ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksen järjestäminen Kieliohjelma Opetuksen painotukset ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Espoon peruskoulujen tuntijako Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille Valinnaisaineiden opetus Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Opinnoissa etenemisen periaatteet OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Maahanmuuttajien määräaikainen opetus (MMO) Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta huolto ja turvallisuuden edistäminen Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Vieraat kielet, englanti Englanti A1 kielenä

2 Englanti A2 kielenä Vieraat kielet, ranska Matematiikka Biologia ja maantieto Ympäristö ja luonnontieto Fysiikka ja kemia Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Katolinen uskonto Islamin uskonto Elämänkatsomustieto Historia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Oppilaanohjaus OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN TIETOSTRATEGIA Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet Tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön ohjaus

3 ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: - Perusopetuslaki ja -asetus ( /628 ja /852) niihin tehtyine muutoksineen - Laki perusopetuksen muuttamisesta 642/ Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta ( /1435) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ( ) - Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 ( ) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, ) - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, ) - Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v ) - Kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat - Perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. 3

4 Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalvelut perustuvat kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. Ymmerstan koulun arvot YMMERSTASSA JOKAISEN TARINA ON TÄRKEÄ. Kunnioitamme jokaisen oikeuksia, tarpeita ja tavoitteita. Kohtaamme toisemme kiireettömästi ja ystävällisesti. Otamme huomioon toistemme erilaiset taustat ja lähtökohdat. YMMERSTASSA RAKENNETAAN YHTEISTÄ TARINAA. Kannamme yhdessä vastuun opetus- ja kasvatustehtävästämme. Toimimme siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua. Otamme huomioon toistemme vahvuudet ja olemme valmiita tukemaan toinen toisiamme. YMMERSTASSA JOKAINEN OSALLISTUU TURVALLISEN PÄIVÄN LUOMISEEN. Toinen toisiamme arvostaen luomme turvallisen ilmapiirin. 4

5 YMMERSTASSA OPITAAN OPPIMISEN TAITOJA. Oppimisen lähtökohtana on oppimisen ilo ja erilaisten oppijoiden kannustaminen. 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1. Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet Ymmerstan koulun toiminta-ajatus Ymmerstan koulussa jokaisen tarina on tärkeä. Turvallisessa ja innostavassa ympäristössä harjoittelemme yhdessä oppimisen taitoja Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. Ymmerstan koulun tavoitteita edellisen lisäksi tutustuu Espoon ja pääkaupunkiseudun rikkaaseen kulttuuriympäristöön. kasvaa Ymmerstan koulussa kirjallisessa ympäristössä, yhteistyössä kirjallisuuden alan toimijoiden kanssa. Hän oppii monikansallisessa- ja kulttuurisessa ympäristössä suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja rikastaa omaa elämänpiiriään tutustumalla eri maista Suomeen muuttaneisiin lapsiin Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen, oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, 5

6 yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opintoohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2- kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2-ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. Ymmerstan koulun kieliohjelma Koulun A1-kieli on englanti ja A2-kielenä tarjotaan ranskan kielen opiskelua. Englannin opiskelu alkaa 3.luokalla ja ranskan opiskelu 4.luokalla. Lukuvuosina , , tarjotaan myös A1-saksan kielen ja A2-englannin opetusta niille, jotka ovat aloittaneet tämän kielen opiskelun Tuomarilan koulussa Opetuksen painotukset Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. 6

7 Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 6 6 Matematiikka Ympäristö- ja luonnon tieto Ympäristöoppi Biologia ja maantieto 3* 7* Fysiikka ja kemia 9* 2* 7* 31 Terveystieto 3* Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Taide ja taito aineet Musiikki 4* 3* 7

8 Kuvataide 4* 4* Käsityö 26* 4* 30* 7* 56 Liikunta 8* 10* Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) 3.2. Espoon peruskoulujen tuntijako Vuosiluokat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo A-kieli (VN) A-kieli Espoo B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo Matematiikka (VN) Matematiikka Espoo Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo Biologia ja maantieto (VN) Biologia ja maantieto Espoo Fysiikka ja kemia (VN)

9 Fysiikka ja kemia Espoo Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5** 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo Musiikki (VN) Musiikki Espoo Kuvataide (VN) Kuvataide Espoo Käsityö (VN) Käsityö Espoo Liikunta (VN) Liikunta Espoo Taito- ja taideaineiden välys (VN) Taito- ja taideaineiden välys Espoo Taito- ja taideain. yht. (VN) Taito- ja taideain. yht. Espoo Kotitalous (VN) 3 3 Kotitalous Espoo Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2 Koulun välys Espoo Valinnaiset aineet (VN)

10 Valinnaiset aineet Espoo Oppilaan vähimmäistuntimäärä (VN) Oppilaan tuntimäärä Espoossa /25 25/27 26/28 30/ Vapaaehtoinen A-kieli (VN) Vapaaehtoinen A-kieli Espoo Valtakunnallinen tuntijako Kertymä Espoossa Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös *välys 0,4-0,6 **välys1,4-1,6 Ymmerstan koulun tuntijako Koulun oma välys 1. ja 2. luokilla on käytetty niin, että matematiikassa on 4 tuntia viikossa ja taitoja taidevälys on sijoitettu kuvataiteeseen (2 tuntia viikossa) luokkien koulun välys on käytetty oppilaanohjaukseen ja erityisesti tiedonhallintataitojen opiskeluun siten, että 3. luokalla sitä opiskellaan 1 tunti viikossa ja 4. luokalla 2 tuntia viikossa. Taito- ja taidevälys on käytetty kuvataiteeseen ja käsityöhön siten, että molempia on 2 tuntia viikossa luokilla taito- ja taidevälys on käytetty musiikin ja kuvataiteen opetukseen siten, että musiikkia on 2 tuntia viikossa ja kuvataidetta 3 tuntia viikossa. Kuvataiteen kolmas tunti on varattu erityisesti poikkitaiteellisiin projekteihin (kts. ilmaisukasvatus). Ymmerstan koulussa resursoidaan erityisesti kirjallisuuden, ilmaisutaidon, tieto- ja viestintätekniikan sekä tiedonhallintataitojen opetukseen. Näiden sisältöjen opetukseen varataan resurssitunteja, jolloin resurssiopettajat opettavat yhdessä luokanopettajan kanssa. Tuntiresurssi perustuu jakotuntien käyttöön joiden määrä vaihtelee vuosittain koulun tuntikehyksen mukaan. oppiaine 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (EN) A2-kieli (RA) matematiikka ympäristö- ja luonnontieto

11 biologia ja maantieto 2 1 fysiikka ja kemia 1 1 uskonto/elämänkatso mustieto historia 1 2 musiikki kuvataide käsityö liikunta opo/tiedonhallinta 1 2 yhteensä / / 27 taideaineiden välys koulukohtainen välys / Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 Kielikylpyopetus (ruotsi) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli RU A2-kieli EN A2(2.)-kieli SA Koulukohtainen välys Oppilaan kokonaisviikkotunnit (25) (28) (28) Kaksikielinen opetus (suomi-englanti) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli EN A2-kieli A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys Oppilaan kokonaisviikkotunnit

12 (25) (28) (28) Englanninkielinen opetus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli EN A2-kieli RA A2(2.)-kieli Koulukohtainen välys Oppilaan kokonaisviikkotunnit (25) (28) (28) 3.4. Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen 12

13 kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Ymmerstan koulun toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Ymmerstan koulussa oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhteistyötä ja yhteistoiminnallisia menetelmiä painotetaan. Oppimisessa hyödynnetään jokaisen asiantuntijuutta, niin aikuisen kuin lapsen. Oppimisen seikkailu sisältää tutkimista, itse tekemistä, kokemuksia ja elämyksiä. Aktiivinen ja vuorovaikutteinen oppimistapa mahdollistaa uuden tiedon luomisen. Aktiivinen oppimisprosessi edellyttää jatkuvaa itsearviointia. Koulutilojen käyttö suunnitellaan yhdessä pedagogisesti järkevällä ja joustavalla tavalla. Koulutilojen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä pintojen värimaailma ja monipuoliset materiaalit luovat avoimen ja esteettisen ympäristön. Koulun kirjasto ja tietokoneluokka muodostavat yhteisen avoimen tietokeskuksen, jota oppilaat voivat käyttää myös itsenäisesti. Kotiluokat, aulatilat ja muut opetustilat mahdollistavat yhteistyön, joustavat opetusjärjestelyt ja eriyttämisen. Koulun käsityöluokkien ja tiedeluokan vierekkäinen sijoittelu luo mahdollisuuksia monipuoliseen projektityöskentelyyn. Koulun piha-alueen ulkokatsomoita voidaan käyttää opiskelun tukena. 13

14 Ymmerstan koulun toimintaperiaatteet perustuvat koulun arvoihin. 1. Yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistoiminnallisesti. Kohteliaisuus, toisen huomioiminen ja hyvät tavat ovat meille tärkeitä. Toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arvioimiseen osallistuvat henkilökunta, oppilaat, vanhemmat ja muut yhteistyötahot. Opetusmenetelmissä ja työtavoissa toteutuu myös osallistuminen ja yhteistoiminnallisuus. 2. Turvallisuus ja hyvinvointi Yksilön ja yhteisön hyvinvointi on koulun toiminnan perusta. Toisen ihmisen arvostaminen, yksilöllisten oppimisen tarpeiden huomioiminen sekä tuttu ja turvallinen ryhmä ovat edellytyksiä koko yhteisön hyvinvoinnille. 3. Vuorovaikutteinen oppiminen Opettajan tehtävänä on pitää huoli siitä, että oppimistilanteissa käytetään monipuolisia työtapoja, eriytetään, huomioidaan erilaiset oppimistyylit ja opetusryhmän tarpeet. Menetelmillä ja työtavoilla luodaan vuorovaikutteisen oppimisen, sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita. 4. Koulun profiili Ymmerstan koulussa painotetaan kirjallisuuden, ilmaisun ja tiedonhallinnan taitojen opiskelua. Mediakasvatus, kirjallisuuden opetuksen elämykselliset menetelmät ja ilmaisutaitojen kehittäminen ovat keskeisiä koulun toiminnassa. Koulukirjasto on koulun sydän, jossa opiskellaan ja viihdytään. Ymmerstan koulun toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Kirjallisuuskasvatus on Ymmerstan koulussa läpäisevä periaate kaikissa oppiaineissa. Koulukirjasto on oppimisen keskus, jossa harjoitellaan aktiivisen oppimisen ja tiedonhallinnan taitoja. Koulukirjaston käyttö, kirjallisuuden opetuksen elämykselliset menetelmät ja ilmaisutaitojen kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteita koulun toiminnassa. Keskeiset opetusmenetelmät Ymmerstan koulussa yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) tiedonhallinnan opiskelu, oppimaan oppimisen prosessin harjoittelu kirjaston käyttö toiminnalliset menetelmät Kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen opetussuunnitelma on tarkennettu kohdassa Äidinkieli ja kirjallisuus. Tiedonhallintataitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan tarkennettu opetussuunnitelma on kohdassa tietostrategia. Ilmaisukasvatus on osa Ymmerstan koulun profiilia. Ilmaisukasvatus toteutetaan osana eri oppiaineiden opetusta. Vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojen opiskelu korostuu etenkin äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä taito- ja taideaineissa kuten musiikissa, liikunnassa ja kuvataiteessa. Draamaa käytetään opetusmenetelmänä eri luokka-asteilla ja eri oppiaineissa. 14

15 Draamatunnit toteutetaan eri oppiaineiden integraationa. Draamatunnit ovat ensisijaisesti osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta, mutta niihin integroidaan aineksia musiikista, liikunnasta ja kuvataiteesta. Viidennellä luokalla kuvataide on korostetummin esillä draamatunneilla. Lisäksi draamakasvatuksen avulla toteutetaan ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuutta. Draamatunnit voidaan toteuttaa yksittäisinä oppitunteita tai ne voidaan sitoa erilaisiin projekteihin. Ilmaisulliset tavoitteet: - Rohkeus ja ilo ilmaista itseään - Omiin ilmaisumahdollisuuksiin tutustuminen ja niiden laajentaminen (minä ilmaisijana) - Itseluottamuksen ja -tuntemuksen lisääminen ja oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen (minä yksilönä) Esteettiset tavoitteet: - Taiteellisen tajun kehittyminen - Esiintymistaitojen kehittyminen - Taiteen vastaanotto: omat kokemukset ja elämykset sekä niiden jakaminen Sosiaaliset tavoitteet: - Turvallisen ja avoimen ilmapiirin luominen, joka antaa mahdollisuuksia ilon ja elämysten kokemiseen sekä hassutteluun - Toimiminen ryhmän ja yhteisön jäsenenä (minä ryhmässä) - Kontaktin luominen toisiin - Rohkeus esiintyä ryhmän jäsenenä Keskeiset sisällöt: - Draamaleikit ja -harjoitukset - Draamatarinat - Kerronta - Esiintyminen ryhmän jäsenenä - Mahdolliset taidekasvatuksen projektit, joissa korostuu oppilaiden mukanaolo prosessin kaikissa vaiheissa Työtavat: Työtavat ovat lapsikeskeisiä ja vuorovaikutteisia. Toimitaan yksin, parin kanssa ja ryhmässä. Esimerkkejä draaman työtavoista: - leikit ja pelit - tutustumis- ja kontaktiharjoitukset - aistiharjoitukset - keskittymisharjoitukset - mielikuvaharjoitukset - eläytymisharjoitukset - pantomiimiharjoitukset - improvisaatiot - äänimaisemat - still-kuvat, patsaat - kuuma tuoli - opettaja roolissa 15

16 Oppiaineiden arviointiin vaikuttavat seikat tuntiosallistuminen kotitehtävien hoitaminen kokeet, kirjoitelmat, esitelmät ym. projektityöt ryhmätyöskentelyn taidot Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Espoon suomenkielisen koulutoimen määrittelemä yhteistyö Koulut laativat yhteistyössä päiväkotien esiopetuksesta vastaavan henkilöstön kanssa yhteistyösuunnitelman osaksi opetussuunnitelmaa, ja sitä päivitetään vuosittain. Yhteistä pedagogista näkemystä rakennetaan keskustelemalla opetuksen arvoperustasta, tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista, jotta jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen toteutuu mahdollisimman hyvin. Oppilaiden välistä yhteistoimintaa ja joustavia opetusjärjestelyjä suositellaan. Lapsen siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen koskevat yhteistyömuodot sovitaan yhteistyössä koulujen, päiväkotien ja perheiden kanssa. Lapsella tulee olla mahdollisuus tutustua uuteen kouluunsa siirtyessään esiopetuksesta perusopetukseen. Koulujen välistä yhteistyötä tulee suunnitella erityisesti niissä kohdin perusopetusta, joissa oppilaat siirtyvät koulusta toiseen. Oppilaiden ja heidän huoltajiensa perehdyttämiseen tulee varata aikaa, ja vanhempien tulee saada riittävästi tietoa koulujen toimintakulttuurista, työtavoista ja opetuksen sisällöistä. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua uuteen kouluunsa etukäteen. Koulujen välisen tiedonsiirron sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutakin yhteistoimintaa eri koulujen välillä suositellaan lisättäväksi, myös yli kielirajojen. Esiopetus ja muu perusopetus Ymmerstan koulussa Koulussa on alkuopetuksen ryhmiä ja varhaiskasvatuksen järjestämää esiopetusta. Toimintatilojen lähekkäinen sijainti helpottaa yhteistyötä ryhmien sekä opettajien välillä. Esiopetuksessa olevat oppilaat ovat pieni, mutta merkittävä osa kouluyhteisöä. He osallistuvat kaikkeen koulun toimintaan. Koulussa järjestetään esi- ja alkuopetuksen oppilaiden yhteistoimintaa. Se suunnitellaan vuosittain esiopettajan ja luokanopettajien yhteistyönä. Neljännen luokan oppilaat ovat esioppilaiden kummeja. Kummioppilaat tukevat ja auttavat heitä erilaisissa tilanteissa. Lisäksi kummien kanssa leikitään, pelataan ja luetaan. Yhteistyötä tehdään myös lähipäiväkotien kanssa. Yhteistyö Tuomarilan, Luhtaniityn ja Ymmerstan päiväkotien kanssa kirjataan vuosittain yhteistyösuunnitelmaan. Syyslukukauden aikana pyritään järjestämään esioppilaiden ja ensiluokkalaisten vierailukäynnit vanhassa päiväkodissaan. Vastaavasti kevätlukukaudella uudet Ymmerstaan tulevat oppilaat vierailevat koulussamme. Loppukeväällä järjestetään varsinainen seuraavan syksyn ekaluokkalaisten kouluun tutustuminen. Päiväkotien ja koulun suunnittelu- ja nivelpalaverit ovat säännöllinen osa yhteistyötä. Muuta yhteistyötä ovat esimerkiksi yhteiset tapahtumat (esim. koululla järjestettävä nukketeatteri). Lisäksi lähipäiväkodeilla on mahdollisuus käyttää koulun liikuntatiloja, jos aikoja jää koulun oppilailta. Alueen yläkoulujen kanssa pidetään nivelpalavereita 7.luokalle siirtymisen helpottamiseksi. Lisäksi yläkoulut esittelevät toimintaansa 6.luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Alueen yläkoulut ovat Saarnilaakson, Kirkkojärven ja Kasavuoren koulut. Yläkoulut järjestävät vanhempainillan, jossa he esittelevät koulunsa toimintaa. Lisäksi 6.luokan keväällä koulujen edustajat esittelevät 16

17 mahdollisuuksien mukaan kouluaan oppilaille. Erityisluokan oppilaiden kohdalla pidetään henkilökohtainen nivelpalaveri luokanopettajan ja yläkoulun edustajien kanssa. Jos oppilas vaihtaa koulua Espoon sisällä ja asiaa pidetään tarpeellisena, järjestetään uuden koulun edustajan kanssa myös nivelpalaveri Opinnoissa etenemisen periaatteet Espoon suomenkielisen koulutoimen määrittelemät periaatteet A. Eteneminen vuosiluokittain 1. siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. 2. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. 3. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. 4. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. 5. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 6. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. B. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 17

18 Opinnoissa eteneminen Ymmerstan koulussa Jos näyttää siltä, että oppilas ei saavuta luokka-asteen oppimistavoitteita tavallisin tukitoimin (tukiopetus ja laaja-alaisen erityisopettajan tuki), ottaa luokanopettaja asian esille oppilashuoltoryhmässä. Lukuvuoden aikana pyritään suunnitelmallisesti tukemaan oppilasta kodin ja koulun kanssa tehtävin erillisin sopimuksin tukitoimista (tsemppisopimus tai oppimissuunnitelma). Jos kuitenkin näyttää siltä, että oppilaan on kaikista tukitoiminta huolimatta viisaampaa kerrata luokka, pyritään asiasta sopimaan vanhempien kanssa heti kevään alussa, helmi-maaliskuussa (oppilashuoltoryhmä ja luokanopettaja). Jos näyttää siltä, että oppilas pystyy suorittamaan puuttuvat opinnot erillisen kuulustelun avulla, voidaan sellainen järjestää oppilashuoltoryhmässä yhdessä vanhempien ja oppilaan kanssa sovitulla tavalla. Kuulustelu voi olla lukuvuoden tai kesäkuun aikana. Luokanopettaja laatii kokeen ja valvoo tai sopii valvonnasta oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa. Jos oppilas on yhdysluokassa (tai muulla luokalla) opiskellessaan henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa noudattaen suorittanut vuoden aikana kahden luokan oppisisällöt menestyksekkäästi, voi hän hypätä yli yhden luokan, jos vanhemmat ja luokanopettaja katsovat sen olevan oppilaalle hyödyksi. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvat tukirakenteet. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteiden yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. 18

19 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt ja menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Espoon suomenkielisessä opetuksessa tuki määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kolmiportaisena. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden luontaista kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä, ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä oppimissuunnitelma ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. 19

20 Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön kokonaisuutta on kehitettävä suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa. Yleinen tuki Ymmerstan koulussa Lukuvuoden alussa suunnitellaan opettajien tiimityö, vaihto- ja jakotuntien käyttö, osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeet, mahdolliset resurssiopettajan tunnit, koulunkäyntiavustajien resurssien jako ja kerhotoiminta. Syksyllä käynnistetään yhteistyö huoltajien, esiopetuksen, päivähoidon, iltapäiväkerhotoiminnan sekä koti- ja kouluyhdistyksen (YKKY) kanssa. Samoin laaditaan toimintasuunnitelma oppilashuoltoryhmälle ja kasvatuskumppanuusverkostolle (KasKu). Etenkin lukuvuoden alussa jokaisessa luokassa käytetään tarpeellinen määrä aikaa ryhmäyttämiseen. Rehtori laatii lukujärjestykset siten, että samalla luokka-asteella ovat palkitettuina ainakin äidinkieli ja matematiikka ja uskonto. Tämä mahdollistaa eriyttämisen sekä joustavien opetusryhmien muodostamisen, osa-aikaisen erityisopetuksen ja suomi toisena kielenä opetuksen järjestämisen joustavasti. Luokanopettajat ja muut opettajat (laaja-alainen erityisopettaja, suomi2, resurssiopettaja jne.) suunnittelevat eriyttämisen ja opetusryhmien muodostamisen luokka-astetiimeissä. Muita tapoja antaa yleistä tukea ovat tukiopetus, läksykerho, Vertaissovittelutoiminta, KiVa-kouluoppitunnit ja KiVa-tiimi (1. ja 4. luokat, jos tarpeellista, muutkin), välituntivälinelainaamo (5.luokkalaiset vetävät), kummioppilastoiminta, oppilasparlamentti, tsemppi-sopimus, tavoite- ja arviointiviikot tammikuussa, palautekyselyt ja opettajien vertaisseminaari, jossa koulun toimintaa kehitetään ja suunnitellaan. Ymmerstan koulussa kokeillaan tuen seurantaan apuvälineeksi "koulupassia". Koulupassilla kartoitetaan oppilaan oppimistyyli, kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja tuen tarpeet, sekä pidetään kirjaa oppilaan saamasta tuesta. Koulupassin sisältö vaihtelee oppilaan tilanteen ja tarpeiden mukaan. huoltoryhmässä hyödynnetään koulupassin tietoja tukitoimien suunnittelussa. Opetuksen suunnittelu perustuu myös koulupassin tuomaan tietoon oppilaasta. osallistuu koulupassin tekoon opettajan ja huoltajiensa kanssa. Oppilaat osallistuvat oman oppimisen suunnitteluun iän ja kehitystason mukaan. Oppilaita ohjataan itsenäiseen opiskeluun, omien tavoitteiden asettamiseen ja itsearviointiin. Vanhemmat oppilaat on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun uuden oppijakson alussa. Oppijakson orientoinnissa voidaan asettaa tavoitteet, nimetä tiedonlähteet ja sopia opiskelutavat. Oppilaan edistymistä ja hänelle annetun tuen vaikutuksia arvioidaan huoltajatapaamisissa (esim. tavoite- ja arviointiviikot), oppilashuoltoryhmän tapaamisissa sekä luokka-astetiimeissä. Tehostettu tuki Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleinen tuki ei riitä takaamaan oppilaan edistymistä ja koulunkäynnin tukea voidaan pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen järjestää opetus hänelle 20

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqw ertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwert yuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyui opåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå LÄHDERANNAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasd

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ Hyväksytty suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 27.1.2011 Muutettu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ Hyväksytty suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 27.1.2011 Muutettu

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

HANSAKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

HANSAKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 HANSAKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 2 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4 3 ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 8 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Espoon suomenkielisen opetuksen peruskoulujen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielisen opetuksen peruskoulujen opetussuunnitelma 1 Espoon suomenkielisen opetuksen peruskoulujen opetussuunnitelma ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suunnitelma Suomenkielinen perusopetus

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUK- SEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄH- TÖKOHDAT

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUK- SEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄH- TÖKOHDAT ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUK- SEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄH- TÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

Koulun täsmennykset OPSssa tai LVSssa. suoraan valtakunnallisista. perusteista

Koulun täsmennykset OPSssa tai LVSssa. suoraan valtakunnallisista. perusteista Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2016 määritellyt asiat, jotka opetuksen järjestäjän tulee kuvata kunnan opetussuunnitelmassa, koulun opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa (LVS)

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö JA VIHERKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö JA VIHERKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Espoon kaupunki Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö JA VIHERKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT. 2 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN. 4 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN. 8 4. 20 5.

1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT. 2 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN. 4 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN. 8 4. 20 5. Sisällysluettelo 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 4 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 20

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIEKSAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 15.6.2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot