t i l a s t o j a Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "t i l a s t o j a Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään"

Transkriptio

1 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 39 Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään Helsingin seudulla ammatillisesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistokoulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon sekä Helsingin seudulla ammattikorkeakoulutai yliopistotutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Tutkinto (suluissa montako tutkintoa tarkastelussa) Amm. perustutkinto, peruskoulutus (2435) Amm. perustutkinto, näyttötutkinto (1423) Ammattitutkinto (1874) Erikoisammattitutkinto (1401) Ammattikorkeakoulututkinto (5550) Alempi korkeakouluaste (1347) Ylempi korkeakouluaste (4740) Lisensiaatintutkinnot (145) Tohtorintutkinto (653) Työlliset Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Työttömät Varusmiehet/Siviilipalvelu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon Lisätietoja: Sanna Ranto, p: n ISSN X

2 Sisältö Yhteenveto Aineisto Koulutuksesta valmistuneet kohorteittain Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet Ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet Yliopistokoulutuksesta valmistuneet Koulutuksesta valmistuneiden työllisyys 2000-luvulla Työllistymisalue Työnantajasektorit ja yrittäjyys Vastavalmistuneiden tulot... 33

3 Yhteenveto Helsingin seudulla ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin. Yli 90 ammatti- ja erikoisammattitutkinnon, ammatillisen perustutkinnon näyttö-tutkintona sekä ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2007 suorittaneista oli työllisenä vuoden 2008 lopussa. Ammatillisen perustutkinnon peruskoulutuksella suorittaneista oli työllisenä 79. Yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon sekä lisensiaatintutkinnon suorittaneista monet jatkavat opiskeluaan, työllisenä heistä oli kolme neljäsosaa työlliset opiskelijat mukaan lukien. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisenä oli 86 ja tohtorin tutkinnon suorittaneista 77. Työttömänä oli eniten ammatillisen perustutkinnon suorittaneita. Vähiten työttömänä oli erikoisammattitutkinnon sekä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Tohtorin tutkinnon suorittaneista joka kymmenes oli muuttanut pois maasta. Noin kymmenesosan tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneen pääasiallinen toiminta jää tuntemattomaksi. Työllistymiseen vaikuttaa myös koulutuksesta valmistuneiden työelämäkokemus. Esimerkiksi suurin osa ammatillisen perustutkinnon suorittaneista on nuoria, joiden täytyy valmistuttuaan etsiä ensimmäinen työpaikkansa. Pääosa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneista on taas aikuisopiskelijoita, joilla on jo työelämäkokemusta. Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon sekä Helsingin seudulla ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Amm. perustutkinto, peruskoulutus (2435) Amm. perustutkinto, näyttötutkinto (1423) Tutkinto (suluissa montako tutkintoa tarkastelussa) Ammattitutkinto (1874) Erikoisammattitutkinto (1401) Ammattikorkeakoulututkinto (5550) Alempi korkeakouluaste (1347) Ylempi korkeakouluaste (4740) Lisensiaatintutkinnot (145) Tohtorintutkinto (653) Työlliset Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Työttömät Varusmiehet/Siviilipalvelu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Helsingin seudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Helsingissä ammatillisesta koulutuksesta ja Helsingin seudun ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet koko maan tasoa paremmin. Ero on suurin ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla; Helsingissä valmistuneista oli työllisenä 83 vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen ja koko maassa valmistuneista 69 (kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvo). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisenä on sama osuus pääkaupunkiseudulla ja koko maassa valmistuneista. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisten osuus jää alle koko maan tason. Tohtorintutkinnon pääkaupunkiseudulla suorittaneista on koko maata pienempi osuus työllisinä valmistumisvuonna ja vielä neljä vuotta valmistumisesta. Työttömien osuus on kaikilla koulutusasteilla Helsingin seudulla valmistuneilla koko maahan verrattuna selvästi pienempää niin valmistumisvuonna kuin neljä vuotta valmistumisesta eteenpäin. Helsingin seudulla valmistuneet työllistyvät koko maata nopeammin. Ero valmistumisvuoden ja seuraavan vuoden työllisten ja työttömien osuuksissa on koko maata pienempi. Useat Helsingin seudulla valmistuneet löytävät siis työpaikan jo valmistumisvuonna. 2

4 Vuoden 2003 Helsingin seudun taloudellisen toimeliaisuuden hiipuminen heikensi vastavalmistuneiden työllistymistä. Heikompi työllisyys jatkui etenkin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla seuraavina vuosina muihin valmistumiskohortteihin verrattuna. Taantumalla oli siis sen omaa aikaa pitempi kohorttivaikutus valmistuneisiin. Koulutuksesta valmistuneet vastasivat heikkoon työllisyystilanteeseen myös siirtymällä jatkokoulutukseen. Tohtorintutkintoa lukuun ottamatta kaikkien valmistuneiden työllisyys on kasvanut 2000-luvulla. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla työllisyys on kasvanut eniten; 6,2 prosenttiyksikköä vuosina Myös työttömyys on laskenut kaikilla koulutusasteilla tohtoreita lukuun ottamatta. Ammatillisen perusasteen suorittaneilla työttömyys laski eniten, 2,7 prosenttiyksikköä vuosina Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä. Vuonna 2008 työttömyys kasvoi lähes kaikilla tutkintotasoilla. Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin kaikilla koulutusasteilla. Kulttuurialoilta sekä luonnontieteiden aloilta Helsingin seudulla valmistuneet ovat työllistyneet koko maan tasoa paremmin. Työllisten osuus ammatillisen toisen asteen tutkinnon Helsingissä ja korkea-asteen tutkinnon Helsingin seudulla suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen Ammatillinen perustutkinto Ammatillinen lisätutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorin tutkinto Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Helsingin seudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Helsingin seutu on koulutuksesta valmistuneiden työmarkkina-alueena muuttovoittoinen, se saa vastavalmistuneita työmarkkinoilleen enemmän kuin mitä se kouluttaa. Helsingin seutu sai vuosina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllisistä 5 muuttovoiton ja yliopistotutkinnon suorittaneista 8 muuttovoiton. Helsingin seudulla vuosina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 81 on jäänyt Helsingin seudulle työhön. Yliopistotutkinnon samaan aikaan suorittaneista myös 81 työllistyi alueelle. Ammatillisen perustutkinnon Helsingissä vuosina suorittaneista 88 on jäänyt Uudenmaan maakunnan alueelle työhön, lisätutkinnon suorittaneista 52. Yrityssektorin osuus työnantajana vähenee mitä korkeampi koulutus työntekijällä on. Ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneista 68 työskenteli yrityksissä, ammattikorkeakouluista valmistuneista 57, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 46 ja tohtorintutkinnon suorittaneista enää 21. Vastaavasti valtionhallinnon osuus työnantajana kasvaa koulutusasteen noustessa. Kuntatyönantajan osuus oli suurin ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Yrittäjiksi ryhtyneiden osuus oli suurin ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneissa. Vähiten yrittäjiksi oli ryhtynyt ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Yrittäjien tulot jäävät lähes kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla palkansaajien tuloja pienemmiksi. 3

5 1. Aineisto Koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista työelämään tarkastellaan tässä ammatilliselta toiselta asteelta, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuneista. Vuosina valmistuneiden sijoittumista tarkastellaan kohortteina valmistumisvuonna ja vuosittain kolme, neljä vuotta eteenpäin. Koulutuksesta valmistuneiden työllisyyteen vaikuttaa myös yleinen työllisyystilanne, joten valmistuneiden työllisyyttä vuosi valmistumisen jälkeen tarkastellaan myös 2000-luvun työllisyyssuhdanteen kanssa. Tutkinnon suorittaneet jaotellaan pääasiallisen toiminnan luokkiin: työllisiin, työttömiin, työllisiin ja päätoimisiin opiskelijoihin, maasta muuttaneisiin, varusmiespalvelusta suorittaviin sekä muussa toiminnassa oleviin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot valmistuvat puolitoistavuotta tilastointiajan jälkeen, eli tässä tarkastelussa käytetyt uusimmat tiedot ovat vuoden 2008 lopun tilanteesta. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan Sijoittumispalvelu-tietokantaan. Sijoittumispalvelun aineisto muodostetaan yhdistelemällä eri rekisteriaineistoja (www.tilastokeskus.fi/tup/sijoittumispalvelu/index.html). Monet koulutuksesta valmistuneet jatkavat opintojaan työssäkäynnin ohella, joten työllisten määrää arvioitaessa on mukaan tässä otettu myös työlliset opiskelijat. Työtätekevien opiskelijoiden työn laadusta ei ole tietoa, eli ei tiedetä työskentelevätkö he opintojaan vastaavalla alalla. Myös opiskelijoiden määrää arvioidessa on mielekästä tarkastella sekä päätoimisia että työllisiä opiskelijoita. Työllisten ja opiskelijoiden kokonaisosuuksissa on siis tässä tarkastelussa päällekkäisyyttä. Ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneista saadaan tiedot kuntatasolla, joten tässä tarkastellaan Helsingissä tutkintonsa suorittaneita suhteessa koko maassa samaan aikaan valmistuneisiin. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotiedot ovat oppilaitoskohtaisia, ja näistä on valittu pääasiassa Helsingin seudulla toimivat oppilaitokset. Etenkin ammattikorkeakouluista monet toimivat verkostomaisesti koko Suomen alueella, joten rajaus on epätäydellinen. Ammattikorkeakouluista Helsingin seudulla toimiviksi ammattikorkeakouluiksi on valittu Metropolia (ennen vuotta 2008 erikseen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Evtek-ammattikorkeakoulu), Arcada, Diakonia, Haaga-Helia (2006 asti erikseen Haaga Instituutti ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu), Laurea sekä vuoteen 2008 asti Poliisiammattikorkeakoulu. Yliopistoista Helsingin seudulla toimiviksi on laskettu Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Svenska handelhögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu sekä Teknillinen korkeakoulu. Toisen asteen ammatillisen perusasteen tutkinnon suorittaneita tarkastellaan yhdessä riippumatta ovatko he suorittaneet tutkintonsa näyttötutkintona vai peruskoulutuksella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita tarkastellaan yhdessä nimikkeellä ammatillinen lisätutkinto. Ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvät myös ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, mutta näiden tutkintojen määrä on vähäinen. Yliopistoista valmistuneista tarkastellaan pääasiassa vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä tohtorintutkinnon suorittaneita, koska alemman korkeakoulututkinnon ja lisensiaattitutkinnon suorittaneet jatkavat usein vielä opiskelujaan. Tarkastelussa on alueellinen näkökulma mukana; työllistyvätkö eri koulutusasteilta ja aloilta Helsingin seudulla valmistuneet myös Helsingin seudulle? Saako Helsingin seutu muuttovoittoa muista koulutuskeskuksista? Tutkinnon suorittaneiden työllistymistä seurataan myös työnantajasektoreittain, tässä tarkastelussa on fokus erityisesti kuntatyönantajaan. Myös yrittäjiksi ryhtymisen eroja koulutusasteittain ja aloittain tarkastellaan. Koulutuksesta valmistuneiden työstä ei tiedetä onko se koulutusta vastaavaa ja onko se määräaikaista tai vakituista. Työn laatua voidaan tarkastella siitä saatavan ansiotason mukaan, joten lopuksi vertaillaan vielä vastavalmistuneiden tuloja vuosi valmistumisen jälkeen. 4

6 2. Koulutuksesta valmistuneet kohorteittain Koulutuksesta valmistuneita tarkastellaan ammatilliselta toiselta asteelta, ammattikorkeakoulusta ja yliopistoista valmistuneita kohorteittain. Valmistumiskohortin työllisyyttä, työttömyyttä ja siirtymistä jatko-opintoihin seurataan valmistumisvuonna sekä vuosittain valmistumisesta eteenpäin aina kolmen, neljän vuoden päähän. 2.1 Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet Vuoden 2008 lopussa ammatillisen perustutkinnon edellisenä vuonna suorittaneista oli työllisenä 84 prosenttia mukaan lukien työlliset opiskelijat. Saman vuoden kevätkaudella valmistuneista oli ehtinyt työllistyä jo 79 prosenttia. Työttöminä oli samana vuonna valmistuneista 5,7 ja vuosi aikaisemmin valmistuneista 4,4. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyys on korkein kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, mutta ero vastavalmistuneisiin ei ole suuri luvun loppupuolella valmistuneet ovat työllistyneet vuosikymmenen alkupuolella valmistuneita paremmin. Vuonna 2002 valmistuneista oli vuoden kuluttua työllisenä 78, kun vuonna 2007 valmistuneista työllisenä oli 84 vuosi valmistumisen jälkeen. Myös työttömyys on vuosikymmenen loppupuolella valmistuneilla pienempää kuin vuosikymmenen alussa valmistuneilla. Koko maan keskiarvoon verrattuna Helsingissä ammatilliselta valmistuneet työllistyvät erittäin hyvin. Kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvon mukaan Helsingissä valmistuneista oli työllisenä 83 vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen koko maan työllisyystason ollessa 69. Työttömien osuudessa Helsingissä valmistuneet erottuvat selkeästi koko maasta, jo valmistumisvuonna työttömyys on alhainen. Kolmen viimeisimmän valmistumiskohortin työttömyys oli 5,9 Helsingissä ja 14,4 koko maassa. Helsingissä perustutkinnon suorittaneista työttömien osuus pysyy selkeästi alle koko maan työttömyyden keskiarvon koko tarkastelujakson kolme vuotta eteenpäin valmistumisesta. Valmistumisvuonna perustutkinto-opiskelijoista on viimeisten vuosien aikana jatkanut suoraan opiskelemaan 14 prosenttia, mutta kahden vuoden päästä valmistuneista jo lähes neljännes oli opiskelemassa. Opiskelijoista vain alle kolmannes oli päätoimisia opiskelijoita, suurin osa oli työllisiä opiskelijoita. Helsingissä jatko-opiskelemaan on lähdetty samassa suhteessa kuin koko maassa ja Uudellamaalla. Muualla maassa työllisten opiskelijoiden osuus on Helsinkiä pienempi. Ammatillisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (tässä myös nimitys lisätutkinto) Helsingissä suorittaneista huomattava osa on työllisenä. Vuonna 2008 sekä samana vuonna että vuotta aikaisemmin valmistuneista jopa 95 prosenttia oli työllisenä. Työttömien osuus jäi alle kolmen prosentin. Myös lisätutkintojen kohdalla Helsingissä valmistuneet työllistyvät koko maata paremmin: vuonna 2008 koko maassa lisätutkinnon edellisenä vuonna suorittaneista työllisinä oli 88 ja työttöminä 6,7. Lisätutkinnon suorittaneiden työllisyys pysyy tasaisen korkeana valmistumisvuodesta koko tarkastelujakson kolme vuotta eteenpäin. Lisätutkintoja suorittavat pääasiassa aikuisopiskelijat, joista monilla on jo työpaikka tutkintoa suorittaessa. Näinpä valmistumisvuoden pienempää työllisten osuutta ei ole yhtä suurena kuin muista koulutuksista valmistuneilla. Myös lisätutkinnon suorittaneista 2000-luvun loppupuolella suorittaneet ovat työllistyneet alkuvuosia paremmin, mutta ero ei ole niin suuri kuin perustutkinnon suorittaneilla. Lisätutkinnon suorittaneista on opiskelijoiksi viimeisten vuosien aikana siirtynyt tasaisesti noin seitsemän prosenttia, vuosi valmistumisen jälkeen opiskelijoiden osuus on kasvanut reiluun kymmenesosaan. Lähes kaikki opiskelijat ovat työllisiä opiskelijoita. 5

7 Helsingissä kevätlukukaudella 2008 ja vuonna 2007 ammatillisen tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Pääasiallinen toiminta Perustutkinto 2008* Perustutkinto 2007 Lisätutkinto 2008* Lisätutkinto 2007 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Yhteensä Työllisinä , , , ,1 Työttöminä 179 5, ,4 85 2,6 65 2,8 Työlliset opiskelijat 290 9, , , ,7 Päätoimiset opiskelijat 152 4, ,1 30 0,9 52 2,2 Varusmies/siv.palvelu 211 6,7 82 2,1 1 0,0 0 0,0 Maasta muuttaneet 17 0,5 22 0,6 11 0,3 3 0,1 Muu toiminta 107 3, ,2 51 1,6 3 0,1 * valmistuneet Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja kolme vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Valmistumisvuonna tarkastelussa ovat kevätlukukaudella valmistuneet Työttömät Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja kolme vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Valmistumisvuonna tarkastelussa ovat kevätlukukaudella valmistuneet Työttömät Valmistumisvuosi Valmistumisvuosi

8 Työllisten, työttömien ja opiskelijoiden osuudet ammatilliselta toiselta asteelta tutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja kolme vuotta eteenpäin Helsingissä, Uudellamaalla ja koko maassa valmistuneet, kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvot Työlliset perustutkinnonsuorittaneista Työlliset lisätutkinnon suorittaneista Helsinki Uusimaa Koko maa Työttömät perustutkinnon suorittaneista Työttömät lisätutkinnon suorittaneista Helsinki Uusimaa Koko maa Opiskelijat perustutkinnon suorittaneista Opiskelijat lisätutkinnon suorittaneista Työlliset sisältävät työlliset opiskelijat. Kaikissa opiskelijoissa ovat mukana työlliset ja päätoimiset opiskelijat. Helsinki Uusimaa Koko maa 7

9 Kaupungin ylläpitämät oppilaitokset Helsingin kaupungin ylläpitämissä oppilaitoksista perustutkinnon suorittaneiden työllisyys on korkeampi kuin koko maassa samaan aikaan valmistuneilla. Muihin helsinkiläisiin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna tilanne oli lähes yhtäläinen: Helsingin ylläpitämistä oppilaitoksista vuosina perustutkinnon suorittaneista 84 oli työllisenä vuoden 2008 lopussa, muista oppilaitoksista valmistuneista 85. Työttömien osuus oli Helsingin kaupungin oppilaitoksista valmistuneilla hieman suurempi (4,3 ) kuin muista helsinkiläisistä oppilaitoksista valmistuneilla (3,7 ). Helsingissä valmistuneiden työttömyys jää kuitenkin muista pääkaupunkiseudun kunnista valmistuneiden ja koko maan tason alapuolelle. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittaneiden työllisyyden erot ovat perustutkintoja suurempia kaupungin oppilaitosten ja muiden Helsingissä sijaitsevien oppilaitosten välillä, mutta kaupungin oppilaitoksissa näitä tutkintoja suoritetaan niin vähän, että työllisten osuuden mittaus on epävarmaa. Kokonaisuudessaan Helsingissä ammatti- tai erikoisammattitutkinnon vuosina suorittaneista 93 oli työllisenä vuonna Työttömien osuus oli pääkaupunkiseudun kunnissa Helsingissä korkein (3 ), mutta selvästi koko maan tasoa alhaisempi. Työllisten ja työttömien osuudet vuoden 2008 lopussa vuosina ammatillisen tutkinnon suorittaneista Työlliset Työttömät Helsinki yhteensä Helsingin kaupungin oppilaitokset Muut oppilaitokset Helsingissä Vantaa yhteensä Helsinki yhteensä Helsingin kaupungin oppilaitokset Muut oppilaitokset Helsingissä Vantaa yhteensä Perustutkinnot Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Espoo yhteensä Espoo yhteensä Koko maa yhteensä Koko maa yhteensä Helsingin kaupungin oppilaitokset = Helsingin palvelualojen oppilaitos, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja Helsingin tekniikan alan oppilaitos. Koulutusaloittainen sijoittuminen Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista parhaiten ovat työllistyneet liiketalouden ja kaupan sekä sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet. Helsingissä vuosina näiltä aloilta valmistuneista oli työllisinä 90 vuoden 2008 lopussa, koulutusalojen sisällä työllisyydessä on vain vähän eroja. Työttömänä on vain kaksi prosenttia sosiaali- ja terveysalalta koulutusalalta valmistuneista ja kolme prosenttia liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneista. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet työllistyvät hyvin myös koko maassa, mutta kaupan liiketalouden ja kaupan alalta Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet selkeästi koko maan tasoa paremmin. Muina 85 työllisyyteen yltävinä opintoaloina olivat ajoneuvo- ja kuljetustekniikan ala sekä majoitus- ja ravitsemisala. Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet kaikilla opintoaloilla koko maan keskiarvoa paremmin lukuun ottamatta musiikin ja puhdistuspalveluiden aloja. Suurin ero on tietojenkäsittelyn sekä viestintä ja informaatiotieteiden aloilla, joissa Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet huomattavasti muuta maata paremmin. 8

10 Työttömäksi ovat jääneet eniten rakentamisen, kone-, metalli- ja energiatekniikan sekä prosessi- ja kemiantekniikan aloilta valmistuneet. Helsingissä valmistuneet ovat joutuneet työttömäksi kaikilla opintoaloilla selvästi koko maan tasoa vähemmän. Koko maassa työttömäksi jäädään Helsingissä valmistuneita enemmän etenkin kulttuurialalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta. Jatko-opiskelemaan lähteneiden osuus vaihtelee opintoaloittain paljon. Kaksi kolmesta musiikkialalta valmistuneesta jatkoi opiskeluaan. Tekstiili- ja vaatetustekniikasta, hammaslääketieteen sekä farmasian opintoaloilta noin kolmannes jatkoi opintojaan ammatillisen tutkintonsa jälkeen. Vähiten kouluttautumista jatkettiin osassa sosiaali- ja terveysaloja, tekniikan ja liikenteen aloja sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloja. Työllisten osuus vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Tutkinnot yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Helsinki Koko maa 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 9 Muu koulutus Sisältää myös työlliset opiskelijat. Työttömien osuus vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Tutkinnot yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Helsinki Koko maa 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 9 Muu koulutus

11 Välillä Helsingissä ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, ja heistä työllisten ja työttömien osuus vuonna 2008 Tutkinto Tutkintoja yhteensä Työllisten osuus, Tutkinto Tutkintoja yhteensä Työttömien osuus, Maanmittausalan perustutk 36 94,4 Pintakäsittelyalan perustutk ,8 Lähihoitaja, sos-terv. perust ,2 Muovi- ja kumitekn. perustutk 18 16,7 Kauneudenhoitoalan perustutk ,8 Rakennusalan perustutk ,2 Merkonomi, liiketal. perust ,4 Kone- ja metallialan perustutk ,7 Logistiikan perustutk 92 87,0 Talotekniikan perustutk ,0 Hiusalan perustutk ,5 Verhoilu-ja sis.alan perustutk 101 8,9 Lääkealan perustutk ,3 Audiovis. viestinnän perustutk 306 8,5 Hot., ravintola-alan perustutk ,5 Painoviestinnän perustutk 320 8,4 Matkailualan perustutk ,2 Suunnitteluassist. perustutk 97 8,3 Tutkinnot yhteensä ,4 Kemiantekniikan perustutk 53 7,6 Kemiantekniikan perustutk 53 83,0 Sähköalan perustutk 944 7,3 Datanomi, tiet.käs. perustutk ,2 Catering-alan perustutk 302 7,3 Catering-alan perustutk ,8 Elintarvikealan perustutk 152 7,2 Autoalan perustutk ,3 Laboratorioalan perustutk 85 7,1 Hammastekniikan perustutk 68 77,9 Tanssialan perustutk 49 6,1 Painoviestinnän perustutk ,9 Hammastekniikan perustutk 68 5,9 Puualan perustutk ,9 Autoalan perustutk 459 5,7 Suunnitteluassist. perustutk 97 76,3 Vaatetusalan perustutk 346 4,9 Talotekniikan perustutk ,2 Kotit., kulutt.palv. perustutk 45 4,4 Elintarvikealan perustutk ,7 Tutkinnot yhteensä ,4 Laboratorioalan perustutk 85 75,3 Kauneudenhoitoalan perustutk 412 4,4 Audiovis. viestinnän perustutk ,8 Datanomi, tiet.käs. perustutk 889 4,2 Musiikkialan perustutk ,7 Hot., ravintola-alan perustutk 882 3,2 Sähköalan perustutk ,5 Maanmittausalan perustutk 36 2,8 Vaatetusalan perustutk ,3 Merkonomi, liiketal. perust ,7 Verhoilu-ja sis.alan perustutk ,3 Matkailualan perustutk 240 2,1 Muovi- ja kumitekn. perustutk 18 72,2 Lähihoitaja, sos-terv. perust ,0 Kone- ja metallialan perustutk ,0 Hiusalan perustutk 428 1,9 Rakennusalan perustutk ,5 Logistiikan perustutk 92 1,1 Kotit., kulutt.palv. perustutk 45 66,7 Lääkealan perustutk 240 0,8 Tanssialan perustutk 49 65,3 Puualan perustutk 134 0,8 Pintakäsittelyalan perustutk ,9 Musiikkialan perustutk 170 0,6 Puhdistuspalvelujen perustutk 13 53,9 Puhdistuspalvelujen perustutk 13 0,0 Tutkinnot, joissa alle 10 suoritettua tutkintoa, on poistettu. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon vuosina suorittaneista 93 oli työllisenä vuonna Työllisyys on hyvä etenkin liiketalouden ja kaupan alalta, tietojenkäsittelyn alalta sekä suurimmassa osassa tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalalta sekä matkailu- ja ravitsemisalalta valmistuneilla. Lisätutkinnon suorittaminen perustutkintoon nähden on hyödyttänyt eniten luonnontieteiden sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Lisätutkinnon suorittaneilla ero Helsingin ja koko maan työllisyydessä ei ole niin suuri kuin perustutkinnon suorittaneilla. Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet koko maan keskitasoa heikommin vapaa-aika ja nuorisotyön koulutuksesta, tieto- ja tietoliikennetekniikasta, kauneudenhoitoalalta, elintarvikealalta, prosessi- ja kemiantekniikan alalta sekä sosiaalialalta. Helsingissä valmistuneista ovat työllistyneet koko maan tasoa selvästi paremmin tietojenkäsittelystä, rakentamisesta sekä majoitus- ja ravitsemisalalta valmistuneet. Työttömäksi on jäänyt eniten kulttuurialalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet. Koko maata enemmän työttömäksi on Helsingissä valmistuneista jäänyt kauneudenhoitoalalta, elintarvikealalta, prosessi- ja kemiatekniikasta, tieto- ja tietoliikennetekniikasta sekä viestintä ja informaatioalalta. Jatko-opiskelemaan lähdetään etenkin kulttuurialoilta sekä sosiaali- ja terveysaloilta. 10

12 Työllisten ja työttömien osuudet vuosina ammatillisen lisätutkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Tutkinnot yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala Työlliset 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala Helsinki Koko maa 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Tutkinnot yhteensä Työttömät 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala Helsinki Koko maa 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Välillä Helsingissä suoritetut ammatti- tai erikoisammattitutkinnot, joissa työllisten tai työttömien osuus oli suurin vuonna 2008 Tutkinto Tutkintoja yhteensä Työllisten osuus, Tutkinto Tutkintoja yhteensä Työttömien osuus, Autosähkömekaanikon at Maarakennusalan at 63 41,3 Autoalan työnjohdon eat Tietokoneasentajan at 68 14,7 Kiinteistönhoitajan eat Kiinteistövälitysalan at 75 13,3 Psykiatrisen hoidon eat Ravintolakokin at 37 10,8 Rakennustuotannon at Putkiasentajan at 38 10,5 Kunnossapidon at Talonrakennusalan at ,2 Suurtalouskokin at Jälkikäsittelykoneenhoit. at 34 8,8 Dieettikokin eat Elektron.- ja sähköteoll. at 35 8,6 Viestinvälit.- ja log.palv. at ,6 Kotityöpalvelujen at 37 8,1 Voimalaitoksen käyttäjän at ,2 Saha-alan at 50 8,0 Rahoitus- ja vak.alan at ,1 Tieto- ja kirjastopalv. at 52 7,7 Painajan at 50 98,0 Välinehuoltajan at 213 7,0 Sähköyliasentajan eat 49 98,0 Valokuvaajan at 30 6,7 Kiinteistöhoitajan at ,9 Paperiteollisuuden at 79 6,3 Johtamisen eat ,1 Koulunkäyntiavustajan at 263 6,1 Tutkinnot yhteensä ,4 Tutkinnot yhteensä ,9 Tutkinnot, joissa on alle 30 suoritettua tutkintoa, on poistettu. 11

13 2.2 Ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet Vuonna 2008 ammattikorkeakoulututkinnon edellisenä vuonna suorittaneista oli työllisinä 91 Helsingin seudulla valmistuneista, samana vuonna valmistuneista oli ehtinyt työllistyä 87. Työttömänä oli 3,7 samana vuonna valmistuneista ja 2,2 edellisenä vuonna valmistuneista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyys on kasvanut Helsingin seudulla kohorteittain 2000-luvun alusta loppuun. Vuonna 2002 valmistuneista oli työllisenä 88 seuraavana vuonna, vuonna 2007 valmistuneista oli vastaavasti työllisenä 91. Vuoden 2003 taloudellinen taantuma vaikutti etenkin vuosina 2003 ja 2004 valmistuneiden työllisyyteen valmistumisvuonna, mutta vuoden kuluttua valmistumisesta työllisyys oli jo noussut samalle tasolle kuin muilla valmistumiskohorteilla. Vuosina valmistuneista keskimäärin 5,3 oli työttömänä valmistumisvuotenaan, vuoden kuluttua työttömyys laski alle kolmen prosentin, ja laski tasaisena siitä vielä hieman tulevina vuosina luvun alussa amk-tutkinnon suorittaneiden työttömyys oli vastavalmistuneilla korkeampaa kuin vuosikymmenen lopussa, mutta työttömyys laski 2000-luvun alussakin valmistuneilla jo vuosi valmistumisen jälkeen myöhemmin valmistuneiden tasolle. Koko Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneisiin verrattuna Helsingin seudulla valmistuneiden työllisyys on korkeampaa ja vastavalmistuneet työllistyvät nopeammin. Helsingin seudulla viime kolmen vuoden aikana valmistuneista oli työllisinä keskimäärin 86 valmistumisvuonna ja 90 vuoden päästä. Koko maassa ero oli suurempi: vastavalmistuneista työllisenä oli 79 ja vuoden kuluttua 86. Koko maassa etenkin vastavalmistuneiden työttömyys on korkeampaa, vuosina valmistuneista oli työttömänä valmistumisvuotenaan 4 Helsingin seudulla ja 9 koko maassa. Vuosi valmistumisesta työttömyys oli laskenut Helsingin seudulla tutkinnon suorittaneilla 2,4 prosenttiin ja koko maassa 4,6 prosenttiin. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista siirtyi kymmenesosa jatko-opiskelemaan heti valmistuttuaan. Opiskelijoiden osuus nousee tasaisesti kun valmistumisesta kuluu aikaa. Jatko-opiskelemaan siirtyneiden osuudet ovat hyvin samanlaiset eri vuosina valmistuneilla. Neljä vuotta valmistumisesta yli kymmenesosa amk-tutkinnon suorittaneista on opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista on työllisiä, päätoimisten opiskelijoiden määrä on tasaisesti alle kolme prosenttia kaikilla kohorteilla vielä vuosia valmistumisen jälkeen. Helsingin seudulla valmistuneiden jatkokoulutuksessa olevien osuus on hieman koko maan tasoa alempi Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina Helsingin seudulla ammattikorkeakoulu-tutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja neljä vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Työttömät Valmistumisvuosi

14 Työllisten, työttömien ja opiskelijoiden osuudet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista Helsingin seudulla ja koko maassa valmistumisvuodesta neljä vuotta eteenpäin Kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvot Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Opiskelijat sisältävät työlliset ja päätoimiset opiskelijat. Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Helsingin seudulla vuonna 2007 ja 2008 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Pääasiallinen toiminta Työlliset valmistuneista Työttömät valmistuneista Opiskelijat valmistuneista Vuonna 2008 amk-tutkinnon suorittaneet Helsingin seudun ammattikorkeat Kaikki ammattikorkeat Helsingin seudun ammattikorkeat Kaikki ammattikorkeat Helsingin seudun ammattikorkeat Kaikki ammattikorkeat Vuonna 2007 amktutkinnon suorittaneet henkilöä henkilöä Yhteensä Työllisinä , ,6 Työttöminä 219 3, ,2 Työlliset opiskelijat 276 4, ,3 Päätoimiset opiskelijat 336 5, ,1 Varusmies/siv.palvelu 12 0,2 8 0,1 Maasta muuttaneet 69 1,2 72 1,3 Muu toiminta 104 1, ,3 Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. 13

15 Koulutusaloittainen sijoittuminen Vuosina valmistuneista 90 prosentin työllisyyden vuonna 2008 ovat saavuttaneet poliisialalta, luonnontieteiden, tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalalta sekä humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneet. Helsingin seudulta valmistuneet olivat työllistyneet kaikilla koulutusaloilla koko maan tasoa paremmin. Kaikkiin ammattikorkeakouluihin verrattuna Helsingin seudulta valmistuneet ovat työllistyneet paremmin etenkin kulttuurialalta ja luonnontieteiden alalta valmistuneet. Humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneet ovat jääneet koko maan tasoa useammin työttömäksi (6 ). Muilta koulutusaloilta valmistuneet ovat jääneet työttömäksi koko maan tasoa vähemmän. Toiseksi yleisimmin työttömiksi ovat jääneet kulttuurialalta valmistuneet (4,8 ) ja luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneet (4,5 ). Jatko-opiskelemaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ovat lähteneet etenkin poliisikoulutuksen käyneet, ja myös luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä kulttuurialalta valmistuneet. Pääkaupunkiseudulla valmistuneet ovat lähteneet jatko-opiskelemaan muista ammattikorkeakouluista valmistuneita vähemmän kaikilta koulutusaloilta luonnonvara ja ympäristöalaa sekä humanistista ja kasvatusalaa lukuun ottamatta. Työllisten ja työttömien osuudet vuosina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Koulutusalat yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 9 Muu koulutus Työlliset PKS ammattikorkeat Muut ammattikorkeat Koulutusalat yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 9 Muu koulutus Työttömät PKS ammattikorkeat Muut ammattikorkeat Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Poliisi, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut. Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. 14

16 Vuosina Helsingin seudulla suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, joissa työllisten tai työttömien osuus oli suurin vuonna 2008 Tutkinto Tutkintoja yhteensä, kpl Työllisten osuus, Tutkinto Tutkintoja yhteensä, kpl Työttömien osuus, Sos-terv.AMK-jatkot., hoid Teatteri-ilmaisun ohj. (AMK) ,0 Ins. (AMK), materiaalitekn ,3 Viittomakielentulkki (AMK) 49 6,1 Ins. (AMK), kuljetustekniikka ,5 Ympäristösuunnittelija (AMK) 50 6,0 Sos-terv.AMK-jatkot., sos.ala 38 97,4 Ins. (AMK), automaatiotekn ,5 Tradenomi, turvallisuusala ,5 Ins. (AMK), kemia 111 5,4 Ensihoitaja (AMK) ,8 Artenomi (AMK) 133 5,3 Röntgenhoitaja (AMK) ,2 Medianomi (AMK) 666 5,0 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,0 Ins. (AMK), graaf.,viest.tekn ,9 Ins. (AMK), sähkötekniikka ,7 Agrologi (AMK) 82 3,7 Optometristi (AMK) ,0 Ins. (AMK), bio-, elint.tekn ,5 Ins. (AMK), elektroniikka ,0 Hammasteknikko (AMK) 61 3,3 Hammasteknikko (AMK) 61 93,4 Restonomi (AMK), matkailu 755 3,2 Tradenomi, tietojenkäsittely ,3 Osteopaatti (AMK) 36 2,8 Restonomi (AMK), liikkeenjohto ,1 Laboratorioanalyytikko (AMK) 150 2,7 Ins. (AMK), LVI-tekniikka 80 92,5 Ins. (AMK), konetekniikka 226 2,7 Tutkinnot yhteensä ,8 Tutkinnot yhteensä ,0 2.3 Yliopistokoulutuksesta valmistuneet Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuonna 2008 työllisenä 83 samana vuonna valmistuneista ja 86 edellisenä vuonna valmistuneista. Työttömänä oli vastavalmistuneista 5,6 ja vuotta aikaisemmin valmistuneista 2,6. Vuosi 2008 oli poikkeuksellinen korkeakoulututkinnoissa tutkinnonuudistusprosessin vuoksi, tällöin tehtiin aikaisempiin vuosiin verrattuna 40 enemmän ylempiä korkeakoulututkintoja. Ylemmän korkeakoulututkinnon pääkaupunkiseudun yliopistoissa suorittaneiden työllisyys on kasvanut hieman 2000-luvulla. Vuonna 2002 valmistuneista 85 oli työllisenä vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna 2007 valmistuneista 86,5. Eri valmistumiskohorteissa on hyvin vähän eroja lukuun ottamatta vuonna 2003 valmistuneita. Vuoden 2003 taloudellinen taantuma näyttää vaikuttaneen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin; vuonna 2003 valmistuneilla työllisyys oli heikko valmistumisvuonna ja heikompi työllisyys suhteessa muihin valmistumiskohortteihin säilyi edelleen neljän vuoden jälkeenkin. Korkeimman työllisyyden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet saavuttavat jo vuosi valmistumisen jälkeen. Tällöin keskimäärin 85 tutkinnon suorittaneista on työllisenä, ja työllisten osuus pysyy hyvin tasaisesti tässä osuudessa vuosia eteenpäin. Työttömyys laskee ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla jatkuvasti kun valmistumisesta kuluu vuosia. Vuosina tutkinnon suorittaneista oli työttömänä keskimäärin 5,6 valmistumisvuonna, vuoden kuluttua enää 3 ja kahden vuoden kuluttua valmistumisesta työttömyys vakiintuu noin kahteen prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät valmistumisvuotenaan koko maata paremmin; kolmen viimeisimmän vuoden aikana valmistuneista oli pääkaupunkiseudulla työllisenä 82 ja koko maassa 80. Vuosi valmistumisen jälkeen tilanne kuitenkin muuttuu, muualla maassa valmistuneiden työllisyys kasvaa nopeammin ja sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa valmistuneista on työllisenä sama 86 osuus. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisyys jää alle koko maan keskiarvon. Työttömien osuus valmistuneista on kuitenkin pienempi pääkaupunkiseudulla tutkinnon suorittaneilla kaikkina vuosina neljä vuotta valmistumisesta eteenpäin. Pääkaupunkiseudulla valmistuneet siirtyvät koko maan tasoa hieman runsaammin jatkokoulutukseen. Vuosi valmistumisen jälkeen opiskelijoina on runsas viidennes ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista, osuus pysyy melko tasaisena vielä neljä vuotta valmistumisen jälkeenkin. Päätoimisina opiskelijoina on vain noin neljä prosenttia. Pääkaupunkiseudulla valmistuneista koko maata myös hieman suurempi osuus, noin neljä prosenttia, muuttaa pois maasta. 15

17 Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina pääkaupunkiseudulla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja neljä vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina pääkaupunkiseudulla tohtorin tutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja neljä vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA Työttömät Työttömät Valmistumisvuosi Valmistumisvuosi Pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 ja 2008 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Ylempi korkeakoulut 2008 Ylempi korkeakoulut 2007 Tohtorintutkinto 2008 Tohtorintutkinto 2007 Pääasiallinen toiminta henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Yhteensä Työllisinä , , , ,3 Työttöminä 431 5, ,6 15 2,2 15 2,3 Työlliset opiskelijat , , ,1 45 6,9 Päätoimiset opiskelijat 292 3, ,9 29 4,3 10 1,5 Varusmies/siv.palvelu 20 0,3 8 0,2 0 0,0 0 0,0 Maasta muuttaneet 207 2, ,8 48 7,2 64 9,8 Muu toiminta 353 4, ,1 19 3,3 56 9,2 Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. 16

18 Työllisten, työttömien ja opiskelijoiden osuudet ylemmän korkeakoulu tai tohtorin tutkinnon suorittaneista Helsingin seudulla ja koko maassa valmistumisvuodesta neljä vuotta eteenpäin Kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvot Työlliset valmistuneista PKS -ylempi korkeakoulututk. Kaikki -ylempi korkeakoulututk PKS -tohtorit Kaikki -tohtorit Työttömät valmistuneista PKS -ylempi korkeakoulututk. Kaikki -ylempi korkeakoulututk PKS -tohtorit Kaikki -tohtorit Opiskelijat valmistuneista PKS -ylempi korkeakoulututk. Kaikki -ylempi korkeakoulututk PKS -tohtorit Kaikki -tohtorit Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Opiskelijat sisältävät päätoimiset ja työlliset opiskelijat. Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. 17

19 Tohtorin tutkinnon suorittaneista on työllisenä pienempi osuus kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista. Vuonna 2008 samana vuonna valmistuneista oli työllisenä 83 ja edellisenä vuonna valmistuneista 77 työlliset opiskelijat mukaan lukien. Työttöminä tohtoreita on hyvin vähän, vuonna 2008 ja 2007 valmistuneista vain hieman runsas kaksi prosenttia. Tohtorintutkinnon suorittaneiden työllisyys on kohorteittain hyvin tasaista jo valmistumisvuodesta eteenpäin, monella lienee työpaikka jo tutkintoa tehdessä. Työllisyys on jo valmistumisvuonna keskimäärin 80, ja tällä tasolla se on seuraavinakin vuosina. Työttömien osuus on kaikilla kohorteilla alle kaksi prosenttia, kun valmistumisesta on kulunut kaksi vuotta. Muihin tutkinnon suorittaneisiin poiketen tohtorintutkinnon suorittaneiden työllisyys oli korkeampi 2000-luvun alussa valmistuneilla kuin loppupuolella valmistuneilla. Vuonna 2002 valmistuneista oli työllisenä 81 vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna 2007 valmistuneista 77. Pääkaupunkiseudulla valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet koko maan tasoa heikommin. Koko maassa tohtoreiden työllisyys on valmistumisvuonna ja seuraavana neljänä vuonna jatkuvasti yli 80 prosentin tason (kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvo), pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisyys nousee yli 80 prosentin vasta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Työttömyys on lähes sama sekä pääkaupunkiseudulla valmistuneilla että muualla maassa valmistuneilla. Työllisten osuutta tohtorintutkinnon suorittaneista vähentää valmistuneiden tohtoreiden runsas ulkomaille muutto. Työllisiksi lasketaan vain Suomessa työllisenä olevat. Kolmen viimeisen tarkasteluvuoden aikana vastavalmistuneista tohtoreista keskimäärin joka kymmenes on muuttanut pois Suomesta vuoden päästä valmistumisesta. Maastamuuttaneiden osuus on koko maassa vastaava. Opiskelijoina tohtorintutkinnon suorittaneista on tasaisesti vajaa kymmenesosa, alle kaksi prosenttia on päätoimisia opiskelijoita. Koulutusaloittainen sijoittuminen Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista parhaiten ovat työllistyneet sosiaali- ja terveysalalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet. Vuosina tutkinnon pääkaupunkiseudulla sosiaali- ja terveysalalta suorittaneista 95 oli työllisenä vuonna 2008, ja tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneista 91. Kulttuurialoilta valmistuneiden työllisyys oli koulutusaloista heikoin, työllisenä oli 79. Pääkaupunkiseudulla valmistuneista ovat koko maan tasoa paremmin työllistyneet etenkin luonnonvara-alalta valmistuneet, mutta myös sosiaali- ja terveysalalta sekä kulttuurialalta valmistuneet. Pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työttömyys on kaikilla koulutusaloilla koko maan tasoa alempaa. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneilla ei käytännössä ole työttömyyttä. Eniten työttömänä on kulttuurialalta valmistuneita, 5. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus työllisissä on kaikissa koulutusaloissa pienempi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Tohtoreistakin eniten ovat työllistyneet sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet (86 ) ja tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet (83 ). Vähiten työllisiä on luonnonvara-alalta valmistuneissa (73 ). Työttömien osuus tohtoreista on pieni, eivätkä koulutusaloittaiset erot ole suuria. Ulkomaille tohtoreita yli kymmenesosa on muuttanut luonnonvara-alalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneista. Pääkaupunkiseudulla valmistuneet tohtorit ovat koko maata vähemmän työllistyneitä kaikilla koulutusaloilla, suurimmillaan ero on kaupan ja hallinnon sekä humanistisella ja opetusalalla. Tohtoreiden työttömyys on lähes samalla tasolla koko maassa ja pääkaupunkiseudulla valmistuneilla. Humanistiselta ja opetusalalta valmistuneet tohtorit ovat jääneet pääkaupunkiseudulla koko maan tasoa useammin työttömäksi. 18

20 Työllisten ja työttömien osuudet vuosina yliopistotutkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Tutkinnot yhteensä Luonnonvara-ala Tekniikan ja liikenteen ala Kaupan ja hallinnon ala Sosiaali- ja terveysala Kulttuuriala Humanistinen ja opetusala Työlliset Ylempi korkeakoulututkinto, PKS Ylempi korkeakoulututkinto, muut yliopistot Tohtorintutkinto, PKS Tohtorintutkinto, muut yliopistot Tutkinnot yhteensä Luonnonvara-ala Tekniikan ja liikenteen ala Kaupan ja hallinnon ala Sosiaali- ja terveysala Kulttuuriala Humanistinen ja opetusala Työttömät Ylempi korkeakoulututkinto, PKS Ylempi korkeakoulututkinto, muut yliopistot Tohtorintutkinto, PKS Tohtorintutkinto, muut yliopistot Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Vuosina pääkaupunkiseudulla suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot, joissa työllisten tai työttömien osuus oli suurin vuonna 2008 Tutkinto Tutkintoja yhteensä, kpl Työllisten osuus, Tutkinto Tutkintoja yhteensä, kpl Työttömien osuus, Erikoishammaslääkäri VTM, filosofia 28 14,3 Erikoislääkäri ,9 Tanssitaiteen maisteri 55 10,9 Hammaslääketieteen lis ,2 FM, venäjän kieli 72 9,7 DI, rakennus-, yhdyskuntatek ,9 Teatteritaiteen maisteri 153 9,2 FM, geologia 49 95,9 FM, teatteritiede 35 8,6 DI, maanmittaustekniikka ,4 KM, kotitalousopettaja 111 8,1 Proviisori ,2 Kuvataiteen maisteri 96 7,3 DI, konetekniikka ,4 FM, kulttuurien tutkimus 228 7,0 MMM, muu ala 29 93,1 FM, saksan kieli 92 6,5 KM, luokanopettaja ,9 FM, arkeologia 34 5,9 DI, automaatiotekniikka ,7 FM, filosofia (hum. ala) 70 5,7 Arkkitehti ,9 Taiteen maisteri 724 5,7 Oikeustieteen maisteri ,8 MMM, metsätalous 232 4,7 DI, tietotekniikka ,4 MMM, ympäristöala 129 4,7 DI, sähkötekniikka ,1 Teologian maist ,2 Tutkinnot yhteensä ,1 Tutkinnot yhteensä ,1 Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. 19

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

2 YLEMPI PERUSASTE 2011 PERUSKOULU 4146 63 2012 KESKIKOULU 429 3 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 113 0 YHT 4688 66

2 YLEMPI PERUSASTE 2011 PERUSKOULU 4146 63 2012 KESKIKOULU 429 3 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 113 0 YHT 4688 66 1220. Työnhakijat koulutuksen mukaan ja heistä vastavalmistuneet Lähde: TEM, työnvälitystilastot 2013 Maaliskuu 12 POHJOIS-POHJANMAA Työttömät yhteensä Työnhakijoita laskentapäivänä Kaikki yhteensä Vastavalmistuneet

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen

Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen Tammikuu 2013 Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Sisältö Taustaa...

Lisätiedot

2014 Elokuu Työnhakijoita laskentapäivänä

2014 Elokuu Työnhakijoita laskentapäivänä 1910. Työnhakija- asiakkaiden kuukausitiedot (koko aineisto) muuttujina Kuukausi, Koulutus(4), ELY- keskus(k), Muuttujat, Valmistuminen ja Työllisyyskoodi 2014 Elokuu Työnhakijoita laskentapäivänä Kaikki

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

TK6 TEM, TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 31.05.2016 TAULU 6. TYÖTTÖMÄT JA MUUT TYÖNHAKIJAT KOULUTUKSEN MUKAAN ELY-KESKUS(K): 12 POHJOIS-POHJANMAA

TK6 TEM, TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 31.05.2016 TAULU 6. TYÖTTÖMÄT JA MUUT TYÖNHAKIJAT KOULUTUKSEN MUKAAN ELY-KESKUS(K): 12 POHJOIS-POHJANMAA TK6 TEM, TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS 31.05.2016 TAULU 6. TYÖTTÖMÄT JA MUUT TYÖNHAKIJAT KOULUTUKSEN MUKAAN ELY-KESKUS(K): 12 POHJOIS-POHJANMAA SUKUPUOLI: SUKUPUOLET YHTEENSÄ KOULUTUSASTE TYÖTTÖMÄT

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Koulutus 2014 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui hieman Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2012 hieman huonommin kuin edellisvuonna.

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa

OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa Päivitetty 11/2005 1 TYÖLLISET 2 TYÖVOIMAN 3 OPPILAITOKSIIN 4 OPPILAITOKSISTA 5 OPPILAITOKSET 1.1. Työlliset

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Koulutus 2010 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta aiemmin Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat yhteensä

Työttömät työnhakijat yhteensä Niilo Melolinna, Erikoistutkija 28.5.2013 OTE jaosto TIETOJA AKATEEMISESTA TYÖTTÖMYYDESTÄ JA SEN VIIME AJAN MUUTOKSISTA TEM:N TYÖNVÄLITYSTILASTON POHJALTA 1207. Työnhakijat ammatin, koulutuksen ja kansalaisuuden

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013 TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.4.2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2014 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan työttömien

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Lappi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Lappi 225 1 Toimintaympäristö: Lappi Suomen suurin maakunta 228 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset UUSIEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO - AIKATAULU Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014 ALOITUSPAIKAT 2015 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2014 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 511 463 130 116 91 214 84 398 2119 2139-20 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Aloitus- 1. sij. Hyväk- Esi- Valinta. paikat hakeneet sytyt valinta

Aloitus- 1. sij. Hyväk- Esi- Valinta. paikat hakeneet sytyt valinta ALIN HYVÄKSYTTY PISTEMÄÄRÄ Aloitus- 1. sij. Hyväk- Esi- Valinta Espoo Kelloseppäkoulu, Espoo paikat hakeneet sytyt valinta Kello- ja mikromekaniikan pt, pk 10 39 12 10.00 6.32 Omnian ammattiopisto, Espoon

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

01.10.2013. Ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisteri (AMKOREK) Opetushallitus

01.10.2013. Ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisteri (AMKOREK) Opetushallitus .. Lukuvuosi S ( ) Yhteishakuun kuuluva koulutus Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Elokuvan ja television ko Kulttuurituotannon ko Matkailun ko Ensihoidon ko Hoitotyön ko Liikunnan ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Opoinfo 2.11.2012. Sirkku Mäntyniemi

Opoinfo 2.11.2012. Sirkku Mäntyniemi Opoinfo 2.11.2012 Sirkku Mäntyniemi Koulutustarjonta, nuorten yhteishaku 2013 Valintaperusteet Mitä odotettavissa v 2014 Kalvosarjan tekijän nimi 2 Kulttuuriala Koulutusohjelma Elokuva ja televisio Esittävä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi 2016

Pohjois-Savon liiton esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi 2016 64/12.00.01.03/2011 20.6.2011 Pohjois-Savon liitto PL 247 70101 KUOPIO Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 Valtioneuvosto Pohjois-Savon liiton esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistotutkinnon suorittaneet Ylempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi lähes 6 prosenttia Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan ylempiä korkeakoulututkintoja

Lisätiedot

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Bioanalyytikkokoulutus ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä

Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä HAYO LUPI MSKK SASO YHTEENSÄ Opiskelijamäärä 30.9.2014 520 1083 585 823 3011 1.7.-30.9.2014 eronneet opiskelijat 14 32 25 19 90 1.7.-30.9.2014

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot