PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1 9 OPETUSSUUNNITELMA KUNTAKOHTAINEN OSIO

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1 9 OPETUSSUUNNITELMA KUNTAKOHTAINEN OSIO Sivistyslautakunta LIITE 2 Sivistyslautakunta LIITE 2

2

3

4 SISÄLLYS 1. Vuolijoen kunnan peruskoulujen toiminta-ajatus ja arvot 1.1 Arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne 3 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Tuntijako Kieliohjelma 8 3. Opiskelun yleinen tuki 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Kerhotoiminta Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 4.1 Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 13

5 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Vuolijoen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman yleisosan aihekokonaisuudet Äidinkieli (Suomi) 19 Suomi toisena kielenä (S2) 26

6 Vieraat kielet 34 Englannin kieli (A1) 34 Ruotsi (B1) 40 Saksan kieli (A2) 42 Saksa (B2) 46 Venäjän kieli (B2) 48 Matematiikka 51 Ympäristö- ja luonnontieto 60 Biologia 67 Maantieto 74 Fysiikka ja Kemia 80 Terveystieto 91 Evankelisluterilainen uskonto 95 Ortodoksinen uskonto 100 Elämänkatsomustieto 106 Historia 112 Yhteiskuntaoppi 117 Musiikki 120 Kuvataide 123 Käsityö 130 Tekninen työ 133 Liikunta 138 Kotitalous 141 Opinto-ohjaus Oppilaan arviointi

7 7.1 Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Arviointi Vuolijoen kunnan peruskouluissa Tietostrategia 1. Opetuksen sisältöjen kehittäminen Opettajien osaamisen kehittäminen Varustetaso, tuki ja ylläpito Tietokone informaatiovälineenä Yhteydet muualle 168

8 1 VUOLIJOEN KUNNAN PERUSKOULUJEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Koulujemme tehtävänä on kasvattaa oppilaista yhteiskuntakelpoisia, itsenäisiä, toiset huomioonottavia sekä omat juurensa tuntevia kansalaisia. Oppilaille opetetaan vankat perustiedot ja taidot kunkin omien edellytysten mukaan. Sen lisäksi tehtävänä on se, mitä perusopetuslain 2 :ssä säädetään kasvatuksen ja opetuksen tehtävistä ja tavoitteista. 1.1 ARVOPOHJA 1) Toimintakykyisyys Jolloin oppilas: haluaa ja osaa vaikuttaa omaan ympäristöönsä demokraattisia keinoja käyttäen toimii arvostelukykyisesti, luovasti ja rohkeasti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä hankkii tietoa, ajattelee kriittisesti, kysyy ja keskustelee pystyy tunnistamaan tunteitaan ja toimintamotiivejaan pitää elämäänsä ja työtänsä merkityksekkäänä ja arvokkaana kykenee monipuoliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn haluaa kehittää itseään oppijana 2) Kestävä elämäntapa Jolloin oppilas: oppii hallitsemaan omaa talouttaan ja kulutuskäyttäytymistään oppii kierrätyksen ja jätteiden lajittelun osana kestävää kehitystä

9 oppii kestävät tuotanto- ja kulutustavat omissa valinnoissaan oppii tunnistamaan maapallolla tapahtuvia ilmiöitä, jotka vaikuttavat kestävään kehitykseen oppii havainnoimaan lähiympäristönsä muutoksia 3) Erilaisuuden kohtaaminen ja suvaitsevaisuus Jolloin oppilas: tuntee omat juurensa pitää kaikkia ihmisiä arvokkaina ja tasavertaisina oppii eläytymään erilaisten ihmisten ajatuksiin, tunteisiin ja pyrkimyksiin hyväksyy, että jokaisella on oikeus omaan elämänkatsomukseensa, kieleensä ja tapoihinsa oppii ratkaisemaan ristiriitatilanteita rauhanomaisesti 4 a) Vastuullisuus Jolloin oppilas: omaksuu hyvät tavat ottaa toiset huomioon ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa toimii lupaustensa mukaan ja noudattaa tehtyjä sopimuksia huolehtii mukaansa opiskeluun tarvittavat välineet ja tarvikkeet ymmärtää sääntöjen merkityksen, noudattaa sääntöjä sekä ymmärtää tekojensa seuraukset huolehtii terveydestään ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan

10 4 b) Yksilön oikeudet ja vapaudet Koulumme oppilaalla on oikeus: kokea olevansa yksilönä hyväksytty onnistua ilmaisemaan ja jakamaan ajatuksiaan ja tunteitaan kokea oikeudenmukaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta löytää työniloa myös ponnistelua vaativista suorituksista huomata velvollisuutensa käydä koulua turvallisessa ympäristössä, jossa saa onnistua ja epäonnistua suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti 1.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen tukee jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetus

11 siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisää tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Se myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luo uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 1.3 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoit teet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineit tain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukais ten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjes täjän hyväksymässä ope tussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosi luokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetus suunnitelman perustei den pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

12 Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodos tetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitel massa on mää rättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen

13 ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.

14 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Työvälineet ja materiaalit pidetään monipuolisina ja nykyaikaisina. Oppimisympäristön varustus tukee oppilaiden kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseniksi. Fyysinen oppimisympäristö Kunnassamme toimivat seuraavat koulut: Kirkonkylän peruskoulu, vuosiluokat 0-6 Vuottolahden peruskoulu, vuosiluokat 0-6 Otanmäen peruskoulu, vuosiluokat 0-9 Koulut on pidettävä esteettisesti ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalveluiden tulee olla oppilaiden käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Psyykkis-sosiaalinen oppimisympäristö Psyykkis-sosiaalinen oppimisympäristö on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja ilmapiiriltään myönteinen. Vastuu kuuluu koulun henkilökunnalle ja oppilaille. 2.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulujen toimintakulttuuri on avointa ja vuorovaikutteista koulun sisällä, kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Vuosittaisessa koulujen työsuunnitelmassa ilmenee koulun ja kodin välinen yhteistyö, juhlat, erilaiset teemapäivät ja tapahtumat. Koulukohtaiset järjestyssäännöt ovat koulujen opetussuunnitelmien liitteenä.

15 2.4 TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat. Niitä valitessaan hän huomioi oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä yksilölliset erot ja taustat. Opetusta ei ole erityisesti painotettu. Koulukohtaisesti voidaan noudattaa painottamista opetussuunnitelman tuntijaon sallimissa puitteissa.

16 2.5 TUNTIJAKO Aine 1 2 OPM 3 4 OPM 5 OPM 6 OPM 7 8 Äidinkieli ja kirjallisuus A - kieli ( EN ) B - kieli 2 2 Matematiikka YMPÄRISTÖOPPI - biologia ja maantieto fysiikka ja kemia Terveystieto 1 1 Uskonto / ET Historia TAIDE- TAITOAINEET 26 TAIDE- JA TAITOAINEET - musiikki musiikki / kuvataide 1 - kuvataide käsityö liikunta Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 1 Valinnaiset aineet 6 Oppilaan tuntimäärä V A P A A E H T O I N E N KIELI - A2-saksankieli * * opetetaan ylimääräisellä ajalla

17 2.6 KIELIOHJELMA A1 -kieli englanti alkaa 3. luokalta Vapaaehtoinen A2 -kieli saksa alkaa 5. luokalta B1 -kieli ruotsi alkaa 7. luokalta Vapaaehtoiset B-kielet venäjä ja saksa alkavat 8. luokalta 3 OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulut harjoittavat yhteistyötä kotien kanssa järjestämällä vanhempaintilaisuuksia, keskusteluja sekä suorittamalla säännöllisesti koulun toiminnan arviointiin liittyviä kyselyjä ja selvityksiä. Vanhempien aktiivisuudesta riippuen järjestetään vanhempainyhdistystoimintaa kouluittain/luokittain. Koulu pyrkii hankkimaan asiantuntijoita tukemaan vanhempien kasvatustoimintaa. Vanhempainiltojen ja muiden tilaisuuksien yhteydessä yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi seurakunta, perusturva ja nuorisotoimi. 3.2 OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppi laan opin to-ohjelman toteuttami seksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas

18 on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiske lustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteelli suutta. Lisäksi oppi mis suunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä parem min tukea oppilasta tämän opiskelus sa. Oppimissuunnitel malla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opetta jia turvaamaan oppi laalle par haat edel lytyk set oppia ja edetä opin nois saan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettaji en ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaihees sa oppimissuunnitelman laatimisen pää vas tuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähi tellen siirtyä yhä enem män oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiope tuksen suunnitelman pohjal le, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoi tus saavuttaa. Siinä määritellään mah dol liset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityi set painoalu eet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoi met, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluok kiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mu kaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintoko konaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suoritta misjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.

19 Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaalle tarvittaessa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisope tukseen siirretyille tai otetuille oppi laille laadittava henkilö koh tainen opetuk sen järjes tämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppi missuun nitel man. 3.3 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

20 Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Koulukohtaisesti edellytettävä osa laaditaan syksyn 2004 aikana. 3.4 TUKIOPETUS Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee

21 antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 3.5 OPPILASHUOLTO Kuntamme peruskouluissa toimii oppilashuoltoryhmä. Sen jäseniä ovat Kajaanin perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä, kouluterveydenhoitaja, rehtori sekä opinto-ohjaaja tai opettaja sekä tarvittaessa erityisopettaja ja lastensuojeluviranomainen. Lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja kuuluu tarvittaessa oppilashuoltoryhmään. Pienillä kouluilla läsnä ovat edellä mainitut koulun ulkopuoliset henkilöt ja tarvittavat opettajat. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmä pitää yhteyttä oppilaiden huoltajiin. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja aina tarvittaessa. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa edellytetyt tavoitteet ja keskeiset periaatteet laatii oppilashuoltoryhmä tarvittaessa vuosittain. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on kartoittaa oppilaiden oppimisvaikeuksia ja tunne-elämän ongelmia sekä suunnitella jatkotoimia. Psykologi, sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja ovat tavattavissa kouluilla. Ajat ilmoitetaan lukuvuoden alussa. 3.6 KERHOTOIMINTA Vuolijoen kunnassa järjestetään lakisääteistä iltapäiväkerhotoimintaa. Kouluilla voidaan

22 järjestää muutakin kerhotoimintaa määrärahojen puitteissa. 4 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 4.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehittymiselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimisvalmiuksiin kuuluvia riskitekijöitä. Erityistä tukea tulee antaa oppilaille, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai joiden opetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi, sekä oppilaat, jotka otetaan tai siirretään erityisopetukseen esiopetusvuoden aikana. Pidennetyn oppivelvollisuuden käyttöä harkitaan yksilökohtaisesti. Tarve pidennetyn oppivelvollisuuden käyttämiseen on silloin jos oppilaalla on vamma tai sairaus, jonka vuoksi on ilmeistä, ettei hän saavuta perusopetuksessa säädettyjä tavoitteita yhdeksässä

23 vuodessa. Aloitteen oppilaan pidennetystä oppivelvollisuudesta voi tehdä oppilaan huoltaja, opetuksen asiantuntija tai muu asiantuntija ja esityksen päätöstä varten tekee moniammatillinen ryhmä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville voidaan antaa tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta siten kuin opetussuunnitelman perusteissa on määrätty. Oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että oppilaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Tarvittaessa työskentelyn ja kokeiden aikana tulee esimerkiksi: antaa lisäaikaa antaa mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä antaa mahdollisuus käyttää avustaja- ja tulkkipalveluja laatia yksilölliset koe- ja oppimistehtävät järjestää suullinen koe antaa mahdollisuus täydentää kirjallista koetta suullisesti tai järjestää muu tarvittava tuki. Erityisen tuen tulee sisältää oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen liittyvät tarpeelliset toimet. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Eri tukimuotojen tulee muodostaa katkeamaton jatkumo ja koulun tulee käyttää kaikkia eri tukimuotoja (tuen porrastus, liite). Niistä tulee valita tukimuoto tai niiden yhdistelmä,

24 joka parhaiten auttaa oppilasta hänen kehityksensä eri vaiheissa sen mukaan kuin oppilaan etu vaatii. 4.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. 4.3 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opiskelun yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta

25 tarkoituksen mukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9 :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelman poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien

26 oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. 4.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Jokaiselle erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavankaltaisia tietoja: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit

27 kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan tavoitteet riittävän realistisesti ja konkreettisesti. Oppilaan omat kokemukset, myönteiset havainnot edistymisestä sekä oppimista ja kehitystä tukeneet onnistuneet opetusjärjestelyt ja toimintatavat tulee ottaa erityisellä tavalla huomioon, vahvistaa niitä ja muuttaa toimintoja, jotka eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja esteiden huomioon ottaminen edellyttää. Yhteistyössä tulee määritellä opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteet ja sisällöt. Sen lisäksi tulee suunnitella oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti muun muassa opetusmenetelmät, oppilashuolto ja tukipalvelut sekä seuranta- ja arviointitoimenpiteet.

28 Oppilasta koskevien tietojen saamisesta, antamisesta ja sekä tietoihin liittyvästä vaitiolovelvollisuudesta noudatetaan, mitä säädöksissä niistä on sanottu. Kun oppilas siirtyy varhaiskasvatuksesta opetustoimen piiriin, perusopetuksen aikana luokasta tai koulusta toiseen, lähettävä opettaja voi antaa siirtymävaiheessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman sisältämät opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot lapsen aiemmasta opiskelusta vastaanottavalle opettajalle tai opetuksen järjestämisestä vastaavalle rehtorille. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman sisältämiä tietoja tulee käyttää hyväksi oppilaan opiskelun sekä tukipalvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä. 4.5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN Silloin, kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

29 Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy -seuraus suhteen oppimisen harjoituksia. 5 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.

30 Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotouttamissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan.

31 Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.

32 ÄIDINKIELI (SUOMI) LK LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS 3 * Sujuvan lukutaidon varmentaminen * Lukuharrastukseen kasvattaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen * Sadut, runot, lasten- ja nuortenkirjallisuus sekä totutteleminen sanoma-lehden lukemiseen * Aihe, juoni ja henkilöt * Omien lukutottumusten ja kokemusten arviointia: - lukupäiväkirja - kirja-arvioinnit * Kirjastovierailut, kirjaston käyttö ja tiedonhaku kirjoista * Kirjailijavierailut mahdollisuuksien mukaan * Tarinoita Lasten Kalevalasta KIRJOITTAMINEN KIELENTUNTEMUS PUHEVIESTI * Oikeinkirjoitus iso ja pieni alkukirjain piste, kysymys- ja huutomerkki pilkku luettelossa yhdyssanat vierasperäisten kirjainten kirjoitta-minen päiväys * Tekstien kirjoittaminen ajatuskartta juonellinen kertomus viesti, kirje, päivä-kirja, runo * Käsialaharjoituksia tekstaus kaunokirjoitus * Äänteet ja kirjaimet vokaalit ja konsonantit diftongit aakkostaminen * Sanat sanojen luokittelu ominaisuuksien perusteella yleis- ja erisnimet yksikkö ja monikko * Sanaluokat verbit ja persoonapronominit substantiivit adjektiivit * Lause lausetyypit: 1) toteamuslause 2) kysymyslause 3) käskylause - yksinäislause ja yhdyslause * Puhe- ja keskustelutaitoje kehittäminen kysymin vastaam kertomi puheenv harjoitte mielipit ilmaisu kuuntele * Ilmaisutaidon perushar-joituk

33 LK LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS 4 * Lukuharrastukseen kasvattaminen * Sujuvan lukutaidon varmentaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen * Sadut, runot, lasten- ja nuortenkirjallisuus, tieto-kirjallisuus ja lehdet * Juoni, henkilöt, tapahtuma-aika ja -paikka * Omien lukukokemusten ja tottumusten arviointia: lukupäiväkirja ja kirja-arvioinnit KIRJOITTAMINEN KIELENTUNTEMUS PUHEVIESTI * Oikeinkirjoitus pilkku pää- ja sivulauseen välissä yhdyssanat ja yhdysmerkki johtolause vuorosanaviiva vuorosana * Tekstien kirjoittaminen otsikointi, käsitekartta aloitus, juoni ja lopetus kertomus, ilmoitus, runo * Käsialaharjoituksia * Sanat synonyymit vastakohdat * Sanaluokat substantiivit adjektiivit verbien myönteinen ja kielteinen muoto pronominit numeraalit partikkelit * Lause predikaatti subjekti pää- ja sivulause konjunktiot * Puhe- ja keskustelutaitoje kehittäminen esitykse jaksotta havainn en lausunta esitys/es perustel * Ilmaisutaidon harjoituksia * Kirjastovierailut, kirjaston käyttö ja tiedonhaku * Kirjailijavierailut mahdollisuuksien mukaan * Tarinoita Lasten Kalevalasta

34 LK LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS 5 * Lukuharrastuksen vahvistaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen, tekstin ajatuksen löytäminen *Lukutekniikat -> opiskelutekniikat * Sadut, nuortenkirjat, sarjakuvat, lehdet, tietokirjat *Seikkailu-, jännitys- ja fantasiakirjallisuus * Lukutottumusten ja kokemusten arviointi ja vertailu * Kirja- tai kirjailijaesitelmä * Kirjastovierailut ja kirjaston tietopalveluiden käyttö * Kalevalan tarinoita, Elias Lönnrot KIRJOITTAMINEN KIELENTUNTEMUS PUHEVIESTI * Oikeinkirjoitus * Tekstien kirjoittaminen tukisanat rakenne: jäsennys ja kappalejako mielipiteen ilmaisu ja perustelu kertomus, runo, uutinen tietoteksti: tekstin tiivistäminen elokuva-arvostelu * Käsialaharjoituksia * Tekstinkäsittelyn perusteet * Sanaluokat verbi: perusmuoto, myönteiset ja kielteiset persoonamuodot, aktiivi ja passiivi, aikamuodot adjektiivin vertailumuodot muiden sanaluokkien kertaus * Sijamuodot nominatiivi genetiivi partitiivi paikallissijat ryhmänä * Lause * Kieli objekti puhutun ja kirjoitetun kielen ero Kainuun murre * Puhe- ja keskustelutaitoje kehittäminen haastatte kuunnel * Ilmaisutaidon harjoituksia äänenhu tulkinta * Teatterivierailu

35 LK LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS 6 * Lukuharrastuksen vahvistaminen, omien lukumieltymysten ja tyylien löytäminen, kannustetaan oman lukuharrastuksen monipuolistamiseen * Luetun ymmärtämisen kehittäminen * Pakinat, novellit, hypertekstit, tekstien vertailu, scifikirjallisuus, päiväkirjaromaanit * Kirjastovierailut ja kirjaston tietopalveluiden käytön varmentaminen KIRJOITTAMINEN KIELENTUNTEMUS PUHEVIESTI * Tekstien kirjoittaminen juoni, käännekohdat henkilö- ja luontokuvaus oman ja toisen oppilaan tekstin arviointi mielipidekirjoitus tietoteksti: eri tietolähteet ja lähdeviittaukset * Käsialaharjoituksia * Sanat johtaminen lainasanat * Sijamuodot essiivi translatiivi paikallissijat * Lause ja virke päälause ja sivulauselajit * Kieli Suomen murteisiin tutustumista * Puhe- ja keskustelutaitoje kehittäminen puheen puheen palautte antamin vastaano väittely * Oman persoona ilmaisun kehittäm * Teatteri teatteriti * Jonkin kirjailijan työhön, elämänkertaan ja tuotantoon tutustuminen * Kirjailija- tai kirjaesitelmä * Kalevalan tarinoita

36 LK LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS 7 Tiedonhankintataidot mitä tieto on? erilaisia tiedonlähteitä tiedon arviointi koulu- ja lähikirjaston käyttö Kirjallisuustieto tekstien jaottelu: fakta ja fiktio kirjallisuuden lajien jaottelu: lyriikka, epiikka ja draama kirjallisuuden termit: aihe, henkilöt, miljöö, juoni, teema, ennakointi ja takauma nuortenkirjailijoita ja kirjoja: yhteisesti sovittuja ja valinnaisia kokonaisteoksia vähintään kolme, lisäksi lyhyitä tekstejä perinteisen ja modernin runon vertailua KIRJOITTAMINEN KIELENTUNTEMUS PUHEVIESTI Fiktion tekstilajeja kertomus: kertomus ja dialogi sen osana kerronnan keinot kerronnan näkökulmia kertomuksen rakenne omia runoja Faktan tekstilajeja referointi ja selostus aineistopohjaisen kirjoittamisen periaatteita Yleiskielen käyttö alkukirjaimet yhdyssanat välimerkit suora ja eräsuora esitys Kielentuntemus tekstin käsite tekstin sidostei-suus: virke, lauseiden lajit ja lausetyypit sanaluokkien syventävä käsittely ylä- ja alakäsitteet kaikkien sijamuotojen syventävä käsittely verbien taivutus: aikamuodot Esiintymistott n ja viestintäta harjoittelua haastattelu raportointi esitelmä keskustelu ksia

37 LK 8 Kirjallisuustieto Fiktion tekstilajeja romantiikan ja realismin piirteitä kirjallisuusteemaa n liittyvä novelli kirjallisuuden lajityyppejä: jännitys-, fantasia-, muita luovan kirjoittamisen harjoituksia kauhu- ja Faktan tekstilajeja scifikirjallisuus, novelli ja näytelmä argumentoiva teksti: kirjallisuuden termejä: kertoja, näkökulma ja sanoma mielipidekirjoitus, arvostelu; laajahko aineistopohjainen mielipidekirjoitus nuorten lukupäiväkirja kirjailijoita ja kirjoja: yhteisesti Oikeakielisyys-käytänt öjä sovittuja ja valinnaisia teoksia vähintään kolme, lisäksi lyhyitä tekstejä Kielentuntemus lauseenjäsennykse n syventäminen tapaluokat Esiintymistott n ja viestinnän harjoittelua ongelmanr keskustelu väittely oma puhe ilmaisu- ja draamahar

38 KIRJOITTAMINEN KIELENTUNTEMUS PUHEVIESTI Fiktion tekstilajeja valinnaisesti runoja, novelleja ja satuja Faktan tekstilajeja pohtiva kirjoittaminen, kuten asia-aine essee aineistopohjainen ainekirjoitus kirjallisuus-tutkiel ma hakemuksen laadinta LUKEMINEN JA LK KIRJALLISUUS 9 Kirjallisuustieto ja 1900-luvun Suomen kirjallisuuden pääpiirteitä keskeisiä suomalaisia kirjailijoita ja klassikkoja: Runeberg, Lönnrot, Kivi, Canth, Aho, Leino, Linna, Jotuni, Sillanpää ja kainuulaisia kirjailijoita kansanperinteen ja Kalevalan kokoava ja syventävä tarkastelu Tiedonhankintataidot tutkielmatyöskente ly: aiheen muotoilu; lähteiden käsittely; tutkielman kirjoittaminen kotimaisesta kirjallisuudesta tutkielma, jossa edellytetään kirjallisuuden termistön tuntemusta Oikeakielisyyskäytäntöjä Kielentuntemus nominaalimuodot lauseenvastikkeet Yleissivistävä kielitieto suomen kielen kehitys suomen kielen ominaispiirteet tutustumista sanaston ja nimistön rakentumiseen kielikunnat suomi ja sen sukukielet kielen vaihtelu Vuorovaikutus harjoittelu kokoustek paneeli sanallinen ansioluette tutkielmae puhetilante analysoint palautehar

39

40 SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) TAVOITTEET Suomi toisena kielenä (S2) on erityinen suomen kielen oppimäärä, joka on tarkoitettu niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Suomi toisena kielenä vastaa vuosiviikkotunneiltaan suomi äidinkielenä opetusta. Opetuksessa pyritään järjestelmälliseen kielen oppimiseen siten, että se tukee mahdollisimman monipuolisesti oppilaan koulunkäyntiä, myöhemmin jatkokoulutukseen hakeutumista ja suomalaisessa yhteiskunnassa selviämistä ja toimimista. Suomi toisena kielenä oppimäärän ohjeellisina tavoitteina voidaan pitää kunkin vuosiluokan äidinkielen perustavoitteita niin, että vieraskielinenkin oppilas tuntee tarvittavat käsitteet, jotka helpottavat myös muiden kielten opiskelua. Yleistavoitteet kyky ilmaista itseään suullisesti kyky ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä hyvä tekninen lukutaito laaja sanavarasto hyvä kirjoitustaito oikeakielisyyden kehittyminen suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriperintöön tutustuminen joukkoviestimiin tutustuminen

41 OPETUSJÄRJESTELYT Suomea toisena kielenään opiskelevat integroidaan ensisijaisesti suomea äidinkielenään opiskelevien ryhmiin. Koska suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, edellyttää tämä yhteistyötä eri aineiden opettajien kesken siten, että opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. TYÖTAVAT JA SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET Opetusmenetelmien valinnassa pyritään tarkoituksenmukaisuuteen ja monipuolisuuteen. Oppilaiden ikä ja kielitaito huomioidaan menetelmiä valittaessa. Sanaston ja rakenteiden osalta opetus lähtee liikkeelle jokapäiväiseen elämään liittyvistä tutuista, helpoista asioista ja syvenee asteittain ja aiemmin opittua kerraten. sanavarastoa ja käsitteiden tuntemista laajennetaan erilaisten kuvien, tekstien ja muun materiaalin avulla teknistä ja ymmärtävää lukutaitoa kehitetään oppilaan ikäkaudelle ja tasolle sopivilla erityyppisillä teksteillä. Samalla tutustutaan suomalaiseen kirjallisuuteen ja harjoitetaan tiedonhankkimistaitoja. kirjoitustaitoa harjoitetaan kieliopillisia tehtäviä tekemällä, saneluja kirjoittamalla ja omia tekstejä tuottamalla lausetajua kehitetään sekä lukemalla että kirjoittamalla paljon suullista ilmaisutaitoa vahvistetaan keskusteluin ja suullisin esityksin kuullun ymmärtämistä harjoitellaan keskustelemalla erityyppisistä aiheista rakenteiden ja kielen eri piirteiden tuntemista, tunnistamista ja tuottamista harjoitellaan analysoimalla kieltä

42 oikeaa ääntämistä harjoitetaan lukemalla ääneen ja kiinnittämällä huomiota suomen kielen prosodisiin piirteisiin (prosodia: puhutussa kielessä painon ja korkeuden vaihtelut, tauotus ym. puhetta jäsentävät seikat). Erityisesti harjoitellaan vokaalien ja konsonanttien kestoa. SUULLINEN KIELITAITO Tavoitteena on, että oppilas rohkaistuu puhumaan. VUOSILUOKAT 1 3 ääntää suomea selkeästi pyrkii käyttämään oikeita muotoja eikä pelkää tehdä virheitä saa itsensä ymmärretyksi jokapäiväisissä tilanteissa osaa kertoa ja keskustella itseensä ja jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista osaa pyytää apua ja esittää kysymyksiä VUOSILUOKAT 4 6 edellisten taitojen lisäksi ymmärtää suomen kieltä erilaisissa tilanteissa käytettynä ja eri henkilöiden puhumana osaa ilmaista ja perustella mielipiteensä osaa keskustella käsitteellisistä asioista on saanut kokemusta erilaisista suullisista esitystavoista (esim. esitelmä, näytelmä, lausunta) LUKEMINEN

43 Tavoitteena on, että oppilas innostuu lukemisesta. VUOSILUOKAT 1 3 osaa lukea tekstiä sujuvasti ääneen ymmärtää sellaista kaunokirjallista ja asiatekstiä, joka sopii hänen ikä-, taito- ja tietotasolleen VUOSILUOKAT 4 6 edellisten taitojen lisäksi osaa luokitella tekstejä niiden sisällön ja käyttötarkoituksen mukaan (esim. uutinen, mainos, mielipidekirjoitus) löytää asiatekstistä olennaisen tiedon osaa kertoa lukemansa omin sanoin osaa lukea tekstiä sen luonteen ja lukutilanteen vaatimalla tavalla ja nopeudella

44 KIRJOITTAMINEN Tavoitteena on, että oppilas kirjoittaa mielellään. VUOSILUOKAT 1 3 hallitsee pien- ja suuraakkoset sekä kasialakirjoituksen hallitsee sanatason oikeinkirjoituksen hallitsee lausetason oikeinkirjoituksessa päättövälimerkit ja isot alkukirjaimet osaa tuottaa ymmärrettäviä ja kokonaisia lauseita osaa kirjoittaa pieniä viestejä ja muistiinpanoja osaa kirjoittaa pieniä kertomuksia VUOSILUOKAT 4 6 edellisten taitojen lisäksi hallitsee lausetason oikeinkirjoituksen niin, että osaa merkitä vuorosanat ja käyttää pilkkua lauseiden erottelussa ja luetteloissa osaa kirjoittaa johdonmukaisesti etenevää tekstiä, esim. kertomuksen tai lyhennelmän osaa ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan kirjallisesti on saanut kokemusta erilaisten tekstien laatimisesta (esim. mainos, mielipide, uutinen) SANAVARASTO Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää kielitaidon vaativan monipuolisen ja rikkaan sanavaraston ja että sitä täytyy kartuttaa jatkuvasti.

45 VUOSILUOKAT 1 3 ymmärtää ja osaa käyttää jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa (esim. koulu, koti, ihminen, ruoka, lukusanat, lähiympäristö) osaa käyttää aikaan liittyvää sanastoa (esim. viikonpäivät, kuukaudet, vuorokaudenja vuodenajat, kellonajat) osaa ilmaista samankaltaisuutta ja vastakohtaa VUOSILUOKAT 4 6 hallitsee luokilla oppimansa sanaston on tutustunut sanojen luokitteluun (ylä- ja alakäsitteet) ymmärtää ja osaa käyttää oppiaineiden peruskäsitteistöä ja sanastoa ja omalle ikäja taitotasolleen sopivan lasten- ja nuortenkirjallisuuden sanastoa pyrkii laajentamaan aktiivisesti sanavarastoaan esim. lukemalla, käyttämällä sanakirjaa, kysymällä ja tekemällä muistiinpanoja oppitunneilla oppii päättelemään sanojen merkityksiä teksti- ja asiayhteyden perusteella KIELEN RAKENNE JA KIELENTUNTEMUS Tavoitteena on, että oppilas saa käsityksen suomen kielestä ja sen erityispiirteistä, tuntee suomen kielen rakennetta ja kielioppia ja pystyy soveltamaan oppimaansa sekä puheessa että kirjoituksessa. VUOSILUOKAT 1-3 osaa omistusrakenteet

46 osaa soveltaa astevaihtelua tutuissa sanoissa tuntee tavallisimpien nomini ja verbityyppien taivutusta tuntee verbien perusmuodon, hallitsee persoonataivutuksen ja kielteiset ja kysyvät muodot preesensissä ja imperfektissä osaa käyttää sisä- ja ulkopaikallissijoja pääpiirteittäin osaa lukusana + partitiivi osaa luokitella sanoja kolmeen sanaluokkaan: verbeihin, substantiiveihin ja adjektiiveihin VUOSILUOKAT 4 6 edellisten taitojen lisäksi osaa käyttää adjektiivien vertailumuotoja hallitsee adjektiiviattribuutin ja pääsanan kongruenttia taivutusta osaa muodostaa monikollisia sijamuotoja osaa käyttää objektia myönteisissä ja kielteisissä lauseissa alkaa hallita eri verbi- ja nominityyppien taivutusta osaa aktiivin ja passiivin eri aikamuodoissa osaa käyttää imperatiivia ja konditionaalia löytää selkeistä lauseista subjektin, predikaatin ja objektin osaa sanaluokat ymmärtää tavallisimpia lauseenvastikkeita tuntee sanojen johtamisen pääperiaatteita ymmärtää tavallisimmat lyhenteet KIRJALLISUUS

47 Tavoitteena on, että oppilas tuntee suomalaista kulttuuriperintöä, mm. Kalevalaa, lukee suomenkielistä kirjallisuutta, kehittää omaa luovuuttaan kirjallisuuden avulla ja oppii kirjallisuuden välityksellä tuntemaan maailman ja kulttuurien moninaisuutta. VUOSILUOKAT 1 3 tuntee suomalaisia kansansatuja ja kertomuksia tuntee tavallisimpia loruja ja runoja tuntee joitakin Kalevalan tapahtumia VUOSILUOKAT 4 6 tuntee sananlaskuja, kansansatuja ja kertomuksia eri maista on tutustunut lasten- ja nuortenkirjallisuuteen (lukenut vähintään yhden kokonaisen kirjan) tuntee ainakin nimeltä suomalaisia kirjailijoita ja teoksia KULTTUURI JA YHTEISKUNTA Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää suomalaisia ja suomalaista kulttuuria, tuntee suomalaista tapakulttuuria (perhe, työ, harrastukset), tuntee suomalaisten juhlapäivien merkityksen ja viettotavat, oppii arvioimaan kriittisesti tiedotusvälineitä ja ymmärtää niiden merkityksen yhteiskunnassa. KIELEN VAIHTELU Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää puhekielen ja kirjakielen eron ja osaa kirjoittaa kirjakieltä, ymmärtää tilannesidonnaisen kielenkäytön tärkeyden ja osaa käyttää

48 tilanteeseen sopivaa kieltä ja tulee tietoiseksi puhekielen alalajeista, murteista ja slangista. TIEDONHANKINTA Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään sanakirjoja, hakuteoksia, kirjaston palveluja ja tietotekniikkaa tiedonhankinnassa. AJATTELUN KEHITTYMINEN Tavoitteena on, että oppilas oppii ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan suomeksi ja oppii käyttämään suomen kieltä ajattelun välineenä. VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tavoitteena on, että oppilas aluksi hallitsee suomen kielen niin, että pystyy työskentelemään suomalaisessa koulussa, oppii sitten tuottamaan kieltä itsenäisesti ja yleiskielen normien mukaisesti. Sanasto ja rakenteet oikea ääntäminen perussanastoa ainekohtaista sanastoa yhdyssanat, johtaminen, vierasperäiset sanat puhekieli, murre, slangi

49 Verbit verbityypit aikamuodot aktiivissa ja passiivissa modukset (tapaluokat) nominaalimuodot Nominit nominityypit sijamuodot monikko rektiot (esim. ennen sotia, sotien jälkeen) Syntaksi l. lauseoppi sanaluokat lausetyypit lauseenjäsennys objekti predikatiivi Tuottaminen erilaiset asiatekstit: kirje, mielipide, uutinen, referaatti, esitelmä, hakemus kertomus, runo suullinen taito: esitelmä, mielipide, väittely, kokous, puhe, haastattelu Ymmärtäminen Lukeminen lyhyet asiatekstit

50 otsikot, mainokset oppikirjatekstit uutiset, artikkelit novellit, sadut, romaanit, runot, vitsit Kuuntelu arkikeskustelu opetus, esitelmät mainokset, fiktiiviset tv-sarjat uutiset, ajankohtaisohjelmat ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka oppilas asennoituu aineeseen, kuinka hänen kielitaitonsa kehittyy ja pyrkiikö oppilas oikeaan ääntämiseen ja oikeinkirjoitukseen. Arviointikohteita ovat työskentely, tuntityö, vihkotyö, tiedonhankintataidot, kirjalliset ja suulliset kokeet sekä muut tuotokset. Arvioinnissa on huomioitava, että äidinkieleltään suomalaiseen oppilaaseen verrattuna S2-oppilaan kieli ei ole yhtä ilmaisukykyistä, hänen sanavarastonsa on suppeampi ja hänen käyttämänsä rakenteet eivät ole yhtä monipuolisia. Todistusta S2 opiskelusta annettaessa noudatetaan opetushallituksen, kunnan ja koulun käytänteitä.

51 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kielen osaamisen taso luokalla 9 taitotasokuvausasteikon mukaan: (B1.1 B1.2) VIERAAT KIELET ENGLANNIN KIELI (A1) A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä kielenä. Vuolijoella se on englanti. Opiskelu alkaa 3. luokalla. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä. Vuosiluokilla 3-6 tilanteet ovat konkreettisia ja itselle läheisiä. TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 3-6 Kieli Oppilas oppii keskeistä sanastoa ja perusrakenteita oppii riittävän ääntämistaidon selviytyy helpoista viestintätehtävistä ja tilanteista saa myönteisiä kokemuksia kielen opiskelusta ja tulee tietoiseksi kielen merkityksestä