Esteettömyyskartoitus ja esteettömyyden kehittäminen Lapin yliopistossa

Transkriptio

1 Esteettömyyskartoitus ja esteettömyyden kehittäminen Lapin yliopistossa Hyväksytty hallituksessa

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Esikartoitus Toteutus Tulokset Toimenpide-ehdotuksia Esteettömyystoimikunnan perustaminen Esteettömyys strategisessa suunnittelussa Esteettömyys opetuksessa ja tutkimuksessa Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Alueellinen yhteistyö Valtakunnallinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö... 7 LIITTEET... 7 Liite 1. Esteettömyyden esikartoitus Lapin yliopistossa , tiivistelmä.. 7 Liite 2. Esteettömyyden yhteistyötahot ja asiantuntijaverkostot... 7

3 3 1. Johdanto Opetusministeriö kiinnitti palautteessaan yliopistojen toiminnasta vuonna 2004 huomiota esteettömyyden edistämiseen yliopistoissa. Lapin yliopisto nimesi Lapin yliopiston esteettömyyskartoituksen ja -suunnitelman valmistelutyöryhmän. Työryhmän jäseniksi nimettiin palvelujohtaja Esko Suorsa (pj), harjoittelukoulun rehtori Eija Valanne (vpj), opintoasiainpäällikkö Sirkka-Liisa Laine, henkilöstöpäällikkö Mirja Väyrynen, viestintäpäällikkö Olli Tiuraniemi, Lapin yliopiston ylioppilaskunnan edustaja Tuire Eilittä sekä pysyvä asiantuntijajäsen Timo Lappalainen. Opetusministeriö edellytti yliopistojen käynnistävän systemaattisen kehitystyön esteettömyyden edistämiseksi toiminnan kaikilla osa-alueilla. Ministeriö totesi, että yliopistojen tulee laatia kattavat esteettömyyskartoitukset ja toimenpidesuunnitelmat sekä sisällyttää esteettömyyden näkökulma myös strategisiin suunnitelmiin ja henkilöstökoulutukseen. Valmistelutyöryhmän tehtäväksi tuli valmistella Lapin yliopistossa esteettömyydestä vastaavan henkilön nimeäminen ja tehdä esitys esteettömyyttä koskevien asioiden koordinoinnista. Suunnittelussaan valmistelutyöryhmän edellytettiin kuulevan keskeisiä vammaisjärjestöjä. Työryhmä päätti tehdä työn tueksi esteettömyyden esikartoituksen Lapin yliopistossa. Esteettömyyden esikartoituksen painopistealueet valittiin opetusministeriön Esteetön opiskelu yliopistoissa -selvityksen mukaisesti keskeisiltä yliopiston toiminta-alueilta, joita ovat mm. tila- ja materiaaliasiat, suunnittelu, viestintä, opintoasiat ja henkilöstökoulutus. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta liittyi Suomen Design for All -verkostoon vuonna 2002 ja koko Lapin yliopisto vuonna Organisaatioissa tehdään kehittämis- ja tutkimustyötä Design for All -kysymyksissä viestinnän, rakennetun ympäristön, tuotesuunnittelun, teknologioiden ja palveluiden kehittämisen alueilla. Lapin yliopiston 3. rakennusvaihe on Suomen DfA -verkoston pilottiprojekti Korkeakoulu Kaikille - hankkeessa.

4 4 2. Esikartoitus 2.1 Toteutus Esikartoitus toteutettiin Esteetön opiskelu yliopistoissa -selvityksessä käytettyä kyselylomaketta soveltaen sekä esikartoituksen avainalueiden vastuuhenkilöille tehdyllä avoimella haastattelulla lokakuussa Esikartoituksen tekijä haastatteli tila- ja materiaalipalvelujen, atk-yksikön, henkilöstöpalvelujen ja viestinnän esimiehiä ja henkilöstöä. Haastattelujen ja kyselyn keskeiset kehittämisehdotukset on tiivistetty tähän esitykseen. Kyselyyn osallistuneet toimintayksiköt ovat muotoilleet vastauksensa joko yksittäisen vastuuhenkilön näkökulmasta tai yhteisesti vastuualueensa puitteissa. Kyselyn ohjeistuksessa kehotettiin tuomaan esille myös oman vastuualueen rajapinnoissa esiintyviä teemoja tai yleisiä havaintoja esteettömyyden teemaan liittyen. Esikartoituksessa korostui vammaisnäkökulma esteettömyyteen ja syrjimättömyyteen Tulokset Esteettömyyden kannalta Lapin yliopistossa on paljon vahvuuksia. Yliopiston rakennuskanta on nuorta, minkä seurauksena fyysinen esteettömyys on otettu huomioon hyvin. Suurimmat haasteet Lapin yliopistossa löytyvätkin muista esteettömyyden näkökulmista. Opetuksen kehittämisen kannalta suurimmat ongelmat ovat verkko-opetuksen ja - materiaalin vähäisessä saatavuudessa. Tenttiin ilmoittautuminen toteutuu melko huonosti esteettömyyden näkökulmasta. Kehittämistarpeita on vastaajien mielestä myös pääsykokeiden opiskelumateriaalissa, koska niitä ei ole ollut saatavilla vaihtoehtoisissa muodoissa, kuten esimerkiksi verkossa ja pistekirjoituksella. Ongelmia on esiintynyt erilaisten oppijoiden teknisten apuvälineiden yhteensopivuudessa yliopistolla käytettävän opetusteknologian kanssa. Kuunteluolosuhteisiin liittyvät ongelmat ovat olleet jo kauan tiedossa, esimerkiksi Fellman-salissa. Ongelmat ovat rakenteellisia ja erittäin vaikeasti poistettavissa. Yliopistolla ei ole vastuuta apuvälineiden tarjoamisesta, vaan apuvälineiden hankinnasta vastuu on opiskelijalla itsellään. Kannettavien tietokoneiden ja langattoman campuksen nähtiin auttavan esteettömän opiskeluympäristön toteuttamisessa. Lapin yliopistossa vastuu opetuksen saatavuudesta on opintoasiain hallinnolla, opettajilla sekä muissa tukipalvelutehtävissä toimivilla. Henkilöstökoulutus esteettömyyteen liittyen koettiin tärkeäksi. Esteettömyystyötä ehdotettiin liitettäväksi osaksi henkilöstön jaksamista tukevaa toimintaa. Tärkeänä painopistealueena pidettiin myös opettaja-opiskelijakontakteja sekä ikääntyvän henkilöstön työkykyä.

5 5 Viestintäyksikkö tiedostaa liikuntavammaisille kohdistetun tiedottamisen kehittämisideoita: esteettömistä kulkureiteistä voidaan tiedottaa kartoilla ja opasteilla, näkövammaisille voidaan hankkia tietokone ja kuulovammaisille induktiosilmukoita. Tiedon saatavuutta vammaisille voidaan myös tehostaa yliopiston aulassa olevalla tietopisteellä, jossa olisi huomioitu tiedon ja informaation saatavuus vammaisten näkökulmasta. Viestinnän saatavuutta eri kieliversioiden osalta voidaan lisätä englannin, ruotsin ja venäjänkielisiä sivuja kehittämällä. Verkko-sivuja voidaan kehittää yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa, varsinkin näkö- ja kuulo-vammaisjärjestöjen kanssa. Esteettömyystietoa keräävä palautejärjestelmä sähköisessä muodossa ja Esteettömyys-sivut yliopiston kotisivujen yhteyteen tulivat myös kehittämisehdotuksina esille. Lapin yliopiston 3. rakennusvaiheen valmistuttua esteettömyyden uskotaan Lapin yliopistossa paranevan huomattavasti. Taiteiden tiedekunnan oppimis-, opetus- ja tutkimusympäristön sekä tiedekunnan käyttäjälähtöisen suunnittelun osaamisen hyödyntäminen esteettömyyden edistämisessä nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Arktisen keskuksen tiedekeskusnäyttelystä on tehty käyttäjäselvitys oppilastyönä vuonna 2005 Liisa Hakapään johdolla. Käyttäjäselvityksen uusimista ehdotettiin tehtäväksi vuonna 2007, kun uusittu näyttely on käytössä. Yliopiston pääaulaan pohdittiin kehitettäväksi esteetöntä informaatiopistettä esittely-, kokeilu-, tuotekehitys- ja tutkimusympäristöksi. Uudistamisen tarpeita nähtiin myös pääaulan naulakkotilan uudelleenjärjestelyssä. Naulakkotilaan voitaisiin tehdä lukittavaa kaappitilaa vaatteille ja kannettaville tietokoneille.

6 6 3. Toimenpide-ehdotuksia 3.1 Esteettömyystoimikunnan perustaminen Työryhmä esittää esteettömyystoimikunnan perustamista Lapin yliopistoon. Työryhmän mielestä esteettömyystoimikunnassa tulisi olla edustettuna ainakin seuraavia tahoja: yliopiston johto, laatutyö, opintoasiat, tukipalvelut, viestintä, terveydenhuolto, opiskelijat. Toimikunnan perustamisessa työryhmä pohti kahta vaihtoehtoista tapaa. Ensimmäinen vaihtoehto on asettaa erityinen esteettömyystoimikunta, jonka työ perustuu yhdenvertaisuuslakiin. Toimikunnan puheenjohtajana toimisi esteettömyydestä vastaava henkilö. Toinen vaihtoehto on yhdistää esteettömyys- ja tasa-arvotoimikunta. Tällöin tulee ratkaista tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajan ja esteettömyydestä vastaavan henkilön välinen työnjako sekä yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain perusteella toimikunnan tehtävät. Toimikunnan tehtävänä olisi valmistella esteettömyydestä vastaavan henkilön nimittäminen. 3.2 Esteettömyys strategisessa suunnittelussa Esteettömyydestä vastaavan toimikunnan vastuualuetta olisivat Lapin yliopiston opetuksen laadun parantaminen esteettömyyskriteereillä mitattuna ja esteettömyystyön systemaattinen koordinointi yliopisto-organisaatiossa. Toimikunta seuraisi, että esteettömyys huomioitaisiin mm. strategisessa suunnittelussa, henkilöstökoulutuksessa, opintoasioissa, viestinnässä sekä opetuksessa ja tutkimuksessa. Esteettömyyden huomiointi ja muutokset yliopistossa sekä niiden aiheuttamaa vaikuttavuutta ja kustannuksia tulee tarkastella toiminta- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä koko yliopiston tasolla Esteettömyys opetuksessa ja tutkimuksessa Esteettömyydestä vastaavan toimikunnan tehtävänä olisi edesauttaa esteettömyyden tiedostamista ja toteutumista opetuksessa ja tutkimuksessa erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna. Palautetta esteettömyydestä tulee kerätä henkilökunnalta ja opiskelijoilta osana laajempaa palautekäytäntöä.

7 7 4. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 4.1 Alueellinen yhteistyö Alueellinen yhteistyö esteettömyyden edistämiseksi toteutuu alueellisissa verkostoissa. Esimerkiksi vammaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä voidaan toteuttaa Lapin läänin vammaistyöryhmän, paikallisten vammaisneuvostojen ja vammaisjärjestöjen tai niiden muodostamien kumppanuuskeskusten kanssa. Myös muut organisaatiot ja oppilaitokset voivat toimia yliopiston yhteistyökumppaneina esteettömyyteen liittyvissä asioissa. 4.2 Valtakunnallinen yhteistyö Valtakunnallista yhteistyötä esteettömyyden edistämiseksi toteutetaan STAKESin koordinoimana Suomen Design for All -verkostossa ja Jyväskylän yliopiston (yliopistojen osalta) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (ammattikorkeakoulujen osalta) koordinoimassa Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa -hankkeessa. ESOKhanketta tukemaan on perustettu keväällä 2006 Esteettömyyden kehittämistoimikunta opetusministeriön suositusten pohjalta. 4.3 Kansainvälinen yhteistyö Lapin yliopisto osallistuu esteettömyysasioissa myös kansainväliseen yhteistyöhön. Esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyöstä Lapin yliopisto isännöi syyskuuta DfA vuoden päätapahtumaa. Tapahtuma on Suomen EU-puheenjohtajuuskauden oheistapahtuma. Design for All -asiantuntijoita kokoontuu Lapin yliopistolle kolmipäiväiseen DfA -tapahtumaan keskustelemaan esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevista kysymyksistä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksista. Tapahtumassa esitellään Lapin yliopiston esteettömyystyötä ja tutkimusta. Tapahtumalla on yhteys mm. kansainvälisen asiantuntijatason tietoyhteiskuntakokoukseen Helsingissä 28. syyskuuta 2006, jossa esitellään DfA-konferenssissa valmisteltava Rovaniemi-paperi. LIITTEET Liite 1. Esteettömyyden esikartoitus Lapin yliopistossa , tiivistelmä Liite 2. Esteettömyyden yhteistyötahot ja asiantuntijaverkostot