Rauduskoivun laadukas kasvatusketju. Pentti Niemistö

Transkriptio

1 Rauduskoivun laadukas kasvatusketju Pentti Niemistö

2 Perusketju koivikossa Kasvupaikka: Viljavat ja ilmavat hieta- tai hiekka moreenit tai lajittuneet hietamaat: rinnemaat plussa, notkelmat miinus Maanmuokkaus, uudistaminen ja varhaishoito sekä hirvieläinten karkotus => tavoitteena terve ja tasainen taimikko, rauduskoivua/ha Voimakas ensiharvennus ajoissa => koivua/ha m valtapituudessa, alaharvennus hyvää laatua painottaen Toinen harvennus vuotta myöhemmin tiheyteen kpl/ha, poistetaan tukkikokoisiakin koivuja, etenkin jos puuston laatu siitä paranee Kasvatus järeäksi (istutuskoivikossa v), vältetään hakkuuta keväällä ja alkukesällä (väriviat, halkeamat), tukit nopeasti tehtaalle

3 Tehosteita laatukasvatukseen Sekametsä: Taimikonhoidossa tai ensiharvennuksessa jätetään % hyvälaatuisia, korkeintaan havupuiden kokoisia rauduskoivuja, harvennuksissa tehdään tilaa laadultaan parhaille rauduskoivuille (ei ruskotäpliä) Rauduskoivikko: Heinäntorjunta kemiallisesti etukäteen Istutuksessa kookkaat jalostetut taimet ja hyvät taimisuojat Pystykarsinta 4-5 metriin noin 10 m pituudessa (tai kahdessa vaiheessa) + tilaa karsituille puille (aikainen harvennus?) Voimakkaat harvennukset Kasvatus järeäksi (ei yli 40 cm)

4 Raudus vai Hies

5 Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka on rauduksella keskimäärin parempi. Mutkaisuuden lisäksi hieskoivulla esiintyy enemmän pehmeää lahoa sekä paksuja tai lahoja oksia. Puuaineen tiheyden ja muiden ominaisuuksien osalta koivulajit eivät toisistaan juurikaan poikkea. Viljavalla kivennäismaalla hieskoivu tuottaa tukkikokoista puuta vain 60 % rauduksen tuotoksesta. VMI:n mukaan tukkivähennys Etelä-Suomessa on rauduksella % ja hieksellä noin 50 % (kuusi 15 ja mänty 20). Luontaisesti syntyneen koivikon keskimääräinen tuotos viljavalla kangasmaalla Etelä-Suomessa m 3 /ha 450 Muu runkopuu 400 Tukkivähennys 350 Vaneritukkia Raudus Hies

6 Tuoreella kankaalla raudus on ylivoimainen hiekseen verrattuna, mutta turvemaapellolla erot ovat pieniä Turvemaan pelto Tuore kangas

7 Energiapuun tuottaminen kannattaa keskittää hieskoivikoihin, koska siellä ainespuun osuus on pieni ja tukin laatu huono, eikä kuolleisuus ole suuri tiheässäkään puustossa 1000 kg/ha Mtkg Liminka, 55 v Peltomaa, Pieksämäki, 57 v

8 Kasvupaikan valinta Viljavat kangasmaat Hieta- ja hiekkamoreenit parhaita, myös hietapellot hyviä Rinteisyys on etu, notkelmat haitta Turvemaa ja hyvin hienojakoinen maa ei käy rauduskoivulle, paksumultaisella kasvu on hyvä, mutta laatu huono vuotiaat Istutuskoivikot: Keskipituus, m Paksuin kuiva oksa, mm = org.>20% savi+hiesu hieta hiekka hietamoreeni hiekkamoreeni

9 Uudistaminen: Kuivahko kangas on liian karu kasvupaikka koivikon kasvatukseen.

10 Peltomailla paksuuskasvu ja runkopuun tuotos suurempi kuin metsämailla, mutta rungot oksikkaampia ja kartiokkaampia Runkopuuta, m³/ha Peltomaat Metsämaat Valtapituus, m

11 Peltokoivut ovat kaikilta laatuominaisuuksiltaan % metsämaan koivuja huonompia Rauduskoivujen vikaisuus (prosenttia 600 paksuimmasta rungosta hehtaarilla) 30-vuotiaissa istutuskoivikoissa (34 metsikköä pelloilla ja 40 metsämailla). Vika Peltomailla (%) Metsämailla (%) Pintavika rungossa 14,1 8,7 Vika rungon muodossa: Lenkous 6,4 4,0 Tyvimutka 16,2 12,2 Mutka ylempänä 11,2 7,6 Useita runkomutkia 27,5 20,7 Mutkaisia runkoja kaikkiaan 61,3 44,5 Pystyoksa 9,4 10,7 Muu oksavika 0,9 1,0 Haaroittunut runko 2,5 1,8 Muodoltaan virheettömiä 27,7 42,0

12 Istutus, kylvö vai luontainen

13 Rauduskoivun uudistamismenetelmät Istutus + Nopea kehitys ohi aran taimivaiheen + Tasainen taimikko > luont. karsiutuminen + Jalostuksen hyödyt - Arka hirvi- ja myyrätuhoille Luontainen (tai kylvö) + Tiheä taimikko > ohuet oksat + Sekapuusto > vähemmän ruskotäpliä + Särkymävaraa - Epävarma - Hidas kehitys ja epätasainen taimikko

14 Koivun perinnöllisyysjalostus pitkällä

15 taimikonhoito

16 Ruohokaskas /tyvilaikkutauti

17 Tehokkaan heinäntorjunnan ansiosta peltokoivikossa oli 2-3 kertaa enemmän puuta 11 vuoden jälkeen istutuksesta (huom. juuristokilpailu) Koivun uudistamisen onnistumis-% kolme vuotta istutuksesta oli hyvä 80 %:lla, kun vastaava osuus kylvöissä oli 50% ja luontaisessa uudistamisessa 60 % Kasvatettavien taimien keskipituus: 162 cm 92 cm 111 cm Epäonnistunut Heikko Välttävä Hyvä 0 Rauduskoivun istutus Koivun kylvö Koivun luontainen

18 , Koivu istutetaan lehdettömänä keväällä (pakkasvarastosta myös kesäkuun puolelle), mutta myös elo-syyskuun taitteessa kasvun päätyttyä Kesäistutusta tutkittu: Kylvövuoden kesällä lehdellisinä istutetut koivun paakkutaimet kasvoivat seuraavien kasvukausien aikana paremmin kuin elokuun puolivälin jälkeen syksyllä tai seuraavana keväänä istutetut taimet (Luoranen ym. 1999) Hyödyt: työhuiput tasoittuvat, istutus pottiputkella Haitat: kuivuuden ja käsittelyvaurioiden riskit Koivun taimien pituuskehitys, cm III v. kasvu II v. kasvu I v. kasvu Ist. v. kasvu Istutuspituus 50 0

19 Keskipituus, m Koivun pellonmetsitystulos vaihteli paljon erityisesti tuhojen esiintymisestä ja kasvupaikasta johtuen: rauduskoivu (vihreä viiva) ja hieskoivu (keltainen katkoviiva). Turv la rauduskoivu on menestynyt hieskoivua huonommin Vuosia istutuksesta

20 Siemensyntyiset koivut jäävät kantovesojen jalkoihin ilman taimikonhoitoa, mutta hyvään alkuun autetut istutuskoivut pärjäävät vesoille hyvin Valtapituus, m Vuosia Istutettu raudus Istutettu hies Kantovesa, raudus Kantovesa, hies Siemensynt. raudus Siemensynt. hies

21 Raudustaimikon tiheyssuositus on 1600 kpl/ha (2,5 m välein), erittäin viljavilla kasvupaikoilla 2000/ha Kapeneminen, mm Oksien poikkileikkaus, cm² Paksuin oksa, mm /ha

22 Harvennukset

23 Rauduskoivun latvukset supistuvat nopeasti Latvussuhde 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Istutustiheys, kpl/ha (runkoluku 24 m valtapituudessa) 5000 (2700) 2500 (1900) 1600 (1400) 1100 (930) 800 (760) 600 (500) 400 (370) 80 % 90 % 100 % Valtapituus, m

24 Rauduskoivikon harvennus järeyttää myös suurimpia valtapuita, paksut lustot eivät heikennä puun laatua Läpimitan kasvu, mm/v Valtaläpimitta 1-5 v Valtaläpimitta 6-10 v Keskiläpimitta 1-5 v Keskiläpimitta 6-10 v Harventamaton Poistettu harvennuksessa, %

25 Rauduskoivikon kasvatus 2:lla voimakkaalla harvennuksella (ala+yläharvennus) oli yhtä kannattavaa kuin 3:lla lievemmällä alaharvennuksella, harventamatomuus vei yli kolmanneksen rahatuotosta (kasvatusaika 60 vuotta, ei laatuhinnoittelua) /ha A. Alaharvennus + yläharvennus B. Kolme alaharvennusta C. Harventamaton % 3% 4% -500

26 Koivikon kasvatusaikaa ei kannata venyttää. Viattoman näköinen halkeama tai kääpä kertoo korutonta viestiä lahoviasta

27 Erikoistyvien ostajat: Huippulaatuiset koivut kasvavat sekametsissä, myös pohjoisrinteet ovat etelärinteitä parempia

28 Laatukoivua sekametsästä??

29 Viattoman näköinen vintiö, Mikä?

30 Ruskotäpläkärpäsen toukka ja syömäjäljet

31 Pystykarsinta ajoissa

32 puhtaan tuotteen saanto riippuu huonolaatuisen sydänpuun läpimitasta ja koivun järeydestä oksat + ruskotäplät

33 Koivun laatutyvet Pystykarsinta huolellisesti, mieluiten 2-vaiheinen Koivikoissa ongelmana ruskotäplät, järeissä tukeissa pintapuu on puhdasta. Hyviä laatutyviä sekametsistä (oksia ja ruskotäpliä vähemmän) Koivun nuorpuulla tai lustonpaksuudella ei yhtä suurta vaikutusta laatuun kuin havupuilla Väriviat istutuskoivujen ytimessä ovat yleisiä, kovana eivät haittaa sorvaukessa, mutta pehmeä laho estää sorvauksen Terveoksaiset latvatukit: Voimakkaat harvennukset vähentävät kuivaoksaisen rungonosan pituutta ja parantavat terveoksaisen latvatukin saantoa

34 Koivun laatua pilaavat Sopimaton kasvupaikka: liian märkä tai karu rauduskoivulle Taimikon varhaishoidon laiminlyönnit: heinät ja ruohot, hieskoivu ja muut lehtipuut Epätasainen uudistuminen ja taimikon harvuus, etenkin hyvin viljavilla mailla Nisäkkäät, hyönteiset ja sienitaudit Taitamaton pystykarsinta Harvennukset unohtuvat tai tehdään myöhässä ja liian lievinä Puunkorjuun vauriot Koivutukkien hakkuu, kuljetus ja varastointi