2/2011 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI. Perusopetuksen oppimistuloksia arvioitiin. Tuula Kotilaisen kolumni. Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2011 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI. Perusopetuksen oppimistuloksia arvioitiin. Tuula Kotilaisen kolumni. Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi"

Transkriptio

1 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI 2/2011 Perusopetuksen oppimistuloksia arvioitiin Tuula Kotilaisen kolumni Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi Musiikinopetuksen arjen eetoksesta Koulujen Musiikinopettajat ry Skolornas Musiklärare rf 10

2 Tunnelmia KMO:n kevätpäiviltä... Lue lisää sivulta 18! Apollon yhteiskoulun oppilaat esiintyivät Kevätpäivien aluksi Mauno Järvelä ja Näppärit-bändi Luomus-improvisaatiota; Elina Stirkkinen ja pianossa Riitta Tikkanen Kevätpäiville osallistujat pääsivät myös soittamaan; tässä Näppäri-stemmojen kimpussa.

3 Pääkirjoitus OPETTAJAT LAVALLE! Taas täytyy tunnustaa... Rakastan musikaaleja. Teatterin musiikkinumeroissa on jotakin maagista, joka onnistuu koskettamaan aina uudestaan ja uudestaan. Olen itkenyt Rentin ja West Side Storyn loppukohtauksissa, nauranut ääneni käheäksi All Shook Upin tahdissa, taputtanut seisaaltani Infernal Musicalin päätteeksi ja fanittanut Hypeä silloin, kun en edes vielä osannut Ruotsia. Musikaali-innostukseni alkoi jo tokalla luokalla. Muistan, kuinka innoissani olin, kun koulumme vitoset ja kutoset tekivät yhdessä Outolinnun. Kävimme katsomassa sen parhaan ystäväni kanssa ainakin kolmesti ja tarina siirtyi leikkeihimme. Kirjoitimme lauluihin uudet sanat ja keksimme uusia hahmoja, jotka kuljettivat kertomusta eteenpäin. Nyt istun keskiviikkoisin televisioruutuun liimautuneena ihailemassa Stageen osallistuneiden koulujen huikeita suorituksia ja jännittämässä suosikkieni puolesta. Stage on mieletön mahdollisuus kokeilla siipiään, oppia lisää ja kerätä rohkeutta tulevaisuuden koitoksiin. Vaikka ohjelma oikeutetusti antaakin kuuluvimman äänen ja kunnian nuorille tähdilleen, jää siitä silti puuttumaan jotakin oleellista. Kouluille nimettyjä tähtivalmentajia (musikaalimaailman ammattilaisia) tuodaan kyllä esiin, mutta Stagessa kilpailevien koulujen musiikin-, liikunnan-, ilmaisutaidon-, äidinkielen- jne. opettajat ovat jääneet taka-alalle. Totuus lienee kuitenkin se, ettei yksikään kouluista olisi voinut hakea, saati tulla valituksi, ohjelmaan ilman opettajien suurta satsausta, työtä ja tukea. Televisio kehukoon tähtivalmentajia. Minä kiitän niitä rohkeita ja periksiantamattomia opettajia, jotka ovat taanneet työllään Stagen huikean tason. SISÄLTÖ - UNISONO 2/2011 UNISONO musiikkikasvatuksen aikakauslehti Julkaisija: Koulujen Musiikinopettajat ry Päätoimittaja: Frida Ylönen puh Tässä numerossa avustivat: Tuula Kotilainen Stina Lehtimäki Minna Muukkonen Harri Mäkinen Johanna Nurmesniemi-Heino Hanne Orrenmaa Satu Ristlakki Juha Unkari Kannen kuva: Kati Turtiainen Ilmoitusmyynti: Taitto: Frida Ylönen Toimitus: Koulujen Musiikinopettajat ry Nahkahousuntie 5, Helsinki Tilaushinnat: Suomi 36, Pohjoismaat 40, muut 40. KMO:n jäsenille Unisono sisältyy jäsenmaksuun. KMO:laisen muistitaulu 6 Oulun yliopisto alkaa kouluttaa erityisopettajia 6 Perusopetuksen oppimistuloksia arvioitiin 7 Muka-kuoro lähtee kesäkuussa konsertoimaan Vilnaan 8 Tuula Kotilaisen kolumni 9 Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi 10 POMOT kokoontuivat 12 Minna Muukkosen väitös 13 KMO:n puheenjohtajalta 16 KMO:n toiminnanjohtajalta 17 Kevätpäivien tunnelmia 18 Big band musiikkia lapsille ja nuorille 19 Musiikkiverkkokurssi 22 Jaksokonsertti 25 Musiikinopettajan tekijänoikeudet 26 Ilmoitushinnat: 1/1 300, ½ 200, ¼ 100, takakansi 350 lisäväri + 90, neliväri Osoitteenmuutokset: Paino: Järvenpään Kopiopalvelu ISSN Ilmestymisaikataulu 2011: numero 1 ilmestyy viikolla 9 Aineisto jätettävä numero 2 ilmestyy viikolla 22 Aineisto jätettävä numero 3 ilmestyy viikolla 37 Aineisto jätettävä numero 4 ilmestyy viikolla 50 Aineisto jätettävä 28.1.

4

5 S1471 SSA + komppi MUSIIKIN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOHJE ETENEE KIRJOITUSVAIHEESEEN! Tulossa on kova käsikassara suunnittelupöytään, tai vaikka vain oman koulun musiikkiluokan kehittämisen ideointiin! Joko olet käynyt katsomassa missä mennään? Tule tutustumaan, kirjaudu jäseneksi ja olet mukana kommentoimassa ja kehittämässä yhteistä työympäristöä! Osoite on: Tykistönkatu Helsinki Puhelin (09) Fax (09) Avoinna ma - pe klo 9-18, lauantaisin klo Lapset ja nuoret laulavat Timo Pihkanen: Opas lasten laulamiseen 15 Tietoa lasten äänestä sekä näkökulmia ja harjoituksia lasten laulun opetuksen tueksi. Opas on tarkoitettu kaikille laulavien lasten parissa työskenteleville, kuten lastenohjaajille, musiikkileikkikoulujen ja perusopetuksen opettajille sekä kuoronjohtajille. Kaksi- ja kolmeäänisiä lauluja lapsilaulajille (sov. Timo Pihkanen) 5 Yhdentoista laulun ohjelmistokokoelma, joka liittyy edellä mainittuun oppaaseen. Jutta Annala: Pop-laulajan arkipäivä - Solistin opas (kirja + CD) 27,70 Opas valottaa havainnollisesti laulajan työtä, ja antaa hyvät eväät niin keikkailua kuin studiotyöskentelyäkin varten. Mukana CD, joka sisältää ääniharjoituksia sekä biisejä taustoineen. Wesslin, Ylitalo: Tietsikka-musikaali 7,80 Wesslin-Ylitalo: Nooan arkki 14,50 Kitaristilegenda Taisto Wesslinin ja sanoittajaparinsa Pauli Ylitalon kaksi mainiota lapsimusikaalia, joissa lapsikuoroa komppaa pieni yhtye. TIETSIKKA-MUSIKAALI Lasten Musi-kaali TAISTO WESSLIN PAULI YLITALO 5

6 Uutiset KMO:n Orivesi-soi Syyspäivät Orivedellä! Huomaa, muuttunut ajankohta! Lisätiedot: KMO:n jäsen muista tarkastaa verotietosi! Muistathan, että KMO:n jäsenmaksu on musiikinopettajalle verovähennyskelpoinen. Tarkasta oma ehdotuksesi ja tee tarvittavat korjaukset. TARVITSETKO SIJAISTA / TÖITÄ? KMO.sta kysellään silloin tällöin sijaisia kouluihin. Jos kaipaat sijaista / tai sijaisuutta ilmoita toiveistasi KMO:hon mieluiten sähköpostilla: SUOMEN ENSIMMÄISET LUKION MUSIIKKI- Nyt on mahdollista VERKKOKURSSIT anoa nuottiavainmerkkiä myös KAUNIAISISSA TENTITTIIN ala-koulun puolelle! Kauniaisten lukion musiikinopettaja Antti Haataja valvoi Suomen ensimmäistä lukion musiikkiverkkokurssin KMO:n tentin hallitus Kauniaisissa. päätti, että syksystä Kurssille 2011 osallistui kolme nuottiavainmerkkien abiturienttia. Tavoitteena ja ProMusica-mitalien myöntämisessä Rockway.fi siirrytään -musiikinopetussi- uuteen oli opiskella kurssit kokonaisuudessaan vustoa käytäntöön. käyttäen. Opettaja ProMusica-mitalit ohjeisti oppilaat myön-kurssinetään marraskuussa edelleen 2010 vain ja kurssit lukio-opintonsa tentittiin perjan- alussa taina päättäville nuorille, menestyksekkäästi. mutta nuottiavainmerkkejä saivat myönnetään hyväksytyn kurssimerkinnän. sekä ylä-koulun Kaikki kolme oppilasta että ala-koulun ansioituneille musiikkiharrastajille. lukion Hopea-kullatut rehtorin Ilpo Ahlholmin nuottiavain-mukaan Kauniaisten merkit suunnataan koulussa on yläkoulun pyritty ja tarjoamaan hopeiset jokai- Kauniaisten selle nuottiavainmerkit opiskelijalle omia ala-koulun oppimispolkuja puolelle. ja valinnan vaihtoehtoja. Nuottiavainmerkkejä Rockway.fi:n on verkkokurssi sekä riipus- palveli että tätä ajatusta. piikkikiinnityksellä ja hinnat ovat euroa. Nuottiavainmerkin kanssa tulee Lue aina aiheesta myös lisää kunniakirja. Unisonon numerossa 2/2011. Joulun merkit anotaan marraskuun alkuun mennessä. OULUN YLIOPISTO ALKAA KOULUTTAA ERITYISOPETTAJIA Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Oulun yliopistolle oikeuden perustaa erityisopettajan kelpoisuuteen tähtäävän koulutusohjelman. Vuonna 2013 käynnistyvään koulutusohjelmaan on tarkoitus ottaa vuosittain 20 opiskelijaa. Suomessa erityisopettajia koulutetaan Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa. Uuden koulutusohjelman avulla on tavoitteena saada päteviä erityisopettajia varsinkin kasvukeskusten ulkopuolisiin kuntiin Pohjois-Suomessa. Tällä hetkellä alueella on 161 erityisopettajan virkaa, joihin ei ole saatu päteviä hakijoita. Samanaikaisesti nuorten syrjäytymistä kuvaavat tunnusluvut ovat nousseet huolestuttavasti. Erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita oli Pohjois-Suomessa vuonna 2009 yhteensä Osa-aikaista erityisopetusta sai lasta. Johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa, että ratkaisu tarjoaa oivallisen pohjan kehittää laadukasta opettajankoulutusta kokonaisvaltaisesti koko pohjoisen Suomen tarpeisiin. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa järjestettävässä erityisopettajien koulutuksessa voidaan hyödyntää yliopiston monitieteisyyttä, mm. logopedian ja lastenpsykiatrian asiantuntijuutta. Samalla on mahdollista käynnistää erityislastentarhanopettajien koulutus. Oulun yliopistosta valmistuu vuosittain noin 380 luokanopettajaa, musiikinopettajaa ja aineenopettajaa. Lastentarhanopettajia valmistuu vuosittain noin 60. Lisätietoja: rehtori Lauri Lajunen, Oulun yliopisto, puh. (08) dekaani Riitta-Liisa Korkeamäki, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, puh. (08)

7 PERUSOPETUKSEN YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN MUSIIKIN, KUVATAITEEN, KÄSITYÖN JA LIIKUNNAN OPPIMISTULOKSIA ARVIOITIIN Oppilaiden asennoituminen musiikin, kuvataiteen ja käsityön opiskeluun on pääosin myönteistä, niiden osaaminen keskimäärin välttävää tai tyydyttävää. Oppilaat, opettajat ja rehtorit pitävät näitä oppiaineita luonteeltaan varsin toiminnallisina, oppilaslähtöisinä ja kouluyhteisöä rakentavina. Koululiikuntaan suhtaudutaan myönteisemmin kuin koulunkäyntiin yleensä: oppilaista 72 % kertoo pitävänsä liikunnasta. Opetushallitus on arvioinut musiikin, kuvataiteen ja käsityön oppimistuloksia perusopetuksen 9. luokalla. Saman-aikaisesti Jyväskylän yliopisto arvioi liikunnan oppimistuloksia. Musiikkiin käytettävissä olevan opetusajan opettajat kokivat yleisesti liian vähäiseksi. Musiikin, kuvataiteen ja käsityön arviointi järjestettiin valtakunnallisesti 152 koulussa keväällä vuonna Mukana oli myös ruotsinkielisiä kouluja. Arviointiin osallistui oppilasta. Oppilaat tekivät arvioinnissa sekä oppiaineisiin liittyviä kynä- ja paperitehtäviä että tuottamistehtävät, joiden avulla arvioitiin heidän osaamistaan. Arviointiin liittyivät oppilas-, opettaja- ja rehtorikyselyt. Oppilaiden osaaminen musiikissa, kuvataiteessa ja käsityössä on kokonaisuudessaan oppiaineesta riippuen keskimäärin välttävää tai korkeintaan tyydyttävää. Kaikissa kolmessa oppiaineessa oppilaiden välillä osaamisessa oli varsin suuria eroja. Osa oppilaista ei näissä oppiaineissa hallinnut keskeisten tavoitealueiden sisältöjä. Kaikissa kolmessa oppiaineessa tulokset olivat erittäin paljon paremmat niillä oppilailla, jotka olivat opiskelleet kyseistä oppiainetta kaikilla yläkoulun luokilla kuin muilla oppilailla. Tytöt saavuttivat huomattavasti poikia parempia tuloksia kuvataiteessa ja musiikissa. Tulokset olivat tasaisempia käsityössä; pojat kuitenkin osasivat paremmin teknisen käsityön sisältöjä kuin tytöt, ja tytöt taas poikia paremmin tekstiilityön sisältöjä. Musiikin oppimistulokset olivat parhaita oppilaan musiikkisuhteen sisältöalueella ja heikoimpia musiikin tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen alueella. Tuottamistehtävissä arvioitiin vahvimmiksi oppilaiden yhteissoittotaidot ja heikoimmiksi käsitteiden ja merkintöjen ymmärtämisen ja käyttämisen kyvyt. Kuvataiteen oppimistulokset olivat parhaita median ja kuvaviestinnän ja selvästi heikoimpia kuvallisen ilmaisun ja ajattelun alueella. Tuottamistehtävissä vahvimmaksi arvioitiin viestin välittyminen ja ideoiden omaperäisyys ja heikoimmiksi kuvallisten ilmaisukeinojen ja sarjakuvailmaisun käyttö. Käsityön oppimistulokset olivat parhaita työvälineisiin ja materiaaleihin liittyvissä tehtävissä ja heikompia tuotteen valmistamiseen ja menetelmiin liittyvissä tehtävissä. Tuottamistehtävässä vahvimmaksi arvioitiin tuotteen valmistamisen osaamisen taso ja heikoimmaksi tuotteen suunnittelun osaamisen taso. Musiikkiin, kuvataiteeseen ja käsityöhön käytettävissä olevan opetusajan rehtorit ja opettajat kokivat yleisesti liian vähäiseksi. Kaikille oppilaille yhteinen opetus päättyi tavallisesti musiikissa, kuvataiteessa ja käsityössä perusopetuksen 7. luokkaan. Vain osa oppilaista osallistui näissä aineissa valinnaiseen opetukseen 8. ja 9. luokilla. Valtaosa näiden oppiaineiden kaikille yhteisestä opetuksesta tapahtui perusopetuksen luokkien aikana luokanopettajan opetuksessa. Arvioinnin opettajakyselyssä perusopetuksen yläluokkien musiikin opettajista 35 %, kuvataiteen opettajista 24 % ja käsityön opettajista 15 % oli vailla muodollista kelpoisuutta tehtävään näissä aineissa. Tämä koskee pääsääntöisesti sivutoimisia tuntiopettajia. Suuri osa oppilaista jää vaille kelpoisen aineenopettajan opetusta näissä aineissa koko perusopetuksen ajan, eikä suuri osa oppilaista ei opiskele näitä aineita perusopetuksen viimeisillä luokilla lainkaan. Lisätietoja: Marja-Leena Juntunen (musiikki) puh Ritva Jakku-Sihvonen Arviointiraportin tiivistelmä on luettavissa www-osoitteessa: perusopetuksen_musiikin_kuvataiteen_ ja_kasityon_oppimistulosten_ arviointi_9_vuosiluokalla Liikuntaa koskevan arviointiraportin tiivistelmä on luettavissa www-osoitteessa: liikunnan_seuranta_arviointi_ perusopetuksessa_2010 7

8 MUKA-KUORO LÄHTEE KESÄKUUSSA KONSERTOIMAAN VILNAAN Muka-kuoron ensimmäinen virallinen kuva otettiin KMO:n Kevätpäivän yhteydessä Apollon koululla maaliskuussa Iloista ja energistä porukkaa. Huom: käsimerkkejä ei tule tulkita väärin, ne liittyvät kuoron ohjelmistoon :) KUVA: Marko Virtala Yksivuotissynttäreitään viettävä Muka-kuoro lähtee heti koulujen kesäloman alussa konserttimatkalle Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan. Liettua valikoitui kuoron ensimmäiseksi ulkomaankohteeksi varsin luontevaksi kuoron toiminnanjohtaja Hanne Orrenmaa asui perheineen Vilnassa viisi vuotta sitten vuoden ajan, niinpä kontaktit Vilnaan olivat vahvat. On aivan mahtavaa lähteä Vilnaan juuri kesäkuun alussa, Orrenmaa kertoo. Vilna on silloin aivan uskomattoman kaunis: joka paikka kukkii ja tuoksuu, puistot ovat täynnä valtavia lehtipuita, kaupunki pursuaa kulttuuritarjontaa. Sain myös todella hyödynnettyä kaikki Vilnan-kontaktini, meillä on nyt aivan täydellinen matkaohjelma, Orrenmaa riemuitsee. Muka-kuoro lähtee Vilnaan 23 hengen vahvuisena. Mieslaulajia mukaan lähtee vain kaksi. Kuoroa johtaa Vilnassa kuoron kanssa viime syksystä lähtien paljon yhteistyötä tehnyt kuoronjohtajakomeetta Merzi Rajala. Muka-kuoron Vilnan-ohjelmisto on yksinomaan kevyttä: Beatlesia, Abbaa, Eppu Normaalia, Juicea, Coldplayta. Suurin osa on Merzi Rajalan mielikuvitusrikkaita ja hersyviä sovituksia. Koreografiat lauluihin on suunnitellut Merzin luottokoreografi Anna Rosendahl. Katolinen Liettua on melko lailla uskonnollinen ja muutenkin perinteinen maa. Kuoromme moderni ohjelmisto hauskoine koreografioineen tulee todella hämmästyttämään liettualaiset kuulijat. Liettualaiskuorot laulavat edelleen ennen kaikkea klassista kuoroohjelmistoa. Siinäkin mielessä on hyvä, että Muka-kuoro tekee konserttimatkan juuri Liettuan: ehkäpä saamme puhallettua uusia tuulia liettualaiseen kuoroajatteluun. Muka-kuorolla on Vilnan-matkaohjelmassa mm. konsertti ja yhteislauluilta Suomen suurlähetystössä, konsertti ja interaktiivinen musisointisessio Vilnan kansainvälisessä koulussa sekä pääkonsertti koko kaupungin upeimmassa konserttisalissa, Vilnan vanhan kaupungintalon Rotusen salissa lauantaina klo 18. Lisäksi kuoro tutustuu Vilnaan ja Trakaihin kiertoajeluilla, käy kuuntelemassa Liettuan Kansallisorkesterin rockkonsertin, tutustuu liettualaiseen ruokaperinteeseen ja shoppailee Vilnan uusissa upeissa ostoskeskuksissa. Syksyllä Muka-kuorolla puhaltavat uudet tuulet, kun kuoronjohtajan puikkoihin astuu Taina-Maaria Rautasuo. Kuoroon otetaan ensi syksystä lähtien lisää laulajia kuoron syksyn ensimmäinen kuoroleiri on elo-syyskuussa. Hanne Orrenmaa

9 Kolumni MUSIIKIN- OPETUKSEN TILA KUVA: Pekka Elomaa Tämä otsikko on kaksimielinen. Tartun tässä kirjoituksessa sen helpompaan tulkintaan: musiikin opetustilaan. Palaan toiseen tulkintaan myöhemmin. Käväisin maaliskuisena lauantaina Malminkartanossa sijaitsevassa Apollon Yhteiskoulussa KMO:n kevätpäivillä. Tapasin tuttuja: suurin osa entisiä opiskelijoita Sibelius-Akatemiasta, nykyisin virkeitä, aikaansa seuraavia musiikinopettajia. Seurasin alkua Luomus-koulutustilaisuudesta, jossa käynnistettiin improvisointia. Jumppa/juhlasalin lava oli täynnä tekniikkaa: piuhoja, vahvistimia ties mitä. Tapasin myös Juha Unkarin, joka viimeisteli esitystään OPH:n tilaohjeprojektista. Musiikin opetustilalla on kaiketi jo pitkään ollut omat ohjeistuksensa. Uusissa luokissa on parhaimmillaan paljon tilaa, mikä mahdollistaa erilaiset sijoittelut, liikkumisen, soittimet näkymä on hyvin erilainen verrattuna omiin kokemuksiini. Aloitin työni vastavalmistuneena musiikinopettajana 1960-luvun puolivälissä Apollon Yhteiskoulussa, joka silloin sijaitsi Helsingissä, Apollonkadulla. Musiikkiluokassa, joka oli myös koulun kirjasto, oli pystypiano ja kaapissa lukon takana levysoitin ja muutamia rytmisoittimia. Koska seinät olivat kirjakaappien lasiovia, niille ei voinut ripustella julisteita, tauluja tms., mutta liitutaulun kolmannes oli asianmukaisesti nuottiviivastona. Näin oli ollut kaiketi koulun rakentamisesta lähtien, näillä eväillä opetusta hoidettiin eikä muuta voinut kuvitellakaan. Sain vaikuttaa asioihin pyytämällä pianon viritystä ja sain myös luvan ostaa levyjä. Olin innoissani, ja jälkeenpäin ajatellen tuntuu siltä, että ehkäpä vanhahtava, perinteinen luokka juuri sellaisena haastoi hakemaan toimivia ratkaisuja ja olemaan suorastaan luova (sitä sanaa ei silloin tunnettu!), jotta musiikin opetus olisi jotenkin sähäkkää ja itsen näköistä. Musiikki oli läsnä meidän ihmisten ansiosta. Musiikkitilasta toiseen. Helsinkiin valmistuu pian Musiikkitalo ja itse asiassa sen voi nähdä valtavana musiikin opetustilana. Ei vain siksi, että kolmannes Sibelius-Akatemiasta sijaitsee siellä, vaan sen muidenkin toimijoiden vuoksi. Esimerkiksi orkesterien toiminta on huikeaa vuorovaikutusta: kaiken ikäiset, keskenään hyvin erilaiset ihmiset kokoontuvat jakamaan yhteistä ja jokaiselle yksityistä kokemusta osallistuessaan elävän, akustisen musiikin tapahtumaan soittajina tai kuulijoina. He kokevat ja oppivat uutta. Orkesterien ja akatemian yleisöä lähestyvät oheistoiminnot antavat mahdollisuuksia syventää tietoja ja suhdetta musiikkiin. Musiikkitaloon liittyy suuri määrä optimistia ja lennokkaita visioita. Sen rakentamisen yhteydessä on myös käyty kriittissävyistä keskustelua siitä, tuleeko satsata seiniin vai sisältöön. Seiniin satsattiin, puitteet ja varustelut ovat nyt viimeisen päälle mahtavat, mutta Musiikkitalon niin kuin musiikkiluokankin merkitys on ilman muuta sisällössä. Talon suunnittelun aikana puhuttiin paljon siitä, että sen tulee olla kansalaisten olohuone, jossa viihdytään. Omasta puolestani toivon sille vielä kunnianhimoisempaa roolia: viihtymisen lisäksi sen tulee virittää, vaikuttaa, kehittää, haastaa, mahdollistaa, - niin kuin hyvän opetuksenkin. Tuula Kotilainen MO, Sibelius-Akatemian vararehtori emerita 9

10 Henkilökuvassa Marianne Hiedanniemi LEMPEÄN KURINALAISESTI MAAILMAA PARANTAMASSA Koulujen Musiikinopettajat ry jakaa Pro Musica -ansiomitalin pitkäaikaisesta työstä musiikkikasvatuksen hyväksi. Viime syksynä mitali myönnettiin musiikinopettaja Marianne Hiedanniemelle. Tänä keväänä Helsingissä käydyssä keskustelussa Hiedanniemi kertoo elämästään musiikinopettajana, opinnoista ja itse työn harjoittamisesta sekä tietysti vuosien varrella vastaan tulleista haasteista ja ilonhetkistä. Kaustisen lintukodosta Sibelius-Akatemian mankeliin Synnyin Kaustisella, jossa kaikki soittavat ja laulavat, musiikki oli yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Musiikinopettajanani Tyrvään yhteislyseossa toimi kannustava ja omassa ajassaan hyvin moderni Alpo Hannikainen. Koulussa oli kuoro ja soitinyhtye. Kävimme myös ooppera- ja konserttimatkoilla. Musiikkitunneilla tunnelma oli erilainen, sai hengittää vapaasti. Jo aika varhain musiikinopettajan ammatti alkoi minusta tuntua kiinnostavalta. Yo-kirjoitusten tulokset ja tieto siitä, että minut oli hyväksytty Sibelius-Akatemiaan, tulivat samaan aikaan. Tulevaisuuteni taidettiin sinetöidä sinä päivänä luvulla Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosaston opetus oli vielä klassispainotteista. Myöhemmin, kun toimin ohjaavana opettajana (70-luvulta lähtien vuoteen 2006), monet opiskelijat valittivat, että Sibelius-Akatemiassa opetetaan paljon turhaa ja mennään liian syvälle. Itse voin kuitenkin sanoa, kaikkea Akatemiassa oppimaani olen tarvinnut ja kaikesta on ollut sekä hyötyä että iloa. Opiskeluajoista jäi myös hauskoja muistoja: Osmo Lindeman hermostui kenraalibassotunneilla meihin tyttölapsiin niin, että haki rehtori Taneli Kuusiston kuuntelemaan miten surkeita olimme. Eikä Erik Tawaststjerna suostunut pitämään musiikinestetiikan luentojaan muualla kuin juhlasalissa jossa oli ainoa oikea atmosfääri. Tietyllä tavalla Sibelius-Akatemia oli kova mankeli, yksilönä arvostelun kohteena oleminen kasvatti kuorta, mutta pisti myös pohtimaan miten suhtautuisin tulevana opettajana omiin oppilaisiin. Naurua, rahapulaa ja vankkoja päätöksiä Koko 36 vuotta kestäneen työurani tein pääasiallisesti Meilahdessa. Meikku oli toinen kotini. Alusta alkaen päämääräni oli, että jokainen nuori voisi saada kosketuksen musiikkiin itse osallistumalla. Ehkä koko kouluaikani suurin haaste kirkastui heti alussa; miten saada määrärahoja, joilla kouluun hankittaisiin riittävästi bändisoittimia ja kitaroita. Musiikkiluokan varustelu vaati aikaa, vasta 1990-luvulla se oli sellainen, josta olin haaveillut. Nuorena opettajana päätin myös, etten käytä opetuksessani lainkaan sanaa teoria ja tartun teoriaopetukseen vain pyynnöstä. Teoriahan oli melkein kirosana. Vankasta päätöksestä jouduin kuitenkin lipsumaan, sillä joka tunti joku aina kysyi teoriaan liittyvää; miten ne duurisoinnut oikein kosketinsoittimilla muodostetaan jne. Pakkohan se oli selittää. Musiikkitunneilla naurettiin paljon. Eräs poika antoi minulle kirjan, jossa kerrottiin ettei nauru pidennäkään ikää. Seuraavalla tunnilla totesin, että otan kuitenkin riskin. Iloinen mieli ja ripaus huumoria sillä olen selvinnyt hyvin! Hyvällä saa paljon enemmän aikaiseksi kuin pelkkiä virheitä etsimällä. Ja kiitosta oppilaalle saa antaa aina kun siihen on aihetta. Kassleria klassisen musiikin nälkään Oma opettamisen filosofiani on ollut, että musiikin opetuksen pitää lähteä oppilaiden omasta maailmasta. Musiikin opettajan tehtävä on laajentaa sitä. Kun oppilas saa itse tehdä ja osallistua, kaikki musiikinlajit kiinnostivat. Soitetaanhan taas tänään sitä kassler-musiikkia, toivoi eräskin pojanviikari, kun olimme harjoitelleet Beethovenin Ilon teemaa eri soittimilla. Tuolloin tv:ssä pyöri kasslermainos 9. sinfonian säestämänä. Asiaansa vihkiytynyt musiikin historian harrastaja varmaan kavahtaa tätä klassisen musiikin epäautenttista lähestymistapaa, mutta musiikkikasvattajana uskon, että omakohtainen kokemus aukaisi monelle väylän tähän musiikkimaailmaan. Ainakin minua pyydettiin laatimaan lista, mistä klassisen musiikin kuuntelu kannattaisi aloittaa. Lisäsin kyllä pilke silmäkulmassa, että kun menette kirjastossa kyseiselle osastolle katsokaa ettei kukaan tuttu näe. Meikussa ei tarvinnut jäädä keräämään möykkyjä, sai heti läikytellä! Minulla oli onnea, olin osunut oikeaan kouluun. Koulun perustajan, rehtori Mary von Wrightin periaate on ollut, että jokaiselle nuorelle on annettava mahdollisuus. Koulu on lasta eikä hienoja tilastoja varten. Tätä perinnettä muutkin koulun rehtorit tukivat ja se näkyi koulun arvoissa ja rahan jaossa. Musiikin opettaja oli samalla viivalla kuin muutkin. Opettajakunta otti keltanokan lämpimästi vastaan sanomalla, että täällä opettajainhuoneessa voit itkeä, jos menee huonosti. Ja se oli todella totta. Kun tunnustin, että taas meni kaikki ihan läskiksi, kukaan ei koskaan sanonut, ettei mulla vaan koskaan. Ja mukava oli saada kertoa myös onnistumisistaan. Meikussa ei tarvinnut jäädä keräämään möykkyjä, sai heti läikytellä. Työyhteisö ja sen hyvinvointi on valtava voima. Koulutyö on niin haastavaa, että kaikki energia tarvitaan itse työhön eikä kollegoiden kanssa taistelemiseen.

11 Hyvää koulun henkeä osoitti sekin, että kun taas kerran uutta opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa valmisteltiin (1994), kuvaamataidon opettaja ehdotti, että musiikkia pitäisi olla 7.luokalla myös kaksi tuntia niin kuin kuvaamataitoakin; tämä ehdotus meni läpi. Maailmanparantajat Olin alusta saakka tehnyt yhteistyötä varsinkin äidinkielen ja kuvaamataidon opettajien kanssa, mutta varsinainen noste alkoi kohdattuani ilmaisutaidonopettaja Taija Linnankiven ja kuvataideopettaja Marita Bracen. Huomasimme, että työtapamme ja työhistoriamme olivat hyvin samanlaiset. Yhteistyön synnylle oli merkittävää näkemys kokonaisvaltaisesta oppimisesta, huoli nuorten syrjäytymisestä ja onnistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksien jakaminen kaikkien prosesseissa mukana olevien kesken. Maailmanparantajatiimimme uskoo tämän työskentelytavan yhdistävän erilaisia oppijoita, kasvattavan ymmärrystä ja hyväksyntää monikulttuuristen kokemusten kautta. Meillä kaikilla oli yhtenäinen näkemys, että taideaineet eivät ole pelkästään itseisarvo vaan ne auttavat oppilasta oman tekemisen kautta käsittelemään tunteita. Koulu on avoin yhteiskunnalle, ei suljettu saareke. Taideaineissa on helppo nähdä suuria kokonaisuuksia ja integroitua jonkin teeman ympärille, esimerkiksi suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden. Yhdessä työskenteleminen vahvistaa oppilaan vuorovaikutustaitoja, itsetuntoa ja -tuntemusta sekä persoonallista kasvua. Yhteistyössä voi purkaa onnistumisia ja epäonnistumisia turvallisessa ilmapiirissä. Samalla myös oppiaineiden tiedolliset ja taidolliset sisällöt toteutuvat. Projektit koskettavat koko koulua niin tekijöinä kuin kokijoinakin. Uskoimme myös vahvasti, että nämä kokemukset lisäävät kouluviihtyvyyttä ja antavat voimia lukuaineiden opiskeluun. Taide lohduttaa ja auttaa käsittelemään tunnetiloja, jotka ovat sanallisen ilmaisun ulkopuolella. Luottamus lapseen ja nuoreen oli ensisijaista. Koimme ettemme kasvata valmiita aikuisia, vaan pyrimme ohjaamaan, innostamaan ja löytämään luovuuden lähteitä jokaisen nuoren kohdalla. Yhteistyötä yli oppiainerajojen Intohimokseni muodostuivat erilaiset projektit. Vaikka jokainen yhteistyötuotos on eräänlainen selviytymistarina, yhteisprojektit ovat koulumaailman suola. Kaaoksen ja epävarmuuden sietää kun sisällä palaa halu tehdä asioita yhdessä. Yläasteen ja lukion yhteistyöprojektien alkusysäyksenä on ollut milloin itse tehty soitin, sanat ja tarinat, äänimaailma, tai- KUVA: Pekka Elomaa 11

12 denäyttely ja taideteos, liike ja tanssi tai kulttuurinen näkökulma. Vuosien aikana teimme lukuisia projekteja, vähintään yhden vuodessa. Parhaimpina vuosina kourallisen. Kun 2000 luvun alun koulukohtaista opetussuunnitelmaa työstettiin, päädyimme omasta mielestämme tuoreeseen ja omaperäiseen ratkaisuun. Meilahden yläasteella näitä aihekokonaisuuksia toteutettiin erityisesti kahden oppiaineen yhteisillä aihekokonaisuuskursseilla. Niille osallistuivat kaikki 8. luokkalaiset. Käytännössä tämä tarkoitti, että kurssin sisällöt laajenivat yli oppiainerajojen, opettajat tekivät konkreettisesti yhteistyötä keskenään ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Se, että koulumme on painottunut taideaineisiin, on vaatinut rehtorilta paljon etukäteissuunnittelua ja joskus joustamistakin koko opettajakunnalta lyhyellä aikavälillä. Taideaineiden opiskelussa ovat pärjänneet hienosti myös monet oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat. Rehtorimme on todennut, että tt-aineiden opiskelu vähentää erityisopetuksen tarvetta. Kurinalaista oppimista lempeydellä Nykyinen tuntijako on tehnyt koulusta aivan liian teoriapainotteisen. Toivon, että jaksatte taistella taideaineiden puolesta. Ei saa antaa periksi. Sain toimia musiikin ohjaavana opettajana koko työssäoloaikani ja näin upeita, taitavia tulevia musiikin opettajia, joiden pitäisi saada opettaa peruskoulun jokaisella luokka-asteella. Ei ole ihme, että musiikin arvostus laskee, jos sen opettajaksi alakoulussa kelpaa kuka tahansa. Ruohonjuuritason työtä ei saa aliarvioida. Musiikkitunneilla opitaan vuorovaikutustaitoja, toisen kuuntelemista ja huomioonottamista, kaikille täytyy antaa tilaa. Se tekee hyvää aikana, joka korostaa yksilöllisyyttä jopa itsekkyyttä. Musiikinopettaja pääsee lähelle lasta, hän voi auttaa löytämään arassa ja sisäänpäin kääntyneessä lapsessa piilevän vahvuuden. Ja kaikkien teknisten vempaimien ja virtuaalimaailman keskellä ihan parasta on kuitenkin aito, elävä vierellä kulkeminen. Koko kouluajan toivoin, että olisin opettaja joka osaisi olla lempeä ja silti töitä tehtäisiin kurinalaisesti. Ainakin joskus onnistuin, sillä sain palautteen 7. luokkalaiselta pojalta. Hän kirjoitti: Aluksi luulin, että sinulla ei ole auktoriteettia, mutta huomasin, että sitä ei ole tarvittu. Keskustelijoina Marianne Hiedanniemi ja Satu Ristlakki POMOT KOKOONTUIVAT Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen seudulla kaupungit ja kunnat ovat asukasluvultaan sen kokoisia, että joka paikkakunnalla on oma lukio. Peruskoulun ja/tai lukion musiikin aineenopettajien virat ovat mahdollistaneet ainakin tähän saakka - riittävän suuret opetustuntimäärät ja houkutelleet paikkakunnille muodollisesti pätevät musiikinopettajat. Näin ollen musiikinopetuksen lähtötilanne Seinäjoen seudun yläkouluissa ja lukioissa on erinomainen. Musiikinopetus yhdistää, ja musiikinopettajat, koulujen yksinäiset puurtajat tarvitsevat toisiaan. Me Seinäjoen seudun musiikin aineopettajat epäviralliselta nimeltään POMOT Pohjanmaan musiikinopettajat - tapaamme toisiamme noin kerran vuodessa yhteisten asioiden merkeissä. Meillä on hauskaa yhdessä, ja yhteisistä kouluasioista riittää paljon puhumista. Yleensä ilta ehtii liian nopeasti ja aika loppuu kesken. Viimeksi POMOT kokoontuivat Musiikki-Järvenpää oy:n uusissa ja avarissa liiketiloissa Paikalla saapui tuolloin 12 musiikin aineenopettajaa. Tilaisuuden alussa yrityksen perustaja, toimitusjohtaja Erkki Järvenpää kertoi yrityksen historiasta ja nykyisestä toiminnasta sekä esitteli henkilökunnan ja liiketilat. Saimme asiantuntevan henkilökunnan avulla perehtyä liikkeen laajaan tuotevalikoimaan ja alan uusimpiin tuotteisiin. Tilaisuus sujui leppoisasti rupatellen ja erinomaisesta tarjoilusta nauttien. Kaikki paikalla olleet olivat tyytyväisiä illan antiin, ja toimitusjohtaja Erkki Järvenpää totesikin tilaisuuden päätteeksi: Tästä on tehtävä perinne. Harri Mäkinen KMO: n Seinäjoen seudun piiriasiamies Seinäjoen lyseon musiikinlehtori

13 Musiikkikasvatuksen tutkimus MUSIIKINOPETUKSEN ARJEN EETOKSESTA Toinen kotimainen kieli, kasvisruokapäivä ja Suvivirsi siinä tämän kevään vaalikoneiden koulua koskeneet aiheet. Vaalikoneissa otettiin kantaa siihen, saako Suvivirren laulaa koulun kevätjuhlissa, ja jos, niin millä ehdoin. Uskonnollisena lauluna sen voidaan katsoa olevan sopimaton yhteislauluksi, koska se loukkaa toisten uskontojen edustajia tai uskonnottomia. Monelle suomalaiselle laulu on kuitenkin ennen kaikkea merkki kesän ja erityisesti kesäloman koittamisesta. Suvivirsi kiinnittää meidät sukupolvien ketjuun ja kevätjuhlatraditioon ja on ehkä (viimeinen?) laulu, jonka jokainen suomalainen osaa. Traditioista on vaikeaa luopua, vaikka myönnetään, että aiempia kulttuurisia itsestäänselvyyksiä ja yhtenäiskulttuurin merkkejä koulun toiminnassa ei enää noin vain suvaita. Suvivirrestä on näin tullut suomalaisen koulun monikulttuuristumisen symboli. Tähän ruotsalaiseen sävelmään, joka tuli suomalaiseen virsikirjaan vuonna 1700, kiteytyy jotain oleellista paitsi monikulttuurisuuskeskustelusta myös suomalaisen musiikinopetuksen suhteesta omaan traditioonsa. Peruskoulun opetussuunnitelmauudistus tuntijakoineen tai taideaineiden asema ei juuri vaalitaistelussa ollut esillä, vaikka se poliitikkojen kielenkantoja kuluneen syksyn ja talven aikana onkin kirvoittanut. Opetussuunnitelmauudistus nostettaneen takaisin poliittisille pöydille uuden hallituksen myötä. Musiikin kannalta ollaan jälleen kerran jännittävässä tilanteessa miten käy tuntijaossa tällä kertaa? Toteutuuko luvattu taideaineiden aseman kohennus, ja jos, niin millä tavoin? Tuntijakojen aikaisempia vaiheita seuranneille tilanne ei ole uusi, musiikki on aina saanut taistella elintilastaan koulussa. Aineen aseman parantaminen oppikoulun lukusuunnitelmissa 1900-luvun alussa toimi itse asiassa sysäyksenä sille, että ammattikunta perusti Laulunopettajayhdistyksen, nykyisen Koulujen musiikinopettajat ry:n. Siis yli sata vuotta sitten. Toivoa sopii, että tällä kertaa poliittiset lupaukset lunastetaan, vaikkakin uudet poliittiset jännitteet tuntunevat tässäkin asiassa, sillä onhan tuntijako perustava kohtalonkysymys musiikin kaltaiselle vähätuntisille aineille. Musiikille on ollut ratkaisevaa myös aineen asema paitsi kaikille yhteisenä myös valinnaisena aineena. Opetussuunnitelma raamittaa opetuksen arkea Opetussuunnitelman perusteet raamittavat muutenkin koulutyötä ja musiikinopetusta. Opetussuunnitelman musiikin ainekohtaiset perusteet ovat peruskoulun nelikymmenvuotisen historian aikana muotoutuneet kunkin kierroksen perusteiden yleisten periaatteiden mukaisesti mutta vahvasti myös vallitsevan musiikkikasvatuskulttuurin henkeä myötäillen. Koulun musiikinopetuksen yhteistä ammatillista eetosta, jota opetussuunnitelmat artikuloivat, sävyttää monipuolisuuden ideaali, musiikillisen monimuotoisuuden ja monipuolisen musisoinnin ihanne. Johtoajatus monimuotoisesta ja laajaalaisesta yleissivistävästä musiikinopetuksesta esiteltiin peruskoulun ensimmäisessä opetussuunnitelmassa vuonna Monipuolisuuden ideaali on tämän jälkeen täsmentynyt perusteteksteissä ja muotoutunut erilaisiksi koulun musiikinopetuksen kulttuurisiksi käytännöiksi. Vuoden 1994 musiikin ainekohtaisesta opetussuunnitelmasta löytyvä sanapari mahdollisimman monipuolisesti, jolla kuvattiin oppisisältöjen valintaa, ilmenee musiikinopetuskeskusteluissa edelleen tunnuslauseenomaisena. Monipuolisuuden vaatimus sävyttää oletusta paitsi oppiaineen sisällöistä ja menetelmistä myös opettajan musiikillisesta ammattitaidosta: opettajan odotetaan olevan paitsi monitaitoinen muusikko ja pedagogi myös hallitsevan musiikkikulttuurin eri muodot, lajit ja aikakaudet. Musiikinopetukselle suunnatut minimaaliset tuntiresurssit ja monipuolisuutta korostavat tavoitteet ja laajat sisällöt muodostavat mahdottomalta tuntuvan yhtälön, jonka jokainen musiikinopettaja kuitenkin joutuu ratkaisemaan. Väitöstutkimuksessani Monipuolisuuden eetos. Musiikin aineenopettajat artikuloimassa työnsä käytäntöjä olen ollut kiinnostunut siitä, miten musiikin aineenopettajat näissä varsin ristiriitaisissa olosuhteissa rakentavat musiikinopetuksensa käytäntöjä ja koulunsa musiikin toimintakulttuuria. Haastattelin tutkimukseeni kahdeksaa kokenutta musiikin aineenopettajaa. Antoisia keskusteluja pohjustivat lyhyet kouluvierailut kunkin opettajan luona. Musiikinopetuksen eetos Tutkimukseni tavoitteena on ollut muodostaa ymmärrystä musiikinopetuksen nykykäytännöistä. Koulu- ja musiikkikasvatuskulttuurit, niin opetussuunnitelmat kuin ammattikunnan yhteiset näkemykset, raamittavat musiikinopetuksen käytäntöjä. Mutta vaikka kulttuurinen konteksti asettaa ehtonsa opettajan työlle, toimii jokainen opettaja kuitenkin situaatiossaan: tänään-tässä-nyt, näiden oppilaiden kanssa, näissä olosuhteissa, tällaisessa luokkahuoneessa ja tässä koulussa. Väljän opetussuunnitelman puitteissa musiikinopettajilla on tilaa rakentaa opetuksen käytäntöjä ja koulun musiikin toimintakulttuuria itsenäisesti näkemystensä mukaisesti. Tutkimuksessani olen pyrkinyt jäsentämään opettajien arkikäytäntöjä ja niiden myötä hahmottelemaan piirteitä yhteisistä, kulttuurisista ja eettisistä musiikinopetuksen käytännöistä. Aineistossani kahdeksan kokenutta musiikin aineenopettajaa kertoo työstään ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Opettajat olivat haastattelujen aikoihin toimineet musiikin aineenopettajina 5-30 vuotta, 13

14 Kuva: Lissu Lehtimaja yhteydessä erityisesti ryhmädynamiikan, luottamuksen ja vuorovaikutuksen merkitystä musisoinnin mahdollistajina, toinen panosti koko koulun hengen nostattamiseen yhteismusisoinnin ja erilaisten bänditapahtumien myötä. parhaimmillaan lähes koko ajan samassa koulussa. Työuraan on mahtunut monia vaiheita, niin uupumusta kuin tähtihetkiäkin. Kokeneet opettajat nojaavat rohkeasti omiin musiikillisiin vahvuuksiinsa ja hyödyntävät esimerkiksi bändiohjaus-, äänenmuodostus- tai muita erityistaitojaan koulun musiikin toimintakulttuuria rakentaessaan. Haastatteluaineistoa analysoidessa hahmottui opettajien työtä suuntaavia omia punaisia lankoja, jotka voi tiivistää kolmeksi yhteiseksi eettiseksi peruspilariksi eli yhteiseksi ammatilliseksi moraaliksi, joita kutsun musiikinopetuksen arjen eetoksiksi. Oppilaiden kohtaamiseen ja kohteluun liittyvässä kasvattajan moraalisessa eetoksessa korostuu opettajan vastuu oppilaistaan ja jokaisen huomioiminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Yksi aineiston opettajista tiivistää ajatuksensa: ei kaikille kaikkea, vaan jokaiselle jotakin. Musiikinopettaja-ammattikunnalle on ollut aina oleellista korostaa, että musiikinopetuksemme on kaikille oppilaille suunnattua, aiemmista taidoista tai lahjakkuudesta riippumatonta. Tämä sama eettinen periaate korostuu myös toiminnallisuuden eetoksessa, jonka yhteisenä ilmiasuna on vahva, koko luokan musisointiin osallistava yhteismusisointikäytäntö. Oleellista on luoda olosuhteet ja ilmapiiri, jossa koko luokan yhdessä musisoiminen mahdollistuu. Aineistossani opettajat painottavat oppilaiden oikeudenmukaista ja tasavertaista kohtelua. Eräs opettajista korosti tässä Kolmanneksi yhteiseksi peruspilariksi hahmottui musiikillisen maailmankuvan laajentamisen eetos. Opettajat artikuloivat yhteisesti tehtäväkseen avartaa oppilaiden musiikillista tietämystä ja eri musiikin lajien ja kulttuurien tuntemusta. Oppilaiden maailman ja toiveiden huomioiminen, mutta samalla heidän musiikillisen kokemusmaailmansa laajentaminen uusiin ja outoihinkin musiikin lajeihin ja kulttuureihin on oleellista. Tärkeinä arvoina tässä nostetaan esiin suvaitsevaisuus ja yleissivistys. Yksi aineiston opettajista kuvaa tehtäväänsä opettajana ikkunoiden avaajan metaforalla, joka kiteyttää tämän eetoksen: [R]upesin miettimään sitä, mikä mun tarkoitukseni on musiikinopettajana. Keksin tämmöisen kuvan: jos musiikki olisi seinän, minkä läpi ei näe tai minkä läpi ei ainakaan kuule. Siellä olisi tämmöisiä ikkunoita ja nämä ikkunat olisivat kaikki eri musiikkeja. Eri tyylejä tai eri lajeja. Ja tässä olisi se ihminen joka kuuntelee. Jos ajattelee normaalia nuorta tai ketä tahansa ihmistä, niin yleensä sillä on yksi ikkuna auki. Tai että sillä saattaa olla yksi mielimusiikki, se kuulee sitä ja se tykkää siitä ja se kuuntelee sitä aina. Niin mun tehtävä on avata näitä ikkunoita, mahdollisimman paljon näitä ikkunoita. Täällä on tämmöistä musiikkia ja tämmöistäkin on ja tuonkin voi avata Ja sitten mä toivon, että se oppilas uskaltaisi itse ruveta aukasemaan näitä. Ja kun se on käynyt tämän koulun, niin sitten sillä olisi jo mahdollisimman monta ikkunaa auki, että se osaisi avata ne. Mutta että sitten sen jälkeen se rupeis itse aukasemaan. Kohti opetussuunnitelmauudistusta Koulun musiikinopetus näyttää löytäneen monin tavoin toimivan käytäntökulttuurin, jota opettajat situaatiossaan rakentavat kontekstin ehdoin vahvoin eettisin perustein. Tämän tutkimuksen myötä voi todeta, että musiikin aineenopettajat vaikuttavat tyytyvälisiltä omaan ammattitaitoonsa. Opettajan työtä luon-

15 nehtii yhtäältä itsenäisyys, toisaalta yksinäisyys. Suhde oppilaisiin on ensiarvoinen, ja opettajat artikuloivat tehtäväkseen auttaa kutakin oppilasta tämän omista lähtökohdista käsin. Verrattuna esimerkiksi amerikkalaiseen standardija testipainotteisen musiikinopetuksen nykykäytäntöön kertoo tämän tutkimuksen aineisto suomalaisten musiikkikasvattajien mahdollisuudesta rakentaa käytäntöjään omiin eettisiin periaatteisiin nojaten. Musiikinopetuksen toimintamuodoiksi on löydetty yläkoulu- ja lukioikäisten opettamiseen soveltuvia tapoja erityisesti yhteismusisoinnissa näyttävät kohtaavan musiikinopetuksen arvot ja oppilaiden toiveet. Laulun ja yhteismusisoinnin rinnalla musiikintunneilla on musiikkitieto, johon kuuntelu usein yhdistyy. Kokeneet opettajat hyödyntävät musiikillista erityisosaamistaan koulun musiikin toimintakulttuurien primus motoreina: musiikki näkyy ja kuuluu koulun arjessa ja juhlassa huolimatta aineen marginaalisesta asemasta koulun tuntijaossa. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri muuttuvat, koulu niiden mukana, opetussuunnitelmauudistus on edessä: mihin suuntaa yleissivistävä musiikinopetus? Suvivirsi on yksi symbolinen esimerkki siitä, kuinka monikulttuuristuva yhteiskunta vaatii koulua ja jokaista ainetta pohtimaan suhdettaan siihen. Musiikinopetuksessa monikulttuurisuus on ollut läsnä eri muodoissa, milloin kansainvälisyyskasvatuksena, milloin taas etnisten musiikkien opettamisena. Nyt haasteet ovat kuitenkin uudenlaiset, kun yhä useammin ja yhä useammat kulttuurit kohtaavat konkreettisesti luokkahuoneissa. Suvivirsi ja sen tiimoilla syntynyt mielipiteidenvaihto kertoo siitä, kuinka joudumme entistä tarkemmin tiedostamaan kulttuurimme itsestäänselvyyksiä ja tarkastelemaan kriittisesti myös koulun musiikkiohjelmistoja. Yleissivistävä musiikinopetuksemme on pitkälti kehkeytynyt opettajien työssään kehittämien hyvien käytäntöjen ja opettajankoulutuksen kehitystyön tuloksena. Toimivat, kansainvälistä tunnustusta saaneet yhteismusisointikäytännöt ovat tästä elävä esimerkki. Musiikkikasvatuksen tutkimuksen vilkastuessa myös sen myötävaikutus koulun musiikinopetuksen käytäntöihin tullee näkyvämmäksi. Esimerkiksi erilaiset luokkasäveltämisen pedagogiikat ovat esillä monissa tutkimusprojekteissa. Tutkimusten avaamat uudet suunnat musiikin historian opettamisessa tai tutkimukset musiikin erilaisista oppimisympäristöistä kellaribändeistä verkkoyhteisöihin voivat niin ikään tuoda käytännön maailmaan uusia tuulahduksia. Viimeaikaisten aivotutkimusten valossa tiedämme myös musiikin fysiologisesta merkityksestä ihmiselle enemmän kuin koskaan. Seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella yleissivistävä musiikinopetus määritellään jälleen uudelleen. Toivottavasti valmistelutyössä päästään hedelmälliseen ja avoimeen keskusteluun opettajien, opettajankouluttajien ja tutkijoiden kesken. Jo joutuu armas aika Näin kesäloman kynnyksellä musiikinopettajan arki täyttyy kuitenkin ennemminkin juhlavalmisteluista kuin musiikinopetuksen pitkän linjan kehittämisajatuksista. Tuon lopuksi vielä aineistosta musiikinopettajan juhlahumusta kertovan tuokiokuvan. Kevätlukukausi ei suinkaan rauhallisesti hiivu kohti kesälomaa vaan vauhti vain kiihtyy kevätjuhlaan asti. Musiikinopettaja on se joka muistaa ensimmäiseks, et ai niin se jatkojohto. Siel saa sitten ruuvimeisselin ja teippirulla kädessä kulkee ja häärätä ja soittaa vahtimestaria paikalle ja viime kädessä laittaa mikrofonit ja päättää sitten, että mitä nyt tehdään. Rutiini auttaa kyllä, mut ei se koskaan helpota sit kuitenkaan se on aina semmonen kaaos ensin. Ja sitten juhlan jälkeen joku taputtaa päähän, jos muistaa. Viimesenä sit vaihtaa farkut jalkaan ja lähtee roudaamaan ja kantaa täällä kun kaikki muut ropistelee ja keräilee kukkapapereita. Ja sitten niin kun joo hyvää lomaa vaan Kirjoitus perustuu väitöskirjatutkimukseen, jossa muodostetaan ymmärrystä 2000-luvun alun musiikinopetuksen käytännöistä. Tematiikkaa on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta, sekä aineiston avulla että avaten musiikinopetuksen institutionaalista kontekstia. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan musiikin aineenopettajan haastatteluista. Aineiston myötä on pyritty kuvaamaan ja jäsentämään ensinnäkin musiikinopettajien persoonallisten käytäntöjen rakentamista ja sitä, mikä yhteisesti arjen käytäntöjä virittää ja suuntaa. Toiseksi aineistoa on tarkasteltu keskittyen aineiston puhuntaan, siihen, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme musiikista musiikinopetuksessa ja siihen, miten haastattelupuhunnoissa legitimoidaan eli oikeutetaan käytännön ratkaisuja. Tutkimuksessa avataan myös koulun musiikinopetuksen institutionaalista kontekstia musiikinopetuksen historialliskulttuurisen kehkeytymisen näkökulmasta jäljittäen näin aineistosta esiin nostettujen tematiikkojen kiinnittymistä musiikinopetustraditioon. Minna Muukkonen Muukkonen, Minna Monipuolisuuden eetos. Musiikin aineenopettajat artikuloimassa työnsä käytäntöjä. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Väitöskirja. Väitöskirjan voi tilata suoraan tekijältä: Minna Muukkonen: puh tai Ostinatosta: Väitöskirja verkossa: ethesis.siba.fi 15

16 Puheenjohtajalta Johanna Nurmesniemi-Heino puh ARVON MEKIN ANSAITSEMME? Tuntijaosta tämä kaikki alkoi. Pari vuotta vierähti lausuntoja kirjoitellessa, päättäjiä vakuutellessa, toreilla ja turuilla puhuessa kouluissa annettavan yleissivistävän musiikin opetuksen tärkeyden puolesta. Jokunen pää matkalla kääntyikin meille edulliseen suuntaan, kunnes koko tuntijakoprosessi karahti jäihin kuin Titanic konsanaan. Tuli kevät ja alkoi jännitys Suomen uudesta eduskunnasta ja uusista hallituspuolueista. Tuli jytkyjä ja rökäletappioita, mutta sitähän politiikka on. Katseet tulevaisuuteen ja mietintämyssy päähän. Ketkä edustajat ja puolueet olisivat vastaanottavaisia musiikkikasvatuk- selle ja koulutukselle. Nyt eletään hetkiä, jolloin tämänkaltainen pohjatyö on tehtävä. Uusi tuntijakokeskustelu alkaa varmasti nopeasti ja se tulee etenemään vauhdikkaalla aikataululla. Kaikki on edelleen mahdollista, mitä koulujen musiikinopetukseen suhteen tulee. Tuli kevät ja tuli Suomen musiikkineuvoston vuosikokous. Musiikkineuvoston olemassaolon aikana ei sen hallituksessa ole ollut paikkaa yleissivistävän musiikinopetuksen edustajalla. Säveltäjät istuvat kahdella paikalla ja musiikkioppilaitokset ovat olleet hyvin edustettuina eli nyt olisi aika korjata tuo tilanne. KMO asetti hallitusvaaliin ehdokkaan ja toki myös muilla järjestön yhdistyksillä oli siihen mahdollisuus. Jäsenyhdistyksiä musiikkineuvostossa on 32. Ehdokkaita tuli paljon ja kokousväkeä jännitti. Vaalit tuli ja nyt mitattaisiin suomalaisen musiikkikentän arvostus koulujen musiikinopetusta kohtaan. Ei tullut jytkyä! Selkeä vaalivoitto meni harrastus- ja muusikkopuolelle. Ei tehonnut puheet tulevista tuntijakotaisteluista, lasten hyvinvoinnista tai kouluviihtyvyydestä. Suomen musiikkipiirit ovat puhuneet. Koulujen Musiikinopettajat ja yleissivistävä kouluissa annettava musiikinopetus eivät ole näiden piirien eikä Suomen musiikkineuvoston arvostuslistalla kärjessä. Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa, ehk ei riennä riemuksemme leipä miesten maatessa; laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä täyttäjälle...

17 Toiminnanjohtajalta Satu Ristlakki Puh TÄSSÄ SITÄ NYT OLLAAN Viime syksynä, juuri ennen joulua, kun tuntijakoehdotus tyrmättiin eduskunnassa, kaikki toivo ja odotukset suunnattiin vaalien jälkeiseen aikaan. Ennen tyrmäystä tuntijaon eteen oli tehty monipuolisesti työtä niin ministeri-, kansanedustaja kuin yhdistystasolla. Tuntuma kansanedustajiin ja päättäjiin oli vankentunut ja enemmän kuin muutama pääkin oli saatu käännettyä ja lukuisia korvia avattua tärkeälle asiallemme. Alkoiko vastuu painaa liiaksi? Oliko liikaa sulkia jaossa? Ja olivatko sulat menossa väärään hattuun? Poliittinen spekulaatio tulppasi esityksen ja asia siirrettiin eteenpäin. Uuteen aikaan. Uusille edustajille. Ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Vaalien jälkeinen aika on käsillä. Tässä ja nyt. Ja mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Tuskin kovin moni osasi ennen joulua aavistaa minkälaisessa tilanteessa toukokuun alussa poliittisesti ollaan. Tai ehkä osasi, muttei uskonut aavistelujaan. Iso jytky muutti paljon myös tuntijaon kannalta. Edellisen eduskunnan kanssa tehty yhteistyö täytyy nyt aloittaa käytännöllisesti katsoen alusta, niin monta uutta kansanedustajaa Arkadianmäellä istuu ja voimasuhteet ovat vaihtuneet. Tutkin ennen vaaleja puolueiden vaaliohjelmia. Kaikki puolueet puhuivat kauniisti tasa-arvoisesta ja tasapuolisesta koulutuksesta, jossa myös taide- ja taitoaineille olisi tilaa. Kansainvälisten kriisien samanaikaisuus teki kuitenkin eduskuntavaaleille karhunpalveluksen; kotimaan asioita ei tarvinnut/ ei ollut aikaa käsitellä. Suomen sisäiset, monilta osin vaikeat asiat, saivat aivan liian vähän palstatilaa lehdissä ja puheaikaa väittelyissä. Luokkakoot välähtivät muutaman fraasin sivulauseessa, mutta sisällöistä ei kiinnostunut kukaan. Vaalien jälkeen huomasin, etten oikeastaan tiedä lainkaan mitä uudet kansanedustajat ajattelevat esim. perusopetuksesta tai nuorison syrjäytymisestä. Paljon on siis töitä edessä. Edellisen hallituksen ohjelmassa, taide- ja taitoaineiden aseman vankentaminen oli kirjattuna; kuinka uuden ohjelman kanssa käy, se jää nähtäväksi. Nyt jos koska on aika paikalliseen vaikuttamiseen sekä uusien kansanedustajien valistamiseen. Hyvät näkökulmat jotka saimme kaupattua eteenpäin viime vuoden aikana täytyy puhaltaa pintaan uudelleen. KMO jatkaa työtä tuntijaon ja musiikin aseman puolesta. Tässä melkoisesti uudistuneessa poliittisessa ilmapiirissä kaikki on käytännössä mahdollista. Minkälaisen tulevaisuuden haluamme maamme lapsille ja koululaitokselle? Liputtavatko päättäjämme avoimen, huolehtivan, tasa-arvoisen vai sulkeutuneen, ahtaan ja kapean näkemyksen puolesta. Kuinka vaaliohjelmiin kirjatut teesit pitävät vaalien jälkeen? Mikä oli totta ja mikä sanahelinää? Olivatko puheet rannattomia vai perusteltuja. Sen näemme toivottavasti pian. Aurinkoista kesää kaikille ja rentouttavaa lomaa! 17

18 Yhdistysasiaa KMO:N KEVÄTPÄIVÄT LUOVAA MOKAILUA LUOMUS-TYÖPAJASSA Moka on lahja on lause, johon törmää yhä uudestaan draamakasvatuksen parissa. Meille suomalaisille varsin uusi ajattelutapa, eikö totta? Suomalainen kontrolloi, arvioi, kritisoi, on varovainen, ei halua erottua, ottaa riskejä, kokeilla uutta tai heittäytyä tuosta kaikestahan voisi olla se seuraus, että menettäisi tilanteen hallinnan, ja mikä pahinta: voi m-o-k-a-t-a! Kuvat: Johanna Nurmesniemi-Heino Mikäs sen hirveämpää, mitähän muut sanoo? Että mokaaja luuli itsestään liikoja, on varmaan hieman kajahtanut, ei varmaan ole ihan kokonaan suomalainen, vähintäänkin vuorotteluvapaan tarpeessa, tai ehkä peräti pörnautin partaalla. Eihän kukaan täysjärkinen suomalainen tee yhtään mitään varmistamatta ensin, että selviää tilanteesta kunnialla ja mokaamatta. Globalisoituva suomalainen kuitenkin tarvitsee kipeästi uutta moka-on-lahja -asennetta paikalleen jämähtäminen kangistuttaa ja tappaa luovuuden. Nuoret jo uskaltavat heittäytyä enemmän kuin me keski-ikäiset nyt on siis meidän kalkkiksien vuoro oppia uutta. Tätä heittäytyvää ajattelutapaa valottivat varsin ansiokkaasti KMO:n Kevätpäivillä Riitta Tikkanen ja Elina Stirkkinen. Eipä ihme, että nämä tehotytöt saavat irti porukasta kuin porukasta vaikka mitä: Riitta Tikkanen on mm. Sibiksen mukalaisille tuttu musiikkikasvattaja, kirjantekijä ymym, Elina Stirkkinen on käsikirjoittaja, teatteritaiteen maisteri, improvisaatio- ja vuorovaikutuskouluttaja, improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä. Paljon yhteistyötä tehnyt duo Tikkanen-Stirkkinen on viime vuosina kouluttanut muun muassa sibisläisiä. Oli siis varsin loogista, että kaksikko sai käsiinsä myös KMO:n Aikuiset Musiikkikasvattajat. Ilokseni Kevätpäivien työpajassa saattoi todeta, että musiikkikasvattajissa löytyi heittäytymistä, itsensä likoon laittamista ja iloista mokaamiskykyä. Monenlaiset näyttelemis-, ääni-, liike- ja lauluimprovisaatioharjoitukset sujuivat mukilta mukisematta. Ja improvisaatit olivat todella hienoja! Komeaa katsottavaa olivat mm. neliääninen muka-mandariinikiinaksi tiikerin hyökkäyksestä laulanut naiskvartetti sekä rakkaudesta laulanut muka-espanjankielinen mieshurmuritrio. Uskon, etten ollut ainoa, joka oli Luomus-työpajan jälkeen täynnä energiaa ja naurua. Juuri tätä me suomalaiset tarvitsemme: turhasta itsekontrollista ja jäykkyydestä irti pääsemistä. Moka ON lahja! Hanne Orrenmaa neliääninen muka-mandariinikiinaksi tiikerin hyökkäyksestä laulanut naiskvartetti muka-espanjankielinen mieshurmuritrio

19 Yhteistyö musiikinopetuksen ja taidelaitosten välillä BIG BAND MUSIIKKIA LAPSILLE JA NUORILLE Opetan Vuosaaren ala-asteella musiikkiluokkaa ja perustin koulullemme junior big bandin syksyllä Olen käynyt kapellimestarikursseja Imatralla ja minulla oli tällöin muutama helppo sovituskin jo hankittuna. Big band -kokoonpano muodostuu perinteisesti komppisoittimista, saksofoneista, trumpeteista ja pasuunoista, mutta koska nuoria vaskisoittajia on vähän, olen ottanut alusta asti mukaan huilistit ja klarinetistit täydentämään puuttuvia stemmoja. Puhaltajat voivat tulla big bandiin mukaan jo aivan soittoharrastuksensa alkuvaiheessa. Tarvittaessa stemmoja räätälöidään vähän helpommiksi ja niistä voi soittaa aluksi vain osia. Pidemmälle ehtineeltä vieruskaverilta oppii nopeasti uutta ja motivaatio harjoitteluun kasvaa. Komppisoittajilta vaaditaan vähän enemmän, koska heidän tehtävänsä on pitää kappaleet kasassa ja niiden rakenteet selkeinä. Niin rumpalilta, basistilta, kitaristilta kuin pianistiltakin edellytetään jo paljon sujuvampaa nuotinlukutaitoa sekä rohkeutta soittamiseen. Big band -musiikissa lapsia tuntuu viehättävän nimenomaan rytmi. Soittaja siirtyy alati roolista toiseen ja tuntee olevansa ehkä enemmän vastuussa lopputuloksesta kuin perinteisessä suuressa puhallinorkesterissa. Välillä soitettavaksi tulee tärkeä soolomelodia ja seuraavana hetkenä pitääkin jo kuunnella tarkkaavaisesti kavereita, jotta taustaosuuksien rytmi ja sävelet osuvat heidän kanssaan yksiin. Kaikki innokkaat pääsevät kokeilemaan soolonsoittoa. Jos joku ei harjoituksissa uskaltaudu improvisoimaan, niin kotiharjoittelua varten jää jokaiselle takataskuun asteikkoja sekä ideoita. Tällä hetkellä Vuosaari Junior Big Bandissa on musiikkiluokilta parikymmentä innokasta soittajaa. Tänä keväänä olemme tehneet ensimmäisen oman levyn, joka sisältää viisi kappaletta. Levy päättyy jouluisiin tunnelmiin, sillä halusimme ottaa mukaan lattarirytmejä, jotka esitimme kaupungin musiikkiluokkien joulukonsertissa Finlandia-talolla. Siellä oli esiintymässä kanssamme iso kuoro, mutta levylle nuoret soittajat halusivat laulaa itse. Musiikkiluokassa oppilaat pääsivät improvisoimaan yhdessä UMOlaisten kanssa. 19

20 Ekaluokkalainen Jhonier Sillanpää on kiinnostunut alttosaksofonista. Teemu Salminen esittelee soitinta hänelle. Puolet VJ Big Bandin soittajista jatkaa syksyllä yläasteelle ja jotta lupaavasti alkanut big band -soitto ei heidän osaltaan lopahtaisi siihen, perustan jatkavan kokoonpanon, joka tulee toimimaan Meri-Helsingin musiikkiopiston big bandina Kruununhaassa. Tulevaisuudennäkymät näyttävät molempien big bandien osalta varsin valoisalta: Tammikuussa UMO vieraili koulullamme pitämässä koulukonsertin ja musiikkiluokkatuokioita. Tämä vierailu poiki jotakin hienoa, sillä yhteistyö UMOn kanssa jatkuu kummiorkesteritoimintana. UMOn soittajat esikuvina UMO tekee monipuolista yleisötyötä, jonka tavoitteena on tuoda musiikki niiden pariin, joita muu konserttitoiminta ei saavuta. Musiikki on koko yhteiskunnan kannalta merkittävä hyvinvoinnin lähde. UMOn uuden yleisötyöesitteen sivuilla kiteytyy kouluihin suunnattu yleisötyö näin: Lasten ja nuorten parissa tehtävän yleisötyön tarkoituksena on levittää musiikin ja instrumenttien tuntemusta sekä tarjota vaihtoehtoja kulutuskeskeisen musiikkikulttuurin rinnalle. UMO järjestää konsertteja koululaisille ja opiskelijoille aina päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Koulukonserttien tarkoituksena on perehdyttää nuorta yleisöä konserttikäyttäytymisen saloihin sekä tukea musiikinopettajia koulujen opetussuunnitelmaan kuuluvan jazzin historian opetuksessa. Työpajatyöskentelyssä esitellään soittimia sekä tutustutetaan nuori yleisö esimerkiksi jazzimprovisaation saloihin. UMOn tenorisaksofonisti Teemu Salminen kertoo, että UMO aloitti koulukonsertit melko pian sen toiminnan vakiinnuttua 1980-luvun alussa. Silloin vain mentiin kouluihin ja soitettiin oppitunnin mittainen konsertti, joka sisälsi kulloisenkin kapellimestarin valitsemia kappaleita. Näin ei kuitenkaan syntynyt kunnollista kontaktia oppilaisiin. Varmaankin musiikkimme ja muusikkomme jäivät kuuntelijoille silloin paljon etäisem- UMO soitti koulukonserttinsa ääriään myöten täydelle salille Vuosaaressa. Vuosaari Junior Big Band esitti konsertin aluksi James Brownin hittibiisin I Feel Good.

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009 MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT Tervetuloa kuulemaan ja kyselemään musiikkiluokalla opiskelusta sekä nauttimaan nykyisten musiikkiluokkalaisten esityksistä ti 28.2.2012 klo 18.30 Kirkonkylän koulun

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi

LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi Koulu keskellä kylää n n n n Lotilan koulu vuodesta 1955 Musiikkiluokat vuodesta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

RAUMAN LUKION MUSIIKIN KURSSITARJONTA

RAUMAN LUKION MUSIIKIN KURSSITARJONTA N MUSIIKIN KURSSITARJONTA SISÄLTÖ MU1 JA MINÄ MU2 MONIÄÄNINEN SUOMI MU3 OVET AUKI MUSIIKILLE MU4 VIESTII JA VAI- KUTTAA MU5 PROJEKTIKURSSI MU6 LUKIODIPLOMI MU9/KU12 ÄÄNIVEISTOS MU10 STUDIOTEKNIIKKA MU7

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

5 L. Lasten ja nuorten palvelut 2014. www.salo.fi/erikoisluokka3

5 L. Lasten ja nuorten palvelut 2014. www.salo.fi/erikoisluokka3 h 6 t 2 m A C k 7 4 U 5 L d V 8 j O f W Z 1 y i Ö eå N P X 9 S g B 3 q o R Lasten ja nuorten palvelut 2014 www.salo.fi/erikoisluokka3 ä 6 h PERUSOPETUKSEN OPAS k 7 2 m 8 3. luokalta alkavat erikoisluokat

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1 KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1.Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä Karkkilan musiikkikoulu on yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä oppilaitos. Musiikkikoulussa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf. Hanna Untala 17.10.2011

Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf. Hanna Untala 17.10.2011 Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf Hanna Untala 17.10.2011 Muskari - alle kouluikäisten lasten suosituin harrastus Suomessa muskarilaisia on eri järjestäjätahojen alla arviomme mukaan

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

KOULUJEN MUSIIKKIOPETUSTILOJEN SUUNNITTELU JA OHJEISTUS HANKE

KOULUJEN MUSIIKKIOPETUSTILOJEN SUUNNITTELU JA OHJEISTUS HANKE KOULUJEN MUSIIKKIOPETUSTILOJEN SUUNNITTELU JA OHJEISTUS HANKE Juha Unkari Helsingin kaupunki Opetusvirasto/mediakeskus PL 33010, 00099 Helsingin kaupunki juha.unkari@edu.hel.fi Heikki Tuominen FCG Planeko

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus MUTES RY 28.11.2013 Eija Kauppinen Opetushallitus IRMELI HALINEN Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPAS. 3. luokalta alkavat erikoisluokat 5 L X 9. 3 o

PERUSOPETUKSEN OPAS. 3. luokalta alkavat erikoisluokat 5 L X 9. 3 o ä 6 h PERUSOPETUKSEN OPAS k 7 2 m 8 3. luokalta alkavat erikoisluokat 4 A 1 R C 5 L d t V j O f W U Z Ö e y i å P N S X 9 g B 3 o q 2014 Sisältö Oppilasvalinta Alhaisten koulun kielipainotteiselle luokalle

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa... Sisällys Lukijalle... 11 Osa 1 Itsetunnon kehittäminen itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja oppimalla Itsetuntoa vahvistamassa...15 Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot