Pielisen-Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta

Transkriptio

1 Pielisen-Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta Niina Huikuri Projektipäällikkö

2 Taustaa - Uusiutuvan energian osuus nostettava 28 %:sta 38:iin vuoteen 2020 mennessä - Maa- ja metsätaloudella on erittäin potentiaaliset mahdollisuudet tuottaa suurin osa biomassasta joka käytettäisiin uusiutuvan energian tuottamiseen - Kansainvälisillä ja kansallisilla linjauksilla edistetään uusiutuvan energian tuotantoa tukien ja lainsäädännön kautta => Tariffit ja tuet yht.330 M /v 10 vuoden ajan - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma ja strategia 2030 nostavat biotalouden ja näin ollen myös bioenergian yhdeksi elinkeinojen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn johtoteemoista => Pohjois-Karjala sitoutuu tavoittelemaan Uusiutuvan energian mallimaakunta asemaa - Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 asettaa selkeät numeeriset tavoitteet mm. Pohjois-Karjalan primäärienergian suuntaamisesta bioenergiaan

3 Tavoitteet - Tavoitteena luoda uusia maa- ja metsätalous yritysjoukkoja jotka suuntautuvat bioenergia alan liiketoimintaan. => Painopisteenä hajautettu bioenergian tuotanto - Hankkeella edistetään Pielisen Karjalan kasvihuonepäästöjen ja biojätemäärien merkittävää vähentämistä sekä alueen energiaomavaraisuuden nostoa - Hankkeen tiimoilta yrityksille luodaan liiketoimintamalleja liittyen bioenergian tuotantoon, keruuseen, jalostamiseen ja kuljetuslogistiikkaan. - Tärkein toimintamuoto on jalkauttaa Pohjois-Karjalan bioenergiatoimijoiden ja verkostojen osaamista Pielisen Karjalan maaseutuyritysten käyttöön ja käytäntöön.

4 Tavoitteet ja toimenpiteet Hankkeen aikana syntyy 1-3 energiaomavaraista maatilaa (tai maatilajoukko 1), jotka hyödyntävät alueellisia bioenergiaratkaisuja Malli energiaomavaraisesta maatilasta/talosta Bioenergia-alan tietouden ja osaamisen lisääntyminen kohderyhmissä Bioenergiaan liittyvät kartoitukset ja liiketoimintamallit Bioenergiaan suuntautunut liiketoiminta (kasvu 30%) Bioenergian aluetalousvaikutus (kasvu 30%) Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja jakaminen Pielisen Karjalan bioenergia alan kehittämisen ohjaus Vaikutukset Pielisen Karjalan kasvihuonepäästöihin ja energiaomavaraisuuteen

5 Tarjottavat palvelut Liiketoimintamallien suunnittelu Esiselvitykset (varastointi, logistiikka, jakelu, teknologia) Erilaiset kartoitukset (mm. raaka-aineet, toimijat, markkinat, asiakkaat) Neuvontaa bioenergialiiketoiminnan aloittamiseksi Toimijoiden yhdistäminen Opintomatkat Seminaarit Tiedotustilaisuudet Työpajat

6 Kohderyhmät - Pielisen Karjalan maa- ja metsätalousyrittäjät - Pielisen Karjalassa biomassaa tuottavat muut toimijat (Esim. elintarviketeollisuus) - Pielisen Karjalassa biojätettä tuottavat tai keräävät toimijat (Esim. jäteyhtiöt) - Pielisen Karjalan biomassan korjuuseen, keräykseen, varastointiin ja kuljetukseen liittyvät yritykset ja toimijat - Pielisen Karjalan biomassan jalostukseen liittyvät yritykset ja toimijat - Pielisen Karjalan biomassasta jalostetun kaasun, sähkön, lämmön tai biopolttoaineiden keräykseen, kuljetukseen, varastointiin, käyttöön, myyntiin ja jakeluun liittyvät yritykset ja toimijat - Biomassaa tai siitä jalostettua kaasua, sähköä, lämpöä tai biopolttoaineita ostavat asiakkaat ja markkinat

7 Tärkeimmät yhteistyökumppanit Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus METTI Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimo Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun Biotalouskeskus (osatoteuttajan roolissa) Valtimon bioterminaali hanke Hajautetut biojalostamot hanke, Itä-Suomen yliopisto Täsmäproto- ja Biomass -hanke, Ely-keskus, P-K:n Metsäkeskus Pohjois Karjalan liikennebiokaasuverkosto hanke, Joensuun seudun jätehuolto Oy Energiamaatilat hanke, Pro Agria Micre hanke, PKAMK

8 Pielisen Karjalan bioenergiapotentiaali Niina Huikuri Projektipäällikkö Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat hanke

9 Bioenergia potentiaalin määritys Biomassavirtojen kartoitus Tuotantoeläinten lanta Maatalouden orgaaniset sivuvirrat (ylijäävät/pilaantuneet rehut, oljet, viljat, kasvikset, hedelmät) Viljeltävät peltobiomassat Yhteiskunnan biojätteet Jätevedenpuhdistamon lietteet Elintarviketeollisuuden sivuvirrat (tuotantopaikat ja kaupat) Muun teollisuuden orgaaniset sivuvirrat (mm.sellutehtaiden lietteet) Teurasjätteet, kalanperkeet Vesien kunnostuksen ruoppausmassat ja roskakalat

10 Bioenergia potentiaalin määritys(2) Kartoitus tehdään ottamalla yhteyttä kohteisiin joissa oletetaan syntyvän energiaksi hyödynnettävää biomassaa, kuten: Pielisen Karjalan Maatilat Puutarhat Kunnan jätehuolto Leipomot, konditoriot, muu elintarviketuotanto Teurastamot Kalanjalostamot Kuntien jätehuoltoyhtiöt Jätevedenpuhdistamot

11 Biokaasun tuotantopotentiaali eri biomassoilla Biojätteiden metaanintuottopotentiaali on n m3/t(vs) Kasvibiomassan metaanintuottopotentiaali on n m3/t(vs) Lehmänlannan biokaasuntuotto-potentiaali vaihtelee välillä m3/t(vs)

12 Eri nautaeläinten vuotuinen lannantuotanto (Hagström et al. 2005)

13 Pielisen Karjalan nautamäärät ja lannan metaanintuotantopotentiaali (Tike 2011) Kunta Kommun Municipality Lypsylehmät Mjölkkor Dairy cows Emolehmät Dikor Suckler cows Hiehot Kvigor Heifers Sonnit Tjurar Bulls Eläimiä, kpl - Djur, st - Livestock, no Vasikat alle 1 vuoden Kalvar undet 1 år Calves under 1 year Yhteensä Totalt Total NURMES LIEKSA VALTIMO Pielisenkarjala Metaanintuotantopotentiaali yhteensä m3/vuosi kwh / vuodessa Vastaa vastaavaa määrää polttoöljyä Polttoainetta yli 1800 autolle (ajokilometrit km/v ja keskikulutus 6l/100km)

14 Peltobioenergia Energiakasveista voi saada hehtaarilta MWh energiaa biokaasuprosessia käyttämällä Energiakasvilajeja ovat mm.energiamaissi, sokerijuurikas, ruokohelpi, olki ja rypsi Puun lyhytkiertoviljelyyn soveltuu paju Esimerkiksi ruokohelven saanto on m3 CH4/ha Ja Pohjois Karjalan ruokohelven viljelypinta-ala 1200 ha, energiaa voidaan tuottaa: => m3 CH4 => MWh => polttoainetta 3000 autolle

15 Esimerkkejä eräiden kasvien metaanintuottopotentiaaleista. (Lehtomäki et al. 2007)

16 Käytössä oleva maatalousmaa vuonna 2011 alueittain (Tike 2012) Nurmet väh. 5 Moniv. Kasvihuonevi Kotitarvepuutarh Käytössa oleva ELY-keskus vuotta puutarhakasvit ljely a Muu käytössä oleva maatalousmaa 16) 17) +/- +/- 18) +/- +/- +/- ed. vuosi ed. vuosi ed. vuosi ed. vuosi ed. vuosi ha ha ha ha ha ha Uudenmaan 3,0-0,1 0,3 0,1 0,0 0,1 0,0 3,4 0,0 183,4-1,4 Varsinais-Suomen 5,2 0,0 0,3 0,0 0,1 0,2 0,0 5,8 0,0 295,3-0,8 Satakunnan 1,5 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 1,6-0,1 144,4-1,1 Hämeen 1,6 0,0 0,3 0,0 0,0 0,1 0,0 2,0 0,0 188,7-1,1 Pirkanmaan 1,3-0,1 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 1,6-0,1 162,5-0,6 Kaakkois-Suomen 1,5-0,1 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 1,8-0,1 140,8-0,9 Etelä-Savon 1,0-0,1 0,5 0,0 0,0 0,1 0,0 1,5-0,1 73,5-0,3 Pohjois-Savon 1,8-0,1 0,5 0,0 0,0 0,1 0,0 2,3-0,1 148,7 0,0 Pohjois-Karjalan 0,8 0,0 0,5 0,0 0,0 0,1 0,0 1,4 0,0 85,4 0,0 Keski-Suomen 0,7 0,0 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 1,0-0,1 98,4-0,8 Etelä-Pohjanmaan 0,9-0,1 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 1,1-0,1 247,1 0,3 Pohjanmaan 1,5-0,1 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 1,9-0,1 195,3-0,3 Pohjois- Pohjanmaan 3,9 0,0 0,3 0,0 0,0 0,1 0,0 4,3 0,0 226,6 1,1 Kainuun 0,6-0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7-0,1 32,1 0,5 Lapin 1,2-0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,3-0,1 45,0 0,0 Ahvenanmaa - Åland 5,6-0,1 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 5,9-0,1 19,4-0,2 Yhteensä - Totalt - Total 32,0-0,9 4,1 0,0 0,4 1,1 0,0 37,7-0,9 2286,7-5,6

17 Pohjois-Karjalan tavoite Ruokohelpin, rypsin sekä energiakäyttöön korjattavien apila-heinäseosten yhteinen viljelytavoite vuonna ha vastaten 235 GWh energiantuotantoa => n.13% P-K:n maatalousmaan pinta-alasta

18 Metsäenergia potentiaali 0,5 k-m3 puuta voidaan tuottaa 1 MWh energiaa Pohjois-Karjalan maapinta-ala km2 Pielisen Karjalan maapinta-ala 5819 km2 => osuus 33% Pohjois-Karjalan metsätalousmaan pinta ala km2 Pielisen Karjalan osuus tästä on n. 37% Kunta Metsämaa Kitumaa Joutomaa Metsätalousmaa yhteensä Kokonaismaa-ala 422 Lieksa Nurmes Valtimo Yhteensä

19 Toteutuneita hakkuita noudattava hakkuukertymä ( ), Melan tulospalvelu 2012 Metsäkeskus VMImittaus vuodet Ainespuukertymä Energiapuukertymä 1000 ha 1000 m 3 /v 1000 m 3 /v Pintaala Ainespuun kokonaiskertymä Tukkikertymä Jakeittain Mänty Kanto Muu Yhteens Muu Yhteens Runkop Oksat ja Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu ja Yhteens ä ä uu ä lehtipuu lehtipuu lehdet juuret Ahvenanmaan maakunta Rannikko, etelärannikon alue Rannikko, pohjanmaan alue Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi *

20 Suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä ( ), Melan tulospalvelu 2012 Metsäkeskus VMImittaus vuodet Ainespuukertymä Energiapuukertymä 1000 ha 1000 m 3 /v 1000 m 3 /v Pintaala Ainespuun kokonaiskertymä Tukkikertymä Jakeittain Mänty Kanto Muu Yhteens Muu Yhteens RunkopOksat ja Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu ja Yhteens ä ä uu ä lehtipuu lehtipuu lehdet juuret Ahvenanmaan maakunta Rannikko, etelärannikon alue Rannikko, pohjanmaan alue Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi * Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy

21 Metsäenergia potentiaali Pohjois-Karjalassa kerätään energiapuuta m3/v. => MWh Kestävästi voidaan kerätä m3/v MWh tuotettua energiaa Pielisen Karjalan osuus tästä olisi suurinpiirtein yksi kolmasosa!!

22 Kiitos mielenkiinnosta!!