Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle"

Transkriptio

1 Desember 2006 Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa ohjata rajayhte istyöorganisaatioiden toimintaa tiukemmin. Niiden toiminnan tulee selkeämmin heijastaa ministerineuvoston valitsemia strategisia painopisteitä. - Pohjoismaiden ministerineuvoston tuki rajayhteistyöorganisaati oille tulee muuttumaan. Pahimmassa tapauksessa tuki voi vähetä 20 prosentilla ensi vuonna, kertoo Paula Mikkola, sihteeri. Ensi vuoden myönnön suuruudesta päätetään joulukuussa ja se perustuu ministerineuvostossa käyttöön otettavan uuteen raportointijärjestelmään. kokouksessa keskusteltiin myös Tavoite 3 Pohjoinen - ohjelmasta. Ohjelmaehdotus esiteltiin Pohjoiskalotin uutiskirjeen numerossa 4/2006. Pohjoiskalotin neuvosto hyväksyi julkilausuman, jonka mukaan Interreg-ohjelmissa vuosina luotuja rakenteita tulisi hyödyntää myös uudessa Tavoite 3 Pohjoinen ohjelmassa. ja kokemus tulee ottaa huomioon ja hyödyntää mahdollisimman laajasti, kun uuden Tavoite 3 Pohjoinen -ohjelman toteutusrakenteita suunnitellaan, julkilausumassa sanotaan. Kent Lidman Hän kertoo, että tuki, joka tänä vuonna on reilut 3,5 miljoonaa Tanskan kruunua, voi ensi vuonna supistua vajaaseen 3 miljoonaan Tanskan kruunuun. Pohjoiskalotin neuvosto katsoo, että nykyrakenteet, joissa Luulaja, Kiiruna, Rovaniemi ja Tromssa toimivat ohjelman kansallisina yhteyspisteinä, ja niihin syntynyt erityisosaaminen

2 Hälsoläget gott på Nordkalotten Tilanne Pohjoiskalotilla on nyt myönteisempi kuin pitkään aikaan. Näin todettiin äskettäin Haaparannalla pidetyssä kokouksessa. - Norrbottenin osalta terveystilanne on erittäin hyvä, sanoi valmisteluvaliokunnan jäsen Brynolf Tjärner. Tjärner kertoi monen suuren Pohjoiskalotilla jo toteutuneen tai suunnitteilla olevan investoinnin kääntäneen aikaisemman vaikean työmarkkinatilanteen erittäin positiiviseen kehitykseen. - Boliden suunnittelee kaksinkertaistavansa Jällivaaran ulkopuolella olevan Aitik-kaivoksen louhinnan 18 miljoonasta tonnista 36 miljoonaan tonniin vuodessa, mikä on noin viiden miljardin kruunun investointi. Hän kertoo myös, että LKAB investoi Malmikentillä noin 10 miljoonalla kruunulla ja että Haaparannalla investoidaan kahdella ja puolella miljardilla kruunulla, mm. vasta avattuun IKEA tavarataloon. Brynolf Tjärner korosti investointien johtaneen asukasluvun nousuun Norrbottenissa. - Uudet asukasluvut osoittavat noin 250 henkilön lisäystä Norrbottenissa. Lisäys on suurinta Luulajassa, Piitimessä ja Malmikentillä, hän sanoi. Kehitys ei kuitenkaan ole tasaista koko Norrbottenissa. - Toisissa kunnissa, kuten Pajalassa, Jokkmokissa ja Ylikainuussa on suuria ongelmia. Kunnissa on vanheneva väestö ja alueelta muuttaa väkeä, kertoi Bo Johansson (sdp), Älvsbyn kunnan entinen kunnallisneuvos, Norrbottenin kuntaliiton puheenjohtaja ja Pohjoiskalotin neuvoston uusin jäsen. Hän kertoi myös Ruotsiin ja Norrbotteniin odotettavista hallintouudistuksista. - Ensi vuoden helmikuussa vastuukomitea jättää esityksensä. Se voi mm. merkitä eräiden kuntien ja alueiden liitoksia. Myös uutta alueellista, suorilla vaaleilla valittua parlamenttia ollaan ehdottamassa, mutta komitea ei ota kantaa, siihen missä aluerajat kulkevat. Siitä alueet ja kunnat saavat itse sopia. Uusia ehdotuksia ollaan myös antamassa siitä, miten suurempi vastuu kotisairaanhoidosta siirtyisi maakäräjiltä kunnille, hän sanoo. Myös Suomen Lapissa kehitys on myönteistä. - Suurinta väestönkasvu on Torniossa, Rovaniemellä, Utsjoella ja Kittilässä. Uusia ehdotuksia on tehty siitä, miten kunnat voisivat lisätä yhteistyötään palvelurakenteen varmistamiseksi joillakin alueilla, mutta mitään uusia kuntaliitoksia ei ole suunnitteilla, kertoo Esko Lotvonen, Lapin liiton edustaja ja Pohjoiskalotin valmisteluvaliokunnan jäsen. Monilla elinkeinoilla menee hyvin Lapissa. - Terästeollisuudella menee Norrbottenin tilanne näyttää erittäin hyvältä, kertoi Brynolf Tjärner, joka vuoden vaihteessa ottaa hoidettavakseen Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmän puheenjohtajuuden. hyvin. Matkailuun investoidaan vahvasti. Myös kaivosteollisuudella menee hyvin. Uuden kultakaivoksen rakentaminen Kittilään käynnistyi äskettäin. Kaivosteollisuudessa on odotettavissa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Haaparannan kokouksessa olivat mukana vasemmalta (istumassa) Toril Moan, Geir-Ketil Hansen, Paula Mikkola ja Brynolf Tjärner sekä (seisomassa vasemmalta) Birgitta Lehtinen, Aulikki Heinonen, Jorma Winter, Esko Lotvonen ja Bo Johansson. (kuva: Kent Lidman) Monissa kunnissa työttömyys on laskenut alle 10 prosentin ja siitä on kauan kun meillä oli niin alhainen työttömyys Lapissa, Esko Lotvonen sanoo. Myös liikenneyhteyksien kehittäminen on Lapissa ajankohtaista. Esimerkiksi Kolarin radan sähköistäminen ja muut juna-, lento- ja linjaautoliikenteeseen liittyvät panostukset ovat esillä. Myös Pohjoiskalotin Norjan puoleisessa osassa kehitys on ollut

3 positiivista. - Nordlannissa kehitys on vahvassa nousussa, työllisyys on korkea ja inflaatio alhainen. Bodö, Tromssa ja Alta kasvavat. Narvikissa investoidaan 700 miljoonalla kruunulla. Siellä satsataan myös Tekniseen korkeakouluun, kertoo Geir-Ketil Hansen (vas.) Nordlannin maakuntahallinnon edustaja, joka toimi puheenjohtajana Haaparannan kokouksessa. Hän kertoi myös, että Pohjois-Norjassa alueellisesti eriytettyjen työnantajamaksujen käyttöönotto on jälleen ajankohtaista. Yksi erityinen huolenaihe on kuitenkin se, että rannikkopuolustusta ollaan supistamassa vahvasti koko Norjassa ja Pohjois- Norja voi kärsiä tästä erityisesti. - Nyt keskustellaan siitä kuinka paljon rannikkopuolustusta pitäisi pienentää. Leikkaukset voivat olla isoja pohjoisessa, Geir-Ketil Hansen sanoo. Pohjois-Norjassa uskotaan kuitenkin paljon itä-länsisuuntaisiin kuljetuskäytäviin tehtäviin panostuksiin. - Tavaraa kuljetettaisi Kiinasta Venäjän, Ruotsin ja Norjan läpi Yhdysvaltoihin, Geir-Ketil Hansen kertoo. Ruotsin tapaan myös Norjassa ollaan uuden aluereformin edessä. Nykyisestä 19 alueesta tehtäisi 6 tai 7 aluetta. - Monet haluavat uutta aluereformia, mutta kukaan ei halua alueiden yhdistymistä eikä kukaan ole yksimielinen uusista rajoista. Uudistusehdotusta odotetaan joulukuussa, Geir-Ketil Hansen sanoo. Bodön korkeakoulu on 19 muun korkeakoulun kanssa käydyssä kilpailussa nimetty taiteen ja kulttuurin kansalliseksi osaamiskeskukseksi. - Tämä on suuri edistysaskel Bodön korkeakoululle, joka myös saa oikeuden käyttää nimitystä yliopisto. Pohjois-Norja panostaa vahvasti myös kulttuuriin, koulutukseen, liikenneyhteyksiin ja matkailuun, Geir-Ketil Hansen kertoo. Kent Lidman Pohjoiskalotin neuvosto näkyvämmäks - Meidän täytyy tehdä työ näkyvämmäksi. Tästä ovat valmisteluvaliokunnan puheenjohtajuuskautensa päättävä Toril Moan ja uutena aloittava puheenjohtaja Brynolf Tjärner yksimielisiä. Norja on toiminut Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtajana kahden viime vuoden ajan. Vuodenvaihteessa puheenjohtajuus siirtyy Ruotsiin kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. puheenjohtajana aloittaa silloin Norrbottenin läänin maaherra Per- Ola Eriksson. Toril Moania kiitettiin neuvoston Haaparannalla pidetyssä kokouksessa loppuun saatetusta työstä Pohjoiskalotin valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana. Mihin puheenjohtajakautensa asiaan hän on tyytyväisin? - Pohjoiskalottialueiden toimistojen sijoittuminen lähelle toisiaan Brysselissä ja niiden välinen tiivis yhteistyö ovat tärkeitä asioita, joihin uskon paljon. Se antaa pohjoiskalottityölle äänen Euroopassa. Olemme myös panostaneet paljon kulttuuriin, esimerkiksi Narvikissa lokakuussa järjestettyyn isoon kulttuuritapahtumaan, hän sanoo. Toril Moanin mielestä monet muutkin satsaukset ovat olleet tärkeitä. - Esimerkkinä voi mainita Luulajan ja Tromssan välisen poikkilentoyhteyden kehittäminen, johon Pohjoiskalotin neuvosto osallistui. Bodön Ilmailumuseo on käynnistänyt yhteistyön Luulajan kanssa uuden interaktiivisen näyttelyn rakentamiseksi. Norjan ja Ruotsin välisen digitaalisen unionin rakentaminen on antanut meille yhteisen laajakaistaverkk orakenteen, joka monella tavoin tulee helpottamaan yhteyksiä Pohjoiskalotilla, hän sanoo. Tulevaisuutta ajatellen on Toril Moanin mielestä tärkeää myös Tavoite 3 Pohjoinen -ohjelmatyö. Toril Moan jättää vuodenvaihteessa tehtävänsä valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana Brynolf Tjärnerille. Molempien mielestä on tärkeä tehdä työ näkyvämmäksi. (kuva: Kent Lidman) - Pohjoiskalotin neuvostolla on tässä työssä ollut tärkeä tehtävä laatia ohjelmaehdotus, joka nyt on menossa eteenpäin kunkin maan hallituksille ja EU-komissiolle, hän sanoo. työstä tiedottaminen on kysymys, jota Toril Moan ja tuleva puheenjohtaja Brynolf Tjärner pitävät keskeisenä.- Olemme pyrkineet ankkuroimaan tiedottamisen enemmän paikalliseksi, Toril Moan kertoo. - On tärkeä saada Pohjoiskalotin neuvoston työ näkyväksi. Per- Ola Eriksson tulee neuvoston puheenjohtajana toiminaan aktiivisesti niin, että paikalliset poliitikot kussakin osassa aluetta tulevat aktiivisimmiksi pohjoiskalottiy hteistyössä, Brynolf Tjärner sanoo. Hänen mielestään Pohjoiskalotin neuvostolla on myös tärkeä tehtävä tulevissa Tavoite 3 Pohjoinen - hankkeissa. - Olemme osallistuneet uuden ohjelman työstämiseen ja nyt voimme toimijoina osallistua ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Se on erittäin tärkeää työtä, Brynolf Tjärner toteaa. Kent Lidman Esko Lotvonen, Lapin liitto, kiittää Toril Moania hyvin tehdystä työstä Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana. (kuva: Kent Lidman)

4 Pohjoiskalotin neuvosto pohjoisen sillanrakentaja Kulttuuri, ympäristö, tutkimus ja koulutus ovat omia painopistealueita tulevassa kolmen vuoden toimintaohjelmassa, jota käsiteltiin neuvoston äskettäisessä kokouksessa päätavoitteena on toiminnallaan tukea niin taloudellista, sosiaalista kuin ympäristön kanssa sopusoinnussa olevaa kehitystä Pohjoiskalotilla ja myötävaikuttaa identiteetiltään yhtenäisen ja toiminnallisesti vahvan eurooppalaisen yhteistyöalueen luomiseen. Pohjoiskalottiyhteistyön tulee myös nostaa esille yhteisiä ongelmia ja etsiä niihin ratkaisuja. Yhteistyön tulee lisäksi edistää olemassa olevan tiedon ja osaamisen kehittymistä sekä lisätä yhteistyötä valtakuntien rajojen yli. - Toimintaohjelma on rakenteeltaan toisenlainen kuin Kiirunassa kolme vuotta sitten hyväksytty ohjelma, Toril Moan sanoi. toimintaohjelma on samassa linjassa niiden teemojen kanssa, joita Pohjoismaiden ministerineuvosto on päättänyt priorisoida omassa toiminnassaan vuosina Pohjoiskalotin neuvosto haluaa toimia sillanrakentajana ja muodostaa valtakuntien rajat ylittäviä liittoutumia Pohjoiskalotilla. Toiminnassaan se pyrkii poistamaan rajaesteitä, lisäämään yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa toisten eurooppalaisten alueiden kanssa. Tulevan kolmen vuoden aikana toiminta keskittyy seuraaviin teemoihin. * Elinkeinoelämän kehittäminen innovaatioihin ja yhteistyöhön panostamalla. Tavoitteena on luoda kilpailukykyisempi, houkuttelevampi ja rajat ylittävä elinkeinoelämä Pohjoiskalotilla. - Haluamme toimia elinkeinojen kohtaamispaikkana Pohjoiskalotilla, Toril Moan sanoo. *Viestintä-, kuljetus- ja infrastruktuuriyhteistyö. Tavoitteena on parantaa alueen saavutettavuutta ja lyhentää etäisyyksiä uusille markkinoille. Kyseessä voi olla lentoliikenteen, junaliikenteen, merenkulun tai maanteihin tehtävä panostus mutta myös uuteen etäisyyksiä poistavaan tekniikkaan, esimerkiksi laajakaistaan satsaamisesta. - Norjan ja Ruotsin välinen digitaalinen unioni sekä poikkilentoliikenne ovat kaksi esimerkkiä tällaisista tärkeistä asioista, Toril Moan toteaa. Tällä alalla halutaan myös panostaa rajat ylittävään kuntien väliseen yhteistyöhön. *Energiayhteistyö. - Esimerkkejä ovat kaasun ja öljyn hyödyntäminen Barentsin merellä ja tuulivoimaan panostaminen, Toril Moan sanoo. Öljy- ja kaasuteollisuus tarvitsee suuria investointeja ja Pohjoiskalotin neuvosto haluaa luoda kohtaamispaikkoja, joissa toimijat voivat vaihtaa kokemuksiaan energiayhteistyöstä. *Kokemustenvaihto, tiedottaminen ja kielten ymmärtämisen lisääminen. Pyrkimyksenämme on, että Pohjoiskalotin neuvosto toimii kohtaamispaikkana ja verkostona Pohjoiskalotilla, Toril Moan sanoi toimintaohjelmaa esitellessään. (kuva: Kent Lidman) * Kulttuuriyhteistyö ja Pohjoiskalottiidentiteetin vahvistaminen. - Tässä on mm. kyse kokoontumisesta kulttuuritapaamisiin kuten teimme Narvikissa lokakuussa, Toril Moan sanoo. Kulttuuri on tärkeä Pohjoiskalotti-identiteetin luomisessa. Pohjoiskalotin kulttuuriverkostojen luominen ja niiden toiminnan mahdollistaminen kuuluu neuvoston tehtäviin. *Yhteistyö ympäristökysymyksissä ja luonnonvarojen hallinnassa. Tässä on kyse yhteistyön tehostamisesta luonnonsuojelu- ja ympäristöviranomaisten välillä sekä rajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin panostamisesta paremman elinympäristön puolesta. * Tutkimus- ja opetusyhteistyö. Tavoitteena on satsata siihen, että alueen elinkeinoelämä pystyy hyödyntämään uusimpia tutkimustuloksia kilpailukykynsä vahvistamiseksi. Pohjoiskalotin neuvosto haluaa luoda Pohjoiskalotin tutkimus- ja opetussektorille kohtaamispaikkoja, lisätä oppilaitosten ja yrityselämän välistä yhteistyötä sekä tukea rajat ylittäviä elinkeinoihin suuntautuvia koulutus- ja tutkimusohjelmia. Kent Lidman Ohjelma sisältää muutamia koko ohjelman läpileikkaavia teemoja. Hankkeiden ja toimintojen, joihin neuvosto panostaa, tulee olla aluetta kehittäviä ja niillä tulee olla rajat ylittävä ulottuvuus. Pohjoiskalotin neuvosto haluaa myös erityisesti satsata nuoriin ja siihen, että he voivat osallistua Pohjoiskalotilla toteutettaviin panostuksiin ja toimenpiteisiin. - Haluamme madaltaa kielimuureja satsaamalla esimerkiksi kielikursseihin ja uusiin kielten opetusvälineisiin, Toril Moan kertoo. Tämän teeman alla halutaan myös tehdä aktiivista tiedottamistyötä sekä alueen sisällä että oman alueen ulkopuolella.

5 20 miljoonaa kruunua Barentsin alueen kehittämiseen Kuvateksti:Maailman pohjoisin IKEA HaparandaTornio avattiin äskettäin. Avajaisten yhteydessä IKEA ja rakennusyritys Peab ja Akselius Fastigheter lupasivat panostaa jatkossa yhteensä 20 miljoonaa kruunua Barentsin alueen kehittämiseen. Huonekaluyritys IKEA ja sen omistaja Ingvar Kamprad panostavat Barentsin alueen kehittämiseen miljoona kruunua vuodessa kymmenen vuoden aikana, siis yhteensä 10 miljoonaa kruunua. Näin kertoi Kamprad IKEAn Haparanta- Tornion tavaratalon vihkiäisissä marraskuun puolessavälissä. Rahat käytetään mm. kesäkuussa järjestettävään konferenssiin, jonka teemana on yrittäjyys. - Silloin pidämme suuren kulttuurijuhlan, johon tulee osanottajia Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Venäjältä sekä saamelaisia. Sen lupasi Haaparannan kunnallisneuvos Sven-Eric Bucht (sdp) tavaratalon avajaisissa. Sen lisäksi, että IKEA satsaa 10 miljoonaa kruunua, lupasivat ruotsalainen rakennusyhtiö Peab ja Akselius Fastigheter molemmat lahjoittaa kruunua vuosittain 10 vuoden ajan yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittämiseen Barentsin alueella. Kymmenen vuoden aikana panostetaan siis 20 miljoonaa kruunua Barentsin alueen kehittämiseen. Myös Norrbottenin maaherra Per- Ola Eriksson lupasi Norrbottenin lääninhallituksen osallistuvan tulevien Barents-kokousten rahoittamiseen. Norrbottenin lääninhallitus ja Haaparannan kunta kertoivat myös pyrkivänsä viisumi- ja tullisääntöjen yksinkertaistamiseen rajat ylittävän kaupankäynnin helpottamiseksi koko Barentsin alueella. IKEA tavaratalon vihkiäisiin osallistui maaherroja ja yrittäjiä koko Pohjoiskalotin ja Venäjän alueelta. Per-Ola Eriksson sanoi puheessaan mm: - Raja-alue kasvaa. Täällä syntyy uusia työpaikkoja. Täällä syntyy taloudellista kasvua, joka hakee vertaistaan Norrbottenissa. Tänne syntyy koko Barentsin alueen kaupan keskus. Tänne syntyy kauppakeskus, joka yhdistää monesta maasta tulevia ihmisiä. IKEA HaparandaTornio on Ruotsin 16. ja maailman pohjoisin IKEA tavaratalo. Sen työntekijämäärä on nyt reilut 150 ja Haaparannalle arvioidaan tavaratalon vaikutuksista syntyvän vähintään 1500 uutta työpaikkaa ja lisää Tornioonkin, jossa panostetaan suuriin laajennuksiin kaupan alalla. Teksti ja kuva: Kent Lidman

6 SNÖHVITIN RAKENTAMINEN VAHVISTAA PAIKALLISYHTEISÖÄ Pohjois-Norjan toimitukset Snövhit-rakentamiseen ovat arvoltaan 3,1 miljardia kruunua elokuuhun 2006 mennessä, josta 2,2 miljoonaa kruunua on tullut Länsi-Ruijaan. Tämä on huomattavasti enemmän kuin vaikutustenarvioinnissa 2001 osattiin ennakoida. Melköyalla on tuhansia työntekijöitä koko maasta; suuri osa tulee Länsi-Ruijasta, Rogaland/ Hordalandin ja Oslo/Akershusin alueelta. Hammerfestin työllisyys on kohentunut ja asuntotuotanto lisääntynyt monen vuoden taantuman jälkeen. Kohoavat asuntojen hinnat ja asuntopula merkitsevät lisätyöllistämiselle haasteita; vuosien aikana Hammerfestiin valmistui 230 uutta asuntoa. Hammerfest saa isäntäkuntana huomattavasti enemmän pääomaverotuloja. Hammerfestiin muuttaa enemmän nuoria kuin sieltä muuttaa pois, mikä on täysin päinvastainen suunta kuin muutama vuosi sitten. Laitoksen rakentajat, alueelliset toimijat ja markkinat ovat vaikuttaneet voimakkaimmin kehityksen suuntaan. Valtion rooli on ollut vähäisempi, aivan kuin aikaisemmissa Vestlandetin öljy- ja kaasuhankkeissakin. Tällaisia vaikutuksia on havaittu Snöhvit-rakentamisen yhteydessä toteutettavassa seurantatutkimuksessa, jota tekevät Norut NIBR Finnmark AS yhdessä Finnmarkin korkeakoulun tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen rahoittavat ainakin vuoden 2006 loppuun saakka Statoil, Hammerfestin kunta ja Finnmarkin maakuntahallinto yhdessä, jokainen yhtä suurella osuudella. Illustrasjoner: Statoil

7 Tutkimushankkeessa tarkastellaan hankkeen suoria työllisyys-, elinkeino-, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä Snöhvit-rakentamisen seurannaisvaikutuksia. Snöhvitin kaasukenttä ja Hammerfestin LNGkäsittelylaitos ovat ensimmäinen pohjoisille alueille rakennettu kaasun tuotantoyksikkö. Tämä on ensimmäinen seurantatutkimus, jonka Statoil toteuttaa omista rakennushankkeistaan. Seurantatutkimuksessa hyödynnetään monia eri tietolähteitä. Julkisista tilastoista saatavat tiedot, Statoilin toimittaja- ja toimitusrekisteritiedot, tutkijoiden omat haastattelut ja erityiskysymykset, kuten raportissa esitelty nuorisotutkimus, ovat tärkeitä lähteitä. Näiden lisäksi Norut NIBR Finnmark on perehtynyt moniin julkisiin asiakirjoihin tutkimuksen aikana. Tuorein tutkimusraportti julkaistiin 12. lokakuuta 2006 Hammerfestissa. Sen otsikkona on Barentsinmeren ensimmäisen kaasukentän rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset Snöhvit , vuosi ennen tuotannon käynnistymistä. Tämä on tutkimushankkeen toinen raportti ja se osoittaa, miten Snöhvitin rakentaminen on vahvistanut paika llisyhteisöä. Raporttien rinnalla on julkaistu seurantabarometrejä, jotka muutamalla keskeisellä mittarilla pyrkivät kuvaamaan kehitystä niillä yhteiskunnan aloilla, joihin rakentaminen on vaikuttanut. Snöhvit-kenttä ja Hammerfestin LNG laitos ovat pohjoisten alueiden ensimmäinen kaasunhyödyntämishanke. Raportti dokumentoi ja selostaa rakentamisesta saatuja kokemuksia kesäkuun 2006 puoliväliin saakka, josta on vielä vuosi aikaa laitoksen tuotannon käynnistämiseen syksyllä Snöhvit-hanke käsittää merelle tulevat kenttärakenteet, putkiston vetämisen kentältä maihin ja maalla olevan LNG-tuotantolaitoksen, jossa kaasu käsitellään ja jäähdytetään. Tammikuuhun 2006 mennessä tehtyjen rakennussopimusten arvo on 37,2 miljardia kruunua. Tämän lisäksi tulevat vielä sopimukset LNG-kuljetuksiin tarvittavien alusten rakentamisesta ja kaasun kuljettamisesta uusille markkinoille. Finnmarkin ruokamaakunta Trond Magne Henriksen/ Finnmark fylkeskommune Söröyan kapakalaa esillä Torinon Slow Food ruokamessuilla. Kuningasrapu raaka-aineena kokkien maailmanmestaruuskis oissa. Paikalliset ruoan tuottajat valmistautuvat vientiin. Finnmark on tänä syksynä päässyt vahvasti esiin kansainvälisillä ruokamarkkinoilla. Länsi-Finnmarkin Söröyasta tullut kapakaladelegaatio herätti suurta huomiota Torinon ruokamessuilla Italiassa. Perinteisiä ruijalaistuotteita kuten lohta, pallasta ja erityisesti kapakalaa esiteltiin ruoasta kiinnostuneelle vierailijalle Italian suurkaupungissa pidetyillä messuilla. Finnmarkin maakuntahallinnon elinkeinojohtaja Marit Helene Pedersen oli myös mukana messuilla: - Osallistumme messuille yhdessä Hasvikin tuottajien kanssa, jotta näkisimme, miten osallistumista voitaisi laajentaa muihin tuotteisiin ja tuottajiin Ruokamaakunta Finnmark -käsitteen alla, koska elintarvikkeiden vienti on maakunnalle tärkeää. Tavoitteena on myös vahvistaa paikallisruoan arvostusta Finnmarkin matkailussa. Ruokamaakunta Finnmark on yksi alueellisen kehitysohjelman (RUP) keskeisistä teemoista. Tanan ruoanlaittokoulu Samaan aikaan kun finnmarkilaiset olivat Italiassa, saapuivat kokit ja muut ruoan asiantuntijat Vesisaareen Polar Spectacle tapahtumaan. Tanan lukiokoulu oli vahvasti mukana ruoanlaitto- ja viinikurssin toteuttamisessa, jossa esiteltiin myös Drappier Brut Nature samppanja. Norfran Viinitaloa edustava viinikauppias Nicolas Mahe de Berdouare kertoo, että tätä oljenkeltaista juomaa tullaan tarjoilemaan Finnmarkin kuningasravun kanssa tammikuussa Ranskan Lyonissa pidettävässä korkeasti arvostetussa Bocuse d Or kilpailussa. Anita Hammer on mukana Finnmarkin maakuntahallinnon omistaman Tanan lukiokoulun ruokaprojekteissa. Paikallinen tuotemerkki, Varangerlammas, lanseerattiin festivaaleilla ja koulun järjestämästä ruoka- ja viinikurssista tuli menestys. Paikallisia raaka-aineita Anita kertoo, että koulu on mukana Porsangerissa kasvatetun lampaanja naudanlihan tuotteistamisessa. Koulun on osallistunut hankkeeseen, jolla edistettiin Finnmarkin pienimuotoista ruokatuotantoa. Kunesin ulkona valmistettuun ruokaan keskittyneen festivaalin aikana koulu järjesti kurssin, jossa opetettiin helpon ja maukkaan ruoan valmistamista avotulella. Ruoka tarjoillaan sitten matkailijoille, koska pääpaino on raaka-aineissa, jotka on kasvatettu tai jotka elävät näillä seuduilla. Koulu on lisäksi toteuttanut yhdessä suomalaisen oppilaitoksen kanssa kolmivuotisen luonto-opaskoulutuksen. Rannikkokulttuuri ja saamelainen matkailu ovat teemoja, joissa koulu on mukana kehittämässä alueen osaamista yhdessä muiden toimijoiden kanssa (esim. Bioforsk). - Olemme kurssittaneet myös tarinankertojia, sillä tavoitteemme on, että matkailijoille tarjotaan ruoan kera hyviä Finnmarkin tarinoita, Hammer sanoo. Villisian kinkkua Paikalliset ruoan tuottajat löytävät omat markkinarakonsa. Altan ulkopuolella Kåfjordissa kasvatetaan villisikoja: - Tämä kuivasuolattu kinkku on nuijittu, jotta lihan paras maku saataisi esille, kertoo Seonaid Johansen, jonka gaeliläiset juuret ovat Skotlannissa. Seonaid on aina työskennellyt ruoan parissa ja vetää nyt yhdessä miehensä Tor Haraldin kanssa Johansenin Liha ja Marja (Johansens Kjött og Bär) yritystä. Aikaisemmasta harrastuksesta on kehittynyt liiketoimintaidea, jonka toivotaan vakituisesti työllistävän ainakin yhden henkilön ympärivuotisesti. Tunturissa ja rannoilla kasvanutta lammasta Altan kunnan Korsfjordenissa lampai-

8 ta kasvattavat Inger-Johanne Larsen ja Monika Thomassen tavoittelevat parempaa taloudellista tuottavuutta. Lihaa pitää jatkojalostaa. Lampaat laiduntavat suurilla Loppan ja Seilandin saarilla ja tätä tullaan hyödyntämään lihan markkinoinnissa. - Haluamme myydä itse kasvatettuja eläimiä, mutta emme halua asfalttilampaita. Korostamme kaikkia niitä mineraaleja ja vitamiineja, joita eläimet saavat tunturin tai laskuveden aikaan paljastuvan rannan kasveista. Ruokatrendin mukaisesti asiakkaat haluavat jatkojalostettuja, hyviä tuotteita, jotka on kotona valmistettu. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan tuotteista enemmän. Meidän tuotteemme eivät päädy tavallisimpien ruokakauppojen ruokatiskeille, kertovat kolmissakymmenissä olevat naiset. Ingerin ja Monikan yritys Gårdsmat DA tavoittelee maataloudelle parempaa taloudellista tuottoa. Paikallisesti ja maailmalla Varanger-lammas merkkituotteet esiteltiin siis Itä-Ruijan messuilla. Varangin vuonon rannoilla laiduntaa tuhansia lampaita, joista saadaan maukasta lihaa. Vuonon perukassa sijaitsevassa Nessebyn kunnassa panostetaan myös pienimuotoisesti villilampaan tuotantoon. Villilampaan lihan rasvakoostumus on erilainen ja maku vivahtaa riistaan. Kun myös tiedetään, että Pykeijan kuningasrapu tulee menestymään ruoanlaiton maailmancupissa ja Vuoreijassa kasvatettu kuningasrapu pääsee Bocuse d Orin kokkikilpailussa pöytään, niin voi olla varma siitä, että Finnmarkin ruoka on laadultaan erinomaista. Trond Magne Henriksen Finnmarkin maakuntahallinto

9

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council

Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council Nyhetsbrev - Uutiskirje May 2007 Digitaalinen liitto yhdistää Norjan ja Ruotsin Rajat ylittävät kontaktit kiinnostavat monia yrityksiä

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Uutiskirje 5/2006 Suomi. Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille. Hän haluaa panostaa pohjoiseen

Uutiskirje 5/2006 Suomi. Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille. Hän haluaa panostaa pohjoiseen Uutiskirje 5/2006 Suomi Ruokaelämyksiä Napapiirin pohjoispuolelta Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille Hän haluaa panostaa pohjoiseen Kiirunan Siirtäminen vaikuttaa koko pohjoiskalottiin Rautatie

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

BARENTSIN ALUENEUVOSTON

BARENTSIN ALUENEUVOSTON BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS 11. lokakuuta 2011 Kiiruna ASIALISTA OHJELMA...3 OSALLISTUJIA 4 ASIA BRC 16/2011 ASIALISTAN HYVÄKSYMINEN 6 ASIA BRC 17/2011 PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN....7 ASIA BRC 18/2011

Lisätiedot

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille

ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille ONNISTU NORJASSA - Miljardien markkinat pohjalaisille yrityksille klo 12.00 alkaen Ilmoittautuminen ja kahvi 13.00 Avauspuhe: Mikä on 17 17 17 ja tuoretta tietoa Norjan markkinoista, Lasse Pohjala, Senior

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

POHJOISKALOTIN NEUVOSTO TÄYTTÄÄ SYKSYLLÄ 40 VUOTTA

POHJOISKALOTIN NEUVOSTO TÄYTTÄÄ SYKSYLLÄ 40 VUOTTA Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council Juni 2007 Nyhetsbrev - Uutiskirje POHJOISKALOTIN NEUVOSTO TÄYTTÄÄ SYKSYLLÄ 40 VUOTTA Pohjoiskalotin neuvosto viettää 40-vuotisjuhlaa 20.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB SUOMI-TALO Norja 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 SERVICES PREPARATION - Yrityksen johtokunnan päätös lähteä uudelle markkina-alueelle - Norjan tai

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 5/2015 Kokousaika Maanantai klo 13:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä Keskitalo,

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI 27.10.2004 Ari Heiskanen 1 RIISTATALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA -HANKE 1.1.2004 31.12.2006 Toteuttajien yhteystiedot: Ari Heiskanen projektipäällikkö

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS

BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS 28. lokakuuta 2013 Tromssa ASIALISTA OHJELMA:... 3 OSALLISTUJAT... 4 ASIA BRC 11/2013 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 6 ASIA BRC12/2013 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIINPANOJEN HYVÄKSYMINEN.7

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet 13.1.2015 Tornio/videoyhteydet Pertti Tikkala EURES-asiantuntija Lapin TE-toimisto Tornion LNG-terminaali (Kuva Wärtsilä) Tornion LNG-terminaali Tornion

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot