Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, arvot, visio Vuoden 2015 merkittävimmät tapahtumat... 5

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus... 3 Toiminta-ajatus, arvot, visio... 4 Vuoden 2015 merkittävimmät tapahtumat... 5 Matkustajaliikenne palasi korkealle tasolleen... 6 Jalostettujen tuotteiden viennissä kasvua... 7 Investointeja ympäristöasioihin ja rahtiliikenteen palveluihin... 8 Satamaorganisaatiossa muutosten vuosi... 9 Kehitystyötä laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Ympäristöasioissa yhteistyötä yli rajojen Ympäristötilinpäätös Graafit Tulos parani toiminnan tehostumisen myötä Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma... 20

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintavuosi 2015 oli satamatoimialalle haastava. Yleinen taloustilanne Suomessa jatkui vaikeana, mikä heijastui maamme ulkomaankaupan kuljetuksiin. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta Turun Satama Oy paransi merkittävästi toimintansa tulosta tehostamalla omaa toimintaansa ja kuluja karsimalla. Liikevaihtoa Turun Satama Oy keräsi 20,5 miljoonaa euroa, mikä merkitsi noin miljoonan euron laskua edelliseen tilikauteen verrattuna. Samaan aikaan yhtiön tulos kasvoi kuitenkin noin puolella miljoonalla eurolla nousten hiukan yli 2,1 miljoonaan euroon. Investointeja vuoden 2015 aikana tehtiin yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla. Sataman matkustajaliikenne kasvoi matkustajamäärän noustessa 3,3 miljoonaan, mikä kertoo Turku-Maarianhamina-Tukholma-reittimme suosiosta vaikeinakin aikoina. Ulkomaankaupan tilanteesta johtuen tavaraliikenteen kokonaismäärä laski lähes 12 prosenttia päätyen 2,4 miljoonaan tonniin. Myönteistäkin kehitystä tapahtui rahtiliikenteen aluskapasiteetin lisäyksen ja uusien yhteyksien avautumisen ansiosta. Viime keväänä uudistettu strategiamme on jo osoittanut toimivuutensa. Turun Sataman kilpailukyky on vahvistunut erityisesti pitkälle jalostettujen kappaletavaratuotteiden kuljetuksissa. Matkailuliikenteessä näkyvin tulos on risteilyalusten palaaminen Turkuun vuoden tauon jälkeen. Vuosi 2016 on alkanut myönteisissä merkeissä. Tavaraliikenteen lisääntymistä ennakoi Turun ja Saksan välisen reitin kapasiteetin kasvu ja laivalähtöjen lisääntyminen. Matkustajaliikenteen kehitystä vahvistavat edelleen sekä varustamojen panostukset elämyksellisempään matkailukokemukseen myös Turun kaupungin matkailullisen vetovoiman kasvu. Aika on keskeinen osa Turun sataman kilpailukykyä. Nopeiden laivayhteyksien lisäksi se merkitsee joustavaa toimitusketjua, sujuvaa lastinkäsittelyä ja täsmällistä toimintaa. Näistä pidämme kiinni nyt ja tulevaisuudessa, yhteistyössä sataman muiden toimijoiden kanssa kaikkien asiakkaidemme eduksi. Christian Ramberg toimitusjohtaja 3

4 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT, VISIO TOIMINTA-AJATUS Turun Satama toimii joustavana meriliikenteen keskuksena edistäen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Luomme parhaat edellytykset matkustaja- ja rahtiliikenteelle. Yhtiön toimialana on sataman ylläpitäminen ja yleisen satamatoiminnan harjoittaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä muu liiketoiminta. Turun Satama Oy on Turun kaupungin kokonaan omistama konserniyhtiö. VISIO Turun Sataman toiminta keskittyy matkustaja- ja jalostettujen tuotteiden rahtiliikennettä tukeviin toimintoihin. Näillä osa-alueilla Turun satama on talousalueen paras vaihtoehto. ARVOT Turun Sataman toiminta perustuu luotettavuuteen, asiakaslähtöisyyteen, osaamiseen, uudistumiseen, vastuullisuuteen ja kannattavuuteen. AVAINLUKUJA Liikevaihto, Meuro 22,8 22,0 21,5 21,5 20,5 Muutos % -4,0-3,3-2,5 0,2-4,6 Liikevoitto, Meuro 6,4 4,4 2,5 2,8 3,4 Liikevaihdosta % 28,3 19,8 11,8 12,9 16,6 Tulos, Meuro 0,1-2,1 1,1 1,5 2,1 Investoinnit 5,7 7,8 1,7 1,1 4,0 Omavaraisuusaste % 98,3 97,3 30,1 30,2 32,0 Henkilöstö keskimäärin TUNNUSLUVUT MUUTOS % Henkilöstö ,4 Josta vakituisia ,4 Hallinto- ja talous ,1 Alusliikennepalvelut ,7 Käyttöpalvelut ,7 Tekniset palvelut ,4 Liikevaihto / hlö ,3 4

5 VUODEN 2015 MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT 5.1. Stena Foreteller aloitti liikenteen Turusta Pansion LNG-terminaaliin asemakaavavalitukset hylättiin KHO:ssa Finnish German Logistics Days, Hampuri Mv Mini Star aloitti liikenteen Baltic Linen Turku Puola Norja Tanska-reitillä TransRussia näyttely, Moskova Transport Logistic näyttely, Münchenissä Risteilyalus AidaCara avasi Turun risteilykauden Risteilyalus AidaCara vieraili Turussa 1.6. Uusi satamajärjestys astui voimaan 8.6. Turun sataman yöpäivystyskäytäntö muuttui Logistiikka-Kuljetus-näyttely Helsinki Risteilyalus Balmoral vieraili Turussa Classic Yachts Regatta, Turku Power Truck Show, Alahärmä Risteilyalus Saga Sapphire vieraili Turussa Turun Satama Open -golfturnaus, Naantali Seatrade Europe 2015, Hampuri Risteilyalus AidaCara vieraili Turussa Avoin rahtisatama -tapahtuma, Turku Risteilyalus AidaCara vierailu Turussa DNV:n määräaikaisauditointi Finnlines ilmoitti lisäävänsä merkittävästi Turun ja Travemünden välistä vuorotiheyttä vuoden 2016 alusta Risteilyalus AidaCara vieraili Turussa SWP-markkinointi- ja verkostoitumismatka Saksaan ScanMed-projekti alkoi Satamakalenterin julkaisujuhlat Schenker Oy:n toimitusjohtaja Jouni Sopula valittiin vuoden 2015 Satamahampuusiksi Talvipäivänseisaus-asiakastilaisuus Schenkerin uusi halli otettiin käyttöön Pansiossa 5

6 MATKUSTAJALIIKENNE PALASI KORKEALLE TASOLLEEN Turun satama on matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin satama ja selkeä ykkönen Ruotsiin suuntautuvassa liikenteessä. Turun satamasta lähtee päivittäin Tukholmaan neljä nykyaikaista matkustaja-alusta, kaksi aamulla ja kaksi illalla. Ainutlaatuisista saaristomaisemistaan tunnetun reitin tiheän liikenteen mahdollistavat lyhyt merimatka ja tehokkaat terminaalipalvelut. Matkaan lähtö Turun satamasta tapahtuu nopeasti ilman odotusta ja niin matkustajien kuin ajoneuvojenkin siirtyminen aluksiin ja niistä pois on sujuvaa. Vuonna 2015 Turun sataman matkustajamäärä palasi pienen laskun jälkeen entiselle korkealle tasolleen. Vuoden aikana sataman kautta kulki noin 3,3 miljoonaa matkustajaa, missä on 1,4 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli kesäsesongin aikana, jolloin varustamojen matkustajamäärät nousivat ennätyslukemiin. Nousu kertoo laivamatkailun lisääntyneestä kilpailukyvystä muihin matkailun ja vapaa-ajanvieton muotoihin verrattuna. Matkustajamäärän kasvussa merkittävä rooli oli myös risteilyalusliikenteellä. Kesäkaudella 2015 Turun satamassa oli kahdeksan risteilyaluskäyntiä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin kahtena edeltävänä vuonna yhteensä. Matkailijoiden kiinnostusta Turun ja Tukholman välisen reitin tarjontaan on pitänyt yllä uudistunut aluskanta ja varustamojen eri asiakasryhmille suunnitellut elämyspalvelut ja teemaristeilyt. Reitin aluskannan uudistumisen odotetaan jatkuvan lähivuosina. Sataman, varustamojen, Turun kaupungin ja muiden matkailutoimijoiden yhteistyön ansiosta sataman matkustajaliikenteen odotetaan kehittyvän edelleen myös tulevaisuudessa. Matkustajaliikenteen lisäksi Turun ja Tukholman välinen reitti palvelee tehokkaasti Suomesta Skandinaviaan ja päinvastoin suuntautuvaa rekkaliikennettä. Erinomaisten aikataulujen ansiosta reitti on myös omalla autolla tai tilausliikenteen busseilla Skandinaviaan ja Eurooppaan matkustavien suosiossa. Sataman hyvät ja ruuhkattomat maantieyhteydet tekevät Turun kautta matkaan lähtemisen helpoksi ja nopeaksi. Vuoden aikana sataman kautta kulki noin 3,3 miljoonaa matkustajaa, missä on 1,4 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli kesäsesongin aikana. 6

7 Baltic Linen reitillä kapasiteetti kaksinkertaistui, kun varustamo toi m/s Link Starin rinnalle sen sisaralus m/s Mini Starin. JALOSTETTUJEN TUOTTEIDEN VIENNISSÄ KASVUA Tavaraliikenteessä vuosi 2015 oli haasteellinen yleisestä taloustilanteesta johtuen. Turun sataman kokonaisliikenteen tonnimäärä laski, mutta vuoden aikana tavaraliikenteen liiketoiminta-alueella tapahtui myös positiivista kehitystä. Vientiliikenteessä lisääntyivät erityisesti teräs- ja konepajateollisuuden tuotteiden kuljetukset. Sataman kilpailuasemaa pitkälle jalostettujen tuotteiden vientikuljetuksissa kohensivat Mann Linesin ja Baltic Linesin kapasiteetin nostot. Mann Linesin linjaliikenteessä vuoden alussa aloittanut Stena Foreteller kasvatti varustamon rahtitilaa 700 kaistametrillä ja käynnisti samalla nopean yhteyden Turusta Rotterdamiin. Baltic Linen reitillä kapasiteetti kaksinkertaistui, kun varustamo toi m/s Link Starin rinnalle sen sisaralus m/s Mini Starin. Kahdella aluksella liikennöinnin myötä varustamo siirtyi viikoittaisiin lähtöihin avaten laivayhteyden Turusta Norjan lisäksi Puolaan ja Tanskaan. Varustamon hyvin kehittyneen liikenteen tukena on toiminut myös kasvava pientonnistoalusliikenne, mikä on Turun sataman liikenteessä uusi, positiivinen ilmiö. Kertomusvuoden aikana varmistui lisäksi Finnlinesin laivakäyntien lisääntyminen yhdestä neljään. Kasvaneen käyntimäärän odotetaan tuovan merkittävää lisäystä Turun ja Saksan välisen liikenteen rahtimääriin vuonna Turun ja Tukholman välisen tavaraliikenteen merkittävin muutos oli m/s SeaWindin poistuminen liikenteestä vuoden alussa. Tavaraliikenteen tueksi Turun satamassa on vuokrattavana runsaasti erilaista varastotilaa. Uusimpana valmistui Pansion logistiikka-alueelle neliömetrin suuruinen varastohalli Oy Schenker Ab:n tarpeisiin. Lisäksi satama-alueen varastosuojia kunnostettiin ja yhteen suojaan rakennettiin rautatie, mikä palvelee erityisesti teräskuljetusten tarpeita. Kaikkiaan Länsisatamassa on nyt neljä rautatieyhteydellä varustettua suojaa. Sataman alueella sijaitsevien varastojen ja terminaalien käyttöasteet ovat suhdanteet huomioiden vähintään tyydyttävällä tasolla. Kysynnän kasvua ennakoiden on yhteistyössä Turun kaupungin kiinteistöhallinnon kanssa tutkittu mahdollisuutta Turun lentoaseman ympäristön hyödyntämiseen uusien jakeluterminaalisen ja varastojen sijoittumisalueena. 7

8 INVESTOINTEJA YMPÄRISTÖASIOIHIN JA RAHTILIIKENTEEN PALVELUIHIN Turun Satama on osa Euroopan unionin logistista TEN-T-ydinverkkoa. Yhdessä Naantalin, HaminaKotkan ja Tukholman satamien sekä Viking Linen kanssa Satama on käynnistänyt yhteistyöprojektin pienentääkseen laivaliikenteen ympäristövaikutuksia Itämereen. EU:n tukema The Northern ScanMed Ports - Sustainable Maritime Links -hanke sisältää jätevesin vastaanottomahdollisuuksien valmistelua ja rakentamista sekä roro- ja ro-pax-alusten maasähkön käyttöön liittyviä investointeja. Turun Sataman koordinoimalla hankkeella edistetään myös LNG:n käyttöä Itämeren laivaliikenteessä, mihin liittyen Viking Line kehittää uutta ro-ro-aluskonseptia Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen. Hankkeen kokonaisinvestoinnit tulevat olemaan runsaat 8 miljoonaa euroa. Sataman rahtiliikenteen palvelujen edelleen tehostamiseksi investoitiin nosturitoiminnan kehittämiseen. Osana tätä Länsisatamassa sijaitseva Ansaldo-konttinosturi nykyaikaistettiin täysin vuoden 2015 lopulla. Työn yhteydessä koko nosturin logiikka uudistettiin ja käyttöjärjestelmät modernisoitiin. Lisäksi kaikki moottorit, vaihteistot, jarrut ja hydrauliikkakomponentit huollettiin, jolloin nosturille saatiin lisäkäyttöikää ainakin vuotta. Modernisoinnilla kohotettiin nosturin käytettävyys uudelle tasolle, mukaan lukien tiedonkeruu, käytettävyyslaskenta ja etähallinta. Jatkossa nosturin toimintaa voidaan seurata suoraan tietokoneelta. Uudistettu nosturi soveltuu konttien käsittelyn lisäksi erinomaisesti myös teräskelojen ja vastaavien käsittelyyn. Sataman maantieyhteyksien kehittäminen jatkui myös vuonna Länsirannikon tavaraliikenteen valtaväylänä toimivan 8-tien perusparannustyöt etenivät suunnitellussa vauhdissa ja uusi moottoritietasoinen osuus Raisiosta Maskuun avattiin liikenteelle aivan vuoden lopulla. Seuraava, Nousiaisiin ulottuva tieosuus valmistuu vuoden 2016 aikana ja työt eri kohteissa jatkuvat Rauman ja Porin päässä edelleen vuoteen 2018 saakka. Uudistettu nosturi soveltuu konttien käsittelyn lisäksi erinomaisesti myös teräskelojen ja vastaavien käsittelyyn. 8

9 SATAMAORGANISAATIOSSA MUUTOSTEN VUOSI Turun Sataman palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 77 henkilöä, joten henkilöstön määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kuudella henkilöllä. Henkilöstömäärän laskuun vaikuttivat keväällä käydyt yt-neuvottelut, joihin johtivat markkinanäkymien epävarmuus ja heikkeneminen. Neuvottelut koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä. Vähennyksistä kolme toteutettiin irtisanomisten kautta ja loput eläkkeelle siirtymisten avulla. Satamaorganisaation sisällä toteutettiin lisäksi toiminnallisia muutoksia. Käytännön toimintaa ja asiakaspalvelua tehostettiin tiimityön uudistamisella ja työtehtäviä tarkentamalla. Lisäksi luovuttiin satamavalvonnan yöpäivystyksestä siirtämällä se ulkopuolisen vartiointiliikkeen hoidettavaksi. Alusliikenteen ympärivuorokautisesta ohjaamisesta ja valvonnasta vastaa lisäksi Archipelago VTS, joten sataman palvelutaso pysyi ennallaan muutoksista huolimatta. Henkilöstön ja johdon välisinä vaikuttamiskanavina toimivat sataman yhteistoimintatyöryhmä sekä työsuojelutoimikunta, jotka osallistuivat aktiivisesti henkilöstöasioiden kehittämiseen. Vuoden 2015 keskeisiin aiheisiin kuului muun muassa koulutusasioiden linjaus, jonka tavoitteena on varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen myös tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Toimintavuoden aikana toteutettiin myös työterveys-hyvinvointitutkimus. Joka toinen vuosi tehtävällä tutkimuksella sekä seurataan sataman työterveys- ja tykytoiminnan tuloksia että kehitetään niihin liittyviä asioita. Toimintavuoden aikana tehty asiakastyytyväisyystutkimus kertoo henkilöstön sitoutuneisuudesta Sataman strategisiin tavoitteisiin. Syksyllä valmistuneessa tutkimuksessa Turun Satama sai parhaat arvosanat muun muassa palveluhalukkuudesta ja yhteydenpidosta asiakkaisiin, minkä ansiosta Turun Satamaa arvostettiin helppona ja luotettavana yhteistyökumppanina. Turun Satama Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen valitsemina hallituksen jäseninä ovat toimineet Arja Iho, Satu-Maarit Hilden, Turja Lehtonen, Jukka Mikkola, Maria Puhakka ja Jarmo Tamminen. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Marjukka Karttunen. Hallitus kokoontui toimintavuoden 2015 aikana viisitoista kertaa. Kokousten keskeisiä asioita olivat satamayhtiön liiketoimintastrategian päivitys sekä investoinneista päättäminen. Käytännön toimintaa ja asiakaspalvelua tehostettiin tiimityön uudistamisella ja työtehtäviä tarkentamalla. 9

10 Turun Sataman turvallisuusjärjestelmän tavoitteena on taata matkustajien, asiakkaiden, rahdin ja palvelujen suorittajien turvallisuus. KEHITYSTYÖTÄ LAADUN JA TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI Turun Sataman toimintaa ohjaa DNV GL:n sertifioima toimintajärjestelmä, joka sisältää laatu-, ympäristö- ja turvallisuusmenettelyt. Viimeisin järjestelmäsertifiointi tehtiin vuonna 2013 ja vuoden 2015 lokakuussa toteutettiin sen määräaikaisarviointi. Arvioinnin painopisteenä oli Sataman ylläpito ja kehittäminen, joiden osalta sertifiointilaitos ei havainnut poikkeamia. Turun Sataman turvallisuusjärjestelmän tavoitteena on taata matkustajien, asiakkaiden, rahdin ja palvelujen suorittajien turvallisuus. Vuoden 2015 aikana pidettiin erilaisia turvallisuusharjoituksia lain edellyttämin väliajoin. Harjoitusten aiheina ovat olleet muun muassa terrorismintorjuntaan laadittu ISPS-koodi, valmius poikkeusoloissa, palo- ja pelastustehtävät sekä työturvallisuus. Tarvittaessa on annettu myös muuta koulutusta. Suuronnettomuusharjoitus pidettiin 15. syyskuuta yhdessä pelastuslaitoksen, poliisin ja Teboil Oy:n Pansion varaston kanssa. Harjoituksen aiheena oli palava säiliövaunu varastoalueella ja sen tuloksena parannettiin muun muassa Pansion pumppuhuoneen ohjeistusta ja kylttimerkintöjä. Satamavalvonnan yöpäivystys siirtyi ISS:n valvomon ja kiertovartijan hoidettavaksi kesäkuun alussa. Arkipäivisin kulunvalvonnasta on huolehtinut myös kaupunkiliikennekeskus. Näiden lisäksi on seurattu päivittäisillä kierroksilla vaarallisten aineiden, aitojen ja porttien sekä yleisen satamaturvallisuuden valvontaa. Yöaikaan vartioinnista on huolehtinut ISS:n kiertovartija. Kertomusvuoden aikana satamassa ei ole tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia eikä vakavia loukkaantumisia. 10

11 YMPÄRISTÖASIOISSA YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN Turun Sataman ympäristöohjelman painopistealueina ovat ruoppausmenetelmien kehittäminen, satamassa vierailevien alusten jätevesien vastaanoton parantaminen sekä energiatehokkuus. Sataman suorittamat kunnossapitoruoppaukset varmistavat väylille ja satama-altaille vahvistetut kulkusyvyydet ja samalla alusten turvallisen ja tehokkaan liikennöinnin. Säännöllisen ruoppaustarpeen takia Turun ja Naantalin satamat ovat yhteistoimin kartoittaneet ruoppausmassoille uutta yhteisläjitysaluetta Turun sataman nykyisen läjitysalueen luvan päättyessä vuonna Tehtyjen tutkimusten perusteella satamat esittävät uutta läjitysaluetta nykyisen Rajakarin läjitysalueen länsi- ja luoteispuolelle. Ehdotettu alue sijaitsee kaukana syväväylistä eikä se ole ankkurointialuetta. Alueella ei myöskään sijaitse tunnistettuja kalojen kutualueita. Paikan soveltuvuutta ruoppausmassojen läjitykseen puoltavat myös pohjadynaamiset mallit, joiden mukaan sedimenttien kulkeutuminen on alueella vähäistä. Nykyisillä läjitysmäärillä ehdotetun alueen kapasiteetti riittää satamien ruoppaustarpeisiin jopa 20 vuodeksi. Osana Euroopan Unionin tukemaa The Northern ScanMed Ports - Sustainable Maritime Links -hanketta Turun Satama investoi erityisesti alusten jäteveden vastaanottokapasiteetin kehittämiseen. Tähän liittyen Satama suunnittelee ja toteuttaa kiinteät viemäriyhteydet sekä Länsisataman että Linnanaukon puolelle. Kiinteällä viemäriyhteydellä pystytään tulevaisuudessa varmistamaan riittävä jäteveden vastaanottokapasiteetti kaikille Turussa käyville rahti- ja matkustaja-aluksille. Alusten maasähkössä panostetaan nopeaan maasähkövalmiuksien tarjoamiseen Linnanaukon puolella. Maasähkön käytöllä pystytään vähentämään muun muassa alusten satamassa olon aikaisia melu-, hiukkas- ja typpipäästöjä. Vuoden 2015 alussa voimaan tullut EU-rikkidirektiivi on vähentänyt näkyvästi satamatoiminnan ympäristövaikutuksia. Sen tuloksena alusten laiturissa olon aikaiset päästöt alenivat typen oksidit, hengitettävät hiukkaset ja rikkidioksidi mukaan lukien runsaat 10 prosenttia vuoden 2014 lukuihin verrattuna. Vuoden 2015 alussa voimaan tullut EU-rikkidirektiivi on vähentänyt näkyvästi satamatoiminnan ympäristövaikutuksia. 11

12 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Tuotot Kulut Investoinnit 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 8. Ympäristönsuojelun edistäminen YHTEENSÄ Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Jätevero 514 Polttoainevero Sähkövero YMPÄRISTÖTOIMINTAKULUT YHTEENSÄ Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot Väyläluiskien eroosiosuojaus Täyttöpenkereet Toimitalon perusparannus Ympäristörakentaminen, Pansio Pengerallas, stabilointi, Pansio Ympäristörakentaminen, Länsisatama Muiden investointien poistot POISTOT YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ

13 AVAINLUVUT JA GRAAFIT TALOUS JA TILINPÄÄTÖS

14 TAVARALIIKENNE (Mt) 3,0 2,8 2,6 2,4 2, % 16% Tavaraliikenne 2,4 milj. tonnia 68% Autolautta Ro-Ro Muut REKKALIIKENNE (kpl) MATKUSTAJALIIKENNE (Mhlö)

15 ALUSKÄYNNIT (kpl) KESKIMÄÄRÄINEN ALUSTEN NETTOVETOISUUS (tn) TURUN SATAMAN HENKILÖSTÖ LIIKEVAIHTO/hlö

16 TULOS PARANI TOIMINNAN TEHOSTUMISEN MYÖTÄ Turun Satama Oy on Turun kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Yhtiö muodostettiin jatkamaan ja kehittämään Turun Satamaliikelaitoksen toimintaa vuoden 2013 alusta. Yhtiön toimialana on sataman ylläpitäminen, satamatoiminnan harjoittaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä muu liiketoiminta. Vuosi 2015 oli satamayhtiön kolmas varsinainen tilivuosi. Turun Satama Oy:n liikevaihto oli 20,5 milj. euroa (2014: 21,5 milj. euroa) ja liikevoitto 3,4 milj. euroa (2014: 2,8 milj. euroa). Haastavista markkinaolosuhteista huolimatta liikevoitto ja tulos paranivat edellisestä vuodesta. Tilikauden tuloksen myönteiseen kehitykseen vaikutti Sataman oman toiminnan tehostuminen. Yhtiön investoinnit päättyneellä tilikaudella olivat 4,0 miljoonaa euroa (2014: 1,1 milj. euroa), joista merkittävimmät investoinnit olivat m2 varastohallin rakentaminen DB Schenkerin käyttöön, Tallink Siljan lastausrampin vaihtaminen uuteen ja Ansaldo-konttinosturin modernisointi. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 83 (89) henkilöä. Turun Sataman tavaraliikenne oli yhteensä 2,4 milj. tonnia vuonna Tästä oli vientiä 1,3 milj. tonnia ja tuontia 1,1 milj. tonnia. Kokonaisliikenne laski 11,9 prosenttia verrattuna vuoteen Matkustajia kulki sataman kautta yhteensä 3,3 miljoonaa, nousua viime vuodesta 1,4 prosenttia. Satamassa kävi yhteensä alusta, mikä oli 297 alusta vähemmän kuin LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO (Me) Liikevaihto Liikevoitto INVESTOINNIT (Me)

17 Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön , ,97 Liiketoiminnan muut tuotot , ,32 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,19 Ulkopuoliset palvelut , ,36 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,55 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,94 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,08 Muut henkilösivukulut , ,79 Henkilöstökulut yhteensä , ,81 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,67 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,67 Liiketoiminnan muut kulut , ,49 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,83 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,00 40,28 Muilta 3 869, ,33 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille , ,47 Muille , ,62 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,48 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,35 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,35 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lis. (-) tai väh.(+) 0,00 0,00 Tilinpäätössiirrot yhteensä 0,00 0,00 Tuloverot Tilikauden verot 0,00 0,00 Tuloverot yhteensä 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO , ,35 17

18 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo , ,08 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,08 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat , ,50 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,34 Koneet ja kalusto , ,33 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,32 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,49 Sijoitukset Saamiset saman konsernin yrityksiltä ,00 0,00 Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,00 Sijoitukset yhteensä , ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä , ,36 Myyntisaamiset muilta , ,03 Muut saamiset Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,78 Muut saamiset muilta , ,85 Siirtosaamiset Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä ,00 0,00 Siirtosaamiset muilta , ,51 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,53 Rahat ja pankkisaamiset 5 475, ,15 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,68 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,25 18

19 Tase VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,00 Maksullinen osakeanti Muut rahastot Sijoitetun vapaan pääoman rahasto , ,82 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,05 Tilikauden voitto (tappio) , ,35 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,22 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille , ,00 Muut pitkäaikaiset velat 9 571, ,12 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,12 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Saman konsernin yrityksille , ,21 Muille , ,08 Muut velat Saman konsernin yrityksille , ,00 Muille , ,76 Siirtovelat Saman konsernin yrityksille , ,45 Muille , ,41 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,91 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,25 19

20 Rahoituslaskelma LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut , ,60 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut , ,32 Maksut liiketoiminnan kuluista , ,91 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,01 Maks. korot ja maksut muista liiketoim. rahoituskuluista , ,09 Saadut korot liiketoiminnasta 3 869, ,61 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , ,53 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta 0,00 0,00 Liiketoiminnan rahavirta (A) , ,53 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin aineettomiin hyödykkeisiin , ,39 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutus 0, ,50 Investoinnit muihin sijoituksiin ,00 0,00 Myönnetyt lainat / takaisinmaksut 0,00 0,00 Investointien rahavirta (B) , ,89 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA Maksullinen oman pääoman lisäys 0,00 0,00 SVOP pääomanpalautus 0, ,86 Omien osakkeiden hankkiminen 0,00 0,00 Omien osakkeiden myynti 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen nostot 8 355, ,12 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako 0,00 0,00 Rahoituksen kassavirta (C) , ,74 RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-) , ,90 Rahavarat tilikauden alussa , ,03 Rahavarat tilikauden lopussa , ,93 20

21 VUOSIKERTOMUS 2015 Juhana Herttuan puistokatu 21, TURKU Puh