Stakes laatinut ohjeet on lasten kaltoinkohtelun selvittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Stakes laatinut ohjeet on lasten kaltoinkohtelun selvittämisestä"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Timo Hurme, Soile Alanko, Pirjo Anttila, Taina Juven, Jouni Julin, Erkki Svedström Lasten pahoinpitelyepäilyjen selvitykset TYKS:n lastenklinikassa Lähtökohdat Pienten lasten pahoinpitelyyn liittyy suuri vammautumisen ja jopa kuoleman vaara. Lasten pahoinpitelyepäilyt tutkitaan TYKS:n lastenklinikassa eri yksiköiden ja viranomaisten yhteistyönä. Ohjeiden mukaan kaikki epäillyt tapaukset otetaan lastenkirurgian osastolle tutkimuksiin. Menetelmät TYKS:n lastenklinikassa tutkittiin 48 lasten pahoinpitelyepäilyä Röntgentutkimukset ovat selvityksen kulmakivi, mutta magneettitutkimukset ovat nykyisen korkeatasoisen tutkimuksen edellytys. Tarpeen mukaan tehdään mm. vuotohäiriötutkimuksia, luun tiheysmittauksia, huumeseulonta sekä silmälääkärin ja lastenneurologin konsultaatioita. Tulokset Pahoinpitelyn vuoksi tutkittujen lasten keski-ikä oli 2,2 vuotta, kallonmurtumapotilaiden 6 kuukautta. Pahoinpitelyepäilytapausten ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana. Yksi kallonmurtumapotilas kuoli (2 %). Kahdeksalle lapselle tarvittiin anestesia- tai leikkaustoimenpiteitä. Lasten anamneesista löytyi masentuneisuutta, ylivilkkautta, itkuisuutta ja keskosuutta, vanhemmilta taas alkoholinkäyttöä tai huumeongelma. Pahoinpitelijäksi epäiltiin useimmin isää tai isäpuolta, mutta kun tahallista pahoinpitelyn tekijää ei ollut tiedossa, lapsi oli useimmiten äidin hoidossa. Lähetteen tutkimuksiin teki tavallisimmin terveyskeskuslääkäri. Kaikista lapsista tehtiin lastensuojeluilmoitus. Päätelmät Lasten pahoinpitelytutkimusten ilmaantuvuus on kasvussa Varsinais-Suomessa. Systemaattinen tutkimusikäraja on ilmeisesti syytä nostaa lähemmäs 2 vuoteen. Magneettikuvaus on tarpeellinen ja tarkka menetelmä pahoinpitelyepäilyä selviteltäessä. Pahoinpitelyn kohteeksi joutuneita lapsia ja perheitä on seurattava ja tuettava riittävän kauan, mutta pysyviltä huostaanotoilta ei voida välttyä. Stakes laatinut ohjeet on lasten kaltoinkohtelun selvittämisestä (1), aiheesta on järjestetty runsaasti eri viranomaisten koulutustilaisuuksia sekä kirjoitettu katsausartikkeleita (2,3). Viranomaisten välistä yhteistyötä on korostettu ja selvitystyön ripeyteen on kiinnitetty huomiota. Ohjeita pahoinpitelyepäilyn selvittämisestä on levitetty tiedotusvälineiden kautta sekä koulu- että päiväkotilapsia hoitaville. Myös yleisön valistusta on tehostettu. Fyysisen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi kaltoinkohtelu käsittää lasten fyysisen huolenpidon tai hoidon laiminlyönnin, lapsen tunne-elämän tarpeiden laiminlyönnin ja ns. Münchhausen-oireyhtymän, joka tarkoittaa sitä, että lapsen vanhemmat tai huoltajat sepittävät tai aiheuttavat lapselle oireita tai sairauksia. Fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi joutuvalla lapsella on suurentunut riski joutua myös muulla tavalla kaltoinkohdelluksi (4). Turvattomassa ympäristössä kasvaminen vaarantaa monella tavalla lapsen normaalin kehityksen (5). Uusi ilmiö on kemiallinen pahoinpitely, jossa pienillekin lapsille annetaan huumaavia lääkkeitä tai alkoholia. Fyysisen pahoinpitelyn rajoja on kyselty laajalti yleisöltäkin. Huomattava osa kasvattajista tuntuu hyväksyvän lapsen jonkinasteisen fyysisen rankaisun, vaikka vastaavaa ei missään tapauksessa hyväksytä aikuisten kesken. Lievien fyysisten pahoinpitelyjen määrä on suomalaisen kyselytutkimuksen perusteella suuri: 14-vuotiaista nuorista koululaisista 72 % kertoi kokeneensa lievää fyysistä väkivaltaa tai ruumiillista kuritusta (läimäyttäminen, tukistaminen ja piiskaaminen) (6). Vakavaa väkivaltaa (lyöminen, potkiminen, veitsen tai ampuma-aseen käyttö tai niillä uhkaaminen) oli kokenut 8 % tutkimuksen noin nuoresta. Ensi- ja turvakotien liiton tekemän haastattelututkimuksen mukaan vanhempien välistä väkivaltaa nähneistä lapsista noin kolmasosa joutuu itse kotona fyysisen väkivallan uhriksi (7). 1269

2 Lasten ja perheiden pahoinvoinnista on viranomaisten taholta esitetty huolestuneita arvioita. Suurella osalla lapsista menee edelleen ilmeisesti kohtuullisen hyvin, mutta työttömyys, alkoholi- ja huumeongelmat sekä yksinhuoltajuus tuovat niin taloudellisia kuin muitakin puutteita lapsen jokapäiväiseen elämään. Turvattomuutta tuovat niin ikään pienten lasten yksin kotona viettämät iltapäivät ja jatkuvasti lisääntyvät ja raaistuvat tietokonepelit. Lastenneurologiset yksiköt täyttyvät ylivilkkaiden lasten tutkimuksista. Tärkein syy lasten kaltoinkohtelun ja fyysisen pahoinpitelyn selvittämiseen on mahdollisuus uusintapahoinpitelyjen estämiseen. Pienten lasten pahoinpitelyyn liittyy suuri vammautumisen ja jopa kuolleisuuden riski (8,9,10). Nuoruusiässä lieväkin fyysinen pahoinpitely voi huonontaa kiintymyksen ja suhteen omiin vanhempiin ja saattaa johtaa väkivaltaisuuteen tai depressioon (11,12,13,14). Neuvoloihin onkin saatu vuonna 2006 oppaat ravistellun lapsen (shaken baby) oireyhtymän tiedostamiseksi (Käsiteltävä varoen -opas löytyy sivustosta Yhdysvalloissa valistusta on tarjottu jo aikaisemmin (15). Näistä syistä kaikkien lasten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tulisi tietää kaltoinkohtelun määritelmät sekä keinot sen selvittämiseksi ja sen ikävien seurausten vähentämiseksi. Lisäksi viranomaisyhteistyötä tulisi parantaa tiedonkulkua lisäämällä. Tähän apuun tulee myös vuoden vaihteessa 2008 uudistunut lastensuojelulaki. Aineisto ja menetelmät TYKS:n lastenklinikassa tutkitaan rutiininomaisesti kaikki alle 1-vuotiaille tulleet merkittävät vammat, mukaan lukien epätyypilliset mustelmat ja ruhjeet ja murtumat mahdollisena pahoinpitelynä. Herkästi tutkitaan myös alle 2-vuotiaat sekä harkinnan mukaan alle 5-vuotiaat. Sitä vanhemmat lapset tutkitaan, jos on syytä epäillä vamman syntyneen kaltoinkohtelun seurauksena. Taulukko 1. Fyysiset vammat TYKS:n lastenklinikassa pahoinpitelyepäilyn vuoksi tutkituilla 48 lapsella. Vamma Lapsia Mustelmat, puremajäljet, ruhjeet, haavat 32 Kallonmurtuma 14 Säärimurtuma 7 Reisimurtuma 6 Subduraalihematooma 6 Kylkiluun murtuma 4 Kemiallinen pahoinpitely 4 Rintakehän ruhje, niska nyrjähdys, ilmarinta 4 Myös seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Aivoruhje 2 Kyynärvarren murtuma 2 Epiduraalihematooma 1 Infantiilispasmi, epilepsia 1 Terskan tulehdus 1 Solisluun murtuma 1 Jalkaterän murtuma 1 Kuolema 1 Yhteensä 90 Lastenklinikassa on kirjalliset ohjeet, joiden mukaan kaikki epäillyt tapaukset otetaan lastenkirurgian osastolle tutkimuksiin. Hoidon kannalta välttämättömät tutkimukset tehdään päivystysluonteisesti, sen sijaan pahoinpitelyn selvitykset pyritään tekemään elektiivisesti. Kuvantamistutkimuksista konsultoidaan virka-aikana lastenradiologia. Vuodesta 2007 alkaen on siirrytty käyttämään yhä enemmän magneettitutkimuksia niiden hyvän anatomisen tarkkuuden ja olemattoman säderasituksen takia. Luustokartoitus on korvattu koko kehon magneettitutkimuksella sekä metabolisella koko kehon röntgenseulonnalla vammojen ja niille altistavien sairauksien diagnosoimiseksi. Vuotoja hyytymistutkimukset tehdään verinäytteistä. Lisäksi harkinnan mukaan suoritetaan kaiku-, tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksia sekä otetaan tarvittavat lisäprojektiot röntgenkuvin epäilyttävistä paikoista. Luuston tiheysmittauksia tehdään harkinnan mukaan ja geneetikkoa konsultoidaan tarvittaessa. Silmälääkärin konsultaatio pyydetään silmäpohjaverenvuotojen osoittamiseksi pään vammoissa ja ravisteluvammaa epäiltäessä. Lasten vanhempia ja saattajia haastatellaan ja informoidaan jo varhaisvaiheessa. Heille kerrotaan tehtävistä tutkimuksista ja selitetään, miksi tarvitaan näin laajat tutkimukset. Ensimmäisten selvitysten valmistuttua järjestetään ensimmäinen akuutin vaiheen palaveri, johon osallistuvat sosiaalipediatri, lastenkirurgi tai -ortopedi sekä sosiaalipediatrian poliklinikan ja hoitavan osaston sairaanhoitaja sekä klinikan sosiaalityöntekijä. Tämän palaverin perusteella lastenklinikan sosiaalityöntekijä tekee pahoinpitelyepäilyn kohteeksi joutuneesta lapsesta lastensuojeluilmoituksen lapsen kotikuntaan. Vallitsevan käytännön mukaan rikosilmoituksen tekee lapsen kotikunnan lastensuojeluviranomainen, mutta lastenklinikasta pyritään aina konsultoimaan lastensuojeluviranomaisia, kun rikosilmoitus katsotaan tarpeelliseksi. Sosiaalipediatrian poliklinikka järjestää potilaan ja perheen seurannan. Tulokset TYKS:n lastenklinikassa hoidettiin pahoinpitelyepäilyn takia 48 lasta, joista puolet oli poikia ja puolet tyttöjä. Sisaruspareja oli 5. Poliisin pyytämiä elektiivisiä selvityksiä oli 8. Tapauksia tuli tutkintaan eniten marrasmaaliskuussa, vähiten touko-elokuussa. Tapauksia oli eniten alkuviikosta, sunnuntai oli rauhallisin. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuus tutkimusjaksolla oli keskimäärin 1,2 tutkittua lasta kuukaudessa. Ilmaantuvuus suureni seuranta-ajan kuluessa: vuonna 2004 se oli 0,6 ja vuonna 2006 jo 1,7. Kuolleisuus oli 2,1 % (1 lapsi). Tutkittujen lasten keski-ikä oli 2,2 vuotta (7 vk 17 v). Poliisin pyytämiin elektiivisiin tutkimuksiin tulevien lasten ikä oli 8,7 vuotta (6 kk 17 v) ja akuuttien 1,5 v (7 vk 10 v). Kallonmurtuman saaneiden lasten keski-ikä oli 6,4 kuukautta (7 vk 1,4 v). Tavallisimmat vammat olivat mustelmat, ruhjeet, kallon, alaraajan ja kylkiluiden murtumat sekä kemiallisen pahoinpitelyn aiheuttamat vammat (taulukko 1). Lasta kohden erilaisia vammoja oli 1,9 eikä määrässä tapahtunut muutosta tutkimusjakson aikana. 1270

3 Anamnestiset tiedot Lapsista 34 vaikutti olleen aikaisemmin olleen täysin terveitä (taulukko 2). Masennuksesta kärsiviä tai ylivilkkaita lapsia oli 5. Koliikkivauvoja tai poikkeuksellisen paljon itkeviä vauvoja oli 3. Lapsista 2 oli ollut huumevieroitushoidossa. Pahoinpitelyepäilyn vuoksi tutkituista 31 lapsen vanhemmista ei selvinnyt erityistä poikkeavaa (taulukko 2). Alkoholi- tai huumeriippuvuus oli 12 lapsen kanssa olevalla aikuisella, ja tähän ryhmään kuluivat kaikki kemiallisen pahoinpitelyn kohteeksi joutuneet lapset. Mielenterveysongelmia oli tai oli hoidettu 5 lapsen hoitoon osallistuvalla aikuisella. Yksinhuoltajia oli 12, ja 4 tapauksessa oli meneillään ero- tai huoltajuuskiista. Vamman aiheuttajasta oli epäily puolessa tapauksista; tavallisimmin epäiltiin isää tai isäpuolta. Äidit ja sijaisäidit aiheuttivat puolet vähemmän pahoinpitelyvammoja. Myös vanhemmat yhdessä pahoinpitelivät lapsia. Sisarukset aiheuttivat vammoja tönimällä ja kaatumalla päälle. Tapauksissa, joissa vamman aiheuttajaa ei tiedetty tai osattu epäillä, lapset olivat olleet tavallisimmin äitien hoidossa (57 %); muut vaihtoehdot olivat molempien vanhempien, isoäitien hoidossa tai isän tai isäpuolen hoidossa. Tavallisin kerrottu vammamekanismi oli putoaminen, kaatuminen ja kovakourainen käsittely tai lyöminen. Kymmenen lapsen (21 %) anamneesi muuttui sairaalatutkimusten aikana. Kallonmurtuman vammamekanismina oli useimmiten putoaminen (43 %), mutta kolmasosassa tapauksista vammamekanismista ei ollut mitään tietoa. Jos lapsella kallonmurtuman lisäksi oli kallonsisäinen verenvuoto, putoaminen oli kerrottuna vammamekanismina vieläkin yleisempi (71 %) Lapsista kolme neljäsosaa tuli sairaalan poliklinikkaan lähetteen kanssa. Terveyskeskuksesta lähetteen sai 86 % ja yksityislääkäriltä 14 %. Ilman lähetettä sairaalan poliklinikalle tulevista potilaista puolet saapui ambulanssilla, vain vakavimmin loukkaantunut pelastushelikopterilla, ja loput tulivat omalla kyydillä. Molempien vanhempien kanssa sairaalan poliklinikalle saapuu 69 % lapsista; loput tulevat lähes tasaväkisesti äidin, isän tai päiväkodin tai perhepäivähoitajan tuomana. Lapsista 17 % tuli pahoinpitelytutkimuksiin viiveellä. Keskimääräinen viive oli kolme viikkoa, ja näiden lasten keskiikä oli 5,5 kuukautta. Tavallisin diagnoosi heillä oli kallonmurtuma. Tavallisimmin viive tulee terveyskeskuksessa tai neuvolassa, mutta myös sekä alue- että keskussairaalassa. Kotona hoitoon ja tutkimuksiin hakeutumisen viive on pienempi. Uusiutuneita pahoinpitelytapauksia oli neljä (8 %), joskin vain kahdessa tapauksessa pahoinpitelyyn oli aikaisemmin puututtu tekemällä lastensuojeluilmoitus. Ennestään ilmoitetuista tapauksista toisessa 9,5 kuukauden ikäisellä vauvalla oli ollut aiemmin kallonmurtuma ja sen aiheuttama laaja (10 15 cm) pahka, ja pari kuukautta myöhemmin häntä tutkittiin selän ruhjeen ja laajan mustelman takia. Toisessa tapauksessa lastensuojeluilmoitus oli aikaisemmin tehty poikavauvasta toisella paikkakunnalla mustelmien takia, ja uudelleen hänet tuotiin tutkittavaksi 9 kuukauden iässä molempien pakaroiden laaja-alaisten mustelmien (4 6 cm) vuoksi. Kuvantamistutkimukset Kallon sivuröntgenkuvaus suoritettiin 31 lapselle (65 %) (taulukko 3). Kolme murtumaa ei näkynyt röntgenkuvassa. Luustokartoitus tehtiin 28 potilaalle (58 %), ja puolella löydös oli positiivinen. Luustokartasta löytyi kallonmurtuma, kylkiluunmurtuma ja reisimurtuma, joita ei näkynyt seulontaröntgenkuvista. Sen sijaan yhdellä 7 viikon ikäisellä ja yhdellä 5 kuukauden ikäisellä lapsella röntgenkuvassa todettu kallonmurtuma ei näkynyt kertymää lustokartassa. Metabolinen röntgenseula tai pitkien luiden röntgenkuvaus tehtiin 12 lapselle (25 %), ja positiivisia löydöksiä oli 4. Keuhkoröntgenkuva otettiin seulontana 11 potilaalta (23 %): yhdellä lapsella todettiin kylkiluunmurtuma ja kahdella ilmarinta. Sen sijaan yhdellä lapsella todettiin koko kehon magneettitutkimuksessa neljä kylkiluunmurtumaa posterio- Taulukko 2. TYKS:n lastenklinikassa pahoinpitelyepäilyn vuoksi tutkittujen 48 lapsen anamnestisia tietoja. Anamneesi Lapsia (%) LAPSI Aiemmin terve 34 (71) Masennus tai ylivilkkaus 5 (10) Keskonen 3 (6) Koliikki, poikkeuksellinen itkuisuus 3 (6) Huumevieroitus 2 (4) Kaksonen 1 (2) VANHEMMAT Ei poikkeavaa 31 (65) Alkoholi- tai huumeriippuvuus 12 (25) Mielenterveysongelma 5 (10) Yksinhuoltajuus 12 (25) Ero- tai huoltajuuskiista 4 (8) Taulukko 3. TYKS:n lastenklinikassa pahoinpitelyepäilyn vuoksi tutkituille 48 lapselle tehtyjä tutkimuksia ja konsultaatioita. Tutkimus, konsultaatio Tutkittuja lapsia (%) Positiivisia löydöksiä Kallon sivuröntgenkuvaus 31 (65) 11 Luuston isotooppitutkimus 28 (58) 14 Metabolinen seula, pitkien luiden rtg 12 (25) 4 Thoraxröntgen 11 (23) 3 Aivojen kaikututkimus 9 (19) 1 Vatsan kaikututkimus 5 (10) 0 Silmälääkärin konsultaatio 32 (67) 3 Korvalääkärin konsultaatio 5 (10) 1 Lastenneurologin konsultaatio 7 (15) 6 Pään ja aivojen magneettitutkimus 20 (42) 10 Pään ja aivojen TT-tutkimus 3 (6) 2 Koko kehon magneettitutkimus 3 (6) 1 Luuston tiheysmittaus 4 (8) 1 Geneetikon tutkimus 2 (4) 0 Osteoporoosin aineenvaihduntatutkimus 12 (25) 0 Verenvuototaipumuksen tutkimus 14 (29) 0 SPR:n vuototutkimukset 8 (17) 0 Seri-tutkimus 3 (6) 0 Huumeseula 4 (8)

4 risesti, vaikka niitä ei kyetty toteamaan seulontakeuhkokuvasta. Aivojen kaikututkimus tehtiin seulontamielessä 9 vauvalle (19 %), joilla etuaukile oli vielä auki, mutta vain yhden tutkimuksen tulos oli positiivinen ja osoitti subduraalihematooman. Vatsan kaikututkimus tehtiin seulontamielessä 5 lapselle (10 %), ja kaikki tutkimukset olivat negatiiviset. Tutkimusaikana tutkittavana ei ollut oireisia vatsaan pahoinpideltyjä potilaita. Pään magneettitutkimuksia on tehty vuodesta 2004 alkaen pahoinpitelyepäilyissä 20 lapselle (42 %). Puolessa tutkimuksissa oli löydöksiä, joita ei todettu muissa tutkimuksissa: kuusi subduraalihematoomaa (yhdellä lukuisia eri-ikäisiä), yksi epiduraalihematooma, kaksi aivokontuusiota sekä yksi röntgenkuvasta havaitsematon kallonmurtuma, johon liittyi ihonalainen verenpurkauma. Ilman anestesiaa kyettiin tekemään neljäsosa näistä tutkimuksista, lopuissa tarvittiin nukutusta tai sedaatiota. Pään tietokonetomografia tehtiin oireiden perusteella kolmelle (6 %) lapselle: heistä yhdellä oli epiduraalinen hematooma kallonmurtuman lisäksi, toisella todettiin aivokontuusio, ja kolmannella löydös oli vamman poissulkeva. Koko kehon magneettitutkimuksia on tehty tutkimusryhmän potilaille vuodesta 2006 alkaen yhteensä kolme (6 %). Yhden 3 kuukauden ikäisen lapsen tutkimus kyettiin tekemän ilman anestesiaa. Pleuranesteen lisäksi nähtiin kahden kylkiluun murtumat, joita ei kyetty keuhkokuvista varmentamaan. Kahden 5 kuukauden ikäisen pojan magneettitutkimuslöydös oli vammat poissulkeva. Konsultaatiot Silmälääkärin konsultaatio tehtiin 32 lapselle (67 %), ja positiivinen löydös oli kolmella. Näistä yhdellä todettiin molemmin puolin laajan silmänpohjan verenvuodot, ja kahdella muulla todettiin vammat, jotka vaativat silmälääkärin tutkimuksen ja hoidon. Korvalääkärin konsultaatio tarvittiin 5 lapselle (10 %). Heistä yhden pahoinpitelyanamneesi voitiin vahvistaa korvalääkärin tutkimuksessa korvalehtien mustelmien perusteella. Kahdelle potilaalle konsultaatio tehtiin huimauksen takia, ja heillä huimauksen ja tasapainohäiriön oli aiheuttanut kemiallinen pahoinpitely. Yhdellä lapsella todettiin tutkimuksissa paha korvatulehduskierre, ja yhden potilaan äidille tehtiin kuulontutkimus ja korvalääkärin tutkimus synnynnäisen luutumisvajauksen poissulkemiseksi. Lastenneurologin konsultaatio tarvittiin 7 lapselle (15 %); näiden lasten keski-ikä oli 5,7 kk (7 vk 1,4 v). Kallonmurtuma oli kuudella ja näistä potilaista neljällä oli lisäksi kallonsisäinen verenvuoto, yhdellä oli kallonmurtuman lisäksi lukuisia eri-ikäisiä raajamurtumia ja yhdellä molemmin puoleiset reisimurtumat ja kylkiluunmurtumat sekä seksuaalisen hyväksikäytön epäily. Kuusi lasta jäi lastenneurologiseen hoitoon ja seurantaa, vain yksi potilas ei tarvinnut sitä. Lastenneurologi vahvisti yhden potilaan aivokuoleman. Muut tutkimukset Luuston tiheysmittauksia (DXA) tehtiin 4 lapselle (8 %), mutta vain yhdellä tutkituista löydös oli poikkeava. Luun aineenvaihduntaselvityksinä mitattiin verestä kalkki, fosfaatti ja alkalinen fosfataasi 12 lapsesta (25 %). Kahdella tutkituista todettiin aluksi suurentunut alkalisen fosfataasin arvo, mutta kontrollitutkimuksessa se oli normaalistunut ilman hoitoa. Synnynnäisen luutumisvajauksen epäilyä ei kyetty sulkemaan pois ilman geneetikon konsultaatiota anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella kahdella lapsella (4 %), mutta he osoittautuivat terveiksi. Vuototaipumuksen poissulkemiseksi 14 lapsesta (29 %) tutkittiin perusverikokeiden lisäksi INR, APTT ja trombosyytit, ja kaikki olivat normaalit. SPR:ään vuototutkimukset lähetettiin 8 lapsesta (17 %), mutta yhtään vuototautia ei voitu osoittaa. Mongoliläiskiä alaselässä ja pakaran seudussa löytyi 2 lapselta (4 %). Huumeseulatutkimuksia tehtiin oireiden perusteella 4 lapselle (8 %). Oireina olivat sekavuus, huimaus ja humalassaolo. Kaikista tutkituista löytyi joko virtsa- tai veritutkimuksissa näyttöä bentsodiatsepiineista. Yhdeltä löytyi klonatsepaamia, mutta alkoholista viitettä ei löydetty. Anamneesin perusteella 3 lapselle (6 %) tehtiin myös tutkimus seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn takia. Kaikki nämä somaattiset tutkimukset olivat löydöksiltään negatiivisia. Toimenpiteet Anestesiatoimenpiteitä tai leikkauksia tehtiin 8 lapselle (17 %) yhteensä yhdeksän. Heidän keski-ikänsä oli 1,2 vuotta (3,5 kk 4 v). Kolmella neljäsosalla anestesiassa olleella potilaalla oli raajan murtuma. Kallonmurtuman takia leikkaukseen joutui 2 lasta, ja heistä toinen kuoli. Toimenpiteisiin tai anestesioihin ei liittynyt komplikaatioita. Vuodeosastohoitoa lapset tarvitsivat keskimäärin 4,8 vrk (1 23 vrk). Pisimpään osastolla olivat reisimurtumapotilaat vetohoidossa sekä leikkauksessa ollut kallonmurtumapotilas. Osa ajasta osastolla johtui tutkimusten odottamisesta. Teho-osastolla hoidossa ja seurannassa oli 19 potilasta (21 %), keskimäärin 2,1 vrk (2 5 vrk). Lastensuojeluilmoitus tehtiin kaikista lapsista. Osasta lastensuojeluilmoitus oli tehty jo aikaisemmin avohoidosta tai päiväkodista. Lastensuojeluilmoituksen teki lastenklinikan sosiaalityöntekijä, yleensä alkuvaiheen diagnostisen palaverin jälkeen. Rikosilmoitus tehtiin tai sitä suunniteltiin tehtäväksi 24 tapauksesta (50 %); yksi rikosilmoitus tehtiin suoraan sairaalasta. Tarkkaa tietoa sosiaaliviranomaisten tekemistä rikosilmoituksista ei kuitenkaan potilaiden papereista löydy. Osalla lapsista ja perheistä seuranta jatkuu edelleen sosiaalipediatrian poliklinikalla. keskimääräinen seuranta aika oli 5,8 kuukautta (0 14 kk). Seuranta on tutkimusjakson aikana hieman pidentynyt: 4,5 kuukaudesta ( ) ja 8,5 kuukauteen ( ). Seuranta lastenkirurgian ja ortopedian poliklinikalla jatkui keskimäärin 3 viikkoa, sen sijaan lastenneurologian puolella seuranta on huomattavasti pitempi. Lapset ja perheet, joita ei seurata sosiaalipediatrian poliklinikalla, siirretään neuvolan tai kouluterveydenhuollon seurantaan. Väliaikaisia huostaanottoja suoritettiin 11 (23 %) Nämä olivat pääosin siirtoja pienten lasten vastaanottokotiin, josta perheet saivat tukipalveluja tarvitsemansa ajan. Sen jälkeen lapset palasivat kotiin, jossa kuitenkin sosiaalitoimen tukitoimet jatkuivat. Pysyviä huostaanottoja ja lasten sijoituksia 1272

5 tehtiin 6 (12 %). Huostaan otettujen lasten keski-ikä oli 3,8 vuotta (2 kk 4 v). Pohdinta Tästä asiasta tiedettiin h Stakes on laatinut ohjeet lasten kaltoinkohtelun selvittämisestä. h Yksi pahoinpitelyn tärkeimmistä riskitekijöistä on lapsen nuori ikä. h Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on keskeinen osa tutkimusta ja hoitoa. h Pahoinpitelyselvitykset on keskitettävä paikkoihin, joissa on riittävät resurssit selvitystyöhön. h Pahoinpitelyepäilyn selvitys vaatii yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Tämä tutkimus opetti h Pahoinpitelyepäilyjen ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana. h Vanhemmilla oli alkoholi- ja huumausaineongelmia. h Lapset tulivat yleensä terveyskeskuslääkärin lähetteellä. h Magneettitutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkkoja pahoinpitelyepäilyn selvittelyssä. h Perheet tarvitsevat tukea ja seurantaa, mutta huostaanotoiltakaan ei vältytty. Lasten akuuttien pahoinpitelyepäilyn tutkimusten ilmaantuvuus on kasvussa Varsinais-Suomen alueella; vuosien 2004 ja 2006 välillä kasvu on lähes kolminkertainen. Mitään yksittäistä syytä ei tämän selvityksen perusteella ole löydettävissä. Osasyy on varmasti se, että tutkimuksiin ryhdytään systemaattisemmin kuin aikaisemmin, mutta ilmeisesti todellistakin lisääntymistä on. Pahoinpitelyn vuoksi tutkittujen lasten keski-ikä sijoittui kahden ikävuoden kohdalle, joten pahoinpitelytutkimusten ikärajaa lienee syytä nostaa yhdestä lähemmäs kahta vuotta. Kallo- tai aivovamman saaneiden lasten keski-ikä oli selvästi alle yhden vuoden. Tämä osoittaa, mihin valistuksen on ensisijaisesti kohdistuttava. Mitä nuoremman lapsen murtumasta, kallovammasta, mustelmasta tai palovammasta on kyse, sitä todennäköisemmin se on syntynyt kaltoinkohtelun seurauksena (16,17). Mustelmat, ruhjeet ja muut ihomuutokset olivat ylivoimaisesti tavallisimpia, mikä vastaa kirjallisuuden havaintoja (2,18). Kylkiluiden murtumat ovat kirjallisuudenkin mukaan alle viisivuotiailla lähes poikkeuksetta aiheutettuja (2). Jos näitä vammoja havaitaan pienellä lapsella, hänet pitää ohjata päivystystutkimuksiin lastenklinikkaan. Pahoinpitely on yksi tärkeimmistä pienten lasten kuoleman riskeistä (19), ja tähänkin aineistoon liittyi kuolleisuutta. Liikennetapaturmissa kuolleiden lasten määrää on valistuksella ja myös ympäristöä parantamalla kyetty vähentämään. Ei liene mahdotonta, että pahoinpitelyssä päästäisiin samaan tulokseen. Kesäkuukausina tutkimuksissa oli pahoinpitelyepäilyn takia vähemmin lapsia kuin muutoin. Kesä lienee edelleen aikaa, jolloin lasten kanssa vietetään enemmän aikaa ja heitä turvaamassa on useampia henkilöitä. Ehkäpä kesäloman aikana aikuiset ovat myös rentoutuneempia, samoin sunnuntaisin, joka oli rauhallisin viikonpäivä. Mikäli Suomessakin pidettäisiin laaja julkinen lasten pahoinpitelyn vastainen ehkäisykuukausi loka-marraskuussa vuosittain, voisivat pahoinpitelyluvut kääntyä laskuun (20). Mongoliläiskä on tavallinen afrikkalaisilla ja aasialaisilla, mutta harvinainen suomalaisilla lapsilla. Tämä melanosyyttiluomi muistuttaa kovasti alaselkään ja pakaroihin sijoittuvaa mustelmaa. Muutoksella on taipumus vaalentua myöhemmällä iällä. Joskus ihon allergiset ja ns. fototoksiset reaktiot voivat herättää väärän epäilyn pahoinpitelystä (21). Verenvuototauteja tai luuston tauteja ei aineistossa ollut. Kirjallisuudessa mainitaan myös vastasyntyneellä esiintyvä ohimenevä murtumaherkkä tila, joka diagnosoidaan yleensä parin kuukauden iässä ja joka väistyy iän myötä (22). Yhdellä lapsella todettiin luuston tiheysmittauksessa matalia arvoja, mutta päätelmien tekeminen näistä tuloksista on vaikeaa, koska luotettavia vertailuarvoja eri-ikäisille lapsille on niukasti. Tutkimusaineistoon ei myöskään kuulunut yhtään synnytystrauman seurauksena tullutta kallomurtumaa tai kallonsisäistä verenpurkaumaa. Kirjallisuuden mukaan nämä muutokset häviävät 1 2 kuukauden ikään mennessä (23,24). Suurin osa pahoinpitelyselvityksissä olevista lapsista oli kasvultaan ja kehitykseltään normaaleja. Anamneesin mukaan masentuneita tai ylivilkkaita leikki-ikäisiä, sekä keskosia että kaksosia oli kuitenkin enemmän, kuten kirjallisuudessa on aikaisemminkin esitetty (25). Myös huumevieroitushoidossa olleita lapsia oli tutkimusryhmässä. Uusi pahoinpitelyn muoto, kemiallinen pahoinpitely, jossa lapselle annetaan rauhoittavaa lääkettä tai alkoholia, esiintyi tässäkin tutkimuksessa. Kaikissa näissä tapauksissa joko toisella vanhemmista tai myös molemmilla vanhemmilla oli alkoholi- tai huumausaineongelma, jonka takia he olivat myös hoitosuhteessa terveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon. Tässä ryhmässä vammat olivat myös usein vakavia kallo-aivovammoja. Päihderiippuvaisten perheiden seurantaa on syytä kiristää, jotta lasten terveydestä voidaan pitää riittävää huolta. Yksinhuoltajia tutkimusryhmässä oli lähes joka neljännellä lapsella, sen sijaan ero- ja huoltajuusriitoja oli selvitettävistä tapauksista vain alle 10 %:ssa. Epäilty pahoinpitelyn tekijä oli useimmiten isä tai isäpuoli, mikä noudattelee kirjallisuudessa aikaisemmin esitettyä (26). Melkein puolessa tutkimusryhmän potilaista vamman tahallisesta aiheuttajasta ei ollut tietoa. Yli puolessa näissä tapauksista lapsen oli kerrottu pudonneen hoitopöydältä, kolmasosalla kallomurtumalapsella vammamekanismista ei ole mitään tietoa. Kolmasosassa tapauksista epäiltiin kovakouraista käsittelyä ja hakkaamista. Vammamekanismin tai vamman aiheuttajan selvitystyö kuuluu kuitenkin poliisille, 1273

6 eikä sairausmerkintöjen perusteella voida tehdä luotettavia päätelmiä. Kovakouraisen kohtelun ja hakkaamisen seuraukset on nostettava yleiseen keskusteluun. Valistustyötä tarvitaan, jotta pienten lasten fyysinen rankaisu mielletään yhtä tuomittavaksi kuin aikuisen fyysinen pahoinpitely. Myös putoamisen vaaroista on neuvolassa muistutettava, sillä parin kuukauden ikäistäkään ei saa jättää valvomatta edes pieneksi hetkeksi hoitopöydälle tai sängylle. Terveen pienen lapsen joustavat kudokset kestävät kylläkin hyvin kolhuja, ja imeväisen pudotessa hoitopöydän korkeudelta murtuman riski on vain muutaman prosentin luokkaa (27,28). Hengenvaarallisia vammoja syntyy yleensä vasta erittäin suuren energian vaikutuksesta, esimerkiksi putoamisesta 5 metrin korkeudesta, eikä sängystä putoaminen tutkimusten mukaan aiheuta merkittäviä vammoja (29). Lieviä vammoja kuhmuja, aivotärähdyksiä ja toispuoleisia fissuuramaisia kallonmurtumia voi syntyä sen sijaan esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi kaatuu juostessaan tai putoaa lattialle pöydän korkeudelta, tai kun raskas lelu putoaa päähän lyhyeltä etäisyydeltä (30). Ilman aikuisen valvontaa, sisarusten kanssa tulleita vammoja oli tässä tutkimusaineistossa noin 10 %:lla lapsista. Osa näistä sisarusten kanssa tulleista vammoista voi tietenkin olla oikeita onnettomuuksia tai puutteellista valvontaa, mutta todennäköisesti vanhemmat tarjoavat helposti tämän selityksen silloinkin, kun he ovat itse aiheuttaneet vamman. Isät olisi nykyistä paremmin saatava mukaan neuvolajärjestelmään. Perheneuvolan malli ja isien vanhempainvapaan pidentäminen vastaamaan äitien vapaata lisäisi isien mukanaoloa perheen arjessa ja neuvoloissa, joissa heitä voitaisiin paremmin valistaa. Tällöin myös vauvan hoidon taakka saataisiin paremmin jaettua kahden aikuisen kesken ja fyysinen rasitus olisi vähäisempi. Suurin osa lapsista tulee terveyskeskuksen lähettäminä selvityksiin pahoinpitelyepäilyn vuoksi. Tietämystä lasten pahoinpitelystä tuleekin lisätä juuri terveyskeskusten päivystyksissä, ja keikkalääkäritoiminnan lisääntyessä kirjalliset ohjeet ovat olennaisen tärkeitä. Myös päiväkodin hoitajien ja perhepäivähoitajien koulutuksessa on kerrottava menettelytavoista, mikäli syntyy epäily lapsen pahoinpitelystä. Joka kuudes lapsi tuli tutkimuksiin viiveellä. Tutkimusryhmässä viive oli keskimäärin kolme viikkoa. Pienten lasten vanhempia on neuvolassa valistettava hoitoon lähtemisestä päävamman takia viivytyksettä. Myös neuvolaa ja terveyskeskusta päivystävää henkilökuntaa tulee muistuttaa vauvan päävamman ja kehittyvän ihonalaisen pahkan vaarallisuudesta. Päivystysten keskittyessä on huolehdittava, että tapaturmapäivystäjällä on riittävästi ammattitaitoa ja kokemusta myös pienten lasten hoidosta. Kaikista pahoinpitelyepäilyistä tehtiin lastensuojeluilmoitus lapsen kotikunnan lastensuojeluviranomaisille. Se johtaa vähintäänkin lastensuojeluviranomaisten tukitoimiin. Rikosilmoitus jätettiin sairaalasta tekemättä, paitsi yhdessä tapauksessa, jossa teho-osaston lääkäri teki sen välittömästi. Suositus rikosilmoituksen tekemisestä annettiin lastensuojeluviranomaisille puolessa tapauksista. Uusi lastensuojelulaki toivottavasti selkeyttää poliisin mukaantuloa selvityksiin. Rikosilmoituksen tekeminen kuuluu jatkossakin lastensuojeluviranomaisille ja vain poikkeustapauksissa lääkärille, joka toteaa törkeän pahoinpitelyn. Terveydenhuoltohenkilökunnan oikeus tehdä rikosilmoitus ei ole juridisesti ongelmaton (1). Omainenhan voi aina tehdä rikosilmoituksen myös itse. TYKS:ssa on luovuttu rutiininomaisesta kallon ja keuhkojen röntgenkuvauksesta ja luustokartan tekemisestä pahoinpitelyselvityksissä. Säderasituksen takia lapsen rutiininomainen koko kehon röntgenkuvaus ei ole hyväksyttävissä, vaan on pyrittävä vähemmän säderasitusta tuottaviin tutkimuksiin. Magneettitutkimukset ovat tulleet jäädäkseen lasten aivojen ja vartalon tautien selvittelyyn, mutta myös pahoinpitelyepäilyn selvityksiin. Magneettikuvauksen laajaalaista käyttöä selvityksissä rajoittaa sen huono saatavuus ja yli 3 kuukauden ikäisillä lapsilla vaadittava anestesia. Laajaalaiset luuston röntgenkuvaukset (ns. metabolinen röntgenseulonta) ovat edelleen tarpeellisia vammojen seulomiseksi, mutta myös taustalla mahdollisesti olevien sairauksien paljastamiseksi. Epäilyttävässä tapauksessa tarvitaan luonnollisesti kohdekuvat useammassa suunnassa, niin että keskisäde on kohdistettu vamma-alueelle. Kaikututkimuksen anti oli tämän tutkimuksen potilaille mitätön. Vaikka aukile on vauvalla vielä auki ja näkyvyys aivojen rakenteisiin on hyvä, kortikaalisen verenpurkauman poissulkeminen kaikututkimuksella on mahdoton. Oireisen potilaan vatsan kaikukuvaus on sen sijaan hyvä tutkimus. Silmälääkärin konsultaatio on aina tarpeellinen pään vammoissa ja ravisteluvammoissa. Mikäli silmänpohja löydös olisi positiivinen, osa epäselvistä kallonmurtumatapauksista ja kallonsisäisen verenvuodon tapauksista voitaisiin helpommin ryhmittää ravistellun vauvan oireyhtymän luokkaan. Ravisteluvamma on tavallisin subduraalivuodon aiheuttaja vauvoilla, vaikkakaan ei ainoa (31,32,33). Korvalääkärin konsultaatiota tarvittiin tutkimusryhmän potilailla harvemmin. Lastenneurologin konsultaatioon päätyneistä lähes 90 % jäi pitkäaikaiseen hoitoon ja seurantaan. Toimenpiteeseen joutuneet lapset olivat keski-iältään hieman yli vuoden ikäisiä. Kallonmurtuman takia neurokirurgiseen leikkaukseen päätyi kaksi lasta. Lasten pahoinpitelyjä selvittävässä keskuksessa on oltava ympärivuorokautinen mahdollisuus lasten anestesiologiseen ja operatiiviseen hoitoon ja myös lasten teho-osasto. Pahoinpitelyepäilyn takia tutkittavat lapset on otettava vuodeosastolle lastenklinikkaan. Näin tilanne saadaan rauhoitettua, lapsi hoidettua ja tarvittavat tutkimukset tehtyä. Joskus vuodeosastoa tarvitaan lapsen tai hänen sisarusten turvallisuuden takia. Vuodeosastohoidon pituuden ratkaisee paitsi vamman laatu, myös tutkimusten saatavuus. Sosiaalipediatrian poliklinikka koordinoi pahoinpitelyselvitysten ja lasten ja perheiden seurannan. Poliklinikan toiminta käynnistyi projektiluontoisesti erillisrahoituksella, mutta on nykyisin osa TYKS:n lastenklinikan normaalia toimintaa. Toimintaa on kuitenkin laajennettava todellista tarvetta vastaavaksi ja voimavarojen riittävyydestä on huolehdittava nykyistä paremmin. Sosiaalipediatrian yksikkö koordinoi alkupalaverin jälkeen jatkotutkimukset, hoidot, tukitoimet ja lastensuojeluilmoitukset. Se tekee keskeistä yhteistyötä lasten- ja nuortenpsykiatrian yksikön kanssa. Oikeuspsykiatrinen selvitys on keskeinen määritettäessä ta- 1274

7 pahtumien taustat, mutta myös harkittaessa tarvittavia tukitoimia lapselle ja perheelle ja määritettäessä yhteistyötä muiden avohoidon viranomaisten, lastensuojelun ja poliisin kanssa. Tutkimusryhmämme lasten sosiaalipediatrian seuranta oli keskimäärin yli puoli vuotta. Seurannan on oltava riittävän pitkä, koska käytöshäiriöt saattavat ilmaantua myöhäänkin (34). Väliaikainen huostaanotto oli yhden tai kahden viikon jakso, jona aikana asiat kyettiin järjestämään siten, että kotihoito tuli mahdolliseksi tukitoimenpiteiden kautta. Kuitenkin joka kymmenes lapsi päätyi pysyvään huostaanottoon tai English summary Investigations for suspected battered children in Children s Hospital of Turku University The suspicion of child physical abuse is evaluated at the Children s Hospital of Turku University with a special protocol based on co-operation between different departments and authorities. Between 1st November 2003 and 28th February 2007 a total of 48 children were examined. The overall average age of the children was 2.2 years, however it was six months in the case of skull fracture. The incidence of new cases increased during the examination period. Mortality was 2.1%. There was depression, hyperactivity, crying and prematurity in the children s histories and misuse of drugs and alcohol in adults. The suspected batterer was mostly the father or stepfather, however in cases where the history did not indicate a specific batterer, the children were usually living with the mother. Children were mostly referred to hospital by health centres. X- ray examination is the gold standard for the initial investigation, but magnetic resonance imaging is the sine qua non for proper examination. Co-operation with the paediatric surgeon or orthopedist, social paediatric unit and child welfare office has to function properly. The child welfare office has to be notified in every case, and in most cases the offence has to be reported to the police. The battered children and their families have to be properly followed and supported for a sufficient period of time, however definitive removal from parental care could not always be avoided. Timo Hurme M.D. Department of Pediatric Surgery, Turku University Central Hospital Soile Alanko, Pirjo Anttila, Taina Juven, Jouni Julin, Erkki Svedström sijoituskodin vaihtoon. Myös väkivallanhallintaprojektit saattavat auttaa tilanteen normaalistamiseen. Joskus ainoa vaihtoehto näyttää olevan riittävä etäisyys väkivallan tekijästä. Lopuksi Havaintomme mukaan Varsinais-Suomessa lasten pahoinpitelyepäilyjen selvitykset ovat lisääntymään päin. Lasten fyysisen pahoinpitelyn selvitystyö on käynnistettävä välittömästi, kun epäily herää. Pahoinpitelyn tärkein riskitekijä on lapsen ikä. Alle 2-vuotiaan lapsen pahoinpitelyselvitys on aloitettava systemaattisesti ja viivytyksettä paikassa, jossa on riittävä kokemus ja riittävät resurssit. Tutkimuksia tekevässä sairaalassa pitäisi olla lastenklinikka, sosiaalipediatrinen yksikkö, lastenkirurginen tai -ortopedinen yksikkö, röntgenosasto ja mahdollisuus vauvojen magneettitutkimukseen. Lisäksi tarvitaan silmälääkärin ja lastenneurologin konsultaatiot. Kaikista pahoinpitelyepäilyn takia tutkimuksissa olevista on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten ja poliisin kanssa on tehostettava. Sosiaalipediatrian yksikön on järjestettävä riittävä seuranta näille lapsille. Ilman huostaanottoja ei selvitä myöskään lasten jatkosijoituksesta, osa huostaanotoista on pysyviä. Kirjallisuutta 1 Taskinen S, toim. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakesin julkaisu 55, Tupola S, Kallio P. Lasten fyysinen pahoinpitely diagnostiikka, menettelytavat ja seuranta. Suom Lääkäril 2004;59: Tupola S, Kivitie-Kallio S, Viheriälä L, Kallio P. Mitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi? Duodecim 2005;121: Larrivée MC, Tourigny M, Bouchard C. Child physical abuse with and without of other forms of maltreatment: dysfunctionality versus dysnormality. Child Maltreat 2007;12: Beers S, De Bellis M. Neuropsychological function in children with maltreatment-related posttraumatic stress disorder. Am J Psychiatry 2002;159: Sariola H. Lasten väkivalta- ja seksuaalikokemukset. Kotona koettu väkivalta ja seksuaalikokemukset aikuisten kanssa. Tutkimus suomalaisista peruskoulun 9.-luokkalaisista vuonna Lastensuojelun Keskusliiton julkaisu 85, Oranen M, toim. Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 30, Zenel J, Goldstein B. Child abuse in the peditric care unit. Crit Care Med 2002;30 suppl 11:S Barlow K, Thompson E, Johnson D. The neurological outcome of non-accidental head injury. Pediatr Rehabil 2004;7: Tenney-Soiero R, Wilson C. An update on child abuse and neglect. Curr Opin Pediatr 2004;16: Fagan AA. The relationship between adolescent physical abuse and criminal offending: Support for an enduring and generalized cycle of violence. J Family Violence 2005;20: Howells NL, Rosenbaum A. Effects of perpetrator and victim gender on negative outcomes of family violence. J Family Violence 2008;23: Maas C, Herrenkohl TI, Sousa C. Review of research on child maltreatment and violence in youth. Trauma Violence Abuse 2008;9: Sunday S, Labruna V, Kaplan S, Pelcovitz D, Newman J, Salzinger S. Physical abuse during adolescence: Gender differences in the adolescents perceptions of family functioning and parenting. Child Abuse Negl 2008;32: Kivitie-Kallio S, Tupola S. Ravistellun vauvan oireyhtymä. Duodecim 2004;120: Kairys SW, Alexander RC, Block RW, Everett VD, Hymel CK, Jenny C. Shaken baby syndrome: rotational cranial injuries technical report. Pediatrics 2001;108: Banaszkiewicz PA, Scotland TR, Myerscough EJ. Fractures in children younger than age 1 year: importance of collaboration with child protection services. J Pediatr Orthop 2002;22: Altemeier WA. Interpreting bruises in children. Pediatric Annals 2001;30: Jenny C, Hymel KP, Ritzen A. Analysis of missed cases of abusive head trauma. JAMA 1999;281: Thomas NJ, Shaffer ML, Rzucidlo S, Shirk BJ, Dias MS. Temporal factors and incidence of physical abuse in young children: decreased nonaccidental trauma during child abuse prevention month. J Ped Surg 2007;42: Bays J. Conditions Mistaken for Child Physical Abuse. Kirjassa: Child abuse. Medical diagnosis and management. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins 2001; Miller ME. The lessons of temporary brittle bone disease: All bones are not created equal. Bone 2003;33: Reece R, Nicholson C, toim. Inflicted childhood neurotrauma. American Academy of Pediatrics Whitby EH, GriffithsPD, Rutter S. Frequency and natural history of subdural haemorrhages in babies and relation to obstetric factors. Lancet 2004;363:

8 25 Wu SS, Ma CX, Cartel LL. Risk factors for infant treatment: a population-based study. Child Abuse Negl 2004;28: Starling SP, Sirotnak AP, Heisler KW, Barnes-Eley ML. Inflicted skeletal trauma: The relationship of perpetrators to their victims. Child Abuse Negl 2007:31: Helfer RE, Slovis TL, Black M. Injuries resulting when small children fall out of bed. Pediatrics 1977;60: Lyons T, Oates K. Falling out of bed: a relatively benign occurrence. Pediatrics 1993;92: Williams R. Injuries in infants and small children resulting from witnessed and corroborated free falls. J Trauma 1991;31: Blumenthal I. Skull fracture - child abuse or an accident? Lancet 2000;356: LeFanu J, Edwards.Brown R. Subdural and retinal haemorrhages are nor necessarily signs of abuse. BMJ 2004;328: Vinchon M, Defoort-Dhellemmes S, Desurmont M, Dhellemmes PJ. Accidental and nonaccidental head injuries in infants: a prospective study. J Neurosurg 2005;102: Trenchs V, Curxoy AI, Navarro R, Pou J. Subdural hematomas and physical abuse in the first two years of life. Pediatr Neurosurg 2007;43: Barlow KM, Thompson E, Johnson D, Minns RA. Late neurological and cognitive sequelae of inflicted traumatic brain injury in infancy. Pediatrics 2005;116: Timo Hurme dosentti, ylilääkäri TYKS, lastenklinikka, lastenkirurgian yksikkö Soile Alanko LL, erikoislääkäri TYKS, lastenklinikka ja psykiatrian klinikka, lastenpsykiatrian yksikkö Pirjo Anttila LT, erikoislääkäri TYKS, lastenklinikka Taina Juven LT, osastonylilääkäri TYKS, psykiatrian klinikka, lastenpsykiatrian yksikkö Jouni Julin LL, erikoistuva lääkäri TYKS, lastenklinikka, lastenkirurgian yksikkö Erkki Svedström dosentti, osastonylilääkäri Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus, lastenradiologia 1276

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Tunnistanko kaltoinkohtelun riskissä olevan lapsen? Osaanko puuttua oikealla tavalla?

Tunnistanko kaltoinkohtelun riskissä olevan lapsen? Osaanko puuttua oikealla tavalla? Tunnistanko kaltoinkohtelun riskissä olevan lapsen? Osaanko puuttua oikealla tavalla? Sarimari Tupola Lastentautien erikoislääkäri HYKS sosiaalipediatrian vastaanotto 24.11.2015 Lapsen kaltoinkohtelun

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Lastensuojelun tarpeen tunnistaminen terveydenhuollossa JUKKA OLLIKAINEN LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT KUOPION PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO

Lastensuojelun tarpeen tunnistaminen terveydenhuollossa JUKKA OLLIKAINEN LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT KUOPION PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO Lastensuojelun tarpeen tunnistaminen terveydenhuollossa JUKKA OLLIKAINEN LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT KUOPION PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO Taustaa u Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Opetusmateriaali lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Terveysala Opinnäytetyö 2012 Jääskö Johanna & Pääkkö Heidi

Opetusmateriaali lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Terveysala Opinnäytetyö 2012 Jääskö Johanna & Pääkkö Heidi Opetusmateriaali lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Terveysala Opinnäytetyö 2012 Jääskö Johanna & Pääkkö Heidi Johdanto Kaltoinkohtelun eri muodot Vammatyypit Lastensuojeluilmoitus

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

LAPSEEN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA

LAPSEEN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA LAPSEEN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA Lasten ja nuorten yksikkö Maija Tuominen 8.5.2016 Ensihoitajien kevätopintopäivät Savonlinnassa Minkälaista väkivaltaa lapsiin kohdistuu aktiivinen fyysinen väkivalta (mustelmat,

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Aune Flinck, dosentti 1,3 Terveystieteiden yksikkö, Tampereen

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYEPÄILY. Natiiviröntgenkuvantamisohje Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikköön

LAPSEN PAHOINPITELYEPÄILY. Natiiviröntgenkuvantamisohje Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikköön LAPSEN PAHOINPITELYEPÄILY Natiiviröntgenkuvantamisohje Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikköön Sirja Iso-Kungas Katja Perämäki Opinnäytetyö Maaliskuu 2010 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula

POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula Ylpeys omasta työstä ja yhteishenki ovat tekemisen lähtökohtia. Potilaan hyvän toipumisen kannalta lämpötaloudesta huolehtiminen on tärkeää koko perioperatiivisen

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN

IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN 18.3.2015 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Leena Serpola-Kaivo-oja Vanhuspalvelulaki 25 Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta Jos

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot