t i l a s t o j a Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään

Transkriptio

1 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 39 Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työelämään Helsingin seudulla ammatillisesta, ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistokoulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon sekä Helsingin seudulla ammattikorkeakoulutai yliopistotutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Tutkinto (suluissa montako tutkintoa tarkastelussa) Amm. perustutkinto, peruskoulutus (2435) Amm. perustutkinto, näyttötutkinto (1423) Ammattitutkinto (1874) Erikoisammattitutkinto (1401) Ammattikorkeakoulututkinto (5550) Alempi korkeakouluaste (1347) Ylempi korkeakouluaste (4740) Lisensiaatintutkinnot (145) Tohtorintutkinto (653) Työlliset Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Työttömät Varusmiehet/Siviilipalvelu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon Lisätietoja: Sanna Ranto, p: etunimi.sukunimi@hel.fi n ISSN X

2 Sisältö Yhteenveto Aineisto Koulutuksesta valmistuneet kohorteittain Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet Ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet Yliopistokoulutuksesta valmistuneet Koulutuksesta valmistuneiden työllisyys 2000-luvulla Työllistymisalue Työnantajasektorit ja yrittäjyys Vastavalmistuneiden tulot... 33

3 Yhteenveto Helsingin seudulla ammatillisen toisen asteen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin. Yli 90 ammatti- ja erikoisammattitutkinnon, ammatillisen perustutkinnon näyttö-tutkintona sekä ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2007 suorittaneista oli työllisenä vuoden 2008 lopussa. Ammatillisen perustutkinnon peruskoulutuksella suorittaneista oli työllisenä 79. Yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon sekä lisensiaatintutkinnon suorittaneista monet jatkavat opiskeluaan, työllisenä heistä oli kolme neljäsosaa työlliset opiskelijat mukaan lukien. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisenä oli 86 ja tohtorin tutkinnon suorittaneista 77. Työttömänä oli eniten ammatillisen perustutkinnon suorittaneita. Vähiten työttömänä oli erikoisammattitutkinnon sekä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Tohtorin tutkinnon suorittaneista joka kymmenes oli muuttanut pois maasta. Noin kymmenesosan tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneen pääasiallinen toiminta jää tuntemattomaksi. Työllistymiseen vaikuttaa myös koulutuksesta valmistuneiden työelämäkokemus. Esimerkiksi suurin osa ammatillisen perustutkinnon suorittaneista on nuoria, joiden täytyy valmistuttuaan etsiä ensimmäinen työpaikkansa. Pääosa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneista on taas aikuisopiskelijoita, joilla on jo työelämäkokemusta. Helsingissä ammatillisen toisen asteen tutkinnon sekä Helsingin seudulla ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Amm. perustutkinto, peruskoulutus (2435) Amm. perustutkinto, näyttötutkinto (1423) Tutkinto (suluissa montako tutkintoa tarkastelussa) Ammattitutkinto (1874) Erikoisammattitutkinto (1401) Ammattikorkeakoulututkinto (5550) Alempi korkeakouluaste (1347) Ylempi korkeakouluaste (4740) Lisensiaatintutkinnot (145) Tohtorintutkinto (653) Työlliset Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Työttömät Varusmiehet/Siviilipalvelu Maasta muuttaneet Muu tai tuntematon Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Helsingin seudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Helsingissä ammatillisesta koulutuksesta ja Helsingin seudun ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet koko maan tasoa paremmin. Ero on suurin ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla; Helsingissä valmistuneista oli työllisenä 83 vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen ja koko maassa valmistuneista 69 (kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvo). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisenä on sama osuus pääkaupunkiseudulla ja koko maassa valmistuneista. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisten osuus jää alle koko maan tason. Tohtorintutkinnon pääkaupunkiseudulla suorittaneista on koko maata pienempi osuus työllisinä valmistumisvuonna ja vielä neljä vuotta valmistumisesta. Työttömien osuus on kaikilla koulutusasteilla Helsingin seudulla valmistuneilla koko maahan verrattuna selvästi pienempää niin valmistumisvuonna kuin neljä vuotta valmistumisesta eteenpäin. Helsingin seudulla valmistuneet työllistyvät koko maata nopeammin. Ero valmistumisvuoden ja seuraavan vuoden työllisten ja työttömien osuuksissa on koko maata pienempi. Useat Helsingin seudulla valmistuneet löytävät siis työpaikan jo valmistumisvuonna. 2

4 Vuoden 2003 Helsingin seudun taloudellisen toimeliaisuuden hiipuminen heikensi vastavalmistuneiden työllistymistä. Heikompi työllisyys jatkui etenkin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla seuraavina vuosina muihin valmistumiskohortteihin verrattuna. Taantumalla oli siis sen omaa aikaa pitempi kohorttivaikutus valmistuneisiin. Koulutuksesta valmistuneet vastasivat heikkoon työllisyystilanteeseen myös siirtymällä jatkokoulutukseen. Tohtorintutkintoa lukuun ottamatta kaikkien valmistuneiden työllisyys on kasvanut 2000-luvulla. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla työllisyys on kasvanut eniten; 6,2 prosenttiyksikköä vuosina Myös työttömyys on laskenut kaikilla koulutusasteilla tohtoreita lukuun ottamatta. Ammatillisen perusasteen suorittaneilla työttömyys laski eniten, 2,7 prosenttiyksikköä vuosina Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä. Vuonna 2008 työttömyys kasvoi lähes kaikilla tutkintotasoilla. Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin kaikilla koulutusasteilla. Kulttuurialoilta sekä luonnontieteiden aloilta Helsingin seudulla valmistuneet ovat työllistyneet koko maan tasoa paremmin. Työllisten osuus ammatillisen toisen asteen tutkinnon Helsingissä ja korkea-asteen tutkinnon Helsingin seudulla suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen Ammatillinen perustutkinto Ammatillinen lisätutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Tohtorin tutkinto Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Helsingin seudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Helsingin seutu on koulutuksesta valmistuneiden työmarkkina-alueena muuttovoittoinen, se saa vastavalmistuneita työmarkkinoilleen enemmän kuin mitä se kouluttaa. Helsingin seutu sai vuosina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllisistä 5 muuttovoiton ja yliopistotutkinnon suorittaneista 8 muuttovoiton. Helsingin seudulla vuosina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 81 on jäänyt Helsingin seudulle työhön. Yliopistotutkinnon samaan aikaan suorittaneista myös 81 työllistyi alueelle. Ammatillisen perustutkinnon Helsingissä vuosina suorittaneista 88 on jäänyt Uudenmaan maakunnan alueelle työhön, lisätutkinnon suorittaneista 52. Yrityssektorin osuus työnantajana vähenee mitä korkeampi koulutus työntekijällä on. Ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneista 68 työskenteli yrityksissä, ammattikorkeakouluista valmistuneista 57, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 46 ja tohtorintutkinnon suorittaneista enää 21. Vastaavasti valtionhallinnon osuus työnantajana kasvaa koulutusasteen noustessa. Kuntatyönantajan osuus oli suurin ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Yrittäjiksi ryhtyneiden osuus oli suurin ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneissa. Vähiten yrittäjiksi oli ryhtynyt ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Yrittäjien tulot jäävät lähes kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla palkansaajien tuloja pienemmiksi. 3

5 1. Aineisto Koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista työelämään tarkastellaan tässä ammatilliselta toiselta asteelta, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuneista. Vuosina valmistuneiden sijoittumista tarkastellaan kohortteina valmistumisvuonna ja vuosittain kolme, neljä vuotta eteenpäin. Koulutuksesta valmistuneiden työllisyyteen vaikuttaa myös yleinen työllisyystilanne, joten valmistuneiden työllisyyttä vuosi valmistumisen jälkeen tarkastellaan myös 2000-luvun työllisyyssuhdanteen kanssa. Tutkinnon suorittaneet jaotellaan pääasiallisen toiminnan luokkiin: työllisiin, työttömiin, työllisiin ja päätoimisiin opiskelijoihin, maasta muuttaneisiin, varusmiespalvelusta suorittaviin sekä muussa toiminnassa oleviin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot valmistuvat puolitoistavuotta tilastointiajan jälkeen, eli tässä tarkastelussa käytetyt uusimmat tiedot ovat vuoden 2008 lopun tilanteesta. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan Sijoittumispalvelu-tietokantaan. Sijoittumispalvelun aineisto muodostetaan yhdistelemällä eri rekisteriaineistoja ( Monet koulutuksesta valmistuneet jatkavat opintojaan työssäkäynnin ohella, joten työllisten määrää arvioitaessa on mukaan tässä otettu myös työlliset opiskelijat. Työtätekevien opiskelijoiden työn laadusta ei ole tietoa, eli ei tiedetä työskentelevätkö he opintojaan vastaavalla alalla. Myös opiskelijoiden määrää arvioidessa on mielekästä tarkastella sekä päätoimisia että työllisiä opiskelijoita. Työllisten ja opiskelijoiden kokonaisosuuksissa on siis tässä tarkastelussa päällekkäisyyttä. Ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneista saadaan tiedot kuntatasolla, joten tässä tarkastellaan Helsingissä tutkintonsa suorittaneita suhteessa koko maassa samaan aikaan valmistuneisiin. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotiedot ovat oppilaitoskohtaisia, ja näistä on valittu pääasiassa Helsingin seudulla toimivat oppilaitokset. Etenkin ammattikorkeakouluista monet toimivat verkostomaisesti koko Suomen alueella, joten rajaus on epätäydellinen. Ammattikorkeakouluista Helsingin seudulla toimiviksi ammattikorkeakouluiksi on valittu Metropolia (ennen vuotta 2008 erikseen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Evtek-ammattikorkeakoulu), Arcada, Diakonia, Haaga-Helia (2006 asti erikseen Haaga Instituutti ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu), Laurea sekä vuoteen 2008 asti Poliisiammattikorkeakoulu. Yliopistoista Helsingin seudulla toimiviksi on laskettu Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Svenska handelhögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu sekä Teknillinen korkeakoulu. Toisen asteen ammatillisen perusasteen tutkinnon suorittaneita tarkastellaan yhdessä riippumatta ovatko he suorittaneet tutkintonsa näyttötutkintona vai peruskoulutuksella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita tarkastellaan yhdessä nimikkeellä ammatillinen lisätutkinto. Ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyvät myös ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, mutta näiden tutkintojen määrä on vähäinen. Yliopistoista valmistuneista tarkastellaan pääasiassa vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä tohtorintutkinnon suorittaneita, koska alemman korkeakoulututkinnon ja lisensiaattitutkinnon suorittaneet jatkavat usein vielä opiskelujaan. Tarkastelussa on alueellinen näkökulma mukana; työllistyvätkö eri koulutusasteilta ja aloilta Helsingin seudulla valmistuneet myös Helsingin seudulle? Saako Helsingin seutu muuttovoittoa muista koulutuskeskuksista? Tutkinnon suorittaneiden työllistymistä seurataan myös työnantajasektoreittain, tässä tarkastelussa on fokus erityisesti kuntatyönantajaan. Myös yrittäjiksi ryhtymisen eroja koulutusasteittain ja aloittain tarkastellaan. Koulutuksesta valmistuneiden työstä ei tiedetä onko se koulutusta vastaavaa ja onko se määräaikaista tai vakituista. Työn laatua voidaan tarkastella siitä saatavan ansiotason mukaan, joten lopuksi vertaillaan vielä vastavalmistuneiden tuloja vuosi valmistumisen jälkeen. 4

6 2. Koulutuksesta valmistuneet kohorteittain Koulutuksesta valmistuneita tarkastellaan ammatilliselta toiselta asteelta, ammattikorkeakoulusta ja yliopistoista valmistuneita kohorteittain. Valmistumiskohortin työllisyyttä, työttömyyttä ja siirtymistä jatko-opintoihin seurataan valmistumisvuonna sekä vuosittain valmistumisesta eteenpäin aina kolmen, neljän vuoden päähän. 2.1 Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet Vuoden 2008 lopussa ammatillisen perustutkinnon edellisenä vuonna suorittaneista oli työllisenä 84 prosenttia mukaan lukien työlliset opiskelijat. Saman vuoden kevätkaudella valmistuneista oli ehtinyt työllistyä jo 79 prosenttia. Työttöminä oli samana vuonna valmistuneista 5,7 ja vuosi aikaisemmin valmistuneista 4,4. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyys on korkein kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, mutta ero vastavalmistuneisiin ei ole suuri luvun loppupuolella valmistuneet ovat työllistyneet vuosikymmenen alkupuolella valmistuneita paremmin. Vuonna 2002 valmistuneista oli vuoden kuluttua työllisenä 78, kun vuonna 2007 valmistuneista työllisenä oli 84 vuosi valmistumisen jälkeen. Myös työttömyys on vuosikymmenen loppupuolella valmistuneilla pienempää kuin vuosikymmenen alussa valmistuneilla. Koko maan keskiarvoon verrattuna Helsingissä ammatilliselta valmistuneet työllistyvät erittäin hyvin. Kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvon mukaan Helsingissä valmistuneista oli työllisenä 83 vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen koko maan työllisyystason ollessa 69. Työttömien osuudessa Helsingissä valmistuneet erottuvat selkeästi koko maasta, jo valmistumisvuonna työttömyys on alhainen. Kolmen viimeisimmän valmistumiskohortin työttömyys oli 5,9 Helsingissä ja 14,4 koko maassa. Helsingissä perustutkinnon suorittaneista työttömien osuus pysyy selkeästi alle koko maan työttömyyden keskiarvon koko tarkastelujakson kolme vuotta eteenpäin valmistumisesta. Valmistumisvuonna perustutkinto-opiskelijoista on viimeisten vuosien aikana jatkanut suoraan opiskelemaan 14 prosenttia, mutta kahden vuoden päästä valmistuneista jo lähes neljännes oli opiskelemassa. Opiskelijoista vain alle kolmannes oli päätoimisia opiskelijoita, suurin osa oli työllisiä opiskelijoita. Helsingissä jatko-opiskelemaan on lähdetty samassa suhteessa kuin koko maassa ja Uudellamaalla. Muualla maassa työllisten opiskelijoiden osuus on Helsinkiä pienempi. Ammatillisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (tässä myös nimitys lisätutkinto) Helsingissä suorittaneista huomattava osa on työllisenä. Vuonna 2008 sekä samana vuonna että vuotta aikaisemmin valmistuneista jopa 95 prosenttia oli työllisenä. Työttömien osuus jäi alle kolmen prosentin. Myös lisätutkintojen kohdalla Helsingissä valmistuneet työllistyvät koko maata paremmin: vuonna 2008 koko maassa lisätutkinnon edellisenä vuonna suorittaneista työllisinä oli 88 ja työttöminä 6,7. Lisätutkinnon suorittaneiden työllisyys pysyy tasaisen korkeana valmistumisvuodesta koko tarkastelujakson kolme vuotta eteenpäin. Lisätutkintoja suorittavat pääasiassa aikuisopiskelijat, joista monilla on jo työpaikka tutkintoa suorittaessa. Näinpä valmistumisvuoden pienempää työllisten osuutta ei ole yhtä suurena kuin muista koulutuksista valmistuneilla. Myös lisätutkinnon suorittaneista 2000-luvun loppupuolella suorittaneet ovat työllistyneet alkuvuosia paremmin, mutta ero ei ole niin suuri kuin perustutkinnon suorittaneilla. Lisätutkinnon suorittaneista on opiskelijoiksi viimeisten vuosien aikana siirtynyt tasaisesti noin seitsemän prosenttia, vuosi valmistumisen jälkeen opiskelijoiden osuus on kasvanut reiluun kymmenesosaan. Lähes kaikki opiskelijat ovat työllisiä opiskelijoita. 5

7 Helsingissä kevätlukukaudella 2008 ja vuonna 2007 ammatillisen tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Pääasiallinen toiminta Perustutkinto 2008* Perustutkinto 2007 Lisätutkinto 2008* Lisätutkinto 2007 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Yhteensä Työllisinä , , , ,1 Työttöminä 179 5, ,4 85 2,6 65 2,8 Työlliset opiskelijat 290 9, , , ,7 Päätoimiset opiskelijat 152 4, ,1 30 0,9 52 2,2 Varusmies/siv.palvelu 211 6,7 82 2,1 1 0,0 0 0,0 Maasta muuttaneet 17 0,5 22 0,6 11 0,3 3 0,1 Muu toiminta 107 3, ,2 51 1,6 3 0,1 * valmistuneet Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja kolme vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Valmistumisvuonna tarkastelussa ovat kevätlukukaudella valmistuneet Työttömät Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja kolme vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Valmistumisvuonna tarkastelussa ovat kevätlukukaudella valmistuneet Työttömät Valmistumisvuosi Valmistumisvuosi

8 Työllisten, työttömien ja opiskelijoiden osuudet ammatilliselta toiselta asteelta tutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja kolme vuotta eteenpäin Helsingissä, Uudellamaalla ja koko maassa valmistuneet, kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvot Työlliset perustutkinnonsuorittaneista Työlliset lisätutkinnon suorittaneista Helsinki Uusimaa Koko maa Työttömät perustutkinnon suorittaneista Työttömät lisätutkinnon suorittaneista Helsinki Uusimaa Koko maa Opiskelijat perustutkinnon suorittaneista Opiskelijat lisätutkinnon suorittaneista Työlliset sisältävät työlliset opiskelijat. Kaikissa opiskelijoissa ovat mukana työlliset ja päätoimiset opiskelijat. Helsinki Uusimaa Koko maa 7

9 Kaupungin ylläpitämät oppilaitokset Helsingin kaupungin ylläpitämissä oppilaitoksista perustutkinnon suorittaneiden työllisyys on korkeampi kuin koko maassa samaan aikaan valmistuneilla. Muihin helsinkiläisiin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna tilanne oli lähes yhtäläinen: Helsingin ylläpitämistä oppilaitoksista vuosina perustutkinnon suorittaneista 84 oli työllisenä vuoden 2008 lopussa, muista oppilaitoksista valmistuneista 85. Työttömien osuus oli Helsingin kaupungin oppilaitoksista valmistuneilla hieman suurempi (4,3 ) kuin muista helsinkiläisistä oppilaitoksista valmistuneilla (3,7 ). Helsingissä valmistuneiden työttömyys jää kuitenkin muista pääkaupunkiseudun kunnista valmistuneiden ja koko maan tason alapuolelle. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittaneiden työllisyyden erot ovat perustutkintoja suurempia kaupungin oppilaitosten ja muiden Helsingissä sijaitsevien oppilaitosten välillä, mutta kaupungin oppilaitoksissa näitä tutkintoja suoritetaan niin vähän, että työllisten osuuden mittaus on epävarmaa. Kokonaisuudessaan Helsingissä ammatti- tai erikoisammattitutkinnon vuosina suorittaneista 93 oli työllisenä vuonna Työttömien osuus oli pääkaupunkiseudun kunnissa Helsingissä korkein (3 ), mutta selvästi koko maan tasoa alhaisempi. Työllisten ja työttömien osuudet vuoden 2008 lopussa vuosina ammatillisen tutkinnon suorittaneista Työlliset Työttömät Helsinki yhteensä Helsingin kaupungin oppilaitokset Muut oppilaitokset Helsingissä Vantaa yhteensä Helsinki yhteensä Helsingin kaupungin oppilaitokset Muut oppilaitokset Helsingissä Vantaa yhteensä Perustutkinnot Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Espoo yhteensä Espoo yhteensä Koko maa yhteensä Koko maa yhteensä Helsingin kaupungin oppilaitokset = Helsingin palvelualojen oppilaitos, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja Helsingin tekniikan alan oppilaitos. Koulutusaloittainen sijoittuminen Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista parhaiten ovat työllistyneet liiketalouden ja kaupan sekä sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet. Helsingissä vuosina näiltä aloilta valmistuneista oli työllisinä 90 vuoden 2008 lopussa, koulutusalojen sisällä työllisyydessä on vain vähän eroja. Työttömänä on vain kaksi prosenttia sosiaali- ja terveysalalta koulutusalalta valmistuneista ja kolme prosenttia liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneista. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet työllistyvät hyvin myös koko maassa, mutta kaupan liiketalouden ja kaupan alalta Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet selkeästi koko maan tasoa paremmin. Muina 85 työllisyyteen yltävinä opintoaloina olivat ajoneuvo- ja kuljetustekniikan ala sekä majoitus- ja ravitsemisala. Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet kaikilla opintoaloilla koko maan keskiarvoa paremmin lukuun ottamatta musiikin ja puhdistuspalveluiden aloja. Suurin ero on tietojenkäsittelyn sekä viestintä ja informaatiotieteiden aloilla, joissa Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet huomattavasti muuta maata paremmin. 8

10 Työttömäksi ovat jääneet eniten rakentamisen, kone-, metalli- ja energiatekniikan sekä prosessi- ja kemiantekniikan aloilta valmistuneet. Helsingissä valmistuneet ovat joutuneet työttömäksi kaikilla opintoaloilla selvästi koko maan tasoa vähemmän. Koko maassa työttömäksi jäädään Helsingissä valmistuneita enemmän etenkin kulttuurialalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta. Jatko-opiskelemaan lähteneiden osuus vaihtelee opintoaloittain paljon. Kaksi kolmesta musiikkialalta valmistuneesta jatkoi opiskeluaan. Tekstiili- ja vaatetustekniikasta, hammaslääketieteen sekä farmasian opintoaloilta noin kolmannes jatkoi opintojaan ammatillisen tutkintonsa jälkeen. Vähiten kouluttautumista jatkettiin osassa sosiaali- ja terveysaloja, tekniikan ja liikenteen aloja sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloja. Työllisten osuus vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Tutkinnot yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Helsinki Koko maa 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 9 Muu koulutus Sisältää myös työlliset opiskelijat. Työttömien osuus vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Tutkinnot yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Helsinki Koko maa 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 9 Muu koulutus

11 Välillä Helsingissä ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, ja heistä työllisten ja työttömien osuus vuonna 2008 Tutkinto Tutkintoja yhteensä Työllisten osuus, Tutkinto Tutkintoja yhteensä Työttömien osuus, Maanmittausalan perustutk 36 94,4 Pintakäsittelyalan perustutk ,8 Lähihoitaja, sos-terv. perust ,2 Muovi- ja kumitekn. perustutk 18 16,7 Kauneudenhoitoalan perustutk ,8 Rakennusalan perustutk ,2 Merkonomi, liiketal. perust ,4 Kone- ja metallialan perustutk ,7 Logistiikan perustutk 92 87,0 Talotekniikan perustutk ,0 Hiusalan perustutk ,5 Verhoilu-ja sis.alan perustutk 101 8,9 Lääkealan perustutk ,3 Audiovis. viestinnän perustutk 306 8,5 Hot., ravintola-alan perustutk ,5 Painoviestinnän perustutk 320 8,4 Matkailualan perustutk ,2 Suunnitteluassist. perustutk 97 8,3 Tutkinnot yhteensä ,4 Kemiantekniikan perustutk 53 7,6 Kemiantekniikan perustutk 53 83,0 Sähköalan perustutk 944 7,3 Datanomi, tiet.käs. perustutk ,2 Catering-alan perustutk 302 7,3 Catering-alan perustutk ,8 Elintarvikealan perustutk 152 7,2 Autoalan perustutk ,3 Laboratorioalan perustutk 85 7,1 Hammastekniikan perustutk 68 77,9 Tanssialan perustutk 49 6,1 Painoviestinnän perustutk ,9 Hammastekniikan perustutk 68 5,9 Puualan perustutk ,9 Autoalan perustutk 459 5,7 Suunnitteluassist. perustutk 97 76,3 Vaatetusalan perustutk 346 4,9 Talotekniikan perustutk ,2 Kotit., kulutt.palv. perustutk 45 4,4 Elintarvikealan perustutk ,7 Tutkinnot yhteensä ,4 Laboratorioalan perustutk 85 75,3 Kauneudenhoitoalan perustutk 412 4,4 Audiovis. viestinnän perustutk ,8 Datanomi, tiet.käs. perustutk 889 4,2 Musiikkialan perustutk ,7 Hot., ravintola-alan perustutk 882 3,2 Sähköalan perustutk ,5 Maanmittausalan perustutk 36 2,8 Vaatetusalan perustutk ,3 Merkonomi, liiketal. perust ,7 Verhoilu-ja sis.alan perustutk ,3 Matkailualan perustutk 240 2,1 Muovi- ja kumitekn. perustutk 18 72,2 Lähihoitaja, sos-terv. perust ,0 Kone- ja metallialan perustutk ,0 Hiusalan perustutk 428 1,9 Rakennusalan perustutk ,5 Logistiikan perustutk 92 1,1 Kotit., kulutt.palv. perustutk 45 66,7 Lääkealan perustutk 240 0,8 Tanssialan perustutk 49 65,3 Puualan perustutk 134 0,8 Pintakäsittelyalan perustutk ,9 Musiikkialan perustutk 170 0,6 Puhdistuspalvelujen perustutk 13 53,9 Puhdistuspalvelujen perustutk 13 0,0 Tutkinnot, joissa alle 10 suoritettua tutkintoa, on poistettu. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon vuosina suorittaneista 93 oli työllisenä vuonna Työllisyys on hyvä etenkin liiketalouden ja kaupan alalta, tietojenkäsittelyn alalta sekä suurimmassa osassa tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalalta sekä matkailu- ja ravitsemisalalta valmistuneilla. Lisätutkinnon suorittaminen perustutkintoon nähden on hyödyttänyt eniten luonnontieteiden sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Lisätutkinnon suorittaneilla ero Helsingin ja koko maan työllisyydessä ei ole niin suuri kuin perustutkinnon suorittaneilla. Helsingissä valmistuneet ovat työllistyneet koko maan keskitasoa heikommin vapaa-aika ja nuorisotyön koulutuksesta, tieto- ja tietoliikennetekniikasta, kauneudenhoitoalalta, elintarvikealalta, prosessi- ja kemiantekniikan alalta sekä sosiaalialalta. Helsingissä valmistuneista ovat työllistyneet koko maan tasoa selvästi paremmin tietojenkäsittelystä, rakentamisesta sekä majoitus- ja ravitsemisalalta valmistuneet. Työttömäksi on jäänyt eniten kulttuurialalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet. Koko maata enemmän työttömäksi on Helsingissä valmistuneista jäänyt kauneudenhoitoalalta, elintarvikealalta, prosessi- ja kemiatekniikasta, tieto- ja tietoliikennetekniikasta sekä viestintä ja informaatioalalta. Jatko-opiskelemaan lähdetään etenkin kulttuurialoilta sekä sosiaali- ja terveysaloilta. 10

12 Työllisten ja työttömien osuudet vuosina ammatillisen lisätutkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Tutkinnot yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala Työlliset 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala Helsinki Koko maa 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Tutkinnot yhteensä Työttömät 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala Helsinki Koko maa 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Välillä Helsingissä suoritetut ammatti- tai erikoisammattitutkinnot, joissa työllisten tai työttömien osuus oli suurin vuonna 2008 Tutkinto Tutkintoja yhteensä Työllisten osuus, Tutkinto Tutkintoja yhteensä Työttömien osuus, Autosähkömekaanikon at Maarakennusalan at 63 41,3 Autoalan työnjohdon eat Tietokoneasentajan at 68 14,7 Kiinteistönhoitajan eat Kiinteistövälitysalan at 75 13,3 Psykiatrisen hoidon eat Ravintolakokin at 37 10,8 Rakennustuotannon at Putkiasentajan at 38 10,5 Kunnossapidon at Talonrakennusalan at ,2 Suurtalouskokin at Jälkikäsittelykoneenhoit. at 34 8,8 Dieettikokin eat Elektron.- ja sähköteoll. at 35 8,6 Viestinvälit.- ja log.palv. at ,6 Kotityöpalvelujen at 37 8,1 Voimalaitoksen käyttäjän at ,2 Saha-alan at 50 8,0 Rahoitus- ja vak.alan at ,1 Tieto- ja kirjastopalv. at 52 7,7 Painajan at 50 98,0 Välinehuoltajan at 213 7,0 Sähköyliasentajan eat 49 98,0 Valokuvaajan at 30 6,7 Kiinteistöhoitajan at ,9 Paperiteollisuuden at 79 6,3 Johtamisen eat ,1 Koulunkäyntiavustajan at 263 6,1 Tutkinnot yhteensä ,4 Tutkinnot yhteensä ,9 Tutkinnot, joissa on alle 30 suoritettua tutkintoa, on poistettu. 11

13 2.2 Ammattikorkeakoulutuksesta valmistuneet Vuonna 2008 ammattikorkeakoulututkinnon edellisenä vuonna suorittaneista oli työllisinä 91 Helsingin seudulla valmistuneista, samana vuonna valmistuneista oli ehtinyt työllistyä 87. Työttömänä oli 3,7 samana vuonna valmistuneista ja 2,2 edellisenä vuonna valmistuneista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyys on kasvanut Helsingin seudulla kohorteittain 2000-luvun alusta loppuun. Vuonna 2002 valmistuneista oli työllisenä 88 seuraavana vuonna, vuonna 2007 valmistuneista oli vastaavasti työllisenä 91. Vuoden 2003 taloudellinen taantuma vaikutti etenkin vuosina 2003 ja 2004 valmistuneiden työllisyyteen valmistumisvuonna, mutta vuoden kuluttua valmistumisesta työllisyys oli jo noussut samalle tasolle kuin muilla valmistumiskohorteilla. Vuosina valmistuneista keskimäärin 5,3 oli työttömänä valmistumisvuotenaan, vuoden kuluttua työttömyys laski alle kolmen prosentin, ja laski tasaisena siitä vielä hieman tulevina vuosina luvun alussa amk-tutkinnon suorittaneiden työttömyys oli vastavalmistuneilla korkeampaa kuin vuosikymmenen lopussa, mutta työttömyys laski 2000-luvun alussakin valmistuneilla jo vuosi valmistumisen jälkeen myöhemmin valmistuneiden tasolle. Koko Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneisiin verrattuna Helsingin seudulla valmistuneiden työllisyys on korkeampaa ja vastavalmistuneet työllistyvät nopeammin. Helsingin seudulla viime kolmen vuoden aikana valmistuneista oli työllisinä keskimäärin 86 valmistumisvuonna ja 90 vuoden päästä. Koko maassa ero oli suurempi: vastavalmistuneista työllisenä oli 79 ja vuoden kuluttua 86. Koko maassa etenkin vastavalmistuneiden työttömyys on korkeampaa, vuosina valmistuneista oli työttömänä valmistumisvuotenaan 4 Helsingin seudulla ja 9 koko maassa. Vuosi valmistumisesta työttömyys oli laskenut Helsingin seudulla tutkinnon suorittaneilla 2,4 prosenttiin ja koko maassa 4,6 prosenttiin. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista siirtyi kymmenesosa jatko-opiskelemaan heti valmistuttuaan. Opiskelijoiden osuus nousee tasaisesti kun valmistumisesta kuluu aikaa. Jatko-opiskelemaan siirtyneiden osuudet ovat hyvin samanlaiset eri vuosina valmistuneilla. Neljä vuotta valmistumisesta yli kymmenesosa amk-tutkinnon suorittaneista on opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista on työllisiä, päätoimisten opiskelijoiden määrä on tasaisesti alle kolme prosenttia kaikilla kohorteilla vielä vuosia valmistumisen jälkeen. Helsingin seudulla valmistuneiden jatkokoulutuksessa olevien osuus on hieman koko maan tasoa alempi Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina Helsingin seudulla ammattikorkeakoulu-tutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja neljä vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Työttömät Valmistumisvuosi

14 Työllisten, työttömien ja opiskelijoiden osuudet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista Helsingin seudulla ja koko maassa valmistumisvuodesta neljä vuotta eteenpäin Kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvot Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Opiskelijat sisältävät työlliset ja päätoimiset opiskelijat. Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. Helsingin seudulla vuonna 2007 ja 2008 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Pääasiallinen toiminta Työlliset valmistuneista Työttömät valmistuneista Opiskelijat valmistuneista Vuonna 2008 amk-tutkinnon suorittaneet Helsingin seudun ammattikorkeat Kaikki ammattikorkeat Helsingin seudun ammattikorkeat Kaikki ammattikorkeat Helsingin seudun ammattikorkeat Kaikki ammattikorkeat Vuonna 2007 amktutkinnon suorittaneet henkilöä henkilöä Yhteensä Työllisinä , ,6 Työttöminä 219 3, ,2 Työlliset opiskelijat 276 4, ,3 Päätoimiset opiskelijat 336 5, ,1 Varusmies/siv.palvelu 12 0,2 8 0,1 Maasta muuttaneet 69 1,2 72 1,3 Muu toiminta 104 1, ,3 Helsingin seudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia sekä Poliisi-amk. 13

15 Koulutusaloittainen sijoittuminen Vuosina valmistuneista 90 prosentin työllisyyden vuonna 2008 ovat saavuttaneet poliisialalta, luonnontieteiden, tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalalta sekä humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneet. Helsingin seudulta valmistuneet olivat työllistyneet kaikilla koulutusaloilla koko maan tasoa paremmin. Kaikkiin ammattikorkeakouluihin verrattuna Helsingin seudulta valmistuneet ovat työllistyneet paremmin etenkin kulttuurialalta ja luonnontieteiden alalta valmistuneet. Humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneet ovat jääneet koko maan tasoa useammin työttömäksi (6 ). Muilta koulutusaloilta valmistuneet ovat jääneet työttömäksi koko maan tasoa vähemmän. Toiseksi yleisimmin työttömiksi ovat jääneet kulttuurialalta valmistuneet (4,8 ) ja luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneet (4,5 ). Jatko-opiskelemaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista ovat lähteneet etenkin poliisikoulutuksen käyneet, ja myös luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä kulttuurialalta valmistuneet. Pääkaupunkiseudulla valmistuneet ovat lähteneet jatko-opiskelemaan muista ammattikorkeakouluista valmistuneita vähemmän kaikilta koulutusaloilta luonnonvara ja ympäristöalaa sekä humanistista ja kasvatusalaa lukuun ottamatta. Työllisten ja työttömien osuudet vuosina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Koulutusalat yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 9 Muu koulutus Työlliset PKS ammattikorkeat Muut ammattikorkeat Koulutusalat yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4 Luonnontieteiden ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 7 Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 9 Muu koulutus Työttömät PKS ammattikorkeat Muut ammattikorkeat Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut = Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Poliisi, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut. Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. 14

16 Vuosina Helsingin seudulla suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot, joissa työllisten tai työttömien osuus oli suurin vuonna 2008 Tutkinto Tutkintoja yhteensä, kpl Työllisten osuus, Tutkinto Tutkintoja yhteensä, kpl Työttömien osuus, Sos-terv.AMK-jatkot., hoid Teatteri-ilmaisun ohj. (AMK) ,0 Ins. (AMK), materiaalitekn ,3 Viittomakielentulkki (AMK) 49 6,1 Ins. (AMK), kuljetustekniikka ,5 Ympäristösuunnittelija (AMK) 50 6,0 Sos-terv.AMK-jatkot., sos.ala 38 97,4 Ins. (AMK), automaatiotekn ,5 Tradenomi, turvallisuusala ,5 Ins. (AMK), kemia 111 5,4 Ensihoitaja (AMK) ,8 Artenomi (AMK) 133 5,3 Röntgenhoitaja (AMK) ,2 Medianomi (AMK) 666 5,0 Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,0 Ins. (AMK), graaf.,viest.tekn ,9 Ins. (AMK), sähkötekniikka ,7 Agrologi (AMK) 82 3,7 Optometristi (AMK) ,0 Ins. (AMK), bio-, elint.tekn ,5 Ins. (AMK), elektroniikka ,0 Hammasteknikko (AMK) 61 3,3 Hammasteknikko (AMK) 61 93,4 Restonomi (AMK), matkailu 755 3,2 Tradenomi, tietojenkäsittely ,3 Osteopaatti (AMK) 36 2,8 Restonomi (AMK), liikkeenjohto ,1 Laboratorioanalyytikko (AMK) 150 2,7 Ins. (AMK), LVI-tekniikka 80 92,5 Ins. (AMK), konetekniikka 226 2,7 Tutkinnot yhteensä ,8 Tutkinnot yhteensä ,0 2.3 Yliopistokoulutuksesta valmistuneet Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuonna 2008 työllisenä 83 samana vuonna valmistuneista ja 86 edellisenä vuonna valmistuneista. Työttömänä oli vastavalmistuneista 5,6 ja vuotta aikaisemmin valmistuneista 2,6. Vuosi 2008 oli poikkeuksellinen korkeakoulututkinnoissa tutkinnonuudistusprosessin vuoksi, tällöin tehtiin aikaisempiin vuosiin verrattuna 40 enemmän ylempiä korkeakoulututkintoja. Ylemmän korkeakoulututkinnon pääkaupunkiseudun yliopistoissa suorittaneiden työllisyys on kasvanut hieman 2000-luvulla. Vuonna 2002 valmistuneista 85 oli työllisenä vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna 2007 valmistuneista 86,5. Eri valmistumiskohorteissa on hyvin vähän eroja lukuun ottamatta vuonna 2003 valmistuneita. Vuoden 2003 taloudellinen taantuma näyttää vaikuttaneen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin; vuonna 2003 valmistuneilla työllisyys oli heikko valmistumisvuonna ja heikompi työllisyys suhteessa muihin valmistumiskohortteihin säilyi edelleen neljän vuoden jälkeenkin. Korkeimman työllisyyden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet saavuttavat jo vuosi valmistumisen jälkeen. Tällöin keskimäärin 85 tutkinnon suorittaneista on työllisenä, ja työllisten osuus pysyy hyvin tasaisesti tässä osuudessa vuosia eteenpäin. Työttömyys laskee ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla jatkuvasti kun valmistumisesta kuluu vuosia. Vuosina tutkinnon suorittaneista oli työttömänä keskimäärin 5,6 valmistumisvuonna, vuoden kuluttua enää 3 ja kahden vuoden kuluttua valmistumisesta työttömyys vakiintuu noin kahteen prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät valmistumisvuotenaan koko maata paremmin; kolmen viimeisimmän vuoden aikana valmistuneista oli pääkaupunkiseudulla työllisenä 82 ja koko maassa 80. Vuosi valmistumisen jälkeen tilanne kuitenkin muuttuu, muualla maassa valmistuneiden työllisyys kasvaa nopeammin ja sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa valmistuneista on työllisenä sama 86 osuus. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisyys jää alle koko maan keskiarvon. Työttömien osuus valmistuneista on kuitenkin pienempi pääkaupunkiseudulla tutkinnon suorittaneilla kaikkina vuosina neljä vuotta valmistumisesta eteenpäin. Pääkaupunkiseudulla valmistuneet siirtyvät koko maan tasoa hieman runsaammin jatkokoulutukseen. Vuosi valmistumisen jälkeen opiskelijoina on runsas viidennes ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista, osuus pysyy melko tasaisena vielä neljä vuotta valmistumisen jälkeenkin. Päätoimisina opiskelijoina on vain noin neljä prosenttia. Pääkaupunkiseudulla valmistuneista koko maata myös hieman suurempi osuus, noin neljä prosenttia, muuttaa pois maasta. 15

17 Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina pääkaupunkiseudulla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja neljä vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Työllisten ja työttömien osuus kohortteina vuosina pääkaupunkiseudulla tohtorin tutkinnon suorittaneista valmistumisvuonna ja neljä vuotta eteenpäin Työlliset Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA Työttömät Työttömät Valmistumisvuosi Valmistumisvuosi Pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 ja 2008 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden 2008 lopussa Ylempi korkeakoulut 2008 Ylempi korkeakoulut 2007 Tohtorintutkinto 2008 Tohtorintutkinto 2007 Pääasiallinen toiminta henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Yhteensä Työllisinä , , , ,3 Työttöminä 431 5, ,6 15 2,2 15 2,3 Työlliset opiskelijat , , ,1 45 6,9 Päätoimiset opiskelijat 292 3, ,9 29 4,3 10 1,5 Varusmies/siv.palvelu 20 0,3 8 0,2 0 0,0 0 0,0 Maasta muuttaneet 207 2, ,8 48 7,2 64 9,8 Muu toiminta 353 4, ,1 19 3,3 56 9,2 Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. 16

18 Työllisten, työttömien ja opiskelijoiden osuudet ylemmän korkeakoulu tai tohtorin tutkinnon suorittaneista Helsingin seudulla ja koko maassa valmistumisvuodesta neljä vuotta eteenpäin Kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvot Työlliset valmistuneista PKS -ylempi korkeakoulututk. Kaikki -ylempi korkeakoulututk PKS -tohtorit Kaikki -tohtorit Työttömät valmistuneista PKS -ylempi korkeakoulututk. Kaikki -ylempi korkeakoulututk PKS -tohtorit Kaikki -tohtorit Opiskelijat valmistuneista PKS -ylempi korkeakoulututk. Kaikki -ylempi korkeakoulututk PKS -tohtorit Kaikki -tohtorit Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Opiskelijat sisältävät päätoimiset ja työlliset opiskelijat. Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. 17

19 Tohtorin tutkinnon suorittaneista on työllisenä pienempi osuus kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista. Vuonna 2008 samana vuonna valmistuneista oli työllisenä 83 ja edellisenä vuonna valmistuneista 77 työlliset opiskelijat mukaan lukien. Työttöminä tohtoreita on hyvin vähän, vuonna 2008 ja 2007 valmistuneista vain hieman runsas kaksi prosenttia. Tohtorintutkinnon suorittaneiden työllisyys on kohorteittain hyvin tasaista jo valmistumisvuodesta eteenpäin, monella lienee työpaikka jo tutkintoa tehdessä. Työllisyys on jo valmistumisvuonna keskimäärin 80, ja tällä tasolla se on seuraavinakin vuosina. Työttömien osuus on kaikilla kohorteilla alle kaksi prosenttia, kun valmistumisesta on kulunut kaksi vuotta. Muihin tutkinnon suorittaneisiin poiketen tohtorintutkinnon suorittaneiden työllisyys oli korkeampi 2000-luvun alussa valmistuneilla kuin loppupuolella valmistuneilla. Vuonna 2002 valmistuneista oli työllisenä 81 vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna 2007 valmistuneista 77. Pääkaupunkiseudulla valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet koko maan tasoa heikommin. Koko maassa tohtoreiden työllisyys on valmistumisvuonna ja seuraavana neljänä vuonna jatkuvasti yli 80 prosentin tason (kolmen viimeisimmän vuoden keskiarvo), pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työllisyys nousee yli 80 prosentin vasta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Työttömyys on lähes sama sekä pääkaupunkiseudulla valmistuneilla että muualla maassa valmistuneilla. Työllisten osuutta tohtorintutkinnon suorittaneista vähentää valmistuneiden tohtoreiden runsas ulkomaille muutto. Työllisiksi lasketaan vain Suomessa työllisenä olevat. Kolmen viimeisen tarkasteluvuoden aikana vastavalmistuneista tohtoreista keskimäärin joka kymmenes on muuttanut pois Suomesta vuoden päästä valmistumisesta. Maastamuuttaneiden osuus on koko maassa vastaava. Opiskelijoina tohtorintutkinnon suorittaneista on tasaisesti vajaa kymmenesosa, alle kaksi prosenttia on päätoimisia opiskelijoita. Koulutusaloittainen sijoittuminen Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista parhaiten ovat työllistyneet sosiaali- ja terveysalalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet. Vuosina tutkinnon pääkaupunkiseudulla sosiaali- ja terveysalalta suorittaneista 95 oli työllisenä vuonna 2008, ja tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneista 91. Kulttuurialoilta valmistuneiden työllisyys oli koulutusaloista heikoin, työllisenä oli 79. Pääkaupunkiseudulla valmistuneista ovat koko maan tasoa paremmin työllistyneet etenkin luonnonvara-alalta valmistuneet, mutta myös sosiaali- ja terveysalalta sekä kulttuurialalta valmistuneet. Pääkaupunkiseudulla valmistuneiden työttömyys on kaikilla koulutusaloilla koko maan tasoa alempaa. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneilla ei käytännössä ole työttömyyttä. Eniten työttömänä on kulttuurialalta valmistuneita, 5. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus työllisissä on kaikissa koulutusaloissa pienempi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Tohtoreistakin eniten ovat työllistyneet sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet (86 ) ja tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet (83 ). Vähiten työllisiä on luonnonvara-alalta valmistuneissa (73 ). Työttömien osuus tohtoreista on pieni, eivätkä koulutusaloittaiset erot ole suuria. Ulkomaille tohtoreita yli kymmenesosa on muuttanut luonnonvara-alalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneista. Pääkaupunkiseudulla valmistuneet tohtorit ovat koko maata vähemmän työllistyneitä kaikilla koulutusaloilla, suurimmillaan ero on kaupan ja hallinnon sekä humanistisella ja opetusalalla. Tohtoreiden työttömyys on lähes samalla tasolla koko maassa ja pääkaupunkiseudulla valmistuneilla. Humanistiselta ja opetusalalta valmistuneet tohtorit ovat jääneet pääkaupunkiseudulla koko maan tasoa useammin työttömäksi. 18

20 Työllisten ja työttömien osuudet vuosina yliopistotutkinnon suorittaneista vuoden 2008 lopussa koulutusaloittain Tutkinnot yhteensä Luonnonvara-ala Tekniikan ja liikenteen ala Kaupan ja hallinnon ala Sosiaali- ja terveysala Kulttuuriala Humanistinen ja opetusala Työlliset Ylempi korkeakoulututkinto, PKS Ylempi korkeakoulututkinto, muut yliopistot Tohtorintutkinto, PKS Tohtorintutkinto, muut yliopistot Tutkinnot yhteensä Luonnonvara-ala Tekniikan ja liikenteen ala Kaupan ja hallinnon ala Sosiaali- ja terveysala Kulttuuriala Humanistinen ja opetusala Työttömät Ylempi korkeakoulututkinto, PKS Ylempi korkeakoulututkinto, muut yliopistot Tohtorintutkinto, PKS Tohtorintutkinto, muut yliopistot Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. Vuosina pääkaupunkiseudulla suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot, joissa työllisten tai työttömien osuus oli suurin vuonna 2008 Tutkinto Tutkintoja yhteensä, kpl Työllisten osuus, Tutkinto Tutkintoja yhteensä, kpl Työttömien osuus, Erikoishammaslääkäri VTM, filosofia 28 14,3 Erikoislääkäri ,9 Tanssitaiteen maisteri 55 10,9 Hammaslääketieteen lis ,2 FM, venäjän kieli 72 9,7 DI, rakennus-, yhdyskuntatek ,9 Teatteritaiteen maisteri 153 9,2 FM, geologia 49 95,9 FM, teatteritiede 35 8,6 DI, maanmittaustekniikka ,4 KM, kotitalousopettaja 111 8,1 Proviisori ,2 Kuvataiteen maisteri 96 7,3 DI, konetekniikka ,4 FM, kulttuurien tutkimus 228 7,0 MMM, muu ala 29 93,1 FM, saksan kieli 92 6,5 KM, luokanopettaja ,9 FM, arkeologia 34 5,9 DI, automaatiotekniikka ,7 FM, filosofia (hum. ala) 70 5,7 Arkkitehti ,9 Taiteen maisteri 724 5,7 Oikeustieteen maisteri ,8 MMM, metsätalous 232 4,7 DI, tietotekniikka ,4 MMM, ympäristöala 129 4,7 DI, sähkötekniikka ,1 Teologian maist ,2 Tutkinnot yhteensä ,1 Tutkinnot yhteensä ,1 Pääkaupunkiseudun yliopistot =HY, TKK, HKKK, SHH, TaiK, SibA, TeaK ja KuvA. Työlliset sisältävät myös työlliset opiskelijat. 19