Stakes laatinut ohjeet on lasten kaltoinkohtelun selvittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Stakes laatinut ohjeet on lasten kaltoinkohtelun selvittämisestä"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Timo Hurme, Soile Alanko, Pirjo Anttila, Taina Juven, Jouni Julin, Erkki Svedström Lasten pahoinpitelyepäilyjen selvitykset TYKS:n lastenklinikassa Lähtökohdat Pienten lasten pahoinpitelyyn liittyy suuri vammautumisen ja jopa kuoleman vaara. Lasten pahoinpitelyepäilyt tutkitaan TYKS:n lastenklinikassa eri yksiköiden ja viranomaisten yhteistyönä. Ohjeiden mukaan kaikki epäillyt tapaukset otetaan lastenkirurgian osastolle tutkimuksiin. Menetelmät TYKS:n lastenklinikassa tutkittiin 48 lasten pahoinpitelyepäilyä Röntgentutkimukset ovat selvityksen kulmakivi, mutta magneettitutkimukset ovat nykyisen korkeatasoisen tutkimuksen edellytys. Tarpeen mukaan tehdään mm. vuotohäiriötutkimuksia, luun tiheysmittauksia, huumeseulonta sekä silmälääkärin ja lastenneurologin konsultaatioita. Tulokset Pahoinpitelyn vuoksi tutkittujen lasten keski-ikä oli 2,2 vuotta, kallonmurtumapotilaiden 6 kuukautta. Pahoinpitelyepäilytapausten ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana. Yksi kallonmurtumapotilas kuoli (2 %). Kahdeksalle lapselle tarvittiin anestesia- tai leikkaustoimenpiteitä. Lasten anamneesista löytyi masentuneisuutta, ylivilkkautta, itkuisuutta ja keskosuutta, vanhemmilta taas alkoholinkäyttöä tai huumeongelma. Pahoinpitelijäksi epäiltiin useimmin isää tai isäpuolta, mutta kun tahallista pahoinpitelyn tekijää ei ollut tiedossa, lapsi oli useimmiten äidin hoidossa. Lähetteen tutkimuksiin teki tavallisimmin terveyskeskuslääkäri. Kaikista lapsista tehtiin lastensuojeluilmoitus. Päätelmät Lasten pahoinpitelytutkimusten ilmaantuvuus on kasvussa Varsinais-Suomessa. Systemaattinen tutkimusikäraja on ilmeisesti syytä nostaa lähemmäs 2 vuoteen. Magneettikuvaus on tarpeellinen ja tarkka menetelmä pahoinpitelyepäilyä selviteltäessä. Pahoinpitelyn kohteeksi joutuneita lapsia ja perheitä on seurattava ja tuettava riittävän kauan, mutta pysyviltä huostaanotoilta ei voida välttyä. Stakes laatinut ohjeet on lasten kaltoinkohtelun selvittämisestä (1), aiheesta on järjestetty runsaasti eri viranomaisten koulutustilaisuuksia sekä kirjoitettu katsausartikkeleita (2,3). Viranomaisten välistä yhteistyötä on korostettu ja selvitystyön ripeyteen on kiinnitetty huomiota. Ohjeita pahoinpitelyepäilyn selvittämisestä on levitetty tiedotusvälineiden kautta sekä koulu- että päiväkotilapsia hoitaville. Myös yleisön valistusta on tehostettu. Fyysisen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi kaltoinkohtelu käsittää lasten fyysisen huolenpidon tai hoidon laiminlyönnin, lapsen tunne-elämän tarpeiden laiminlyönnin ja ns. Münchhausen-oireyhtymän, joka tarkoittaa sitä, että lapsen vanhemmat tai huoltajat sepittävät tai aiheuttavat lapselle oireita tai sairauksia. Fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi joutuvalla lapsella on suurentunut riski joutua myös muulla tavalla kaltoinkohdelluksi (4). Turvattomassa ympäristössä kasvaminen vaarantaa monella tavalla lapsen normaalin kehityksen (5). Uusi ilmiö on kemiallinen pahoinpitely, jossa pienillekin lapsille annetaan huumaavia lääkkeitä tai alkoholia. Fyysisen pahoinpitelyn rajoja on kyselty laajalti yleisöltäkin. Huomattava osa kasvattajista tuntuu hyväksyvän lapsen jonkinasteisen fyysisen rankaisun, vaikka vastaavaa ei missään tapauksessa hyväksytä aikuisten kesken. Lievien fyysisten pahoinpitelyjen määrä on suomalaisen kyselytutkimuksen perusteella suuri: 14-vuotiaista nuorista koululaisista 72 % kertoi kokeneensa lievää fyysistä väkivaltaa tai ruumiillista kuritusta (läimäyttäminen, tukistaminen ja piiskaaminen) (6). Vakavaa väkivaltaa (lyöminen, potkiminen, veitsen tai ampuma-aseen käyttö tai niillä uhkaaminen) oli kokenut 8 % tutkimuksen noin nuoresta. Ensi- ja turvakotien liiton tekemän haastattelututkimuksen mukaan vanhempien välistä väkivaltaa nähneistä lapsista noin kolmasosa joutuu itse kotona fyysisen väkivallan uhriksi (7). 1269

2 Lasten ja perheiden pahoinvoinnista on viranomaisten taholta esitetty huolestuneita arvioita. Suurella osalla lapsista menee edelleen ilmeisesti kohtuullisen hyvin, mutta työttömyys, alkoholi- ja huumeongelmat sekä yksinhuoltajuus tuovat niin taloudellisia kuin muitakin puutteita lapsen jokapäiväiseen elämään. Turvattomuutta tuovat niin ikään pienten lasten yksin kotona viettämät iltapäivät ja jatkuvasti lisääntyvät ja raaistuvat tietokonepelit. Lastenneurologiset yksiköt täyttyvät ylivilkkaiden lasten tutkimuksista. Tärkein syy lasten kaltoinkohtelun ja fyysisen pahoinpitelyn selvittämiseen on mahdollisuus uusintapahoinpitelyjen estämiseen. Pienten lasten pahoinpitelyyn liittyy suuri vammautumisen ja jopa kuolleisuuden riski (8,9,10). Nuoruusiässä lieväkin fyysinen pahoinpitely voi huonontaa kiintymyksen ja suhteen omiin vanhempiin ja saattaa johtaa väkivaltaisuuteen tai depressioon (11,12,13,14). Neuvoloihin onkin saatu vuonna 2006 oppaat ravistellun lapsen (shaken baby) oireyhtymän tiedostamiseksi (Käsiteltävä varoen -opas löytyy sivustosta Yhdysvalloissa valistusta on tarjottu jo aikaisemmin (15). Näistä syistä kaikkien lasten kanssa tekemisissä olevien aikuisten tulisi tietää kaltoinkohtelun määritelmät sekä keinot sen selvittämiseksi ja sen ikävien seurausten vähentämiseksi. Lisäksi viranomaisyhteistyötä tulisi parantaa tiedonkulkua lisäämällä. Tähän apuun tulee myös vuoden vaihteessa 2008 uudistunut lastensuojelulaki. Aineisto ja menetelmät TYKS:n lastenklinikassa tutkitaan rutiininomaisesti kaikki alle 1-vuotiaille tulleet merkittävät vammat, mukaan lukien epätyypilliset mustelmat ja ruhjeet ja murtumat mahdollisena pahoinpitelynä. Herkästi tutkitaan myös alle 2-vuotiaat sekä harkinnan mukaan alle 5-vuotiaat. Sitä vanhemmat lapset tutkitaan, jos on syytä epäillä vamman syntyneen kaltoinkohtelun seurauksena. Taulukko 1. Fyysiset vammat TYKS:n lastenklinikassa pahoinpitelyepäilyn vuoksi tutkituilla 48 lapsella. Vamma Lapsia Mustelmat, puremajäljet, ruhjeet, haavat 32 Kallonmurtuma 14 Säärimurtuma 7 Reisimurtuma 6 Subduraalihematooma 6 Kylkiluun murtuma 4 Kemiallinen pahoinpitely 4 Rintakehän ruhje, niska nyrjähdys, ilmarinta 4 Myös seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Aivoruhje 2 Kyynärvarren murtuma 2 Epiduraalihematooma 1 Infantiilispasmi, epilepsia 1 Terskan tulehdus 1 Solisluun murtuma 1 Jalkaterän murtuma 1 Kuolema 1 Yhteensä 90 Lastenklinikassa on kirjalliset ohjeet, joiden mukaan kaikki epäillyt tapaukset otetaan lastenkirurgian osastolle tutkimuksiin. Hoidon kannalta välttämättömät tutkimukset tehdään päivystysluonteisesti, sen sijaan pahoinpitelyn selvitykset pyritään tekemään elektiivisesti. Kuvantamistutkimuksista konsultoidaan virka-aikana lastenradiologia. Vuodesta 2007 alkaen on siirrytty käyttämään yhä enemmän magneettitutkimuksia niiden hyvän anatomisen tarkkuuden ja olemattoman säderasituksen takia. Luustokartoitus on korvattu koko kehon magneettitutkimuksella sekä metabolisella koko kehon röntgenseulonnalla vammojen ja niille altistavien sairauksien diagnosoimiseksi. Vuotoja hyytymistutkimukset tehdään verinäytteistä. Lisäksi harkinnan mukaan suoritetaan kaiku-, tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksia sekä otetaan tarvittavat lisäprojektiot röntgenkuvin epäilyttävistä paikoista. Luuston tiheysmittauksia tehdään harkinnan mukaan ja geneetikkoa konsultoidaan tarvittaessa. Silmälääkärin konsultaatio pyydetään silmäpohjaverenvuotojen osoittamiseksi pään vammoissa ja ravisteluvammaa epäiltäessä. Lasten vanhempia ja saattajia haastatellaan ja informoidaan jo varhaisvaiheessa. Heille kerrotaan tehtävistä tutkimuksista ja selitetään, miksi tarvitaan näin laajat tutkimukset. Ensimmäisten selvitysten valmistuttua järjestetään ensimmäinen akuutin vaiheen palaveri, johon osallistuvat sosiaalipediatri, lastenkirurgi tai -ortopedi sekä sosiaalipediatrian poliklinikan ja hoitavan osaston sairaanhoitaja sekä klinikan sosiaalityöntekijä. Tämän palaverin perusteella lastenklinikan sosiaalityöntekijä tekee pahoinpitelyepäilyn kohteeksi joutuneesta lapsesta lastensuojeluilmoituksen lapsen kotikuntaan. Vallitsevan käytännön mukaan rikosilmoituksen tekee lapsen kotikunnan lastensuojeluviranomainen, mutta lastenklinikasta pyritään aina konsultoimaan lastensuojeluviranomaisia, kun rikosilmoitus katsotaan tarpeelliseksi. Sosiaalipediatrian poliklinikka järjestää potilaan ja perheen seurannan. Tulokset TYKS:n lastenklinikassa hoidettiin pahoinpitelyepäilyn takia 48 lasta, joista puolet oli poikia ja puolet tyttöjä. Sisaruspareja oli 5. Poliisin pyytämiä elektiivisiä selvityksiä oli 8. Tapauksia tuli tutkintaan eniten marrasmaaliskuussa, vähiten touko-elokuussa. Tapauksia oli eniten alkuviikosta, sunnuntai oli rauhallisin. Pahoinpitelyjen ilmaantuvuus tutkimusjaksolla oli keskimäärin 1,2 tutkittua lasta kuukaudessa. Ilmaantuvuus suureni seuranta-ajan kuluessa: vuonna 2004 se oli 0,6 ja vuonna 2006 jo 1,7. Kuolleisuus oli 2,1 % (1 lapsi). Tutkittujen lasten keski-ikä oli 2,2 vuotta (7 vk 17 v). Poliisin pyytämiin elektiivisiin tutkimuksiin tulevien lasten ikä oli 8,7 vuotta (6 kk 17 v) ja akuuttien 1,5 v (7 vk 10 v). Kallonmurtuman saaneiden lasten keski-ikä oli 6,4 kuukautta (7 vk 1,4 v). Tavallisimmat vammat olivat mustelmat, ruhjeet, kallon, alaraajan ja kylkiluiden murtumat sekä kemiallisen pahoinpitelyn aiheuttamat vammat (taulukko 1). Lasta kohden erilaisia vammoja oli 1,9 eikä määrässä tapahtunut muutosta tutkimusjakson aikana. 1270

3 Anamnestiset tiedot Lapsista 34 vaikutti olleen aikaisemmin olleen täysin terveitä (taulukko 2). Masennuksesta kärsiviä tai ylivilkkaita lapsia oli 5. Koliikkivauvoja tai poikkeuksellisen paljon itkeviä vauvoja oli 3. Lapsista 2 oli ollut huumevieroitushoidossa. Pahoinpitelyepäilyn vuoksi tutkituista 31 lapsen vanhemmista ei selvinnyt erityistä poikkeavaa (taulukko 2). Alkoholi- tai huumeriippuvuus oli 12 lapsen kanssa olevalla aikuisella, ja tähän ryhmään kuluivat kaikki kemiallisen pahoinpitelyn kohteeksi joutuneet lapset. Mielenterveysongelmia oli tai oli hoidettu 5 lapsen hoitoon osallistuvalla aikuisella. Yksinhuoltajia oli 12, ja 4 tapauksessa oli meneillään ero- tai huoltajuuskiista. Vamman aiheuttajasta oli epäily puolessa tapauksista; tavallisimmin epäiltiin isää tai isäpuolta. Äidit ja sijaisäidit aiheuttivat puolet vähemmän pahoinpitelyvammoja. Myös vanhemmat yhdessä pahoinpitelivät lapsia. Sisarukset aiheuttivat vammoja tönimällä ja kaatumalla päälle. Tapauksissa, joissa vamman aiheuttajaa ei tiedetty tai osattu epäillä, lapset olivat olleet tavallisimmin äitien hoidossa (57 %); muut vaihtoehdot olivat molempien vanhempien, isoäitien hoidossa tai isän tai isäpuolen hoidossa. Tavallisin kerrottu vammamekanismi oli putoaminen, kaatuminen ja kovakourainen käsittely tai lyöminen. Kymmenen lapsen (21 %) anamneesi muuttui sairaalatutkimusten aikana. Kallonmurtuman vammamekanismina oli useimmiten putoaminen (43 %), mutta kolmasosassa tapauksista vammamekanismista ei ollut mitään tietoa. Jos lapsella kallonmurtuman lisäksi oli kallonsisäinen verenvuoto, putoaminen oli kerrottuna vammamekanismina vieläkin yleisempi (71 %) Lapsista kolme neljäsosaa tuli sairaalan poliklinikkaan lähetteen kanssa. Terveyskeskuksesta lähetteen sai 86 % ja yksityislääkäriltä 14 %. Ilman lähetettä sairaalan poliklinikalle tulevista potilaista puolet saapui ambulanssilla, vain vakavimmin loukkaantunut pelastushelikopterilla, ja loput tulivat omalla kyydillä. Molempien vanhempien kanssa sairaalan poliklinikalle saapuu 69 % lapsista; loput tulevat lähes tasaväkisesti äidin, isän tai päiväkodin tai perhepäivähoitajan tuomana. Lapsista 17 % tuli pahoinpitelytutkimuksiin viiveellä. Keskimääräinen viive oli kolme viikkoa, ja näiden lasten keskiikä oli 5,5 kuukautta. Tavallisin diagnoosi heillä oli kallonmurtuma. Tavallisimmin viive tulee terveyskeskuksessa tai neuvolassa, mutta myös sekä alue- että keskussairaalassa. Kotona hoitoon ja tutkimuksiin hakeutumisen viive on pienempi. Uusiutuneita pahoinpitelytapauksia oli neljä (8 %), joskin vain kahdessa tapauksessa pahoinpitelyyn oli aikaisemmin puututtu tekemällä lastensuojeluilmoitus. Ennestään ilmoitetuista tapauksista toisessa 9,5 kuukauden ikäisellä vauvalla oli ollut aiemmin kallonmurtuma ja sen aiheuttama laaja (10 15 cm) pahka, ja pari kuukautta myöhemmin häntä tutkittiin selän ruhjeen ja laajan mustelman takia. Toisessa tapauksessa lastensuojeluilmoitus oli aikaisemmin tehty poikavauvasta toisella paikkakunnalla mustelmien takia, ja uudelleen hänet tuotiin tutkittavaksi 9 kuukauden iässä molempien pakaroiden laaja-alaisten mustelmien (4 6 cm) vuoksi. Kuvantamistutkimukset Kallon sivuröntgenkuvaus suoritettiin 31 lapselle (65 %) (taulukko 3). Kolme murtumaa ei näkynyt röntgenkuvassa. Luustokartoitus tehtiin 28 potilaalle (58 %), ja puolella löydös oli positiivinen. Luustokartasta löytyi kallonmurtuma, kylkiluunmurtuma ja reisimurtuma, joita ei näkynyt seulontaröntgenkuvista. Sen sijaan yhdellä 7 viikon ikäisellä ja yhdellä 5 kuukauden ikäisellä lapsella röntgenkuvassa todettu kallonmurtuma ei näkynyt kertymää lustokartassa. Metabolinen röntgenseula tai pitkien luiden röntgenkuvaus tehtiin 12 lapselle (25 %), ja positiivisia löydöksiä oli 4. Keuhkoröntgenkuva otettiin seulontana 11 potilaalta (23 %): yhdellä lapsella todettiin kylkiluunmurtuma ja kahdella ilmarinta. Sen sijaan yhdellä lapsella todettiin koko kehon magneettitutkimuksessa neljä kylkiluunmurtumaa posterio- Taulukko 2. TYKS:n lastenklinikassa pahoinpitelyepäilyn vuoksi tutkittujen 48 lapsen anamnestisia tietoja. Anamneesi Lapsia (%) LAPSI Aiemmin terve 34 (71) Masennus tai ylivilkkaus 5 (10) Keskonen 3 (6) Koliikki, poikkeuksellinen itkuisuus 3 (6) Huumevieroitus 2 (4) Kaksonen 1 (2) VANHEMMAT Ei poikkeavaa 31 (65) Alkoholi- tai huumeriippuvuus 12 (25) Mielenterveysongelma 5 (10) Yksinhuoltajuus 12 (25) Ero- tai huoltajuuskiista 4 (8) Taulukko 3. TYKS:n lastenklinikassa pahoinpitelyepäilyn vuoksi tutkituille 48 lapselle tehtyjä tutkimuksia ja konsultaatioita. Tutkimus, konsultaatio Tutkittuja lapsia (%) Positiivisia löydöksiä Kallon sivuröntgenkuvaus 31 (65) 11 Luuston isotooppitutkimus 28 (58) 14 Metabolinen seula, pitkien luiden rtg 12 (25) 4 Thoraxröntgen 11 (23) 3 Aivojen kaikututkimus 9 (19) 1 Vatsan kaikututkimus 5 (10) 0 Silmälääkärin konsultaatio 32 (67) 3 Korvalääkärin konsultaatio 5 (10) 1 Lastenneurologin konsultaatio 7 (15) 6 Pään ja aivojen magneettitutkimus 20 (42) 10 Pään ja aivojen TT-tutkimus 3 (6) 2 Koko kehon magneettitutkimus 3 (6) 1 Luuston tiheysmittaus 4 (8) 1 Geneetikon tutkimus 2 (4) 0 Osteoporoosin aineenvaihduntatutkimus 12 (25) 0 Verenvuototaipumuksen tutkimus 14 (29) 0 SPR:n vuototutkimukset 8 (17) 0 Seri-tutkimus 3 (6) 0 Huumeseula 4 (8)

4 risesti, vaikka niitä ei kyetty toteamaan seulontakeuhkokuvasta. Aivojen kaikututkimus tehtiin seulontamielessä 9 vauvalle (19 %), joilla etuaukile oli vielä auki, mutta vain yhden tutkimuksen tulos oli positiivinen ja osoitti subduraalihematooman. Vatsan kaikututkimus tehtiin seulontamielessä 5 lapselle (10 %), ja kaikki tutkimukset olivat negatiiviset. Tutkimusaikana tutkittavana ei ollut oireisia vatsaan pahoinpideltyjä potilaita. Pään magneettitutkimuksia on tehty vuodesta 2004 alkaen pahoinpitelyepäilyissä 20 lapselle (42 %). Puolessa tutkimuksissa oli löydöksiä, joita ei todettu muissa tutkimuksissa: kuusi subduraalihematoomaa (yhdellä lukuisia eri-ikäisiä), yksi epiduraalihematooma, kaksi aivokontuusiota sekä yksi röntgenkuvasta havaitsematon kallonmurtuma, johon liittyi ihonalainen verenpurkauma. Ilman anestesiaa kyettiin tekemään neljäsosa näistä tutkimuksista, lopuissa tarvittiin nukutusta tai sedaatiota. Pään tietokonetomografia tehtiin oireiden perusteella kolmelle (6 %) lapselle: heistä yhdellä oli epiduraalinen hematooma kallonmurtuman lisäksi, toisella todettiin aivokontuusio, ja kolmannella löydös oli vamman poissulkeva. Koko kehon magneettitutkimuksia on tehty tutkimusryhmän potilaille vuodesta 2006 alkaen yhteensä kolme (6 %). Yhden 3 kuukauden ikäisen lapsen tutkimus kyettiin tekemän ilman anestesiaa. Pleuranesteen lisäksi nähtiin kahden kylkiluun murtumat, joita ei kyetty keuhkokuvista varmentamaan. Kahden 5 kuukauden ikäisen pojan magneettitutkimuslöydös oli vammat poissulkeva. Konsultaatiot Silmälääkärin konsultaatio tehtiin 32 lapselle (67 %), ja positiivinen löydös oli kolmella. Näistä yhdellä todettiin molemmin puolin laajan silmänpohjan verenvuodot, ja kahdella muulla todettiin vammat, jotka vaativat silmälääkärin tutkimuksen ja hoidon. Korvalääkärin konsultaatio tarvittiin 5 lapselle (10 %). Heistä yhden pahoinpitelyanamneesi voitiin vahvistaa korvalääkärin tutkimuksessa korvalehtien mustelmien perusteella. Kahdelle potilaalle konsultaatio tehtiin huimauksen takia, ja heillä huimauksen ja tasapainohäiriön oli aiheuttanut kemiallinen pahoinpitely. Yhdellä lapsella todettiin tutkimuksissa paha korvatulehduskierre, ja yhden potilaan äidille tehtiin kuulontutkimus ja korvalääkärin tutkimus synnynnäisen luutumisvajauksen poissulkemiseksi. Lastenneurologin konsultaatio tarvittiin 7 lapselle (15 %); näiden lasten keski-ikä oli 5,7 kk (7 vk 1,4 v). Kallonmurtuma oli kuudella ja näistä potilaista neljällä oli lisäksi kallonsisäinen verenvuoto, yhdellä oli kallonmurtuman lisäksi lukuisia eri-ikäisiä raajamurtumia ja yhdellä molemmin puoleiset reisimurtumat ja kylkiluunmurtumat sekä seksuaalisen hyväksikäytön epäily. Kuusi lasta jäi lastenneurologiseen hoitoon ja seurantaa, vain yksi potilas ei tarvinnut sitä. Lastenneurologi vahvisti yhden potilaan aivokuoleman. Muut tutkimukset Luuston tiheysmittauksia (DXA) tehtiin 4 lapselle (8 %), mutta vain yhdellä tutkituista löydös oli poikkeava. Luun aineenvaihduntaselvityksinä mitattiin verestä kalkki, fosfaatti ja alkalinen fosfataasi 12 lapsesta (25 %). Kahdella tutkituista todettiin aluksi suurentunut alkalisen fosfataasin arvo, mutta kontrollitutkimuksessa se oli normaalistunut ilman hoitoa. Synnynnäisen luutumisvajauksen epäilyä ei kyetty sulkemaan pois ilman geneetikon konsultaatiota anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella kahdella lapsella (4 %), mutta he osoittautuivat terveiksi. Vuototaipumuksen poissulkemiseksi 14 lapsesta (29 %) tutkittiin perusverikokeiden lisäksi INR, APTT ja trombosyytit, ja kaikki olivat normaalit. SPR:ään vuototutkimukset lähetettiin 8 lapsesta (17 %), mutta yhtään vuototautia ei voitu osoittaa. Mongoliläiskiä alaselässä ja pakaran seudussa löytyi 2 lapselta (4 %). Huumeseulatutkimuksia tehtiin oireiden perusteella 4 lapselle (8 %). Oireina olivat sekavuus, huimaus ja humalassaolo. Kaikista tutkituista löytyi joko virtsa- tai veritutkimuksissa näyttöä bentsodiatsepiineista. Yhdeltä löytyi klonatsepaamia, mutta alkoholista viitettä ei löydetty. Anamneesin perusteella 3 lapselle (6 %) tehtiin myös tutkimus seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn takia. Kaikki nämä somaattiset tutkimukset olivat löydöksiltään negatiivisia. Toimenpiteet Anestesiatoimenpiteitä tai leikkauksia tehtiin 8 lapselle (17 %) yhteensä yhdeksän. Heidän keski-ikänsä oli 1,2 vuotta (3,5 kk 4 v). Kolmella neljäsosalla anestesiassa olleella potilaalla oli raajan murtuma. Kallonmurtuman takia leikkaukseen joutui 2 lasta, ja heistä toinen kuoli. Toimenpiteisiin tai anestesioihin ei liittynyt komplikaatioita. Vuodeosastohoitoa lapset tarvitsivat keskimäärin 4,8 vrk (1 23 vrk). Pisimpään osastolla olivat reisimurtumapotilaat vetohoidossa sekä leikkauksessa ollut kallonmurtumapotilas. Osa ajasta osastolla johtui tutkimusten odottamisesta. Teho-osastolla hoidossa ja seurannassa oli 19 potilasta (21 %), keskimäärin 2,1 vrk (2 5 vrk). Lastensuojeluilmoitus tehtiin kaikista lapsista. Osasta lastensuojeluilmoitus oli tehty jo aikaisemmin avohoidosta tai päiväkodista. Lastensuojeluilmoituksen teki lastenklinikan sosiaalityöntekijä, yleensä alkuvaiheen diagnostisen palaverin jälkeen. Rikosilmoitus tehtiin tai sitä suunniteltiin tehtäväksi 24 tapauksesta (50 %); yksi rikosilmoitus tehtiin suoraan sairaalasta. Tarkkaa tietoa sosiaaliviranomaisten tekemistä rikosilmoituksista ei kuitenkaan potilaiden papereista löydy. Osalla lapsista ja perheistä seuranta jatkuu edelleen sosiaalipediatrian poliklinikalla. keskimääräinen seuranta aika oli 5,8 kuukautta (0 14 kk). Seuranta on tutkimusjakson aikana hieman pidentynyt: 4,5 kuukaudesta ( ) ja 8,5 kuukauteen ( ). Seuranta lastenkirurgian ja ortopedian poliklinikalla jatkui keskimäärin 3 viikkoa, sen sijaan lastenneurologian puolella seuranta on huomattavasti pitempi. Lapset ja perheet, joita ei seurata sosiaalipediatrian poliklinikalla, siirretään neuvolan tai kouluterveydenhuollon seurantaan. Väliaikaisia huostaanottoja suoritettiin 11 (23 %) Nämä olivat pääosin siirtoja pienten lasten vastaanottokotiin, josta perheet saivat tukipalveluja tarvitsemansa ajan. Sen jälkeen lapset palasivat kotiin, jossa kuitenkin sosiaalitoimen tukitoimet jatkuivat. Pysyviä huostaanottoja ja lasten sijoituksia 1272

5 tehtiin 6 (12 %). Huostaan otettujen lasten keski-ikä oli 3,8 vuotta (2 kk 4 v). Pohdinta Tästä asiasta tiedettiin h Stakes on laatinut ohjeet lasten kaltoinkohtelun selvittämisestä. h Yksi pahoinpitelyn tärkeimmistä riskitekijöistä on lapsen nuori ikä. h Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on keskeinen osa tutkimusta ja hoitoa. h Pahoinpitelyselvitykset on keskitettävä paikkoihin, joissa on riittävät resurssit selvitystyöhön. h Pahoinpitelyepäilyn selvitys vaatii yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Tämä tutkimus opetti h Pahoinpitelyepäilyjen ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana. h Vanhemmilla oli alkoholi- ja huumausaineongelmia. h Lapset tulivat yleensä terveyskeskuslääkärin lähetteellä. h Magneettitutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkkoja pahoinpitelyepäilyn selvittelyssä. h Perheet tarvitsevat tukea ja seurantaa, mutta huostaanotoiltakaan ei vältytty. Lasten akuuttien pahoinpitelyepäilyn tutkimusten ilmaantuvuus on kasvussa Varsinais-Suomen alueella; vuosien 2004 ja 2006 välillä kasvu on lähes kolminkertainen. Mitään yksittäistä syytä ei tämän selvityksen perusteella ole löydettävissä. Osasyy on varmasti se, että tutkimuksiin ryhdytään systemaattisemmin kuin aikaisemmin, mutta ilmeisesti todellistakin lisääntymistä on. Pahoinpitelyn vuoksi tutkittujen lasten keski-ikä sijoittui kahden ikävuoden kohdalle, joten pahoinpitelytutkimusten ikärajaa lienee syytä nostaa yhdestä lähemmäs kahta vuotta. Kallo- tai aivovamman saaneiden lasten keski-ikä oli selvästi alle yhden vuoden. Tämä osoittaa, mihin valistuksen on ensisijaisesti kohdistuttava. Mitä nuoremman lapsen murtumasta, kallovammasta, mustelmasta tai palovammasta on kyse, sitä todennäköisemmin se on syntynyt kaltoinkohtelun seurauksena (16,17). Mustelmat, ruhjeet ja muut ihomuutokset olivat ylivoimaisesti tavallisimpia, mikä vastaa kirjallisuuden havaintoja (2,18). Kylkiluiden murtumat ovat kirjallisuudenkin mukaan alle viisivuotiailla lähes poikkeuksetta aiheutettuja (2). Jos näitä vammoja havaitaan pienellä lapsella, hänet pitää ohjata päivystystutkimuksiin lastenklinikkaan. Pahoinpitely on yksi tärkeimmistä pienten lasten kuoleman riskeistä (19), ja tähänkin aineistoon liittyi kuolleisuutta. Liikennetapaturmissa kuolleiden lasten määrää on valistuksella ja myös ympäristöä parantamalla kyetty vähentämään. Ei liene mahdotonta, että pahoinpitelyssä päästäisiin samaan tulokseen. Kesäkuukausina tutkimuksissa oli pahoinpitelyepäilyn takia vähemmin lapsia kuin muutoin. Kesä lienee edelleen aikaa, jolloin lasten kanssa vietetään enemmän aikaa ja heitä turvaamassa on useampia henkilöitä. Ehkäpä kesäloman aikana aikuiset ovat myös rentoutuneempia, samoin sunnuntaisin, joka oli rauhallisin viikonpäivä. Mikäli Suomessakin pidettäisiin laaja julkinen lasten pahoinpitelyn vastainen ehkäisykuukausi loka-marraskuussa vuosittain, voisivat pahoinpitelyluvut kääntyä laskuun (20). Mongoliläiskä on tavallinen afrikkalaisilla ja aasialaisilla, mutta harvinainen suomalaisilla lapsilla. Tämä melanosyyttiluomi muistuttaa kovasti alaselkään ja pakaroihin sijoittuvaa mustelmaa. Muutoksella on taipumus vaalentua myöhemmällä iällä. Joskus ihon allergiset ja ns. fototoksiset reaktiot voivat herättää väärän epäilyn pahoinpitelystä (21). Verenvuototauteja tai luuston tauteja ei aineistossa ollut. Kirjallisuudessa mainitaan myös vastasyntyneellä esiintyvä ohimenevä murtumaherkkä tila, joka diagnosoidaan yleensä parin kuukauden iässä ja joka väistyy iän myötä (22). Yhdellä lapsella todettiin luuston tiheysmittauksessa matalia arvoja, mutta päätelmien tekeminen näistä tuloksista on vaikeaa, koska luotettavia vertailuarvoja eri-ikäisille lapsille on niukasti. Tutkimusaineistoon ei myöskään kuulunut yhtään synnytystrauman seurauksena tullutta kallomurtumaa tai kallonsisäistä verenpurkaumaa. Kirjallisuuden mukaan nämä muutokset häviävät 1 2 kuukauden ikään mennessä (23,24). Suurin osa pahoinpitelyselvityksissä olevista lapsista oli kasvultaan ja kehitykseltään normaaleja. Anamneesin mukaan masentuneita tai ylivilkkaita leikki-ikäisiä, sekä keskosia että kaksosia oli kuitenkin enemmän, kuten kirjallisuudessa on aikaisemminkin esitetty (25). Myös huumevieroitushoidossa olleita lapsia oli tutkimusryhmässä. Uusi pahoinpitelyn muoto, kemiallinen pahoinpitely, jossa lapselle annetaan rauhoittavaa lääkettä tai alkoholia, esiintyi tässäkin tutkimuksessa. Kaikissa näissä tapauksissa joko toisella vanhemmista tai myös molemmilla vanhemmilla oli alkoholi- tai huumausaineongelma, jonka takia he olivat myös hoitosuhteessa terveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon. Tässä ryhmässä vammat olivat myös usein vakavia kallo-aivovammoja. Päihderiippuvaisten perheiden seurantaa on syytä kiristää, jotta lasten terveydestä voidaan pitää riittävää huolta. Yksinhuoltajia tutkimusryhmässä oli lähes joka neljännellä lapsella, sen sijaan ero- ja huoltajuusriitoja oli selvitettävistä tapauksista vain alle 10 %:ssa. Epäilty pahoinpitelyn tekijä oli useimmiten isä tai isäpuoli, mikä noudattelee kirjallisuudessa aikaisemmin esitettyä (26). Melkein puolessa tutkimusryhmän potilaista vamman tahallisesta aiheuttajasta ei ollut tietoa. Yli puolessa näissä tapauksista lapsen oli kerrottu pudonneen hoitopöydältä, kolmasosalla kallomurtumalapsella vammamekanismista ei ole mitään tietoa. Kolmasosassa tapauksista epäiltiin kovakouraista käsittelyä ja hakkaamista. Vammamekanismin tai vamman aiheuttajan selvitystyö kuuluu kuitenkin poliisille, 1273

6 eikä sairausmerkintöjen perusteella voida tehdä luotettavia päätelmiä. Kovakouraisen kohtelun ja hakkaamisen seuraukset on nostettava yleiseen keskusteluun. Valistustyötä tarvitaan, jotta pienten lasten fyysinen rankaisu mielletään yhtä tuomittavaksi kuin aikuisen fyysinen pahoinpitely. Myös putoamisen vaaroista on neuvolassa muistutettava, sillä parin kuukauden ikäistäkään ei saa jättää valvomatta edes pieneksi hetkeksi hoitopöydälle tai sängylle. Terveen pienen lapsen joustavat kudokset kestävät kylläkin hyvin kolhuja, ja imeväisen pudotessa hoitopöydän korkeudelta murtuman riski on vain muutaman prosentin luokkaa (27,28). Hengenvaarallisia vammoja syntyy yleensä vasta erittäin suuren energian vaikutuksesta, esimerkiksi putoamisesta 5 metrin korkeudesta, eikä sängystä putoaminen tutkimusten mukaan aiheuta merkittäviä vammoja (29). Lieviä vammoja kuhmuja, aivotärähdyksiä ja toispuoleisia fissuuramaisia kallonmurtumia voi syntyä sen sijaan esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi kaatuu juostessaan tai putoaa lattialle pöydän korkeudelta, tai kun raskas lelu putoaa päähän lyhyeltä etäisyydeltä (30). Ilman aikuisen valvontaa, sisarusten kanssa tulleita vammoja oli tässä tutkimusaineistossa noin 10 %:lla lapsista. Osa näistä sisarusten kanssa tulleista vammoista voi tietenkin olla oikeita onnettomuuksia tai puutteellista valvontaa, mutta todennäköisesti vanhemmat tarjoavat helposti tämän selityksen silloinkin, kun he ovat itse aiheuttaneet vamman. Isät olisi nykyistä paremmin saatava mukaan neuvolajärjestelmään. Perheneuvolan malli ja isien vanhempainvapaan pidentäminen vastaamaan äitien vapaata lisäisi isien mukanaoloa perheen arjessa ja neuvoloissa, joissa heitä voitaisiin paremmin valistaa. Tällöin myös vauvan hoidon taakka saataisiin paremmin jaettua kahden aikuisen kesken ja fyysinen rasitus olisi vähäisempi. Suurin osa lapsista tulee terveyskeskuksen lähettäminä selvityksiin pahoinpitelyepäilyn vuoksi. Tietämystä lasten pahoinpitelystä tuleekin lisätä juuri terveyskeskusten päivystyksissä, ja keikkalääkäritoiminnan lisääntyessä kirjalliset ohjeet ovat olennaisen tärkeitä. Myös päiväkodin hoitajien ja perhepäivähoitajien koulutuksessa on kerrottava menettelytavoista, mikäli syntyy epäily lapsen pahoinpitelystä. Joka kuudes lapsi tuli tutkimuksiin viiveellä. Tutkimusryhmässä viive oli keskimäärin kolme viikkoa. Pienten lasten vanhempia on neuvolassa valistettava hoitoon lähtemisestä päävamman takia viivytyksettä. Myös neuvolaa ja terveyskeskusta päivystävää henkilökuntaa tulee muistuttaa vauvan päävamman ja kehittyvän ihonalaisen pahkan vaarallisuudesta. Päivystysten keskittyessä on huolehdittava, että tapaturmapäivystäjällä on riittävästi ammattitaitoa ja kokemusta myös pienten lasten hoidosta. Kaikista pahoinpitelyepäilyistä tehtiin lastensuojeluilmoitus lapsen kotikunnan lastensuojeluviranomaisille. Se johtaa vähintäänkin lastensuojeluviranomaisten tukitoimiin. Rikosilmoitus jätettiin sairaalasta tekemättä, paitsi yhdessä tapauksessa, jossa teho-osaston lääkäri teki sen välittömästi. Suositus rikosilmoituksen tekemisestä annettiin lastensuojeluviranomaisille puolessa tapauksista. Uusi lastensuojelulaki toivottavasti selkeyttää poliisin mukaantuloa selvityksiin. Rikosilmoituksen tekeminen kuuluu jatkossakin lastensuojeluviranomaisille ja vain poikkeustapauksissa lääkärille, joka toteaa törkeän pahoinpitelyn. Terveydenhuoltohenkilökunnan oikeus tehdä rikosilmoitus ei ole juridisesti ongelmaton (1). Omainenhan voi aina tehdä rikosilmoituksen myös itse. TYKS:ssa on luovuttu rutiininomaisesta kallon ja keuhkojen röntgenkuvauksesta ja luustokartan tekemisestä pahoinpitelyselvityksissä. Säderasituksen takia lapsen rutiininomainen koko kehon röntgenkuvaus ei ole hyväksyttävissä, vaan on pyrittävä vähemmän säderasitusta tuottaviin tutkimuksiin. Magneettitutkimukset ovat tulleet jäädäkseen lasten aivojen ja vartalon tautien selvittelyyn, mutta myös pahoinpitelyepäilyn selvityksiin. Magneettikuvauksen laajaalaista käyttöä selvityksissä rajoittaa sen huono saatavuus ja yli 3 kuukauden ikäisillä lapsilla vaadittava anestesia. Laajaalaiset luuston röntgenkuvaukset (ns. metabolinen röntgenseulonta) ovat edelleen tarpeellisia vammojen seulomiseksi, mutta myös taustalla mahdollisesti olevien sairauksien paljastamiseksi. Epäilyttävässä tapauksessa tarvitaan luonnollisesti kohdekuvat useammassa suunnassa, niin että keskisäde on kohdistettu vamma-alueelle. Kaikututkimuksen anti oli tämän tutkimuksen potilaille mitätön. Vaikka aukile on vauvalla vielä auki ja näkyvyys aivojen rakenteisiin on hyvä, kortikaalisen verenpurkauman poissulkeminen kaikututkimuksella on mahdoton. Oireisen potilaan vatsan kaikukuvaus on sen sijaan hyvä tutkimus. Silmälääkärin konsultaatio on aina tarpeellinen pään vammoissa ja ravisteluvammoissa. Mikäli silmänpohja löydös olisi positiivinen, osa epäselvistä kallonmurtumatapauksista ja kallonsisäisen verenvuodon tapauksista voitaisiin helpommin ryhmittää ravistellun vauvan oireyhtymän luokkaan. Ravisteluvamma on tavallisin subduraalivuodon aiheuttaja vauvoilla, vaikkakaan ei ainoa (31,32,33). Korvalääkärin konsultaatiota tarvittiin tutkimusryhmän potilailla harvemmin. Lastenneurologin konsultaatioon päätyneistä lähes 90 % jäi pitkäaikaiseen hoitoon ja seurantaan. Toimenpiteeseen joutuneet lapset olivat keski-iältään hieman yli vuoden ikäisiä. Kallonmurtuman takia neurokirurgiseen leikkaukseen päätyi kaksi lasta. Lasten pahoinpitelyjä selvittävässä keskuksessa on oltava ympärivuorokautinen mahdollisuus lasten anestesiologiseen ja operatiiviseen hoitoon ja myös lasten teho-osasto. Pahoinpitelyepäilyn takia tutkittavat lapset on otettava vuodeosastolle lastenklinikkaan. Näin tilanne saadaan rauhoitettua, lapsi hoidettua ja tarvittavat tutkimukset tehtyä. Joskus vuodeosastoa tarvitaan lapsen tai hänen sisarusten turvallisuuden takia. Vuodeosastohoidon pituuden ratkaisee paitsi vamman laatu, myös tutkimusten saatavuus. Sosiaalipediatrian poliklinikka koordinoi pahoinpitelyselvitysten ja lasten ja perheiden seurannan. Poliklinikan toiminta käynnistyi projektiluontoisesti erillisrahoituksella, mutta on nykyisin osa TYKS:n lastenklinikan normaalia toimintaa. Toimintaa on kuitenkin laajennettava todellista tarvetta vastaavaksi ja voimavarojen riittävyydestä on huolehdittava nykyistä paremmin. Sosiaalipediatrian yksikkö koordinoi alkupalaverin jälkeen jatkotutkimukset, hoidot, tukitoimet ja lastensuojeluilmoitukset. Se tekee keskeistä yhteistyötä lasten- ja nuortenpsykiatrian yksikön kanssa. Oikeuspsykiatrinen selvitys on keskeinen määritettäessä ta- 1274

7 pahtumien taustat, mutta myös harkittaessa tarvittavia tukitoimia lapselle ja perheelle ja määritettäessä yhteistyötä muiden avohoidon viranomaisten, lastensuojelun ja poliisin kanssa. Tutkimusryhmämme lasten sosiaalipediatrian seuranta oli keskimäärin yli puoli vuotta. Seurannan on oltava riittävän pitkä, koska käytöshäiriöt saattavat ilmaantua myöhäänkin (34). Väliaikainen huostaanotto oli yhden tai kahden viikon jakso, jona aikana asiat kyettiin järjestämään siten, että kotihoito tuli mahdolliseksi tukitoimenpiteiden kautta. Kuitenkin joka kymmenes lapsi päätyi pysyvään huostaanottoon tai English summary Investigations for suspected battered children in Children s Hospital of Turku University The suspicion of child physical abuse is evaluated at the Children s Hospital of Turku University with a special protocol based on co-operation between different departments and authorities. Between 1st November 2003 and 28th February 2007 a total of 48 children were examined. The overall average age of the children was 2.2 years, however it was six months in the case of skull fracture. The incidence of new cases increased during the examination period. Mortality was 2.1%. There was depression, hyperactivity, crying and prematurity in the children s histories and misuse of drugs and alcohol in adults. The suspected batterer was mostly the father or stepfather, however in cases where the history did not indicate a specific batterer, the children were usually living with the mother. Children were mostly referred to hospital by health centres. X- ray examination is the gold standard for the initial investigation, but magnetic resonance imaging is the sine qua non for proper examination. Co-operation with the paediatric surgeon or orthopedist, social paediatric unit and child welfare office has to function properly. The child welfare office has to be notified in every case, and in most cases the offence has to be reported to the police. The battered children and their families have to be properly followed and supported for a sufficient period of time, however definitive removal from parental care could not always be avoided. Timo Hurme M.D. Department of Pediatric Surgery, Turku University Central Hospital Soile Alanko, Pirjo Anttila, Taina Juven, Jouni Julin, Erkki Svedström sijoituskodin vaihtoon. Myös väkivallanhallintaprojektit saattavat auttaa tilanteen normaalistamiseen. Joskus ainoa vaihtoehto näyttää olevan riittävä etäisyys väkivallan tekijästä. Lopuksi Havaintomme mukaan Varsinais-Suomessa lasten pahoinpitelyepäilyjen selvitykset ovat lisääntymään päin. Lasten fyysisen pahoinpitelyn selvitystyö on käynnistettävä välittömästi, kun epäily herää. Pahoinpitelyn tärkein riskitekijä on lapsen ikä. Alle 2-vuotiaan lapsen pahoinpitelyselvitys on aloitettava systemaattisesti ja viivytyksettä paikassa, jossa on riittävä kokemus ja riittävät resurssit. Tutkimuksia tekevässä sairaalassa pitäisi olla lastenklinikka, sosiaalipediatrinen yksikkö, lastenkirurginen tai -ortopedinen yksikkö, röntgenosasto ja mahdollisuus vauvojen magneettitutkimukseen. Lisäksi tarvitaan silmälääkärin ja lastenneurologin konsultaatiot. Kaikista pahoinpitelyepäilyn takia tutkimuksissa olevista on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten ja poliisin kanssa on tehostettava. Sosiaalipediatrian yksikön on järjestettävä riittävä seuranta näille lapsille. Ilman huostaanottoja ei selvitä myöskään lasten jatkosijoituksesta, osa huostaanotoista on pysyviä. Kirjallisuutta 1 Taskinen S, toim. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakesin julkaisu 55, Tupola S, Kallio P. Lasten fyysinen pahoinpitely diagnostiikka, menettelytavat ja seuranta. Suom Lääkäril 2004;59: Tupola S, Kivitie-Kallio S, Viheriälä L, Kallio P. Mitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi? Duodecim 2005;121: Larrivée MC, Tourigny M, Bouchard C. Child physical abuse with and without of other forms of maltreatment: dysfunctionality versus dysnormality. Child Maltreat 2007;12: Beers S, De Bellis M. Neuropsychological function in children with maltreatment-related posttraumatic stress disorder. Am J Psychiatry 2002;159: Sariola H. Lasten väkivalta- ja seksuaalikokemukset. Kotona koettu väkivalta ja seksuaalikokemukset aikuisten kanssa. Tutkimus suomalaisista peruskoulun 9.-luokkalaisista vuonna Lastensuojelun Keskusliiton julkaisu 85, Oranen M, toim. Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 30, Zenel J, Goldstein B. Child abuse in the peditric care unit. Crit Care Med 2002;30 suppl 11:S Barlow K, Thompson E, Johnson D. The neurological outcome of non-accidental head injury. Pediatr Rehabil 2004;7: Tenney-Soiero R, Wilson C. An update on child abuse and neglect. Curr Opin Pediatr 2004;16: Fagan AA. The relationship between adolescent physical abuse and criminal offending: Support for an enduring and generalized cycle of violence. J Family Violence 2005;20: Howells NL, Rosenbaum A. Effects of perpetrator and victim gender on negative outcomes of family violence. J Family Violence 2008;23: Maas C, Herrenkohl TI, Sousa C. Review of research on child maltreatment and violence in youth. Trauma Violence Abuse 2008;9: Sunday S, Labruna V, Kaplan S, Pelcovitz D, Newman J, Salzinger S. Physical abuse during adolescence: Gender differences in the adolescents perceptions of family functioning and parenting. Child Abuse Negl 2008;32: Kivitie-Kallio S, Tupola S. Ravistellun vauvan oireyhtymä. Duodecim 2004;120: Kairys SW, Alexander RC, Block RW, Everett VD, Hymel CK, Jenny C. Shaken baby syndrome: rotational cranial injuries technical report. Pediatrics 2001;108: Banaszkiewicz PA, Scotland TR, Myerscough EJ. Fractures in children younger than age 1 year: importance of collaboration with child protection services. J Pediatr Orthop 2002;22: Altemeier WA. Interpreting bruises in children. Pediatric Annals 2001;30: Jenny C, Hymel KP, Ritzen A. Analysis of missed cases of abusive head trauma. JAMA 1999;281: Thomas NJ, Shaffer ML, Rzucidlo S, Shirk BJ, Dias MS. Temporal factors and incidence of physical abuse in young children: decreased nonaccidental trauma during child abuse prevention month. J Ped Surg 2007;42: Bays J. Conditions Mistaken for Child Physical Abuse. Kirjassa: Child abuse. Medical diagnosis and management. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins 2001; Miller ME. The lessons of temporary brittle bone disease: All bones are not created equal. Bone 2003;33: Reece R, Nicholson C, toim. Inflicted childhood neurotrauma. American Academy of Pediatrics Whitby EH, GriffithsPD, Rutter S. Frequency and natural history of subdural haemorrhages in babies and relation to obstetric factors. Lancet 2004;363:

8 25 Wu SS, Ma CX, Cartel LL. Risk factors for infant treatment: a population-based study. Child Abuse Negl 2004;28: Starling SP, Sirotnak AP, Heisler KW, Barnes-Eley ML. Inflicted skeletal trauma: The relationship of perpetrators to their victims. Child Abuse Negl 2007:31: Helfer RE, Slovis TL, Black M. Injuries resulting when small children fall out of bed. Pediatrics 1977;60: Lyons T, Oates K. Falling out of bed: a relatively benign occurrence. Pediatrics 1993;92: Williams R. Injuries in infants and small children resulting from witnessed and corroborated free falls. J Trauma 1991;31: Blumenthal I. Skull fracture - child abuse or an accident? Lancet 2000;356: LeFanu J, Edwards.Brown R. Subdural and retinal haemorrhages are nor necessarily signs of abuse. BMJ 2004;328: Vinchon M, Defoort-Dhellemmes S, Desurmont M, Dhellemmes PJ. Accidental and nonaccidental head injuries in infants: a prospective study. J Neurosurg 2005;102: Trenchs V, Curxoy AI, Navarro R, Pou J. Subdural hematomas and physical abuse in the first two years of life. Pediatr Neurosurg 2007;43: Barlow KM, Thompson E, Johnson D, Minns RA. Late neurological and cognitive sequelae of inflicted traumatic brain injury in infancy. Pediatrics 2005;116: Timo Hurme dosentti, ylilääkäri TYKS, lastenklinikka, lastenkirurgian yksikkö Soile Alanko LL, erikoislääkäri TYKS, lastenklinikka ja psykiatrian klinikka, lastenpsykiatrian yksikkö Pirjo Anttila LT, erikoislääkäri TYKS, lastenklinikka Taina Juven LT, osastonylilääkäri TYKS, psykiatrian klinikka, lastenpsykiatrian yksikkö Jouni Julin LL, erikoistuva lääkäri TYKS, lastenklinikka, lastenkirurgian yksikkö Erkki Svedström dosentti, osastonylilääkäri Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus, lastenradiologia 1276

Lasten fyysinen pahoinpitely. selvitykset TYKS:n lastenklinikassa. Ylilääkäri Timo Hurme

Lasten fyysinen pahoinpitely. selvitykset TYKS:n lastenklinikassa. Ylilääkäri Timo Hurme Lasten fyysinen pahoinpitely selvitykset TYKS:n lastenklinikassa Ylilääkäri Timo Hurme Stakesin ohjeet kaltoinkohtelun selvittäm viranomaisten koulutusta ja katsauksia viranomaisten välinen yhteistyö selvitystyön

Lisätiedot

Mitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi?

Mitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi? Näin tutkin SARIMARI TUPOLA, SATU KIVITIE-KALLIO, LIISA VIHERIÄLÄ JA PENTTI KALLIO Mitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi? Oikeanlainen suhtautuminen lapsen pahoinpitelyvammoihin

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lapsen pahoinpitelyn tunnistamisen historia

Lapsen pahoinpitelyn tunnistamisen historia Katsaus SATU KIVITIE-KALLIO JA SARIMARI TUPOLA llä (shaken baby syndrome) tarkoitetaan oireita, vammoja ja löydöksiä, joita vauvan voimakas ravistelu aiheuttaa aivojen, silmien ja mahdollisesti kaularangan

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Hoitotyön suositus -lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Hoitotyön suositus -lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Hoitotyön suositus -lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Eija Paavilainen, professori, TtT Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos (Paavilainen E, Flinck A. www.hotus.fi) www.uta.fi/laitokset/hoito

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä vaikeasti tunnistettava kaltoinkohtelu

Ravistellun vauvan oireyhtymä vaikeasti tunnistettava kaltoinkohtelu Tieteessä katsaus Niina Salokorpi LL, erikoislääkäri OYS, neurokirurgian klinikka Oulun Craniofaciaalikeskus Medical Research Center Oulu Oulun yliopisto, neurokirurgian tutkimusryhmä niina.salokorpi@ppshp.fi

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ

LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ 1 (5) LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ Tietoa vanhemmille ja viranomaisille Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikön tehtävä Yksikössä tutkitaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita

Lisätiedot

LAPSEEN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA

LAPSEEN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA LAPSEEN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA Lasten ja nuorten yksikkö Maija Tuominen 8.5.2016 Ensihoitajien kevätopintopäivät Savonlinnassa Minkälaista väkivaltaa lapsiin kohdistuu aktiivinen fyysinen väkivalta (mustelmat,

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ VAUVOJEN LASTENSUOJELU koulutuspäivät 7. 8.5.2009 Otk, Lasten erityispalvelujen päällikkö MarjattaKarhuvaara, Espoon kaupunki Näkökulma Mitä tiedetään? Miksi

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYEPÄILY. Natiiviröntgenkuvantamisohje Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikköön

LAPSEN PAHOINPITELYEPÄILY. Natiiviröntgenkuvantamisohje Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikköön LAPSEN PAHOINPITELYEPÄILY Natiiviröntgenkuvantamisohje Seinäjoen keskussairaalan radiologian yksikköön Sirja Iso-Kungas Katja Perämäki Opinnäytetyö Maaliskuu 2010 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Potilas- Eri ikäiset, kaltoinkohtel ua kokeneet lapset. Kuuden vuoden aikana kaikki lasten. radiologia, 2 lastenlääkäriä, 2 sosiaalityöntekijää

Potilas- Eri ikäiset, kaltoinkohtel ua kokeneet lapset. Kuuden vuoden aikana kaikki lasten. radiologia, 2 lastenlääkäriä, 2 sosiaalityöntekijää Lasten tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa - hoitosuositus Liite 3 Suosituksen perustana olevat tutkimukset Näytön vahvuus (levels of evidence) = menetelmällinen laatu +

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Lapsi rikoksen kohteena?

Lapsi rikoksen kohteena? Lapsi rikoksen kohteena? Lapsen haastattelu ja työskentely perheen kanssa Tuija Lyytikäinen, Merja Oksanen ja Julia Korkman HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Lastensuojelulaki 25 Sosiaali-

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Aune Flinck, dosentti 1,3 Terveystieteiden yksikkö, Tampereen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Lapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta

Lapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta Lapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta Satu- Liisa Pauniaho Lastenkirurgian osastonylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Suomen Päiväkirurginen Yhdistys ry,koulutuspäivä 16.5.2012, Tampere

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Toimintaohje lapsen kanssa työskenteleville suuren huolen tai sen epäilyn tilanteissa

Toimintaohje lapsen kanssa työskenteleville suuren huolen tai sen epäilyn tilanteissa Toimintaohje lapsen kanssa työskenteleville suuren huolen tai sen epäilyn tilanteissa Kaija Lajunen, Noora-Maria Ahl, Marja Darth, Pirjo Lahtinen & Tuija Valkonen Jos lapsi kertoo sinulle huolta herättävistä

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Tässä luennossa lastenneurologina Keskityn perheen (ja lapsen) informointiin Kokemuksiin

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa

Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Jonna Korhonen Jenni Lindman TAMK 08eh Ravistellun vauvan oireyhtymä Englanninkielisestä termistä Shaking baby syndrome (SBS) Vauvoihin

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot