Uutiskirje 5/2006 Suomi. Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille. Hän haluaa panostaa pohjoiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutiskirje 5/2006 Suomi. Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille. Hän haluaa panostaa pohjoiseen"

Transkriptio

1 Uutiskirje 5/2006 Suomi Ruokaelämyksiä Napapiirin pohjoispuolelta Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille Hän haluaa panostaa pohjoiseen Kiirunan Siirtäminen vaikuttaa koko pohjoiskalottiin Rautatie Tromssan ja Kiirunan välille Viiden miljoonan investoinnit Haaparannalla Luonnonlohikannat nousuun Lohirahastolla

2 Ruokaelämyksiä Napapiirin pohjoispuolelta - Ruoka on osa paikallishistoriaa, sanoo Werner Wögeli. Elämysten tuottamisessa ruoka on yhtä tärkeää kuin kaunis luonto tai Pohjoiskalotin asukkaat. Werner Wögeli on Ruotsin tunnetuimpia keittiömestareita ja hän on työskennellyt jo 42 vuotta hovin kokkina. Koko uransa ajan, muun muassa valtiovierailu- tai Nobelpäivällisten valmistamisessa, hän on hyödyntänyt Pohjoiskalotilta saatavia raakaaineita. Wögelin mielestä täältä saatavat tuotteet ovat erittäin korkealaatuisia. Tämä tulee selvästi esiin myös hänen kirjoittamistaan kahdeksasta keittokirjasta, joiden monissa resepteissä näkyy vaikutteita Napapiirin alueen ruoasta. Wögeli oli alustajana Saltdalissa järjestetyssä Polarfood tapahtumassa, joka oli tutustumis- ja kannustetapaaminen Nordlannin ja Norrlannin sisämaan elintarviketuottajille. - Miksei Napapiiri ole vakiintunut merkkituotekäsite? Täällä tuotettujen elintarvikkeiden laatu on aivan yhtä hyvä kuin Manner- Euroopassa tuotettujen, Wögeli ihmettelee. - Pitää oppia rakentamaan merkkituotteita. Jos paikallinen tuottaja valmistaa juustoa, sitä ei pidä kutsua brieksi vaan sille on keksittävä nimi, joka kuvaa juuston taustaa ja kotipaikkaa, Wögeli sanoo. Hänen mielestään esimerkiksi Lofoottien turska tai skrei on laadultaan aivan toista luokkaa kuin Östersundin turska. Tätä tietoa tuottajien pitäisi osata hyödyntää paremmin, sillä tänä päivänä kuluttaja ei tiedä näiden eroa. Wögeli painottaa myös, että paikallisilla tuottajilla on paljon opittavaa tuotteiden esittelystä ja esillepanosta. - Olen ottanut vastaan raakaaineita, joiden laatu on ollut sekalaista. Ravintolat ovat valmiita maksamaan laadukkaista raaka-aineista ja siksi tavaran toimittajien pitäisi nähdä vaivaa ja luokitella raaka-aineet laadun mukaan. Pienet yksityiskohdat kuten parsan pituus tai kantarellien koko vaikuttavat merkittävästi keittiömestarin työhön, kun hän laittaa tarjolle hienoja ruokalajeja. Olen itse usein saanut eteeni melkein valmiita ruokalajeja, Wögeli toteaa. Keittiömestarin työssään esimerkiksi Tukholman Operakällaren ravintolassa hän käytti jatkuvasti pohjoisesta tulevia raakaaineita. Manner-Euroopassa mikään ei ole sen hienompaa kuin tarjoilla Pohjoiskalotin raaka-aineista valmistettuja ruokalajeja. Kuinka moni ranskalainen on maistanut esimerkiksi jälkiruokaa, jossa on lakkoja? Wögelin mielestä on vielä tehtävä paljon ennen kuin Polarfood on vakiintunut tuotekäsite, mutta siihen suuntaan ollaan jo menossa. - Teillä on maailman paras lähtökohta raaka-aineet! Nostakaa tuotteiden markkinoinnissa vahvemmin esiin paikallisuus, historia ja perinteet. Seminaariin saapuessaan Wögeli näki Bodön lentokentällä Pizza Hut ravintolan. Minkä vuoksi tänne saapuva matkailija ei saa tutustua paikallisiin ruokalajeihin? Wögeli kysyy tuohtuneena ja luettelee pitkän listan paikallisia tuotteita, joita hänen mielestään pitäisi olla tarjolla pizzan sijaan. Vidar Korsberg Dalsbø

3 Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille Norjan pohjoisimmat maakunnat määrittelevät omat kantansa Pohjoisten alueiden politiikkaan. Tämä on erinomainen asia, toteaa Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtaja Geir Knutson. Maakunnat määrittelevät omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä sen, miten ne kukin osaltaan voivat vaikuttaa kansallisen pohjoisten alueiden strategian toteutumiseen. Nordlannin maakuntaneuvoston johtajana toimiva Knutson esitteli äskettäin Nordland- Pohjolan moottori raportin, jossa arvioidaan, miten Norjan hallituksen panostus pohjoisille alueille voi vaikuttaa Nordlannin maakuntaan. -Nordland on Pohjois-Norjan elinkeinoelämän tärkeimpiä alueita ja merkittävä osapuoli kansallisen pohjoisten alueiden strategian kehittämisessä. Raportti, jonka Nordlannin maakunnan asettama pohjoisten alueiden toimikunta on laatinut, nostaa esiin sellaisia toimintalinjoja, joilla maakunnan painoarvoa saadaan edelleen kasvatettua. Raportissa esitellään toimia ja tekoja, joihin hallitus voisi ryhtyä, sekä ehdotetaan entistä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa Maaosavaltuuskunnan (LU), Barentsin ja Pohjoiskalotin neuvostojen kanssa, Knutson kertoo. Myös Tromsin maakuntaneuvosto pitää pohjoisten alueiden kehitystä yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden painopistealueista. Maakuntaneuvosto toivoo asian pysyvän kansallisella agendalla ja maakunta haluaa vahvasti vaikuttaa sisällön kehittämiseen osaamiseen, ympäristöön, elinkeinoihin ja kansalaisten väliseen yhteistyöhön liittyvissä asioissa. Käytännön hankekohteina mainitaan esimerkiksi Tromssan yliopiston Amundsen-keskuksen kehittäminen globaaliksi polaariosaamisen keskukseksi ja Tromssan korkeakoulun Pohjoisten alueiden turvallisuusja ympäristökysymyksiin keskittyvä opintokokonaisuus. Lisäksi maakunta on ehdottanut, että vuosittain järjestettäisi pohjoisten alueiden kysymyksiin keskittyvän Arctic Frontiers konferenssi, perustettaisi Riddu Riddu pohjoisten kansojen keskus, kiinnitettäisi enemmän huomiota Tromssan ja Muurmanskin välisten merikuljetusten kehittämiseen sekä perustettaisi norjalainen yläaste Muurmanskiin. Finnmarkin maakunnalle itään päin suuntautuva yhteistyö on erittäin tärkeää. Tähän asti siinä on keskitytty lähinnä kalastuskysymyksiin. Venäläisten liikakalastus, kalan tuontikielto ja heidän puutteelliset tietonsa rannikkokalastuksesta ovat asioita, joihin olemme viime aikoina erityisesti keskittyneet, kertoo maakunnan puheenjohtaja Kirsti Saxi. Finnmarkin maakuntahallinto järjesti yhdessä Murmanskin läänin kanssa jonkin aikaa sitten hyvin onnistuneen kalastuskonferenssin, jonka tuloksena solmittiin muun muassa useita eri alojen yhteistyösopimuksia. Finnmark on Nordlannin tavoin asettanut pohjoisten alueiden toimikunnan, johon kuuluu poliitikkojen, muiden virallisten toimijoiden, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän edustajia. -Olemme laatimassa toimintaohjelmaa, joka määrittelee, miten maakunta toteuttaa pohjoisten alueiden politiikkaa. Tarvitsemme ohjelman, koska tavoitteenamme on systemaattisempi ja hyökkäävämpi pohjoisten alueiden politiikka, jossa on vahvasti esillä myös ruohonjuuritason, ympäristön, tutkimuksen, korkeamman koulutuksen ja elinkeinoelämän kehityksen yhteistyö. Näin pyrimme vastaamaan niihin vaatimuksiin, joita rajat ylittävä ja monikulttuurinen yhteistyö meille asettaa, Kirsti Saxi sanoo. Vidar Korsberg Dalsbø

4 HÄN HALUAA PANOSTAA POHJOISEEN -Norjalla ja Suomella on jo omat Barents-sihteeristönsä mutta Ruotsi lakkauttaa omansa. Mielestäni tämä on väärin, sanoo kansanedustaja Birgitta Ahlqvist (sos.dem.) Luulajasta, uutiskirjeen haastattelussa. Birgitta Ahlqvist on Ruotsin valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja hän on mukana Eurooppaneuvoston Ruotsin delegaatiossa. Hän on ollut valtiopäivien jäsen vuodesta 1995, lukuun ottamatta vuosia , jolloin hän oli Euroopan parlamentin jäsen. Ruotsin syksyn vaalien jälkeen hän on kuitenkin jättämässä valtiopäivät, mutta aikoo jatkaa työtään Pohjoiskalotti- ja Barentsasioissa, mm. Ruotsin Pohjoiskal ottikomiteassa. -Pohjoiskalotti- ja Barentsasiat ovat tärkeitä meille täällä pohjoisessa. Sain Ruotsin entisen ulkoministerin Anna Lindhin ymmärtämään tämän ja hän päätti myös perustaa Barentssihteeristön Luulajaan. Hänen kuolemansa jälkeen Ruotsin hallituksen mielenkiinto näihin kysymyksiin on valitettavasti laantunut ja toiminnan arvioinnin jälkeen Luulajan Barentssihteeristö on lakkautettu. Nyt Barents-asioita hoitaa ulkoministeriön virkamies, Birgitta Ahlqvist sanoo. Anna Lindh avasi Barentssihteeristön Luulajassa vuonna Kysymysten parissa piti silloin työskennellä kolme henkilöä, yksi Luulajassa, yksi Uumajassa ja yksi Tukholmassa. -Aikaisemmin Barents-yhteistyötä pidettiin osana Itämeren yhteistyötä ja se on mielestäni väärin, Ahlqvist sanoo. Toiminnan arvioinnin jälkeen Luulajassa oleva sihteeristö on nyt lakkautettu. -Norjalla ja Suomella on jo omat Barents-sihteeristönsä mutta Ruotsi lakkauttaa omansa. Mielestäni tämä on väärin, sanoo luulajalainen kansanedustaja Birgitta Ahlqvist (sos.dem.). -On ihmeellistä, samalla kun Norja ja Suomi lisäävät panostusta niin Ruotsi lakkauttaa toiminnan. Norjalla on jo pitkään ollut Barentssihteeristö Kirkkoniemessä ja toimintaa ollaan nyt laajentamassa kansainvälisellä tutkimuslaitoksella. Suomeen ollaan perustamassa Rovaniemelle kansallinen/ alueellinen Barents-sihteeristö. Toivon, että Ruotsin uusi ulkoministeri Jan Eliasson, joka on kaikin puolin viisas mies ja jolla on hyvät kontaktit, ottaa jälleen esille ne asiat, joihin Anna Lindh tarttui ennen valitettavaa murhaansa. Mielestäni Ruotsin on perustettava emissaarin virka Barentsin alueelle ja avattava uudelleen Luulajan Barentssihteeristö, Birgitta Ahlqvist sanoo. Hän korostaa myös, että tarvitaan sekä kansallinen että alueellinen taso, jotta pohjoinen yhteistyö saadaan toimimaan. -Toisia asioita voidaan käsitellä menestyksekkäästi vain kansallisella tasolla, esimerkiksi tulliasioita ja valtioiden välisiä sopimuksia, ja toisiin, esimerkiksi liikenneyhteyksiin liittyviin asioihin, tarvitaan sekä kansallinen että alueellinen taso. Alueellisella tasolla hän tarkoittaa esimerkiksi Barentsin Tien kansainvälistä tieyhdistystä. -Yhdistys on luonut Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan välisen tieyhteyden, jolla voi tänä päivänä matkustaa linja-autolla koko 1500 kilometrin matkan Bodöstä Murmanskiin, hän sanoo. Birgitta Ahlqvistin mielestä sekä Ruotsin valtiopäivät että Euroopan parlamentti tietävät liian vähän sekä Pohjoiskalotista että Barentsista. -Pohjoiskalotista ja Barentsista tarvitaan enemmän informaatiota ja tietoa. Euroopan parlamentissa ollessani koin, että mielenkiintoa aluetta kohtaan on, mutta alueen olosuhteita tunnetaan huonosti. Mielestäni Euroopan parlamentissa oli suurempi mielenkiinto Pohjoiskalottia kohtaan kuin Ruotsin valtiopäivillä, hän sanoo. Kent Lidman

5 KIIRUNAN SIIRTÄMINEN VAIKUTTAA KOKO POHJOISKALOTTIIN Kent Lidman Suuri osa Kiirunan kaupungista siirtyy 30 vuoden toiseen paikkaan. Tämä on ensimmäisiä maailmassa toteutettuja kaupungin siirtohankkeita ja siirtämisen vaikutukset tulevat tuntumaan koko Pohjoiskalotilla. Kukaan ei vielä tiedä, mitä tällainen siirto tulee maksamaan, mutta kunnallisneuvos Kenneth Stålnacken (sos.dem.) mukaan kyse on sadoista miljardeista kruunuista. -Aivan kuten Norjan öljyteollisuus on vaikuttanut koko Pohjoiskalotilla, tulee Kiirunan siirtäminen tuntumaan alueella. Ja siirtämisen joutuu LKAB maksamaan sehän on itsestään selvää, Stålnacke sanoo. Nämä Kiirunan kerrostalot pitää siirtää 20 vuoden sisällä. (kuvat Kent Lidman) Vähän yli 100-vuotias Kiiruna on Ruotsin nuorin kaupunki. Se sai kaupunkioikeutensa Kaupunki rakennettiin LKAB:n silloisen kaivosjohtajan Hjalmar Lundbohmin johdolla malliyhteiskunnaksi. Esikuvina olivat samantyyppiset kaivosyhteisöt USA: ssa ja Isossa Britanniassa. Kaupungin asemakaavassa on huomioitu ilmasto, mikä tarkoittaa, että rakentamisessa huomioitiin topografia sekä miten sää ja tuulet vaikuttivat ympäröiviin laaksoihin. Itse ydinkeskusta on rakennettu ruutukaavalla eteläeurooppalaisten kaupunkien mallin mukaan. Pohjoisen ilmaston vuoksi rakennettiin kunnollisia työläisasuntoja ja myös raitiovaunulinja rakennettiin helpottamaan kaivostyöntekijöiden töihin pääsyä. Kiirunan omaperäinen kaupungintalo voidaan siirtää nykykunnossa Kiirunan synty ja kehittyminen kytkeytyy tiiviisti LKAB:n kehittymiseen. -LKAB ja kaupunki ovat riippuvaisia toisistaan. Kiirunaa ei olisi ilman LKAB:tä eikä LKAB:tä ilman Kiirunaa. Molemminpuolinen riippuvuus pätee tänä päivänä samalla tavoin kuin Kiirunaa perustettaessa, Kenneth Stålnacke sanoo....mutta pitääkö kirkko purkaa osiin ja koota uudelleen?

6 (KIIRUNAN SIIRTÄMINEN VAIKUTTAA KOKO POHJOISKALOTTIIN) LKAB on tähän asti louhinut malmia kaupungin ulkolaidoilla. Malmion uudet mittaukset osoittavat sen olevan kuin vino levy ja ulottuvan pitkälle nykyisen kaupunkialueen alle. Siksi on malminlouhinnan jatkumisen mahdollistamiseksi suuria osia Kiirunaa siirrettävä. -Koska malmio on kaupungin alapuolella, meidän on tietenkin louhittava sieltä, sanoo Karl Wikström, LKAB:ltä. Tehtyjen laskelmien mukaan louhinnan vaikutukset tulevat jo 10 vuoden sisällä tuntumaan lähimpänä olevalla alueella, jossa rautatie kulkee ja kaupungintalo sijaitsee. Alueella on myös noin 160 asuntoa ja asuu lähes 500 ihmistä. Sitä seuraavien 10 vuoden aikana vaikutukset ulottuvat jo suureen osaan Kiirunan keskustaa, muun muassa torin laidalla oleviin kerrostaloihin. Arviolta 30 vuoden kuluttua kirkkoon ja sairaalaan ulottuvaa asuinaluetta on pitänyt siirtää. -Tämä tarkoittaa, että meillä on kiire ja toivoisin, että siirrot toteutettaisiin nopeammin kuin miten kaivoslouhinnan vaikutukset alueilla tuntuvat. Meillä täytyy olla turvallisuusvyöhyke, eikä vain tyytyä siirtämään ne alueet, jotka ovat lähimpänä kaivoslouhintaa, Kenneth Stålnacke sanoo. *Kiirunan luoteispuolelle Luossavaaran läheisyyteen. *Kiirunan itäpuolelle, entiselle Jägarskolanin (Jääkärikoulun) alueelle. Kenneth Stålnackelle on aivan selvää, minne uusi Kiiruna tulee sijoittaa. -Tuonne Luossavaaraan, hän sanoo ja osoittaa vaaran suuntaan, kun tapaan hänet kaupungintalolla. -Mielestämme luoteinen vaihtoehto Luossavaarassa on paras. Sen alla ei tämän hetkisten tietojen mukaan ole malmiota, Karl Wikström sanoo. Paljon tapahtuu, kun kaupunki siirretään, ja siirto tuo mukanaan monia uusia työpaikkoja. -Kiiruna on aina ollut kansainvälinen kaupunki. Ruotsalaisten lisäksi täällä työskentelee myös monta norjalaista ja suomalaista. Siirtäminen luo tietenkin monta uutta työtilaisuutta koko Pohjoiskalotin asukkaille, Kenneth Stålnacke sanoo. Siirtämisen käytännön toteuttamiseen liittyy monia avoimia kysymyksiä. -Kaupungintalo voidaan varmaan siirtää sellaisenaan nykykunnossa, mutta se maksaa paljon. Kirkon siirtämisestä en tiedä. Hänen mielestään LKAB:n intresseissä pitäisi olla edetä kaivoslainsäädännön vaatimuksia nopeammin. -Hyvän asumisilmaston luominen Kiirunaan edellyttää, että LKAB ottaa tämän huomioon eikä etene vain kaivoslain vaatimusten mukaan. LKAB on kannattava yritys. Se on toiminut 111 vuotta ja niistä 104 on ollut voitollista, Kenneth Stålnacke sanoo. -Luonnollisesti maksamme kiirunalaisille aiheuttamamme vahingon. Toimintatavoista on olemassa tarkat säädökset, Karl Wikström sanoo. Vielä ei kuitenkaan ole päätetty, minne Kiiruna tullaan siirtämään vaan on olemassa kaksi vaihtoehtoa Se voidaan varmaan siirtää joko sellaisenaan tai purkamalla se osiin ja kokoamalla uudelleen. Haluammehan säilyttää Kiirunalle tunnusomaiset rakennukset. Mutta miten siirtäminen käytännössä toteutetaan, se on myöhemmin ratkaistava kysymys, kunhan olemme päättäneet, missä uusi Kiiruna tulee sijaitsemaan, Stålnacke sanoo.

7 RAUTATIE TROMSSAN JA KIIRUNAN VÄLILLE - Kiirunan ja Tromssan välinen rautatie olisi tärkeä koko Pohjoiskalotti-alueelle, sanoo Kiirunan kunnallisneuvos Kenneth Stålnacke (sos.dem.). Tromssan ja Malmiradan yhteenliittämisestä on keskusteltu 1960-luvulta lähtien. Kysymys on tullut uudelleen ajankohtaiseksi, kun Tromssan kunnanjohto otti asian esille ja sai sille Kiirunan kunnanjohdon tuen. Tukensa on ilmaissut myös molempien kaupunkien elinkeinoelämä. Rautatie päättyy nyt Norjan puolella Narvikiin ja Malmiradan Kiiruna-Narvik osuus on Ruotsin pohjoisin rautatie. Keskustelua on käyty ehdotuksesta rakentaa rata Tornehamnista Malmirataa pitkin Norjaan ja Sördalenin kautta Tromssaan. Rautatiestä tulisi 180 kilometriä pitkä, josta vain yhdeksän kilometriä olisi Ruotsin puolella. -Voin kyllä luvata, että me Ruotsissa rakennamme nuo yhdeksän kilometriä, jos norjalaiset rakentavat radasta oman osuutensa, Stålnacke sanoo. Rautatien kustannuksia kartoittanut hanketyöryhmä on päätynyt noin 10 miljardin kruunun summaan. -Olisi mahtavaa saada rata tälle osuudelle. Silloin voisi matkustaa pikajunalla Luulajasta Tromssaan viidessä tunnissa, Stålnacke sanoo. Sekä Tromssan että naapurikunnan Målselvin kunnanhallitukset puhuvat rautatien puolesta. Jos suunnitelmat toteutuvat, kohta voidaan matkustaa junalla täältä Kiirunasta Tromssaan. -Kiirunan ja Tromssan välinen rautatie olisi tärkeä koko Pohjoiskalotille, sanoo Kiirunan kunnallisneuvos Kenneth Stålnacke (sos.dem.). (kuvat Kent Lidman) -Nyt kun öljyinvestoinnit tulevat, on pitkäaikaisten investointien saaminen maanosaan tärkeä. Rautatie Tromssaan tukee pohjoisen alueen kasvua ja kehitystä, sanoo Veronika Wiik, sosiaalinen vasemmistopuolue, Norjan radiolle. Norjan uusi hallitus on myös ilmoittanut haluavansa kehittää rautatieliikennettä, mikä on synnyttänyt uutta toivoa Pohjois-Norjassa. Suunnitelmia on tehty myös ratayhteyksistä Malmiradan ja Suomen kautta Venäjälle ja edelleen Kiinaan. Kent Lidman

8 Viiden miljoonan investoinnit Haaparannalla -Haaparannasta tulee kymmenen vuoden sisällä koko Barentsin alueen johtava kauppapaikka ja idän ja lännen välisen liikenteen keskus. Näin sanoo kunnallisneuvos Sven-Erik Bucht (sos.dem.). Uutiskirjeessä 4/2005 kerroimme huonekaluyritys Ikean sijoittumisesta Haaparantaan. Tämän investoinnin odotetaan tuovan vähintään 1000 uutta työpaikkaa Haaparanta/Tornio alueelle. Ikean sijoittuminen on jo nyt johtanut siihen, että moni muukin kauppaketju valitsee sijoittumiskohteekseen Haaparannan. -Käynnissä on vähintään 2,5 miljardin kruunun investoinnit. Haaparannan kunta panostaa yhtä paljon alueen asuntojen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Puhutaan siis vähintään viiden miljardin kruunun panostuksesta ja se on paljon Haaparannan kokoiselle kunnalle, Bucht sanoo. Ikean tavaratalon liikepintaala on neliömetriä. Haaparannalla on tämän lisäksi käynnissä seuraavat hankkeet: *Ikano kiinteistöt rakentaa neliömetrin kauppakeskusta, johon tulee kymmenkunta liikettä, esimerkiksi Stadium, Intersport, Hemtex ja Barnens hus (Lasten talo). *Kiinteistöyritykset Diös ja Akselius rakentavat neliömetrin kauppakeskuksen ja pysäköintitalon. *Akselius rakentaa myös -Haaparanta tulee kymmenessä vuodessa olemaan koko Barentsin alueen johtava kauppapaikka sekä idän ja lännen välisen liikenteen keskus, toteaa Haaparannan kunnallisneuvos Sven-Erik Bucht (sos.dem.). (kuva: Kent Lidman) Ruotsin vanhan tullitalon läheisyyteen 12-kerroksisen hotellin, johon tulee 250 huonetta. *Ibi-kiinteistöt rakentaa neliömetrin tavaratalon, johon mm. Rusta sijoittuu. Kaiken kaikkiaan on siis kyse noin neliömetrin uusista liiketiloista pelkästään Ruotsin puolella. Sen lisäksi tulee Suomen puolelle Tornioon vielä joitakin investointeja, joita ei vielä ole lyöty lukkoon. Sven-Erik Bucht korostaa, että tämä on historiallisesti suurimpia satsauksia Pohjoiskalotilla. -Norjalla on öljy. Meille tulee kauppa, joka pitkällä aikavälillä antaa paljon. Kaupankäynnin lisäksi suunnitellaan rautatieyhteyksien kehittämistä Norjasta Pohjoiskalotin yli Haaparannan/Tornion kautta Venäjälle ja Kiinaan. - Sen lisäksi että meistä tulee Pohjoiskalotin keskeinen kauppapaikka, meistä tulee myös idän ja lännen välisen liikenteen keskus, Bucht sanoo. Lähivuosina alueelle muutto tulee olemaan suurta. -Mikäli alueelle syntyy vähintään 1000 uutta työpaikkaa, tulee uusia työntekijöitä perheineen muuttamaan Haaparannalle tai Tornioon. Panostamme asuntojen ja laajemman infrastruktuurin rakentamiseen, Sven-Erik Bucht sanoo. Miten oli mahdollista, että tämä kehitys lähti käyntiin pelkästään siksi, että Ikea päätti rakentaa tavaratalon Haaparantaan? -On muistettava, että Ikea on yksi maailman vahvimmista tavaramerkeistä. Tämä kehitys on kuitenkin prosessi, joka käynnistyi jo kun Ruotsi ja Suomi liittyivät EU:hun yli kymmenen vuotta sitten. Se avasi monia mahdollisuuksia, jotka myöhemmin ovat johtaneet tähän kehitykseen, Sven-Erik Bucht sanoo. Hän arvioi, että muutaman vuoden päästä Haaparannalla/ Torniossa käy vuosittain 1,5-2 miljoonaa henkilöä. Lähialueella on paljon asukkaita, kun katsotaan lännestä Pohjois-Norjasta Norrbottenin ja Luulajan sekä Pohjois-Suomen ja Oulun yli itään Venäjälle. Liikenneyhteydet on vain saatava kuntoon, niin kyllä ihmiset sitten tulevat tänne, Sven-Erik Bucht sanoo. Kent Lidman

9 Luonnonlohikannat nousuun Lohirahastolla Kalastus ja erityisesti lohi ovat olleet tärkeitä pohjoisen ihmisille kautta vuosisatojen. Lapissa uskotaan kalastusmatkailun mahdollisuuksiin yhtenä kesämatkailun vetovoimatekijänä. Lohen merikalastuksen aikaistamisen salliva asetusmuutos ja huoli luonnonlohen noususta saivat Lapin liiton liikkeelle. Reilu vuosi sitten liitto perusti lohirahaston, jonka tavoitteena on palauttaa Perämereen laskevien luonnonlohijokien lohikannat vähintään vuosien tasolle. Jokiin nousevien lohikalojen määrä lisääntyi näiden vuosien aikana kevätkalastuksen rauhoituksen myötä ennätyslukemiin. Kalastusmatkailu alueella kasvoi voimakkaasti. Uusia työpaikkoja syntyi koko matkailusektorille ja erityisesti majoitustoimintaan. Lohirahasto saavutti viime keväänä sille ensi vaiheessa asetetut tavoitteensa. - Saimme lohirahastoon kertyneillä varoilla aikaan sopimukset kahdeksan Simojoen edustan ammattikalastajan kanssa. He pidättäytyivät pyytämästä lohta kesäkuun viimeisen viikon ajan, kertoo projektipäällikkö Ulla-Maija Uusitalo Lapin liitosta. emokalojen jokeen nousun aikana peräti kymmenen päivää vapaaksi kaikista suurista pyydyksistä Tornion- Muoniojoen ja Simojoen suualueilla. Tavoitteena on tehdä sopimukset yhteensä lähes parinkymmenen kalastajan kanssa. Jatkossa luonnonlohikantojen vahvistamisella pyritään lohen merikalastuksen rakennemuutokseen. Projektipäällikkö Uusitalon mukaan nykyinen lohen elintarvikekalastus kesäkuun aikana tulisi muuttaa elämysja matkailukalastukseksi Perämeren alueella ja jokivarsissa. - Sillä olisi myönteinen vaikutu koko alueen elinkeinotoimintaan ja aluetalouteen. Raimo Holster Tänä kesänä tarkoituksena on ostaa voimakkaimman

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS

BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS 28. lokakuuta 2013 Tromssa ASIALISTA OHJELMA:... 3 OSALLISTUJAT... 4 ASIA BRC 11/2013 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 6 ASIA BRC12/2013 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIINPANOJEN HYVÄKSYMINEN.7

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

BARENTSIN ALUENEUVOSTON

BARENTSIN ALUENEUVOSTON BARENTSIN ALUENEUVOSTON KOKOUS 11. lokakuuta 2011 Kiiruna ASIALISTA OHJELMA...3 OSALLISTUJIA 4 ASIA BRC 16/2011 ASIALISTAN HYVÄKSYMINEN 6 ASIA BRC 17/2011 PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN....7 ASIA BRC 18/2011

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council

Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council Nyhetsbrev - Uutiskirje May 2007 Digitaalinen liitto yhdistää Norjan ja Ruotsin Rajat ylittävät kontaktit kiinnostavat monia yrityksiä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel Toimitusjohtajan katsaus Marcel Kokkeel Hyvät naiset ja herrat, osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet, Tervetuloa Cityconin yhtiökokoukseen! Cityconin tärkeimmät tavoitteet vuonna 2012 olivat kannattavuuden

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA87 Flash Eurobarometer (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave ) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Citizens' awareness and perception of EU regional policyfif D Minkä

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Rajattomia palveluita l Pohjoiskalotilla - erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Saamelaisten rajayhteistyöseminaari 25.2.2015 Lapin sairaanhoitopiiri HELSE NORD HELSE FINNMARK POHJOINEN RAJAYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle

Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle Desember 2006 Vähemmän rahaa Pohjoiskalotin neuvostolle Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa ohjata rajayhte istyöorganisaatioiden toimintaa tiukemmin. Niiden toiminnan tulee selkeämmin heijastaa ministerineuvoston

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ KOTKASSA 21.5.2008 JAAKKO KILPELÄINEN www.arktos-group.com ARKTOS GROUP Ltd Oy (Anaika Group) perustettu 2004 Omistajat:

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB

FINNISH BUSINESS HUB. SUOMI-TALO Norja. 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille. Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 FINNISH BUSINESS HUB SUOMI-TALO Norja 2 vuoden palvelu suomalaisille yrityksille Pohjois-Norjan markkina alueella 19.3.2014 SERVICES PREPARATION - Yrityksen johtokunnan päätös lähteä uudelle markkina-alueelle - Norjan tai

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

Tehtävä: Seuraamusajattelusta

Tehtävä: Seuraamusajattelusta Tehtävä: Seuraamusajattelusta TILANNE 1: Haluat ostaa kumppanillesi synttärilahjan. Viikko sitten näit tavaratalossa sopivan lahjan. Kun menet osastolle, jossa sen näit, myyjä kertoo, että sehän myytiin

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS Page 1 IKEA FOOD PRODUCT DEVELOPMENT PROCESS 2010 "Voin sanoa, että sekä IKEA että sen henkilökunta ovat parhaat tietämäni. Yhteishenki on mahtava, ja haluamme kaikki olla mukana

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

l. Barentskeskus Finland Oy

l. Barentskeskus Finland Oy BCF 20160518 1 l. Barentskeskus Finland Oy Sen omistavat Pohjois-Suomen kaupungit ja maakuntaliitot. Se on voittoa tuottamaton organisaatio. Barentskeskus on luonut tietokannan kaikista yksityisen, julkisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainväliset verkostot

Oulun kaupungin kansainväliset verkostot Oulun kaupungin kansainväliset verkostot Anneli Korhonen 20.12.2012 Yleistä kansainvälisyydestä Toimintaa, joka tukee Oulun kaupungin strategiaa ja tavoitteita Oulun kaupungin kv-toiminnan painopistealueet:

Lisätiedot

POHJOISKALOTIN NEUVOSTO TÄYTTÄÄ SYKSYLLÄ 40 VUOTTA

POHJOISKALOTIN NEUVOSTO TÄYTTÄÄ SYKSYLLÄ 40 VUOTTA Nordkalottrådet Pohjoiskalotin neuvosto The North Calotte Council Juni 2007 Nyhetsbrev - Uutiskirje POHJOISKALOTIN NEUVOSTO TÄYTTÄÄ SYKSYLLÄ 40 VUOTTA Pohjoiskalotin neuvosto viettää 40-vuotisjuhlaa 20.

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

BARENTSIN ALUENEUVOSTO

BARENTSIN ALUENEUVOSTO BARENTSIN ALUENEUVOSTO MUISTIINPANOJA KOKOUKSESTA 28. lokakuuta 2013 Tromssa ESITYSLISTA OHJELMA:... 3 OSALLISTUJAT... 4 ASIA BRC 11/2013 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 5 ASIA BRC12/2013 EDELLISEN KOKOUKSEN

Lisätiedot

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Ilmastonmuutos ja luonnonvarat nostavat pohjoisen esiin Suomi on ilmastoltaan arktinen maa. Suomenniemeä ympäröivä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus.

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. 20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. Malmin lentoaseman tulevaisuus? Pinta-ala 127 hehtaaria (tummennettu alue) itäpuolella Tattarisuon teollisuusalue koko alueen itäinen haara

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot