ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUK- SEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄH- TÖKOHDAT

Transkriptio

1 ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUK- SEN OPETUSSUUNNITELMA 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄH- TÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään Suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt muutokset jotka määräykset 41/011/2010 ( ) ja 50/011/2010 ( ) edellytti mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: - Perusopetuslaki ja -asetus ( /628 ja /852) niihin tehtyine muutoksineen - Laki perusopetuksen muuttamisesta 642/ Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta ( /1435) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ( ) - Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 ( ) - Opetushallituksen hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perustei-

2 den muutokset ja täydennykset (50/011/2010, ) - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, ) - Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v ) - Kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat - Perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla eli koulun lukuvuosisuunnitelma. 1.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen.

3 Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalvelut perustuvat kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa. Perusopetuksen arvopohja Pohjois-Tapiolassa POHJOIS-TAPIOLAN KOULUN ARVOT Pohjois-Tapiolan koulun opetus- ja kasvatustyössä sovelletaan Espoon kaupunginhallituksen määrittelemällä tavalla kaupungin hyväksyttyjä arvoja. Näistä koulumme toimintaa ohjaavista arvoista haluamme Pohjois-Tapiolan koulussa

4 korostaa erityisesti suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa, luovuutta ja innovatiivisuutta sekä kestävää kehitystä. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Pohjois-Tapiolan koulussa yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Kouluyhteisössämme kaikkia jäseniä kunnioitetaan ja kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Asioista keskustellaan rehellisesti ja avoimesti. Työskentelyympäristö on henkisesti ja fyysisesti turvallinen. Luovuus ja innovatiivisuus Kaikessa opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa pyrimme edistämään luovuuden kehittämistä ja oppimisen iloa. Erityisesti koulumme painottaa ilmaisutaitoa. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti koulumme pyrkii kasvattamaan nuoria tulevaisuuden haasteisiin. Tämä toteutetaan opettamalla heille hyvät opiskelutaidot sekä ohjaamalla heitä rehellisyyteen ja vastuullisuuteen itsestään ja ympäristöstään.

5 2. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toimintaajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. Pohjois-Tapiolan opetuksen toiminta-ajatus Toiminta-ajatus Koulumme pyrkii antamaan hyvän yleissivistyksen, kehittämään nuorissa omatoimisuutta ja itsenäistä kriittistä tiedonhankintakykyä. Haluamme lisäksi kehittää oppilaan vastuuntuntoa, myönteistä suhtautumista itseensä ja ympäristöönsä, luontevaa ilmaisukykyä ja hyviä käytöstapoja. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva.

6 Pohjois-Tapiolan koulun suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Koulun toiminnan tavoitteena on, että nuori tuntee ja arvostaa omia vahvuuksiaan ja hänellä on realistinen käsitys itsestään yksilönä ja yhteiskunnan osana. Pyrimme luomaan turvallisen ja myönteisen ilmapiirin ja oppimisympäristön yhteisesti sovittuja sääntöjä noudattaen. Kannustamme oppilaita tuomaan esiin omaa osaamistaan ja tarjoamme siihen tilaisuuksia sekä oppitunneilla että koulun muussa toiminnassa. Minäkuvan kehittymistä edistämme lisäksi jatkuvan, rakentavan palautteen antamisella sekä kehittämällä itsearviointia. Tavoitteet Oppilaan käyttäytymiselle Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Se on luonnollinen osa koulun päivittäistä työtä. Arviointi tukee ja ohjaa oppilasta myönteisellä tavalla perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet: Antaa palautetta oppilaalle siitä, miltä hänen yhteisössä olemisensa näyttää. Tiedottaa huoltajille oppilaan käyttäytymisestä siten, että he voivat saada selkeän mielikuvan lapsensa tavasta olla koulussa ja toimia suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Vaikuttaa oppilaan käyttäytymisen kehittymiseen. Toimia hälytysrajana, kun oppilas on saamassa arvosanan 4-6. Oppilaan käyttäytymisen arviointiin osallistuu kaikki opettajat. numeroin käyttäytyminen arvioidaan 2. ja 5. jakson jälkeen ja tähän arviointiin osallistuu jokainen oppilasta opettava opettaja. Kurssipalautteessa

7 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen, oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus, sen suunnittelu ja arviointi, yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. * KOULUN OPS 2.3 Perusopetuksen järjestäminen 2.4 Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa.

8 Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1-kielenä tai A2-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opintoohjelmaansa A2-kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2-kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2- kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2- ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta. Kieliohjelma Pohjois-Tapiolassa Kieliohjelma Koulussamme A -kieliä ovat englanti, ruotsi ja saksa. Pitkä saksa loppuu keväällä B 1-kielenä on ruotsi. B 2-kielinä tarjoamme ranskaa ja saksaa. 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa.

9 Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa. Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Koulussamme on ilmaisutaitopainotus, jonka tuntijärjestelyt on kerrottu kohdassa 3

10 3. ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPE- TUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Tuntijakotaulukot, erillisenä 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako Koulussamme noudatetaan Espoon tuntijakoa. Terveystietoa on 7. luokalla 0,5 tuntia ja 8. luokalla 1,5 tuntia. Oppilaanohjausta on 7. ja 8. luokalla 0,5 tuntia. Ilmaisutaitoa on kaikilla 7. luokilla 1 tunti. Ilmaisutaitopainotusluokalla on ilmaisutaitoa 2 tuntia 7. luokalla ja luokilla 3 tuntia. Painotustunnit ovat valinnaisainekiintiöstä. Tuntijakotaulukot, erillisenä 3.3 Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 Tuntijakotaulukot, erillisenä 3.4 Valinnaisaineiden opetus Valinnaisaineiden opetus Pohjois-Tapiolassa Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat

11 Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. Oppilas voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteita on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle. Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat

12 mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Pohjois-Tapiolassa Kehitämme avoimesti koulumme sääntöjä, sopimuksia ja toimintatapoja yhdessä kouluyhteisön ja huoltajien kanssa. Korostamme jokaisen tasa-arvoista ja kunnioittavaa kohtelua. Emme salli kiusaamista tai syrjintää ja tilanteisiin puutumme oppilashuoltoryhmän kehittämän toimintamallin mukaisesti. Oppilaille ja opettajille tarjoamamme mahdollisuuden esittää omaa osaamistaan

13 sekä oppitunneilla, että koulun teemapäivissä, projekteissa ja juhlissa. Rohkaisemme ja innostamme luovaan ongelmanratkaisuun ja itsensä ilmaisuun myös koulun arjessa. Huomioimme ympäristökysymykset ja etsimme tapoja kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseksi. Kehitämme tiedollisia ja taidollisia valmiuksia vaikuttaa myönteisesti yhteiseen tulevaisuuteen. Koulussamme arvostetaan oppimista elämää varten. YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUS- OPETUKSEN KANSSA Pohjois-Tapiolassa Pidämme nivellyskokoukset keväisin tulevista 7. luokkalaisista Sepon ja Laajalahden alakoulujen kanssa. Muista tulevista oppilaista pidämme kokoukset tarpeen mukaan. Tulevat 7. luokkalaiset tutustuvat keväällä kouluumme. Seitsemänsiä luokkia muodostettaessa otetaan huomioon myös oppilaiden toiveet mahdollisuuksien mukaan. Erityisopettaja avustaa rehtoria ja oppilaan ohjaajaa opetusryhmien muodostamisessa. Teemme säännöllisesti yhteistyötä Tapiolan seurakunnan kanssa esim. päivänavaukset, joulu- ja pääsiäiskirkot sekä rippikouluinfot. Kirjastokäynnit ovat myös vuosittaisia. Koulussamme käy myös eri alojen asiantuntijoita vierailijoina. Tutustumme mahdollisuuksien mukaan erilaisiin näyttelyihin, käymme konserteissa ja teatteriesityksissä. Teemme myös yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen ja kaupungin nuorisotoimen kanssa. TET -jaksoilla oppilaamme ovat töissä eri yrityksissä. 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Eteneminen vuosiluokittain Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi

14 hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun op-

15 pimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Pohjois- Tapiolassa

16 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvat tukirakenteet. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteiden yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta.

17 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt ja menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Espoon suomenkielisessä opetuksessa tuki määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kolmiportaisena. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta.

18 Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden luontaista kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä, ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä oppimissuunnitelma ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön kokonaisuutta on kehitettävä suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa. Tehostettu tuki

19 Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleinen tuki ei riitä takaamaan oppilaan edistymistä ja koulunkäynnin tukea voidaan pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen järjestää opetus hänelle tehostetun tuen mukaisena. Tehostetun tuen tunnusmerkkejä ovat tarvittavien tukitoimien säännöllisyys tai useiden tukimuotojen samanaikainen tarve. Luonteeltaan tuen tulee olla vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja tukimuotojen käyttöä tulee tapauskohtaisesti huolellisesti harkita. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Pedagogisessa arviossa kuvataan: - oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan vahvuudet - koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet - arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion Espoon kaupungin lomakkeelle. Prosessin vastuuhenkilöinä ovat alakoulussa luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä, sekä vastaavasti yläkoulussa luokanvalvoja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä. Arvion laatijat hyödyntävät tarvittaessa muiden oppilasta opettavien käsityksiä arvionsa pohjana. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä lukutesti ALLUa.

20 Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Rehtori vastaa ja tekee päätökset tehostetun tuen järjestämisestä ja toteutumisesta Mikäli päädytään tehostetun tuen tarpeellisuuteen, pedagogisen arvion laatijat tekevät oppimissuunnitelman, joka käsitellään huoltajien ja edellytystensä mukaisesti oppilaan kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan miten oppilas ja huoltajat voivat osallistua tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mihin suunnitelmalla pyritään sekä milloin ja millä kriteereillä suunnitelman eteneminen tarkistetaan. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen (9 v.) tai pidennetyn (11 v.) oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatkoopintokelpoisuuden. Kaikki perusopetuksen muut tukimuodot ovat erityisen tuen aikana käytettävissä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Oppilashuoltoryhmä tekee hakemuksen erityisen tuen tarpeesta. Hakemuksen allekirjoittaa koulun rehtori. Erityisen tuen antamisesta tekee hallinnollisen päätöksen viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Kuitenkin erityisen tuen päätös tarkistetaan 2., 4. ja 6. vuosiluokan aikana. Kuudennen luokan oppilaiden osalta tuen tarkistaminen tehdään soveltuvin osin vastaanottavan yläkoulun kanssa. Siirtymävaiheen yhteistyö määritellään osana opetussuunnitelmaa täydentävää Espoon ohjaussuunnitelmaa sekä edelleen koulukohtaisessa ohjaussuunnitelmassa.

21 Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen tarkastamista varten on laadittava uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarvetta ei enää ole, tulee tehdä päätös erityisen tuen lopettamisesta ja oppilaan opetus järjestetään tehostettuna tukena. Päätöksen tekee se viranomainen, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksestä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn takia voida antaa muuten. Perusopetuksen aikana erityisen tuen päätös ilman tehostetun tuen antamista tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin ennakoimattomien olosuhdemuutosten jälkeen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle.

22 Oppilaan opettaja tai opettajat laativat selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa. Pedagogisen selvityksen laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä lukutesti AL- LUa. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan: - oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksesta - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Pedagogisen selvityksen laatimisprosessin vastuuhenkilöinä ovat alakouluissa luokanopettaja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä, yläkouluissa luokanvalvoja ja laaja-alainen erityisopettaja yhdessä. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laatijat käyttävät tarvittaessa oppilasta opettavien käsityksiä selvityksensä pohjana. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä sekä yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Huoltajan tai lapsen laillisen edustajan ja oppilaan kuulemisesta on oltava kirjallinen selvitys erityisen tuen esityksen liitteenä. Arvio tukijärjestelyistä voi sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilömäärien, oppilashuollollisen toiminnan, opetusmenetelmien ja työtapojen, materiaalien, tarvittavien välineiden sekä muiden tarvittavien palveluiden kuvailua. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmisteluun tulee tarvittaessa hankkia lausunto psykologilta, lääkäriltä tai kuraattorilta.

23 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Pohjois- Tapiolan koulussa Luokanvalvoja seuraa oppilaan koulunkäyntiä ja menestystä eri kouluaineissa yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Oppiaineen sisällä mahdollistetaan eri vaativuustasoilla työskentely ja tarvittaessa kirjataan henkilökohtaiset oppimisen tavoitteet. Valinnaisaineet ovat vapaasti oppilaiden valittavissa. Aineenopettajat tiedottavat tuen tarpeesta ja oppilaiden laskeneesta koulumenestyksestä erityisopettajaa ja luokanvalvojaa. Oppimisvaikeuksien tai heikon suoriutumisen ilmetessä oppiaineksen eriyttämisestä ja tukiopetuksen tarpeesta konsultoidaan erityisopettajaa tai aineenopettajaa. Lahjakkaiden oppilaiden osalta materiaalia eriytetään tarpeen mukaan haastavammaksi ja tarvittaessa konsultoidaan erityisopettajaa tai aineenopettajaa. Tuen onnistuminen yksilötasolla arvioidaan jaksojen päätteeksi oppimistulosten perusteella yhteistyössä aineenopettajien ja erityisopettajan kanssa. Jaksojen lopussa oppilashuoltoryhmä arvio opettajia kuultuaan tukiopetuksen, osaaikaisen erityisopetuksen ja erityisopetuksen toteutumisen ja määrittelee tietojen perusteella seuraavan jakson tuen tarpeet ja muodot sekä yksilö- että ryhmätasolla. Avustajatarve kartoitetaan jaksojen alussa ja tuen tarpeen toteutuminen arvioidaan jaksojen lopussa erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän toimesta. Avustajaresurssin jakamisesta päättää oppilashuoltoryhmä aineenopettajia kuultuaan. Lukuvuotta suunniteltaessa jakotuntien tarve kartoitetaan opettajien antaman palautteen perusteella. Jakotuntien sijoittamien käsitellään OHR:ssä. Tehostetun tuen tarve arvioidaan OHR:ssä yhteistyössä aineenopettajien ja luokanvalvojan kanssa. Laaja-alainen erityisopettaja koordinoi pedagogisen arvion laatimisen ja kerää tarvittavan aineiston yhteistyössä aineenopettajien ja tarvit-

24 taessa huoltajien kanssa. Arvioita laadittaessa hyödynnetään tarvittaessa erilaisia oppimisen testejä (luki- ja matemaattiset testit). Oppiaineen sisällöistä ja eriyttämisen muodoista konsultoidaan erityisopettajaa ja tuen järjestämisestä ja toteuttamisesta sovitaan erityisopettajan ja aineenopettajien kesken. Jaksojen lopussa arvioidaan tuen toteutuminen oppimistulosten ja koulumenestyksen perusteella oppilaan kokonaistilanne huomioiden. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen ja samanaikaisopetuksen ja avustaja resurssin osuutta lisätään, muut tukimuodot ovat samat kuin yleisen tuen aikana. Oppimissuunnitelma laaditaan tehostetun tuen aikana. Erityisopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laadinnan. Suunnitelman laativat erityisopettaja ja aineenopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa. Suunnitelma käsitellään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Luokanvalvoja tai erityisopettaja organisoi yhteistyötapaamisen. Kokouksessa erityisopettaja tai oppilashuoltoryhmän jäsen toimii puheenjohtajana ja kirjaajana. Erityisen tuen oppilaita integroidaan muihin opetusryhmiin oppilaan tarpeet, edistyminen ja koulumenestys sekä ryhmädynamiikka huomioon ottaen. Integrointi suunnitellaan yhteistyössä oppilashuoltoryhmän ja aineenopettajien kanssa. Integrointi on mahdollista kaikissa oppiaineissa. Valinnaisaineet ovat vapaasti erityisoppilaiden valittavissa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Oppilashuoltoryhmä tapaa kerran lukuvuodessa erityisluokanopettajat ja luokanvalvojat ja kartoittaa luokkien yleistilanteen. Yksittäistä oppilasta koskevissa asioissa kokoukset järjestetään tarpeen mukaan. Oppilashuolto seuraa tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä olevia oppilaita säännöllisesti ja kartoittaa opiskelutilanteen yhteistyössä aineenopettajien ja erityisopettajien kanssa.

25 4.2 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä tukea, kun arvioidaan, että oppilaan oppiminen sitä edellyttää, ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetus voidaan järjestään siten, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Päätöksen vuosiluokkiin jakamattomasta opetuksesta tekee koulun rehtori kuultuaan opettajia, oppilasta ja huoltajia. Jos oppilaalle tehdään päätös opetuksen järjestämisestä vuosiluokkiin jakamattomana, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava oppilaan

26 opintokokonaisuudet ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa oppilaaksi joustavan perusopetuksen opetusryhmään, minkä jälkeen hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan tällöin oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä sekä soveltuvin osin aikaisemmin mainitut asiat. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppilaan tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Yleisen tuen aikana oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppi-

27 lashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja tai luokanvalvoja, tarvittaessa yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Oppilashuollon asiantuntijoita voidaan käyttää apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Oppimissuunnitelma tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaalle tehostetun tuen päätöksen jälkeen. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällistä suunnittelua käytetään tukemassa oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Espoossa oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Tarvittaessa käytetään oppilashuollon asiantuntijoita apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti jo aiemmin osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja

28 sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Tehostettu tuki suunnitellaan oppimissuunnitelmassa yksittäiselle oppilaalle kokonaisuutena ja siinä määritellään annettava tuki pitkäjänteisesti. Oppimissuunnitelmassa tulee myös harkita, miten voidaan todeta tehostetun tuen vaikuttavuus ja milloin tuen antaminen voidaan lopettaa.

29 Kaikki perusopetuksen yleiset tukimuodot ovat edelleen käytettävissä ja ne tuleekin huomioida oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Mikäli tehostetun tuen piirissä oleva oppilas saavuttaa asetetut tavoitteet, tulee opettajien, oppilashuoltoryhmän, huoltajan ja oppilaan yhdessä harkita, tuleeko hänen tehostettu tukirakenteensa purkaa ja opetus järjestää yleisenä tukena. Jos tehostetun tuen toimet eivät auta oppilasta ja ongelmat kasvavat, monimuotoistuvat tai kasautuvat, tulee harkita oppilaan opetuksen järjestämistä erityisellä tuella. Oppimissuunnitelma erityisen tuen aikana Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma esitellään tarkemmin luvussa Oppimissuunnitelma Pohjois-Tapiolassa Oppimissuunnitelma laaditaan tehostetun tuen aikana. Erityisopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laadinnan. Suunnitelman laativat erityisopettaja ja aineenopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa. Suunnitelma käsitellään lukuvuosittain mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajien kanssa ja tarkistetaan tarpeen mukaan. Luokanvalvoja tai erityisopettaja organisoi yhteistyötapaamisen. Kokouksessa erityisopettaja tai oppilashuoltoryhmän jäsen toimii puheenjohtajana. Kirjaava opettaja tallentaa ja tulostaa oppimissuunnitelman. Erityisopettaja allekirjoittaa oppimissuunnitelman ja koulusihteeri postittaa huoltajille kopion allekirjoitetusta suunnitelmasta.

30 4.2.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Suunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Suunnitelma tehdään lukuvuodeksi kerrallaan, mutta sitä tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata henkilökohtaiseen opetuksen järjestämisen suunnitelmaan, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos erityisen tuen oppilas integroidaan erityisestä tuesta tehostettuun tukeen, tulee hänen HOJKS:aansa kirjata integraation tavoitteet, arviointi ja tarkistamisaikataulu. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisesta vastaa Espoossa luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa tai erityisluokanopettaja. HOJKS laaditaan yhdessä oppilasta opettavien opettajien ja huoltajan, edellytystensä mukaisesti oppilaan sekä tarvittaessa koulun oppilashuollon kanssa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai vastaava sitä voidaan hyödyntää suunnitelmaa laadittaessa huoltajan yksilöidyllä luvalla. Huoltajan kanssa mietitään kuinka hän voi olla oppilaan oppimisessa apuna tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitelmaan merkitään tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Tarkistaminen ja arviointi tehdään yhdessä huoltajan ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. HOJKS-palaverin kokoonkutsujana toimii alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja. Huoltajat saavat ennen HOJKS-palaveria täytettäväksi esitietolomakkeen, joka on liite HOJKS:aan. Koulun rehtori on vastuussa siitä, että oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tulee asianmukaisesti laadituksi.