- Pohjanmaan äitiys- ja lastenneuvoloissa on menossa myös lapsiperheiden saaman varhaisen tuen vaikuttavuustutkimus. Telelääketieteen professorin Kari Mäkelän tehtävänä on terveydenhuollon tietotekniikan, erityisesti telelääketieteen tutkimus- ja kehittämistoiminnan johtaminen Seinäjoella. Professuuri on perustettu hallinnollisesti Tampereen teknilliseen yliopistoon. Lähde: Seinäjoen Yliopistokeskuksen Tiedostuslehti Keuhkosairauksien professori Hannu Kankaanranta keskittyy astman ja keuhkoahtaumataudin ja niiden lääkehoitoihin liittyvään tutkimukseen. Hän myös kouluttaa erikoistuvia lääkäreitä ja antaa opetusta lääketieteen opiskelijoille. Kankaanranta toimii myös keuhkosairauksien toimintayksikön ylilääkärinä. Sisätautien professorina aloittanut Katri Kaukinen tutkii vehnän, ohran ja rukiin sisältämän gluteenin aiheuttamia tauteja. Hän keskittyy taudinkuvaan, tautien esiintymiseen ja ennusteeseen, tautitaakkaan potilaalle ja terveydenhuollolle, diagnostiikan parantamiseen sekä uusiin hoitoihin. Kaukinen toimii myös sisätautiyksikön ylilääkärinä. Kirurgian professoriksi nimitetyn Harri Pihlajamäen tutkimustyö painottuu ortopedian ja tapaturmakirurgian alaan liittyvään tutkimukseen. Hän ohjaa väitöskirjojen tekoa, kouluttaa erikoistuvia lääkäreitä ja antaa opetusta alan opiskelijoille. Pihlajamäki toimii lisäksi ortopedian yksikön ylilääkärinä. 22 EPSARI 1/2013 EPSARI 1/

13 Epsari toivottaa lukijoilleen hyvää kesää! Kuva: Merja Autio Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Piirin rannaltaonginta 2015

Piirin rannaltaonginta 2015 Piirin rannaltaonginta 2015 30.6.2015 30.6. 2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola,

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 1 EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola, Kaarina

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Sosiaalityö puhelinaika 8.30-9.00 ja 13-13.30 Ajanvaraus kaikille sosiaalityön työntekijöille 06 2525 1201 toimistosihteeri

Sosiaalityö puhelinaika 8.30-9.00 ja 13-13.30 Ajanvaraus kaikille sosiaalityön työntekijöille 06 2525 1201 toimistosihteeri PERUSTURVAPALVELUT Faksi 06-2525 1211 Hallinto Nurmi Maria-Liisa perusturvajohtaja 040 554 9528 Ajanvaraus ja neuvonta 06 2525 1201 Humalamäki Päivi toimistosihteeri ajanvaraus, ohjaus, neuvonta, välitystilit

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3

Kesto/ tuntia. Aineisto (muistiot) omassa yksikössä käytössä työterveyshuollon intrassa. Vastuullinen toiminta, 3 TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) (lomake myös osoitteessa: http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=10167&contentlan=1) TERVEYSKESKUS/ KOULUTUSVASTAAVA LÄÄKÄRI: Kuusiokuntien

Lisätiedot

työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Raivio Tuula 050 396 2966 johdon sihteeri, henkilöstöasiat

työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Raivio Tuula 050 396 2966 johdon sihteeri, henkilöstöasiat KESKI-PIRKANMAAN TE- TOIMISTO Asiakaspalvelu klo 9-15.45 poikkeuksena Ikaalisten yhteispalvelupiste, asiakaspalvelu klo 10-12 ja 13-15. HUOM! ks. lounastuntien sulkuajat toimipaikoittain! Virkailijoiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä:

Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Sote integraatio työryhmän jäsenet (3.3.2015 mennessä suostumuksensa ilmoittaneet) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen edustajat työryhmässä: Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen (vastuuhenkilö) Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen palvelut vs. vastuualuejohtaja Jarmo J Koski apulaisjohtaja Paula Käyhkö

Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen palvelut vs. vastuualuejohtaja Jarmo J Koski apulaisjohtaja Paula Käyhkö Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen palvelut vs. vastuualuejohtaja Jarmo J Koski apulaisjohtaja Paula Käyhkö Avosairaanhoito Sakari Ritala Mari Muhonen Anu Mutka Keskitetyt palvelut Mauri Paajanen Riitta-Maija

Lisätiedot

VESIJUMPPA MAANANTAI 17.00 17.45 (45min.)

VESIJUMPPA MAANANTAI 17.00 17.45 (45min.) VESIJUMPPA MAANANTAI 14.30 15.00 1. Charpentier Riitta 2. Haapanen Helena 3. Isokoski Anja 4. Järvi Eila 5. Keskinen Sirkka 6. Kilpi Leila 7. Kiviranta Sirpa 8. Kojo Tuula 9. Lamminen Tarja 10. Mansikkamäki

Lisätiedot

Päivitetty 20.8.2012. Organisaatio 1.1.2011

Päivitetty 20.8.2012. Organisaatio 1.1.2011 Päivitetty 20.8.2012 Organisaatio 1.1.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatio Yksilöhuoltojaosto Ympäristöterveysjaosto Terveydenhuollon jaosto PERUSTURVALAUTAKUNTA Päivähoito ja varhaiskasvatusjaosto

Lisätiedot

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu KARTUKE-tutkimushankkeen maakunnallisia asiantuntijoita tutkimuskunnista ja -kuntayhtymistä Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu Reino Väisänen

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014 AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus

Lisätiedot

SIMON VASTAANOTON PALVELUESIMIEHEN TOIMI/YHTEENVETO HAKIJOISTA

SIMON VASTAANOTON PALVELUESIMIEHEN TOIMI/YHTEENVETO HAKIJOISTA 1 SIMON VASTAANOTON PALVELUESIMIEHEN TOIMI/YHTEENVETO HAKIJOISTA Alatalo Markku, s. 18.5.1958 Karkuksenkatu 2 E 15 95450 Tornio puh. 045-8721361 Lapin sairaanhoito-oppilaitos sairaanhoitaja 17.2.1982 erikoissairaanhoitaja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Elämän alkupolku Opin polku Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Isosaari Jouko

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA 1. Johdanto Hyvinvointi vaikuttavuus tuottavuus ohjelman valmistelu alkoi syksyllä 2011, kun talousarvion valmistelun yhteydessä oli todettu,

Lisätiedot

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone MUHOKSEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSKUTSU A KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no 17 18 19 Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone Asia Sosiaali- ja

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella.

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri: Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Hanketyöntekijä Pirkko Mantere 1.10.2005-21.1.2006, 1.5. 31.10.2006

Lisätiedot

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 6 ) 2012-10-19. Oulu toimitukset Lista 1 ( 6 ) Oulu toimitukset 2012-10-19 1) K1 Alatalo Pertti Antero 2) K2 Alatalo Pertti Antero Alatalo Arto Tapio 3) K3 Teerinkoski Ritva Leena Teerinkoski Raimo Ilmari Ahonen Minna Maria Ahonen Marko

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

TULOKSET: Sijat 1-3. E M 50 1 16,39 4 2 Pöyhölä Mika Tampereen Talviuimarit 2 20,96 3 2 Takala Jarmo UKK 3 22,59 3 1 Koshev Mikhail Meriuimarit

TULOKSET: Sijat 1-3. E M 50 1 16,39 4 2 Pöyhölä Mika Tampereen Talviuimarit 2 20,96 3 2 Takala Jarmo UKK 3 22,59 3 1 Koshev Mikhail Meriuimarit TULOKSET: Sijat 1-3 G N 70 Sij. Aika Erä Rata Nimi Seura / joukkue 1 37,20 2 1 Pietilänaho Terttu Nurmijärven Latu 2 38,85 3 1 Heino Toini Kangasalan uintiseura 3 39,92 2 2 Saarinen Asta Mämmilän Norpat

Lisätiedot

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Oulu, 42 edustajaa Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Nämä 79 valittua edustavat sinua. Antero Aakko insinööri, myyntijohtaja Allu Alatalo 48 vuotta myynti- ja markkinointipäällikkö Kyösti Asikainen

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Muistio HaiPro-projektin aloituskokouksesta Aika: Perjantai 4.11.2005 klo 10-15 Paikka: Lääkelaitos, Mannerheimintie 103 B, Helsinki

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Potilaan ja läheisten ohjaus. Eija Paavilainen, Professori, TtT TaY/E-PSHP 11.12. & 18.12.2012 23.1., 13.2. & 5.3.2013

Potilaan ja läheisten ohjaus. Eija Paavilainen, Professori, TtT TaY/E-PSHP 11.12. & 18.12.2012 23.1., 13.2. & 5.3.2013 Potilaan ja läheisten ohjaus Eija Paavilainen, Professori, TtT TaY/E-PSHP 11.12. & 18.12.2012 23.1., 13.2. & 5.3.2013 Aiheet tänään Taustaa Mitä ohjaus on? Miksi läheiset mukana ohjauksessa? Hyvän perhekeskeisen

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot