VEROTTAJALTA TÄRKEÄÄ POSTIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VEROTTAJALTA TÄRKEÄÄ POSTIA"

Transkriptio

1 VEROTTAJALTA TÄRKEÄÄ POSTIA lue sivu 7. MetsäPäijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 3/ Nyt on aika * Antaa lapsille ja lapsenlapsille lahja joka muistetaan, kts sivu 17 * Valmistautua veroilmoituksen täyttöön ja lukea verottajalta tuleva posti * Tehdä vuoden viimeiset verovähennyksiin oikeuttavat ostokset * Tunnistaa valtuuston jäsenet, kts sivu 20

2 MetsäPäijänne nro 3 / Syklisyys puukaupassa on lisääntynyt. Tulevia suuria haasteita on, miten hoitotoimenpiteissä voidaan ohjata metsänkasvua niin, että teollisuus saa tarvitsemaansa raaka-ainetta. Metsällisesti hyvä vuosi takana Puheenjohtajan mukaan lopuillaan oleva vuosi on ollut metsällisesti hyvä, leimikoita on tullut markkinoille hyvin. Loppuvuoden tarjousten tyrehtymisen vaikutusta kokonaisuuteen Jorma Honkanen ei osaa vielä arvioida. - Kiitos lankeaa ennen muuta toimihenkilöille, jotka ovat tehneet töitä todella hyvin, sanoo Honkanen. Menneeseen palaten Honkanen muistuttaa, että vuosi 2009 oli odotettua parempi. Tulevassa on kuitenkin monta askarruttavaa kysymystä. Jorma Honkanen miettii lähinnä kuusikuidun kohtaloa. - Onko niin, että sekametsät palaavat yhden puulajin metsien tilalle, kysyy Honkanen. Jorma Honkanen on huolestuneena seurannut kylien tyhjenemistä. Huolen syynä on sekin, että metsästään kaukana asuvilla ei välttämättä ole niin paljon aikaa omatoimisiin hoitotöihin kuin niillä, joilla metsä on kävelymatkan päässä. - Metsästä ansionsa hankkiville olisi myös luontevampaa asua työmaansa lähellä, sanoo Honkanen. Haja-asutusalue ei asuinpaikkana houkuta, koska palvelut ovat kadonneet taajamiin. Haja-asutusalueen verkkopalvelujen turvaaminen on merkittävä asia, jopa tärkeämpi kuin kaupungeissa. - Tänä päivänä ne pitkälle mahdollistavat sivummalla asumisen, sanoo Jorma Honkanen. Koskenpäällä peruspalvelut ovat vielä tarjolla, mutta kuntarakenteen muutokset vaikuttavat usein kielteisesti palvelujen säilymiseen. Jorma Honkanen ei käy veikkaamaan, mitä viimeisin kuntaliitos vaikuttaa sanoo vain, että kotikunta hänenkin kohdallaan on muuttunut jo kolme kertaa, vaikka asuinpaikka on pysynyt samana. Teollisuus tarvitsee puuta Puheenjohtajan mielestä teollisuuden puuntarpeesta puhuminen tuntuu vanhan kertaukselta, mutta aina on hyvä muistuttaa, että metsänomistajat käyvät katsomassa metsiään sillä silmällä, kuinka siellä on hakkuukelpoista metsää. - Joulunpyhinä on hyvä hiihdellä metsissä ja miettiä, mitä niille pitää tehdä, ehdottaa Honkanen ja jatkaa, että mukaan voi ottaa myös nuorempaa sukupolvea. 2 Puheenjohtajan palsta Tulevaisuuteen kannattaa panostaa metsä palkitsee Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkanen seuraa hieman huolestuneena puukaupan nykyisiä nopeita muutoksia. Koskenpään Honkasen 13. isännällä on vielä hyvin muistissa aika, jolloin puukaupat tehtiin syksyllä ja hinnat oli sovittu valmiiksi teollisuuden ja metsänomistajien yhteisissä neuvotteluissa. Metsä ei kasva taajamissa Tulevaisuuden tekijöitä tarvitaan Jorma Honkasen mielestä työtä metsässä Keskittäjälle metsävakuutus vuodeksi maksutta! Metsävakuutuksemme ovat helposti räätälöitäviä, joten ne sopivat metsälle kuin metsälle. Haluamme varmistaa, että omaisuutesi arvo on turvattu vahinkojen varalta. Siksi tarjoamme uuden metsävakuutuksen vuodeksi maksutta OP-bonusasiakkaille, jotka ovat myös Pohjolan etuasiakkaita. Kysy lisää Osuuspankista tai soita Olet automaattisesti OP-bonusasiakas, kun sinulla on pankkiasiointia vähintään euroa ja olet Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas. Olet automaattisesti Pohjolan etuasiakas, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri tuoteryhmästä. Jämsänkosken ja Jämsän alueella on useita näyttäviä, 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta talonpoikaisesta rakentamisesta kertovia tilojen päärakennuksia. Honkasen vuonna 1934 valmistunut päärakennus ja vuonna 1844 rakennettu vieraspytinki ovat tämän tyylin edustajia, esimerkkejä Siniänvirran rannalla. Honkasen umpinaisessa pihapiirissä on lisäksi komeat vuonna 1870 valmistuneet aittarakennukset sekä muita maatilarakennuksia. Honkanen on Koskenpään kantatiloja ja ollut suvun hallussa vuodesta 1572 asti. pitää tehdä paremmin tunnetuksi. Työn kiinnostavuus opiskelusuuntana on kiinni myös siitä, kuinka hyvin ala on tuttu. Turhempiinkin juttuihin yhteisiä varoja on laitettu kuin koululaisten metsäretkiin, sanoo puheenjohtaja. Metsäalan opinnoissa Honkasen mukaan tulisi panostaa entistä enemmän työssä oppimiseen, joka toteutuu parhaiten hyvin järjestetyn harjoittelun kautta. Tässä suhteessa Jorma Honkanen näkee vielä paljon tehtävää metsäoppilaitosten ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyön kehittämisessä. Veli-Matti Valkeajärvi in memoriam Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen Veli-Matti Valkeajärvi kuoli vaikean sairauden murtamana perjantaina 24. syyskuuta Varsinaisen elämäntyönsä Valkeajärvi teki Jämsän Alhojärvellä maanviljelijänä ja koneurakoitsijana. Hän oli myös aktiivinen ja innokas osallistuja erilaisissa luottamus- ja yhdistystoiminnoissa. Häntä jäivätkin kaipaamaan omaisten lisäksi laaja ystävä- ja tuttavapiiri. Metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon nousee 1. varavaltuutettu Martti Saari Toivakasta. Nykyisen valtuuston kausi päättyy vuoden 2012 lopussa.

3 3 MetsäPäijänne nro 3 / Puun kysyntä on hiljentynyt Ensi vuonna puuta taas tarvitaan Koivukuidulla on edelleen hyvä kysyntä, mutta talvella korjattavia leimikoita on vaikea saada tällä hetkellä kaupaksi. Puun kysyntätilanne on viime viikkoina nopeasti huonontunut. Kaikkiin tarjolla oleviin leimikoihin ei tule enää tarjouksia. Erityisen hankala tilanne on talviharvennusleimikoilla, joiden myyminen alkaa olla todella vaikeaa. Tilanne johtuu koko vuoden hyvin käyneestä puukaupasta sekä etenkin sahatavarasuhdanteiden suvantovaiheesta. Myös päättymässä olevilla puukaupan verohuojennuksilla on yhteys asiaan. Hyvin käyneen puukaupan johdosta lähes kaikilla puunostajilla on ostettuna useamman kuukauden puuntarpeet. Raakapuuvarastoja nostivat lisäksi loppukesän myrskyt, joiden korjuusta on tullut miljoonia motteja puuta. Sellu- ja paperitehtaiden käyntiasteet ovat olleet korkealla ja sillä puolella ei ole erityistä muutosta tapahtunut. Osassa paperilaaduissa on edelleen ylitarjontaa, mutta sitä vastoin sellun ja kartongin kysyntä on ollut vahvaa. Kotimaan markkinoiden merkitys Suomen sahatavaran tuottajille on noussut viime vuosina. Tällöin vaihtelut sahatavaran kysynnässä kotimaassa näkyvät voimakkaammin myös sahojen tilanteessa. Suomessa rakentaminen on talvikautena luonnostaan alhaisempaa ja tämä selittää osaltaan sahatavaramarkkinoiden tämän hetken tilannetta. Toki tilanne heijastaa myös vientimarkkinoiden suhdannetta ja valuuttakurssien muutoksia. Puunmyynnin määräaikaiset verohuojennukset päättyvät kuluvan vuoden lopussa. Tämän vuoden aikana solmituista puukaupoista tulevista tuloista myyjä saa 25 % verovapaasti, edellyttäen että puukaupparaha on tilitetty hänelle vuoden 2011 loppuun mennessä. Ostajat ovat erityisen varovaisia ostamaan etenkin talvileimikoita enää tämän vuoden puolella, koska eivät pysty lupaamaan leimikoiden korjuuta vuoden 2011 loppuun mennessä. Käytännössä näiden talvileimikoiden korjuuseen on aikaa vain alkanut talvi. Voidaankin sanoa, että verohuojennukset huonontavat tällä hetkellä puun kysyntää. Puuta tarvitaan vuonna 2011 Puun kysynnän alentumisen ennustetaan olevan väliaikainen ilmiö. Ensi vuoden suhdanne-ennusteissa ennustetaan puun käyttömäärien nousevan kuluneesta vuodesta. Talouden kasvuprosentit jäävät ennusteiden mukaan vuotta 2010 alhaisemmaksi, mutta kasvun ennustetaan kuitenkin jatkuvan. Tämä tarkoittaa, että yksityismetsistä tarvitaan kuluvaa vuotta enemmän puuta. Jos ennusteet toteutuvat ja puun tarpeet kasvavat, niin voi kysyä onko tällä hetkellä päällä olevat ostorajoitukset myöskään teollisuuden etu. Puun tarjonnan käynnistyminen uudelleen voi olla työlästä. Parempi lopputulos olisi kenties saatu, jos myös ostajat toimisivat perään kuuluttamansa puukaupan tasaisuuden mukaisesti. Muista kilpailuttaa leimikkosi Ostajat yrittävät ostaa puuta tälläkin hetkellä hyvin eritasoisilla hinnoilla. Tarjotuissa yksikköhinnoissa voi olla 5 6 euron eroja samoissa puutavaralajeissa. Tähän lisättäessä eri yhtiöiden väliset erot tukkipuun katkonnassa niin lopputulema keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 14,75 18,00 10,00 kuusikuitu 16,63 23,00 12,00 koivukuitu 14,57 19,00 12,00 mäntytukki 49,71 54,00 42,00 kuusitukki 48,42 55,00 42,00 koivutukki 37,72 39,00 28,00 Uudistushakkuu vertailu 2009 mäntykuitu 18,04 21,00 13,50 16,99 kuusikuitu 20,89 24,70 15,00 22,93 koivukuitu 18,69 22,00 14,00 15,81 mäntytukki 59,90 64,00 42,50 49,92 kuusitukki 59,50 62,50 46,50 49,29 koivutukki 49,13 63,00 32,00 39,78 Puukaupan hintaseuranta Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat eivät sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2009 samalta ajanjaksolta. voi olla että metsänomistaja häviää toistakymmentä euroa hakattua tukkipuukuutiota kohden jos myi leimikon väärälle ostajalle eikä kilpailuta sitä kaikkien ostajien kesken. Leimikkokohtainen ostajien kilpailuttaminen takaa metsänomistajalle aina parhaimman mahdollisen hinnan puista. Eri ostajien myyntipuheisiin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella, koska yksikään ostaja ei tiedä toisen ostajan hinnoitteluperusteiden vaikutusta kyseisen leimikon lopulliseen puukauppatuloon. Käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluita hyväkseen, saa metsänomistaja käyttöönsä mhy:n metsäneuvojien ammatillisen osaamisen sekä mhy:n tietojärjestelmiin tallentuneen tiedon eri ostajien tukinkatkonnasta. Metsä on arvokas asia Antamalla metsänhoitoyhdistykselle puukauppatoimeksiannon saat käyttöösi metsänhoitoyhdistyksen puukauppaosaamisen. Jokainen myynti on meille ainutkertainen. Vuosittain yhdistyksen 7800 metsänomistajasta jo suuri osa toimii näin. Tämä tarkoittaa että merkittävä osa vuosittain myydystä puusta myydään ns. valtakirjakauppana ja määrä on koko ajan kasvussa. Meiltä löytyy keinot, kun metsänomistaja suo itselleen mahdollisuuden ja käyttää niitä.

4 MetsäPäijänne nro 3 / PIENPUUN KORJUUTUKI ETENEE Valtio sopi aiemmin tänä vuonna tehtyjen ydinvoimalapäätösten yhteydessä, että myös uusiutuvan energian käyttöä lisätään merkittävästi. Tämä on välttämätöntä pelkästään senkin takia, että Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuutta merkittävästi nykyisestä tasosta. Puhuttaessa Suomessa uusiutuvan energian lisäyksestä, niin katseet kääntyvät väistämättä metsään. Toiminnanjohtajan palsta Keväällisen energiapaketin yksi merkittävin osa oli ns. risupaketti, jossa lueteltiin keinoja metsäenergiamäärien lisäämiseksi. Asiaa on valmisteltu kesän ja syksyn ajan melkoisten poliittisten ja metsäteollisuuden eturistiriitojen saattelemana. Metsäteollisuus on halunnut rajata etenkin pienpuun saamaa tukea niin tiukaksi, että se heidän näkemyksensä mukaan ei aiheuta kuitupuun ohjautumista polttoon. Tämä pelko on ollut perusteeton. Päinvastoin, jos nuorten metsien harvennuksia saadaan aktivoitua, niin se lisäisi myös ainespuun tulemista markkinoille ja parantaisi teollisuuden raaka-aineen laatua. Pienpuun korjuutuen hyväksymisen jälkeen tiedetään millä pelisäännöillä työt metsissä jatkuvat. Uutta asiaa tullaan tiedottamaan metsänomistajille, siihen hyvä keino on esimerkiksi erilaiset työnäytökset. Kemeran energiapuutuki jää pois Tämän hetken esitysten mukaan nykyisen kaltainen kemeran energiapuutuki jää pois ja se korvautuu pienpuun korjuutuella (petu). Pienpuun korjuutukea maksettaisiin 10 e/m³ ja metsänomistajalle se olisi verollista tuloa. Erittäin ongelmallinen käytännön korjuussa ja huomattavasti byrokratiaa asian ympärille lisää säädös, että hehtaaria kohti tukea maksettaisiin enintään 45 kuutiolle. Eli vaikka joltain kohteelta pienpuuta tulisi esimerkiksi 70 m³/ha, niin tukeen oikeuttavaa siitä olisi vain 45 m³/ha. Tällaiset rajat ovat täysin keinotekoisia, eivätkä ohjaa asioita käytännön kannalta järkevään suuntaan. Lisäksi rajojen noudattaminen lisää byrokratiaa kaikilla tasoilla ja lisää siten valtion kustannuksia. Pienin tuettava erä olisi esityksen mukaan 40 m³ ja tukeen oikeutettuja olisivat yksityisten metsänomistajien lisäksi myös valtio, kunnat, seurakunnat sekä metsäyhtiöt. Valtion ja metsäyhtiöiden tuleminen mukaan tukikelpoisten metsänomistajien piiriin kummastuttaa. Varsinkin, kun kaikkien tiedossa on kuinka krooninen vaje on ollut jo nykyisen kemeran energiapuun kohdalla valtion asialle osoittamista budjettivaroista. Ensi vuodelle valtio on varannut budjettiin varoja energiapuutukeen 13,5 miljoonaa euroa. Ei tarvitse olla kovin hyvä ennustaja jos ennustaa, että nämä rahat eivät tule riittämään alkuunkaan. Tuki tarvitsee vielä EU:n hyväksynnän Ennen käyttöönottoa nyt tehty esitys tarvitsee vielä EU:n hyväksynnän. Käytännössä sen odottaminen siirtää tuen käyttöön oton vähintään ensi kesään. Vaikka tukiehdoissa on monia vaikeastikin hyväksyttäviä kohtia, jotka toivottavasti myöhemmin järkevöityvät, niin tärkeintä on että esityksen hyväksymisen myötä konkreettisia päätöksiä on vihdoin tehty. Näin tiedetään Kilpailuvirasto antoi päätöksen, joka koskee epäiltyä raakapuun tarjonnan rajoittamista, viestintää ja yhteydenpitoa, kaupan ohjailua jne. Epäily kohdistui MTK:hon, (tiettyihin) metsänomistajaliittoihin ja metsänhoitoyhdistyksiin sekä ns. hankintayhtiöihin. Lisäksi metsänhoitoyhdistysten osalta tutkittiin niiden toimintatapoja mm. leimikoiden markkinoille saattamisessa sekä leimikoiden niputtamisessa ja panttaamisessa. Kilpailuvirasto on poistanut asian käsittelystään ja katsonut, että näytön puutteen vuoksi asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kilpailuvirasto katsoi, ettei se saanut selvityksissään sellaista näyttöä, joka antaisi aiheen jatkotoimenpiteisiin. Kilpailuvirasto kuitenkin katsoi, että mikäli virasto saa uutta tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä selvitysten kohteina millä ehdoilla työt metsissä jatkuvat. Tällaisessa muodossa pienpuun energiatuki ei hyvin todennäköisesti riitä nostamaan metsäenergiamääriä tavoitelluille tasoille, vaan uusia päätöksiä tullaan myöhemmin tarvitsemaan. Kari Kuusniemi Faktat Pienpuun korjuutuen ehdot Pienpuun korjuutukea (petua) maksetaan ensiharvennusten ja nuorten metsien korjuuseen. Se korvaa nykyisen kemeralain korjuu- ja haketustuen Verollisen tuen suuruus on 10 euroa kuutiolle. Sitä saa enintään 45 kuutiolle hehtaaria kohti. Pienin tuettava erä on 40 m³. Tukea saavat yksityisten metsänomistajien lisäksi valtio, metsäyhtiöt, kunnat ja seurakunnat Tuki otetaan käyttöön EU:n hyväksynnän jälkeen Ensi vuoden budjettiin on tukeen varattu 13,5 miljoonaan euroa. Kilpailuvirasto vapautti metsänhoitoyhdistykset epäilyistä olleiden MTK:n, metsänomistajien liittojen, hankintayhtiöiden taikka metsänhoitoyhdistysten toiminnan olevan kilpailunrajoituslain vastaista, Kilpailuvirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Ratkaisu on metsänomistajaorganisaatiolle erittäin myönteinen ja tästä on hyvä jatkaa metsänhoitoyhdistyskentän puukauppapalveluiden edelleen kehittämistä metsänomistajien eduksi. Samalla tutkinta sekä päätös osoittivat, kuinka merkittävässä roolissa metsänhoitoyhdistyskenttä on metsänomistajien puukaupallisena edunvalvojana sekä kuinka merkittäviä tuloksia on saatu aikaiseksi. Tutkinta myös osoittaa, että kilpailuasiat on otettu koko metsänomistajaorganisaatiossa erittäin vakavasti. Kilpailulainsäädännön vastaisen toiminnan asemasta on jatkuvasti pyritty parantamaan markkinoiden toimivuutta sekä avoimuutta.

5 5 MetsäPäijänne nro 3 / Onneksi suurin osa puista kaatui juurineen ja tukkiosuus saatiin suhteellisen hyvin talteen. Myrskyn voimasta antaa kuitenkin hyvän kuvan juurakko, jota Heikki Korhonen esittelee. Jykevätyvinen kuusi on katkennut rinnankorkeudelta. Ukkosmyrsky pisti Kantalan hakkuusuunnitelmat uusiksi Muuramessa Veera-myrsky pyyhälsi Muuratjärven yli elokuun neljäntenä päivänä ja laittoi sileäksi neljä hehtaaria Kantalan vilja- ja hevostilan metsää. - Myrskyn pahin voima meni onneksi piirun verran ohi pihapiirin, sanoo Heikki Korhonen ja jatkaa, että emäntä oli juuri palaamassa kaupungista ja jäi kotitielle mottiin. Veera laittoi tilan hakkuusuunnitelmat hetkessä uusiksi. Pääosa myrskyn kouriin joutuneesta metsästä oli päähakkuukypsää, mutta tuhoja koitui myös nuoremmalle puustolle. Viime vuonna harvennetussa metsässä tuli pahimmat tuhot. Myrskyn kouriin joutunut metsä ei ollut mitään varvikkoa, vaan järeää kuusikkoa. - Onneksi suurin osa puista kaatui juurineen, sanoo Korhonen ja jatkaa, että Kantalan rakennukset lämmitetään hakkeella, joten myyntikelvottomalle puulle löytyy käyttöä. Hevostilalle myrskyn aiheuttama olisi muodostunut hankalaksi, mutta onneksi talossa oli aggregaatti, jolla saatiin vesipumppu toiminaan. pirstoutunutta puuta oli yllättävän vähän. Kaikelle puulle löytyy käyttöä, sillä tilan rakennukset lämpiävät hakkeella. Harmittavin asia taas oli, että Kantalan metsiä ei ole vakuutettu. - Kasvutappioita ei paljoa tule, koska puusto oli päätehakkuuikäistä, mutta vakuutus olisi kattanut hinnanalennuksen, jota tulee muun muassa puutavaralajin muuttumisesta, sanoo Heikki Korhonen. Pahaa jälkeä muutamassa minuutissa Tilan lähimetsään osunut tuuli teki tuhojaan kapealla alueella ja sama ilmiö oli havaittavissa myös muualla, muun muassa Isolahden suunnalla. - Puoli kolmen jälkeen alkoi tuulla navakasti ja hetkessä järeä metsä kaatui kuin korttipakka, kertoo isäntä ja jatkaa, että myrsky oli ohi muutamassa minuutissa. Näky tuhoalueella oli lohduton, puuta oli pitkin poikin ja tie tilalle täysin tukossa. Korjuuseen oli kuitenkin ryhdyttävä nopeasti. Kiirettä pitivät myrskyn aikaiset lämpimät kelit, sillä puu oli saatava nopeasti korjattua. Konemiehelle Heikki Korhonen antaa tunnustusta, sillä myrskypuun korjaaminen ei ole mukavimpia hommia. Ketjuja kuluu, kun puu pitää katkaista vaakatasossa. Moottorisahalla runkoja katkottiin tyveltä, että saatiin mahdollisimman paljon tukkiosuutta talteen. Mielenkiintoinen havainto oli sekin, että korjuukone aloitti työt samasta suunnasta kuin myrsky. Myrskypuun korjuussa ei pysty välttämään pitkiä kantoja, kun puut pitää poimia siinä järjestyksessä, kun ne ovat kaatuneet. Syöksyvirtauksen tuhoala kapea Muuratjärven rantaan osui todennäköisesti syöksyvirtaus, joita esiintyy monin paikoin ukkosmyrskyissä. Syöksyvirtauksissa tuulen nopeus voi kasvaa 30 metriin sekunnissa. Syöksyvirtaus on ukkospilvestä alaspäin syöksyvä voimakas kylmä ilmavirtaus, joka maan- tai vesipinnan kohdatessaan muuttuu vaakasuoraksi.

6 MetsäPäijänne nro 3 / Ensiharvennusten kannattavuuden parantaminen Pääsyy siihen, miksi valtiovaltaa ja asiantuntijoita huolestuttavat ensiharvennusten rästit ovat lisääntyneet jatkuvasti, on niiden huono taloudellinen tulos. Pahimmillaan harvennuksen kustannukset ovat suuremmat kuin puutavarasta saatu tuotto. Jos puuntuottajalla on taloudellisia ongelmia, kustannuksia lisääviin harvennuksiin ei silloin ryhdytä, vaikka hyvin ymmärretään niiden merkitys tulevien tuottojen kannalta. Pääsyyllinen ensiharvennusten huonoon kannattavuuteen löytyy helposti. Sieltähän se kurkistaa peilistä aamulla partaa ajettaessa tai huulia punatessa. Jos aiemmin on laiminlyöty taimikon hoito, ensiharvennuksen aikaan hehtaarilla on puuta paljon, mutta se on pienikokoista. Metsäntutkimuslaitoksen laitoksen tutkijan Juha Laitilan mukaan viiden sentin läpimittaisen puun korjuu on työmenetelmästä riippuen kuutiometriä kohti 5 10 kertaa kalliimpaa kuin 13-senttisen puun. Korjuu halpenee edelleen puun suurentuessa. Hoitamattomien taimikoiden tullessa ensiharvennusikään voi hyvin syntyä tilanne, että puunkorjuu maksaa tuottoja enemmän. Jonkin verran auttaa kustannusten kannalta, jos useita puita pystytään käsittelemään samalla hakkuupään kouraisulla, kuten energiapuuharvennuksissa usein tehdään. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa kokonaan. Ensiharvennukset saadaan kannattaviksi vain silloin, kun poistettavan puun koko on riittävän suuri. Ja sen ratkaisee, onko taimikonhoito tehty vai jätetty tekemättä. Taimikonhoito vaikuttaa kahta kautta. Sinänsä jo se, että taimikkoa peratessa ja harvennettaessa kasvu keskitetään valittuihin puihin, lisää ensiharvennuksessa poistettavan puun kokoa. Toinen tekijä on, että ensiharvennusta voidaan lykätä hoidetuissa metsissä myöhäisempään ajankohtaan, jolloin puun koko on jo kasvanut ja myös hehtaarilta poistettava puumäärä lisääntynyt. Lykkääminen ei hoidetuissa metsissä supista liikaa latvuksia, mikä lisää lumituhojen riskiä ja alentaa kasvua. Käytännössä on todettu, että Etelä-Suomen hoidetuissa metsissä ensiharvennus voidaan tehdä niinkin myöhään kuin valtapituuden ollessa 15 metriä. Taimikon varhaishoitoa ei kannata laiminlyödä, vaikka sitä ei tueta Kemera-varoin. Työ on halpaa, kun se tehdään ajoissa. Taimikonhoito kahdessa vaiheessa Liian kauan metsäammattilaisten toiveuni oli, että metsätaloudessa voitaisiin selvitä yhdellä taimikonhoitokerralla. Realistisempi ajatus on, että karuimpia kankaita lukuun ottamatta tarvitaan sekä taimikon varhaishoitoa (johon ei saa Kemera-tukea) että varsinainen taimikonhoito, jolloin runkoluku säädetään sopivaksi ( runkoa hehtaarilla) tulevaa ensiharvennusta varten. Varhaishoito on kustannuksiltaan edullisinta silloin, kun raivaussahaa pääsee käyttämään kuin heinämies viikatetta. Jo muutaman vuoden viivyttely kostautuu: kustannukset kasvavat nopeasti kaadettavien puiden suurentuessa. Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa kahden vuoden viive saattoi lisätä perkauksen kustannuksia prosenttia. Yksi ohje on, että varhaishoidon tarve tarkistetaan viljellyn puulajin ollessa noin metrin mittaista. Kuusella varsinaisen taimikonhoidon voi tehdä jo pituuden ollessa noin 3 metrin mittainen. Männyllä voi laadun vuoksi odottaa, että se saavuttaa 5 7 metrin pituuden. Viisas vähentää taimikonhoidon tarvetta Taimikonhoito maksaa. Viisas voi yrittää pienentää kustannuksia miettimällä asioita etukäteen. Paljon auttaa, jos hyvissä ajoin ennen päätehakkuuta raivaa lehtipuuta olevan roskapuuston pois. Täysipuustoisen metsän pimeydessä vesominen on vähäistä, ja kun toinen raivaus tehdään uudistamisen yhteydessä, vesovaa puuta on vähän. Lehtipuiden poistaminen vähentää myös siemensyntyisen perattavan puuston määrää. Siemensyntyinen lehtipuusto syntyy kangasmailla kohtiin, joissa kivennäismaa on paljaana. Kannattaa miettiä, lisääkö jollakin uudistusalalla kantojen nosto niin paljon myöhempää taimikonhoidon tarvetta, että kantojen rahallinen arvo jää lisääntyneitä taimikonhoitokuluja pienemmäksi. Jos haluaa päästä pienellä siemensyntyisen lehtipuun kiusalla, kangashumus kannattaa jättää mahdollisimman koskemattomaksi. Myös istutuksen tai kylvön kiirehtiminen päätehakkuun jälkeen vähentää ongelmia. Jos talvella korjatun alueen mätästyksen ja istutuksen saa tehdyksi jo keväällä, taimet saavat hyvän etumatkan. Se vähentää myöhemmin kustannuksia. Ja se sopii hyvin taloustuloksesta kiinnostuneelle puuntuottajalle. Teksti ja kuvat: Matti Kärkkäinen Kun taimikonhoidosta on huolehdittu, ensiharvennuksen kannattavuus on varmaa jopa nykyisillä hinnoilla. Taimikon varhaishoito on tehty ajallaan. Nyt on turvallista odotella männikön kehittymistä 5 7 metrin pituuteen, jolloin tehdään varsinainen taimikon harvennus. Ensiharvennuksen aikaan poistettavat puut ovat niin isoja, että hakkuu kannattaa hyvin.

7 7 MetsäPäijänne nro 3 / Veroilmoituksen täyttö pian käsillä, verottajalla uusia lomakkeita ja käytäntöjä Tarkkaile postiasi, verottajalta tulee vuoden loppuun mennessä metsänomistajille verotiliohjepaketti. Tämä ohjepaketti kannattaa lukea huolella! Metsänomistajatkin verotilin piiriin Verotili on verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevia tietoja. Metsänomistajia tämä koskee vuoden 2010 tietoja ilmoitettaessa pelkästään arvonlisäveron osalta. Muilta osin veroilmoitukset ja käytännöt säilyvät ennallaan. Arvonlisäverot ilmoitetaan jatkossa KAUSIVEROILMOITUKSELLA, mistä tiedot ohjautuvat verotilille. Ilmoitettavat tiedot ovat samoja kuin aiemmalla arvonlisäveroilmoituksella. Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti -palvelussa tai paperilla. Aiemmasta alv-vuosi-ilmoituksesta poiketen kausiveroilmoituksen tulee kuitenkin olla perillä verottajalla ja maksu suoritettu mennessä. Jos alv maksetaan 28.2., tulee maksajan varmistaa, että maksu kirjautuu omalta pankkitililtä suoritetuksi samana päivänä. Esim illalla verkkopankissa suoritettu maksu voi kirjautua maksetuksi vasta seuraavana päivänä, jolloin maksu on jo myöhässä. Helmikuun viimeisen päivän postileimakaan ei kausiveroilmoituksen postittamisessa enää siis päde. Kausiveroilmoitus pitää olla ajoissa perillä, muutoin myöhästymisestä seuraa METSÄVEROVINKKI myöhästymismaksua. Huomaa myös, että kausiveroilmoitus on aina jätettävä määräpäivään mennessä, vaikka mitään tapahtumia ei olisi ollutkaan. Jos annat ilmoituksen paperilla, muista postittaa kausiveroilmoitus lomakkeen yläreunassa olevaan osoitteeseen. Kausiveroilmoitusta ei siis enää palauteta 2Cverolomakkeen yhteydessä. Mahdolliset viivästymismaksut kirjautuvat verotiliotteelle, mistä ne on huomattava oma-aloitteisesti maksaa. Arvonlisävero kannattaa siksi maksaa ajallaan. Verottaja postittaa verotiliotteen aina sen kuukauden jälkeen kun tilillä on tapahtumia ja vähintään kerran vuodessa jos verotilillä on saldoa. Maksajakohtainen pysyvä viite Arvonlisäverojen maksua varten ei tule enää pankkisiirtolomaketta, vaan maksuohjeissa on pelkästään viitenumero ja pankkitilin numero verojen maksamista varten. Viitenumero on pysyvä ja maksajakohtainen jota tulee aina käyttää maksun yhteydessä. Mikäli maksu ei tapahdu nettipankin kautta, kannattaa pankin tiskille maksettaessa täyttää etukäteen pankkisiirtolomake, joita saa pankeista. Verotili-palvelu netissä Helpointa verotiliasiat on hoitaa sähköisesti verkkopankkitunnistetta käyttäen. Nettiosoitteesta asiasta saa lisätietoja. Puunmyyntitulot ja menot 2Clomakkeella nyt myös sähköisesti! Varsinaiset puunmyyntitulot ilmoitetaan edelleen 2C-lomakkeella. Helpoimmin 2Clomakkeen vuodelta 2010 voi palauttaa sähköisesti suomi.fi-verkkopalvelun kautta omilla henkilökohtaisilla pankkitunnisteillaan tunnistautumalla. Mikäli päätät kuitenkin käyttää paperista 2C-lomaketta, palauta se verotoimistoon kuten ennenkin. 2C-lomake on postitettava verottajalle viimeistään 28.2, eli tuloveroilmoituksen palautusajankohta on ennallaan. VEROVÄHENNYSOIKEUS PIENENTÄÄ LOPULLISTA KULUA ESIMERKIKSI TAIMIKONHOIDOSSA JA RAIVAUSSAHAN OSTOSSA MERKITTÄVÄSTI Muista vähentää kaikki kulut Mikäli olet valtuuttanut metsänhoitoyhdistyksen myymään puut ja myös hoitamaan puiden korjuun, niin muistathan merkitä nämä korjuun kulut 2C -lomakkeelle. Metsänhoitoyhdistys postittaa myyntituloista veroilmoitusta varten yhteenvetolomakkeen tammikuun aikana. Samassa lomakkeessa näkyy myös verolomakkeelle kirjattavat kulut. Mikäli metsänomistajalle tilitetty puumaksu kuuluu verohuojennuksen piiriin, on maksun yhteydessä tulleen maksuerittelyn lopussa verohuojennuskannoittain erittely tuloista ja menoista. Tätä erittelyä tarvitaan veroilmoituksen täytössä. Myös kaikki muut kulut tulee merkitä, vaikka tuloja ei olisi ollenkaan. Tällöin kulut huomioidaan metsänomistajan muissa pääomatuloissa tai jos näitä ei ole, verohyödyn saa alijäämähyvityksenä muista tuloista. Tervetuloa verotilaisuuksiin Metsänhoitoyhdistys järjestää alkuvuodesta eri paikkakunnilla metsäverotilaisuuksien sarjan. Tarkemmat ajat ja paikat löytyy sivun 10 tapahtumakalenterista. Ilmoittaudu mukaan saamaan lisäinfoa verotilistä. Myös metsäneuvojamme auttavat ja antavat lisätietoa kaikissa metsäveroasioissa. Metsäveroilmoituksia täytämme pientä korvausta vastaan. Pirjo Lumioja Mitä jää maksettavaksi 700 e:n raivaussahasta? Sahan hinta 700 e Vähennykset: - arvonlisäverovähennys 23 % 131 e jää 569 e vähennys metsäverotuksessa (28 % x 569 e) 159 e Sahan lopulliseksi hinnaksi jää 410 e Mitä lopulta maksaa keskiverto taimikonhoitotyö? (arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja) Metsurin palkka sivukuluineen 400 e/ha Arvonlisävero 23 % 92 e/ha Lasku yhteensä 492 e/ha Vähennykset: - arvonlisävähennys 92 e/ha - Kemera-tuki 139 e/ha - vähennys metsäverotuksessa (28 % Kemera-tuen jälkeisestä summasta) 73 e/ha Jää lopullisesti maksettavaksi 188 e/ha

8 MetsäPäijänne nro 3 / Vuorotteluvapaalla Aloitin vuoden kestävän vuorotteluvapaani vuoden 2010 alussa ja suuntasin silloin suureen tuntemattomaan eli entiseen Abessiniaan, joka nykyisin tunnetaan Etiopian demokraattisena liittotasavaltana. Etiopia on noin kolme kertaa Suomea suurempi ja se löytyy Itä-Afrikasta, hieman päiväntasaajan yläpuolelta. Asukkaita on noin 85 miljoonaa ja valtio on köyhä, sillä keskimääräinen ostovoimalla korjattu kansantuote on vain noin 800 US dollaria vuodessa henkeä kohti. Entoto vuorella, Addis Abeban vierellä. Vaimoni työskentelee täällä opetusministeriössä, erityisopetuksen kaksivuotisessa projektissa ja asumme pääkaupungissa Addis Abebassa, jossa on arviolta 4 5 miljoonaa asukasta. Kaupunkia ympäröi kolmelta sivulta vuoret, vain eteläpuolella on tasaista ja siihen on perustettu kansainvälinen lentoasema. Ilma on melko ohutta, MUKANA METSÄSSÄ sillä kaupunki sijaitsee noin 2300 metriä meren pintaa korkeammalla. Sää täällä on aina kesäinen, sadekausi on kesä elokuussa ja silloin on myös viileämpää kuin normaalisti. Keskimääräinen päivälämpötila vaihtelee asteen välillä ympäri vuoden mutta öisin on merkittävästi, astetta viileämpää. Kaupungin ilma on melko saasteista, koska liikenteessä on paljon vanhoja, savuttavia autoja ja köyhemmissä perheissä tehdään ruokaa perinteisesti avotulella. Myös teollisuus ja rakentaminen aiheuttavat pölypäästöjä ilmaan. MTK:N ja OECD -maiden hankkeella puun hintatietoutta metsänomistajille Aikoinaan metsä on peittänyt Etiopian 80 prosenttisesti mutta nykyään metsää on jäljellä vain pari prosenttia pinta-alasta. Nopeasti kasvava väestö on raivannut koko ajan lisää peltoa ja metsää on hakattu paljon polttopuuksi ja rakentamiseen. Viime vuosikymmeninä on alettu istuttaa uutta metsää maanviljelyyn huonommin sopiville paikoille, pääosin eukalyptusta ja jonkin verran myös sypressiä. Valtion omistamia ja kyläläisten yhteisiä taimitarhoja on perustettu joka puolelle maata. Metsää kasvattavat varsinkin maanvilje- Etiopialainen perinneruoka injera eli hapan lettu sekä lihakastiketta

9 9 MetsäPäijänne nro 3 / Etiopiassa lijät, jotka saavat lisätuloja puunmyynnistä katovuoden sattuessa. Puuta myydään polttopuuksi tai ohuina tolppina, joita käytetään suuria määriä rakennustelineinä ja jopa korkeitten kerrostalojen sementtivalujen tukipuina. Järeämpää puuta ostetaan sähkötolpiksi ja sahattavaksi pienille sirkkelisahoille. Etiopiassa on aloitettu syyskuussa MTK:n ja OECD -maiden tuottajajärjestöjen yhteenliittymän Agricordin hallinnoima hanke, jossa tarkoituksena on tukea metsänomistajien yhteistyötä, lisätä neuvontaa ja parantaa puunmyyjien hintatietoutta. Tällä hetkellä puun ostajat voivat hinnoitella puutavaran erittäin halvaksi kun metsänomistaja ei tiedä käypää hintatasoa. Projekti on siis todella tarpeellinen ja muistuttaa kovin läheisesti suomalaista metsänhoitoyhdistystoimintaa ja olenkin seurannut sen valmistelua ja käynnistymistä suurella mielenkiinnolla. Riittävän kaukana näkee paremmin lähelle Aika on kulunut nopeasti sekalaisten askareitten parissa; talonmiehenä, autonkuljettajana, turvamiehenä, matkanjärjestäjänä ja seurustelu-upseerina mutta levätäkin olen toki ehtinyt. Terveys on ollut hyvä, vain muutamia flunssanpoikasia ja mahavaivoja on ollut riesana. Hyvä käsihygienia on auttanut pysymään terveenä. Vesi pitää muistaa juoda täällä pullotettuna kuten muutkin kylmät juomat. Koti-ikävä ei ole vaivannut, sukulaisiin Kuvassa eukalyptuksen versotaimikko. ja ystäviin on ollut helppo pitää yhteyttä täältäkin internetin välityksellä ja samalla on voinut lukea kotimaan uutiset. Vieraita on käynyt luonamme sopivasti piristämässä arkeamme. Vuorotteluvapaa on tehnyt tehtävänsä sillä työasiat eivät ole pyörineet mielessä, olo on levännyt ja paluu ensivuoden alussa takaisin Jämsän suunnalle tuntuu oikein mukavalta. Ruoho ei ole tosiaankaan vihreämpää aidan toisella puolen vaan täällä asuessa on kotimaan arvo kohonnut. Eli kun lähtee riittävän pitkäksi aikaa ja tarpeeksi kauas näkee paremmin lähelle! Juha Pitko Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja JONSERED LAATUA TYÖSKENTELYYN! Nyt Agrimarketista metsänistutukseen pottiputket! JONSERED FC2145 raivaussaha Sylinteritilavuus 45,0 cm 3 Teho 2,0 kw / 2,7 hv Paino ilman terävarustusta 8,4 kg Savusumua Addis Abeban yllä. JONSERED CS2245S moottorisaha Sylinteritilavuus 45,7 cm 3 Teho 2,1 kw / 2,9 hv Paino ilman terälevyä ja ketjua 4,9 kg Meillä myös hyvä ja laaja valikoima metsurinvarusteita ja tarvikkeita! Meiltä saat Bonusta! Kuormuri Sudanin lastissa. Kirrinpolku 5, Palokka Teollisuuskatu 2, Jämsä p p

10 MetsäPäijänne nro 3 / METSÄNOMISTAJAN TAPAHTUMAKALENTERI Avoimet ovet kutsuvat Mhy:n Jämsän toimistolle, Koskentielle tiistaina klo Tarjolla myös jouluglögiä. Tervetuloa! Tervetuloa Päijänteen Mhy:n alkuvuoden METSÄVEROTILAISUUKSIIN! Kerromme tärkeimmät verovinkit, sekä mitä tarkoittaa metsänomistajille uutena tuleva arvonlisäveron kausiveroilmoitus. Mukana myös infoa aina ajankohtaisesta puukaupasta. Hankasalmen metsäveroilta Revontulessa Tiistaina klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä tai p Jämsän metsäveropäivä Auvilan auditoriossa Lauantaina klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä tai p Tilaisuus järjestetään yhteistyössä MTK Jämsän kanssa Korpilahden metsäveroilta Alkio-opiston auditoriossa Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä tai p Toivakan metsäveroilta kirjaston auditoriossa Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä tai p Laukaan metsäveroilta Peurungan auditoriossa Torstaina klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä tai p Jyväskylän metsäveropäivä IT-Dynamon auditoriossa (Piippukatu 2, Jyväskylä) Lauantaina klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä tai p Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Keski-Suomen OP:n kanssa TULEVAISUUS ON TURVATTU KUN RAIVAAT TAIMIKOLLE AJOISSA KASVUTILAA Taimikonhoito on välttämätöntä, jotta metsä tuottaisi jatkossa myyntikelpoista puuta. Hoidetusta metsästä saat hakkuutuloja nopeammin ja enemmän kuin hoitamattomasta. Taimikonhoito on investointi jolle saat varmasti hyvän tuoton. Metsän tärkeimmät hoitotyöt kannattaa siten hoitaa ajallaan ðuuden taimikon perustaminen heti päätehakkuun jälkeen ð taimikon varhaishoito (pelastaminen heinikosta) pian uudistamista seuraavina vuosina ja hieman myöhemmin lehtipuuvesakon raivaaminen (5-6 vuotta istuttamisesta) taimikonhoito kasvatettavien puiden ollessa 4 7 metrisiä!ð Milloin olet viimeksi käynyt katsomassa taimikkoasi? Syksy on otollista aikaa metsänhoitotöille ja tulokset näkyvät heti Taimikkovaiheessa ratkaistaan metsän tuleva kehitys, joten on ensiarvoisen tärkeää hoitaa taimikot ajallaan. Myöhästynyt taimikonhoito aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä kasvutappioiden ja puuston laadun heikentymisen takia. Oikealla ajoituksella saat tiheiköstä arvopuuston! Apua ja tukea metsänhoitotöihin Muistathan, että metsätöihin on mahdollista saada myös valtion maksamaa tukea. Tarkempia tietoja saat metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta. Varsinaisen tuen lisäksi myös töiden suunnittelu ja tukihakemusta varten tehtävät paperityöt ovat metsänomistajalle ilmaisia. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää metsänhoitotöistä ja rahoitustuista. Samalla voit varmistaa työvoiman tulevalle kesälle. SINULLE METSÄNOMISTAJA Leimaus on ILMAISTA!

11 11 MetsäPäijänne nro 3 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, Jämsä gsm fax Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä gsm fax Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa gsm fax Helena Nekkula Toimistosihteeri Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä gsm fax Helena toimii Mervi Frimanin äitiysloman sijaisena. Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti gsm fax paijannemhy.fi METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA, OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh Ari Saarivaara LKV puh Jarmo Ukkonen puh Erkki Jalkanen puh Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p (2,90 e/min+pvm/mpm.) Esa Holappa Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) HELSINKI puh , gsm

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Suomen verotus selkokielellä

Suomen verotus selkokielellä Suomen verotus selkokielellä Mitä sanat tarkoittavat? Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

OmaVero. Näin ilmoitat ja maksat arvonlisäveron

OmaVero. Näin ilmoitat ja maksat arvonlisäveron OmaVero Näin ilmoitat ja maksat arvonlisäveron Kirjaudu OmaVeropalveluun osoitteessa www.vero.fi/omavero. Klikkaa sinistä Kirjaudu sisään -painiketta. Kirjautumisen jälkeen näytölle avautuu OmaVero-palvelun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä.

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä. LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALTAKUNNALLINEN VALINTAKOE 8.6.2004 Viestinnän ja tiedonhankinnan osuus Nimi Henkilötunnus Etukäteismateriaalina on maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarastrategia, MMM:n

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot