2/2011 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI. Perusopetuksen oppimistuloksia arvioitiin. Tuula Kotilaisen kolumni. Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2011 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI. Perusopetuksen oppimistuloksia arvioitiin. Tuula Kotilaisen kolumni. Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi"

Transkriptio

1 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI 2/2011 Perusopetuksen oppimistuloksia arvioitiin Tuula Kotilaisen kolumni Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi Musiikinopetuksen arjen eetoksesta Koulujen Musiikinopettajat ry Skolornas Musiklärare rf 10

2 Tunnelmia KMO:n kevätpäiviltä... Lue lisää sivulta 18! Apollon yhteiskoulun oppilaat esiintyivät Kevätpäivien aluksi Mauno Järvelä ja Näppärit-bändi Luomus-improvisaatiota; Elina Stirkkinen ja pianossa Riitta Tikkanen Kevätpäiville osallistujat pääsivät myös soittamaan; tässä Näppäri-stemmojen kimpussa.

3 Pääkirjoitus OPETTAJAT LAVALLE! Taas täytyy tunnustaa... Rakastan musikaaleja. Teatterin musiikkinumeroissa on jotakin maagista, joka onnistuu koskettamaan aina uudestaan ja uudestaan. Olen itkenyt Rentin ja West Side Storyn loppukohtauksissa, nauranut ääneni käheäksi All Shook Upin tahdissa, taputtanut seisaaltani Infernal Musicalin päätteeksi ja fanittanut Hypeä silloin, kun en edes vielä osannut Ruotsia. Musikaali-innostukseni alkoi jo tokalla luokalla. Muistan, kuinka innoissani olin, kun koulumme vitoset ja kutoset tekivät yhdessä Outolinnun. Kävimme katsomassa sen parhaan ystäväni kanssa ainakin kolmesti ja tarina siirtyi leikkeihimme. Kirjoitimme lauluihin uudet sanat ja keksimme uusia hahmoja, jotka kuljettivat kertomusta eteenpäin. Nyt istun keskiviikkoisin televisioruutuun liimautuneena ihailemassa Stageen osallistuneiden koulujen huikeita suorituksia ja jännittämässä suosikkieni puolesta. Stage on mieletön mahdollisuus kokeilla siipiään, oppia lisää ja kerätä rohkeutta tulevaisuuden koitoksiin. Vaikka ohjelma oikeutetusti antaakin kuuluvimman äänen ja kunnian nuorille tähdilleen, jää siitä silti puuttumaan jotakin oleellista. Kouluille nimettyjä tähtivalmentajia (musikaalimaailman ammattilaisia) tuodaan kyllä esiin, mutta Stagessa kilpailevien koulujen musiikin-, liikunnan-, ilmaisutaidon-, äidinkielen- jne. opettajat ovat jääneet taka-alalle. Totuus lienee kuitenkin se, ettei yksikään kouluista olisi voinut hakea, saati tulla valituksi, ohjelmaan ilman opettajien suurta satsausta, työtä ja tukea. Televisio kehukoon tähtivalmentajia. Minä kiitän niitä rohkeita ja periksiantamattomia opettajia, jotka ovat taanneet työllään Stagen huikean tason. SISÄLTÖ - UNISONO 2/2011 UNISONO musiikkikasvatuksen aikakauslehti Julkaisija: Koulujen Musiikinopettajat ry Päätoimittaja: Frida Ylönen puh Tässä numerossa avustivat: Tuula Kotilainen Stina Lehtimäki Minna Muukkonen Harri Mäkinen Johanna Nurmesniemi-Heino Hanne Orrenmaa Satu Ristlakki Juha Unkari Kannen kuva: Kati Turtiainen Ilmoitusmyynti: Taitto: Frida Ylönen Toimitus: Koulujen Musiikinopettajat ry Nahkahousuntie 5, Helsinki Tilaushinnat: Suomi 36, Pohjoismaat 40, muut 40. KMO:n jäsenille Unisono sisältyy jäsenmaksuun. KMO:laisen muistitaulu 6 Oulun yliopisto alkaa kouluttaa erityisopettajia 6 Perusopetuksen oppimistuloksia arvioitiin 7 Muka-kuoro lähtee kesäkuussa konsertoimaan Vilnaan 8 Tuula Kotilaisen kolumni 9 Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi 10 POMOT kokoontuivat 12 Minna Muukkosen väitös 13 KMO:n puheenjohtajalta 16 KMO:n toiminnanjohtajalta 17 Kevätpäivien tunnelmia 18 Big band musiikkia lapsille ja nuorille 19 Musiikkiverkkokurssi 22 Jaksokonsertti 25 Musiikinopettajan tekijänoikeudet 26 Ilmoitushinnat: 1/1 300, ½ 200, ¼ 100, takakansi 350 lisäväri + 90, neliväri Osoitteenmuutokset: Paino: Järvenpään Kopiopalvelu ISSN Ilmestymisaikataulu 2011: numero 1 ilmestyy viikolla 9 Aineisto jätettävä numero 2 ilmestyy viikolla 22 Aineisto jätettävä numero 3 ilmestyy viikolla 37 Aineisto jätettävä numero 4 ilmestyy viikolla 50 Aineisto jätettävä 28.1.

4

5 S1471 SSA + komppi MUSIIKIN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOHJE ETENEE KIRJOITUSVAIHEESEEN! Tulossa on kova käsikassara suunnittelupöytään, tai vaikka vain oman koulun musiikkiluokan kehittämisen ideointiin! Joko olet käynyt katsomassa missä mennään? Tule tutustumaan, kirjaudu jäseneksi ja olet mukana kommentoimassa ja kehittämässä yhteistä työympäristöä! Osoite on: Tykistönkatu Helsinki Puhelin (09) Fax (09) Avoinna ma - pe klo 9-18, lauantaisin klo Lapset ja nuoret laulavat Timo Pihkanen: Opas lasten laulamiseen 15 Tietoa lasten äänestä sekä näkökulmia ja harjoituksia lasten laulun opetuksen tueksi. Opas on tarkoitettu kaikille laulavien lasten parissa työskenteleville, kuten lastenohjaajille, musiikkileikkikoulujen ja perusopetuksen opettajille sekä kuoronjohtajille. Kaksi- ja kolmeäänisiä lauluja lapsilaulajille (sov. Timo Pihkanen) 5 Yhdentoista laulun ohjelmistokokoelma, joka liittyy edellä mainittuun oppaaseen. Jutta Annala: Pop-laulajan arkipäivä - Solistin opas (kirja + CD) 27,70 Opas valottaa havainnollisesti laulajan työtä, ja antaa hyvät eväät niin keikkailua kuin studiotyöskentelyäkin varten. Mukana CD, joka sisältää ääniharjoituksia sekä biisejä taustoineen. Wesslin, Ylitalo: Tietsikka-musikaali 7,80 Wesslin-Ylitalo: Nooan arkki 14,50 Kitaristilegenda Taisto Wesslinin ja sanoittajaparinsa Pauli Ylitalon kaksi mainiota lapsimusikaalia, joissa lapsikuoroa komppaa pieni yhtye. TIETSIKKA-MUSIKAALI Lasten Musi-kaali TAISTO WESSLIN PAULI YLITALO 5

6 Uutiset KMO:n Orivesi-soi Syyspäivät Orivedellä! Huomaa, muuttunut ajankohta! Lisätiedot: KMO:n jäsen muista tarkastaa verotietosi! Muistathan, että KMO:n jäsenmaksu on musiikinopettajalle verovähennyskelpoinen. Tarkasta oma ehdotuksesi ja tee tarvittavat korjaukset. TARVITSETKO SIJAISTA / TÖITÄ? KMO.sta kysellään silloin tällöin sijaisia kouluihin. Jos kaipaat sijaista / tai sijaisuutta ilmoita toiveistasi KMO:hon mieluiten sähköpostilla: SUOMEN ENSIMMÄISET LUKION MUSIIKKI- Nyt on mahdollista VERKKOKURSSIT anoa nuottiavainmerkkiä myös KAUNIAISISSA TENTITTIIN ala-koulun puolelle! Kauniaisten lukion musiikinopettaja Antti Haataja valvoi Suomen ensimmäistä lukion musiikkiverkkokurssin KMO:n tentin hallitus Kauniaisissa. päätti, että syksystä Kurssille 2011 osallistui kolme nuottiavainmerkkien abiturienttia. Tavoitteena ja ProMusica-mitalien myöntämisessä Rockway.fi siirrytään -musiikinopetussi- uuteen oli opiskella kurssit kokonaisuudessaan vustoa käytäntöön. käyttäen. Opettaja ProMusica-mitalit ohjeisti oppilaat myön-kurssinetään marraskuussa edelleen 2010 vain ja kurssit lukio-opintonsa tentittiin perjan- alussa taina päättäville nuorille, menestyksekkäästi. mutta nuottiavainmerkkejä saivat myönnetään hyväksytyn kurssimerkinnän. sekä ylä-koulun Kaikki kolme oppilasta että ala-koulun ansioituneille musiikkiharrastajille. lukion Hopea-kullatut rehtorin Ilpo Ahlholmin nuottiavain-mukaan Kauniaisten merkit suunnataan koulussa on yläkoulun pyritty ja tarjoamaan hopeiset jokai- Kauniaisten selle nuottiavainmerkit opiskelijalle omia ala-koulun oppimispolkuja puolelle. ja valinnan vaihtoehtoja. Nuottiavainmerkkejä Rockway.fi:n on verkkokurssi sekä riipus- palveli että tätä ajatusta. piikkikiinnityksellä ja hinnat ovat euroa. Nuottiavainmerkin kanssa tulee Lue aina aiheesta myös lisää kunniakirja. Unisonon numerossa 2/2011. Joulun merkit anotaan marraskuun alkuun mennessä. OULUN YLIOPISTO ALKAA KOULUTTAA ERITYISOPETTAJIA Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Oulun yliopistolle oikeuden perustaa erityisopettajan kelpoisuuteen tähtäävän koulutusohjelman. Vuonna 2013 käynnistyvään koulutusohjelmaan on tarkoitus ottaa vuosittain 20 opiskelijaa. Suomessa erityisopettajia koulutetaan Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa. Uuden koulutusohjelman avulla on tavoitteena saada päteviä erityisopettajia varsinkin kasvukeskusten ulkopuolisiin kuntiin Pohjois-Suomessa. Tällä hetkellä alueella on 161 erityisopettajan virkaa, joihin ei ole saatu päteviä hakijoita. Samanaikaisesti nuorten syrjäytymistä kuvaavat tunnusluvut ovat nousseet huolestuttavasti. Erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita oli Pohjois-Suomessa vuonna 2009 yhteensä Osa-aikaista erityisopetusta sai lasta. Johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa, että ratkaisu tarjoaa oivallisen pohjan kehittää laadukasta opettajankoulutusta kokonaisvaltaisesti koko pohjoisen Suomen tarpeisiin. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa järjestettävässä erityisopettajien koulutuksessa voidaan hyödyntää yliopiston monitieteisyyttä, mm. logopedian ja lastenpsykiatrian asiantuntijuutta. Samalla on mahdollista käynnistää erityislastentarhanopettajien koulutus. Oulun yliopistosta valmistuu vuosittain noin 380 luokanopettajaa, musiikinopettajaa ja aineenopettajaa. Lastentarhanopettajia valmistuu vuosittain noin 60. Lisätietoja: rehtori Lauri Lajunen, Oulun yliopisto, puh. (08) dekaani Riitta-Liisa Korkeamäki, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, puh. (08)

7 PERUSOPETUKSEN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN MUSIIKIN, KUVATAITEEN, KÄSITYÖN JA LIIKUNNAN OPPIMISTULOKSIA ARVIOITIIN Oppilaiden asennoituminen musiikin, kuvataiteen ja käsityön opiskeluun on pääosin myönteistä, niiden osaaminen keskimäärin välttävää tai tyydyttävää. Oppilaat, opettajat ja rehtorit pitävät näitä oppiaineita luonteeltaan varsin toiminnallisina, oppilaslähtöisinä ja kouluyhteisöä rakentavina. Koululiikuntaan suhtaudutaan myönteisemmin kuin koulunkäyntiin yleensä: oppilaista 72 % kertoo pitävänsä liikunnasta. Opetushallitus on arvioinut musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistuloksia perusopetuksen 9. luokalla. Saman-aikaisesti Jyväskylän yliopisto arvioi liikunnan oppimistuloksia. Musiikkiin käytettävissä olevan opetusajan opettajat kokivat yleisesti liian vähäiseksi. Musiikin, kuvataiteen ja käsityön arviointi järjestettiin valtakunnallisesti 152 koulussa keväällä vuonna Mukana oli myös ruotsinkielisiä kouluja. Arviointiin osallistui oppilasta. Oppilaat tekivät arvioinnissa sekä oppiaineisiin liittyviä kynä- ja paperitehtäviä että tuottamistehtävät, joiden avulla arvioitiin heidän osaamistaan. Arviointiin liittyivät oppilas-, opettaja- ja rehtorikyselyt. Oppilaiden osaaminen musiikissa, kuvataiteessa ja käsityössä on kokonaisuudessaan oppiaineesta riippuen keskimäärin välttävää tai korkeintaan tyydyttävää. Kaikissa kolmessa oppiaineessa oppilaiden välillä osaamisessa oli varsin suuria eroja. Osa oppilaista ei näissä oppiaineissa hallinnut keskeisten tavoitealueiden sisältöjä. Kaikissa kolmessa oppiaineessa tulokset olivat erittäin paljon paremmat niillä oppilailla, jotka olivat opiskelleet kyseistä oppiainetta kaikilla yläkoulun luokilla kuin muilla oppilailla. Tytöt saavuttivat huomattavasti poikia parempia tuloksia kuvataiteessa ja musiikissa. Tulokset olivat tasaisempia käsityössä; pojat kuitenkin osasivat paremmin teknisen käsityön sisältöjä kuin tytöt, ja tytöt taas poikia paremmin tekstiilityön sisältöjä. Musiikin oppimistulokset olivat parhaita oppilaan musiikkisuhteen sisältöalueella ja heikoimpia musiikin tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen alueella. Tuottamistehtävissä arvioitiin vahvimmiksi oppilaiden yhteissoittotaidot ja heikoimmiksi käsitteiden ja merkintöjen ymmärtämisen ja käyttämisen kyvyt. Kuvataiteen oppimistulokset olivat parhaita median ja kuvaviestinnän ja selvästi heikoimpia kuvallisen ilmaisun ja ajattelun alueella. Tuottamistehtävissä vahvimmaksi arvioitiin viestin välittyminen ja ideoiden omaperäisyys ja heikoimmiksi kuvallisten ilmaisukeinojen ja sarjakuvailmaisun käyttö. Käsityön oppimistulokset olivat parhaita työvälineisiin ja materiaaleihin liittyvissä tehtävissä ja heikompia tuotteen valmistamiseen ja menetelmiin liittyvissä tehtävissä. Tuottamistehtävässä vahvimmaksi arvioitiin tuotteen valmistamisen osaamisen taso ja heikoimmaksi tuotteen suunnittelun osaamisen taso. Musiikkiin, kuvataiteeseen ja käsityöhön käytettävissä olevan opetusajan rehtorit ja opettajat kokivat yleisesti liian vähäiseksi. Kaikille oppilaille yhteinen opetus päättyi tavallisesti musiikissa, kuvataiteessa ja käsityössä perusopetuksen 7. luokkaan. Vain osa oppilaista osallistui näissä aineissa valinnaiseen opetukseen 8. ja 9. luokilla. Valtaosa näiden oppiaineiden kaikille yhteisestä opetuksesta tapahtui perusopetuksen luokkien aikana luokanopettajan opetuksessa. Arvioinnin opettajakyselyssä perusopetuksen yläluokkien musiikin opettajista 35 %, kuvataiteen opettajista 24 % ja käsityön opettajista 15 % oli vailla muodollista kelpoisuutta tehtävään näissä aineissa. Tämä koskee pääsääntöisesti sivutoimisia tuntiopettajia. Suuri osa oppilaista jää vaille kelpoisen aineenopettajan opetusta näissä aineissa koko perusopetuksen ajan, eikä suuri osa oppilaista ei opiskele näitä aineita perusopetuksen viimeisillä luokilla lainkaan. Lisätietoja: Marja-Leena Juntunen (musiikki) puh Ritva Jakku-Sihvonen Arviointiraportin tiivistelmä on luettavissa www-osoitteessa: perusopetuksen_musiikin_kuvataiteen_ ja_kasityon_oppimistulosten_ arviointi_9_vuosiluokalla Liikuntaa koskevan arviointiraportin tiivistelmä on luettavissa www-osoitteessa: liikunnan_seuranta_arviointi_ perusopetuksessa_2010 7

8 MUKA-KUORO LÄHTEE KESÄKUUSSA KONSERTOIMAAN VILNAAN Muka-kuoron ensimmäinen virallinen kuva otettiin KMO:n Kevätpäivän yhteydessä Apollon koululla maaliskuussa Iloista ja energistä porukkaa. Huom: käsimerkkejä ei tule tulkita väärin, ne liittyvät kuoron ohjelmistoon :) KUVA: Marko Virtala Yksivuotissynttäreitään viettävä Muka-kuoro lähtee heti koulujen kesäloman alussa konserttimatkalle Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan. Liettua valikoitui kuoron ensimmäiseksi ulkomaankohteeksi varsin luontevaksi kuoron toiminnanjohtaja Hanne Orrenmaa asui perheineen Vilnassa viisi vuotta sitten vuoden ajan, niinpä kontaktit Vilnaan olivat vahvat. On aivan mahtavaa lähteä Vilnaan juuri kesäkuun alussa, Orrenmaa kertoo. Vilna on silloin aivan uskomattoman kaunis: joka paikka kukkii ja tuoksuu, puistot ovat täynnä valtavia lehtipuita, kaupunki pursuaa kulttuuritarjontaa. Sain myös todella hyödynnettyä kaikki Vilnan-kontaktini, meillä on nyt aivan täydellinen matkaohjelma, Orrenmaa riemuitsee. Muka-kuoro lähtee Vilnaan 23 hengen vahvuisena. Mieslaulajia mukaan lähtee vain kaksi. Kuoroa johtaa Vilnassa kuoron kanssa viime syksystä lähtien paljon yhteistyötä tehnyt kuoronjohtajakomeetta Merzi Rajala. Muka-kuoron Vilnan-ohjelmisto on yksinomaan kevyttä: Beatlesia, Abbaa, Eppu Normaalia, Juicea, Coldplayta. Suurin osa on Merzi Rajalan mielikuvitusrikkaita ja hersyviä sovituksia. Koreografiat lauluihin on suunnitellut Merzin luottokoreografi Anna Rosendahl. Katolinen Liettua on melko lailla uskonnollinen ja muutenkin perinteinen maa. Kuoromme moderni ohjelmisto hauskoine koreografioineen tulee todella hämmästyttämään liettualaiset kuulijat. Liettualaiskuorot laulavat edelleen ennen kaikkea klassista kuoroohjelmistoa. Siinäkin mielessä on hyvä, että Muka-kuoro tekee konserttimatkan juuri Liettuan: ehkäpä saamme puhallettua uusia tuulia liettualaiseen kuoroajatteluun. Muka-kuorolla on Vilnan-matkaohjelmassa mm. konsertti ja yhteislauluilta Suomen suurlähetystössä, konsertti ja interaktiivinen musisointisessio Vilnan kansainvälisessä koulussa sekä pääkonsertti koko kaupungin upeimmassa konserttisalissa, Vilnan vanhan kaupungintalon Rotusen salissa lauantaina klo 18. Lisäksi kuoro tutustuu Vilnaan ja Trakaihin kiertoajeluilla, käy kuuntelemassa Liettuan Kansallisorkesterin rockkonsertin, tutustuu liettualaiseen ruokaperinteeseen ja shoppailee Vilnan uusissa upeissa ostoskeskuksissa. Syksyllä Muka-kuorolla puhaltavat uudet tuulet, kun kuoronjohtajan puikkoihin astuu Taina-Maaria Rautasuo. Kuoroon otetaan ensi syksystä lähtien lisää laulajia kuoron syksyn ensimmäinen kuoroleiri on elo-syyskuussa. Hanne Orrenmaa

9 Kolumni MUSIIKIN- OPETUKSEN TILA KUVA: Pekka Elomaa Tämä otsikko on kaksimielinen. Tartun tässä kirjoituksessa sen helpompaan tulkintaan: musiikin opetustilaan. Palaan toiseen tulkintaan myöhemmin. Käväisin maaliskuisena lauantaina Malminkartanossa sijaitsevassa Apollon Yhteiskoulussa KMO:n kevätpäivillä. Tapasin tuttuja: suurin osa entisiä opiskelijoita Sibelius-Akatemiasta, nykyisin virkeitä, aikaansa seuraavia musiikinopettajia. Seurasin alkua Luomus-koulutustilaisuudesta, jossa käynnistettiin improvisointia. Jumppa/juhlasalin lava oli täynnä tekniikkaa: piuhoja, vahvistimia ties mitä. Tapasin myös Juha Unkarin, joka viimeisteli esitystään OPH:n tilaohjeprojektista. Musiikin opetustilalla on kaiketi jo pitkään ollut omat ohjeistuksensa. Uusissa luokissa on parhaimmillaan paljon tilaa, mikä mahdollistaa erilaiset sijoittelut, liikkumisen, soittimet näkymä on hyvin erilainen verrattuna omiin kokemuksiini. Aloitin työni vastavalmistuneena musiikinopettajana 1960-luvun puolivälissä Apollon Yhteiskoulussa, joka silloin sijaitsi Helsingissä, Apollonkadulla. Musiikkiluokassa, joka oli myös koulun kirjasto, oli pystypiano ja kaapissa lukon takana levysoitin ja muutamia rytmisoittimia. Koska seinät olivat kirjakaappien lasiovia, niille ei voinut ripustella julisteita, tauluja tms., mutta liitutaulun kolmannes oli asianmukaisesti nuottiviivastona. Näin oli ollut kaiketi koulun rakentamisesta lähtien, näillä eväillä opetusta hoidettiin eikä muuta voinut kuvitellakaan. Sain vaikuttaa asioihin pyytämällä pianon viritystä ja sain myös luvan ostaa levyjä. Olin innoissani, ja jälkeenpäin ajatellen tuntuu siltä, että ehkäpä vanhahtava, perinteinen luokka juuri sellaisena haastoi hakemaan toimivia ratkaisuja ja olemaan suorastaan luova (sitä sanaa ei silloin tunnettu!), jotta musiikin opetus olisi jotenkin sähäkkää ja itsen näköistä. Musiikki oli läsnä meidän ihmisten ansiosta. Musiikkitilasta toiseen. Helsinkiin valmistuu pian Musiikkitalo ja itse asiassa sen voi nähdä valtavana musiikin opetustilana. Ei vain siksi, että kolmannes Sibelius-Akatemiasta sijaitsee siellä, vaan sen muidenkin toimijoiden vuoksi. Esimerkiksi orkesterien toiminta on huikeaa vuorovaikutusta: kaiken ikäiset, keskenään hyvin erilaiset ihmiset kokoontuvat jakamaan yhteistä ja jokaiselle yksityistä kokemusta osallistuessaan elävän, akustisen musiikin tapahtumaan soittajina tai kuulijoina. He kokevat ja oppivat uutta. Orkesterien ja akatemian yleisöä lähestyvät oheistoiminnot antavat mahdollisuuksia syventää tietoja ja suhdetta musiikkiin. Musiikkitaloon liittyy suuri määrä optimistia ja lennokkaita visioita. Sen rakentamisen yhteydessä on myös käyty kriittissävyistä keskustelua siitä, tuleeko satsata seiniin vai sisältöön. Seiniin satsattiin, puitteet ja varustelut ovat nyt viimeisen päälle mahtavat, mutta Musiikkitalon niin kuin musiikkiluokankin merkitys on ilman muuta sisällössä. Talon suunnittelun aikana puhuttiin paljon siitä, että sen tulee olla kansalaisten olohuone, jossa viihdytään. Omasta puolestani toivon sille vielä kunnianhimoisempaa roolia: viihtymisen lisäksi sen tulee virittää, vaikuttaa, kehittää, haastaa, mahdollistaa, - niin kuin hyvän opetuksenkin. Tuula Kotilainen MO, Sibelius-Akatemian vararehtori emerita 9

10 Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi LEMPEÄN KURINALAISESTI MAAILMAA PARANTAMASSA Koulujen Musiikinopettajat ry jakaa Pro Musica -ansiomitalin pitkäaikaisesta työstä musiikkikasvatuksen hyväksi. Viime syksynä mitali myönnettiin musiikinopettaja Marianne Hiedanniemelle. Tänä keväänä Helsingissä käydyssä keskustelussa Hiedanniemi kertoo elämästään musiikinopettajana, opinnoista ja itse työn harjoittamisesta sekä tietysti vuosien varrella vastaan tulleista haasteista ja ilonhetkistä. Kaustisen lintukodosta Sibelius-Akatemian mankeliin Synnyin Kaustisella, jossa kaikki soittavat ja laulavat, musiikki oli yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Musiikinopettajanani Tyrvään yhteislyseossa toimi kannustava ja omassa ajassaan hyvin moderni Alpo Hannikainen. Koulussa oli kuoro ja soitinyhtye. Kävimme myös ooppera- ja konserttimatkoilla. Musiikkitunneilla tunnelma oli erilainen, sai hengittää vapaasti. Jo aika varhain musiikinopettajan ammatti alkoi minusta tuntua kiinnostavalta. Yo-kirjoitusten tulokset ja tieto siitä, että minut oli hyväksytty Sibelius-Akatemiaan, tulivat samaan aikaan. Tulevaisuuteni taidettiin sinetöidä sinä päivänä luvulla Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosaston opetus oli vielä klassispainotteista. Myöhemmin, kun toimin ohjaavana opettajana (70-luvulta lähtien vuoteen 2006), monet opiskelijat valittivat, että Sibelius-Akatemiassa opetetaan paljon turhaa ja mennään liian syvälle. Itse voin kuitenkin sanoa, kaikkea Akatemiassa oppimaani olen tarvinnut ja kaikesta on ollut sekä hyötyä että iloa. Opiskeluajoista jäi myös hauskoja muistoja: Osmo Lindeman hermostui kenraalibassotunneilla meihin tyttölapsiin niin, että haki rehtori Taneli Kuusiston kuuntelemaan miten surkeita olimme. Eikä Erik Tawaststjerna suostunut pitämään musiikinestetiikan luentojaan muualla kuin juhlasalissa jossa oli ainoa oikea atmosfääri. Tietyllä tavalla Sibelius-Akatemia oli kova mankeli, yksilönä arvostelun kohteena oleminen kasvatti kuorta, mutta pisti myös pohtimaan miten suhtautuisin tulevana opettajana omiin oppilaisiin. Naurua, rahapulaa ja vankkoja päätöksiä Koko 36 vuotta kestäneen työurani tein pääasiallisesti Meilahdessa. Meikku oli toinen kotini. Alusta alkaen päämääräni oli, että jokainen nuori voisi saada kosketuksen musiikkiin itse osallistumalla. Ehkä koko kouluaikani suurin haaste kirkastui heti alussa; miten saada määrärahoja, joilla kouluun hankittaisiin riittävästi bändisoittimia ja kitaroita. Musiikkiluokan varustelu vaati aikaa, vasta 1990-luvulla se oli sellainen, josta olin haaveillut. Nuorena opettajana päätin myös, etten käytä opetuksessani lainkaan sanaa teoria ja tartun teoriaopetukseen vain pyynnöstä. Teoriahan oli melkein kirosana. Vankasta päätöksestä jouduin kuitenkin lipsumaan, sillä joka tunti joku aina kysyi teoriaan liittyvää; miten ne duurisoinnut oikein kosketinsoittimilla muodostetaan jne. Pakkohan se oli selittää. Musiikkitunneilla naurettiin paljon. Eräs poika antoi minulle kirjan, jossa kerrottiin ettei nauru pidennäkään ikää. Seuraavalla tunnilla totesin, että otan kuitenkin riskin. Iloinen mieli ja ripaus huumoria sillä olen selvinnyt hyvin! Hyvällä saa paljon enemmän aikaiseksi kuin pelkkiä virheitä etsimällä. Ja kiitosta oppilaalle saa antaa aina kun siihen on aihetta. Kassleria klassisen musiikin nälkään Oma opettamisen filosofiani on ollut, että musiikin opetuksen pitää lähteä oppilaiden omasta maailmasta. Musiikin opettajan tehtävä on laajentaa sitä. Kun oppilas saa itse tehdä ja osallistua, kaikki musiikinlajit kiinnostivat. Soitetaanhan taas tänään sitä kassler-musiikkia, toivoi eräskin pojanviikari, kun olimme harjoitelleet Beethovenin Ilon teemaa eri soittimilla. Tuolloin tv:ssä pyöri kasslermainos 9. sinfonian säestämänä. Asiaansa vihkiytynyt musiikin historian harrastaja varmaan kavahtaa tätä klassisen musiikin epäautenttista lähestymistapaa, mutta musiikkikasvattajana uskon, että omakohtainen kokemus aukaisi monelle väylän tähän musiikkimaailmaan. Ainakin minua pyydettiin laatimaan lista, mistä klassisen musiikin kuuntelu kannattaisi aloittaa. Lisäsin kyllä pilke silmäkulmassa, että kun menette kirjastossa kyseiselle osastolle katsokaa ettei kukaan tuttu näe. Meikussa ei tarvinnut jäädä keräämään möykkyjä, sai heti läikytellä! Minulla oli onnea, olin osunut oikeaan kouluun. Koulun perustajan, rehtori Mary von Wrightin periaate on ollut, että jokaiselle nuorelle on annettava mahdollisuus. Koulu on lasta eikä hienoja tilastoja varten. Tätä perinnettä muutkin koulun rehtorit tukivat ja se näkyi koulun arvoissa ja rahan jaossa. Musiikin opettaja oli samalla viivalla kuin muutkin. Opettajakunta otti keltanokan lämpimästi vastaan sanomalla, että täällä opettajainhuoneessa voit itkeä, jos menee huonosti. Ja se oli todella totta. Kun tunnustin, että taas meni kaikki ihan läskiksi, kukaan ei koskaan sanonut, ettei mulla vaan koskaan. Ja mukava oli saada kertoa myös onnistumisistaan. Meikussa ei tarvinnut jäädä keräämään möykkyjä, sai heti läikytellä. Työyhteisö ja sen hyvinvointi on valtava voima. Koulutyö on niin haastavaa, että kaikki energia tarvitaan itse työhön eikä kollegoiden kanssa taistelemiseen.

11 Hyvää koulun henkeä osoitti sekin, että kun taas kerran uutta opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa valmisteltiin (1994), kuvaamataidon opettaja ehdotti, että musiikkia pitäisi olla 7.luokalla myös kaksi tuntia niin kuin kuvaamataitoakin; tämä ehdotus meni läpi. Maailmanparantajat Olin alusta saakka tehnyt yhteistyötä varsinkin äidinkielen ja kuvaamataidon opettajien kanssa, mutta varsinainen noste alkoi kohdattuani ilmaisutaidonopettaja Taija Linnankiven ja kuvataideopettaja Marita Bracen. Huomasimme, että työtapamme ja työhistoriamme olivat hyvin samanlaiset. Yhteistyön synnylle oli merkittävää näkemys kokonaisvaltaisesta oppimisesta, huoli nuorten syrjäytymisestä ja onnistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksien jakaminen kaikkien prosesseissa mukana olevien kesken. Maailmanparantajatiimimme uskoo tämän työskentelytavan yhdistävän erilaisia oppijoita, kasvattavan ymmärrystä ja hyväksyntää monikulttuuristen kokemusten kautta. Meillä kaikilla oli yhtenäinen näkemys, että taideaineet eivät ole pelkästään itseisarvo vaan ne auttavat oppilasta oman tekemisen kautta käsittelemään tunteita. Koulu on avoin yhteiskunnalle, ei suljettu saareke. Taideaineissa on helppo nähdä suuria kokonaisuuksia ja integroitua jonkin teeman ympärille, esimerkiksi suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden. Yhdessä työskenteleminen vahvistaa oppilaan vuorovaikutustaitoja, itsetuntoa ja -tuntemusta sekä persoonallista kasvua. Yhteistyössä voi purkaa onnistumisia ja epäonnistumisia turvallisessa ilmapiirissä. Samalla myös oppiaineiden tiedolliset ja taidolliset sisällöt toteutuvat. Projektit koskettavat koko koulua niin tekijöinä kuin kokijoinakin. Uskoimme myös vahvasti, että nämä kokemukset lisäävät kouluviihtyvyyttä ja antavat voimia lukuaineiden opiskeluun. Taide lohduttaa ja auttaa käsittelemään tunnetiloja, jotka ovat sanallisen ilmaisun ulkopuolella. Luottamus lapseen ja nuoreen oli ensisijaista. Koimme ettemme kasvata valmiita aikuisia, vaan pyrimme ohjaamaan, innostamaan ja löytämään luovuuden lähteitä jokaisen nuoren kohdalla. Yhteistyötä yli oppiainerajojen Intohimokseni muodostuivat erilaiset projektit. Vaikka jokainen yhteistyötuotos on eräänlainen selviytymistarina, yhteisprojektit ovat koulumaailman suola. Kaaoksen ja epävarmuuden sietää kun sisällä palaa halu tehdä asioita yhdessä. Yläasteen ja lukion yhteistyöprojektien alkusysäyksenä on ollut milloin itse tehty soitin, sanat ja tarinat, äänimaailma, tai- KUVA: Pekka Elomaa 11

12 denäyttely ja taideteos, liike ja tanssi tai kulttuurinen näkökulma. Vuosien aikana teimme lukuisia projekteja, vähintään yhden vuodessa. Parhaimpina vuosina kourallisen. Kun 2000 luvun alun koulukohtaista opetussuunnitelmaa työstettiin, päädyimme omasta mielestämme tuoreeseen ja omaperäiseen ratkaisuun. Meilahden yläasteella näitä aihekokonaisuuksia toteutettiin erityisesti kahden oppiaineen yhteisillä aihekokonaisuuskursseilla. Niille osallistuivat kaikki 8. luokkalaiset. Käytännössä tämä tarkoitti, että kurssin sisällöt laajenivat yli oppiainerajojen, opettajat tekivät konkreettisesti yhteistyötä keskenään ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Se, että koulumme on painottunut taideaineisiin, on vaatinut rehtorilta paljon etukäteissuunnittelua ja joskus joustamistakin koko opettajakunnalta lyhyellä aikavälillä. Taideaineiden opiskelussa ovat pärjänneet hienosti myös monet oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat. Rehtorimme on todennut, että tt-aineiden opiskelu vähentää erityisopetuksen tarvetta. Kurinalaista oppimista lempeydellä Nykyinen tuntijako on tehnyt koulusta aivan liian teoriapainotteisen. Toivon, että jaksatte taistella taideaineiden puolesta. Ei saa antaa periksi. Sain toimia musiikin ohjaavana opettajana koko työssäoloaikani ja näin upeita, taitavia tulevia musiikin opettajia, joiden pitäisi saada opettaa peruskoulun jokaisella luokka-asteella. Ei ole ihme, että musiikin arvostus laskee, jos sen opettajaksi alakoulussa kelpaa kuka tahansa. Ruohonjuuritason työtä ei saa aliarvioida. Musiikkitunneilla opitaan vuorovaikutustaitoja, toisen kuuntelemista ja huomioonottamista, kaikille täytyy antaa tilaa. Se tekee hyvää aikana, joka korostaa yksilöllisyyttä jopa itsekkyyttä. Musiikinopettaja pääsee lähelle lasta, hän voi auttaa löytämään arassa ja sisäänpäin kääntyneessä lapsessa piilevän vahvuuden. Ja kaikkien teknisten vempaimien ja virtuaalimaailman keskellä ihan parasta on kuitenkin aito, elävä vierellä kulkeminen. Koko kouluajan toivoin, että olisin opettaja joka osaisi olla lempeä ja silti töitä tehtäisiin kurinalaisesti. Ainakin joskus onnistuin, sillä sain palautteen 7. luokkalaiselta pojalta. Hän kirjoitti: Aluksi luulin, että sinulla ei ole auktoriteettia, mutta huomasin, että sitä ei ole tarvittu. Keskustelijoina Marianne Hiedanniemi ja Satu Ristlakki POMOT KOKOONTUIVAT Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen seudulla kaupungit ja kunnat ovat asukasluvultaan sen kokoisia, että joka paikkakunnalla on oma lukio. Peruskoulun ja/tai lukion musiikin aineenopettajien virat ovat mahdollistaneet ainakin tähän saakka - riittävän suuret opetustuntimäärät ja houkutelleet paikkakunnille muodollisesti pätevät musiikinopettajat. Näin ollen musiikinopetuksen lähtötilanne Seinäjoen seudun yläkouluissa ja lukioissa on erinomainen. Musiikinopetus yhdistää, ja musiikinopettajat, koulujen yksinäiset puurtajat tarvitsevat toisiaan. Me Seinäjoen seudun musiikin aineopettajat epäviralliselta nimeltään POMOT Pohjanmaan musiikinopettajat - tapaamme toisiamme noin kerran vuodessa yhteisten asioiden merkeissä. Meillä on hauskaa yhdessä, ja yhteisistä kouluasioista riittää paljon puhumista. Yleensä ilta ehtii liian nopeasti ja aika loppuu kesken. Viimeksi POMOT kokoontuivat Musiikki-Järvenpää oy:n uusissa ja avarissa liiketiloissa Paikalla saapui tuolloin 12 musiikin aineenopettajaa. Tilaisuuden alussa yrityksen perustaja, toimitusjohtaja Erkki Järvenpää kertoi yrityksen historiasta ja nykyisestä toiminnasta sekä esitteli henkilökunnan ja liiketilat. Saimme asiantuntevan henkilökunnan avulla perehtyä liikkeen laajaan tuotevalikoimaan ja alan uusimpiin tuotteisiin. Tilaisuus sujui leppoisasti rupatellen ja erinomaisesta tarjoilusta nauttien. Kaikki paikalla olleet olivat tyytyväisiä illan antiin, ja toimitusjohtaja Erkki Järvenpää totesikin tilaisuuden päätteeksi: Tästä on tehtävä perinne. Harri Mäkinen KMO: n Seinäjoen seudun piiriasiamies Seinäjoen lyseon musiikinlehtori

13 Musiikkikasvatuksen tutkimus MUSIIKINOPETUKSEN ARJEN EETOKSESTA Toinen kotimainen kieli, kasvisruokapäivä ja Suvivirsi siinä tämän kevään vaalikoneiden koulua koskeneet aiheet. Vaalikoneissa otettiin kantaa siihen, saako Suvivirren laulaa koulun kevätjuhlissa, ja jos, niin millä ehdoin. Uskonnollisena lauluna sen voidaan katsoa olevan sopimaton yhteislauluksi, koska se loukkaa toisten uskontojen edustajia tai uskonnottomia. Monelle suomalaiselle laulu on kuitenkin ennen kaikkea merkki kesän ja erityisesti kesäloman koittamisesta. Suvivirsi kiinnittää meidät sukupolvien ketjuun ja kevätjuhlatraditioon ja on ehkä (viimeinen?) laulu, jonka jokainen suomalainen osaa. Traditioista on vaikeaa luopua, vaikka myönnetään, että aiempia kulttuurisia itsestäänselvyyksiä ja yhtenäiskulttuurin merkkejä koulun toiminnassa ei enää noin vain suvaita. Suvivirrestä on näin tullut suomalaisen koulun monikulttuuristumisen symboli. Tähän ruotsalaiseen sävelmään, joka tuli suomalaiseen virsikirjaan vuonna 1700, kiteytyy jotain oleellista paitsi monikulttuurisuuskeskustelusta myös suomalaisen musiikinopetuksen suhteesta omaan traditioonsa. Peruskoulun opetussuunnitelmauudistus tuntijakoineen tai taideaineiden asema ei juuri vaalitaistelussa ollut esillä, vaikka se poliitikkojen kielenkantoja kuluneen syksyn ja talven aikana onkin kirvoittanut. Opetussuunnitelmauudistus nostettaneen takaisin poliittisille pöydille uuden hallituksen myötä. Musiikin kannalta ollaan jälleen kerran jännittävässä tilanteessa miten käy tuntijaossa tällä kertaa? Toteutuuko luvattu taideaineiden aseman kohennus, ja jos, niin millä tavoin? Tuntijakojen aikaisempia vaiheita seuranneille tilanne ei ole uusi, musiikki on aina saanut taistella elintilastaan koulussa. Aineen aseman parantaminen oppikoulun lukusuunnitelmissa 1900-luvun alussa toimi itse asiassa sysäyksenä sille, että ammattikunta perusti Laulunopettajayhdistyksen, nykyisen Koulujen musiikinopettajat ry:n. Siis yli sata vuotta sitten. Toivoa sopii, että tällä kertaa poliittiset lupaukset lunastetaan, vaikkakin uudet poliittiset jännitteet tuntunevat tässäkin asiassa, sillä onhan tuntijako perustava kohtalonkysymys musiikin kaltaiselle vähätuntisille aineille. Musiikille on ollut ratkaisevaa myös aineen asema paitsi kaikille yhteisenä myös valinnaisena aineena. Opetussuunnitelma raamittaa opetuksen arkea Opetussuunnitelman perusteet raamittavat muutenkin koulutyötä ja musiikinopetusta. Opetussuunnitelman musiikin ainekohtaiset perusteet ovat peruskoulun nelikymmenvuotisen historian aikana muotoutuneet kunkin kierroksen perusteiden yleisten periaatteiden mukaisesti mutta vahvasti myös vallitsevan musiikkikasvatuskulttuurin henkeä myötäillen. Koulun musiikinopetuksen yhteistä ammatillista eetosta, jota opetussuunnitelmat artikuloivat, sävyttää monipuolisuuden ideaali, musiikillisen monimuotoisuuden ja monipuolisen musisoinnin ihanne. Johtoajatus monimuotoisesta ja laajaalaisesta yleissivistävästä musiikinopetuksesta esiteltiin peruskoulun ensimmäisessä opetussuunnitelmassa vuonna Monipuolisuuden ideaali on tämän jälkeen täsmentynyt perusteteksteissä ja muotoutunut erilaisiksi koulun musiikinopetuksen kulttuurisiksi käytännöiksi. Vuoden 1994 musiikin ainekohtaisesta opetussuunnitelmasta löytyvä sanapari mahdollisimman monipuolisesti, jolla kuvattiin oppisisältöjen valintaa, ilmenee musiikinopetuskeskusteluissa edelleen tunnuslauseenomaisena. Monipuolisuuden vaatimus sävyttää oletusta paitsi oppiaineen sisällöistä ja menetelmistä myös opettajan musiikillisesta ammattitaidosta: opettajan odotetaan olevan paitsi monitaitoinen muusikko ja pedagogi myös hallitsevan musiikkikulttuurin eri muodot, lajit ja aikakaudet. Musiikinopetukselle suunnatut minimaaliset tuntiresurssit ja monipuolisuutta korostavat tavoitteet ja laajat sisällöt muodostavat mahdottomalta tuntuvan yhtälön, jonka jokainen musiikinopettaja kuitenkin joutuu ratkaisemaan. Väitöstutkimuksessani Monipuolisuuden eetos. Musiikin aineenopettajat artikuloimassa työnsä käytäntöjä olen ollut kiinnostunut siitä, miten musiikin aineenopettajat näissä varsin ristiriitaisissa olosuhteissa rakentavat musiikinopetuksensa käytäntöjä ja koulunsa musiikin toimintakulttuuria. Haastattelin tutkimukseeni kahdeksaa kokenutta musiikin aineenopettajaa. Antoisia keskusteluja pohjustivat lyhyet kouluvierailut kunkin opettajan luona. Musiikinopetuksen eetos Tutkimukseni tavoitteena on ollut muodostaa ymmärrystä musiikinopetuksen nykykäytännöistä. Koulu- ja musiikkikasvatuskulttuurit, niin opetussuunnitelmat kuin ammattikunnan yhteiset näkemykset, raamittavat musiikinopetuksen käytäntöjä. Mutta vaikka kulttuurinen konteksti asettaa ehtonsa opettajan työlle, toimii jokainen opettaja kuitenkin situaatiossaan: tänään-tässä-nyt, näiden oppilaiden kanssa, näissä olosuhteissa, tällaisessa luokkahuoneessa ja tässä koulussa. Väljän opetussuunnitelman puitteissa musiikinopettajilla on tilaa rakentaa opetuksen käytäntöjä ja koulun musiikin toimintakulttuuria itsenäisesti näkemystensä mukaisesti. Tutkimuksessani olen pyrkinyt jäsentämään opettajien arkikäytäntöjä ja niiden myötä hahmottelemaan piirteitä yhteisistä, kulttuurisista ja eettisistä musiikinopetuksen käytännöistä. Aineistossani kahdeksan kokenutta musiikin aineenopettajaa kertoo työstään ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Opettajat olivat haastattelujen aikoihin toimineet musiikin aineenopettajina 5-30 vuotta, 13

14 Kuva: Lissu Lehtimaja yhteydessä erityisesti ryhmädynamiikan, luottamuksen ja vuorovaikutuksen merkitystä musisoinnin mahdollistajina, toinen panosti koko koulun hengen nostattamiseen yhteismusisoinnin ja erilaisten bänditapahtumien myötä. parhaimmillaan lähes koko ajan samassa koulussa. Työuraan on mahtunut monia vaiheita, niin uupumusta kuin tähtihetkiäkin. Kokeneet opettajat nojaavat rohkeasti omiin musiikillisiin vahvuuksiinsa ja hyödyntävät esimerkiksi bändiohjaus-, äänenmuodostus- tai muita erityistaitojaan koulun musiikin toimintakulttuuria rakentaessaan. Haastatteluaineistoa analysoidessa hahmottui opettajien työtä suuntaavia omia punaisia lankoja, jotka voi tiivistää kolmeksi yhteiseksi eettiseksi peruspilariksi eli yhteiseksi ammatilliseksi moraaliksi, joita kutsun musiikinopetuksen arjen eetoksiksi. Oppilaiden kohtaamiseen ja kohteluun liittyvässä kasvattajan moraalisessa eetoksessa korostuu opettajan vastuu oppilaistaan ja jokaisen huomioiminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Yksi aineiston opettajista tiivistää ajatuksensa: ei kaikille kaikkea, vaan jokaiselle jotakin. Musiikinopettaja-ammattikunnalle on ollut aina oleellista korostaa, että musiikinopetuksemme on kaikille oppilaille suunnattua, aiemmista taidoista tai lahjakkuudesta riippumatonta. Tämä sama eettinen periaate korostuu myös toiminnallisuuden eetoksessa, jonka yhteisenä ilmiasuna on vahva, koko luokan musisointiin osallistava yhteismusisointikäytäntö. Oleellista on luoda olosuhteet ja ilmapiiri, jossa koko luokan yhdessä musisoiminen mahdollistuu. Aineistossani opettajat painottavat oppilaiden oikeudenmukaista ja tasavertaista kohtelua. Eräs opettajista korosti tässä Kolmanneksi yhteiseksi peruspilariksi hahmottui musiikillisen maailmankuvan laajentamisen eetos. Opettajat artikuloivat yhteisesti tehtäväkseen avartaa oppilaiden musiikillista tietämystä ja eri musiikin lajien ja kulttuurien tuntemusta. Oppilaiden maailman ja toiveiden huomioiminen, mutta samalla heidän musiikillisen kokemusmaailmansa laajentaminen uusiin ja outoihinkin musiikin lajeihin ja kulttuureihin on oleellista. Tärkeinä arvoina tässä nostetaan esiin suvaitsevaisuus ja yleissivistys. Yksi aineiston opettajista kuvaa tehtäväänsä opettajana ikkunoiden avaajan metaforalla, joka kiteyttää tämän eetoksen: [R]upesin miettimään sitä, mikä mun tarkoitukseni on musiikinopettajana. Keksin tämmöisen kuvan: jos musiikki olisi seinän, minkä läpi ei näe tai minkä läpi ei ainakaan kuule. Siellä olisi tämmöisiä ikkunoita ja nämä ikkunat olisivat kaikki eri musiikkeja. Eri tyylejä tai eri lajeja. Ja tässä olisi se ihminen joka kuuntelee. Jos ajattelee normaalia nuorta tai ketä tahansa ihmistä, niin yleensä sillä on yksi ikkuna auki. Tai että sillä saattaa olla yksi mielimusiikki, se kuulee sitä ja se tykkää siitä ja se kuuntelee sitä aina. Niin mun tehtävä on avata näitä ikkunoita, mahdollisimman paljon näitä ikkunoita. Täällä on tämmöistä musiikkia ja tämmöistäkin on ja tuonkin voi avata Ja sitten mä toivon, että se oppilas uskaltaisi itse ruveta aukasemaan näitä. Ja kun se on käynyt tämän koulun, niin sitten sillä olisi jo mahdollisimman monta ikkunaa auki, että se osaisi avata ne. Mutta että sitten sen jälkeen se rupeis itse aukasemaan. Kohti opetussuunnitelmauudistusta Koulun musiikinopetus näyttää löytäneen monin tavoin toimivan käytäntökulttuurin, jota opettajat situaatiossaan rakentavat kontekstin ehdoin vahvoin eettisin perustein. Tämän tutkimuksen myötä voi todeta, että musiikin aineenopettajat vaikuttavat tyytyvälisiltä omaan ammattitaitoonsa. Opettajan työtä luon-

15 nehtii yhtäältä itsenäisyys, toisaalta yksinäisyys. Suhde oppilaisiin on ensiarvoinen, ja opettajat artikuloivat tehtäväkseen auttaa kutakin oppilasta tämän omista lähtökohdista käsin. Verrattuna esimerkiksi amerikkalaiseen standardija testipainotteisen musiikinopetuksen nykykäytäntöön kertoo tämän tutkimuksen aineisto suomalaisten musiikkikasvattajien mahdollisuudesta rakentaa käytäntöjään omiin eettisiin periaatteisiin nojaten. Musiikinopetuksen toimintamuodoiksi on löydetty yläkoulu- ja lukioikäisten opettamiseen soveltuvia tapoja erityisesti yhteismusisoinnissa näyttävät kohtaavan musiikinopetuksen arvot ja oppilaiden toiveet. Laulun ja yhteismusisoinnin rinnalla musiikintunneilla on musiikkitieto, johon kuuntelu usein yhdistyy. Kokeneet opettajat hyödyntävät musiikillista erityisosaamistaan koulun musiikin toimintakulttuurien primus motoreina: musiikki näkyy ja kuuluu koulun arjessa ja juhlassa huolimatta aineen marginaalisesta asemasta koulun tuntijaossa. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri muuttuvat, koulu niiden mukana, opetussuunnitelmauudistus on edessä: mihin suuntaa yleissivistävä musiikinopetus? Suvivirsi on yksi symbolinen esimerkki siitä, kuinka monikulttuuristuva yhteiskunta vaatii koulua ja jokaista ainetta pohtimaan suhdettaan siihen. Musiikinopetuksessa monikulttuurisuus on ollut läsnä eri muodoissa, milloin kansainvälisyyskasvatuksena, milloin taas etnisten musiikkien opettamisena. Nyt haasteet ovat kuitenkin uudenlaiset, kun yhä useammin ja yhä useammat kulttuurit kohtaavat konkreettisesti luokkahuoneissa. Suvivirsi ja sen tiimoilla syntynyt mielipiteidenvaihto kertoo siitä, kuinka joudumme entistä tarkemmin tiedostamaan kulttuurimme itsestäänselvyyksiä ja tarkastelemaan kriittisesti myös koulun musiikkiohjelmistoja. Yleissivistävä musiikinopetuksemme on pitkälti kehkeytynyt opettajien työssään kehittämien hyvien käytäntöjen ja opettajankoulutuksen kehitystyön tuloksena. Toimivat, kansainvälistä tunnustusta saaneet yhteismusisointikäytännöt ovat tästä elävä esimerkki. Musiikkikasvatuksen tutkimuksen vilkastuessa myös sen myötävaikutus koulun musiikinopetuksen käytäntöihin tullee näkyvämmäksi. Esimerkiksi erilaiset luokkasäveltämisen pedagogiikat ovat esillä monissa tutkimusprojekteissa. Tutkimusten avaamat uudet suunnat musiikin historian opettamisessa tai tutkimukset musiikin erilaisista oppimisympäristöistä kellaribändeistä verkkoyhteisöihin voivat niin ikään tuoda käytännön maailmaan uusia tuulahduksia. Viimeaikaisten aivotutkimusten valossa tiedämme myös musiikin fysiologisesta merkityksestä ihmiselle enemmän kuin koskaan. Seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella yleissivistävä musiikinopetus määritellään jälleen uudelleen. Toivottavasti valmistelutyössä päästään hedelmälliseen ja avoimeen keskusteluun opettajien, opettajankouluttajien ja tutkijoiden kesken. Jo joutuu armas aika Näin kesäloman kynnyksellä musiikinopettajan arki täyttyy kuitenkin ennemminkin juhlavalmisteluista kuin musiikinopetuksen pitkän linjan kehittämisajatuksista. Tuon lopuksi vielä aineistosta musiikinopettajan juhlahumusta kertovan tuokiokuvan. Kevätlukukausi ei suinkaan rauhallisesti hiivu kohti kesälomaa vaan vauhti vain kiihtyy kevätjuhlaan asti. Musiikinopettaja on se joka muistaa ensimmäiseks, et ai niin se jatkojohto. Siel saa sitten ruuvimeisselin ja teippirulla kädessä kulkee ja häärätä ja soittaa vahtimestaria paikalle ja viime kädessä laittaa mikrofonit ja päättää sitten, että mitä nyt tehdään. Rutiini auttaa kyllä, mut ei se koskaan helpota sit kuitenkaan se on aina semmonen kaaos ensin. Ja sitten juhlan jälkeen joku taputtaa päähän, jos muistaa. Viimesenä sit vaihtaa farkut jalkaan ja lähtee roudaamaan ja kantaa täällä kun kaikki muut ropistelee ja keräilee kukkapapereita. Ja sitten niin kun joo hyvää lomaa vaan Kirjoitus perustuu väitöskirjatutkimukseen, jossa muodostetaan ymmärrystä 2000-luvun alun musiikinopetuksen käytännöistä. Tematiikkaa on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta, sekä aineiston avulla että avaten musiikinopetuksen institutionaalista kontekstia. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan musiikin aineenopettajan haastatteluista. Aineiston myötä on pyritty kuvaamaan ja jäsentämään ensinnäkin musiikinopettajien persoonallisten käytäntöjen rakentamista ja sitä, mikä yhteisesti arjen käytäntöjä virittää ja suuntaa. Toiseksi aineistoa on tarkasteltu keskittyen aineiston puhuntaan, siihen, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme musiikista musiikinopetuksessa ja siihen, miten haastattelupuhunnoissa legitimoidaan eli oikeutetaan käytännön ratkaisuja. Tutkimuksessa avataan myös koulun musiikinopetuksen institutionaalista kontekstia musiikinopetuksen historialliskulttuurisen kehkeytymisen näkökulmasta jäljittäen näin aineistosta esiin nostettujen tematiikkojen kiinnittymistä musiikinopetustraditioon. Minna Muukkonen Muukkonen, Minna Monipuolisuuden eetos. Musiikin aineenopettajat artikuloimassa työnsä käytäntöjä. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Väitöskirja. Väitöskirjan voi tilata suoraan tekijältä: Minna Muukkonen: puh tai Ostinatosta: Väitöskirja verkossa: ethesis.siba.fi 15

16 Puheenjohtajalta Johanna Nurmesniemi-Heino puh ARVON MEKIN ANSAITSEMME? Tuntijaosta tämä kaikki alkoi. Pari vuotta vierähti lausuntoja kirjoitellessa, päättäjiä vakuutellessa, toreilla ja turuilla puhuessa kouluissa annettavan yleissivistävän musiikin opetuksen tärkeyden puolesta. Jokunen pää matkalla kääntyikin meille edulliseen suuntaan, kunnes koko tuntijakoprosessi karahti jäihin kuin Titanic konsanaan. Tuli kevät ja alkoi jännitys Suomen uudesta eduskunnasta ja uusista hallituspuolueista. Tuli jytkyjä ja rökäletappioita, mutta sitähän politiikka on. Katseet tulevaisuuteen ja mietintämyssy päähän. Ketkä edustajat ja puolueet olisivat vastaanottavaisia musiikkikasvatuk- selle ja koulutukselle. Nyt eletään hetkiä, jolloin tämänkaltainen pohjatyö on tehtävä. Uusi tuntijakokeskustelu alkaa varmasti nopeasti ja se tulee etenemään vauhdikkaalla aikataululla. Kaikki on edelleen mahdollista, mitä koulujen musiikinopetukseen suhteen tulee. Tuli kevät ja tuli Suomen musiikkineuvoston vuosikokous. Musiikkineuvoston olemassaolon aikana ei sen hallituksessa ole ollut paikkaa yleissivistävän musiikinopetuksen edustajalla. Säveltäjät istuvat kahdella paikalla ja musiikkioppilaitokset ovat olleet hyvin edustettuina eli nyt olisi aika korjata tuo tilanne. KMO asetti hallitusvaaliin ehdokkaan ja toki myös muilla järjestön yhdistyksillä oli siihen mahdollisuus. Jäsenyhdistyksiä musiikkineuvostossa on 32. Ehdokkaita tuli paljon ja kokousväkeä jännitti. Vaalit tuli ja nyt mitattaisiin suomalaisen musiikkikentän arvostus koulujen musiikinopetusta kohtaan. Ei tullut jytkyä! Selkeä vaalivoitto meni harrastus- ja muusikkopuolelle. Ei tehonnut puheet tulevista tuntijakotaisteluista, lasten hyvinvoinnista tai kouluviihtyvyydestä. Suomen musiikkipiirit ovat puhuneet. Koulujen Musiikinopettajat ja yleissivistävä kouluissa annettava musiikinopetus eivät ole näiden piirien eikä Suomen musiikkineuvoston arvostuslistalla kärjessä. Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa, ehk ei riennä riemuksemme leipä miesten maatessa; laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä täyttäjälle...

17 Toiminnanjohtajalta Satu Ristlakki Puh TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Viime syksynä, juuri ennen joulua, kun tuntijakoehdotus tyrmättiin eduskunnassa, kaikki toivo ja odotukset suunnattiin vaalien jälkeiseen aikaan. Ennen tyrmäystä tuntijaon eteen oli tehty monipuolisesti työtä niin ministeri-, kansanedustaja kuin yhdistystasolla. Tuntuma kansanedustajiin ja päättäjiin oli vankentunut ja enemmän kuin muutama pääkin oli saatu käännettyä ja lukuisia korvia avattua tärkeälle asiallemme. Alkoiko vastuu painaa liiaksi? Oliko liikaa sulkia jaossa? Ja olivatko sulat menossa väärään hattuun? Poliittinen spekulaatio tulppasi esityksen ja asia siirrettiin eteenpäin. Uuteen aikaan. Uusille edustajille. Ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Vaalien jälkeinen aika on käsillä. Tässä ja nyt. Ja mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Tuskin kovin moni osasi ennen joulua aavistaa minkälaisessa tilanteessa toukokuun alussa poliittisesti ollaan. Tai ehkä osasi, muttei uskonut aavistelujaan. Iso jytky muutti paljon myös tuntijaon kannalta. Edellisen eduskunnan kanssa tehty yhteistyö täytyy nyt aloittaa käytännöllisesti katsoen alusta, niin monta uutta kansanedustajaa Arkadianmäellä istuu ja voimasuhteet ovat vaihtuneet. Tutkin ennen vaaleja puolueiden vaaliohjelmia. Kaikki puolueet puhuivat kauniisti tasa-arvoisesta ja tasapuolisesta koulutuksesta, jossa myös taide- ja taitoaineille olisi tilaa. Kansainvälisten kriisien samanaikaisuus teki kuitenkin eduskuntavaaleille karhunpalveluksen; kotimaan asioita ei tarvinnut/ ei ollut aikaa käsitellä. Suomen sisäiset, monilta osin vaikeat asiat, saivat aivan liian vähän palstatilaa lehdissä ja puheaikaa väittelyissä. Luokkakoot välähtivät muutaman fraasin sivulauseessa, mutta sisällöistä ei kiinnostunut kukaan. Vaalien jälkeen huomasin, etten oikeastaan tiedä lainkaan mitä uudet kansanedustajat ajattelevat esim. perusopetuksesta tai nuorison syrjäytymisestä. Paljon on siis töitä edessä. Edellisen hallituksen ohjelmassa, taide- ja taitoaineiden aseman vankentaminen oli kirjattuna; kuinka uuden ohjelman kanssa käy, se jää nähtäväksi. Nyt jos koska on aika paikalliseen vaikuttamiseen sekä uusien kansanedustajien valistamiseen. Hyvät näkökulmat jotka saimme kaupattua eteenpäin viime vuoden aikana täytyy puhaltaa pintaan uudelleen. KMO jatkaa työtä tuntijaon ja musiikin aseman puolesta. Tässä melkoisesti uudistuneessa poliittisessa ilmapiirissä kaikki on käytännössä mahdollista. Minkälaisen tulevaisuuden haluamme maamme lapsille ja koululaitokselle? Liputtavatko päättäjämme avoimen, huolehtivan, tasa-arvoisen vai sulkeutuneen, ahtaan ja kapean näkemyksen puolesta. Kuinka vaaliohjelmiin kirjatut teesit pitävät vaalien jälkeen? Mikä oli totta ja mikä sanahelinää? Olivatko puheet rannattomia vai perusteltuja. Sen näemme toivottavasti pian. Aurinkoista kesää kaikille ja rentouttavaa lomaa! 17

18 Yhdistysasiaa KMO:N KEVÄTPÄIVÄT LUOVAA MOKAILUA LUOMUS-TYÖPAJASSA Moka on lahja on lause, johon törmää yhä uudestaan draamakasvatuksen parissa. Meille suomalaisille varsin uusi ajattelutapa, eikö totta? Suomalainen kontrolloi, arvioi, kritisoi, on varovainen, ei halua erottua, ottaa riskejä, kokeilla uutta tai heittäytyä tuosta kaikestahan voisi olla se seuraus, että menettäisi tilanteen hallinnan, ja mikä pahinta: voi m-o-k-a-t-a! Kuvat: Johanna Nurmesniemi-Heino Mikäs sen hirveämpää, mitähän muut sanoo? Että mokaaja luuli itsestään liikoja, on varmaan hieman kajahtanut, ei varmaan ole ihan kokonaan suomalainen, vähintäänkin vuorotteluvapaan tarpeessa, tai ehkä peräti pörnautin partaalla. Eihän kukaan täysjärkinen suomalainen tee yhtään mitään varmistamatta ensin, että selviää tilanteesta kunnialla ja mokaamatta. Globalisoituva suomalainen kuitenkin tarvitsee kipeästi uutta moka-on-lahja -asennetta paikalleen jämähtäminen kangistuttaa ja tappaa luovuuden. Nuoret jo uskaltavat heittäytyä enemmän kuin me keski-ikäiset nyt on siis meidän kalkkiksien vuoro oppia uutta. Tätä heittäytyvää ajattelutapaa valottivat varsin ansiokkaasti KMO:n Kevätpäivillä Riitta Tikkanen ja Elina Stirkkinen. Eipä ihme, että nämä tehotytöt saavat irti porukasta kuin porukasta vaikka mitä: Riitta Tikkanen on mm. Sibiksen mukalaisille tuttu musiikkikasvattaja, kirjantekijä ymym, Elina Stirkkinen on käsikirjoittaja, teatteritaiteen maisteri, improvisaatio- ja vuorovaikutuskouluttaja, improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä. Paljon yhteistyötä tehnyt duo Tikkanen-Stirkkinen on viime vuosina kouluttanut muun muassa sibisläisiä. Oli siis varsin loogista, että kaksikko sai käsiinsä myös KMO:n Aikuiset Musiikkikasvattajat. Ilokseni Kevätpäivien työpajassa saattoi todeta, että musiikkikasvattajissa löytyi heittäytymistä, itsensä likoon laittamista ja iloista mokaamiskykyä. Monenlaiset näyttelemis-, ääni-, liike- ja lauluimprovisaatioharjoitukset sujuivat mukilta mukisematta. Ja improvisaatit olivat todella hienoja! Komeaa katsottavaa olivat mm. neliääninen muka-mandariinikiinaksi tiikerin hyökkäyksestä laulanut naiskvartetti sekä rakkaudesta laulanut muka-espanjankielinen mieshurmuritrio. Uskon, etten ollut ainoa, joka oli Luomus-työpajan jälkeen täynnä energiaa ja naurua. Juuri tätä me suomalaiset tarvitsemme: turhasta itsekontrollista ja jäykkyydestä irti pääsemistä. Moka ON lahja! Hanne Orrenmaa neliääninen muka-mandariinikiinaksi tiikerin hyökkäyksestä laulanut naiskvartetti muka-espanjankielinen mieshurmuritrio

19 Yhteistyö musiikinopetuksen ja taidelaitosten välillä BIG BAND MUSIIKKIA LAPSILLE JA NUORILLE Opetan Vuosaaren ala-asteella musiikkiluokkaa ja perustin koulullemme junior big bandin syksyllä Olen käynyt kapellimestarikursseja Imatralla ja minulla oli tällöin muutama helppo sovituskin jo hankittuna. Big band -kokoonpano muodostuu perinteisesti komppisoittimista, saksofoneista, trumpeteista ja pasuunoista, mutta koska nuoria vaskisoittajia on vähän, olen ottanut alusta asti mukaan huilistit ja klarinetistit täydentämään puuttuvia stemmoja. Puhaltajat voivat tulla big bandiin mukaan jo aivan soittoharrastuksensa alkuvaiheessa. Tarvittaessa stemmoja räätälöidään vähän helpommiksi ja niistä voi soittaa aluksi vain osia. Pidemmälle ehtineeltä vieruskaverilta oppii nopeasti uutta ja motivaatio harjoitteluun kasvaa. Komppisoittajilta vaaditaan vähän enemmän, koska heidän tehtävänsä on pitää kappaleet kasassa ja niiden rakenteet selkeinä. Niin rumpalilta, basistilta, kitaristilta kuin pianistiltakin edellytetään jo paljon sujuvampaa nuotinlukutaitoa sekä rohkeutta soittamiseen. Big band -musiikissa lapsia tuntuu viehättävän nimenomaan rytmi. Soittaja siirtyy alati roolista toiseen ja tuntee olevansa ehkä enemmän vastuussa lopputuloksesta kuin perinteisessä suuressa puhallinorkesterissa. Välillä soitettavaksi tulee tärkeä soolomelodia ja seuraavana hetkenä pitääkin jo kuunnella tarkkaavaisesti kavereita, jotta taustaosuuksien rytmi ja sävelet osuvat heidän kanssaan yksiin. Kaikki innokkaat pääsevät kokeilemaan soolonsoittoa. Jos joku ei harjoituksissa uskaltaudu improvisoimaan, niin kotiharjoittelua varten jää jokaiselle takataskuun asteikkoja sekä ideoita. Tällä hetkellä Vuosaari Junior Big Bandissa on musiikkiluokilta parikymmentä innokasta soittajaa. Tänä keväänä olemme tehneet ensimmäisen oman levyn, joka sisältää viisi kappaletta. Levy päättyy jouluisiin tunnelmiin, sillä halusimme ottaa mukaan lattarirytmejä, jotka esitimme kaupungin musiikkiluokkien joulukonsertissa Finlandia-talolla. Siellä oli esiintymässä kanssamme iso kuoro, mutta levylle nuoret soittajat halusivat laulaa itse. Musiikkiluokassa oppilaat pääsivät improvisoimaan yhdessä UMOlaisten kanssa. 19

20 Ekaluokkalainen Jhonier Sillanpää on kiinnostunut alttosaksofonista. Teemu Salminen esittelee soitinta hänelle. Puolet VJ Big Bandin soittajista jatkaa syksyllä yläasteelle ja jotta lupaavasti alkanut big band -soitto ei heidän osaltaan lopahtaisi siihen, perustan jatkavan kokoonpanon, joka tulee toimimaan Meri-Helsingin musiikkiopiston big bandina Kruununhaassa. Tulevaisuudennäkymät näyttävät molempien big bandien osalta varsin valoisalta: Tammikuussa UMO vieraili koulullamme pitämässä koulukonsertin ja musiikkiluokkatuokioita. Tämä vierailu poiki jotakin hienoa, sillä yhteistyö UMOn kanssa jatkuu kummiorkesteritoimintana. UMOn soittajat esikuvina UMO tekee monipuolista yleisötyötä, jonka tavoitteena on tuoda musiikki niiden pariin, joita muu konserttitoiminta ei saavuta. Musiikki on koko yhteiskunnan kannalta merkittävä hyvinvoinnin lähde. UMOn uuden yleisötyöesitteen sivuilla kiteytyy kouluihin suunnattu yleisötyö näin: Lasten ja nuorten parissa tehtävän yleisötyön tarkoituksena on levittää musiikin ja instrumenttien tuntemusta sekä tarjota vaihtoehtoja kulutuskeskeisen musiikkikulttuurin rinnalle. UMO järjestää konsertteja koululaisille ja opiskelijoille aina päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Koulukonserttien tarkoituksena on perehdyttää nuorta yleisöä konserttikäyttäytymisen saloihin sekä tukea musiikinopettajia koulujen opetussuunnitelmaan kuuluvan jazzin historian opetuksessa. Työpajatyöskentelyssä esitellään soittimia sekä tutustutetaan nuori yleisö esimerkiksi jazzimprovisaation saloihin. UMOn tenorisaksofonisti Teemu Salminen kertoo, että UMO aloitti koulukonsertit melko pian sen toiminnan vakiinnuttua 1980-luvun alussa. Silloin vain mentiin kouluihin ja soitettiin oppitunnin mittainen konsertti, joka sisälsi kulloisenkin kapellimestarin valitsemia kappaleita. Näin ei kuitenkaan syntynyt kunnollista kontaktia oppilaisiin. Varmaankin musiikkimme ja muusikkomme jäivät kuuntelijoille silloin paljon etäisem- UMO soitti koulukonserttinsa ääriään myöten täydelle salille Vuosaaressa. Vuosaari Junior Big Band esitti konsertin aluksi James Brownin hittibiisin I Feel Good.

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009 MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1 KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1.Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä Karkkilan musiikkikoulu on yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä oppilaitos. Musiikkikoulussa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Heikki Happonen Perusasteen rehtori Kasvatustieteen tohtori Joensuun normaalikoulu Yhtenäinen perusopetus Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Hallinnollinen

Lisätiedot