Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle"

Transkriptio

1 Desember 2006 Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa ohjata rajayhte istyöorganisaatioiden toimintaa tiukemmin. Niiden toiminnan tulee selkeämmin heijastaa ministerineuvoston valitsemia strategisia painopisteitä. - Pohjoismaiden ministerineuvoston tuki rajayhteistyöorganisaati oille tulee muuttumaan. Pahimmassa tapauksessa tuki voi vähetä 20 prosentilla ensi vuonna, kertoo Paula Mikkola, sihteeri. Ensi vuoden myönnön suuruudesta päätetään joulukuussa ja se perustuu ministerineuvostossa käyttöön otettavan uuteen raportointijärjestelmään. kokouksessa keskusteltiin myös Tavoite 3 Pohjoinen - ohjelmasta. Ohjelmaehdotus esiteltiin Pohjoiskalotin uutiskirjeen numerossa 4/2006. Pohjoiskalotin neuvosto hyväksyi julkilausuman, jonka mukaan Interreg-ohjelmissa vuosina luotuja rakenteita tulisi hyödyntää myös uudessa Tavoite 3 Pohjoinen ohjelmassa. ja kokemus tulee ottaa huomioon ja hyödyntää mahdollisimman laajasti, kun uuden Tavoite 3 Pohjoinen -ohjelman toteutusrakenteita suunnitellaan, julkilausumassa sanotaan. Kent Lidman Hän kertoo, että tuki, joka tänä vuonna on reilut 3,5 miljoonaa Tanskan kruunua, voi ensi vuonna supistua vajaaseen 3 miljoonaan Tanskan kruunuun. Pohjoiskalotin neuvosto katsoo, että nykyrakenteet, joissa Luulaja, Kiiruna, Rovaniemi ja Tromssa toimivat ohjelman kansallisina yhteyspisteinä, ja niihin syntynyt erityisosaaminen

2 Hälsoläget gott på Nordkalotten Tilanne Pohjoiskalotilla on nyt myönteisempi kuin pitkään aikaan. Näin todettiin äskettäin Haaparannalla pidetyssä kokouksessa. - Norrbottenin osalta terveystilanne on erittäin hyvä, sanoi valmisteluvaliokunnan jäsen Brynolf Tjärner. Tjärner kertoi monen suuren Pohjoiskalotilla jo toteutuneen tai suunnitteilla olevan investoinnin kääntäneen aikaisemman vaikean työmarkkinatilanteen erittäin positiiviseen kehitykseen. - Boliden suunnittelee kaksinkertaistavansa Jällivaaran ulkopuolella olevan Aitik-kaivoksen louhinnan 18 miljoonasta tonnista 36 miljoonaan tonniin vuodessa, mikä on noin viiden miljardin kruunun investointi. Hän kertoo myös, että LKAB investoi Malmikentillä noin 10 miljoonalla kruunulla ja että Haaparannalla investoidaan kahdella ja puolella miljardilla kruunulla, mm. vasta avattuun IKEA tavarataloon. Brynolf Tjärner korosti investointien johtaneen asukasluvun nousuun Norrbottenissa. - Uudet asukasluvut osoittavat noin 250 henkilön lisäystä Norrbottenissa. Lisäys on suurinta Luulajassa, Piitimessä ja Malmikentillä, hän sanoi. Kehitys ei kuitenkaan ole tasaista koko Norrbottenissa. - Toisissa kunnissa, kuten Pajalassa, Jokkmokissa ja Ylikainuussa on suuria ongelmia. Kunnissa on vanheneva väestö ja alueelta muuttaa väkeä, kertoi Bo Johansson (sdp), Älvsbyn kunnan entinen kunnallisneuvos, Norrbottenin kuntaliiton puheenjohtaja ja Pohjoiskalotin neuvoston uusin jäsen. Hän kertoi myös Ruotsiin ja Norrbotteniin odotettavista hallintouudistuksista. - Ensi vuoden helmikuussa vastuukomitea jättää esityksensä. Se voi mm. merkitä eräiden kuntien ja alueiden liitoksia. Myös uutta alueellista, suorilla vaaleilla valittua parlamenttia ollaan ehdottamassa, mutta komitea ei ota kantaa, siihen missä aluerajat kulkevat. Siitä alueet ja kunnat saavat itse sopia. Uusia ehdotuksia ollaan myös antamassa siitä, miten suurempi vastuu kotisairaanhoidosta siirtyisi maakäräjiltä kunnille, hän sanoo. Myös Suomen Lapissa kehitys on myönteistä. - Suurinta väestönkasvu on Torniossa, Rovaniemellä, Utsjoella ja Kittilässä. Uusia ehdotuksia on tehty siitä, miten kunnat voisivat lisätä yhteistyötään palvelurakenteen varmistamiseksi joillakin alueilla, mutta mitään uusia kuntaliitoksia ei ole suunnitteilla, kertoo Esko Lotvonen, Lapin liiton edustaja ja Pohjoiskalotin valmisteluvaliokunnan jäsen. Monilla elinkeinoilla menee hyvin Lapissa. - Terästeollisuudella menee Norrbottenin tilanne näyttää erittäin hyvältä, kertoi Brynolf Tjärner, joka vuoden vaihteessa ottaa hoidettavakseen Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmän puheenjohtajuuden. hyvin. Matkailuun investoidaan vahvasti. Myös kaivosteollisuudella menee hyvin. Uuden kultakaivoksen rakentaminen Kittilään käynnistyi äskettäin. Kaivosteollisuudessa on odotettavissa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Haaparannan kokouksessa olivat mukana vasemmalta (istumassa) Toril Moan, Geir-Ketil Hansen, Paula Mikkola ja Brynolf Tjärner sekä (seisomassa vasemmalta) Birgitta Lehtinen, Aulikki Heinonen, Jorma Winter, Esko Lotvonen ja Bo Johansson. (kuva: Kent Lidman) Monissa kunnissa työttömyys on laskenut alle 10 prosentin ja siitä on kauan kun meillä oli niin alhainen työttömyys Lapissa, Esko Lotvonen sanoo. Myös liikenneyhteyksien kehittäminen on Lapissa ajankohtaista. Esimerkiksi Kolarin radan sähköistäminen ja muut juna-, lento- ja linjaautoliikenteeseen liittyvät panostukset ovat esillä. Myös Pohjoiskalotin Norjan puoleisessa osassa kehitys on ollut

3 positiivista. - Nordlannissa kehitys on vahvassa nousussa, työllisyys on korkea ja inflaatio alhainen. Bodö, Tromssa ja Alta kasvavat. Narvikissa investoidaan 700 miljoonalla kruunulla. Siellä satsataan myös Tekniseen korkeakouluun, kertoo Geir-Ketil Hansen (vas.) Nordlannin maakuntahallinnon edustaja, joka toimi puheenjohtajana Haaparannan kokouksessa. Hän kertoi myös, että Pohjois-Norjassa alueellisesti eriytettyjen työnantajamaksujen käyttöönotto on jälleen ajankohtaista. Yksi erityinen huolenaihe on kuitenkin se, että rannikkopuolustusta ollaan supistamassa vahvasti koko Norjassa ja Pohjois- Norja voi kärsiä tästä erityisesti. - Nyt keskustellaan siitä kuinka paljon rannikkopuolustusta pitäisi pienentää. Leikkaukset voivat olla isoja pohjoisessa, Geir-Ketil Hansen sanoo. Pohjois-Norjassa uskotaan kuitenkin paljon itä-länsisuuntaisiin kuljetuskäytäviin tehtäviin panostuksiin. - Tavaraa kuljetettaisi Kiinasta Venäjän, Ruotsin ja Norjan läpi Yhdysvaltoihin, Geir-Ketil Hansen kertoo. Ruotsin tapaan myös Norjassa ollaan uuden aluereformin edessä. Nykyisestä 19 alueesta tehtäisi 6 tai 7 aluetta. - Monet haluavat uutta aluereformia, mutta kukaan ei halua alueiden yhdistymistä eikä kukaan ole yksimielinen uusista rajoista. Uudistusehdotusta odotetaan joulukuussa, Geir-Ketil Hansen sanoo. Bodön korkeakoulu on 19 muun korkeakoulun kanssa käydyssä kilpailussa nimetty taiteen ja kulttuurin kansalliseksi osaamiskeskukseksi. - Tämä on suuri edistysaskel Bodön korkeakoululle, joka myös saa oikeuden käyttää nimitystä yliopisto. Pohjois-Norja panostaa vahvasti myös kulttuuriin, koulutukseen, liikenneyhteyksiin ja matkailuun, Geir-Ketil Hansen kertoo. Kent Lidman Pohjoiskalotin neuvosto näkyvämmäks - Meidän täytyy tehdä työ näkyvämmäksi. Tästä ovat valmisteluvaliokunnan puheenjohtajuuskautensa päättävä Toril Moan ja uutena aloittava puheenjohtaja Brynolf Tjärner yksimielisiä. Norja on toiminut Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtajana kahden viime vuoden ajan. Vuodenvaihteessa puheenjohtajuus siirtyy Ruotsiin kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. puheenjohtajana aloittaa silloin Norrbottenin läänin maaherra Per- Ola Eriksson. Toril Moania kiitettiin neuvoston Haaparannalla pidetyssä kokouksessa loppuun saatetusta työstä Pohjoiskalotin valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana. Mihin puheenjohtajakautensa asiaan hän on tyytyväisin? - Pohjoiskalottialueiden toimistojen sijoittuminen lähelle toisiaan Brysselissä ja niiden välinen tiivis yhteistyö ovat tärkeitä asioita, joihin uskon paljon. Se antaa pohjoiskalottityölle äänen Euroopassa. Olemme myös panostaneet paljon kulttuuriin, esimerkiksi Narvikissa lokakuussa järjestettyyn isoon kulttuuritapahtumaan, hän sanoo. Toril Moanin mielestä monet muutkin satsaukset ovat olleet tärkeitä. - Esimerkkinä voi mainita Luulajan ja Tromssan välisen poikkilentoyhteyden kehittäminen, johon Pohjoiskalotin neuvosto osallistui. Bodön Ilmailumuseo on käynnistänyt yhteistyön Luulajan kanssa uuden interaktiivisen näyttelyn rakentamiseksi. Norjan ja Ruotsin välisen digitaalisen unionin rakentaminen on antanut meille yhteisen laajakaistaverkk orakenteen, joka monella tavoin tulee helpottamaan yhteyksiä Pohjoiskalotilla, hän sanoo. Tulevaisuutta ajatellen on Toril Moanin mielestä tärkeää myös Tavoite 3 Pohjoinen -ohjelmatyö. Toril Moan jättää vuodenvaihteessa tehtävänsä valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana Brynolf Tjärnerille. Molempien mielestä on tärkeä tehdä työ näkyvämmäksi. (kuva: Kent Lidman) - Pohjoiskalotin neuvostolla on tässä työssä ollut tärkeä tehtävä laatia ohjelmaehdotus, joka nyt on menossa eteenpäin kunkin maan hallituksille ja EU-komissiolle, hän sanoo. työstä tiedottaminen on kysymys, jota Toril Moan ja tuleva puheenjohtaja Brynolf Tjärner pitävät keskeisenä.- Olemme pyrkineet ankkuroimaan tiedottamisen enemmän paikalliseksi, Toril Moan kertoo. - On tärkeä saada Pohjoiskalotin neuvoston työ näkyväksi. Per- Ola Eriksson tulee neuvoston puheenjohtajana toiminaan aktiivisesti niin, että paikalliset poliitikot kussakin osassa aluetta tulevat aktiivisimmiksi pohjoiskalottiy hteistyössä, Brynolf Tjärner sanoo. Hänen mielestään Pohjoiskalotin neuvostolla on myös tärkeä tehtävä tulevissa Tavoite 3 Pohjoinen - hankkeissa. - Olemme osallistuneet uuden ohjelman työstämiseen ja nyt voimme toimijoina osallistua ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Se on erittäin tärkeää työtä, Brynolf Tjärner toteaa. Kent Lidman Esko Lotvonen, Lapin liitto, kiittää Toril Moania hyvin tehdystä työstä Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana. (kuva: Kent Lidman)

4 Pohjoiskalotin neuvosto pohjoisen sillanrakentaja Kulttuuri, ympäristö, tutkimus ja koulutus ovat omia painopistealueita tulevassa kolmen vuoden toimintaohjelmassa, jota käsiteltiin neuvoston äskettäisessä kokouksessa päätavoitteena on toiminnallaan tukea niin taloudellista, sosiaalista kuin ympäristön kanssa sopusoinnussa olevaa kehitystä Pohjoiskalotilla ja myötävaikuttaa identiteetiltään yhtenäisen ja toiminnallisesti vahvan eurooppalaisen yhteistyöalueen luomiseen. Pohjoiskalottiyhteistyön tulee myös nostaa esille yhteisiä ongelmia ja etsiä niihin ratkaisuja. Yhteistyön tulee lisäksi edistää olemassa olevan tiedon ja osaamisen kehittymistä sekä lisätä yhteistyötä valtakuntien rajojen yli. - Toimintaohjelma on rakenteeltaan toisenlainen kuin Kiirunassa kolme vuotta sitten hyväksytty ohjelma, Toril Moan sanoi. toimintaohjelma on samassa linjassa niiden teemojen kanssa, joita Pohjoismaiden ministerineuvosto on päättänyt priorisoida omassa toiminnassaan vuosina Pohjoiskalotin neuvosto haluaa toimia sillanrakentajana ja muodostaa valtakuntien rajat ylittäviä liittoutumia Pohjoiskalotilla. Toiminnassaan se pyrkii poistamaan rajaesteitä, lisäämään yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa toisten eurooppalaisten alueiden kanssa. Tulevan kolmen vuoden aikana toiminta keskittyy seuraaviin teemoihin. * Elinkeinoelämän kehittäminen innovaatioihin ja yhteistyöhön panostamalla. Tavoitteena on luoda kilpailukykyisempi, houkuttelevampi ja rajat ylittävä elinkeinoelämä Pohjoiskalotilla. - Haluamme toimia elinkeinojen kohtaamispaikkana Pohjoiskalotilla, Toril Moan sanoo. *Viestintä-, kuljetus- ja infrastruktuuriyhteistyö. Tavoitteena on parantaa alueen saavutettavuutta ja lyhentää etäisyyksiä uusille markkinoille. Kyseessä voi olla lentoliikenteen, junaliikenteen, merenkulun tai maanteihin tehtävä panostus mutta myös uuteen etäisyyksiä poistavaan tekniikkaan, esimerkiksi laajakaistaan satsaamisesta. - Norjan ja Ruotsin välinen digitaalinen unioni sekä poikkilentoliikenne ovat kaksi esimerkkiä tällaisista tärkeistä asioista, Toril Moan toteaa. Tällä alalla halutaan myös panostaa rajat ylittävään kuntien väliseen yhteistyöhön. *Energiayhteistyö. - Esimerkkejä ovat kaasun ja öljyn hyödyntäminen Barentsin merellä ja tuulivoimaan panostaminen, Toril Moan sanoo. Öljy- ja kaasuteollisuus tarvitsee suuria investointeja ja Pohjoiskalotin neuvosto haluaa luoda kohtaamispaikkoja, joissa toimijat voivat vaihtaa kokemuksiaan energiayhteistyöstä. *Kokemustenvaihto, tiedottaminen ja kielten ymmärtämisen lisääminen. Pyrkimyksenämme on, että Pohjoiskalotin neuvosto toimii kohtaamispaikkana ja verkostona Pohjoiskalotilla, Toril Moan sanoi toimintaohjelmaa esitellessään. (kuva: Kent Lidman) * Kulttuuriyhteistyö ja Pohjoiskalottiidentiteetin vahvistaminen. - Tässä on mm. kyse kokoontumisesta kulttuuritapaamisiin kuten teimme Narvikissa lokakuussa, Toril Moan sanoo. Kulttuuri on tärkeä Pohjoiskalotti-identiteetin luomisessa. Pohjoiskalotin kulttuuriverkostojen luominen ja niiden toiminnan mahdollistaminen kuuluu neuvoston tehtäviin. *Yhteistyö ympäristökysymyksissä ja luonnonvarojen hallinnassa. Tässä on kyse yhteistyön tehostamisesta luonnonsuojelu- ja ympäristöviranomaisten välillä sekä rajat ylittäviin yhteistyöhankkeisiin panostamisesta paremman elinympäristön puolesta. * Tutkimus- ja opetusyhteistyö. Tavoitteena on satsata siihen, että alueen elinkeinoelämä pystyy hyödyntämään uusimpia tutkimustuloksia kilpailukykynsä vahvistamiseksi. Pohjoiskalotin neuvosto haluaa luoda Pohjoiskalotin tutkimus- ja opetussektorille kohtaamispaikkoja, lisätä oppilaitosten ja yrityselämän välistä yhteistyötä sekä tukea rajat ylittäviä elinkeinoihin suuntautuvia koulutus- ja tutkimusohjelmia. Kent Lidman Ohjelma sisältää muutamia koko ohjelman läpileikkaavia teemoja. Hankkeiden ja toimintojen, joihin neuvosto panostaa, tulee olla aluetta kehittäviä ja niillä tulee olla rajat ylittävä ulottuvuus. Pohjoiskalotin neuvosto haluaa myös erityisesti satsata nuoriin ja siihen, että he voivat osallistua Pohjoiskalotilla toteutettaviin panostuksiin ja toimenpiteisiin. - Haluamme madaltaa kielimuureja satsaamalla esimerkiksi kielikursseihin ja uusiin kielten opetusvälineisiin, Toril Moan kertoo. Tämän teeman alla halutaan myös tehdä aktiivista tiedottamistyötä sekä alueen sisällä että oman alueen ulkopuolella.

5 20 miljoonaa kruunua Barentsin alueen kehittämiseen Kuvateksti:Maailman pohjoisin IKEA HaparandaTornio avattiin äskettäin. Avajaisten yhteydessä IKEA ja rakennusyritys Peab ja Akselius Fastigheter lupasivat panostaa jatkossa yhteensä 20 miljoonaa kruunua Barentsin alueen kehittämiseen. Huonekaluyritys IKEA ja sen omistaja Ingvar Kamprad panostavat Barentsin alueen kehittämiseen miljoona kruunua vuodessa kymmenen vuoden aikana, siis yhteensä 10 miljoonaa kruunua. Näin kertoi Kamprad IKEAn Haparanta- Tornion tavaratalon vihkiäisissä marraskuun puolessavälissä. Rahat käytetään mm. kesäkuussa järjestettävään konferenssiin, jonka teemana on yrittäjyys. - Silloin pidämme suuren kulttuurijuhlan, johon tulee osanottajia Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Venäjältä sekä saamelaisia. Sen lupasi Haaparannan kunnallisneuvos Sven-Eric Bucht (sdp) tavaratalon avajaisissa. Sen lisäksi, että IKEA satsaa 10 miljoonaa kruunua, lupasivat ruotsalainen rakennusyhtiö Peab ja Akselius Fastigheter molemmat lahjoittaa kruunua vuosittain 10 vuoden ajan yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittämiseen Barentsin alueella. Kymmenen vuoden aikana panostetaan siis 20 miljoonaa kruunua Barentsin alueen kehittämiseen. Myös Norrbottenin maaherra Per- Ola Eriksson lupasi Norrbottenin lääninhallituksen osallistuvan tulevien Barents-kokousten rahoittamiseen. Norrbottenin lääninhallitus ja Haaparannan kunta kertoivat myös pyrkivänsä viisumi- ja tullisääntöjen yksinkertaistamiseen rajat ylittävän kaupankäynnin helpottamiseksi koko Barentsin alueella. IKEA tavaratalon vihkiäisiin osallistui maaherroja ja yrittäjiä koko Pohjoiskalotin ja Venäjän alueelta. Per-Ola Eriksson sanoi puheessaan mm: - Raja-alue kasvaa. Täällä syntyy uusia työpaikkoja. Täällä syntyy taloudellista kasvua, joka hakee vertaistaan Norrbottenissa. Tänne syntyy koko Barentsin alueen kaupan keskus. Tänne syntyy kauppakeskus, joka yhdistää monesta maasta tulevia ihmisiä. IKEA HaparandaTornio on Ruotsin 16. ja maailman pohjoisin IKEA tavaratalo. Sen työntekijämäärä on nyt reilut 150 ja Haaparannalle arvioidaan tavaratalon vaikutuksista syntyvän vähintään 1500 uutta työpaikkaa ja lisää Tornioonkin, jossa panostetaan suuriin laajennuksiin kaupan alalla. Teksti ja kuva: Kent Lidman

6 SNÖHVITIN RAKENTAMINEN VAHVISTAA PAIKALLISYHTEISÖÄ Pohjois-Norjan toimitukset Snövhit-rakentamiseen ovat arvoltaan 3,1 miljardia kruunua elokuuhun 2006 mennessä, josta 2,2 miljoonaa kruunua on tullut Länsi-Ruijaan. Tämä on huomattavasti enemmän kuin vaikutustenarvioinnissa 2001 osattiin ennakoida. Melköyalla on tuhansia työntekijöitä koko maasta; suuri osa tulee Länsi-Ruijasta, Rogaland/ Hordalandin ja Oslo/Akershusin alueelta. Hammerfestin työllisyys on kohentunut ja asuntotuotanto lisääntynyt monen vuoden taantuman jälkeen. Kohoavat asuntojen hinnat ja asuntopula merkitsevät lisätyöllistämiselle haasteita; vuosien aikana Hammerfestiin valmistui 230 uutta asuntoa. Hammerfest saa isäntäkuntana huomattavasti enemmän pääomaverotuloja. Hammerfestiin muuttaa enemmän nuoria kuin sieltä muuttaa pois, mikä on täysin päinvastainen suunta kuin muutama vuosi sitten. Laitoksen rakentajat, alueelliset toimijat ja markkinat ovat vaikuttaneet voimakkaimmin kehityksen suuntaan. Valtion rooli on ollut vähäisempi, aivan kuin aikaisemmissa Vestlandetin öljy- ja kaasuhankkeissakin. Tällaisia vaikutuksia on havaittu Snöhvit-rakentamisen yhteydessä toteutettavassa seurantatutkimuksessa, jota tekevät Norut NIBR Finnmark AS yhdessä Finnmarkin korkeakoulun tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen rahoittavat ainakin vuoden 2006 loppuun saakka Statoil, Hammerfestin kunta ja Finnmarkin maakuntahallinto yhdessä, jokainen yhtä suurella osuudella. Illustrasjoner: Statoil

7 Tutkimushankkeessa tarkastellaan hankkeen suoria työllisyys-, elinkeino-, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä Snöhvit-rakentamisen seurannaisvaikutuksia. Snöhvitin kaasukenttä ja Hammerfestin LNGkäsittelylaitos ovat ensimmäinen pohjoisille alueille rakennettu kaasun tuotantoyksikkö. Tämä on ensimmäinen seurantatutkimus, jonka Statoil toteuttaa omista rakennushankkeistaan. Seurantatutkimuksessa hyödynnetään monia eri tietolähteitä. Julkisista tilastoista saatavat tiedot, Statoilin toimittaja- ja toimitusrekisteritiedot, tutkijoiden omat haastattelut ja erityiskysymykset, kuten raportissa esitelty nuorisotutkimus, ovat tärkeitä lähteitä. Näiden lisäksi Norut NIBR Finnmark on perehtynyt moniin julkisiin asiakirjoihin tutkimuksen aikana. Tuorein tutkimusraportti julkaistiin 12. lokakuuta 2006 Hammerfestissa. Sen otsikkona on Barentsinmeren ensimmäisen kaasukentän rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset Snöhvit , vuosi ennen tuotannon käynnistymistä. Tämä on tutkimushankkeen toinen raportti ja se osoittaa, miten Snöhvitin rakentaminen on vahvistanut paika llisyhteisöä. Raporttien rinnalla on julkaistu seurantabarometrejä, jotka muutamalla keskeisellä mittarilla pyrkivät kuvaamaan kehitystä niillä yhteiskunnan aloilla, joihin rakentaminen on vaikuttanut. Snöhvit-kenttä ja Hammerfestin LNG laitos ovat pohjoisten alueiden ensimmäinen kaasunhyödyntämishanke. Raportti dokumentoi ja selostaa rakentamisesta saatuja kokemuksia kesäkuun 2006 puoliväliin saakka, josta on vielä vuosi aikaa laitoksen tuotannon käynnistämiseen syksyllä Snöhvit-hanke käsittää merelle tulevat kenttärakenteet, putkiston vetämisen kentältä maihin ja maalla olevan LNG-tuotantolaitoksen, jossa kaasu käsitellään ja jäähdytetään. Tammikuuhun 2006 mennessä tehtyjen rakennussopimusten arvo on 37,2 miljardia kruunua. Tämän lisäksi tulevat vielä sopimukset LNG-kuljetuksiin tarvittavien alusten rakentamisesta ja kaasun kuljettamisesta uusille markkinoille. Finnmarkin ruokamaakunta Trond Magne Henriksen/ Finnmark fylkeskommune Söröyan kapakalaa esillä Torinon Slow Food ruokamessuilla. Kuningasrapu raaka-aineena kokkien maailmanmestaruuskis oissa. Paikalliset ruoan tuottajat valmistautuvat vientiin. Finnmark on tänä syksynä päässyt vahvasti esiin kansainvälisillä ruokamarkkinoilla. Länsi-Finnmarkin Söröyasta tullut kapakaladelegaatio herätti suurta huomiota Torinon ruokamessuilla Italiassa. Perinteisiä ruijalaistuotteita kuten lohta, pallasta ja erityisesti kapakalaa esiteltiin ruoasta kiinnostuneelle vierailijalle Italian suurkaupungissa pidetyillä messuilla. Finnmarkin maakuntahallinnon elinkeinojohtaja Marit Helene Pedersen oli myös mukana messuilla: - Osallistumme messuille yhdessä Hasvikin tuottajien kanssa, jotta näkisimme, miten osallistumista voitaisi laajentaa muihin tuotteisiin ja tuottajiin Ruokamaakunta Finnmark -käsitteen alla, koska elintarvikkeiden vienti on maakunnalle tärkeää. Tavoitteena on myös vahvistaa paikallisruoan arvostusta Finnmarkin matkailussa. Ruokamaakunta Finnmark on yksi alueellisen kehitysohjelman (RUP) keskeisistä teemoista. Tanan ruoanlaittokoulu Samaan aikaan kun finnmarkilaiset olivat Italiassa, saapuivat kokit ja muut ruoan asiantuntijat Vesisaareen Polar Spectacle tapahtumaan. Tanan lukiokoulu oli vahvasti mukana ruoanlaitto- ja viinikurssin toteuttamisessa, jossa esiteltiin myös Drappier Brut Nature samppanja. Norfran Viinitaloa edustava viinikauppias Nicolas Mahe de Berdouare kertoo, että tätä oljenkeltaista juomaa tullaan tarjoilemaan Finnmarkin kuningasravun kanssa tammikuussa Ranskan Lyonissa pidettävässä korkeasti arvostetussa Bocuse d Or kilpailussa. Anita Hammer on mukana Finnmarkin maakuntahallinnon omistaman Tanan lukiokoulun ruokaprojekteissa. Paikallinen tuotemerkki, Varangerlammas, lanseerattiin festivaaleilla ja koulun järjestämästä ruoka- ja viinikurssista tuli menestys. Paikallisia raaka-aineita Anita kertoo, että koulu on mukana Porsangerissa kasvatetun lampaanja naudanlihan tuotteistamisessa. Koulun on osallistunut hankkeeseen, jolla edistettiin Finnmarkin pienimuotoista ruokatuotantoa. Kunesin ulkona valmistettuun ruokaan keskittyneen festivaalin aikana koulu järjesti kurssin, jossa opetettiin helpon ja maukkaan ruoan valmistamista avotulella. Ruoka tarjoillaan sitten matkailijoille, koska pääpaino on raaka-aineissa, jotka on kasvatettu tai jotka elävät näillä seuduilla. Koulu on lisäksi toteuttanut yhdessä suomalaisen oppilaitoksen kanssa kolmivuotisen luonto-opaskoulutuksen. Rannikkokulttuuri ja saamelainen matkailu ovat teemoja, joissa koulu on mukana kehittämässä alueen osaamista yhdessä muiden toimijoiden kanssa (esim. Bioforsk). - Olemme kurssittaneet myös tarinankertojia, sillä tavoitteemme on, että matkailijoille tarjotaan ruoan kera hyviä Finnmarkin tarinoita, Hammer sanoo. Villisian kinkkua Paikalliset ruoan tuottajat löytävät omat markkinarakonsa. Altan ulkopuolella Kåfjordissa kasvatetaan villisikoja: - Tämä kuivasuolattu kinkku on nuijittu, jotta lihan paras maku saataisi esille, kertoo Seonaid Johansen, jonka gaeliläiset juuret ovat Skotlannissa. Seonaid on aina työskennellyt ruoan parissa ja vetää nyt yhdessä miehensä Tor Haraldin kanssa Johansenin Liha ja Marja (Johansens Kjött og Bär) yritystä. Aikaisemmasta harrastuksesta on kehittynyt liiketoimintaidea, jonka toivotaan vakituisesti työllistävän ainakin yhden henkilön ympärivuotisesti. Tunturissa ja rannoilla kasvanutta lammasta Altan kunnan Korsfjordenissa lampai-

8 ta kasvattavat Inger-Johanne Larsen ja Monika Thomassen tavoittelevat parempaa taloudellista tuottavuutta. Lihaa pitää jatkojalostaa. Lampaat laiduntavat suurilla Loppan ja Seilandin saarilla ja tätä tullaan hyödyntämään lihan markkinoinnissa. - Haluamme myydä itse kasvatettuja eläimiä, mutta emme halua asfalttilampaita. Korostamme kaikkia niitä mineraaleja ja vitamiineja, joita eläimet saavat tunturin tai laskuveden aikaan paljastuvan rannan kasveista. Ruokatrendin mukaisesti asiakkaat haluavat jatkojalostettuja, hyviä tuotteita, jotka on kotona valmistettu. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan tuotteista enemmän. Meidän tuotteemme eivät päädy tavallisimpien ruokakauppojen ruokatiskeille, kertovat kolmissakymmenissä olevat naiset. Ingerin ja Monikan yritys Gårdsmat DA tavoittelee maataloudelle parempaa taloudellista tuottoa. Paikallisesti ja maailmalla Varanger-lammas merkkituotteet esiteltiin siis Itä-Ruijan messuilla. Varangin vuonon rannoilla laiduntaa tuhansia lampaita, joista saadaan maukasta lihaa. Vuonon perukassa sijaitsevassa Nessebyn kunnassa panostetaan myös pienimuotoisesti villilampaan tuotantoon. Villilampaan lihan rasvakoostumus on erilainen ja maku vivahtaa riistaan. Kun myös tiedetään, että Pykeijan kuningasrapu tulee menestymään ruoanlaiton maailmancupissa ja Vuoreijassa kasvatettu kuningasrapu pääsee Bocuse d Orin kokkikilpailussa pöytään, niin voi olla varma siitä, että Finnmarkin ruoka on laadultaan erinomaista. Trond Magne Henriksen Finnmarkin maakuntahallinto

9

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 Komitean hyväksymä 17.11.2011 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB SUOMI-TALO Norja 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 SERVICES PREPARATION - Yrityksen johtokunnan päätös lähteä uudelle markkina-alueelle - Norjan tai

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Kolarctic CBC ohjelma

Kolarctic CBC ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

22.6.2015. Kokousaika Maanantai 22.6.2015 klo 13:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 5/2015 Kokousaika Maanantai klo 13:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä Keskitalo,

Lisätiedot

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) 14636/16 FIN 805 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Kom:n asiak. nro: 13377/16 FIN 675 - COM(2016)

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 2011/0273(COD) 1.7.2013 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 Mietintöluonnos (PE487.789v04-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Maakunnat ja palvelut

Maakunnat ja palvelut Maakunnat ja palvelut Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti Peruspalveluiden arvioinnin yhteistyöoorumi 18.3.2016 17.3.2016 1 Vaikuttava ja kustannustehokas yhteiskuntapolitiikka ja hallinto Asiakaskeskeinen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet 13.1.2015 Tornio/videoyhteydet Pertti Tikkala EURES-asiantuntija Lapin TE-toimisto Tornion LNG-terminaali (Kuva Wärtsilä) Tornion LNG-terminaali Tornion

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot