Ihokontaktit, läheisyys ja varhainen vuorovaikutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihokontaktit, läheisyys ja varhainen vuorovaikutus"

Transkriptio

1 Seksuaalilääketiede Seksuaalisuus elämänkaaressa Elise Kosunen, Raisa Cacciatore ja Antti Hervonen Seksuaalisuus vaikuttaa ihmisessä koko elämänkaaren ajan, mutta sen ilmentymät vaihtelevat eri ikäkausina ja yksilöstä toiseen. Lapsuudessa syntyvät perusteet seksuaaliselle minäkuvalle ja kehitykselle, josta muodostuu perusta yksilön seksuaaliselle potentiaalille. Lapsuus- ja nuoruusiässä hankitaan hellyyteen, läheisyyteen, kommunikaatioon ja nautinnon tavoitteluun liittyviä valmiuksia, jotka ovat myöhemmin tärkeitä niin suvun jatkamisessa kuin tasapainoisessa ikääntymisessä. Ihokontaktit, läheisyys ja varhainen vuorovaikutus rakastavien aikuisten kanssa rakentavat lapsen itsetuntoa ja positiivista kehonkuvaa jo pienestä vauvasta lähtien. Leikki-iässä suhtautuminen seksuaalisuuteen on avoimen estotonta, uteliasta ja luontevaa. Muutaman vuoden ikäinen hyväksyy epäröimättä itsensä ja koko kehonsa ja saattaa esitellä ylpeänä myös sukupuolielintään. Omat elintoiminnot ja toisten kehon tutkimisleikit kiinnostavat vilpittömästi. Sukupuolta korostavat leikit ovat tavallisia, ja lapsi työstää niiden avulla sukupuoliidentiteettiä ja lisääntymistä (Lough ym. 2001). Omien sukupuolielinten koskettelun tuoma mielihyvä löytyy usein 2 5 vuoden iässä, jolloin vanhemmat tarvitsevat tietoa asiasta esimerkiksi neuvolan kautta. Leikki-ikäinen lapsi rakastaa luottavaisesti aikuisia. Hän ei tee eroa sukupuolten tai sukupolvien välille eikä pysty itse suojautumaan seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Samalla kun lapsen kanssa opetellaan kehonosien nimiä, kannattaa opettaa myös sopivuussääntöjä ja oikeutta intimiteettiin ja koskemattomuuteen. Oman kehon haltuunotto ja itsehallinta kasvavat pikkuhiljaa. Lapsi oppii myös suojautumaan tunkeilevalta ja loukkaavalta koskettamiselta ja kunnioittamaan toistenkin intimiteettiä (Cacciatore 2000). Kouluikäinen (7 12-vuotias) suuntautuu yhä enemmän ikätovereihin ja opettelee yhteisön sääntöjä mm. sukupuoliroolin suhteen. Sukupuolirooli opitaan ja omaksutaan niiltä aikuisilta, joita lapsi arjessa kohtaa, mutta myös tarinoista ja tiedotusvälineistä. Läheisten aikuisten merkitys roolimallien syntymisessä on keskeinen. Ihastuminen ja»kimpassa oleminen» ikätoverin kanssa on tavallista. Kosketus seksuaalisten fantasioiden maailmaan syntyy idoli- ja kaukorakkauksista haaveiltaessa (Korteniemi- Poikela ja Cacciatore 2000). Varhaismurrosikäisen herkistyminen Ensimmäisistä murrosiän merkeistä alkaa suuri ulkoinen ja sisäinen muutos juuri kun lapsi on oppinut»elämän pelisäännöt». Kehon kehitys etenee omaa tahtiaan, ja lapsi tarvitsee kipeästi tietoa normaalista kehityksestä sietääkseen muutosta ja keskeneräisyyttään. Sukupuolielinten kasvu ja toiminta on hämmentävää. Kiihottumiset, kivesten tai rintojen kasvu, pituuden, ihon, äänen ja sukupuolielinten muutos sekä mahdolliset itsetyydytyskokemukset muokkaavat myös sisäistä maailmaa. Kehon ja mielen myllerrys muuttaa näkökulman seksuaalisuuteen henkilökohtaiseksi, olotilan herkän hämmentyneeksi ja haavoittuvaksi. Mieltä askarruttavat suuret kysymykset: mitä on seksuaalisuus ja miten sitä elämässä toteutetaan? Olenko normaali tai edes riittävän hyvä? (Aalberg ja Siimes 1999). Duodecim 2003;119:

2 Murrosiän herkistymisaikana oma seksuaalinen identiteetti hakee suuntaansa. Nuori voi miettiä omaa normaaliuttaan hyvinkin aktiivisesti. Muuttuvan kehon ja seksuaalisten tunteiden hyväksymistä ja niistä nauttimista edistää läheisten arvostava ja hienovarainen tuki ja intimiteetin kunnioittaminen. Joukkoviestimien tarjoama kovuuden malli voi häiritä tätä kehitysvaihetta: häikäilemättömyydellä ja aktiivisuudella yritetään salata hämmennystä, kokemattomuutta ja tietämättömyyttä. Pornografia usein rajoittaa ja vääristää kuvaa seksuaalisuudesta. Murrosiän repäisyvaihe Samalla kun nuori kasvaa biologisesti, hän aloittaa myös irtaantumisen perheestä ja henkisen kasvun kohti itsenäisyyttä. Ärtyisyys, ahdistus, ajoittainen kaikkivoipaisuuden illuusio ja huomion tavoittelu ikätovereiden keskuudessa voivat saada nuoren altistumaan suurelle riskille ilman tiukan aikuisuuden antamaa suojaa (Aalberg ja Siimes 1999). Idoli- ja kaukorakkauksien sijaan ihailun kohteet alkavat rajautua ikätovereihin. Ailahteleva epävarmuus saa miettimään homoutta tai biseksuaalisuutta. Mitä enemmän nuorella on tietoa nuoruuteen kuuluvasta ambivalenssista ja seksuaalisen identiteetin monimuotoisuudesta, sitä vähemmän hän pelästyy omia tunteitaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Ensimmäiset seurustelukokemukset liittyvät murrosikään, mutta seksuaalisuuteen liittyvät pelot ehkäisevät yleensä vielä yhdyntään ryhtymistä (Korteniemi-Poikela ja Cacciatore 2000). Kouluterveyskyselyn mukaan suutelu- ja halailukokemuksia on peruskoulun 8. luokan loppuun mennessä noin puolella tytöistä ja pojista ja intiimejä hyväilykokemuksia on noin neljänneksellä. Yhdeksännen luokan loppuun mennessä kolmannes tytöistä ja runsas neljännes pojista on kokenut yhdynnän (Kosunen ym. 2000). Useiden ulkomaisten tutkimusten mukaan varhainen sukupuolinen aktiivisuus on yhteydessä ongelmiin nuoren psykososiaalisessa kehityksessä (Goodson ym. 1997). Suomalaisessa tutkimuksessa peruskouluikäisten poikien yhdyntäkokemuksilla todettiin olevan merkitsevä yhteys depressiivisyyteen. Sama yhteys havaittiin niillä tytöillä, joilla oli ollut useita yhdyntäkumppaneita (Kosunen ym. 2002). Myöhäismurrosiän itsenäistymistä rohkaistuminen ja rakentumisvaihe Myöhäisessä murrosiässä (16 19 v) persoonallisuuden rakenteet vahvistuvat ja suunnitelmallisuus ja harkintakyky lisääntyvät ahdistuksen ja hämmennyksen väistyessä. Kun nuori ottaa etäisyyttä perheestään ja etsii ikätovereistaan sidosryhmiä, hänellä pitäisi jo olla eväinään hyväksyvä käsitys omasta itsestään, lähimmäisistään ja vuorovaikutuksesta sekä käsitys siitä, millaisia tunteita ihmisellä on ja miten tunnemyrskyistä voi selvitä. Ikävaihe merkitsee rajua, rohkeaa, kokemuksia janoavaa ja uusia alueita valloittavaa suhtautumista seksuaalisuuteen. Useimmilla se johtaa seksikokemusten hankkimiseen, yleensä voimakkaan ihastumisen tai rakastumisen tunteen siivittämänä (Aalberg ja Siimes 1999). Nuori tarvitsee viimeistään tässä vaiheessa oikeat tiedot ja kykyä arvioida riskien merkitystä suhteessa omaan elämäänsä. Asiallinen neuvonta ja itsemääräämisoikeuden ja harkintakyvyn vahvistaminen ovat tärkeitä. Nuoruuden seurustelukokeiluissa olisi hyvä, että taustajoukoissa seisoisi vielä turvallisia aikuisia, jotka ovat apuna kriiseissä, matkalla tasapainoisempaan aikuiseen seksuaalisuuteen. Seurustelua ja sinkkuelämää Nuorisomainen elämäntyyli jatkuu nykyisin usein 30 ikävuoden tienoille, kun taloudellinen itsenäistyminen, parisuhteeseen sitoutuminen ja perheellistyminen ovat siirtyneet yhä myöhemmäksi. Seksuaalielämän kannalta yhdyntöjen aloittamisen ja ensimmäisen lapsen syntymän välille on muotoutunut selkeästi välivaihe, joka nykyisellään kestää usein vuotta. Yksilön seksuaalinen elämäntyyli muotoutuu yleensä 30 vuoden ikään mennessä. Yhdynnät ovat alkaneet siihen mennessä, jos ovat alkaakseen (Haavio-Mannila ja Kontula 2001), ja myös oma seksuaalinen orientaatio löytyy tai 210 E. Kosunen ym.

3 tiedostetaan viimeistään tällä iällä. Brittiläisen väestötutkimuksen aineistossa noin 8 % kummastakin sukupuolesta oli tuntenut seksuaalista mielenkiintoa samaa sukupuolta olevaa henkilöä kohtaan mutta kokemuksia (koskettelu, hyväily ja suutelu mukaan luettuina) oli vain parilla prosentilla (Wellings ym. 1994). Kontulan ja Haavio-Mannilan (1993) suomalaisessa aineistossa luvut olivat suunnilleen samansuuruuisia. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että seksuaaliset toimintamallit joustavat yhä enemmän myös seksuaalisen suuntautumisen suhteen. Hetero-, bi- ja homoseksuaalisuus eivät sulje toisiaan pois, vaan erilaiset kokemukset liittyvät enemmänkin hetkellisiin tilanteisiin muodostamatta uhkaa seksuaaliselle identiteetille (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Pitkittyneen nuoruuden aikakautta eletään seksuaalikäyttäytymisen ja parisuhteen näkökulmasta useilla eri tavoilla. Osa nuorista aikuisista elää vakituiseen seksuaalisuhteeseen sitoutumatta. Tutkimusten mukaan tällä tavoin elää 28 % suomalaisista vuotiaista miehistä, ruotsalaismiehistä jopa neljä kymmenestä. Molemmissa maissa noin viidennes samanikäisistä naisista elää vakituiseen suhteeseen sitoutumatta. Uudentyyppinen parisuhteen muoto on erillisuhde: pariskunnalla on vakituinen seksuaalisuhde, mutta osapuolet asuvat erillään. Erillissuhteet ovat yleistyneet 1990-luvun aikana, ja näin elää runsas viidennes nuorista miehistä ja naisista ja 15 % koko vuotiaasta väestöstä (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Uudenlaisen seksuaalisen elämänvaiheen kehittymisen myötä ovat myös moraalikäsitykset seurustelun, seksuaalikäyttäytymisen ja avioliiton yhteyksistä muuttuneet erityisesti naisten keskuudessa. Esiaviollinen seksielämä katsottiin 1970-luvulla sopivaksi vain avioliittoa suunnittelevien kesken; 1990-luvulla hyväksyttävän seksisuhteen edellytyksenä alettiin pitää vakituista seurustelua. Naisten suhtauminen oman 1990-luvulla omaan sukupuolielämänsä tyydyttäväksi kokeneiden osuus kuitenkin väheni jonkin verran, minkä on arveltu johtuvan seksielämään liittyvien odotusten kasvamisesta sukupuolensa seksuaaliseen aloitteellisuuteen on muuttunut koko ajan suopeammaksi kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuoden 1999 seksuaalitutkimuksessa noin 90 % sekä miehistä että naisista piti naisen aloitteellisuutta hyväksyttävänä (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Nuorten aikuisten seksuaalinen hyvinvointi kohentui merkittävästi 1970-luvun ja 1990-luvun alun välisenä aikana useiden indikaattoreiden mukaan (Kontula ja Haavio-Mannila 1993) luvulla omaan sukupuolielämänsä tyydyttäväksi kokeneiden osuus kuitenkin väheni jonkin verran, minkä on arveltu johtuvan seksielämään liittyvien odotusten kasvamisesta aihepiiriä koskevan tietämyksen ja julkisuuden lisääntyessä (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Silti vuotiaiden ikäryhmässä yhdynnät hyvin miellyttäväksi kokeneiden osuus kasvoi edelleen 1990-luvun aikana, ja miesten ja naisten välinen ero on tasoittunut. Oman seksuaalisuuden hyväksymisestä kertonee itsetyydytyskokemusten yleistyminen niin miehillä kuin naisilla (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Fyysisen seksuaaliterveyden näkökulmasta nuorten aikuisten terveydentila on kehittynyt viime vuosina heikompaan suuntaan. Tilastolliset indikaattorit viittaavat siihen, että seksuaalinen aktiivisuus on aikuisuudessakin usein luonteeltaan sellaista, että siihen on vaikea varautua riittävän tehokkaalla raskauksien ja sukupuolitautien ehkäisyllä. Kokemukset jälkiehkäisystä ovat yleisimpiä vuotiailla naimattomilla naisilla (Kosunen ym. 1997). Nuorilla aikuisilla on myös suhteellisesti eniten raskauden keskeytyksiä samoin kuin uusia klamydiatartuntoja (Vikat ym. 1999, Hiltunen-Back 2002). Vakiintuminen ja perheellistyminen Avoliitto kuuluu nykyisin perheellistymisen vaiheisiin valtaosalla suomalaisista joko välivaihee- Seksuaalisuus elämänkaaressa 211

4 na ennen avioliittoa tai pysyvänä elämänmuotona. Ensimmäinen lapsikin syntyy yhä useammin avosuhteessa, ja avioliitto solmitaan vasta myöhemmin jos lainkaan. Äidin ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 27,6 vuotta. Keski-ikä ensimmäistä avioliittoa solmittaessa on naisilla 28,6 vuotta ja miehillä 30,9 vuotta (Suomen virallinen tilasto 2001). Ensimmäisen lapsen odotus ja syntymä merkitsevät suurta mullistusta parisuhteeseen, mutta sen vaikutuksista seksuaalielämään tiedetään hyvin vähän. Laajan brittiläisen haastattelututkimuksen mukaan yli 90 %:lla pariskunnista oli yhdyntöjä viidennellä raskauskuukaudella (Byrd ym. 1998). Suomalaisessa pääkaupunkiseudun neuvola-asiakkaille tehdyssä tutkimuksessa pariskunnat kertoivat pelkäävänsä raskaudenaikaisen seksin vahingoittavan lasta tai haittaavan raskauden kulkua, ja sen vuoksi yhdyntähalukkuus useilla pareilla väheni raskauden aikana (Reinholm 2001). Brittiläisen tutkimuksen mukaan aktiivinen seksuaalielämä alkoi keskimäärin seitsemän viikkoa synnytyksen jälkeen. Alateitse synnyttäneet aloittivat seksielämän hiukan myöhemmin kuin keisarileikkauksella synnyttäneet, mutta muuten synnytystavalla ei ollut yhteyttä seksuaalikäyttäytymisen tapoihin tai tyydytyksen kokemiseen (Byrd ym. 1998). Reinholmin (2001) aineiston pariskunnat kokivat synnytyksen jälkeisinä kuukausina monenlaisia vaikeuksia, joista he olisivat toivoneet puhuttavan neuvolakäynneillä. Hankaluudet olivat paitsi synnytyksestä toipumiseen liittyviä fyysisiä vaivoja myös seksuaalielämän ongelmia. Pariskunnilla oli keskenään ristiriitaisia toiveita, sillä monilla naisilla seksuaalinen halu palautui vasta useiden kuukausien päästä. Monet naiset kertoivat, että synnytyksen jälkeen he kokivat palanneensa fyysisesti ja psyykkisesti ennalleen vasta noin vuosi synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeisellä kaudella jännitteitä seksuaalielämään luovat uusiin perherooleihin sopeutuminen sekä ajanpuute ja väsymys. Myös ehkäisyn epävarmuus tuo lisää jännitteitä pariskunnan seksuaalielämään, sillä neuvolatutkimuksen mukaa raskauden pelko on melko yleinen ongelma (Rein- Jos pariskunnalla on ollut aktiivinen ja tyydyttävä sukupuolielämä aikaisemmin, sillä on taipumus jatkua ja säilyä merkittävänä nautinnon lähteenä ikääntyessäkin. holm 2001). Huoli on ilmeisesti aiheellinenkin, sillä tuore tutkimus osoitti raskauden keskeytyksen riskin suurentuneeksi 6 8 kuukauden kuluttua synnytyksestä (Vikat ym. 2002). Imetys- ja lapsivuodeajan ehkäisyneuvonnassa on mitä ilmeisimmin tehostamisen varaa. Kohti keski-ikää Suomalaisten väestötutkimusten kohorttivertailu on osoittanut, että seksuaalinen aktiivisiisuus säilyy keski-iässä suunnilleen samanlaisena kuin nuorempanakin eikä vähene ainakaan ennen eläkeikää. Noin 20 %:lla aikuisväestöstä on yhdyntöjä kerran viikossa, noin 40 %:lla sitä useammin ja lopuilla harvemmin kuin viikoittain (Kontula ja Haavio-Mannila 1993). Keski-ikää lähestyvät ja keski-ikäiset suomalaiset nauttivat nykyisin seksistä enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Vuoden 1992 tutkimuksen mukaan vuotiaiden yhdyntätaajuus oli kahden vuosikymmenen aikana hiukan lisääntynyt, mutta tyytyväisyyttä seksielämään lisäävät todennäköisesti muutkin tekijät. Viimeisten vuosikymmenten tärkeä suuntaus on ollut seksuaalielämän tasa-arvoistuminen, yhtenä osoituksena tästä on naisten seksuaalisen aloitteellisuuden lisääntyminen. Seksi on myös vaihtelevampaa kuin ennen, mikä näkyy rakastelutapahtuman monipuolistumisena (Kontula ja Haavio-Mannila 1993). Noin puolet suomalaisista pitää seksiä tärkeänä parisuhteensa kannalta. Asia koetaan hiukan eri tavoin sen mukaan, minkälaisessa parisuhteessa eletään. Erillissuhteissa elävät pitävät seksiä parisuhteensa kannalta tärkeämpänä kuin avo- tai avioliitossa elävät. Haavio-Mannilan ja 212 E. Kosunen ym.

5 Kontulan (2001) aineistossa kolmannes avioliitossa elävistä miehistä ja neljännes naisista piti sukupuolielämää tärkeänä parisuhteensa kannalta. Seksuaalisen halun häiriöt ovat keski-ikäisillä yleisiä ongelmia, joiden vuoksi käännytään ammattiauttajien puoleen (Tukiainen ja Soramäki 2000). Seksuaalitoimintojen häiriöt yleistyvät 40 ikävuoden jälkeen. Tämä johtuu osittain sairauksien ilmaantumisesta. Vaikeita tai keskivaikeita erektiohäiriöitä esiintyy yhdellä kymmenestä 50- vuotiaasta ja puolella 70-vuotiaista (Koskimäki ym. 2000). Epätyydyttävään parisuhteeseen ei tyydytä samassa määrin kuin ennen, siitä kertovat niin rinnakkaisuhteiden yleistyminen kuin kasvavat avioeroluvut. Rinnakkaissuhteet ovat yleistyneet avioliitossa olevilla, miehillä enemmän kuin naisilla (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Eronneiden suhteellinen määrä on Suomessa Euroopan unionin suurimpia (Suomen virallinen tilasto 2001), mikä viittaa siihen, että parisuhteissa voidaan erityisen huonosti. Naisten joukossa ilman seksuaalisuhdetta elävien osuus alkaa kasvaa 40 ikävuoden jälkeen nopeammin kuin miesten ryhmässä, ensin avioerojen ja myöhemmin leskeytymisen vuoksi (Kontula ja Haavio- Mannila 1993). Ikääntymisen biologiaa Jos vanhemman miehen erektiohäiriötä hoidetaan lääkityksellä, olisi hyvä varmistaa, että myös kumppanin ikääntymisen aiheuttamat vaivat hoidetaan. Kummallakin sukupuolella on vaihdevuotensa: meno- tai andropaussi (Butler ja Lewis 1993, Härkönen ja Pelkonen l998, Saure 1999). On myös adrenopaussi ja somatopaussi (Kandeel ym. 2002). Useat elimistön homeostaasin kannalta olennaiset umpierityksen säätelyjärjestelmät lakkaavat iän myötä vähitellen toimimasta. Näillä muutoksilla on laajakantoiset yhteydet biologiseksi vanhenemiseksi kutsuttuihin rappeutumisilmiöihin (Lamberts ym. 1997). Seksuaalievoluution takia nainen on vahvempi vanhenija vaikka menettääkin lisääntymiskykynsä vaihdevuosissa (Caulfield 1985, Hervonen ja Pohjolainen 1990). Evoluution näkökulmasta vanheneva elimistö ei ole tämän jälkeen lainkaan tarpeellinen, ja myös sukupuolinen kanssakäyminen menettää alkuperäisen lisääntymistarkoituksensa. Miehen laita on toisin. Aggressiivisuutta ja siitosta puhkuva elinkaari jää yleensä merkittävästi lyhyemmäksi kuin naisella, vaikka lisääntymiskykyä olisi vielä vuosikymmeniksi (Schiavi ym. 1990). Mutta geeneihin onkin kirjoitettu vain vaatimus onnistuneesta lisääntymisestä biologinen vanheneminen on seurausta varhaisten geenien myöhäisistä virhetoiminnoista ja haittavaikutuksista. On pelkästään luonnollista, että myös seksuaalisuus kaikilla ilmenemisen tasoillaan hiipuu tai ainakin muuntuu iän myötä. Evoluution aikanaan mitoittamia elimistön»huoltosopimuksia» voidaan kuitenkin jatkaa nykyisen elinkaaren mittaisiksi (Kandeel ym. 2002). Hormonivajausten korjaaminen vaikuttaa edullisesti seksuaalisuuteen ja elämänlaatuun. Ikääntyminen parisuhteessa Vanhuuden seksuaalisuuden tutkimus on viime aikoina tarjoillut paljon prosenttilukuja seksuaalisuuden eri alueiden muutoksista iän myötä. Keskeinen sanoma voidaan tiivistää seuraavasti: jos pariskunnalla on ollut aktiivinen ja tyydyttävä sukupuolielämä aikaisemmin, sillä on taipumus jatkua ja säilyä merkittävänä nautinnon lähteenä ikääntyessäkin (Starr ja Weiner 1981, Starr 1985, Ronkainen ym. 1994). Seksuaalinen pääoma kasvaa käytössä, elleivät krooniset sairaudet aseta sille rajoituksia. Tämä koskee sitä onnekasta vähemmistöä, joka elää parisuhteessa korkeaan ikään. Myös seksuaalisuudessa toteutuu vanhenemisen keskeinen piirre, variaation lisääntyminen (Butler ja Lewis 1993). Kypsän iän seksuaalisuus perustuu koko aiemman elämän kokemuksiin (kuva). Kullakin Seksuaalisuus elämänkaaressa 213

6 Rakkaus ja läheisyys Erotiikka Kuva itsestä Seksikeskeisyys Vanheneva ihminen Tunteet Tieto sukupuolisuudesta Sukupuoliroolit Yhteisön asenteet Uskonto Moraali Asenteet myytit Kuva. Vanheminen ja seksuaalisuus. meistä on ikioma ja suurimmaksi osin salainen seksuaalielämäkertamme, sukupuolisuutemme elämänkaari. Perustana on lapsuudessa ja nuoruudessa rakentunut hauras seksuaalinen identiteetti, jota myöhempi psykoseksuaalinen kypsyminen on muokannut. Varhaislapsuuden seksuaalikielteinen ilmapiiri syyllistyksineen ja rankaisuineen heijastuu läpi koko elämän. Psyykkisten puolustusmekanismien ja itsetunnon heiketessä iän myötä ongelmat tulevat uudelleen esiin (Money l987). Monet sukupuolielämän ongelmat johtuvat miehen erektiohäiriöistä tai täydellisestä impotenssista (Weitzman ja Hart 1987, Schiavi ym. 1990, Kandeel ym. 2002). Paheneva tilanne voi johtua puhtaasti orgaanisista syistä, mutta mukana on myös halun puute. Yksilöllinen vaihtelu on varmasti hyvin laajaa. Miehen seksuaalinen pääoma loppuu aikaisemmin, naisella sitä on aina jäljellä (Ronkainen 1990, Mazur ym. 2002). Kun puutuvan parisuhteen rutiinit ja ristiriidat sammuttavat halut ennenaikaisesti, on ymmärrettävää, että joidenkin parien seksuaalielämä hiipuu keski-iässä. Useat vanhenevat parit siirtyvät yhdyselämässään seesteisesti inaktiiviseen vaiheeseen kokematta sitä suurempana ongelmana (George ja Weiler 1981, Hurme 1988). Läheisyys ja hellyys saattavat korvata rakastelun ja orgasmin tavoittelun. Seksuaalielämän ongelmat riippuvat siitä, kuinka hyvin molempien osapuolten toiveet ovat sovitettavissa yhteen kulloisessakin elämäntilanteessa ja erilaisten psyykkisten tai fyysisten rajoitusten ilmetessä. Parisuhdetta voivat kiintymyksen sijasta pitää yllä myös vihan tunteet ja pelko eron jälkeisestä elämästä (Butler ja Lewis 1993). Sisäiset valtakysymykset ja sosiaaliset kulissit ovat ehkä ristiriidassa. Ristiriitaiset odotukset ja suorituspaineet tekevät nautinnollisen seksuaalisuuden yleensä mahdottomaksi. Lähiympäristön asenteet Kuluneella vuosisadalla yhteiskunnan nopea kehitys on lisännyt syntymäkohorttien välisiä eroja eikä vähiten seksuaalisen kasvatuksen ja käyttäytymisen alueella (Ronkainen ym. 1994). Uskonnolliset normit, tabut, tiedon puute ja myytit ovat leimanneet useimpien tämän päivän vanhusten seksuaalielämäkertaa. Olennaiset muutokset liberaalimpaan suuntaan kohtasivat vasta suuria ikäluokkia, jotka myös suhteessaan seksuaalisuuteen ovat niveltämässä sodat kokeneet vanhempansa uusiin arvomaailmoihin. Keski-ikäisten lasten on vaikeata soveltaa 214 E. Kosunen ym.

7 avoimempaa seksuaalimoraaliaan koskemaan omia vanhempiaan ja heidän ikäryhmässä. Lapsen vajaa itsenäistymisprosessi voi johtaa hankalaan riippuvaisuussuhteeseen, joka kärjistyy esimerkiksi lesken löytäessä uuden kumppanin. Leskeytyminen ja yksinäisyys koskettavat ikääntyessä erityisesti naisia. Mitä vanhemmista ikäryhmistä on kyse, sitä vähemmän miehiä on hengissä ja naisen mahdollisuudet uuden partnerin löytämiseksi ovat huonommat kuin miehen. Kulttuurissamme ei paheksuta, jos mies on suhteessa itseään nuoremman naisen kanssa, mutta naista rajoittavat toistaiseksi erilaiset normit. Vanhenevan seksuaalisuuden muuttuva kuva Kun uudet, suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää, on tiedossa erilaisia seksuaalielämäkertoja kulttuurin muuttuessa. Postmoderni ikäleikittely (Karisto 2002) ei rajaa seksuaalisuutta ulkopuolelleen, vaan myös seksuaalisuus muuttunee monimuotoisemmaksi ja saa ehkä suorituspaineisiakin piirteitä. Vanhuuden haittoja hätistellään kauemmaksi ja eletään pitempään viriiliä ja tyydyttävää»kolmatta ikää». Vanhenevien alakulttuuri muuttaa ilmiasuaan ja integroituu seksuaalisestikin nuorempaan suuntaan. Lääketiede tarjoaa jo nyt vanhenevalle miehelle mahdollisuuden pönkittää itsetuntoaan tehokkailla potenssilääkkeillä. Moni vanha suhde on herännyt uudelleen henkiin. Vaarana on, että vanhuuden seksuaalisuus muuttuu yhdyntäkeskeiseen suuntaan. Naisille on jo pidempään ollut tarjolla liukasteita ja hormonikorvaushoitoa, joiden avulla limakalvojen joustavuus ja liukkaus säilyy. Jos vanhemman miehen erektiohäiriötä hoidetaan lääkityksellä, olisi hyvä varmistaa, että myös kumppanin ikääntymisen aiheuttamat vaivat hoidetaan. Joukkoviestimissä esillä oleva seksuaalisuus muuttaa kaikkien kuvaa seksistä ja omasta seksuaalisesta identiteetistään. Kaikkialta tihkuva aktiivisuutta ja toiminnallisuutta korostava käsitys seksuaalisuudesta muuttaa huomaamatta vanhenevienkin tulevaisuudenäkymiä. Seksuaalisuus on läsnä mainoksissa, aikakauslehdistössä, popmusiikissa, elokuvissa, television satelliittikanavilla. Uusi seksuaalikulttuuri vaikuttaa vanheneviin, ja lapset se on jo muuttanut. Se on paitsi riski myös uutta seksuaalista pääomaa. Kirjallisuutta Aalberg V, Siimes M. Lapsesta aikuiseksi: kypsyminen mieheksi ja naiseksi. Helsinki: Nemo, Butler RN, Lewis MI. Love and sex after 60. First Ballantine Books Edition, Byrd JE, Hyde JS, DeLamater JD, Plant EA. Sexuality during pregnancy and the year postpartum. J Fam Pract 1998;47: Cacciatore Raisa. Lasten seksuaaliterveys. Kirjassa: Kontula O, Lottes I, toim. Seksuaaliterveys Suomessa. Tampere: Tammi, Caulfield MD. Sexuality in human evolution: What is natural in sex. Fem Stud 1985;2: George LK, Weiler SJ. Sexuality in middle and late life. Arch Gen Psychiatry 1981;38: Goodson P, Evans A, Edmundson E. Female adolescents and onset of sexual intercourse: a theory-based review of research from J Adolesc Health 1997;21: Haavio-Mannila E, Kontula O. Seksin trendit meillä ja naapureissa. Juva: WS Bookwell, Hervonen A, Pohjalainen P. Gerontologian ja geriatrian perusteet. Tampere: Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, Hiltunen-Back E. Epidemiology of syphilis, gonorrhoea and chlamydia trachomatis infection in Finland in the 1990s. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Hurme H. Vanhusten sukupuolisuus. Gerontologia 1988;2: Härkönen M, Pelkonen R. Tarvitseeko mies androgeeneja? Duodecim 1998;114: Kandeel FR, Koussa VKT, Swerdloff RS. Male sexual function and its disorders: physiology, pathophysiology, clinical investigation and treatment. Endocrin Rev 2002;22: Kontula O, Haavio-Mannila E, toim. Suomalainen seksi. Tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksesta. WSOY, Korteniemi-Poikela E, Cacciatore R. Seksuaalisuuden Portaat / Sexualiteten steg för steg. Opetuspaketti peruskoulun luokille. Opetushallitus Koskimäki J, Hakama M, Huhtala H, Tammela T. Erektiohäiriöiden yleisyys ja yhdyntöjen lukumäärä. Duodecim 2000;116: Kosunen E, Sihvo S, Hemminki E. Knowledge and use of emergency contraception in Finland. Contraception 1997;55: Kosunen E, Kaltiala-Heino R, Rimpelä M. Risk-taking sexual behavior and self-reported depression in middle adolescence a schoolbased survey (lähetetty julkaistavaksi, 2002). Kosunen E, Rimpelä M, Liinamo A, Jokela J. Suomalaisten nuorten seksuaalikäyttäytymisen muutokset 1990-luvun lopulla. Sosiaalilääket Aikak 2000;37: Lamberts SWJ, van den Beld AW, van der Lely A-J. The endocrinology of aging. Science 1997;278: Lough G, Saunders M. From birth to puberty, helping your child develop a healthy sexuality. Suntime Napier Mazur A, Mueller U, Krause W, Booth A. Causes of sexual decline in aging married men: Germany and America. Int J Impot Res 2002; 14: Money J. Human sexology and psychoneuroendrocrinology. Kirjassa: Crews D. Psychology of reproductive behaviour: an evolutionary perspective. Prentice-Hall, 1987, s Reinholm M. Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipaus? Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa. Helsinki: Väestöliitto, Ronkainen S. Ikääntyvän naisen seksuaalisuus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tasa-arvojulkaisuja. Sarja D: Naistutkimusraportteja. Helsinki, Seksuaalisuus elämänkaaressa 215

8 Ronkainen S, Pohjolainen P, Ruth J-E. Erotiikka ja elämänkulku. WSOY, Saure A. Hormonit ja ikääntyvä mies. Otava, Schiavi RC, Schreiner-Engel P, Mandeli J, Schanzer H, Cohen E. Healthy aging and male sexual function. Am J Psychiatry 1990;147: Starr B. Sexuality and aging. Ann Rev Gerontol Geriatr 1985;5: Starr B, Weiner M. The Starr-Weiner report on sexuality in the mature years. New York: McGraw-Hill, Suomen virallinen tilasto. Väestönmuutokset Tilastokeskus. Väestö 2001:13. Yliopistopaino, Helsinki Tukiainen S, Soramäki P. Seksuaaliterapia Suomessa. Kirjassa: Kontula O, Lottes I, toim. Seksuaaliterveys Suomessa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2000, s Wellings K, Field J, Johnson A, Wadsworth J. Sex behavior in Great Britain. The national survey of sexual attittudes and lifestyles. London: Penguin Books, Vikat A, Kosunen E, Rimpelä M. Raskauden keskeytykset Suomessa Stakes.Tilastoraportti 39/1999. Helsinki: Edita, Vikat A, Kosunen E, Rimpelä M. Risk of post-partum induced abortion in Finland: a register-based study. Perspect Sex Reprod Health 2002;34: Weizman R, Hart J. Sexual behavior in the healthy married elderly men. Arch Sex Behav 1987;16(1): ELISE KOSONEN, dosentti, apulaisopettaja Lääketieteen laitos Tampereen yliopisto ANTTI HERVONEN, professori Terveystieteen laitos Tampereen yliopisto RAISA CACCIATORE, LL, erikoislääkäri Väestöliitto, seksuaaliterveysklinikka PL 849, Helsinki Kuvaaja: Finn Anders Petersen/Mira/Gorilla 216

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI 8.11.2016 PARISUHTEEN MUUTTUMINEN Aikaisemmin parisuhteet olivat lähes väistämättömiä ihmisten toimeentulonkin kannalta. Nykyisissä

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Noora Puhakka, kätilö AMK, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Seksuaalineuvonta ja RAISEK - palvelun mahdollisuudet

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Nuoret ja seksuaaliterveys

Nuoret ja seksuaaliterveys Nuoret ja seksuaaliterveys Nuoruus Pitkä elämän vaihe, joka asettaa muita ikävaiheita suurempia vaatimuksia ihmisen kyvylle sietää muuttumista Tavoitteena: - jättää lapsuus taakse, nuori tekee surutyötä

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 5 Romanttinen konservatismi Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Romanttinen murros 1900-luvulla voimistunut ajatus, jonka mukaan pariutumisen lähtökohtana on rakkaus Suvun ja vanhempien

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille EU-Grundvik -rahoitteinen kehittämishanke osanottajia Belgiasta, Saksasta, Unkarista,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Sukupuoli. Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt?

Sukupuoli. Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt? Sukupuoli TIIA FORSSTRÖM TIETOKIRJAILIJA, SUKUPUOL ENTUTKIJA TIIA.FORSSTROM@KIPUNA.FI Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt? Seksuaalinen suuntautuminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

IKÄÄNTYVÄN MIEHEN SEKSUAALISUUS

IKÄÄNTYVÄN MIEHEN SEKSUAALISUUS IKÄÄNTYVÄN MIEHEN SEKSUAALISUUS IKÄÄNTYMISEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET MIEHEN SEKSUAALISESSA HYVINVOINNISSA Sisältö Miehen ikääntyminen... 4 Ikääntymisen vaikutukset miehen seksuaalisuuteen... 4 Seksuaalisen

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Omassa tuvassa Omalla luvalla Lappeenranta

Omassa tuvassa Omalla luvalla Lappeenranta Omassa tuvassa Omalla luvalla Lappeenranta 4.11.2014 Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaari VET-perheterapeutti Esa Nyman HIEMAN KAUEMPAA Aikaisemmin useimmat kehitysvammaiset ihmiset jäivät asumaan

Lisätiedot

LAPSESTANI ON TULLUT MURKKU! Opas seksuaalikasvatukseen luokkalaisten vanhemmille

LAPSESTANI ON TULLUT MURKKU! Opas seksuaalikasvatukseen luokkalaisten vanhemmille LAPSESTANI ON TULLUT MURKKU! Opas seksuaalikasvatukseen 5. 6. -luokkalaisten vanhemmille SISÄLLYS LUKIJALLE... 1 MURROSIKÄ... 2 TYTÖSTÄ NAISEKSI... 2 POJASTA MIEHEKSI... 2 SOSIAALINEN JA PSYYKKINEN KEHITTYMINEN...

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa

Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot