Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustiedon tuottaminen ja kartoittaminen yhteisöllisesti mobiiliteknologiaa hyödyntäen

Transkriptio

1 1 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustiedon tuottaminen ja kartoittaminen yhteisöllisesti mobiiliteknologiaa hyödyntäen Hankeaika Tiivistelmä Taide ja kulttuuripalvelut ovat kaikkien saavutettavia, kaikkien ulottuvilla silloin, kun kuka tahansa kansalainen voi kiinnostuksensa mukaisesti valita itselleen soveltuvia, saavutettavissa olevia palveluja ja hankkia kulttuuritarjonnasta ja -toiminnasta elämyksiä, tietoa ja taitoja tai tuottaa niitä itse. Kähkösen (2011) tutkimuksessa koetuiksi saavutettavuuden ongelmiksi nousivat mm. tiedottamisen haasteet, luotettavan ja totuudenmukaisen tiedon saamisen haasteet. Vastaajat ehdottivat ratkaisuiksi mm. tiedottamisen kehittämistä monipuolisemmaksi, käytettävän erilaisia tiedostuskanavia, oleellisen tiedon löytämisen helpottamista ja saavutettavampaa muotoa. Asian edistämiseksi ehdotettiin mm. yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Tässä hankkeessa on tarkoituksena kehittää menetelmiä kulttuuripalveluiden saavutettavuustietojen tuottamiseen ja kartoittamiseen sekä mahdollistaa vammaisille henkilöille itselleen pääsy kultuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustiedon tuottamiseen ja kartoittamiseen mobiiliteknologiaa soveltaen. Näin varmistetaan tarkoituksenmukaisen ja luotettavan tiedon saatavuus vammaisen henkilön näkökulmasta. Tavoitteena on kouluttaa Hämeenlinnan seudun näkövammaisista ja liikuntavammaisista henkilöistä koostuva joukko käyttämään mobiililaitteita ja tietokantoja kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden saavutettavuustietojen tuottamiseksi ja kartoittamiseksi. Hämeenlinnassa saavutettavuustietojen tuottaminen ja kartoitus toteutetaan Verkatehtaan ja Hämeenlinnan Taidemuseon yksiköissä. Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriön ( ja 2006T 2 ) toimenpideohjelmissa todetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden heijastavan koko yhteiskunnan tilaa ja sen jäsenten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Saavutettavuus määritellään laveasta näkökulmasta monenlaisten yleisöjen huomioimiseksi ja hyviksi osallistumismahdollisuuksiksi. Ohjelman (2006) tavoitteena oli erityisesti kieli- ja kulttuurivähemmistöjen sekä vammaisvähemmistöjen kulttuuristen oikeuksien edistäminen. Mm. Suomen perustuslailla, rakennuslainsäädännöllä, vammaispalvelulailla ja asetuksilla luodaan puitteet tasaveroisille osallistumismahdollisuuksille. Toimenpideohjelman mukaan taide ja kulttuuripalvelut ovat kaikkien saavutettavia, kaikkien ulottuvilla silloin, kun kuka tahansa kansalainen voi kiinnostuksensa mukaisesti valita itselleen soveltuvia, saavutettavissa 1 Taide tarjolle, kulttuuri kaikille. Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. Opetusministeriön julkaisuja 2004: Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Opetusministeriön toimenpideohjelma Opetusministeriön julkaisuja 2006:6.

2 2 olevia palveluja ja hankkia kulttuuritarjonnasta ja -toiminnasta elämyksiä, tietoa ja taitoja tai tuottaa niitä itse. Yksilön näkökulmasta kulttuurin saavutettavuuteen voivat vaikuttaa mm. asuinpaikka, taloudellinen tilanne tai ajan riittävyys. Jotta taide-elämys, kulttuuritilaisuus tai muu taiteeseen ja kulttuuriin liittyvä palvelu olisi kaikille saavutettava, on sen luokse konkreettisesti päästävä ja voitava kokea se. Kohteen luoksepääsemistä määritellään palvelun fyysisen, tiedottamisen ja taloudellisen saavutettavuuden ulottuvuuksina. Esteettömyyden eli fyysisen saavutettavuuden osalta tarkastellaan kulkureitit, hissit, wc:t, vastaanottotiskien korkeudet, ylettyminen ja katsekontaktimahdollisuudet, ripustusten ja tekstien sijoittelukorkeudet, pyörätuolipaikat katsomoissa ja muissa tiloissa, tuolit ja levähdyspaikat, hätäpoistumistiet. Paikalle pääsemisen lisäksi palvelu on voitava kokea. Eli lisäksi tarkastellaan asenteellista saavutettavuutta (käyttäjäryhmät huomioiva asenne), saavutettavuutta eri aistien avulla (monipuoliset aistimismahdollisuudet, kulkuopasteet, tekstitykset, sovelletut opastukset), tiedollista (selkokielisyys ym. ymmärtämistä helpottavat informaation tavat) ja tiedottamisen saavutettavuutta (esitteiden, verkkosivujen, kohdennetun mainonnan kielellinen selkeys ja tieto palvelun saavutettavuudesta), taloudellista saavutettavuutta (lippujen hinnat ja ajankohdat, oheispalvelut) ja sosiaalista ja kulttuurista saavutettavuutta (toiminnan sisältöjen ja kohderyhmän kiinnostuksen kohteet) sekä viimeiseksi päätöksenteon saavutettavuus (henkilökunnan asiantuntemus, palvelujen käyttäjiltä saadun palautteen käsittely ja uudistavien toivomusten huomiointi, avoimuus päätöksistä tiedottamisessa). Me keskitymme kuitenkin ensisijaisesti kulttuuripalveluiden saavutettavuuteen ja saavutettavuustietojen tuottamiseen kulttuuripalveluja käyttävien näkövammaisten ja liikuntavammaisten asiakkaiden itsensä näkökulmasta. Kähkösen 3 (2011) tutkimuksessa kartoitettiin taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä ja saavutettavuutta vammaisten ihmisten näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin koettuja saavutettavuuden ongelmia ja pohdittiin myös niihin ratkaisuja. Ongelmista nousi esiin tiedottamisen haasteet, luotettavan ja totuudenmukaisen tiedon saamisen haasteet, vammaisuuden aiheuttamien toimintarajoitteiden ylittämiseksi tarjottavien palveluiden ja apuvälineiden puuttuminen. Vastaajien mukaan taide- ja kulttuuripalveluista ja harrastusmahdollisuuksista tiedottamista tulisi kehittää monipuolisemmaksi ja suunnata kohdennetusti eri vammaisryhmille. Tiedotuksessa toivottiin käytettävän erilaisia tiedostuskanavia. Toiveena oli, että ja oleelliset tiedot olisi helpompi löytää. Tiedon tulisi olla kaikille paremmin saavutettavassa muodossa. Asian edistämiseksi ehdotettiin mm. yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Tutkimustuloksista ilmeni, että kulttuurikohteiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta annetun tiedon luotettavuudessa koettiin ongelmia. Vastaajat kokivat joutuvansa näkemään runsaasti vaivaa totuudenmukaisen tiedon saamiseksi ennen taide- ja kulttuuripalveluun tai harrastukseen osallistumista. Etukäteisselvittelyn vaikeus koettiin osallistumista hankaloittavana tekijänä. Vastaajien mukaan asiaa voitaisiin helpottaa mm. yhtenäistämällä esteettömyydestä tiedottamista ja käytäntöjä. Vastaajat ehdottivat, että osallistumisen esteiden poistamiseen tulisi kiinnittää huomiota lisäämällä kuulovammaisia, kuuroja ja näkövammaisia auttavia palvelumuotoja ja 3 Kähkönen, K Vammaisten ihmisten kokemukset taide- ja kulttuuripalvelujen käyttäjinä. Kyselyyn ja haastatteluihin perustuva selvitys vuonna Kulttuuria kaikille -palvelu. Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS.

3 3 apuvälineitä. Liikuntaesteisten saavutettavuutta heikensivät esteelliset tilat, joita vastaajien mukaan oli edelleen paljon. Vastaajien hyvistä kokemuksista kerrotut kuvaukset osoittivat, että palvelujen esteettömyyteen ja erilaisiin palvelumuotoihin panostamalla lisätään käyttäjätyytyväisyyttä. Sopiva taide- ja kulttuuritarjonta koettiin niukaksi Etelä-Suomen ulkopuolella, harvaan asutuilla alueilla tai pienillä paikkakunnilla asuvien keskuudessa. Kuljetukset ovat kalliita ja vaikeita järjestää. Myös palvelujen ja harrastusten pääsy- ja kurssimaksut koettiin yleisesti korkeiksi. Vaihtoehtoina edullisemmalle ja helpommin järjestettävälle kuljetukselle ehdotettiin mm. kaupunkikeskusten ulkopuolelle suuntautuvien taide- ja kulttuuripalvelujen kiertueiden järjestämistä. Vastaajien ehdotuksissa esitettiin, että saavutettavuutta vammaisryhmien parissa voitaisiin edistää turvaamalla avun ja avustajien saanti nykyistä paremmin. Vammaisen henkilön avustajalle tai saattajalle voitaisiin esim. taata ilmainen sisäänpääsy jokaiseen taide- ja kulttuuritapahtumaan. Myös taide- ja kulttuuripalveluilta toivottiin enemmän niiden itsensä järjestämiä apu- ja opastuspalveluita. Vastaajien mielestä taide- ja kulttuuripalvelujen tarjoajilla ei ollut vielä riittävästi tietoa eri vammaisryhmistä, heidän tarpeistaan ja heille suunnattujen apuvälineiden ylläpidosta ja huollosta, joten saavutettavuuteen liittyvän tiedon sekä koulutuksen määrän toivottiin lisääntyvän. Linnapuomi ja Salovaara 4 (2010) selvittivät tutkimuksessaan, millä tavalla OKM:n rahoittamia esteettömyyskartoitusraporttien tuloksia on hyödynnetty. Raportin osioiden jaottelu noudattaa kohteissa keskimäärin seuraavaa jaottelua: 1) saapuminen, 2) fyysinen saavutettavuus rakennusten sisätiloissa, 3) viestintä, 4) näkeminen, 5) kuuleminen, 6) ymmärtäminen, 7) liikkuminen, 8) astmaatikot/allergikot ja 9) yleistä opastetuista kierroksista. Vastaajista yli puolet nosti esiin saapumisen ja fyysisen saavutettavuuden rakennuksen sisätiloissa. Näihin liittyvistä puutteista ja niiden systemaattisesta parantamisesta koettiin olleen eniten hyötyä, esim. sisäänkäynnistä etenemisen ja orientoitumisen sekä saavutettavuuden parantamisen museon aulassa olevissa palveluissa kuten lipunmyyntitiskillä. Tarkoitus, tavoitteet ja menettelyt Tarkoituksena on kehittää menetelmiä kulttuuripalveluiden saavutettavuustietojen tuottamiseen ja kartoittamiseen sekä mahdollistaa vammaisille henkilöille itselleen pääsy kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustiedon tuottamiseen ja kartoittamiseen mobiiliteknologiaa hyödyntäen. Näin varmistetaan tarkoituksenmukaisen ja luotettavan tiedon saatavuus vammaisen henkilön näkökulmasta. Tavoitteena on kouluttaa Hämeenlinnan seudun näkövammaisista ja liikuntavammaisista henkilöistä koostuva joukko 4 Linnapuomi, A. & Salovaara, S Kulttuuria kaikille -palvelun saavutettavuuskartoitusten seurantakysely. Kulttuuria kaikille -palvelu, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS.

4 4 käyttämään mobiililaitteita ja tietokantoja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustietojen tuottamiseksi ja kartoittamiseksi. Hämeenlinnassa saavutettavuustietojen tuottaminen ja kartoitus toteutetaan Verkatehtaan ja Hämeenlinnan Taidemuseon yksiköissä. Koulutuksen aikana osallistujat jaetaan pieniin ryhmiin, jotka jalkautuvat arvioimaan kulttuuripalveluiden saavutettavuutta Taidemuseon ja Verkatehtaan toimintayksiköihin. Saavutettavuustiedon tuottaminen ja kartoittaminen toteutetaan mobiilisovelluksia hyödyntäen. Saavutettavuustiedoista ja mobiilisovelluskokeilusta kootaan raportti. Koulutuksen jälkeen vammaisten henkilöiden koulutettua joukkoa rohkaistaan luomaan yhteisö, joka tuottaa Hämeenlinnassa jatkuvasti päivittyvää, ajantasaista tietoa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuudesta 5 vammaisten henkilöiden itsensä näkökulmasta. Tarkoituksena ei ole tuottaa viranomaistietoa, vaan ensisijaisesti kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden käyttäjäkokemuksiin perustuvaa tietoa. Tiedon mahdollisimman suuren hyödyntämisen ja systematisoinnin näkökulmista on kuitenkin tarkoituksenmukaista sopia saavutettavuustiedon kirjaamiseen/ilmaisemiseen yhtenäinen muoto. Tämän määrittelemisessä hyödynnetään mm. OKM:n Kulttuuria kaikille -palvelun ja vammaisjärjestöjen tuottamia sekä Helsingin kaupungin Helsinki kaikille -palvelun aineistoja ja tarkistuslistoja. Hanke toteutetaan tarjoamalla vammaisille henkilöille koulutusta mobiililaitteiden ja sovellusten käyttämisestä. Käytettäviä mobiilisovelluksia ovat mm. BlidSquare, FourSquare, OpenStreetMap. BlindSquare perustuu vahvasti joukkoistamalla kerättyyn dataan (crowdsourcing). Sekä FourSquare että OpenStreetMap (OSM) perustuvat siihen, että kuka tahansa voi lisätä tietoa tietokantaan. FourSquaren tapauksessa syy on pelaamalla tiedon tuottaminen (Gamification). Koulutuksen aikana vammaiset henkilöt perehtyvät mm. FourSqure sovelluksella pelaamiseen ja sen avulla tiedon tuottamiseen kulttuuri- ja vapaaaikapalveluista. Yhteisö hyödyntää tiedon tuottamisessa avoimen lähteen tiedontuottamisalustaa, Foursquarea. Foursquare 6 on paikkatietoon 7 perustuva sosiaalisen verkostoitumisen verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti paikannetusta kohteesta tai ilmiötä kuvaavasta sijaintitiedosta. Tiedon tuottaminen tapahtuu pelillisessä kontekstissa. Tietoa saavutettavuudesta voidaan tallentaa ja näyttää mobiilisovelluksilla. Esim. sokea voisi antaa vinkkejä toisille sokeille. Saavutettavuus ja esteettömyystietoa voidaan kerätä mobiileja hyödyntäen monella tasolla: 1) Liittää esteettömyysvinkkejä olemassa oleviin paikkoihin (esim. FourSquare vinkki) 2) Paikkoja voidaan liittää esteettömyysteemalle tehdyille listoille (FourSquaren listat), esim. "Sisäänkäynnit" 3) Erillisiä paikkatietoaineistoja esim. KML / OSM XML / GPX-muodossa. Esim. aineisto, jossa on listattu Verkatehtaan alueen esteettömyyden kannalta oleelliset paikat, esim. "Kulku info-pisteelle tätä kautta" Saavutettavuustiedon tallentamisessa voidaan nähdä kolme eri roolia: 5 Kulttuuria kaikille -palvelu

5 5 1) Joukkoistettu 1: Käyttäjien omien kommentteihin perustuva (esim. sokea kertoo, kuinka hyvin näyttelyssä on huomioitu sokeat tms.) 2) Joukkoistettu 2: Näkevät / talkootyöläiset / avuliaat kansalaiset kirjaavat havaintojaan saavutettavuudesta 3) Omistajalähtöinen: Esim. taidemuseon omistaja kirjaa, mitä he ovat tehneet saavutettavuuden eteen ja toki myös tarkempia saavutettavuuteen liittyviä opastuksia. Tiedot tallennetaan verkkoon siten, että ne ovat mobiilisovelluksilla paikkatietoisena käytettävissä. Tämän lisäksi tietoa olisi hyvä voida liittää verkkosivuille. Tätä tarkoitusta varten on mahdollista kehittää palvelu, jolla esim. taidemuseo voi liittää sivunsa yhteyteen ko. paikan saavutettavuustietonäytön. Siinä näkyisi palveluntarjoajan itsensä tuottamat tiedotteet (kohta 3) mutta myös käyttäjien tekemät lisäykset / tarkennukset. Näin saavutettavuustiedon keruu ja julkaisu olisivat läpinäkyvää, mikä mahdollistaisi palveluntarjoajalle ja käyttäjälähtöiseen palautteen keruuseen perustuvan palvelukehityksen. Odotettavat tulokset 1) Yhteisöllinen mobiilipohjainen menetelmä ajantasaisten kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden saavutettavuustietojen tuottamiseen ja kartoittamiseen. 2) Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustietojen kartoitusraportit Hämeenlinnan Taidemuseosta ja Verkatehtaan yksiköistä. 3) Raportti mobiilisovellusten soveltuvuudesta kulttuuripalveluiden saavutettavuustietojen tuottamiseen ja kartoittamiseen. Hankeyhteistyö Koulutusosiot suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä hankkeeseen sitoutuneiden tahojen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Hanketta toteutetaan yhteistyössä mm. seuraavien tahojen kanssa: Hämeenlinnan vammaisneuvosto, pj. Pia-Nina Vekka Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry:n, pj. Kari Vähänen Hämeenlinnan seudun Invalidit ry:n, pj. Sari Lehikoinen Hämeenlinnan Setlementti ry:n, Maija Jokinen ja Sara Löyttyjärvi, Näkövammaisten Keskusliitto, Juha Sylberg, Hämeenlinnan kaupungin vammaispalvelut, tilaajapäällikkö Tuulikki Forssen, Mobiilisovellusasiantuntijana ja -kouluttajana Ilkka Pirttimaa, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustietojen kartoitus: Verkatehdas, yhteyshenkilönä toimitusjohtaja Jouko Astor, Hämeenlinnan taidemuseo, yhteyshenkilönä Päivi Viherluoto, Hankkeen hallinnointi, koordinointi ja raportointi: Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskus, tutkimusjohtaja Merja Saarela,