RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA

Transkriptio

1 RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA 1. Johdanto Hyvinvointi vaikuttavuus tuottavuus ohjelman valmistelu alkoi syksyllä 2011, kun talousarvion valmistelun yhteydessä oli todettu, että kustannusten kasvu on ylittämässä kuntien maksukyvyn ja tilanne on johtamassa alimitoitettujen talousarvioiden tekemiseen. Ohjelma hyväksyttiin hallituksessa Tavoitteiksi asetettiin tuottavuus- ja kustannustietoisuuden lisääminen kuntayhtymässä hintakilpailukyvyn parantaminen tuottavuuden parantaminen vähintään jo aiemmin tasoitteeksi asetetun 1%/vuosi verran kustannusten kasvun hillitseminen siten, että kasvu on enintään 2/3 toimialan valtakunnallisesta kustannusten kasvusta 2. Organisaatio Organisaatio on muotoutunut seuraavanlaiseksi: Ohjausryhmä Antti Hietaniemi Mauri Lahti Anja Mehtälä

2 Hannu Pajunpää Sakari Telimaa Minna Korkiakoski Eija-Liisa Heikkilä Eija Kellokoski-Kari Hannu Pikkarainen Tiina Halonen Sari Juntunen Markku Kaakko Johanna Ojanperä Monika Sivula Henkilöstöryhmä Eija-Liisa Heikkilä Maria Isokoski Eija Tarmasto Seppo Filppula Ulla Aspvik Sakari Ruisaho Ulrika Kujansivu Anja Törmä

3 Hoitoketjut ja prosessit ryhmä Sakari Telimaa Ilkka Luoma Marko Rahkonen Risto Hannula Reetta Hjelm Päivi Peltokorpi Kaija Ojanperä Logistiikka ryhmä Jukka Mäkelä Minna Korkiakoski Sinikka Lähteenmäki Ulla Taipale Markku Kaakko Tietotekniikka ryhmä Hannu Pikkarainen Mika Kivelä Minna Korkiakoski

4 Satu Tikkanen Marjatta Mäkinen Organisaatio ja johtaminen ryhmä Hannu Pajunpää Sakari Telimaa Matti Kaivosoja Kaija-Riitta Suonsyrjä Jonna Tikka Pirkko Härkänen Pekka Kauppinen Mervi Salonen Sakari Ruisaho Sari Juntunen 3. Yleistä toiminnasta ja tuloksista Kulunut puoli vuotta hankkeen osalta on mennyt pääosin valmistelevien toimenpiteiden parissa. Työtä varten tarvittavaa lisäosaamista on hankittu yhteistyössä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa kouluttamalla Englannista hankitun, terveydenhuoltoon sovelletun, Lean-pohjaisen Service Improvement Leaders Programme n (Palvelujen parantamisen johtaja ohjelma) käyttöön ja kouluttajiksi neljä osaaja (osastonylilääkäri Marko Rahkonen, ylihoitaja Sari Timonen sekä osastonhoitajat Pirkko Härkänen ja Seppo Filppula). Koulutukseen liittyen on käynnistetty osastolla 4 sairaalasta kotiuttamiseen

5 keskittyvä pilottihanke. Jatkossa on tarkoitus kouluttaa vielä lisää, mahdollisesti vastaava määrä henkilöitä ohjelman kouluttajakäyttäjiksi erityisvastuualueen yhteisellä kurssilla sekä järjestää kuntayhtymässä vuosittain 1-2 ohjelman mukaista n. 20 henkilön kurssia tuottavuushankkeita käytännössä vetäville. 4. Työryhmäkohtaisia toimenpiteitä Ohjausryhmä ei ole toistaiseksi kokoontunut. Henkilöstöryhmä on aloittanut työskentelynsä, mutta konkreettisia tuloksia ei vielä ole. Hoitoketjut ja prosessit ryhmän työ on limittynyt tiiviisti käynnissä olevaan järjestämissuunnitelman laadintatyöhön sekä käynnistyvän perusterveydenhuollon yksikön työhön. Logistiikka ryhmän työ on käynnistynyt ehkäpä aktiivisimmin. Selvittelyn kohteena ovat mm. varastotoiminnan teknisten järjestelmien kehittäminen sekä tavarantoimituksiin liittyvät työaikojen käyttö. Lisäksi työryhmän jäseniä on osallistunut sairaalalogistiikan koulutuspäiville Helsingissä ja käynyt tutustumassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin logistiikkajärjestelyihin. Tietotekniikka ryhmän työ on tehnyt lähinnä nykytilan kartoitusta. Muilta osin työryhmän tehtäväalueen työtä on käytännössä tehty suurelta osin aiemmin nimetyn tietohallinnon johtoryhmän työn osana. Sähköisen reseptin käyttöönotto on viime kuukausina vienyt suuren osan tietohallinnon voimavaroista. Organisaatio ja johtaminen ryhmä ei ole ryhmän kokoontunut, mutta kuntayhtymän johtoryhmän jäseniä kävi tutustumassa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin organisaatioon kesäkuussa. Tutustumisen jälkeisissä keskusteluissa keskussairaalan organisaation muutosvaihtoehdoiksi on noussut joko Etelä-Savon mallin mukainen yhden johtajan järjestelmään perustuva keskussairaalan palvelutuotanto-organisaatio taikka nykyisen keskussairaalan organisaation muokkaaminen siten, että palvelutuotannosta vastaavien tulosalueiden johdon vaikutusmahdollisuuksia lisätään oleellisesti. 5. Jatkosuunnitelmia

6 Kuntien taloustilanteen vaikeutuminen lisää paineita kustannussäästöjen aikaan saamiseen. Samalla kasvaa riski siitä, että tehdään nopealta vaikuttavia säästöratkaisuja, joiden pitkän aikavälin vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa ja jotka voivat pahimmillaan johtaa jopa kokonaiskustannusten kasvuun. Hoito- ja palveluketjujen ja prosessien kehittämiseen sekä organisaation kehittämiseen vaikuttavat valtakunnalliset linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Näiden ratkaisujen odottaminen on osaltaan hidastanut käytännön toimia. Henkilöstön osalta avainasemaan on nousemassa johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, johon panostettu pitkäjänteisellä ja järjestelmällisellä esimieskoulutuksella. Ydintoimintaa tukevien toimintojen osalta tärkeiksi näyttävät nousevan näiden prosessien logistiset järjestelyt. Vuodenvaihteen tienoilla on tarkoitus järjestää ohjausryhmän ja työryhmien yhteinen puolen päivän työseminaari, jossa tavoitteena on selkeyttää koko hankkeen ja työryhmien tavoitteita ja työskentelyä. Keskussairaalan organisaation osalta toivotaan hallituksen evästystä jo tämän muistion käsittelyn yhteydessä. 6. Yhteenveto Kunnianhimoinen Hyvinvointi vaikuttavuus tuottavuus ohjelma on käynnistynyt konkreettisimpana toimenpiteenä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteisesti Englannista hankkiman Lean-pohjaisen koulutusohjelman käyttöönoton käynnistämisellä. Konkreettisia tuloksia ei vielä juuri ole, mutta kiinnostus tuottavuuden parantamiseen on positiivista. Koulutusohjelman sisäänajon ja työryhmien vakiintumisen myötä päästään myös käytännön tuloksiin johtaviin toimenpiteisiin.