Ihokontaktit, läheisyys ja varhainen vuorovaikutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihokontaktit, läheisyys ja varhainen vuorovaikutus"

Transkriptio

1 Seksuaalilääketiede Seksuaalisuus elämänkaaressa Elise Kosunen, Raisa Cacciatore ja Antti Hervonen Seksuaalisuus vaikuttaa ihmisessä koko elämänkaaren ajan, mutta sen ilmentymät vaihtelevat eri ikäkausina ja yksilöstä toiseen. Lapsuudessa syntyvät perusteet seksuaaliselle minäkuvalle ja kehitykselle, josta muodostuu perusta yksilön seksuaaliselle potentiaalille. Lapsuus- ja nuoruusiässä hankitaan hellyyteen, läheisyyteen, kommunikaatioon ja nautinnon tavoitteluun liittyviä valmiuksia, jotka ovat myöhemmin tärkeitä niin suvun jatkamisessa kuin tasapainoisessa ikääntymisessä. Ihokontaktit, läheisyys ja varhainen vuorovaikutus rakastavien aikuisten kanssa rakentavat lapsen itsetuntoa ja positiivista kehonkuvaa jo pienestä vauvasta lähtien. Leikki-iässä suhtautuminen seksuaalisuuteen on avoimen estotonta, uteliasta ja luontevaa. Muutaman vuoden ikäinen hyväksyy epäröimättä itsensä ja koko kehonsa ja saattaa esitellä ylpeänä myös sukupuolielintään. Omat elintoiminnot ja toisten kehon tutkimisleikit kiinnostavat vilpittömästi. Sukupuolta korostavat leikit ovat tavallisia, ja lapsi työstää niiden avulla sukupuoliidentiteettiä ja lisääntymistä (Lough ym. 2001). Omien sukupuolielinten koskettelun tuoma mielihyvä löytyy usein 2 5 vuoden iässä, jolloin vanhemmat tarvitsevat tietoa asiasta esimerkiksi neuvolan kautta. Leikki-ikäinen lapsi rakastaa luottavaisesti aikuisia. Hän ei tee eroa sukupuolten tai sukupolvien välille eikä pysty itse suojautumaan seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Samalla kun lapsen kanssa opetellaan kehonosien nimiä, kannattaa opettaa myös sopivuussääntöjä ja oikeutta intimiteettiin ja koskemattomuuteen. Oman kehon haltuunotto ja itsehallinta kasvavat pikkuhiljaa. Lapsi oppii myös suojautumaan tunkeilevalta ja loukkaavalta koskettamiselta ja kunnioittamaan toistenkin intimiteettiä (Cacciatore 2000). Kouluikäinen (7 12-vuotias) suuntautuu yhä enemmän ikätovereihin ja opettelee yhteisön sääntöjä mm. sukupuoliroolin suhteen. Sukupuolirooli opitaan ja omaksutaan niiltä aikuisilta, joita lapsi arjessa kohtaa, mutta myös tarinoista ja tiedotusvälineistä. Läheisten aikuisten merkitys roolimallien syntymisessä on keskeinen. Ihastuminen ja»kimpassa oleminen» ikätoverin kanssa on tavallista. Kosketus seksuaalisten fantasioiden maailmaan syntyy idoli- ja kaukorakkauksista haaveiltaessa (Korteniemi- Poikela ja Cacciatore 2000). Varhaismurrosikäisen herkistyminen Ensimmäisistä murrosiän merkeistä alkaa suuri ulkoinen ja sisäinen muutos juuri kun lapsi on oppinut»elämän pelisäännöt». Kehon kehitys etenee omaa tahtiaan, ja lapsi tarvitsee kipeästi tietoa normaalista kehityksestä sietääkseen muutosta ja keskeneräisyyttään. Sukupuolielinten kasvu ja toiminta on hämmentävää. Kiihottumiset, kivesten tai rintojen kasvu, pituuden, ihon, äänen ja sukupuolielinten muutos sekä mahdolliset itsetyydytyskokemukset muokkaavat myös sisäistä maailmaa. Kehon ja mielen myllerrys muuttaa näkökulman seksuaalisuuteen henkilökohtaiseksi, olotilan herkän hämmentyneeksi ja haavoittuvaksi. Mieltä askarruttavat suuret kysymykset: mitä on seksuaalisuus ja miten sitä elämässä toteutetaan? Olenko normaali tai edes riittävän hyvä? (Aalberg ja Siimes 1999). Duodecim 2003;119:

2 Murrosiän herkistymisaikana oma seksuaalinen identiteetti hakee suuntaansa. Nuori voi miettiä omaa normaaliuttaan hyvinkin aktiivisesti. Muuttuvan kehon ja seksuaalisten tunteiden hyväksymistä ja niistä nauttimista edistää läheisten arvostava ja hienovarainen tuki ja intimiteetin kunnioittaminen. Joukkoviestimien tarjoama kovuuden malli voi häiritä tätä kehitysvaihetta: häikäilemättömyydellä ja aktiivisuudella yritetään salata hämmennystä, kokemattomuutta ja tietämättömyyttä. Pornografia usein rajoittaa ja vääristää kuvaa seksuaalisuudesta. Murrosiän repäisyvaihe Samalla kun nuori kasvaa biologisesti, hän aloittaa myös irtaantumisen perheestä ja henkisen kasvun kohti itsenäisyyttä. Ärtyisyys, ahdistus, ajoittainen kaikkivoipaisuuden illuusio ja huomion tavoittelu ikätovereiden keskuudessa voivat saada nuoren altistumaan suurelle riskille ilman tiukan aikuisuuden antamaa suojaa (Aalberg ja Siimes 1999). Idoli- ja kaukorakkauksien sijaan ihailun kohteet alkavat rajautua ikätovereihin. Ailahteleva epävarmuus saa miettimään homoutta tai biseksuaalisuutta. Mitä enemmän nuorella on tietoa nuoruuteen kuuluvasta ambivalenssista ja seksuaalisen identiteetin monimuotoisuudesta, sitä vähemmän hän pelästyy omia tunteitaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Ensimmäiset seurustelukokemukset liittyvät murrosikään, mutta seksuaalisuuteen liittyvät pelot ehkäisevät yleensä vielä yhdyntään ryhtymistä (Korteniemi-Poikela ja Cacciatore 2000). Kouluterveyskyselyn mukaan suutelu- ja halailukokemuksia on peruskoulun 8. luokan loppuun mennessä noin puolella tytöistä ja pojista ja intiimejä hyväilykokemuksia on noin neljänneksellä. Yhdeksännen luokan loppuun mennessä kolmannes tytöistä ja runsas neljännes pojista on kokenut yhdynnän (Kosunen ym. 2000). Useiden ulkomaisten tutkimusten mukaan varhainen sukupuolinen aktiivisuus on yhteydessä ongelmiin nuoren psykososiaalisessa kehityksessä (Goodson ym. 1997). Suomalaisessa tutkimuksessa peruskouluikäisten poikien yhdyntäkokemuksilla todettiin olevan merkitsevä yhteys depressiivisyyteen. Sama yhteys havaittiin niillä tytöillä, joilla oli ollut useita yhdyntäkumppaneita (Kosunen ym. 2002). Myöhäismurrosiän itsenäistymistä rohkaistuminen ja rakentumisvaihe Myöhäisessä murrosiässä (16 19 v) persoonallisuuden rakenteet vahvistuvat ja suunnitelmallisuus ja harkintakyky lisääntyvät ahdistuksen ja hämmennyksen väistyessä. Kun nuori ottaa etäisyyttä perheestään ja etsii ikätovereistaan sidosryhmiä, hänellä pitäisi jo olla eväinään hyväksyvä käsitys omasta itsestään, lähimmäisistään ja vuorovaikutuksesta sekä käsitys siitä, millaisia tunteita ihmisellä on ja miten tunnemyrskyistä voi selvitä. Ikävaihe merkitsee rajua, rohkeaa, kokemuksia janoavaa ja uusia alueita valloittavaa suhtautumista seksuaalisuuteen. Useimmilla se johtaa seksikokemusten hankkimiseen, yleensä voimakkaan ihastumisen tai rakastumisen tunteen siivittämänä (Aalberg ja Siimes 1999). Nuori tarvitsee viimeistään tässä vaiheessa oikeat tiedot ja kykyä arvioida riskien merkitystä suhteessa omaan elämäänsä. Asiallinen neuvonta ja itsemääräämisoikeuden ja harkintakyvyn vahvistaminen ovat tärkeitä. Nuoruuden seurustelukokeiluissa olisi hyvä, että taustajoukoissa seisoisi vielä turvallisia aikuisia, jotka ovat apuna kriiseissä, matkalla tasapainoisempaan aikuiseen seksuaalisuuteen. Seurustelua ja sinkkuelämää Nuorisomainen elämäntyyli jatkuu nykyisin usein 30 ikävuoden tienoille, kun taloudellinen itsenäistyminen, parisuhteeseen sitoutuminen ja perheellistyminen ovat siirtyneet yhä myöhemmäksi. Seksuaalielämän kannalta yhdyntöjen aloittamisen ja ensimmäisen lapsen syntymän välille on muotoutunut selkeästi välivaihe, joka nykyisellään kestää usein vuotta. Yksilön seksuaalinen elämäntyyli muotoutuu yleensä 30 vuoden ikään mennessä. Yhdynnät ovat alkaneet siihen mennessä, jos ovat alkaakseen (Haavio-Mannila ja Kontula 2001), ja myös oma seksuaalinen orientaatio löytyy tai 210 E. Kosunen ym.

3 tiedostetaan viimeistään tällä iällä. Brittiläisen väestötutkimuksen aineistossa noin 8 % kummastakin sukupuolesta oli tuntenut seksuaalista mielenkiintoa samaa sukupuolta olevaa henkilöä kohtaan mutta kokemuksia (koskettelu, hyväily ja suutelu mukaan luettuina) oli vain parilla prosentilla (Wellings ym. 1994). Kontulan ja Haavio-Mannilan (1993) suomalaisessa aineistossa luvut olivat suunnilleen samansuuruuisia. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että seksuaaliset toimintamallit joustavat yhä enemmän myös seksuaalisen suuntautumisen suhteen. Hetero-, bi- ja homoseksuaalisuus eivät sulje toisiaan pois, vaan erilaiset kokemukset liittyvät enemmänkin hetkellisiin tilanteisiin muodostamatta uhkaa seksuaaliselle identiteetille (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Pitkittyneen nuoruuden aikakautta eletään seksuaalikäyttäytymisen ja parisuhteen näkökulmasta useilla eri tavoilla. Osa nuorista aikuisista elää vakituiseen seksuaalisuhteeseen sitoutumatta. Tutkimusten mukaan tällä tavoin elää 28 % suomalaisista vuotiaista miehistä, ruotsalaismiehistä jopa neljä kymmenestä. Molemmissa maissa noin viidennes samanikäisistä naisista elää vakituiseen suhteeseen sitoutumatta. Uudentyyppinen parisuhteen muoto on erillisuhde: pariskunnalla on vakituinen seksuaalisuhde, mutta osapuolet asuvat erillään. Erillissuhteet ovat yleistyneet 1990-luvun aikana, ja näin elää runsas viidennes nuorista miehistä ja naisista ja 15 % koko vuotiaasta väestöstä (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Uudenlaisen seksuaalisen elämänvaiheen kehittymisen myötä ovat myös moraalikäsitykset seurustelun, seksuaalikäyttäytymisen ja avioliiton yhteyksistä muuttuneet erityisesti naisten keskuudessa. Esiaviollinen seksielämä katsottiin 1970-luvulla sopivaksi vain avioliittoa suunnittelevien kesken; 1990-luvulla hyväksyttävän seksisuhteen edellytyksenä alettiin pitää vakituista seurustelua. Naisten suhtauminen oman 1990-luvulla omaan sukupuolielämänsä tyydyttäväksi kokeneiden osuus kuitenkin väheni jonkin verran, minkä on arveltu johtuvan seksielämään liittyvien odotusten kasvamisesta sukupuolensa seksuaaliseen aloitteellisuuteen on muuttunut koko ajan suopeammaksi kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuoden 1999 seksuaalitutkimuksessa noin 90 % sekä miehistä että naisista piti naisen aloitteellisuutta hyväksyttävänä (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Nuorten aikuisten seksuaalinen hyvinvointi kohentui merkittävästi 1970-luvun ja 1990-luvun alun välisenä aikana useiden indikaattoreiden mukaan (Kontula ja Haavio-Mannila 1993) luvulla omaan sukupuolielämänsä tyydyttäväksi kokeneiden osuus kuitenkin väheni jonkin verran, minkä on arveltu johtuvan seksielämään liittyvien odotusten kasvamisesta aihepiiriä koskevan tietämyksen ja julkisuuden lisääntyessä (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Silti vuotiaiden ikäryhmässä yhdynnät hyvin miellyttäväksi kokeneiden osuus kasvoi edelleen 1990-luvun aikana, ja miesten ja naisten välinen ero on tasoittunut. Oman seksuaalisuuden hyväksymisestä kertonee itsetyydytyskokemusten yleistyminen niin miehillä kuin naisilla (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Fyysisen seksuaaliterveyden näkökulmasta nuorten aikuisten terveydentila on kehittynyt viime vuosina heikompaan suuntaan. Tilastolliset indikaattorit viittaavat siihen, että seksuaalinen aktiivisuus on aikuisuudessakin usein luonteeltaan sellaista, että siihen on vaikea varautua riittävän tehokkaalla raskauksien ja sukupuolitautien ehkäisyllä. Kokemukset jälkiehkäisystä ovat yleisimpiä vuotiailla naimattomilla naisilla (Kosunen ym. 1997). Nuorilla aikuisilla on myös suhteellisesti eniten raskauden keskeytyksiä samoin kuin uusia klamydiatartuntoja (Vikat ym. 1999, Hiltunen-Back 2002). Vakiintuminen ja perheellistyminen Avoliitto kuuluu nykyisin perheellistymisen vaiheisiin valtaosalla suomalaisista joko välivaihee- Seksuaalisuus elämänkaaressa 211

4 na ennen avioliittoa tai pysyvänä elämänmuotona. Ensimmäinen lapsikin syntyy yhä useammin avosuhteessa, ja avioliitto solmitaan vasta myöhemmin jos lainkaan. Äidin ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 27,6 vuotta. Keski-ikä ensimmäistä avioliittoa solmittaessa on naisilla 28,6 vuotta ja miehillä 30,9 vuotta (Suomen virallinen tilasto 2001). Ensimmäisen lapsen odotus ja syntymä merkitsevät suurta mullistusta parisuhteeseen, mutta sen vaikutuksista seksuaalielämään tiedetään hyvin vähän. Laajan brittiläisen haastattelututkimuksen mukaan yli 90 %:lla pariskunnista oli yhdyntöjä viidennellä raskauskuukaudella (Byrd ym. 1998). Suomalaisessa pääkaupunkiseudun neuvola-asiakkaille tehdyssä tutkimuksessa pariskunnat kertoivat pelkäävänsä raskaudenaikaisen seksin vahingoittavan lasta tai haittaavan raskauden kulkua, ja sen vuoksi yhdyntähalukkuus useilla pareilla väheni raskauden aikana (Reinholm 2001). Brittiläisen tutkimuksen mukaan aktiivinen seksuaalielämä alkoi keskimäärin seitsemän viikkoa synnytyksen jälkeen. Alateitse synnyttäneet aloittivat seksielämän hiukan myöhemmin kuin keisarileikkauksella synnyttäneet, mutta muuten synnytystavalla ei ollut yhteyttä seksuaalikäyttäytymisen tapoihin tai tyydytyksen kokemiseen (Byrd ym. 1998). Reinholmin (2001) aineiston pariskunnat kokivat synnytyksen jälkeisinä kuukausina monenlaisia vaikeuksia, joista he olisivat toivoneet puhuttavan neuvolakäynneillä. Hankaluudet olivat paitsi synnytyksestä toipumiseen liittyviä fyysisiä vaivoja myös seksuaalielämän ongelmia. Pariskunnilla oli keskenään ristiriitaisia toiveita, sillä monilla naisilla seksuaalinen halu palautui vasta useiden kuukausien päästä. Monet naiset kertoivat, että synnytyksen jälkeen he kokivat palanneensa fyysisesti ja psyykkisesti ennalleen vasta noin vuosi synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeisellä kaudella jännitteitä seksuaalielämään luovat uusiin perherooleihin sopeutuminen sekä ajanpuute ja väsymys. Myös ehkäisyn epävarmuus tuo lisää jännitteitä pariskunnan seksuaalielämään, sillä neuvolatutkimuksen mukaa raskauden pelko on melko yleinen ongelma (Rein- Jos pariskunnalla on ollut aktiivinen ja tyydyttävä sukupuolielämä aikaisemmin, sillä on taipumus jatkua ja säilyä merkittävänä nautinnon lähteenä ikääntyessäkin. holm 2001). Huoli on ilmeisesti aiheellinenkin, sillä tuore tutkimus osoitti raskauden keskeytyksen riskin suurentuneeksi 6 8 kuukauden kuluttua synnytyksestä (Vikat ym. 2002). Imetys- ja lapsivuodeajan ehkäisyneuvonnassa on mitä ilmeisimmin tehostamisen varaa. Kohti keski-ikää Suomalaisten väestötutkimusten kohorttivertailu on osoittanut, että seksuaalinen aktiivisiisuus säilyy keski-iässä suunnilleen samanlaisena kuin nuorempanakin eikä vähene ainakaan ennen eläkeikää. Noin 20 %:lla aikuisväestöstä on yhdyntöjä kerran viikossa, noin 40 %:lla sitä useammin ja lopuilla harvemmin kuin viikoittain (Kontula ja Haavio-Mannila 1993). Keski-ikää lähestyvät ja keski-ikäiset suomalaiset nauttivat nykyisin seksistä enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Vuoden 1992 tutkimuksen mukaan vuotiaiden yhdyntätaajuus oli kahden vuosikymmenen aikana hiukan lisääntynyt, mutta tyytyväisyyttä seksielämään lisäävät todennäköisesti muutkin tekijät. Viimeisten vuosikymmenten tärkeä suuntaus on ollut seksuaalielämän tasa-arvoistuminen, yhtenä osoituksena tästä on naisten seksuaalisen aloitteellisuuden lisääntyminen. Seksi on myös vaihtelevampaa kuin ennen, mikä näkyy rakastelutapahtuman monipuolistumisena (Kontula ja Haavio-Mannila 1993). Noin puolet suomalaisista pitää seksiä tärkeänä parisuhteensa kannalta. Asia koetaan hiukan eri tavoin sen mukaan, minkälaisessa parisuhteessa eletään. Erillissuhteissa elävät pitävät seksiä parisuhteensa kannalta tärkeämpänä kuin avo- tai avioliitossa elävät. Haavio-Mannilan ja 212 E. Kosunen ym.

5 Kontulan (2001) aineistossa kolmannes avioliitossa elävistä miehistä ja neljännes naisista piti sukupuolielämää tärkeänä parisuhteensa kannalta. Seksuaalisen halun häiriöt ovat keski-ikäisillä yleisiä ongelmia, joiden vuoksi käännytään ammattiauttajien puoleen (Tukiainen ja Soramäki 2000). Seksuaalitoimintojen häiriöt yleistyvät 40 ikävuoden jälkeen. Tämä johtuu osittain sairauksien ilmaantumisesta. Vaikeita tai keskivaikeita erektiohäiriöitä esiintyy yhdellä kymmenestä 50- vuotiaasta ja puolella 70-vuotiaista (Koskimäki ym. 2000). Epätyydyttävään parisuhteeseen ei tyydytä samassa määrin kuin ennen, siitä kertovat niin rinnakkaisuhteiden yleistyminen kuin kasvavat avioeroluvut. Rinnakkaissuhteet ovat yleistyneet avioliitossa olevilla, miehillä enemmän kuin naisilla (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Eronneiden suhteellinen määrä on Suomessa Euroopan unionin suurimpia (Suomen virallinen tilasto 2001), mikä viittaa siihen, että parisuhteissa voidaan erityisen huonosti. Naisten joukossa ilman seksuaalisuhdetta elävien osuus alkaa kasvaa 40 ikävuoden jälkeen nopeammin kuin miesten ryhmässä, ensin avioerojen ja myöhemmin leskeytymisen vuoksi (Kontula ja Haavio- Mannila 1993). Ikääntymisen biologiaa Jos vanhemman miehen erektiohäiriötä hoidetaan lääkityksellä, olisi hyvä varmistaa, että myös kumppanin ikääntymisen aiheuttamat vaivat hoidetaan. Kummallakin sukupuolella on vaihdevuotensa: meno- tai andropaussi (Butler ja Lewis 1993, Härkönen ja Pelkonen l998, Saure 1999). On myös adrenopaussi ja somatopaussi (Kandeel ym. 2002). Useat elimistön homeostaasin kannalta olennaiset umpierityksen säätelyjärjestelmät lakkaavat iän myötä vähitellen toimimasta. Näillä muutoksilla on laajakantoiset yhteydet biologiseksi vanhenemiseksi kutsuttuihin rappeutumisilmiöihin (Lamberts ym. 1997). Seksuaalievoluution takia nainen on vahvempi vanhenija vaikka menettääkin lisääntymiskykynsä vaihdevuosissa (Caulfield 1985, Hervonen ja Pohjolainen 1990). Evoluution näkökulmasta vanheneva elimistö ei ole tämän jälkeen lainkaan tarpeellinen, ja myös sukupuolinen kanssakäyminen menettää alkuperäisen lisääntymistarkoituksensa. Miehen laita on toisin. Aggressiivisuutta ja siitosta puhkuva elinkaari jää yleensä merkittävästi lyhyemmäksi kuin naisella, vaikka lisääntymiskykyä olisi vielä vuosikymmeniksi (Schiavi ym. 1990). Mutta geeneihin onkin kirjoitettu vain vaatimus onnistuneesta lisääntymisestä biologinen vanheneminen on seurausta varhaisten geenien myöhäisistä virhetoiminnoista ja haittavaikutuksista. On pelkästään luonnollista, että myös seksuaalisuus kaikilla ilmenemisen tasoillaan hiipuu tai ainakin muuntuu iän myötä. Evoluution aikanaan mitoittamia elimistön»huoltosopimuksia» voidaan kuitenkin jatkaa nykyisen elinkaaren mittaisiksi (Kandeel ym. 2002). Hormonivajausten korjaaminen vaikuttaa edullisesti seksuaalisuuteen ja elämänlaatuun. Ikääntyminen parisuhteessa Vanhuuden seksuaalisuuden tutkimus on viime aikoina tarjoillut paljon prosenttilukuja seksuaalisuuden eri alueiden muutoksista iän myötä. Keskeinen sanoma voidaan tiivistää seuraavasti: jos pariskunnalla on ollut aktiivinen ja tyydyttävä sukupuolielämä aikaisemmin, sillä on taipumus jatkua ja säilyä merkittävänä nautinnon lähteenä ikääntyessäkin (Starr ja Weiner 1981, Starr 1985, Ronkainen ym. 1994). Seksuaalinen pääoma kasvaa käytössä, elleivät krooniset sairaudet aseta sille rajoituksia. Tämä koskee sitä onnekasta vähemmistöä, joka elää parisuhteessa korkeaan ikään. Myös seksuaalisuudessa toteutuu vanhenemisen keskeinen piirre, variaation lisääntyminen (Butler ja Lewis 1993). Kypsän iän seksuaalisuus perustuu koko aiemman elämän kokemuksiin (kuva). Kullakin Seksuaalisuus elämänkaaressa 213

6 Rakkaus ja läheisyys Erotiikka Kuva itsestä Seksikeskeisyys Vanheneva ihminen Tunteet Tieto sukupuolisuudesta Sukupuoliroolit Yhteisön asenteet Uskonto Moraali Asenteet myytit Kuva. Vanheminen ja seksuaalisuus. meistä on ikioma ja suurimmaksi osin salainen seksuaalielämäkertamme, sukupuolisuutemme elämänkaari. Perustana on lapsuudessa ja nuoruudessa rakentunut hauras seksuaalinen identiteetti, jota myöhempi psykoseksuaalinen kypsyminen on muokannut. Varhaislapsuuden seksuaalikielteinen ilmapiiri syyllistyksineen ja rankaisuineen heijastuu läpi koko elämän. Psyykkisten puolustusmekanismien ja itsetunnon heiketessä iän myötä ongelmat tulevat uudelleen esiin (Money l987). Monet sukupuolielämän ongelmat johtuvat miehen erektiohäiriöistä tai täydellisestä impotenssista (Weitzman ja Hart 1987, Schiavi ym. 1990, Kandeel ym. 2002). Paheneva tilanne voi johtua puhtaasti orgaanisista syistä, mutta mukana on myös halun puute. Yksilöllinen vaihtelu on varmasti hyvin laajaa. Miehen seksuaalinen pääoma loppuu aikaisemmin, naisella sitä on aina jäljellä (Ronkainen 1990, Mazur ym. 2002). Kun puutuvan parisuhteen rutiinit ja ristiriidat sammuttavat halut ennenaikaisesti, on ymmärrettävää, että joidenkin parien seksuaalielämä hiipuu keski-iässä. Useat vanhenevat parit siirtyvät yhdyselämässään seesteisesti inaktiiviseen vaiheeseen kokematta sitä suurempana ongelmana (George ja Weiler 1981, Hurme 1988). Läheisyys ja hellyys saattavat korvata rakastelun ja orgasmin tavoittelun. Seksuaalielämän ongelmat riippuvat siitä, kuinka hyvin molempien osapuolten toiveet ovat sovitettavissa yhteen kulloisessakin elämäntilanteessa ja erilaisten psyykkisten tai fyysisten rajoitusten ilmetessä. Parisuhdetta voivat kiintymyksen sijasta pitää yllä myös vihan tunteet ja pelko eron jälkeisestä elämästä (Butler ja Lewis 1993). Sisäiset valtakysymykset ja sosiaaliset kulissit ovat ehkä ristiriidassa. Ristiriitaiset odotukset ja suorituspaineet tekevät nautinnollisen seksuaalisuuden yleensä mahdottomaksi. Lähiympäristön asenteet Kuluneella vuosisadalla yhteiskunnan nopea kehitys on lisännyt syntymäkohorttien välisiä eroja eikä vähiten seksuaalisen kasvatuksen ja käyttäytymisen alueella (Ronkainen ym. 1994). Uskonnolliset normit, tabut, tiedon puute ja myytit ovat leimanneet useimpien tämän päivän vanhusten seksuaalielämäkertaa. Olennaiset muutokset liberaalimpaan suuntaan kohtasivat vasta suuria ikäluokkia, jotka myös suhteessaan seksuaalisuuteen ovat niveltämässä sodat kokeneet vanhempansa uusiin arvomaailmoihin. Keski-ikäisten lasten on vaikeata soveltaa 214 E. Kosunen ym.

7 avoimempaa seksuaalimoraaliaan koskemaan omia vanhempiaan ja heidän ikäryhmässä. Lapsen vajaa itsenäistymisprosessi voi johtaa hankalaan riippuvaisuussuhteeseen, joka kärjistyy esimerkiksi lesken löytäessä uuden kumppanin. Leskeytyminen ja yksinäisyys koskettavat ikääntyessä erityisesti naisia. Mitä vanhemmista ikäryhmistä on kyse, sitä vähemmän miehiä on hengissä ja naisen mahdollisuudet uuden partnerin löytämiseksi ovat huonommat kuin miehen. Kulttuurissamme ei paheksuta, jos mies on suhteessa itseään nuoremman naisen kanssa, mutta naista rajoittavat toistaiseksi erilaiset normit. Vanhenevan seksuaalisuuden muuttuva kuva Kun uudet, suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää, on tiedossa erilaisia seksuaalielämäkertoja kulttuurin muuttuessa. Postmoderni ikäleikittely (Karisto 2002) ei rajaa seksuaalisuutta ulkopuolelleen, vaan myös seksuaalisuus muuttunee monimuotoisemmaksi ja saa ehkä suorituspaineisiakin piirteitä. Vanhuuden haittoja hätistellään kauemmaksi ja eletään pitempään viriiliä ja tyydyttävää»kolmatta ikää». Vanhenevien alakulttuuri muuttaa ilmiasuaan ja integroituu seksuaalisestikin nuorempaan suuntaan. Lääketiede tarjoaa jo nyt vanhenevalle miehelle mahdollisuuden pönkittää itsetuntoaan tehokkailla potenssilääkkeillä. Moni vanha suhde on herännyt uudelleen henkiin. Vaarana on, että vanhuuden seksuaalisuus muuttuu yhdyntäkeskeiseen suuntaan. Naisille on jo pidempään ollut tarjolla liukasteita ja hormonikorvaushoitoa, joiden avulla limakalvojen joustavuus ja liukkaus säilyy. Jos vanhemman miehen erektiohäiriötä hoidetaan lääkityksellä, olisi hyvä varmistaa, että myös kumppanin ikääntymisen aiheuttamat vaivat hoidetaan. Joukkoviestimissä esillä oleva seksuaalisuus muuttaa kaikkien kuvaa seksistä ja omasta seksuaalisesta identiteetistään. Kaikkialta tihkuva aktiivisuutta ja toiminnallisuutta korostava käsitys seksuaalisuudesta muuttaa huomaamatta vanhenevienkin tulevaisuudenäkymiä. Seksuaalisuus on läsnä mainoksissa, aikakauslehdistössä, popmusiikissa, elokuvissa, television satelliittikanavilla. Uusi seksuaalikulttuuri vaikuttaa vanheneviin, ja lapset se on jo muuttanut. Se on paitsi riski myös uutta seksuaalista pääomaa. Kirjallisuutta Aalberg V, Siimes M. Lapsesta aikuiseksi: kypsyminen mieheksi ja naiseksi. Helsinki: Nemo, Butler RN, Lewis MI. Love and sex after 60. First Ballantine Books Edition, Byrd JE, Hyde JS, DeLamater JD, Plant EA. Sexuality during pregnancy and the year postpartum. J Fam Pract 1998;47: Cacciatore Raisa. Lasten seksuaaliterveys. Kirjassa: Kontula O, Lottes I, toim. Seksuaaliterveys Suomessa. Tampere: Tammi, Caulfield MD. Sexuality in human evolution: What is natural in sex. Fem Stud 1985;2: George LK, Weiler SJ. Sexuality in middle and late life. Arch Gen Psychiatry 1981;38: Goodson P, Evans A, Edmundson E. Female adolescents and onset of sexual intercourse: a theory-based review of research from J Adolesc Health 1997;21: Haavio-Mannila E, Kontula O. Seksin trendit meillä ja naapureissa. Juva: WS Bookwell, Hervonen A, Pohjalainen P. Gerontologian ja geriatrian perusteet. Tampere: Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, Hiltunen-Back E. Epidemiology of syphilis, gonorrhoea and chlamydia trachomatis infection in Finland in the 1990s. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Hurme H. Vanhusten sukupuolisuus. Gerontologia 1988;2: Härkönen M, Pelkonen R. Tarvitseeko mies androgeeneja? Duodecim 1998;114: Kandeel FR, Koussa VKT, Swerdloff RS. Male sexual function and its disorders: physiology, pathophysiology, clinical investigation and treatment. Endocrin Rev 2002;22: Kontula O, Haavio-Mannila E, toim. Suomalainen seksi. Tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksesta. WSOY, Korteniemi-Poikela E, Cacciatore R. Seksuaalisuuden Portaat / Sexualiteten steg för steg. Opetuspaketti peruskoulun luokille. Opetushallitus Koskimäki J, Hakama M, Huhtala H, Tammela T. Erektiohäiriöiden yleisyys ja yhdyntöjen lukumäärä. Duodecim 2000;116: Kosunen E, Sihvo S, Hemminki E. Knowledge and use of emergency contraception in Finland. Contraception 1997;55: Kosunen E, Kaltiala-Heino R, Rimpelä M. Risk-taking sexual behavior and self-reported depression in middle adolescence a schoolbased survey (lähetetty julkaistavaksi, 2002). Kosunen E, Rimpelä M, Liinamo A, Jokela J. Suomalaisten nuorten seksuaalikäyttäytymisen muutokset 1990-luvun lopulla. Sosiaalilääket Aikak 2000;37: Lamberts SWJ, van den Beld AW, van der Lely A-J. The endocrinology of aging. Science 1997;278: Lough G, Saunders M. From birth to puberty, helping your child develop a healthy sexuality. Suntime Napier Mazur A, Mueller U, Krause W, Booth A. Causes of sexual decline in aging married men: Germany and America. Int J Impot Res 2002; 14: Money J. Human sexology and psychoneuroendrocrinology. Kirjassa: Crews D. Psychology of reproductive behaviour: an evolutionary perspective. Prentice-Hall, 1987, s Reinholm M. Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipaus? Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa. Helsinki: Väestöliitto, Ronkainen S. Ikääntyvän naisen seksuaalisuus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tasa-arvojulkaisuja. Sarja D: Naistutkimusraportteja. Helsinki, Seksuaalisuus elämänkaaressa 215

8 Ronkainen S, Pohjolainen P, Ruth J-E. Erotiikka ja elämänkulku. WSOY, Saure A. Hormonit ja ikääntyvä mies. Otava, Schiavi RC, Schreiner-Engel P, Mandeli J, Schanzer H, Cohen E. Healthy aging and male sexual function. Am J Psychiatry 1990;147: Starr B. Sexuality and aging. Ann Rev Gerontol Geriatr 1985;5: Starr B, Weiner M. The Starr-Weiner report on sexuality in the mature years. New York: McGraw-Hill, Suomen virallinen tilasto. Väestönmuutokset Tilastokeskus. Väestö 2001:13. Yliopistopaino, Helsinki Tukiainen S, Soramäki P. Seksuaaliterapia Suomessa. Kirjassa: Kontula O, Lottes I, toim. Seksuaaliterveys Suomessa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2000, s Wellings K, Field J, Johnson A, Wadsworth J. Sex behavior in Great Britain. The national survey of sexual attittudes and lifestyles. London: Penguin Books, Vikat A, Kosunen E, Rimpelä M. Raskauden keskeytykset Suomessa Stakes.Tilastoraportti 39/1999. Helsinki: Edita, Vikat A, Kosunen E, Rimpelä M. Risk of post-partum induced abortion in Finland: a register-based study. Perspect Sex Reprod Health 2002;34: Weizman R, Hart J. Sexual behavior in the healthy married elderly men. Arch Sex Behav 1987;16(1): ELISE KOSONEN, dosentti, apulaisopettaja Lääketieteen laitos Tampereen yliopisto ANTTI HERVONEN, professori Terveystieteen laitos Tampereen yliopisto RAISA CACCIATORE, LL, erikoislääkäri Väestöliitto, seksuaaliterveysklinikka PL 849, Helsinki Kuvaaja: Finn Anders Petersen/Mira/Gorilla 216

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

HALUT JÄISSÄ. Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014. Tuula Korpela

HALUT JÄISSÄ. Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014. Tuula Korpela HALUT JÄISSÄ Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014 Tuula Korpela SEKSUAALITERVEYS osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia vapaus ja kyky kokea ja ilmaista seksuaalista halua ja nautintoa,

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN

LAPSEN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN LAPSEN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN NEUVOLAPÄIVÄT 4.11.2010 Joona 1kk Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 9.11.2010 Psykologia, erityisesti kehityspsykologia osoittaa, että lapset syntyvät y seksuaalisina

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy

Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy Aikuisen aivot - jäsentynyt, looginen tieto tasapainossa idearikkaan, impulsiivisen tietoisuuden kanssa Otsalohkon etuosa kypsyy: - persoonallisuus - tunne-elämän säätely - arvostelukyky Puberteetti päättyy

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

TEKONIVELPOTILAS JA SEKSI

TEKONIVELPOTILAS JA SEKSI TEKONIVELPOTILAS JA SEKSI Seksuaalisuus ja seksi ovat edelleen asioita, joista on vaikea puhua, erityisesti sairauksien yhteydessä. Monia sairauksia osataan jo hoitaa menestyksellisesti, mutta se mitä

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Miehen Aika toiminta

Miehen Aika toiminta toiminta Seksuaaliterveysklinikka Joonas Kekkonen http://www.vaestoliitto.fi/miehen_aika/ http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterveysklinikan_nettipa/miehet/ Miehen Ajassa työskentelee

Lisätiedot

Ja he rakastavat ruumistaan he katselevat toisiaan ylhäältä alas saakka. He kuuntelevat ääntä, askelta, he aistivat tuoksua kuin kukinnoista, he

Ja he rakastavat ruumistaan he katselevat toisiaan ylhäältä alas saakka. He kuuntelevat ääntä, askelta, he aistivat tuoksua kuin kukinnoista, he Seksuaalisuus SISÄLTÖ Mitä seksuaalisuus on? Mitä tuomme mukanamme? Seksuaalisuuden vuodenaikoja Seksuaalisuuden arkihaasteita Sytykkeitä Sammuttajia Hyviä valintoja Ja he rakastavat ruumistaan he katselevat

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Erektiohäiriöt ja virtsankarkailu TIETOA MIEHELLE OIKEUS ITSETUNTOON

Erektiohäiriöt ja virtsankarkailu TIETOA MIEHELLE OIKEUS ITSETUNTOON Erektiohäiriöt ja virtsankarkailu TIETOA MIEHELLE OIKEUS ITSETUNTOON Jatkuvat erektiohäiriöt painavat omaa ja puolison mieltä. Se on raskasta. Ihan tavallinen ilmiö 50+ miehet: 60+ miehet: 70+ miehet:

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 5 Romanttinen konservatismi Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Romanttinen murros 1900-luvulla voimistunut ajatus, jonka mukaan pariutumisen lähtökohtana on rakkaus Suvun ja vanhempien

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Ihmisen elämänkaari. Syntymä Ihmisen elämänkaari Jokainen meistä on saanut alkunsa, kun miehen siittiö on hedelmöittänyt naisen munasolun. Siitä on saanut alkunsa uusi elämä, uusi elämän tarina. Vaikka jokaisella on oma tarinansa,

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 1. Parisuhde on jatkuva prosessi: virittäytymistä toiseen, eksymistä, uudelleen yhteyden löytämistä 2. Vauvan tulo

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Seksuaalinen aktiivisuus ikääntyessä

Seksuaalinen aktiivisuus ikääntyessä Seksuaalinen aktiivisuus ikääntyessä Kuvaamme seuraavassa heteroseksuaalisia suhteita, yhdyntäaktiivisuutta, seksuaalista toimintakykyä, seksuaalielämän laatua ja sen tyydyttävyyttä eri-ikäisten ikääntyvien

Lisätiedot

Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere

Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere Olennainen osa ihmisyyttä koko elämän ajan (perustarve) Seksuaalisuus on ihmisen synnynnäinen

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Lääkäri, seksuaalineuvoja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka 7.2.2012 Miksi aina puhua riskeistä

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Seksuaaliterveysanamneesi

Seksuaaliterveysanamneesi Seksuaaliterveysanamneesi Seksuaaliterveysanamneesi on rakentunut vuosien saatossa Nuorten Avoimien Ovien vastaanotoilla yrityksen, erehdyksen ja hyvien käytäntöjen kautta testaamalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Täyttä elämää. Naisen kypsän iän seksuaalisuus parisuhteen näkökulmasta

Täyttä elämää. Naisen kypsän iän seksuaalisuus parisuhteen näkökulmasta Täyttä elämää Naisen kypsän iän seksuaalisuus parisuhteen näkökulmasta Seksuaalisuus on sisäinen kokemus itsestä. Se muuttuu ja kehittyy syntymästä kuolemaan. Ikääntyessä tavoitteena on, että pystyisi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot