Palovaroitin, parisuhde vai pamppu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palovaroitin, parisuhde vai pamppu?"

Transkriptio

1 Palovaroitin, parisuhde vai pamppu? Selvitys vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuuden kokemiseen vaikuttavista tekijöistä Petteri Suominen Sanni Hyvärinen

2 KANNEN SISÄPUOLI

3 Palovaroitin, parisuhde vai pamppu? Selvitys vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuuden kokemiseen vaikuttavista tekijöistä Petteri Suominen ja Sanni Hyvärinen 3

4 Turvallisuuden taitajat -projekti Asumispalvelusäätiö ASPA Boendeservicestiftelsen ASPA Viljatie 4 A, HELSINKI Puh , faksi ASPA-julkaisuja 02/2013 ISBN (sid.) ISBN (pdf) ISSN (sid.) ISSN (pdf) Taitto: Eeva Lamminen Eräsalon Kirjapaino, Tampere

5 Tiivistelmä Valtioneuvosto teki kaksi periaatepäätöstä (v ja 2012), joissa linjataan laitosasumisen lakkauttaminen vaiheittain. Tavoitteena on, ettei yksikään kehitysvammainen ihminen asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Suomen Vammaispoliittisessa ohjelmassa (VAMPO) todetaan, että turvallisuuteen ja koskemattomuuden suojaan liittyvät puutteet ovat erityisen vakavia eriarvoistavia tekijöitä. Vammaisilla ihmisillä ja mielenterveyskuntoutujilla pitää olla muiden kansalaisten tavoin mahdollisuus osallistua turvallisuus- ja pelastuskoulutukseen sekä suunnitteluun. Asumisen turvallisuusratkaisuja suunniteltaessa on tavoitteena löytää tasapaino turvallisuuden ja omatoimisuuden mahdollistavien ratkaisujen välille. Tämä selvitys on tehty Asumispalvelusäätiö ASPAn Turvallisuuden taitajat -projektissa. Projektissa ( ) kehitetään vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta ja tuetaan itsenäistä asumista. Projektissa etsitään keinoja asukkaiden turvallisuuden ja elämänhallinnan parantamiseen. (www.aspasaatio.fi/turvallisuudentaitajat) Projektin alussa kerättiin asumispalveluiden käyttäjien, asumis- ja toimintayksiköiden työntekijöiden sekä omaisten näkemyksiä turvallisuudesta. Kyselyt toteutettiin elokuun 2012 ja helmikuun 2013 välisenä aikana. Asukaskyselyyn vastasi 285, työntekijäkyselyyn 123 ja omaiskyselyyn 53 henkilöä. Lisäksi raportin kirjoittajat tutustuivat 16 asumis- ja toimintayksikköön, joissa työntekijöiden mielipiteitä turvallisuudesta kartoitettiin teemahaastatteluin. Lisäksi käytiin ryhmäkeskusteluja asukkaiden kanssa kuudessa asumis- ja toimintayksikössä. Ryhmiä veti toiminnallisten menetelmien ohjaaja. Ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä 50 henkeä. Kyselyissä selvitettiin turvallisuuskokemuksia, kuten mikä aiheuttaa turvattomuutta ja mikä lisää turvallisuutta. Kyselyissä selvitettiin myös, miten parantaa turvallisuutta kotona ja asuinalueella sekä kartoitettiin luottamusta muihin ihmisiin ja erilaisiin palveluihin. Kyselyyn vastanneista 21% koki jonkinasteista turvattomuutta iltaisin omalla asuinalueellaan, kun Poliisibarometrissa (2012) turvattomuutta koki 10% väestöstä. Turvattomuuden kokeminen on siis tämän selvityksen mukaan kaksi kertaa yleisempää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien keskuudessa kuin suomalaisilla keskimäärin. Naiset kokivat turvattomuutta enemmän kuin miehet; erityisesti turvattomuutta kokivat kehitysvammaiset naiset. Turvattomuutta vastaajille aiheuttavat muun muassa päihtyneet ihmiset, nuorisojoukot ja yksinäisyys. Turvallisuutta parantaa vastaajien mielestä parhaiten palovaroitin. Etenkin asukaskyselyn vastaajat painottivat monessa kohdin paloturvallisuuteen liittyviä asioita. Turvallisuutta lisäävät myös hyvät sosiaaliset suhteet muihin, etenkin sukulaisiin. Ne vastaajat, joilla oli mahdollisuus saada apua ja tukea ympäri vuorokauden, kokivat muita vähemmän turvattomuutta. Asukasvastauksissa näkyi selkeää kahtiajakoa: toiset painottivat kontrollia, toiset sosiaalista tukea. Luottamuksella on selkeä yhteys turvallisuuden kokemiseen. Pääsääntöisesti luottamus toisiin ihmisiin lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamukselliset ihmissuhteet ovat tärkeitä. Kaikki vastaajaryhmät luottivat annetuista vaihtoehdoista eniten pelastustoimeen ja vähiten kunnan päättäjiin. Kyselyjen data-aineistot on luovutettu Yhteiskuntatieteelliselle tietoarkistolle, josta aineistoja on mahdollista saada tutkimus- ja opetuskäyttöön maksutta. 5

6 Turvallisuuden taitajat -projekti Sisällysluettelo 1. Johdanto Turvallisuuden taitajat -projektin lähtökohdat Asumis- ja toimintayksiköiden tutustumiskäynnit Huolet asumisessa Internetin käyttäminen ja tietoturva Turvallisuusasioiden huomioiminen Turvallisuuden lisääminen Työntekijöiden turvallisuus Kehitettävää turvallisuusasioissa Kyselyt Asukaskysely Taustat Turvallisuuden kokeminen Luottamus ja turvallisuuden kokeminen Vuorovaikutus Huolet asumisessa Turvallisuuden parantaminen kotona Turvallisuuden parantaminen asuinalueella Osallistuminen ryhmätoimintaan Osallistuminen netin keskustelupalstoille Muuta turvallisuudesta Työntekijäkysely Taustat Turvallisuuden kokeminen Huolet asumisessa Asiakkaiden turvallisuustietoisuus Luottamus Turvallisuuden parantaminen Koulutustarve Työntekijöiden turvallisuus Muuta turvallisuudesta 54 6

7 2.3. Omaiskysely Taustat Turvallisuus Luottamus Turvallisuuden parantaminen Muuta turvallisuudesta Toiminnalliset ryhmäkeskustelut Ryhmäkeskustelujen toteuttaminen Ryhmäkeskustelujen analyysia Turvallisuus Huolestuttavat asiat Kokemukset kiusaamisesta, väkivallasta ja uhkaavista tilanteista Sosiaaliset suhteet Tietoturva Itsemääräämisoikeus Turvallisuuden parantaminen Ryhmäkeskustelujen palaute Yhteenveto ja johtopäätökset Välinpitämättömyys luo turvattomuutta Turvallisuus on hyviä tekoja Turvallisuus ja luottamus kuuluvat yhteen 83 Lähdeluettelo 85 LIITTEET 86 7

8 8

9 Johdanto 1. Johdanto 1.1. Turvallisuuden taitajat -projektin lähtökohdat Kaikilla ihmisillä on yhdenvertainen oikeus elää yhteisöissä ja tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Näin todetaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. Sopimuksen 19. artiklan mukaan vammaisilla ihmisillä tulee olla muiden kanssa tasavertaiset mahdollisuudet valita, missä ja kenen kanssa asuvat. Riittävillä palveluilla ja tukitoimilla varmistetaan, että vammaiset ihmiset saavat tarvitsemansa tuen ja voivat elää ja osallistua yhteisössä muiden kansalaisten tavoin. Valtioneuvosto teki tammikuussa 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Marraskuussa 2012 valtioneuvosto teki toisen periaatepäätöksen, jossa linjataan laitosasumisen lakkauttaminen vaiheittain. Tavoitteena on, että asuminen järjestetään tavallisilla asuinalueilla omassa asunnossa tai pienessä asuntoryhmässä, eikä kukaan asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Laitosasumisen hallittu lakkauttaminen edellyttää, että kunnat pystyvät tarjoamaan laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja. Myös mielenterveyspalveluissa on jo pitkään ollut pyrkimys laitoshuollosta avohuoltoon. Vuoteen 2015 ulottuvassa kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa linjataan, että kunnat tehostavat mielenterveys- ja päihdetyön perusja avopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähenee. Laitosasumisen purkaminen merkitsee sitä, että vammaiset ihmiset muuttavat tuettuun asumiseen joko normaaliin asuntokantaan tai ryhmämuotoisiin asuntoihin. Monille omassa asunnossa asuminen saattaa tuottaa hankaluuksia muun muassa turvallisuuteen liittyvien taitojen ja tietojen osalta. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien riski joutua väkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi on muita kansalaisia suurempi. Kriisi-, hätä- ja onnettomuustilanteissa vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuuden varmistaminen saattaa jäädä sattumanvaraiseksi ja onnettomuuksien seuraukset ovat usein vakavia. Myös valmiudet hälytysten tekemiseen ja esimerkiksi palavasta asunnosta pelastautumiseen voivat olla heikommat kuin kansalaisilla keskimäärin. (ks. VAMPO ) Suomen vammaispoliittiseen ohjelmaan (VAMPO ) on kirjattu itsenäiseen asumiseen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelmassa todetaan, että turvallisuuteen ja koskemattomuuden suojaan liittyvät puutteet ovat erityisen vakavia eriarvoistavia tekijöitä. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asiantuntemus on tärkeää saada mukaan turvallisuusasioiden suunnitteluun. Heillä tulee myös olla muiden kansalaisten tavoin mahdollisuus osallistua turvallisuus- ja pelastuskoulutukseen. Ohjelman mukaan asumisen turvallisuusratkaisuja suunniteltaessa on tavoitteena löytää tasapaino turvallisuuden ja omatoimisuuden mahdollistavien ratkaisujen välille. Laitosasumisen purkaminen ja Suomen vammaispoliittinen ohjelma olivat lähtökohtia Asumispalvelusäätiö ASPAn Turvallisuuden taitajat -projektille ( ). Projektissa kehitetään asumisturvallisuutta parantavia malleja, joilla tuetaan itsenäistä asumista. Projektissa etsitään keinoja, joiden avulla vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien elämän- 9

10 Turvallisuuden taitajat -projekti hallintaa ja turvallisuutta voidaan parantaa. Tarkoituksena on vahvistaa taitoja ennakoida ja tunnistaa riskejä asuinympäristössä sekä toimia turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisissa arkipäiväisissä ja turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Turvallisuuden taitajat -projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana selvitimme vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuuden nykytilaa. Aiheesta ei ole aikaisemmin juurikaan kerätty tietoa. Tarkoituksena oli saada kyselyillä tietoa eri osapuolten turvallisuuteen liittyvistä näkemyksistä ja kokemuksista. Saatua tietoa hyödynnämme projektin kehittämistyössä. 10 Hieno päätös tehdä tutkimus tästä aiheesta. Kiitos. Turvallisuus on tärkeä asia. (36-vuotias mies) Asumispalveluiden käyttäjien, asumis- ja toimintayksiköiden työntekijöiden ja omaisten näkemyksiä turvallisuudesta kerättiin kyselyin. Kyselyt toteutettiin elokuun 2012 ja helmikuun 2013 välisenä aikana. Asukaskyselyä testattiin kesäkuussa 2012 Muotialan asumis- ja toimintakeskus ry:n kokemusasiantuntijatoimintaan osallistuneilla mielenterveyskuntoutujilla. Heidän vastauksensa sisältyvät dataan. Yksiköt, joihin asukaskyselyt lähetettiin, valittiin siten, että vastaajina olisi eri syistä apua ja tukea tarvitsevia asumispalveluiden käyttäjiä eri puolelta Suomea. Työntekijäkysely lähetettiin samoihin yksiköihin. Yksiköt on esitetty liitteessä 1. Asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä turvallisuudesta kerättiin myös toiminnallisten ryhmäkeskustelujen avulla. Ryhmäkeskustelut järjestettiin syksyllä 2012 kuudessa projektin ohjausryhmän vahvistamassa yksikössä eri puolella Suomea (ks. lisää luku 3). Työntekijäkysely lähetettiin myös näihin yksiköihin. Ennen kyselyjen laatimista projektihenkilöstö kartoitti projektin toimintakenttää ja tutustui asumis- ja toimintayksiköihin. Tutustumiskäyntien aikana saatiin ideoita siihen, millaisia asioita kyselyissä olisi hyvä tiedustella Asumis- ja toimintayksiköiden tutustumiskäynnit Tutustuimme 16 asumis-, toiminta- ja päivätoimintayksikköön ajalla (ks. Liite 2). Tutustumiskäyntejä tehtiin yhdeksään ASPA Palvelut Oy:n, neljään Validia -palveluiden ja kahteen Jämsän kaupungin yksikköön sekä Lempäälän Ehtookotoon. Kuudessa yksikössä asukkaina oli mielenterveyskuntoutujia, neljässä kehitysvammaisia ihmisiä, neljässä liikuntavammaisia ihmisiä ja kahdessa aivovamman saaneita ihmisiä. Tutustumiskäyntien aikana projektia esiteltiin työntekijöille ja keskusteltiin heidän kanssaan yksikön turvallisuusasioista teemahaastattelurungon mukaisesti (ks. Liite 3) Huolet asumisessa Pelot ja huolet, joista asukkaat kertovat työntekijöille, on esitetty kuviossa 1. Vastaajana on aina yksikkö, ja yhdessä yksikössä on tutustumiskäynnin aikana voinut olla kanssamme keskustelemassa useampi työntekijä. Työntekijät ovat myös voineet mainita useamman asukkaita huolestuttavan asian. Näin ollen kuviossa esitettyjen vastausten määrä on suurempi kuin yksiköiden tai työntekijöiden määrä.

11 Johdanto Kuvio 1: Pelot ja huolet, joista asukkaat kertovat työntekijöille (vastauksia 36) Asukkaat kertovat työntekijöille jonkin verran omista huolistaan ja peloistaan. Kodin ulkopuolella liikkumisessa asukkaita huolestuttaa liukkaus ja ympäristön esteellisyys, etenkin talvella pyörätuolilla kulkeminen voi olla hankalaa. Muu liikenne ja ennestään tuntemattomat reitit pelottavat, ja asukkaita huolestuttaa se, kuka auttaa, jos ulkona liikkuessa saa sairaskohtauksen. Eräs asukas on pelännyt pyöräilyä sen jälkeen, kun hänen kaverinsa jäi pyörällä rekka-auton alle. Työntekijöiden mukaan asukkaat pelkäävät juopuneita ihmisiä, kiusatuksi tulemista ja sitä, että he joutuvat rikoksen uhriksi kodin ulkopuolella. Näistä syistä asukkaat saattavat välttää ulkona liikkumista ja esimerkiksi kaupassa käyntiä sellaiseen vuorokauden aikaan, jolloin on paljon muita ihmisiä liikkeellä. Erityisesti nuoria pelätään etenkin, jos asukkaalla on koulukiusaamiskokemuksia ja vamma tai mielenterveysongelma näkyy päällepäin. Asukkaita huolestuttaa myös se, ettei heitä kohdella tasavertaisesti, vaan esimerkiksi asiointitilanteessa puhutaan heidän sijastaan mukana olevalle avustajalle. Yksinäisyys aiheuttaa asukkaille turvattomuutta. He myös pelkäävät, että asuntoon tulee vieraita ihmisiä, jotka varastavat rahaa tai tavaroita. Tästä syystä asukkaat haluavat tietää, ketkä työntekijöistä ovat milloinkin työvuorossa ja tulossa heidän kotiinsa käymään. Asukkaat kertovat pelkäävänsä sairauksia ja sairaskohtauksia ja ovat huolissaan siitä, että kohtauksen sattuessa ei ole paikalla ketään, joka osaisi auttaa tai tietäisi esimerkiksi lääkkeiden sopimattomuudesta. Etenkin mielenterveyskuntoutujilla sairauteen voi liittyä erilaisia harhoja, jotka aiheuttavat pelkotiloja. Nämä sisäisen maailman pelot luovat turvattomuutta ja heijastuvat arkielämään. Aina asukkaat eivät välttämättä kerro huolistaan työntekijöille. He voivat elää niin sanotusti vailla huolta huomisesta, jolloin heidän turvallisuutensa on työntekijöiden vastuulla. Asukkaat eivät aina välttämättä myöskään osaa kertoa mieltään painavista asioista tai heillä ei ole siihen keinoa. 11

12 Turvallisuuden taitajat -projekti Kuvio 2: Huolet ja vaaranpaikat, joita työntekijät näkevät asukkaiden asumisessa ja elämisessä (vastauksia 24) Huolet ja vaaranpaikat, joita työntekijät puolestaan näkivät asiakkaidensa asumisessa ja elämisessä, on esitetty kuviossa 2. Eniten työntekijät kantoivat huolta kotona tapahtuvista onnettomuuksista sekä asiakkaiden joutumisesta hyväksikäytön kohteeksi. Kotona tapahtuviin onnettomuuksiin liittyen työntekijöitä huolestutti erityisesti tulipaloriski, mutta myös vesivahingon sattuminen sekä se, että asiakas kaatuu. Työntekijöiden mukaan heidän asiakkaansa joutuvat keskivertokansalaista herkemmin taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Hyväksikäyttöä esiintyy niin tuttavien kuin omaistenkin taholta. Myös kerjäläiset ja ovelta ovelle kiertävät kaupustelijat ovat huomanneet etenkin mielenterveyskuntoutujien antavan heille herkästi rahaa omista vähistä varoistaan. Asiakkaiden hallussa olevat lääkkeet kiinnostavat joitakin ihmisiä. Työntekijät kantoivat huolta myös siitä, että asukkaat eivät halua ottaa vastuuta ja itsenäistyä ja että asukkaat omalla käytöksellään aiheuttavat hämmennystä tai pelkoa naapureissa. Yksi peloton asukas häiriköi naapurustossa kaatamalla tuhkakuppeja sekä kulkemalla ja virtsaamalla pihoilla. Yhdestä asukkaasta ovat naapurit kyselleet, että onko hän vaarallinen, kun kulkee asuinalueella huudellen. Myös suojatien reunassa hän heiluu miettien astuako suojatielle vai ei, mikä aiheuttaa huolta auton alle jäämisestä. Asiakkailla voi olla takanaan itsemurhayrityksiä, ja joidenkin asiakkaiden itsetuhoisuus aiheuttaa työntekijöille lähes jatkuvaa huolta. Tuetussa asumisessa työskenteleviä työntekijöitä huolestutti, miten asiakkaat jaksavat ja saavat apua viikonloppuna, kun työntekijät eivät ole töissä. Asukkaiden arjessa pärjäämisessä työntekijöitä huolestuttivat seuraavat asiat: taloudellisten asioiden hoitaminen ja laskujen maksaminen, päihteiden käyttö sekä asukkaan toimintakyvyn rajoittuneisuus ja sen realistinen ymmärtäminen. 12

13 Johdanto Internetin käyttäminen ja tietoturva Internetin käyttämisestä keskusteltiin 14 yksikössä, joista kahdessa ei asukkailla ollut käytössään internetiä. Etenkin kehitysvammaiset asukkaat eivät työntekijöiden mukaan joko osaa käyttää tietokonetta tai koneiden olemassaolo aiheuttaisi heille yövalvomista, turvattomuutta ja erilaisia riskejä. Työntekijät kertoivat, että joidenkin kehitysvammaisten asukkaiden omaiset ovat vastustaneet tietokoneen hankkimista joko taloudellisista syistä tai turvallisuusriskeihin vedoten. Yksiköissä, joissa asukkailla oli mahdollisuus käyttää tietokonetta ja internetiä, asukkailla oli joko internetyhteydet omissa asunnoissaan tai yksikön yhteisissä tiloissa oli tietokone asukkaiden käytettävissä. Joissakin yksiköissä asukkaat saivat käyttää asioidensa hoitamiseen henkilökunnan tietokonetta työntekijän ollessa läsnä. Työntekijät joko valvoivat asukkaiden tietokoneen käyttöä, opastivat tarvittaessa esimerkiksi tietoturva-asioissa tai eivät puuttuneet asukkaiden internetkäyttäytymiseen. Suhtautuminen määräytyi sen mukaan, sijaitsivatko koneet asunnoissa vai yhteisissä tiloissa. Työntekijät näkivät tarpeelliseksi tietoturva-asioiden esille ottamisen. Myös internetin hyvät puolet tulisi huomioida ja tarjota asukkaille mahdollisuus harjoitella tietokoneen käyttämistä yhdessä työntekijän kanssa Turvallisuusasioiden huomioiminen Turvallisuusasiat on huomioitu siten, että kaikissa yksiköissä on lakisääteiset suunnitelmat tehty. Yksiköissä on käytössä pelastussuunnitelma, paloturvallisuussuunnitelma, ja usein myös toimintasuunnitelmaan on kirjattu turvallisuuteen liittyviä asioita. Etenkin paloturvallisuusasioihin ja esimerkiksi poistumisteihin on yksiköissä kiinnitetty huomiota. Hälytyslaitteistot ovat asumisyksiköissä käytössä. Myös asukkaiden kanssa on keskusteltu mahdollisista turvallisuutta uhkaavista tilanteista sekä harjoiteltu tilanteissa toimimista esimerkiksi pelastuslaitoksen johdolla. Työntekijät kokevat, että turvallisuus on kuitenkin usein pitkälti henkilökunnan vastuulla. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty. Asiaan on kiinnostusta, mutta opit eivät siirry arkeen. Henkilökunnalle järjestetään turvallisuuskoulutuksia. Myös työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys mainittiin. Ergonomiaan, hygieniaan, lääketurvallisuuteen ja muuhun työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Monessa yksikössä on olemassa ohjeita erilaisiin tilanteisiin, kuten väkivaltatilanteiden jälkipuintiin. Muutamassa yksikössä tuli tutustumiskäynnin aikana ilmi, että turvallisuusohjeita ei joko ole tai työntekijät eivät niiden olemassaolosta tiedä. Joissakin yksiköissä työntekijät kertoivat, että asukkaille joudutaan asettamaan rajoja asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden vuoksi ja itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä joudutaankin sen vuoksi jatkuvasti pohtimaan. Turvallisuusasioiden huomioiminen on osa asumispalvelutyötä. Asumispalvelutyö ja asukkaiden tukeminen sisältävät automaattisesti ajatuksen turvallisesta asumisesta ja toimimisesta. Asukkaan kanssa turvallisuusasioita käydään läpi osana työtä, niitä sen enempää erittelemättä. 13

14 Turvallisuuden taitajat -projekti Kysyimme myös, millä tavoin mahdolliset poikkeustilanteet on yksiköissä huomioitu. Osassa yksiköistä oli tehty suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Esimerkiksi sähkökatkon sattuessa monissa yksiköissä valot toimivat jonkin aikaa akkuvirralla ja taskulamput ovat käytettävissä. Yksiköissä, joissa asukkaiden käytössä on hälytysjärjestelmä, oli esimerkiksi sovittu, että järjestelmän kaatuessa työntekijät käyvät asukkaiden luona kahden tunnin välein. Niissä yksiköissä, joissa ei poikkeustilanteita ollut huomioitu, välitetään tarvittaessa tilanteesta tietoa asukkaille ja ohjeistetaan toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Työntekijät toivat esiin myös sen, että kaikki asukkaat eivät selviydy ilman apua ja tukea, vaikka suunnitelmat olisivatkin olemassa. Parissa yksikössä työntekijät totesivat, että poikkeustilanteisiin olisi syytä varautua paremmin Turvallisuuden lisääminen Asukkaiden turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta pyritään yksiköissä lisäämään monenlaisin keinoin. Työntekijät perehdytetään pelastussuunnitelmaan ja he osallistuvat ensiapu- ja muihin koulutuksiin. Useissa yksiköissä järjestetään myös yhdessä asukkaiden kanssa esimerkiksi pelastautumisharjoituksia. Asukkaiden kanssa keskustellaan asioista, järjestetään tiedotustilaisuuksia ja ammattilaiset, kuten poliisi ja palomiehet, ovat käyneet yksiköissä kertomassa turvallisuusasioista. Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään huomiota silloin, kun työntekijät ja asukkaat liikkuvat yhdessä ulkona. Työntekijät myös opastavat asukkaita tarvittaessa turvalaitteiden käytössä. Yhdessä yksikössä oli atk-tukihenkilö asukkaiden käytettävissä. Etenkin yöaikaista turvallisuutta on joissakin yksiköissä pyritty lisäämään sillä, että yövuorossa työskentelee aina kaksi henkilöä tai vartijat tekevät alueella kierroksen muutaman kerran yössä. Työntekijät uskovat, että asukkaiden turvallisuuden tunnetta lisää se, että työntekijät ovat tarvittaessa läsnä, tukevat asukkaita ja keskustelevat heidän kanssaan. Asukkaat saavat työntekijöiltä tukea asioidensa hoitamiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja päivärytmin säilyttämiseen. Työntekijät pitivät tärkeänä myös asukkaiden tuntemista, sovituista asioista kiinnipitämistä sekä sitä, että asukkaat tietävät, minne he voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi työntekijöiden työvuorojen ulkopuolella Työntekijöiden turvallisuus Tutustumiskäyntien aikana keskusteltiin myös työntekijöiden turvallisuudesta. Kaikissa yksiköissä tiedostettiin uhkaavien tilanteiden mahdollisuus ja useimmissa yksiköissä työntekijät olivat joskus kohdanneet uhkailua, väkivaltaa tai seksuaalista häirintää. Uhkaavia tilanteita ovat aiheuttaneet niin asukkaat, heidän omaisensa, kuin heidän päihtyneet vieraansakin. Muutamassa tapauksessa ovat ulkopuoliset ihmiset yrittäneet tunkeutua yksikön tiloihin. Kotikäyntejä tekevät työntekijät kohtaavat uhkaavia tilanteita etenkin silloin, kun asiakkaat tai heidän vieraansa ovat päihtyneitä. Tämän vuoksi kotikäynnille mennessään työntekijät arvioivat tilanteen ulko-ovella eivätkä välttämättä mene sisälle lainkaan. Kotikäynti voidaan tehdä tietyissä tilanteissa myös parityönä tai sieltä voidaan poistua tarvittaessa sovittua aiemmin. Työntekijät kertoivat, että ajan kanssa he oppivat tuntemaan asukkaan sekä hänen vointinsa vaihtelun ja ennakoimaan tilanteita. 14

15 Johdanto Osassa yksiköistä kerrottiin, että heillä on toimintaohjeita esimerkiksi uhkaavien tilanteiden varalta. Työyhteisössä on myös voitu yhteisesti sopia huolehdittavan siitä, että tiedetään missä kukin työntekijä milloinkin liikkuu ja esimerkiksi perjantaisin lähetetään viimeisen kotikäynnin jälkeen työkaverille tekstiviesti. Työyhteisöissä keskustellaan yhdessä uhkaavista tilanteista pyrkien ennakoimaan. Työntekijöillä on mahdollisuus työnohjaukseen, mentorointiin ja tapahtuneiden tilanteiden purkamiseen työterveyshuollon kanssa. Monessa yksikössä on käytössä väkivaltaraportointi ja uhkaavien tilanteiden kirjaaminen. Työntekijöiden koulutuksen ja hyvän perehdyttämisen merkitystä korostetaan Kehitettävää turvallisuusasioissa Tutustumiskäyntien aikana tiedustelimme myös, näkevätkö työntekijät yksikön arjessa sellaisia asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota turvallisuuden suhteen. Työntekijöiden mielestä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota muistamattomien asukkaiden pärjäämiseen. Pitäisi myös olla jokin taho, johon asukkaat voisivat ottaa tarvittaessa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun työntekijät eivät ole tavoitettavissa. Myös työntekijät toivovat, että olisi jokin taho, jolle he voisivat tarvittaessa soittaa ja josta auttajat pääsisivät nopeasti tulemaan paikalle. Muutamassa yksikössä onkin pohdittu hälytysjärjestelmän hankkimista kotikäyntejä tekevien työntekijöiden turvaksi sekä yhteistyötä vartiointiliikkeen kanssa. Nyt työntekijä voi olla uhkaavassa tilanteessa yksin hyvin pitkään. Yksiköissä todettiin, että uhkaavien tilanteiden hallintaan pitäisi panostaa. Aggressiivisen henkilön kohtaamiseen pitäisi kouluttaa ja sen osaamisen pitäisi olla ajan tasalla samalla tavoin, kuin ensiaputaidot ovat. Nyt työntekijät luottavat tuttuihin asukkaisiin jopa liikaa. Myös yhteisiä toimintaohjeita, niihin perehdyttämistä ja niiden noudattamista pidetään tärkeinä kehitettävinä asioina. Yksikön ryhmätilojen turvallisuus tulisi tarkistaa säännöllisesti. Työntekijöiden on tärkeää huolehtia myös omasta henkisestä jaksamisestaan. Kotikäyntien välillä tulisi olla riittävästi taukoa ja muunlaisia työtehtäviä. Työ- ja vapaa-aika olisi kyettävä pitämään erillään toisistaan, vaikka asukkaiden hyvinvoinnista kannetaankin huolta. Jos organisaatiolla on useampi asumis- tai toimintayksikkö, toivotaan yksiköiden välisen yhteistyön lisäämistä. Toimintaohjeistusta turvallisuusasioista tarvittaisiin enemmän. Asukkaiden turvallisuuteen liittyen työntekijät kertoivat vielä, että yksinäisyys on monelle asukkaalle suurin ongelma. Asukkaiden päivään pitäisi keksiä mielekästä tekemistä, sisältöä elämään, ja asukkaan pitää tulla kuulluksi. Muutamassa yksikössä työntekijät toivat kuitenkin esiin myös sen, että asukkaiden kesken löytyy yhteisöllisyyttä ja he huolehtivat toinen toisistaan. 15

16 16

17 2. Kyselyt Asukaskysely 2. Kyselyt 2.1. Asukaskysely Taustat Asukaskysely lähetettiin noin 670 henkilölle ja siihen vastasi 285 henkilöä, joista 156 oli miehiä ja 128 naisia. Viisi täytettyä kyselylomaketta palautui postitse kaksi kuukautta vastausajan päättymisen jälkeen, eikä niitä sen vuoksi ole lisätty data-aineistoon. Vastaajien ikä vaihteli vuoden välillä, keski-ikä oli 41 vuotta. Taulukossa 1 vastaajat on ryhmitelty iän mukaan viiteen luokkaan. Tuloksia analysoitaessa on käytetty tätä luokitusta. Puuttuvat vastaukset tarkoittavat sitä, että kussakin kysymyksessä näin moni oli jättänyt vastaamatta kyseiseen kohtaan. Näitä ei kuitenkaan ollut paljon, esimerkiksi ikä- ja sukupuolikysymyksessä vain yksi kummassakin jätti vastaamatta. Pitkäaikaissairauden oli tuen tarpeen syyksi ilmoittanut 13 vastaajaa, joista seitsemällä oli epilepsia. Jatkossa ei käsitellä vastaajia erikseen tuen tarpeen mukaan, sillä vastaajia eri ryhmissä on melko vähän. Tilastollisesti mielekästä on käsitellä yli 30 vastaajan ryhmiä. Ainoastaan kehitysvammaisia ihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia on tätä enemmän. Näiden kahden ryhmän vastauksia analysoidaan myöhemminkin. Ikä luokittain n % vastaajista Sukupuoli n % vastaajista vuotiaat 42 14,7 mies , vuotiaat 63 22,1 nainen , vuotiaat 63 22,1 Puuttuvia vastauksia 1 0, vuotiaat 67 23,5 Yhteensä , vuotiaat 49 17,2 Avun tai tuen syy n % vastaajista Puuttuvia vastauksia 1 0,4 mielenterveysongelma ,1 Yhteensä ,0 kehitysvamma 40 14,0 Tuki asumiseen n % vastaajista liikuntavamma 26 9,1 en saa tai en tarvitse 25 8,8 aivovamma 29 10,2 apua asun itsenäisesti ja ,8 kuulovamma 17 6,0 saan apua saan apua päivällä 39 13,7 asperger 10 3,5 saan apua ympäri 39 13,7 pitkäaikaissairaus 13 4,6 vuorokauden muu apu 2 0,7 muu, mikä 4 1,4 Puuttuvia vastauksia 4 1,4 Puuttuvia vastauksia 6 2,1 Yhteensä ,0 Yhteensä ,0 Taulukko 1: Vastaajat iän, sukupuolen, tuen tarpeen ja asumismuodon mukaan 17

18 Turvallisuuden taitajat -projekti Turvallisuuden kokeminen Vastaajilta tiedusteltiin heidän kokemuksiaan turvallisuudesta. Heiltä kysyttiin, kuinka turvalliseksi he tuntevat olonsa liikkuessaan omalla asuinalueellaan päivällä ja illalla pimeän tultua. Vastaaja pystyi valitsemaan seitsemän vaihtoehdon välillä: turvalliseksi, melko turvalliseksi, melko turvattomaksi, turvattomaksi, en uskalla liikkua yksin, en liiku yksin ja en osaa sanoa (EOS). Kysymyslomake on liitteenä 4. Lähes 90 prosenttia vastaajista tunsi olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi asuinalueellaan päivällä. Kuviossa 3 turvallinen ja melko turvallinen on yhdistetty, samoin melko turvaton, turvaton ja en uskalla liikkua yksin on yhdistetty omaksi vastaajajoukoksi. Turvattomaksi olonsa tunsi kuitenkin kuusi prosenttia vastaajista, mikä on melko paljon, kun kyseessä on liikkuminen päiväsaikaan omalla asuinalueella. Vastaajista neljä prosenttia ilmoitti, ettei liiku yksin päivällä asuinalueellaan. Liikunta- ja kehitysvammaiset ihmiset kertoivat suhteellisesti eniten, etteivät liiku yksin asuinalueellaan niin päiväsaikaan kuin iltaisinkaan. Tässä vastaajajoukossa oli suhteellisesti enemmän myös vanhimpia vastaajia ja heitä, jotka saivat apua asumiseensa eniten. Poliisin lääninjohdot tekivät vuonna 2009 turvallisuustutkimuksen, johon vastauksia saatiin yli , vastaajina olivat vuotiaat suomalaiset (Suominen 2009). Tutkimuksessa kysyttiin samaa asiaa, mutta vastausvaihtoehtoja oli yksi vähemmän: en liiku yksin -vaihtoehtoa ei ollut mahdollista valita. Tuon tutkimuksen mukaan suomalaisista vain prosentti koki jonkinasteista turvattomuutta asuinalueellaan päivällä. Tämän kyselyn vastaajien päiväsaikaan koettu turvattomuus oli siis kuusi kertaa yleisempää kuin keskivertosuomalaisten. Mielenkiintoista on se, että turvattomuutta päivällä kokivat hiukan enemmän miehet (5,8 %) kuin naiset (4,7 %) kyselyn vastaajista. Ero on pieni, eikä päiväsaikaan koettu turvallisuus tai turvattomuus ollut tilastollisesti merkitsevä minkään muun muuttujan kanssa. Tästä syystä jatkossa ei käsitellä päiväsaikaan koettua turvallisuuden tunnetta, koska tulosten tulkinta tältä osin olisi hyvin epävarmaa ja sattumanvaraista. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka turvalliseksi he kokevat olonsa liikkuessaan illalla asuinalueellaan. Vastaajista lähes 70 prosenttia koki olonsa turvalliseksi asuinalueellaan ilta-ai- Kuvio 3: Kuinka turvalliseksi tuntee olonsa liikkuessaan päivällä omalla asuinalueella? 18

KYSELYLOMAKE: FSD2862 VAMMAISTEN IHMISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVALLISUUS 2013: OMAISET

KYSELYLOMAKE: FSD2862 VAMMAISTEN IHMISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVALLISUUS 2013: OMAISET KYSELYLOMAKE: FSD2862 VAMMAISTEN IHMISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVALLISUUS 2013: OMAISET QUESTIONNAIRE: FSD2862 SAFETY OF PEOPLE IN SUPPORTED LIVING 2012: FAMILY MEMBERS Tämä kyselylomake on osa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2863 VAMMAISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVAL- LISUUS 2012: TYÖNTEKIJÄT

KYSELYLOMAKE: FSD2863 VAMMAISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVAL- LISUUS 2012: TYÖNTEKIJÄT KYSELYLOMAKE: FSD2863 VAMMAISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVAL- LISUUS 2012: TYÖNTEKIJÄT Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

FSD2862. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2013: omaiset. Koodikirja

FSD2862. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2013: omaiset. Koodikirja FSD2862 Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2013: omaiset Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3.

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3. KUNTA JA PALVELUT Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan Nokian kaupungin asukkaiden näkemyksiä kuntapalveluista. Kaupunkilaisia pyydetään arvioimaan kaupungin palveluita erilaisten kysymysten kautta Kyselyssä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE 1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot