OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT..."

Transkriptio

1 1 Kärkölän peruskoulun opetussuunnitelma 2005 Sisältö OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 2 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ... 2 PERUSOPETUKSEN RAKENNE... 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 OPPIMISKÄSITYS... 3 OPPIMISYMPÄRISTÖ... 3 TOIMINTAKULTTUURI... 3 Opintien koulun toimintakulttuuri(peruskoulun luokat 7-9)... 3 OPISKELUN YLEINEN TUKI... 4 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 4 OPPIMISSUUNNITELMA... 4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 4 TUKIOPETUS... 5 OPPILASHUOLTO... 6 KERHOTOIMINTA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS MAAHANMUUTTAJAT OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET LIITE LIITE LIITE

2 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Kärkölän kunnan perusopetuksen arvot pohjautuvat Opetushallituksen antamiin perusteisiin. Kunnassamme arvoina ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, avoimuus, rehellisyys, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen. Koulussamme hyväksytään monikulttuurisuus, edistetään yksilöllisyyttä, vastuullisuutta ja toisten kunnioittamista. Perustana opetuksessamme on suomalainen kulttuuri. Paikalliset erityispiirteet otetaan huomioon opetuksessamme, huomioimme kansalliskielet tarpeen mukaan, samoin kaksi kansankirkkoa ja kansalliset vähemmistöt. Otamme huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistumisen maahanmuuttajien myötä- tuemme oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Pyrimme edistämään näin myös suvaitsevuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Opetus koulussamme on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Erityisesti painotamme seuraavia asioita: toisten huomioiminen ja yhteistyökyky, vastuullisuuden ja yritteliäisyyden edistäminen, turvallinen oppimisympäristö ja oppimaan oppiminen. Näiden arvojen tulee näkyä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä. Perusopetuksen tehtävä Tehtävämme on kasvattaa oppilaita opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Painotamme ajattelun taitoja, itseilmaisua mutta myös käden taitoja sekä erityisesti äidinkielen monipuolista hallintaa. Sosiaalisessa kasvatuksessa painotamme vastuuntuntoa, rehellisyyttä ja oikeudentajua sekä hyviä tapoja. Suhtautumisessa työhön ja yhteiskuntaan painoalueina ovat työnteon arvostaminen, aloitteellisuus ja yritteliäisyys sekä luovuuden kehittäminen. Päämäärään edetessään koulu hyödyntää ajankohtaisen kasvatustietouden sekä pyrkii tehokkaaseen ja tulokselliseen yhteistyöhön kotien, elinkeinoelämän ja koko ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tavoitteena on myös koulujemme tason nostaminen ja koulujemme uudistaminen. Perusopetuksen rakenne

3 Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. 3 Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Oppimisympäristö Kuntamme koulurakennukset ovat hyvässä kunnossa, myös ulkoinen ympäristö on virikkeitä antavaa. Opiskelutilat ja välineet on suunniteltu ja järjestetty siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Toimintakulttuuri Opintien koulun toimintakulttuuri(peruskoulun luokat 7-9) Toimintakulttuuri on avoin, suvaitseva ja kehitysmyönteinen

4 4 Yhteisistä asioista tiedotetaan sekä ilmoitustauluilla, keskusradion kautta sekä info-tv:ssä Koulussa järjestetään joulujuhla, lukuvuoden päätösjuhla, eriaiheisia teemapäiviä sekä muita yhteisiä tilaisuuksia Koulumme pyrkii osallistumaan kansainvälisiin kieli- ja kulttuuri- ym. projekteihin, joiden avulla laajennetaan yleistä suvaitsevuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä Eri aineiden väliseen yhteistyöhän suhtaudutaan myönteisesti ja sitä kehitetään Koulun toimintaa kehitetään yhdessä kaikkien koulussa toimivien tahojen kanssa Koulumme ilmapiiri pyritään pitämään positiivisena niin, että kaikki jaksavat Oppilaiden ryhmätyötaitoja pyritään kehittämään sopivilla työtavoilla Uutta teknologiaa hyödynnetään opetuksessa ja siinä käytetään erilaisia monipuolisia menetelmiä Koulussa järjestetään vanhempainiltoja ja vanhempien tapaamisia Kaikki noudattavat liitteenä olevia järjestyssääntöjä Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanevia viranomaisia edustavat koululla kouluterveydenhoitaja ja koulupsykologi. Koulu auttaa tarvittaessa oppilasta ja huoltajaa koulunkäyntiin liittyvissä erityistarpeissa tarjoamalla erityisopetusta ja oppilashuoltoa. Koulu on huoltajien kanssa yhteistyössä niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Opettaja huolehtii riittävästä yhteydenpidosta huoltajaan. Vanhempainilloissa opettaja tapaa huoltajia ryhmänä, jolloin hän keskustelee heidän kanssaan muun muassa koulun opetussuunnitelmasta ja arvioinnin periaatteista, koulun ja luokan työskentelyyn liittyvistä asioista sekä kunkin vuosiluokan ajankohtaisista asioista. Yhteisten päämäärien tukemiseksi voidaan suunnitella ja toteuttaa myös muita yhteistyömuotoja. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä sekä esittää toivomuksia sen kehittämiseksi. Alakoulussa kodin ja koulun yhteistyöstä vastaa pääasiassa luokanopettaja. Yläkoulussa kodin ja koulun yhteistyössä avainhenkilö on erikseen nimetty luokanohjaaja. Kuitenkin myös muut koulun opettajat pitävät tarvittaessa yhteyttä koteihin. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Kunnassamme suunnitelma laaditaan tarpeen tullen opetussuunnitelman perusteiden antamien ohjeiden mukaan. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon niin, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin

5 5 liittyviä koulukohtaisia asioita. Huoltajalle järjestään tarvittaessa tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjauksen työnjako ja periaatteet Opinto-ohjaaja vastaa luokkamuotoisen oppilaanohjauksen sisältöjen toteutumisesta ohjaa opiskelutaidoissa ja valinnaisainevalintojen tekemisessä ohjaa jatko-opintoihin hakeutumisessa organisoi työelämään tutustumisjaksoja työmuotoina luokkamuotoinen, henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus tiedottaa muun muassa valinnaisaineista ja jatko-opinto mahdollisuuksista sekä oppilaita että heidän huoltajiaan järjestää opintokäyntejä, oppilaitosten esittelyjä ja asiantuntijavierailuja tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten, viranomaisten, alueen yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa Luokanvalvoja tiedottaa ajankohtaisista asioista oppilaille ja vanhemmille perehdyttää koulun käytäntöihin ja osallistuu oppilaiden ryhmäyttämiseen seuraa poissaoloja yhdessä huoltajien kanssa seuraa ja ohjaa luokkansa oppilaiden työskentelyä ja käyttäytymistä osallistuu rikkomusten ja poissaolojen käsittelyyn ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilashuoltoryhmään ensisijainen yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä yleisesti koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Aineenopettaja auttaa ja neuvoo oppilaita kehittämään oppimisen taitojaan ohjaa ja valvoo tehtävien tekemistä arvioi oppimistuloksia, käyttäytymistä ja työskentelyä ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilashuoltoryhmään osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin huoltajien kanssa opiskeluun liittyvissä asioissa osallistuu oppiaineen yksilöllistämiseen oppiaineen itsearvioinnin ohjaus Rehtori johtaa koko koulun toimintaa yhteistyö luokanopettajien, opinto-ohjaajien, aineenopettajien ja luokanvalvojien kanssa vastaa tiedottamisesta yhdessä opinto-ohjaajien ja luokanvalvojien kanssa vakavien rikkomusten käsittely osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin Tukiopetus

6 Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus pyritään aloittamaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänelle pyritään antamaan mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. 6 Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus pyritään järjestämään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. huolto OPPILASHUOLLON TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. huoltotyön keskeisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää koko työyhteisön hyvinvointia. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä kehitetään moniammatillisessa työryhmässä. Kunnassa on oppilashuoltoa kokonaisuutena koordinoiva työryhmä, johon kuuluvat Aseman koulun erityisopettaja, Opintien koulun erityisopettaja, kiertävä erityisopettaja, sosiaalityöntekijä sekä yksi rehtoreista vaihtuvin vuoroin. huolto edellyttää kiinteää yhteistyötä toisaalta luokan- ja aineenopettajien, toisaalta kodin ja huoltajien kanssa. huollosta vastaavien tehtävänä on ehkäistä ennakolta oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia sekä tarvittaessa etsiä keinoja vaikeuksissa olevan oppilaan auttamiseksi ongelma- ja kriisitilanteissa, joita aiheuttavat oppimisvaikeudet, kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset ja päihteet. Näin oppilaalle tarjotaan tukea ja ohjausta koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien poistamiseksi. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. huolto lisää kouluyhteisön turvallisuutta ja tukee terveyttä sekä mielenterveyttä edistävää oppimis- ja kasvuympäristöä. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. OPPILASHUOLTORYHMÄ huoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Käytännössä oppilashuollosta vastaavat kullakin koululla kokoontuvat oppilashuoltoryhmät. Opintien sekä Vuokkoharjun ja Aseman kouluilla ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Kyläkouluilla oppilashuoltoryhmä kutsutaan koolle tarvittaessa. huoltoryhmään kuuluu rehtori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä sekä yläkoulussa opinto-ohjaaja. Läsnä voi olla myös oppilaan huoltaja, luokanopettaja, luokanvalvoja,

7 koululääkäri tai jonkun yhteistyötahon edustaja. Kyläkouluille tarvittaessa koolle kutsuttavan oppilashuoltoryhmän kokoonpano sovitaan tapauskohtaisesti. Alakouluilla oppilashuoltoryhmään tarvittaessa kuuluu myös psykologi. 7 huoltoryhmässä käsitellään oppilaisiin liittyviä asioita opettajan, huoltajien tai ryhmän jäsenten aloitteesta. huollossa noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huoltoasioissa opettajat ja oppilashuoltoryhmät tekevät yhteistyötä kotien lisäksi sosiaalitoimen, nuorisotoimen, terveysaseman, päiväkodin, PHKS:n, poliisin ja perheneuvolan kanssa. Lisäksi mukaan voidaan kutsua edustaja Pääjärven tai Uudenmaan erityishuoltopiiristä. Päävastuu asioiden vireille panemisesta, niiden etenemisen seurannasta sekä tarvittavien opetusjärjestelyjen ja tukitoimien järjestämisestä on rehtorilla. Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmän organisoimisesta sekä toimii ryhmän puheenjohtajana. Hän vastaa, että kirjaukset tehdään muistioon tai pöytäkirjaan ja että muistio tai pöytäkirja säilytetään lukitussa kaapissa. huoltoryhmän muistioon kirjataan yleiset asiat sekä yksittäistä oppilasta koskevista asioista asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet sekä kenen tehtäväksi asian jatkoselvittely on sovittu. huollon toimenpiteistä kaikilta osin on aina etukäteen keskusteltava huoltajan kanssa. Sovittujen toimenpiteiden sekä huoltajan virallisen kuulemisen osalta rehtori ja huoltaja allekirjoittavat tarvittavat asiakirjat. Lisäksi rehtori käy tarvittavat neuvottelut sivistystoimenjohtajan kanssa tukitoimenpiteistä, mikäli ne vaativat erityisiä hallinnollisia päätöksiä ja erillistä resursointia. OPPILASHUOLTOTYÖN TOTEUTUS Ennaltaehkäisevä työ Tehdään yhteistyötä päivähoidon ja esiopetuksen kanssa ja pyritään saamaan koulun kannalta tärkeää tietoa koulutulokkaista hyvissä ajoin ennen ensimmäisen kouluvuoden alkua. Aloitetaan säännöllinen yhteistyö huoltajien kanssa heti lasten koulunaloitusvaiheessa ja ylläpidetään sitä läpi kouluajan. Pidetään nivelvaiheiden osalta siirtoneuvottelut. Informoidaan opettajia ja huoltajia oppilashuollon toimintatavoista ja palveluista. Pidetään yhteyttä mm. poliisiin ja nuorisotoimeen niin, että tiedetään mahdollisista ongelmista varhaisessa vaiheessa ja osataan puuttua niihin ajoissa. Päivitetään kriisi- ym. suunnitelmat vähintään joka toinen vuosi. Rehtori toimii vastuuhenkilönä. kohtainen työ Opettajat seuraavat oppilaiden edistymistä ja kehitystä sekä keskustelevat mahdollisista ongelmista oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Opettajat ja oppilashuollon henkilöstö keskustelevat oppilaan vaikeuksista ja ongelmista sekä suunnittelevat yhdessä tukitoimia. huollon henkilöstö tukee oppilaan kehitystä tehden yhteistyötä keskenään, opettajien ja huoltajien kanssa. huoltoryhmässä sovitaan koulun tukitoimenpiteistä esim. KOULUPOLKU- mallin mukaan huoltoryhmä kääntyy muiden yhteistyötahojen puoleen tarvittavien tutkimusten ja tukitoimien saamiseksi. huoltoryhmä varmistaa, että koulun kriisisuunnitelmassa mainitut toimet toteutuvat. Tarvittaessa oppilaanohjauksen tai sosiaalityöntekijän toimesta varmistetaan ns. jälkihuolto esim. jatkoopintojen osalta. Koulun toiminnan kehittäminen

8 8 huoltoryhmässä pohditaan, miten toimintaa voidaan kehittää siten, että edistetään kaikkien oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Kehittämistoimet kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan sekä kehittämissuunnitelmaan. OPPILASHUOLTOA TUKEVAT TOIMINTAMALLIT Jokaisella koululla on oltava toimintamallit erilaisia ongelma- ja kriisitilanteita varten (mm. poissaolot, kiusaamis- ja väkivaltatilanteet, äkilliset kriisitilanteet, päihdestrategia ja turvallisuussuunnitelma). Lisäksi jokaisessa koulussa on järjestyssäännöt. Poissaolojen seurannasta on ensisijaisessa vastuussa luokanopettaja tai luokanvalvoja. Äkillisten kriisitilanteiden varalle on laadittu yksityiskohtainen kriisitoimintamalli kouluittain. Lisäksi kouluilla on kiusaamiseen puuttumisen malli sekä yleiseen turvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet. Kouluilla on vuosittain päihdevalistusviikko, joka kohdistetaan eri teemoin eri-ikäisille ryhmille. Lisäksi kouluilla on käytössä hoitoonohjausmalli päihteiden käyttäjille. Myös koulujen valmiussuunnitelmat ovat osa koulun käsikirjaa. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon palvelua. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle hänen edellytystensä mukainen, mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, välittää terveyttä edistävät elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Lasten ja nuorten terveydenhuollon ja mielenterveystyön kehittäminen ovat keskeisiä kunnallisia tavoitteita. Ennaltaehkäisevä työ on keskeistä kouluterveydenhuollossa. Riskiryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten löytäminen on keskeinen haaste. Terveyskasvatusta toteutetaan luokanopetuksessa tai erillisillä oppitunneilla sekä lisäksi henkilökohtaisissa tapaamisissa. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat pääasiassa terveydenhoitaja ja lääkäri. Kokonaisvastuu on lääkärillä ja käytännön työstä vastaa pääosin terveydenhoitaja. Muutkin työntekijät toimenkuvansa mukaan osallistuvat kouluterveydenhuollon toteutukseen. Terveydenhoitaja työskentelee osittain kouluilla, osittain terveysasemalla. Koulutapaturmien ensiapu annetaan terveysasemalla, josta tarpeen mukaan ohjataan eteenpäin. Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyössä puututaan syrjäytymiskehitystä ennakoiviin ilmiöihin kuten oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen, poissaolot, päihteet, käytöshäiriöt, väkivalta. Terveydenhoitaja ja tarpeen mukaan lääkäri osallistuu oppilashuoltoryhmien toimintaan. Osaltaan kouluterveydenhuolto seuraa koko kouluyhteisön terveyttä (ilmapiiri, vuorovaikutussuhteet, koulun fyysiset olosuhteet, kouluruokailu ym.). Myös koulun tai oppilaan kriisitilanteissa kouluterveydenhuolto on tarvittaessa mukana. kohtainen terveydenhuolto toteutuu määräaikaistarkastuksissa ja seulontatutkimuksissa. Koko ikäluokan tarkastaminen mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja jatkotoimenpiteet. Terveystarkastukset tehdään säännöllisesti. Oppilailla on mahdollisuus hakeutua lisäksi aina tarvittaessa terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle. Koululaisten varsinainen sairaanhoito ei kuulu kouluterveydenhuollon tehtäviin. Poikkeuksena ovat tapaturmien ensiapu, oppilaan sairastuminen kesken koulupäivän ja terveystarkastusten yhteydessä todettujen sairauksien välitön hoito. Peruskoulun oppilaalle kuuluu ilmainen hammashuolto, joka järjestetään terveysasemalla.

9 9 MIELENTERVEYSTYÖ Oppilaan hyvän mielenterveyden perusedellytys on perheyhteisö. Terve nuori on kiinnostunut asioista ja motivoitunut koulunkäyntiin. Normaaliin kehitykseen kuuluu kuitenkin puberteetti-iässä ja sen kynnyksellä tapahtuva koulumotivaation ailahtelu. Useimmiten riittävä toimenpide on opettajan ymmärtävä ja kannustava keskustelu oppilaan kanssa. Mikäli ongelma osoittautuu pidempikestoiseksi tai tilanteeseen liittyy laajempaa ongelmakäyttäytymistä, on ensimmäinen toimenpide luokanopettajan tai luokanvalvojan yhteydenotto lapsen tai nuoren vanhempiin. Yhteistyössä pyritään selvittämään ongelmien syyt ja korjaamaan oppilaan tilannetta siten, että motivaatio palaa ennalleen. Mikäli ongelmia esiintyy pitkään tai yhteistyö vanhempien kanssa ei suju odotetulla tavalla, on oppilaan ongelma syytä ottaa käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Tuolloin voidaan oppilashuoltoryhmässä miettiä tarvittavat jatkotoimenpiteet. Mahdollisuuksina ovat kouluterveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän, terveydenhoitajan tai psykologin tarvittavat toimet perheen tilanteen ja oppilaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa olla yhteydessä perheneuvolaan. Psykiatrian yksikössä PHKS:ssa tai perheneuvolan kuntavastaanotolla voidaan tarjota tukea perheelle. Psykiatrian yksikköön ohjataan terveysaseman kautta. Neuvotteluissa käsitellään koululaisen ongelmaa laajemmin. Mukaan voidaan ottaa koko perheen vuorovaikutuksen merkitys lapsen hyvinvointiin. Perhettä voidaan ohjata ratkaisujen teossa ja vanhemmuutta voidaan tukea keskusteluin. Tarvittaessa järjestetään yhteisneuvotteluja mielenterveysyksikön työntekijän, vanhempien ja opettajan tai luokanvalvojan kesken. Mikäli lapsen koulunkäyntiongelma on heijastusta kodin vaikeasta tai rikkonaisesta tilanteesta, voidaan vanhemmille järjestää ohjausta. Tarvittavan yhteydenoton perheneuvolaan tekee koululaisen vanhemmat, kouluterveydenhoitaja tai opettaja tai asia voi tulla käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Ensisijainen vastuu lapsesta ja nuoresta on kodilla. SOSIAALITYÖNTEKIJÄ OPPILASHUOLLOSSA Sosiaalityöntekijä on koulujen oppilashuoltoryhmän jäsen niin ala-asteen kouluilla kuin yläasteellakin. Hän on opettajien, oppilaan ja vanhempien tukena esim. oppilaan runsaiden poissaolojen, häiriköinnin ja kiusaamistilanteiden aiheuttamissa koulunkäyntivaikeuksissa. Myös selkeissä alisuoriutumisissa tai oppilaan masennukseen liittyvissä oireissa on sosiaalityöntekijän tuki käytettävissä. Kun luokanopettaja/luokanvalvoja arvioi tarvitsevansa lisätukea oppilaan koulunkäyntivaikeuksissa ottaa hän asian esille koulunsa oppilashuoltoryhmässä. Opettaja voi ottaa suoraankin yhteyttä sosiaalityöntekijään. Myös oppilas ja hänen vanhempansa voivat olla suoraan yhteydessä sosiaalityöntekijään. Sosiaalityöntekijä tapaa oppilaan yhdessä opettajansa/erityisopettajan/opon kanssa ja tässä tapaamisessa sovitaan jatkotyöskentelystä. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä on mukana ja järjestämässä yhteistapaamista oppilaan, opettajan ja vanhempien kanssa.

10 10 Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita ja yhteistyön tiivistäminen koulun ja vanhempien kesken on usein avain oppilaan koulunkäynnin suotuisampaan sujumiseen. Opettajilla on mahdollisuus hyödyntää sosiaalityöntekijän tukea vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Koulujen ennaltaehkäisevään päihdetyöhön sosiaalityöntekijä osallistuu omalla työpanoksellaan. Sosiaalityöntekijällä on luontevat yhteydet koulujen ulkopuolisiin yhteistyötahoihin, kuten nuorisotoimi, seurakunta, poliisi, perheneuvola - yhteydet moniammatilliseen verkostoon. PSYKOLOGI Koulupsykologin tehtävä hoidetaan Tiirismaan KTT:n järjestämänä. Psykologin tehtävänä on toimia yhteistyössä oppilaiden, perheiden, opettajien ja koulujen muun henkilökunnan kanssa. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä suoraan tai esim. opettajan välityksellä. Psykologi voi auttaa mm. silloin, kun oppimisen tielle kerääntyy esteitä, koulumenestys jää heikoksi tai yksittäisissä oppiaineissa on hankaluuksia tai lapsi muutoin käyttäytyy siten, että tilanteen korjaaminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Psykologi tutkii oppimisvaikeuksien syitä ja opastaa sekä oppilasta että opettajaa vaikeuksien voittamisessa. Myös kouluvalmiuden arvioinneissa, erityisluokkasiirroissa, henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatimisessa, jatkotutkimuksiin ja hoitoonohjauksissa psykologi toimii yhteistyökumppanina. Osa psykologin työpanoksesta kohdistuu esiopetukseen. Koulupsykologin kanssa voi luottamuksellisesti keskustella myös kasvamisen, kaverisuhteiden tai perhetilanteen ongelmista sekä muista mielenterveyteen liittyvistä asioista. Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoryhmiin sekä koulujen kehittämishankkeisiin Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. KOULUKULJETUS Kunta järjestää peruskoulun oppilaille maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista tai saattamista seuraavissa tapauksissa, kun oppilas käy kunnan osoittamaa koulua: Oppilaan koulumatka on yli viisi kilometriä pitkä. Koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatkan vaikeus, rasittavuus tai vaarallisuus todetaan asiantuntijalausunnon pohjalta. Koulukuljetusten periaatteista on päätetty sivistyslautakunnassa. Jos oppilas käy muuta kuin kunnan osoittamaa koulua, ei koulumatkakustannuksia yleensä korvata kuin erityisestä syystä, joka voi olla mm. terveydentilaan liittyvä syy. Vieraan kunnan kouluissa käymistä ei tueta matkakustannusten osalta kuin erityistapauksissa. Lisätietoja antavat koulujen rehtorit ja sivistystoimen kanslisti. KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄ Koululaisille järjestetään iltapäivätoimintaa Järvelän Nuokulla sekä kouluilla yhdistysten ja järjestöjen toimesta. RUOKAPALVELU Koulupäivän aikana tarjotaan oppilaille maksuton kouluateria. Kouluruokailun tavoitteena on tarjota oppilaiden ravitsemuksellisia tarpeita ja ikäkauden mieltymyksiä vastaavaa ruokaa. Kouluruokailu on osa koulun kasvatustehtävää, joten ruokailutilanteen tulee olla

11 ohjattua ja kytkeytyä myös eri oppiaineiden osaksi. Erityisesti tavoitteena on antaa mallia hyvin koostetuista aterioista ja opettaa hyviä ruokailutapoja sekä sosiaalisia taitoja. 11 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi järjestetään kerhotoimintaa. Kerhotoiminta tukee oppilaan monipuolista itsensä kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhoja järjestetään taloudellisten ja henkilöresurssien mukaan. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityisopetuksella pyritään auttamaan erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita, poistamaan oppimisen esteitä ja tukemaan oppilaiden yksilöllistä kehitystä. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetus perustuu samoihin arvoihin, tavoitteisiin ja sisältöihin kuin kunnan yleisopetuksessa. Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Esiopetus Keskeistä on oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä sekä ennalta vaikuttaa siihen, että kouluvaikeuksia ei syntyisi. Erityistuen tarve voi ilmetä lapsella yhdellä tai useammalla kehityksen osa-alueella. Lapsen tuen tarve ja kehityksen pulmakohdat kartoitetaan tarvittaessa erilaisten tutkimuksien avulla (kuntayhtymän psykologi, perheneuvola tai terveydenhuolto). Varhaisessa vaiheessa suoritettujen tukitoimien avulla on tarkoituksena tunnistaa, kuntouttaa ja ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia niin, että oppilas voisi aloittaa koulun ensimmäiseltä luokalta yleisopetuksessa ikätovereidensa kanssa. Lapsen erityistuen tarpeesta on oltava lääkärin tai psykologin lausunto sekä huoltajan toteama tarve. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, jota ei ole siirretty erityisopetukseen tulee laatia esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Tukena voidaan käyttää lapselle aiemmin tehtyä kuntoutussuunnitelmaa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla lisäresurssina voidaan asiantuntijalausunnon perusteella käyttää joko ryhmäkoon pienentämistä tai avustajaa. Koulunkäynnin aloittamisen lykkäystä yhdellä vuodella voidaan anoa tarvittaessa sivistystoimenjohtajalta. Anomuksen tulee perustua lapselle tehtyihin tutkimuksiin, jotka puoltavat lykkäämistä. Lykkäyksen aikana lapsen tulee osallistua esiopetukseen. Kunta tukee kuljetusta esiopetuksen aikana. Lapsi on mahdollista siirtää tai ottaa erityisopetukseen esiopetuksen aikana, jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden tai kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muuten niihin

12 verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten. Erityisopetukseen siirretylle lapselle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). 12 Päätöksen oppilaan ottamisesta tai siirtämisestä erityisopetukseen esiopetuksen aikana tekee sivistystoimenjohtaja. Päätös voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Vammansa tai sairautensa vuoksi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalla lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen jo viisivuotiaana. Oppivelvollisuus kestää yksitoista vuotta (EA 1, EA 2, 1,2,3,4,5,6,7,8,9,). Esiopetus on lapselle vapaaehtoista sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana. Kunta voi osoittaa järjestämispaikaksi koulun tai vastaavat edellytykset täyttävän päivähoitopaikan tai esiopetukseen soveltuvan paikan. Esiopetuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää lapsen terveydestä sekä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tähän tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyötahoja ja tukipalveluita ovat: päivähoito neuvola terveydenhuolto PHKS perheneuvola psykologi puheterapia toimintaterapia sosiaalitoimi peruskoulun erityisopettaja seurakunta eri järjestöt Erityisopetuksen toimintayksiköt ja muodot Erityisopetus jaotellaan osa-aikaiseen ja luokkamuotoiseen erityisopetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan yleisopetuksen yhteydessä, jos tukiopetus ei ole riittänyt oppilaan oppimisen ongelmien poistamiseksi tai helpottamiseksi. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan, kun oppimisen vaikeudet ovat niin laajat, että oppilas tarvitsee kokoaikaista erityisopetusta. Oppilaan integrointia yleisopetukseen suositaan, kun se on oppilaan oppimisen kannalta perusteltua. Osa-alaista erityisopetusta annetaan Vuokkoharjun, Kirkonkylän ja Lappilan kouluilla (vuosiluokat 1-6) sekä Opintienkoululla (vuosiluokat 7-9). Vuosiluokkien 1-6 oppilaita opettaa kiertävä erityisopettaja. Lisäksi kiertävän erityisopettajan viikkotunneista on varattu Aseman erityiskoululle 2 viikkotuntia. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Aseman erityiskoulussa. Muualla järjestettävä erityisopetus: On oppilaita, joille on ollut mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista järjestää opetusta kotikunnassa. Näitä oppilaita ovat mm. oppilaat, joilla on laaja kommunikaation vaikeus (dysfasia). He opiskelevat pääasiassa Lahden kaupungin Kaikuharjun koulussa, joka myös toimii vaikeasti kuulovammaisten oppilaitoksena. Erityistapauksissa voidaan neuvotella pienluokkasijoituksesta, joka on tarkoitettu tarkkaavaisuus ja keskittymishäiriöisille oppilaille. Sijoituspäätöstä on mahdollisesti myöskin tarpeen harkita lastenhuollon tai muun lainsäädännön perusteella. Sijoitustarpeesta keskustellaan oppilashuoltoryhmässä, jossa myös vanhemmat oat mukana mahdollisuuksiensa mukaan. siirto pienluokkaan tapahtuu vanhempien

13 anomuksesta. Päätöksen taustalla tulee olla psykologisia ja/tai sosiaalisia tutkimuksia, joiden pohjalta tehdään oppilaan tarpeiden kartoitus oppimisen onnistumiseksi mahdollisimman hyvin. Tavoitteena pienluokkamuotoisella opetuksella on kuntouttaa oppilas takaisin omaan luokkaansa, vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Pienluokan toimintaperiaatteet. pienluokassa työskennellään vähintään yksi vuosi kotiluokkaan tulee säilyttää kontakti vanhempiin pidetään yhteyttä säännöllisesti, yhteydenpitotavasta sovitaan yhdessä vanhempien kanssa erityisillä oppimisjärjestelyillä tuetaan oppilaan oppimista, jotta vältyttäisiin epäonnistumisten kokemuksilta kaikilla pienluokan oppilailla on opetuksen pohjana yksilöllisesti laadittu HOJKS. Erityisopetuspäätös Oppimisvaikeuksien ollessa vakavia eikä opetusta voida antaa muuten, voidaan oppilas ottaa/siirtää erityisopetukseen. Huoltajat voivat hakea siirtoa erityisopetukseen täyttämällä rehtorilta saatavan hakemuksen. Lisäksi siirtoa varten tarvitaan asiantuntijalausunto, opettajan lausunto ja rehtorin hyväksyminen. Kun erityisopetukseen siirtämisestä on tehty päätös, määritellään henkilökohtaiset oppimäärät sekä oppimista edistävät opetusjärjestelyt ja tukitoimet ja kirjataan ne henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ( HOJKS). Yksilöllistäminen voi koskea peruskoulun koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita ja oppilas kuitenkin opiskelee yleisopetuksessa. Erityisopetusta antavien toimintayksiköiden erityispiirteet, tavoitteet ja sisällöt Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 1-6 Osa-aikaisen erityisopetuksen tarkoituksena on tukea yleisopetuksessa opiskelevaa oppilasta, jolla on erityisvaikeuksia. Opetus annetaan yksilöopetuksena tai ryhmäopetuksena. Erityisopetuksen tulee niveltyä saumattomasti yleisopetukseen. syyslukukauden alkaessa on hyvä suorittaa jonkinlainen luokkakohtainen yleiskartoitus (ALLU, MAKEKO) mahdollisten erityisvaikeuksien havaitsemiseksi. Luokanopettajalla on kuitenkin pääasiallinen vastuu oppilaan ohjaamiseksi osa-aikaiseen erityisopetukseen. Havaittuaan ongelmia oppilaansa edistymisessä, opettaja voi ehdottaa vanhemmille, että oppilas saisi opetusta osa-aikaisessa erityisopetuksessa niin pitkään kuin se on tarpeellista. Osa-aikaisen erityisopetuksen aluksi erityisopettaja ensin haastattelee oppilasta ja samalla suunnittelee työskentelyä oppilaan kanssa. Hän selvittää onko oppilaan mahdollisuus toimia ryhmässä vai onko hänelle enemmän hyötyä kahdenkeskisestä työskentelystä. Tarvittaessa mietitään erillisiä apuvälineitä tukemaan oppilaan oppimista. Tavoitteet ja sisällöt yleisten oppimisvalmiuksien kehittäminen oppimisen esteiden vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen LUKI- häiriöiden lieventäminen (lukeminen ja kirjoittaminen) matemaattisten perustaitojen varmistaminen ja tukeminen puheopetusta annetaan mahdollisuuksien mukaan 13

14 Yhteistyöllä oppilaan vanhempien, muiden opettajien ja mahdollisesti eri asiantuntijoiden kesken aikaansaadaan parhaat edellytykset tukea oppilaan oppimisvalmiuksien kehittymistä. Oppilaan osaamista arvioidaan yhdessä luokanopettajan kanssa. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan erityisvaikeudet. 14 Osa-aikainen eritysopetus vuosiluokilla 7-9 Luokkien 7-9 erityisopetukseen voi sisältyä 1-3 vuotta kestävää, yksilöllisesti määriteltyä opetusta (HOJKS), osa-aikaista tai lyhytaikaista erityisopetusta, tukiopetusta tai muutaman tunnin klinikkatyöskentelyä. Syynä voi olla mm. työrauhan saaminen luokkaan. Osa-aikaiselle erityisopetukselle on ominaista vahva dynaamisuus ja valmius vastata äkillisiin muutostarpeisiin erityisopetukseen siirtymiselle. Silloinkin, kun oppilas aloittaa pääasiassa erityisopetuksessa, tai on välillä jonkin aikaa kokonaan erityisopetuksessa, tavoitteena on järkevä integrointi omaan luokkaan heti, kun se on oppilaan ja luokan tilanteen huomioon ottaen mahdollista. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota sen liittymiseen toisaalta oppilaan ala-asteen koulunkäyntiin ja toisaalta yläasteen jälkeiseen opiskeluun. Ennen kaikkea on pyrittävä varmistamaan siirtymiseen liittyvät tukitoimet ja eri koulutasojen aloittamien tukitoimien vaikutuksen säilyttäminen. Erityisopetuksen niveltyminen varsinaiseen opetukseen (integrointimahdollisuus) ja koulun normeihin on otettava huomioon. Tästä seuraa voimakas joustavuuden tarve samoin kuin kiinteä yhteistyö aineopettajien kanssa. Työskentelyssä tarvitaan yhteydenpitoa koteihin ja usein yhteistyötä muidenkin tukiverkostojen ja sidosryhmien kanssa (sosiaalityö, perheneuvola). Tavoitteet ja sisällöt Tavoitteena on oppilaan opiskelun tukeminen peruskoulun suorittamisen aikana, tukea oppilaita suorittamaan opinnot mahdollisimman hyvin loppuun ja oppilaiden tasapainoisen kehittymisen tukeminen. On muistettava, että OPS on useimmiten sama kuin omalla luokallakin. Oppiaineiden ja oppimisen tavoitteita tarkennetaan tarvittaessa oman aineopettajan kanssa yhteistyössä. Siirto osa-aikaiseen erityisopetukseen tulisi aina olla mahdollisimman lyhytaikainen. Varsinainen HOJKS tehdään vain muutamalle oppilaalle vuodessa. Tavoitteisiin pyritään: motivoinnin avulla, tukemalla opiskelua oppilaan omalta tasolta lähtien, pyrkimällä oppilaiden palaamiseen luokkaopetukseen mahdollisimman pian, kriisitilanteiden selviämisen/selvittämisen tukemisella, luokkien työrauhan tukemisella. Ennen kaikkea on muistettava erityisopetuksen osa-aikaisuus ja lyhyt aikaisuus useimmissa tapauksissa. Ratkaisut joudutaan usein tekemään nopeasti. Lisätukea pyydetään tarvittaessa asiantuntijoilta: sosiaalityö perheneuvola, kouluterveydenhuolto, mielenterveystyö jne. Luokkamuotoinen erityisopetus Mikäli yleisopetuksen piirissä annettava tuki ei riitä, oppilas voidaan ottaa tai siirtää kokoaikaisesti erityisopetukseen. Erityisopetussiirrosta tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa sekä hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen selvitys.

15 15 Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Tavoitteet ja sisällöt Keskeistä on huomioida oppilaan oma kehitystaso, oppimistyylit ja - edellytykset. Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. pykälän perusteella, opetus voidaan järjestää myös toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty. Oppilaiden tulisi oppia perustiedot ja taidot, selviytymään päivittäisistä toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti sekä arvostamaan työtä ja opiskelua. Yksilöllistämisen avulla oppilaat oppivat esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan taitoja. Opetuksessa yleensäkin pyritään oppimaan kustakin oppiaineesta perusasiat, jotta oppilaat saavuttavat päättötodistuksen yhdeksännellä luokalla ja ohjautuisivat jatko-opintoihin. Yksilöllistäminen perustuu HOJKS:in laadintaan, jossa eri oppiaineiden tavoitteet mukautetaan yksilöllisesti ja arviointi perustuu näihin tavoitteisiin. Tavoitteet merkitään oppiaineittain (=aineet, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä). Peruskoulun luokkamuotoisen erityisopetuksen luokilla yhtenä painopistealueena on niiden oppilaiden tukeminen, joita vakavasti uhkaa syrjäytyminen runsaiden poissaolojen, sairauden, perhetilanteen tai muun syyn vuoksi. Oppilaan tilanne pyritään selvittämään oppilashuollon asiantuntemusta käyttäen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet soveltuvat hyvin yhteisten tavoitteiden painotusalueiksi. Yhteiset tavoitteet ja aihekokonaisuudet kulkevat oppilaan mukana aina jossain muodossa vuosiluokalta toiselle. Oppiaineiden sisällöistä ja aihekokonaisuuksista valitaan ne alueet, joihin oppilaiden kanssa tutustutaan, käydään läpi tai opetellaan. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta ja ohjattua toimintaa siten, ettei hänen viikkotuntiensa määrä vähene. Harjaantumisopetus Harjaantumisopetus on tarkoitettu keskiasteisesti ja lievästi kehitysvammaisille oppilaille. määrä harjaantumisopetuksessa on enintään kahdeksan oppilasta, jotka ovat eri luokka-asteilta ja hyvin erilaisia. Harjaantumisopetuksessa noudatetaan pääasiassa yleisopetuksen ainejakoa, mutta se voidaan korvata myös kokonaisopetuksen menetelmällä. Opetusjärjestelyt yleensäkin tulisi suunnitella oppilaan tarpeita vastaaviksi ja koulun yleisen ilmapiirin tulisi muovautua hyväksymään ja hyödyntämään oppilaiden erilaisuutta Luokkamuotoinen erityisopetus toimii yhteistyössä yleisopetuksen kanssa. Oppilaat osallistuvat yhteisiin juhliin, retkiin ja tapahtumiin sekä mahdollisuuksien mukaan integroituvat eri oppiaineiden tunneille.

16 16 Luokkamuotoisen erityisopetuksen työskentelymenetelmät Kokonaisvaltainen kuntoutus ja opetus jaksottaminen ja eheyttäminen Konkreettisuus Avustajien ja muiden resurssien joustava käyttö Tekemällä oppiminen Erilaiset arjen ja juhlan tilanteet Yhteistyö yleisopetuksen kanssa Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat Työn eriyttäminen oppilaan tason mukaan Koulun ja kodin yhteistyö Lisäopetus Lisäopetusta (1 vuosi) voidaan antaa molemmissa opetusryhmissä tarkan yksilöllisen harkinnan jälkeen. Lisäopetuksessa olevan oppilaan kanssa kerrataan peruskoulun oppimääriä ja sovelletaan niitä yksilöllisesti. Oppimissuunnitelma Osa-aikaisessa erityisopetuksessa opiskelevalle, jonka mitään oppimäärää ei ole yksilöllistetty (mukautettu), mutta hän saa kuitenkin erityisopetusta, voidaan laatia kaikilla vuosiluokilla oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen kuvaus kirjataan keskeiset toimenpiteet oppilaskohtaisesti muutamat tavoitteet voidaan kirjata kaikille pohjana esiopetuksen suunnitelma taustalla myös tapaamiset esiopettajien ja vanhempien kanssa oppimisen ohjaus eli lapselle tulee mielikuva, millainen hän on oppijana oppimissuunnitelman päivitys arviointikeskustelussa Oppimissuunnitelman laatimisessa tulee aina mukana olla ainakin jompikumpi vanhemmista. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn suunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvaikeuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista. pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

17 17 luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen ja seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- j avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksessa ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa -tukipalvelujen toteutumisen seuranta Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moni ammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijat sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Arviointi: Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen siirryttäessä sekä siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle. etenee vuosiluokittain ja oppiaineiden arviointi perustuu soveltuvin osin yleisopetuksen oppisisältöihin sekä/tai yksilöllisiin oppimääriin, jotka henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Harjaantumisopetuksessa käytetään sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla. Päättöarviointi: Oppilaan suoritukset arvioidaan samoin perustein kuin muussakin perusopetuksessa, jossa hän opiskelee perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Jos mukautusta on tapahtunut joissakin tai kaikissa oppiaineissa oppilaan suoritukset arvioidaan HOJKS:ssa määriteltyihin oppilaan omiin oppimääriin perustuen. Mukautettujen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa numeroarviointia käytetään samoin periaattein kuin yleisopetuksessa. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisilla arvioinneilla. Päättötodistuksessa työskentelyn arviointi liittyy oppiaineen arvosanaan, eikä siitä tehdä erillistä liitettä. Salassapito: Kaikkia oppilaasta tehtyjä asiakirjoja koskee laissa määritellyt salassapitosäädökset. Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä on salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisena toimiessaan tietoonsa saamansa seikkaa, josta on säädetty vaitiolovelvollisuus. Tällaisia tietoja ovat esim. psykologiset testit ja oppilashuoltoa koskevat asiat. Tarvittaessa pyydetään vanhemmilta tiedonsiirtolupa HOJKS tietoja ei saa säilyttää siten, että ne ovat kaikkien saatavilla tai tietoja kertoa sivullisille tahoille. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajat Maahanmuuttajien opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahan muuton syy ja maassaoloaika. Erityisesti tuetaan oppilaan kasvamista suomalaisen ja oman lähtömaan kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

18 Maahanmuuttajille opetetaan oman äidinkielen lisäksi suomen kieltä äidinkielen(suomi) ryhmässä. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Oppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet otetaan huomioon. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 18 Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkieli ja kirjallisuus vuosiluokat 3-5 Tavoitteet 1. Vuorovaikutustaidot oppii ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja mielipiteitään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. oppii kuuntelemaan toisia ihmisiä. oppii toimimaan ympäristössä, jossa viestit ovat sanoja, kuvia ja ääniä ja kaikkia näitä yhdessä. 2. Luku- ja tiedonhankintataito oppii sujuvan lukutaidon. oppii valitsemaan lukemaan erilaisia tekstejä ja tottuu pohtimaan lukemaansa sekä yhdistämään lukemaansa omaan elämään. oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkauteensa sopivista lähteistä. 3. Kirjoitustaito oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin oppii oikeinkirjoituksen keskeiset säännöt. oppii kirjoittamaan tekstinkäsittelyohjelmalla osaa kirjoittaa rakenteeltaan erilaisia tekstejä. oppii ilmaisemaan itseään kirjallisesti 4. Äidinkielen monipuolinen käyttötaito lukee lasten ja nuortenkirjallisuutta: hänelle syntyy positiivinen asenne lukemiseen tunnistaa kielen rakenteiden perusasioita kuten aakkoset ja äänteet, sanaluokat, sijamuodot sekä ymmärtää aikamuotokäsitteen. oppii perustietoja mediasta KESKEISET SISÄLLÖT

19 LUOKKA -ASTE 3LK 4LK 5LK SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Opitaan kertomaan itsestä Opitaan kertomaan lähiympäristöstä. Annetun aiheen perusteella harjoitellaan keskustelua. Ilmaisutaitoharjoituksia Ilmeiden ja eleiden merkitystä tulkitaan Opetellaan ilmaisemaan oma mielipide ja perustelemaan se. Vastaanottajan huomioon ottaminen viestinnässä Kirjoitetut viestit Kuvaviestit keskustelutaitojen kehittäminen eri viestintätilanteiden ja välineiden huomioonottamine n tiedonhanki nta Aakkostami nen ja tiedon hankintaa erilaisista lähteistä sen avulla. Tutustutaan kirjastoon tiedonhanki nta välineenä Tietokirjojen käytön harjoittelemi nen Tiedon etsiminen sisällysluett eloiden ja hakemistoje n avulla kirjallisen ja suullisen esityksen tuottaminen ohjatusti tietotekstien avaamisen harjoittelemi nen ohjatusti tiedon hakeminen tietoverkost a tekstinymmärtämi nen Alkuopetuksessa saavutetun lukutaidon varmentaminen. Kirjaston aktiivinen käyttö. Luetaan erilaisia tekstejä. Ajatuskartan laatimisen harjoitteleminen Lukemisessa kehitetään edelleen sujuvuutta ja elävyyttä. Ennakoivan lukemisen harjoitteleminen ja päätelmien tekeminen. Erilaisten tekstien avaamista ja pääasioiden ja yksityiskohtien erottaminen toisistaan Tekstin tiivistäminen ja lyhennelmän tekeminen Esitelmien ja kirjoitusten laatiminen Selkeän käsialan harjoittelemin en ja kirjoituksen siisti ulkoasu Oman tekstin tuottaminen Oikeinkirjoituk sen perusasioiden harjoittelemin en Omasta kokemusmaail masta kertominen Oman tekstin kirjoittaminen ja muokkaamine n palautteen pohjalta Erilaisten puhetilanteide n harjoittelemin en Oman tekstin laatiminen, otsikoiminen ja kappalejaon harjoittelemin en Puheesityksen valmistaminen Kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteiss a Kielen tehtävät ja rakenne Opitaan: Lause Yhdyslause Yhdyssanat Konjunktiot Sanaluokista: Substantiivit Verbit Adjektiivit Äng-äänne Lauseiden muodostelua ja yhdistelyä. Tekstin sisällön rikastuttamista. Hallitaan iso alkukirjain lauseen alussa, isot välimerkit ja pilkun käyttö, vokaalit ja konsonantit, diftongi, ängäänne, synonyymi, sanaluokat, aakkoset/aakk ostaminen. Sanaluokat, sanojen merkitys, synonyymit, homonyymit ja uudissanat. Kirjallisuus Erilaisten tekstien runsas lukeminen Kirjallisuuden lajeihin tutustuminen(esi m sadut, kertomukset runot ja lorut Kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. juoni, henkilöt) Erilaisten tekstien runsas lukeminen Kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat, pohjoismaiset sadut ja tarinat) Kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. tapahtumat, aika, paikka) Erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten Kokonaisteosten lukeminen Kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. historialliset lasten- ja nuortenkirjat) 19 Kirjallisuuden käsitteisiin

20 6lk Viestintärohkeude n ja -varmuuden vahvistaminen monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen tietoverkon suunnitelma llinen hyödyntämi nen tiedonhauss a lähdekritiikin herättämine n yksinkertaist en lähdemerkin töjen käyttäminen monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen luetun ohjattu analysoiminen ja lukukokemuksen jakaminen mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. elokuva omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelemin en tekstintekopro sessin vakiinnuttamin en oman puheesityksen havainnollista minen lauseenjäsene t: subjekti, predikaatti ja objekti lause- ja virketajun syventäminen oikeinkirjoituk sen perusasioiden vakiinnuttamin en tutustuminen (esim. teema, sanoma) Elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. nuortenkirjat) kirjallisuuden käsitteiden syventäminen 20 Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi vuosiluokilla 3-5 perustuu tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuu eri osa-alueiden vuosiluokittaisiin sisältöihin pohjautuu suullisiin ja kirjallisiin tuotoksiin ja jatkuvaan työskentelyn havainnointiin koostuu opettajan arvioinnista ja oppilaan itsearvioinnista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän * rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa * kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan " osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa * osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä * pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän * on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon * osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita * tuntee tiedonhankinnan päävaiheet * on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä * löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia * erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen * käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY Sisällys: 1. Yleisen tuen järjestäminen 2. Osa-aikainen erityisopetus 3. Päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä 4. HOJKS-päätös (Henkilökohtainen opetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA

KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA KOULUSSA EKALUOKKALAISENA KALAJOELLA LUKUVUONNA 2016-2017 Kalajoen peruskouluissa aloittaa ensi syksynä koulutiensä n. 162 ekaluokkalaista. Lapsi tulee ilmoittaa kouluun 29.1.2016 mennessä. Huoltaja vastaa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma Johdanto Kouluilla tulee olla yhteinen käsitys oppilaanohjauksesta, jotta ne pystyvät tekemään työtä tavoitteellisesti. Oppilaanohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot