Lastensuojelun tarpeen tunnistaminen terveydenhuollossa JUKKA OLLIKAINEN LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT KUOPION PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO

Transkriptio

1 Lastensuojelun tarpeen tunnistaminen terveydenhuollossa JUKKA OLLIKAINEN LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT KUOPION PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO

2 Taustaa u Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on yli kaksinkertaistunut u Vuonna lasta sijaishuollossa u Sijaishuolto aiheuttaa 3,2 % sosiaali - ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista u Eräs syy sijoitusten kasvuun on lastensuojelun aliresursointi u Tähän on STM kiinnittänyt huomiota

3 Valtion ohjaus terveydenhuollossa u Valtio näkee neuvolatoiminnan ja kouluterveydenhuollon tärkeänä syrjäytymisen ehkäisyssä u Neuvolatoiminnan kehittämisen uskotaan vähentävän lastensuojelun tarvetta u Valtionasetus yhtenäisti neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastukset ja määräsi noiden tiheyden joka johti henkilöresurssien kasvuun

4 Terveydenhuolto u Käsitteenä epätarkka u Yläkäsitteenä kattaa kaiken julkisen terveydenhuollon u Yleiskielessä kunnallisen ei-erikoissairaanhoidon u Terveyskeskusten sisällä terveydenhuolto tarkoittaa ehkäisevää terveydenhuoltoa erona sairauksien hoitoon u joskin lasten mielenterveys- ja kehitysongelmien hoitoonohjaus tapahtuu useimmiten terveydenhuollossa u Tässä esityksessä tarkoitetaan äitiys-, lasten-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa

5 Tunnistaako terveydenhuolto lastensuojelun tarpeen? u Oma tutkimus (Suomen Lääkärilehti 2015;34: ) u Aineisto : vuonna 2013 Kuopiossa kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset u Terveydenhuollon tietojärjestelmästä selvitettiin oliko terveydenhuollossa tieto lastensuojelun tarpeesta sijoitushetkellä u Lisäksi selvitettiin taustatietoja kuten perhemuoto, osallistuminen päivähoitoon tai koulunkäyntiin, tarve psykiatriseen hoitoon jne u Lastensuojelun tietojärjestelmästä selvitettiin lastensuojelun aiheet, lastensuojeluilmoitusten määrä ja noiden ilmoittajat

6 Tutkimusaineistoa u 138 lasta joilla 144 sijoitusta kodin ulkopuolelle 25 u 0,6 % Kuopion lapsista Imeväisiä 23 Teinejä liki puolet kaikista

7 Lastensuojeluilmoituksia u 673 kappaletta 138 lapsesta u Keskimäärin 4 lasta kohti u Vaihteluväli 1 25 kappaletta u Aikaviive 0 pv 13,5 vuotta ensimmäisestä sijoitukseen u Ennakollisia (raskaudenaikaisia) LS ilmoituksia 19 kpl

8 Lastensuojeluilmoitusten tekijät u Poliisi 31 % u Yleisin kaikissa ikäryhmissä u Vanhemmat 15% u v iässä koulu useammin kuin vanhemmat u HARVOIN: u päiväkoti 2 % u neuvola 1%

9 Syy sijoittamiseen kodin ulkopuolelle u Vanhemman päihdeongelma 33 % u Neljäsosassa tästä huumeet u Vanhemman MT ongelma 22% u Teineillä yleisin syy käytöshäiriöoireet 29 % u nuoren päihteet 15 % u nuoren rikollisuus 5 % u Melko harvoin u lapseen kohdistuva väkivalta (3 %) u hyväksikäyttö (1 %)

10 Maantiedettä u 20 lapsella joko toinen tai molemmat vanhemmat olivat ulkomaalaisia u Yhteensä 14 % oli ulkosuomalaistaustaa u 2 % kuopiolaisista oli ulkomaalaisia vuonna 2013 u Kolmasosa sijoitetuista lapsista asui Petosen kaupunginosassa

11 Tiesikö terveydenhuolto? u Ei, ainoastaan 56 % tapauksista terveydenhuollossa oli tieto lastensuojelun tarpeesta lapsen siirtyessä pois kotoa u Parhaiten oli huomattu: u imeväisikäisten (77 %) LS tarve u tässä neuvolakontaktit tiheässä (10 kertaa) u tässä ennakolliset LS-ilmoitukset (mittavat ongelmat) u vanhemman MT ongelman (71%) aiheuttama LS huoli u lapsen psykiatrisen sairauden (69 %) aiheuttama LS huoli u Näissä liikutaan terveydenhuollon kotikentällä

12 Terveydenhuollon vaikutusmahdollisuus vähentää lastensuojelun tarvetta u on vähäinen koska se tunnistaa lastensuojelun tarpeen heikosti

13 Miksi terveydenhuolto ei tunnista lastensuojelun tarvetta u Lastenneuvolatoiminta syntyi luvuilla tavoitteena tartuntatautien ehkäisy, terveysneuvonta ja sairauksien seulonta u Osa terveydenhuollon henkilöstöstä toteuttaa edelleen pituus, paino, rokotus tyyppistä vanhakantaista työtä u tuo on kevyempää ja nopeampaa u kuin pyrkiä etsimään vanhemmuuteen liittyviä päihde-, mielenterveys- ja kasvatusongelmia ja etenkin puuttua niihin

14 Miksi ei tunnista u Lastensuojelu on terveydenhuollon epämukavuusalue u vaatii ryhtiä ja ahdistuksensietoa tehdä lastensuojeluilmoitus u Terveydenhoitajat kokevat lastensuojelun opetuksen koulutuksessaan pinnallisena, vähäisenä, juridisena ja käytännölle vieraana u Lastensuojelu nähdään yleisesti inkvisitiona eikä keinona auttaa apua tarvitsevia perheitä u Eli terveydenhuollossa on asenneongelma suhteessa lastensuojeluun

15 ATK ja pykälät u Terveydenhuolto, lastensuojelu, opettajat, kuraattorit, psykologit ja mielenterveyspalvelut kirjaavat tiedot erillisiin tietosuojattuihin järjestelmiin u erityisesti psykiatrialta ja lastensuojelusta tieto siirtyy niukasti u Edellytys tiedon siirrolle on vanhemman suostumus u Vanhemmat voivat halutessaan estää perheelle kiusallisen tiedon siirtymisen u Lastensuojelun viranomaisyhteistyötä säädellään 36 eri laissa ja asetuksessa ja näiden tuntemus on käytännön tasolla puutteellista

16 Hiljainen tieto Miksi terveydenhuolto ei tunnista u Terveydenhuollon ammattilaiset ovat arkoja kirjaamaan perheestä perheen kannalta kiusallisia seikkoja, esimerkiksi äidin mielenterveysongelman vaikutuksesta vanhemmuuteen u Ongelma korostuu mm Kuopiossa jossa on keskitetty neuvolatoimintaa ja perheen terveydenhoitaja ja lääkäri vaihtuvat tiuhaan u Uusi Kanta arkisto pahentanee tätä ongelmaa koska vanhemmilla on jatkossa vaivaton pääsy myös lasten terveystietoihin

17 Hiljainen lastensuojelu u u u Lastensuojelun toimista ei tule palautetta terveydenhuoltoon Terveydenhuollossa koetaan lastensuojelu toimimattomana tästä johtuen Tämä ruokkii välinpitämättömyyttä

18 Miksi terveydenhuolto ei tunnista Aikaskaala u Terveydenhuolto havaitsi 77% imeväisikäisten lasten lastensuojeluntarpeesta u Ensimmäisen vuotensa aikana käy 10 kertaa neuvolassa u Leikki- ja kouluikäinen lapsi on kontaktissa terveydenhuoltoon ainoastaan kerran vuodessa u Oppivelvollisuuden jälkeen voi nuori olla terveydenhuollon ulkopuolella u Terveydenhuollon mahdollisuudet havaita perheen ongelmia riippuvat lapsen iästä

19 Mikä ero on peruskoululla ja päivähoidolla? u Koulu oli teineillä toiseksi tärkein lastensuojeluhuolen ilmituoja u Miksi päivähoidosta tehtiin vain 2 % lastensuojeluilmoituksista?

20 Väkivallan tunnistamisen vaikeus u u u Lapsiin kohdistuva väkivalta on harvinaista niin terveydenhuollossa kuin lastensuojelussakin Kempe 1962: Lääkärin on vaikea uskoa pahoinpitelyn mahdollisuuteen koska heillä on taipumus poissulkea mielestään sen epäily Pienen lapsen pahoinpitelyepäilyissä tarvitaan erikoistutkimuksia joiden tarvetta ei aina päivystyksessä tunneta (silmien tutkiminen, aivojen kuvantaminen, pitkien luiden ja rintakehän röntgen ym) u Vanhempien kertomus väkivallasta puuttuu noin 95 %

21 Väkivallan tunnistamisen vaikeus u Jotta vamma voidaan tunnistaa poikkeavaksi tulee tuntea lasten normaalit vammat ja pystyä erottamaan pahoinpitely näistä u tämä on haasteellista u Shaken Baby u itkevä vauva vaiennetaan ravistelemalla (tehokas!) u aiheuttaa aivojen, silmien ja selkäytimen vaurioita u eivät näy päällepäin u oireet epämääräisiä u kuolleisuus 30 %, vammautuminen 30%

22 Vain 56% lastensuojelutarpeesta tiedettiin. Mitä tehdä? u Asennemuutos u lastensuojelun koulutusta tulee lisätä terveydenhuollon opetuksessa u päiväkodeissa tarvitaan tietoa lastensuojelun tavoitteista ja toteutuksesta u ei inkvisitio vaan keino auttaa u Tietosuoja ei saisi olla lasten hyvinvoinnin uhka u tarvitaan yhteisöllisyyttä u viranomaisyhteistyön säädökset yksinkertaisemmiksi

23 56% : Mitä tehdä? u Lastensuojelun ja terveydenhuollon toimintaa tulee lähentää u ehkä sote auttaa u sosiaalityötä mukaan terveydenhuollon tarkastuksiin? u kolmasosa lastenneuvolan asiakkaista on huoliperheitä u Terveydenhuollon kykyä tunnistaa lapsiperheen päihde- ja MTongelma tulisi koulutuksella parantaa u Maahanmuuttajien sosiaalityön ja terveydenhuollon tehostaminen u Lastensuojelun resurssipulan korjaaminen

24 Tilaa keskustelulle