Palovaroitin, parisuhde vai pamppu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palovaroitin, parisuhde vai pamppu?"

Transkriptio

1 Palovaroitin, parisuhde vai pamppu? Selvitys vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuuden kokemiseen vaikuttavista tekijöistä Petteri Suominen Sanni Hyvärinen

2 KANNEN SISÄPUOLI

3 Palovaroitin, parisuhde vai pamppu? Selvitys vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuuden kokemiseen vaikuttavista tekijöistä Petteri Suominen ja Sanni Hyvärinen 3

4 Turvallisuuden taitajat -projekti Asumispalvelusäätiö ASPA Boendeservicestiftelsen ASPA Viljatie 4 A, HELSINKI Puh , faksi ASPA-julkaisuja 02/2013 ISBN (sid.) ISBN (pdf) ISSN (sid.) ISSN (pdf) Taitto: Eeva Lamminen Eräsalon Kirjapaino, Tampere

5 Tiivistelmä Valtioneuvosto teki kaksi periaatepäätöstä (v ja 2012), joissa linjataan laitosasumisen lakkauttaminen vaiheittain. Tavoitteena on, ettei yksikään kehitysvammainen ihminen asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Suomen Vammaispoliittisessa ohjelmassa (VAMPO) todetaan, että turvallisuuteen ja koskemattomuuden suojaan liittyvät puutteet ovat erityisen vakavia eriarvoistavia tekijöitä. Vammaisilla ihmisillä ja mielenterveyskuntoutujilla pitää olla muiden kansalaisten tavoin mahdollisuus osallistua turvallisuus- ja pelastuskoulutukseen sekä suunnitteluun. Asumisen turvallisuusratkaisuja suunniteltaessa on tavoitteena löytää tasapaino turvallisuuden ja omatoimisuuden mahdollistavien ratkaisujen välille. Tämä selvitys on tehty Asumispalvelusäätiö ASPAn Turvallisuuden taitajat -projektissa. Projektissa ( ) kehitetään vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta ja tuetaan itsenäistä asumista. Projektissa etsitään keinoja asukkaiden turvallisuuden ja elämänhallinnan parantamiseen. (www.aspasaatio.fi/turvallisuudentaitajat) Projektin alussa kerättiin asumispalveluiden käyttäjien, asumis- ja toimintayksiköiden työntekijöiden sekä omaisten näkemyksiä turvallisuudesta. Kyselyt toteutettiin elokuun 2012 ja helmikuun 2013 välisenä aikana. Asukaskyselyyn vastasi 285, työntekijäkyselyyn 123 ja omaiskyselyyn 53 henkilöä. Lisäksi raportin kirjoittajat tutustuivat 16 asumis- ja toimintayksikköön, joissa työntekijöiden mielipiteitä turvallisuudesta kartoitettiin teemahaastatteluin. Lisäksi käytiin ryhmäkeskusteluja asukkaiden kanssa kuudessa asumis- ja toimintayksikössä. Ryhmiä veti toiminnallisten menetelmien ohjaaja. Ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä 50 henkeä. Kyselyissä selvitettiin turvallisuuskokemuksia, kuten mikä aiheuttaa turvattomuutta ja mikä lisää turvallisuutta. Kyselyissä selvitettiin myös, miten parantaa turvallisuutta kotona ja asuinalueella sekä kartoitettiin luottamusta muihin ihmisiin ja erilaisiin palveluihin. Kyselyyn vastanneista 21% koki jonkinasteista turvattomuutta iltaisin omalla asuinalueellaan, kun Poliisibarometrissa (2012) turvattomuutta koki 10% väestöstä. Turvattomuuden kokeminen on siis tämän selvityksen mukaan kaksi kertaa yleisempää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien keskuudessa kuin suomalaisilla keskimäärin. Naiset kokivat turvattomuutta enemmän kuin miehet; erityisesti turvattomuutta kokivat kehitysvammaiset naiset. Turvattomuutta vastaajille aiheuttavat muun muassa päihtyneet ihmiset, nuorisojoukot ja yksinäisyys. Turvallisuutta parantaa vastaajien mielestä parhaiten palovaroitin. Etenkin asukaskyselyn vastaajat painottivat monessa kohdin paloturvallisuuteen liittyviä asioita. Turvallisuutta lisäävät myös hyvät sosiaaliset suhteet muihin, etenkin sukulaisiin. Ne vastaajat, joilla oli mahdollisuus saada apua ja tukea ympäri vuorokauden, kokivat muita vähemmän turvattomuutta. Asukasvastauksissa näkyi selkeää kahtiajakoa: toiset painottivat kontrollia, toiset sosiaalista tukea. Luottamuksella on selkeä yhteys turvallisuuden kokemiseen. Pääsääntöisesti luottamus toisiin ihmisiin lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamukselliset ihmissuhteet ovat tärkeitä. Kaikki vastaajaryhmät luottivat annetuista vaihtoehdoista eniten pelastustoimeen ja vähiten kunnan päättäjiin. Kyselyjen data-aineistot on luovutettu Yhteiskuntatieteelliselle tietoarkistolle, josta aineistoja on mahdollista saada tutkimus- ja opetuskäyttöön maksutta. 5

6 Turvallisuuden taitajat -projekti Sisällysluettelo 1. Johdanto Turvallisuuden taitajat -projektin lähtökohdat Asumis- ja toimintayksiköiden tutustumiskäynnit Huolet asumisessa Internetin käyttäminen ja tietoturva Turvallisuusasioiden huomioiminen Turvallisuuden lisääminen Työntekijöiden turvallisuus Kehitettävää turvallisuusasioissa Kyselyt Asukaskysely Taustat Turvallisuuden kokeminen Luottamus ja turvallisuuden kokeminen Vuorovaikutus Huolet asumisessa Turvallisuuden parantaminen kotona Turvallisuuden parantaminen asuinalueella Osallistuminen ryhmätoimintaan Osallistuminen netin keskustelupalstoille Muuta turvallisuudesta Työntekijäkysely Taustat Turvallisuuden kokeminen Huolet asumisessa Asiakkaiden turvallisuustietoisuus Luottamus Turvallisuuden parantaminen Koulutustarve Työntekijöiden turvallisuus Muuta turvallisuudesta 54 6

7 2.3. Omaiskysely Taustat Turvallisuus Luottamus Turvallisuuden parantaminen Muuta turvallisuudesta Toiminnalliset ryhmäkeskustelut Ryhmäkeskustelujen toteuttaminen Ryhmäkeskustelujen analyysia Turvallisuus Huolestuttavat asiat Kokemukset kiusaamisesta, väkivallasta ja uhkaavista tilanteista Sosiaaliset suhteet Tietoturva Itsemääräämisoikeus Turvallisuuden parantaminen Ryhmäkeskustelujen palaute Yhteenveto ja johtopäätökset Välinpitämättömyys luo turvattomuutta Turvallisuus on hyviä tekoja Turvallisuus ja luottamus kuuluvat yhteen 83 Lähdeluettelo 85 LIITTEET 86 7

8 8

9 Johdanto 1. Johdanto 1.1. Turvallisuuden taitajat -projektin lähtökohdat Kaikilla ihmisillä on yhdenvertainen oikeus elää yhteisöissä ja tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Näin todetaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. Sopimuksen 19. artiklan mukaan vammaisilla ihmisillä tulee olla muiden kanssa tasavertaiset mahdollisuudet valita, missä ja kenen kanssa asuvat. Riittävillä palveluilla ja tukitoimilla varmistetaan, että vammaiset ihmiset saavat tarvitsemansa tuen ja voivat elää ja osallistua yhteisössä muiden kansalaisten tavoin. Valtioneuvosto teki tammikuussa 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Marraskuussa 2012 valtioneuvosto teki toisen periaatepäätöksen, jossa linjataan laitosasumisen lakkauttaminen vaiheittain. Tavoitteena on, että asuminen järjestetään tavallisilla asuinalueilla omassa asunnossa tai pienessä asuntoryhmässä, eikä kukaan asu laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Laitosasumisen hallittu lakkauttaminen edellyttää, että kunnat pystyvät tarjoamaan laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja. Myös mielenterveyspalveluissa on jo pitkään ollut pyrkimys laitoshuollosta avohuoltoon. Vuoteen 2015 ulottuvassa kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa linjataan, että kunnat tehostavat mielenterveys- ja päihdetyön perusja avopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähenee. Laitosasumisen purkaminen merkitsee sitä, että vammaiset ihmiset muuttavat tuettuun asumiseen joko normaaliin asuntokantaan tai ryhmämuotoisiin asuntoihin. Monille omassa asunnossa asuminen saattaa tuottaa hankaluuksia muun muassa turvallisuuteen liittyvien taitojen ja tietojen osalta. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien riski joutua väkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi on muita kansalaisia suurempi. Kriisi-, hätä- ja onnettomuustilanteissa vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuuden varmistaminen saattaa jäädä sattumanvaraiseksi ja onnettomuuksien seuraukset ovat usein vakavia. Myös valmiudet hälytysten tekemiseen ja esimerkiksi palavasta asunnosta pelastautumiseen voivat olla heikommat kuin kansalaisilla keskimäärin. (ks. VAMPO ) Suomen vammaispoliittiseen ohjelmaan (VAMPO ) on kirjattu itsenäiseen asumiseen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelmassa todetaan, että turvallisuuteen ja koskemattomuuden suojaan liittyvät puutteet ovat erityisen vakavia eriarvoistavia tekijöitä. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asiantuntemus on tärkeää saada mukaan turvallisuusasioiden suunnitteluun. Heillä tulee myös olla muiden kansalaisten tavoin mahdollisuus osallistua turvallisuus- ja pelastuskoulutukseen. Ohjelman mukaan asumisen turvallisuusratkaisuja suunniteltaessa on tavoitteena löytää tasapaino turvallisuuden ja omatoimisuuden mahdollistavien ratkaisujen välille. Laitosasumisen purkaminen ja Suomen vammaispoliittinen ohjelma olivat lähtökohtia Asumispalvelusäätiö ASPAn Turvallisuuden taitajat -projektille ( ). Projektissa kehitetään asumisturvallisuutta parantavia malleja, joilla tuetaan itsenäistä asumista. Projektissa etsitään keinoja, joiden avulla vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien elämän- 9

10 Turvallisuuden taitajat -projekti hallintaa ja turvallisuutta voidaan parantaa. Tarkoituksena on vahvistaa taitoja ennakoida ja tunnistaa riskejä asuinympäristössä sekä toimia turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisissa arkipäiväisissä ja turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Turvallisuuden taitajat -projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana selvitimme vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuuden nykytilaa. Aiheesta ei ole aikaisemmin juurikaan kerätty tietoa. Tarkoituksena oli saada kyselyillä tietoa eri osapuolten turvallisuuteen liittyvistä näkemyksistä ja kokemuksista. Saatua tietoa hyödynnämme projektin kehittämistyössä. 10 Hieno päätös tehdä tutkimus tästä aiheesta. Kiitos. Turvallisuus on tärkeä asia. (36-vuotias mies) Asumispalveluiden käyttäjien, asumis- ja toimintayksiköiden työntekijöiden ja omaisten näkemyksiä turvallisuudesta kerättiin kyselyin. Kyselyt toteutettiin elokuun 2012 ja helmikuun 2013 välisenä aikana. Asukaskyselyä testattiin kesäkuussa 2012 Muotialan asumis- ja toimintakeskus ry:n kokemusasiantuntijatoimintaan osallistuneilla mielenterveyskuntoutujilla. Heidän vastauksensa sisältyvät dataan. Yksiköt, joihin asukaskyselyt lähetettiin, valittiin siten, että vastaajina olisi eri syistä apua ja tukea tarvitsevia asumispalveluiden käyttäjiä eri puolelta Suomea. Työntekijäkysely lähetettiin samoihin yksiköihin. Yksiköt on esitetty liitteessä 1. Asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä turvallisuudesta kerättiin myös toiminnallisten ryhmäkeskustelujen avulla. Ryhmäkeskustelut järjestettiin syksyllä 2012 kuudessa projektin ohjausryhmän vahvistamassa yksikössä eri puolella Suomea (ks. lisää luku 3). Työntekijäkysely lähetettiin myös näihin yksiköihin. Ennen kyselyjen laatimista projektihenkilöstö kartoitti projektin toimintakenttää ja tutustui asumis- ja toimintayksiköihin. Tutustumiskäyntien aikana saatiin ideoita siihen, millaisia asioita kyselyissä olisi hyvä tiedustella Asumis- ja toimintayksiköiden tutustumiskäynnit Tutustuimme 16 asumis-, toiminta- ja päivätoimintayksikköön ajalla (ks. Liite 2). Tutustumiskäyntejä tehtiin yhdeksään ASPA Palvelut Oy:n, neljään Validia -palveluiden ja kahteen Jämsän kaupungin yksikköön sekä Lempäälän Ehtookotoon. Kuudessa yksikössä asukkaina oli mielenterveyskuntoutujia, neljässä kehitysvammaisia ihmisiä, neljässä liikuntavammaisia ihmisiä ja kahdessa aivovamman saaneita ihmisiä. Tutustumiskäyntien aikana projektia esiteltiin työntekijöille ja keskusteltiin heidän kanssaan yksikön turvallisuusasioista teemahaastattelurungon mukaisesti (ks. Liite 3) Huolet asumisessa Pelot ja huolet, joista asukkaat kertovat työntekijöille, on esitetty kuviossa 1. Vastaajana on aina yksikkö, ja yhdessä yksikössä on tutustumiskäynnin aikana voinut olla kanssamme keskustelemassa useampi työntekijä. Työntekijät ovat myös voineet mainita useamman asukkaita huolestuttavan asian. Näin ollen kuviossa esitettyjen vastausten määrä on suurempi kuin yksiköiden tai työntekijöiden määrä.

11 Johdanto Kuvio 1: Pelot ja huolet, joista asukkaat kertovat työntekijöille (vastauksia 36) Asukkaat kertovat työntekijöille jonkin verran omista huolistaan ja peloistaan. Kodin ulkopuolella liikkumisessa asukkaita huolestuttaa liukkaus ja ympäristön esteellisyys, etenkin talvella pyörätuolilla kulkeminen voi olla hankalaa. Muu liikenne ja ennestään tuntemattomat reitit pelottavat, ja asukkaita huolestuttaa se, kuka auttaa, jos ulkona liikkuessa saa sairaskohtauksen. Eräs asukas on pelännyt pyöräilyä sen jälkeen, kun hänen kaverinsa jäi pyörällä rekka-auton alle. Työntekijöiden mukaan asukkaat pelkäävät juopuneita ihmisiä, kiusatuksi tulemista ja sitä, että he joutuvat rikoksen uhriksi kodin ulkopuolella. Näistä syistä asukkaat saattavat välttää ulkona liikkumista ja esimerkiksi kaupassa käyntiä sellaiseen vuorokauden aikaan, jolloin on paljon muita ihmisiä liikkeellä. Erityisesti nuoria pelätään etenkin, jos asukkaalla on koulukiusaamiskokemuksia ja vamma tai mielenterveysongelma näkyy päällepäin. Asukkaita huolestuttaa myös se, ettei heitä kohdella tasavertaisesti, vaan esimerkiksi asiointitilanteessa puhutaan heidän sijastaan mukana olevalle avustajalle. Yksinäisyys aiheuttaa asukkaille turvattomuutta. He myös pelkäävät, että asuntoon tulee vieraita ihmisiä, jotka varastavat rahaa tai tavaroita. Tästä syystä asukkaat haluavat tietää, ketkä työntekijöistä ovat milloinkin työvuorossa ja tulossa heidän kotiinsa käymään. Asukkaat kertovat pelkäävänsä sairauksia ja sairaskohtauksia ja ovat huolissaan siitä, että kohtauksen sattuessa ei ole paikalla ketään, joka osaisi auttaa tai tietäisi esimerkiksi lääkkeiden sopimattomuudesta. Etenkin mielenterveyskuntoutujilla sairauteen voi liittyä erilaisia harhoja, jotka aiheuttavat pelkotiloja. Nämä sisäisen maailman pelot luovat turvattomuutta ja heijastuvat arkielämään. Aina asukkaat eivät välttämättä kerro huolistaan työntekijöille. He voivat elää niin sanotusti vailla huolta huomisesta, jolloin heidän turvallisuutensa on työntekijöiden vastuulla. Asukkaat eivät aina välttämättä myöskään osaa kertoa mieltään painavista asioista tai heillä ei ole siihen keinoa. 11

12 Turvallisuuden taitajat -projekti Kuvio 2: Huolet ja vaaranpaikat, joita työntekijät näkevät asukkaiden asumisessa ja elämisessä (vastauksia 24) Huolet ja vaaranpaikat, joita työntekijät puolestaan näkivät asiakkaidensa asumisessa ja elämisessä, on esitetty kuviossa 2. Eniten työntekijät kantoivat huolta kotona tapahtuvista onnettomuuksista sekä asiakkaiden joutumisesta hyväksikäytön kohteeksi. Kotona tapahtuviin onnettomuuksiin liittyen työntekijöitä huolestutti erityisesti tulipaloriski, mutta myös vesivahingon sattuminen sekä se, että asiakas kaatuu. Työntekijöiden mukaan heidän asiakkaansa joutuvat keskivertokansalaista herkemmin taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Hyväksikäyttöä esiintyy niin tuttavien kuin omaistenkin taholta. Myös kerjäläiset ja ovelta ovelle kiertävät kaupustelijat ovat huomanneet etenkin mielenterveyskuntoutujien antavan heille herkästi rahaa omista vähistä varoistaan. Asiakkaiden hallussa olevat lääkkeet kiinnostavat joitakin ihmisiä. Työntekijät kantoivat huolta myös siitä, että asukkaat eivät halua ottaa vastuuta ja itsenäistyä ja että asukkaat omalla käytöksellään aiheuttavat hämmennystä tai pelkoa naapureissa. Yksi peloton asukas häiriköi naapurustossa kaatamalla tuhkakuppeja sekä kulkemalla ja virtsaamalla pihoilla. Yhdestä asukkaasta ovat naapurit kyselleet, että onko hän vaarallinen, kun kulkee asuinalueella huudellen. Myös suojatien reunassa hän heiluu miettien astuako suojatielle vai ei, mikä aiheuttaa huolta auton alle jäämisestä. Asiakkailla voi olla takanaan itsemurhayrityksiä, ja joidenkin asiakkaiden itsetuhoisuus aiheuttaa työntekijöille lähes jatkuvaa huolta. Tuetussa asumisessa työskenteleviä työntekijöitä huolestutti, miten asiakkaat jaksavat ja saavat apua viikonloppuna, kun työntekijät eivät ole töissä. Asukkaiden arjessa pärjäämisessä työntekijöitä huolestuttivat seuraavat asiat: taloudellisten asioiden hoitaminen ja laskujen maksaminen, päihteiden käyttö sekä asukkaan toimintakyvyn rajoittuneisuus ja sen realistinen ymmärtäminen. 12

13 Johdanto Internetin käyttäminen ja tietoturva Internetin käyttämisestä keskusteltiin 14 yksikössä, joista kahdessa ei asukkailla ollut käytössään internetiä. Etenkin kehitysvammaiset asukkaat eivät työntekijöiden mukaan joko osaa käyttää tietokonetta tai koneiden olemassaolo aiheuttaisi heille yövalvomista, turvattomuutta ja erilaisia riskejä. Työntekijät kertoivat, että joidenkin kehitysvammaisten asukkaiden omaiset ovat vastustaneet tietokoneen hankkimista joko taloudellisista syistä tai turvallisuusriskeihin vedoten. Yksiköissä, joissa asukkailla oli mahdollisuus käyttää tietokonetta ja internetiä, asukkailla oli joko internetyhteydet omissa asunnoissaan tai yksikön yhteisissä tiloissa oli tietokone asukkaiden käytettävissä. Joissakin yksiköissä asukkaat saivat käyttää asioidensa hoitamiseen henkilökunnan tietokonetta työntekijän ollessa läsnä. Työntekijät joko valvoivat asukkaiden tietokoneen käyttöä, opastivat tarvittaessa esimerkiksi tietoturva-asioissa tai eivät puuttuneet asukkaiden internetkäyttäytymiseen. Suhtautuminen määräytyi sen mukaan, sijaitsivatko koneet asunnoissa vai yhteisissä tiloissa. Työntekijät näkivät tarpeelliseksi tietoturva-asioiden esille ottamisen. Myös internetin hyvät puolet tulisi huomioida ja tarjota asukkaille mahdollisuus harjoitella tietokoneen käyttämistä yhdessä työntekijän kanssa Turvallisuusasioiden huomioiminen Turvallisuusasiat on huomioitu siten, että kaikissa yksiköissä on lakisääteiset suunnitelmat tehty. Yksiköissä on käytössä pelastussuunnitelma, paloturvallisuussuunnitelma, ja usein myös toimintasuunnitelmaan on kirjattu turvallisuuteen liittyviä asioita. Etenkin paloturvallisuusasioihin ja esimerkiksi poistumisteihin on yksiköissä kiinnitetty huomiota. Hälytyslaitteistot ovat asumisyksiköissä käytössä. Myös asukkaiden kanssa on keskusteltu mahdollisista turvallisuutta uhkaavista tilanteista sekä harjoiteltu tilanteissa toimimista esimerkiksi pelastuslaitoksen johdolla. Työntekijät kokevat, että turvallisuus on kuitenkin usein pitkälti henkilökunnan vastuulla. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty. Asiaan on kiinnostusta, mutta opit eivät siirry arkeen. Henkilökunnalle järjestetään turvallisuuskoulutuksia. Myös työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys mainittiin. Ergonomiaan, hygieniaan, lääketurvallisuuteen ja muuhun työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Monessa yksikössä on olemassa ohjeita erilaisiin tilanteisiin, kuten väkivaltatilanteiden jälkipuintiin. Muutamassa yksikössä tuli tutustumiskäynnin aikana ilmi, että turvallisuusohjeita ei joko ole tai työntekijät eivät niiden olemassaolosta tiedä. Joissakin yksiköissä työntekijät kertoivat, että asukkaille joudutaan asettamaan rajoja asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden vuoksi ja itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä joudutaankin sen vuoksi jatkuvasti pohtimaan. Turvallisuusasioiden huomioiminen on osa asumispalvelutyötä. Asumispalvelutyö ja asukkaiden tukeminen sisältävät automaattisesti ajatuksen turvallisesta asumisesta ja toimimisesta. Asukkaan kanssa turvallisuusasioita käydään läpi osana työtä, niitä sen enempää erittelemättä. 13

14 Turvallisuuden taitajat -projekti Kysyimme myös, millä tavoin mahdolliset poikkeustilanteet on yksiköissä huomioitu. Osassa yksiköistä oli tehty suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Esimerkiksi sähkökatkon sattuessa monissa yksiköissä valot toimivat jonkin aikaa akkuvirralla ja taskulamput ovat käytettävissä. Yksiköissä, joissa asukkaiden käytössä on hälytysjärjestelmä, oli esimerkiksi sovittu, että järjestelmän kaatuessa työntekijät käyvät asukkaiden luona kahden tunnin välein. Niissä yksiköissä, joissa ei poikkeustilanteita ollut huomioitu, välitetään tarvittaessa tilanteesta tietoa asukkaille ja ohjeistetaan toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Työntekijät toivat esiin myös sen, että kaikki asukkaat eivät selviydy ilman apua ja tukea, vaikka suunnitelmat olisivatkin olemassa. Parissa yksikössä työntekijät totesivat, että poikkeustilanteisiin olisi syytä varautua paremmin Turvallisuuden lisääminen Asukkaiden turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta pyritään yksiköissä lisäämään monenlaisin keinoin. Työntekijät perehdytetään pelastussuunnitelmaan ja he osallistuvat ensiapu- ja muihin koulutuksiin. Useissa yksiköissä järjestetään myös yhdessä asukkaiden kanssa esimerkiksi pelastautumisharjoituksia. Asukkaiden kanssa keskustellaan asioista, järjestetään tiedotustilaisuuksia ja ammattilaiset, kuten poliisi ja palomiehet, ovat käyneet yksiköissä kertomassa turvallisuusasioista. Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään huomiota silloin, kun työntekijät ja asukkaat liikkuvat yhdessä ulkona. Työntekijät myös opastavat asukkaita tarvittaessa turvalaitteiden käytössä. Yhdessä yksikössä oli atk-tukihenkilö asukkaiden käytettävissä. Etenkin yöaikaista turvallisuutta on joissakin yksiköissä pyritty lisäämään sillä, että yövuorossa työskentelee aina kaksi henkilöä tai vartijat tekevät alueella kierroksen muutaman kerran yössä. Työntekijät uskovat, että asukkaiden turvallisuuden tunnetta lisää se, että työntekijät ovat tarvittaessa läsnä, tukevat asukkaita ja keskustelevat heidän kanssaan. Asukkaat saavat työntekijöiltä tukea asioidensa hoitamiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja päivärytmin säilyttämiseen. Työntekijät pitivät tärkeänä myös asukkaiden tuntemista, sovituista asioista kiinnipitämistä sekä sitä, että asukkaat tietävät, minne he voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi työntekijöiden työvuorojen ulkopuolella Työntekijöiden turvallisuus Tutustumiskäyntien aikana keskusteltiin myös työntekijöiden turvallisuudesta. Kaikissa yksiköissä tiedostettiin uhkaavien tilanteiden mahdollisuus ja useimmissa yksiköissä työntekijät olivat joskus kohdanneet uhkailua, väkivaltaa tai seksuaalista häirintää. Uhkaavia tilanteita ovat aiheuttaneet niin asukkaat, heidän omaisensa, kuin heidän päihtyneet vieraansakin. Muutamassa tapauksessa ovat ulkopuoliset ihmiset yrittäneet tunkeutua yksikön tiloihin. Kotikäyntejä tekevät työntekijät kohtaavat uhkaavia tilanteita etenkin silloin, kun asiakkaat tai heidän vieraansa ovat päihtyneitä. Tämän vuoksi kotikäynnille mennessään työntekijät arvioivat tilanteen ulko-ovella eivätkä välttämättä mene sisälle lainkaan. Kotikäynti voidaan tehdä tietyissä tilanteissa myös parityönä tai sieltä voidaan poistua tarvittaessa sovittua aiemmin. Työntekijät kertoivat, että ajan kanssa he oppivat tuntemaan asukkaan sekä hänen vointinsa vaihtelun ja ennakoimaan tilanteita. 14

15 Johdanto Osassa yksiköistä kerrottiin, että heillä on toimintaohjeita esimerkiksi uhkaavien tilanteiden varalta. Työyhteisössä on myös voitu yhteisesti sopia huolehdittavan siitä, että tiedetään missä kukin työntekijä milloinkin liikkuu ja esimerkiksi perjantaisin lähetetään viimeisen kotikäynnin jälkeen työkaverille tekstiviesti. Työyhteisöissä keskustellaan yhdessä uhkaavista tilanteista pyrkien ennakoimaan. Työntekijöillä on mahdollisuus työnohjaukseen, mentorointiin ja tapahtuneiden tilanteiden purkamiseen työterveyshuollon kanssa. Monessa yksikössä on käytössä väkivaltaraportointi ja uhkaavien tilanteiden kirjaaminen. Työntekijöiden koulutuksen ja hyvän perehdyttämisen merkitystä korostetaan Kehitettävää turvallisuusasioissa Tutustumiskäyntien aikana tiedustelimme myös, näkevätkö työntekijät yksikön arjessa sellaisia asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota turvallisuuden suhteen. Työntekijöiden mielestä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota muistamattomien asukkaiden pärjäämiseen. Pitäisi myös olla jokin taho, johon asukkaat voisivat ottaa tarvittaessa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun työntekijät eivät ole tavoitettavissa. Myös työntekijät toivovat, että olisi jokin taho, jolle he voisivat tarvittaessa soittaa ja josta auttajat pääsisivät nopeasti tulemaan paikalle. Muutamassa yksikössä onkin pohdittu hälytysjärjestelmän hankkimista kotikäyntejä tekevien työntekijöiden turvaksi sekä yhteistyötä vartiointiliikkeen kanssa. Nyt työntekijä voi olla uhkaavassa tilanteessa yksin hyvin pitkään. Yksiköissä todettiin, että uhkaavien tilanteiden hallintaan pitäisi panostaa. Aggressiivisen henkilön kohtaamiseen pitäisi kouluttaa ja sen osaamisen pitäisi olla ajan tasalla samalla tavoin, kuin ensiaputaidot ovat. Nyt työntekijät luottavat tuttuihin asukkaisiin jopa liikaa. Myös yhteisiä toimintaohjeita, niihin perehdyttämistä ja niiden noudattamista pidetään tärkeinä kehitettävinä asioina. Yksikön ryhmätilojen turvallisuus tulisi tarkistaa säännöllisesti. Työntekijöiden on tärkeää huolehtia myös omasta henkisestä jaksamisestaan. Kotikäyntien välillä tulisi olla riittävästi taukoa ja muunlaisia työtehtäviä. Työ- ja vapaa-aika olisi kyettävä pitämään erillään toisistaan, vaikka asukkaiden hyvinvoinnista kannetaankin huolta. Jos organisaatiolla on useampi asumis- tai toimintayksikkö, toivotaan yksiköiden välisen yhteistyön lisäämistä. Toimintaohjeistusta turvallisuusasioista tarvittaisiin enemmän. Asukkaiden turvallisuuteen liittyen työntekijät kertoivat vielä, että yksinäisyys on monelle asukkaalle suurin ongelma. Asukkaiden päivään pitäisi keksiä mielekästä tekemistä, sisältöä elämään, ja asukkaan pitää tulla kuulluksi. Muutamassa yksikössä työntekijät toivat kuitenkin esiin myös sen, että asukkaiden kesken löytyy yhteisöllisyyttä ja he huolehtivat toinen toisistaan. 15

16 16

17 2. Kyselyt Asukaskysely 2. Kyselyt 2.1. Asukaskysely Taustat Asukaskysely lähetettiin noin 670 henkilölle ja siihen vastasi 285 henkilöä, joista 156 oli miehiä ja 128 naisia. Viisi täytettyä kyselylomaketta palautui postitse kaksi kuukautta vastausajan päättymisen jälkeen, eikä niitä sen vuoksi ole lisätty data-aineistoon. Vastaajien ikä vaihteli vuoden välillä, keski-ikä oli 41 vuotta. Taulukossa 1 vastaajat on ryhmitelty iän mukaan viiteen luokkaan. Tuloksia analysoitaessa on käytetty tätä luokitusta. Puuttuvat vastaukset tarkoittavat sitä, että kussakin kysymyksessä näin moni oli jättänyt vastaamatta kyseiseen kohtaan. Näitä ei kuitenkaan ollut paljon, esimerkiksi ikä- ja sukupuolikysymyksessä vain yksi kummassakin jätti vastaamatta. Pitkäaikaissairauden oli tuen tarpeen syyksi ilmoittanut 13 vastaajaa, joista seitsemällä oli epilepsia. Jatkossa ei käsitellä vastaajia erikseen tuen tarpeen mukaan, sillä vastaajia eri ryhmissä on melko vähän. Tilastollisesti mielekästä on käsitellä yli 30 vastaajan ryhmiä. Ainoastaan kehitysvammaisia ihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia on tätä enemmän. Näiden kahden ryhmän vastauksia analysoidaan myöhemminkin. Ikä luokittain n % vastaajista Sukupuoli n % vastaajista vuotiaat 42 14,7 mies , vuotiaat 63 22,1 nainen , vuotiaat 63 22,1 Puuttuvia vastauksia 1 0, vuotiaat 67 23,5 Yhteensä , vuotiaat 49 17,2 Avun tai tuen syy n % vastaajista Puuttuvia vastauksia 1 0,4 mielenterveysongelma ,1 Yhteensä ,0 kehitysvamma 40 14,0 Tuki asumiseen n % vastaajista liikuntavamma 26 9,1 en saa tai en tarvitse 25 8,8 aivovamma 29 10,2 apua asun itsenäisesti ja ,8 kuulovamma 17 6,0 saan apua saan apua päivällä 39 13,7 asperger 10 3,5 saan apua ympäri 39 13,7 pitkäaikaissairaus 13 4,6 vuorokauden muu apu 2 0,7 muu, mikä 4 1,4 Puuttuvia vastauksia 4 1,4 Puuttuvia vastauksia 6 2,1 Yhteensä ,0 Yhteensä ,0 Taulukko 1: Vastaajat iän, sukupuolen, tuen tarpeen ja asumismuodon mukaan 17

18 Turvallisuuden taitajat -projekti Turvallisuuden kokeminen Vastaajilta tiedusteltiin heidän kokemuksiaan turvallisuudesta. Heiltä kysyttiin, kuinka turvalliseksi he tuntevat olonsa liikkuessaan omalla asuinalueellaan päivällä ja illalla pimeän tultua. Vastaaja pystyi valitsemaan seitsemän vaihtoehdon välillä: turvalliseksi, melko turvalliseksi, melko turvattomaksi, turvattomaksi, en uskalla liikkua yksin, en liiku yksin ja en osaa sanoa (EOS). Kysymyslomake on liitteenä 4. Lähes 90 prosenttia vastaajista tunsi olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi asuinalueellaan päivällä. Kuviossa 3 turvallinen ja melko turvallinen on yhdistetty, samoin melko turvaton, turvaton ja en uskalla liikkua yksin on yhdistetty omaksi vastaajajoukoksi. Turvattomaksi olonsa tunsi kuitenkin kuusi prosenttia vastaajista, mikä on melko paljon, kun kyseessä on liikkuminen päiväsaikaan omalla asuinalueella. Vastaajista neljä prosenttia ilmoitti, ettei liiku yksin päivällä asuinalueellaan. Liikunta- ja kehitysvammaiset ihmiset kertoivat suhteellisesti eniten, etteivät liiku yksin asuinalueellaan niin päiväsaikaan kuin iltaisinkaan. Tässä vastaajajoukossa oli suhteellisesti enemmän myös vanhimpia vastaajia ja heitä, jotka saivat apua asumiseensa eniten. Poliisin lääninjohdot tekivät vuonna 2009 turvallisuustutkimuksen, johon vastauksia saatiin yli , vastaajina olivat vuotiaat suomalaiset (Suominen 2009). Tutkimuksessa kysyttiin samaa asiaa, mutta vastausvaihtoehtoja oli yksi vähemmän: en liiku yksin -vaihtoehtoa ei ollut mahdollista valita. Tuon tutkimuksen mukaan suomalaisista vain prosentti koki jonkinasteista turvattomuutta asuinalueellaan päivällä. Tämän kyselyn vastaajien päiväsaikaan koettu turvattomuus oli siis kuusi kertaa yleisempää kuin keskivertosuomalaisten. Mielenkiintoista on se, että turvattomuutta päivällä kokivat hiukan enemmän miehet (5,8 %) kuin naiset (4,7 %) kyselyn vastaajista. Ero on pieni, eikä päiväsaikaan koettu turvallisuus tai turvattomuus ollut tilastollisesti merkitsevä minkään muun muuttujan kanssa. Tästä syystä jatkossa ei käsitellä päiväsaikaan koettua turvallisuuden tunnetta, koska tulosten tulkinta tältä osin olisi hyvin epävarmaa ja sattumanvaraista. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka turvalliseksi he kokevat olonsa liikkuessaan illalla asuinalueellaan. Vastaajista lähes 70 prosenttia koki olonsa turvalliseksi asuinalueellaan ilta-ai- Kuvio 3: Kuinka turvalliseksi tuntee olonsa liikkuessaan päivällä omalla asuinalueella? 18

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Aluejako ja ikä Alue Lkm % Etelä-Karjala 70 34 Pohjois-Kymenlaakso 59 29 Etelä-Kymenlaakso

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2861 VAMMAISTEN IHMISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVALLISUUS 2012: ASUKKAAT

KYSELYLOMAKE: FSD2861 VAMMAISTEN IHMISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVALLISUUS 2012: ASUKKAAT KYSELYLOMAKE: FSD2861 VAMMAISTEN IHMISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVALLISUUS 2012: ASUKKAAT QUESTIONNAIRE: FSD2861 SAFETY OF PEOPLE IN SUPPORTED LIVING 2012: RESIDENTS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot