JYVÄSKYLÄ Säynätsalo, Karhuniemi

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ Säynätsalo, Karhuniemi ASEMAKAAVAN SELOSTUS, kaavatunnus 31:013 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan otsikko: Asemakaavan laajennus 31. kaupunginosaan ja asemakaavan muutos 31. kaupunginosan kortteleihin ja 65-68, osalle korttelia 64 sekä katu-, virkistys- ja liikennealueille Kaava-alueen sijainti: Asemakaavan muutosalue on Säynätsalon saaren länsiosassa, Karhuniemessä. Kaavan tunnus: 31:013 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: kaavasuunnittelija Ilona Sassi, osoite: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkisuunnitteluosasto, PL 233, Jyväskylä, puh. (014) ja , ilona.sassi@jkl.fi Kaavan vireilletulosta ilmoittamisen päivämäärä: Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymispäivät: , Kaupunginhallituksen hyväksymispäivät: , Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivä:

2 2 1.2 Kaavan tarkoitus Osa alueesta eli Huvilanrannan tilan , Tiilelän tilan ja Huvilarinteen tilan alueet ovat rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Tilojen ja omistajat ovat hakeneet omistamiensa määräalojen liittämistä tontteihinsa. Määräalat sijaitsevat tontin ja rannan välissä. Tilan ja määräalan M601 omistaja on hakenut uusia rakennuspaikkoja omistamilleen alueille ja tonttijakoa asemakaavan yhteydessä muodostettaville tonteille. Kaavamuutoksen tavoitteena oli Huvilanrannan ja Tiilelän pihapiirien ja rakennusten kaavallinen suojelu sekä lisärakentamisen sijoittaminen tiloille siten, ettei se heikennä pihapiirien ja rakennusten suojelullista arvoa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella koko Karhuniemen alueen kaavamuutostarpeet ja mahdollinen lisärakentaminen täydennysrakentamisen periaatteiden pohjalta eli uusien rakennuspaikkojen sijoittaminen rakennetun kunnallistekniikan piiriin tai läheisyyteen. Tonttijako tehdään kaavan yhteydessä tonteille, joilla ei ole aiempaa kaavan mukaista tonttijakoa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus, rakennettu ympäristö Kaava-alue on pääosin 1980-luvulla rakennettua erillispientalojen ja rivitalojen aluetta. Keskellä aluetta on luonnontilainen virkistysalue. Länsi- ja luoteisrannalla sijaitsee Huvilanrannan ja Tiilelän tilat, joiden alueella olevat rakennukset halutaan suojella. Keski-Suomen museon laatiman rakennuskulttuurin yleisluettelon kohdeinventointilomakkeen mukaan Säynätsalon Karhuniemessä, Huvilanrannan tilalla sijaitseva nk. Huvila on ilmeisesti rakennettu v tehtaan isännöitsijän asunnoksi. Suunnitelmat taloa varten laati Wivi Lönn. Vuonna 1921 talossa asui insinööri Yrjö Putkinen, sen jälkeen talossa on asunut mm. Serlachius ja Kalle Grönlund paikallisjohtajista luvulla rakennuksen yläkerrassa oli tilapäisesti yhtiön poikamiesvirkailijoiden asuntoja ja alakerrassa toimi virkailijakerho. Vuonna 1936 jugend-tyylistä huvilaa on laajennettu arkkitehti W.G Palmqvistin suunnitelmien mukaan, kun Parviaisen tehtaan toimitusjohtaja tohtori Hilmer Brommelsille järjestettiin asuntotaloa. Tuolloin kaarevaan ikkunaseinään lisättiin poikittain uusklassinen siipirakennus, jonne sijoitettiin vierashuone, avoveranta ja salonki (edustustilat). Eteishalli tuli talon keskelle ja uunit poistettiin sekä asennettiin keskuslämmitys. Vanhan osan huonejako muuttui myös täysin. Myös ikkunoiden ruutujako muuttui vanhassa osassa. (W.G Palmqvist on siis suunnitellut rannan puoleisen laajennusosan.) Vuonna 1965 taloon on tehty uudestaan vessat ja sosiaalitilat sekä yläkertaan on tehty takka. Myöhemmin on kattoja pudotettu olohuoneesta ja ruokasalista. Rannassa on vuonna 1936 rakennetut venevaja ja sauna. Toinen sauna kauempana rannasta on palanut vuonna Pihapiirissä on massiiviset portinpylväät. Tilan talousrakennus on rakennettu uudelleen entisen huonokuntoisen piharakennuksen paikalle. Keski-Suomen museo on arvioinut, että Huvilan alue on rakennushistoriallisesti ja sosiaalisesti merkittävä tehtaan paikallisjohtajan pihapiiri maisemallisesti arvokkaalla paikalla niemen kärjessä.

3 Tiilelän päärakennus on rakennettu v Kinkosalmen toisella puolella sijainneen Joh. Parviaisen tiilitehtaan mestarien ja työntekijöiden asunnoksi luvulta lähtien Tiilelä on toiminut Joh. Parviaisen Säynätsalon tehtaan työsuhdeasuntona, kunnes v työnjohtajakerho muutti Huvilasta Tiilelään. Kerho piti kokouksiaan ja juhliaan Tiilelässä, mm. olutkerho toimi siellä. Rakennus pysyi alkuperäisessä asussaan vuoteen 1940, jolloin insinööri Huida muutti taloon ja kunnostutti sisävessat, muutti taloon öljylämmityksen sekä uusi ikkunat nykyasuun. Kerho muutti tuohon aikaan pois ja rakennus muuttui kokonaan työsuhdeasunnoksi. Wivi Lönn on 1917 suunnitellut Säynätsalon Parviaisen tehtaalle isännöitsijän ja työväen asuntoja, joten hän on hyvinkin saattanut olla myös Tiilelän suunnittelijana, mutta täyttä varmuutta siitä ei voida osoittaa. Lönnin osuuden toteamista hankaloittaa se että osa tehtaan piirustusarkistosta tuhoutui konttorin palossa Voitaneen sanoa ainakin, että rakennukseen on vaikuttanut Wivi Lönnin Parviaisen tehtaiden asuntorakentamisen tyyppisuunnitelmat. Pihapiirissä on myös punainen ulkorakennus, jossa on ollut autotalli, puuvaja ja avara vintti Maanomistus Kaavamuutoksen tonttimaat, kaksi määräalaa virkistysalueella sekä pääosa vesialueesta ovat yksityisen omistuksessa. Pääosa saarelle johtavasta tiealueesta on tiehallinnon omistuksessa ja muu osa alueesta on kaupungin omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Ympäristöministeriö vahvistamassa maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Oikeusvaikutteista yleiskaavaa alueella ei ole. Säynätsalon kunnanvaltuuston vuonna 1986 hyväksymässä yleiskaavassa alue on asuinpientalojen ja erillispientalojen aluetta sekä virkistys-, liikenne ja venevalkama-aluetta. Alueen asemakaavan (Karhuniemen rakennuskaavan) on lääninhallitus hyväksynyt ja saarelle johtavan liikennealueen kaavan Kaava-alue on osa Säynätsalon teollisuusyhdyskunnan aluetta, joka kuuluu inventoinnin mukaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Luettelon on koonnut museovirasto. Sitä ei ole vielä virallisesti hyväksytty. Kaupunginhallitus määräsi tilojen 88:26, 88:53 ja 88:68 alueet rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskieltoa on jatkettu saakka, koska kaavamuutostyö on kesken. Ympäristöosasto on tehnyt Karhuniemen luonnonoloista biotooppitasoisen tarkastelun vuonna Sen mukaan alueen keskellä oleva virkistysmetsä on kalliopohjaista, minkä seurauksena kasvillisuus on varsin karua. Puusto on mäntyvaltainen, iäkäs ja karuuden vuoksi vajaakasvuinen. Aluskasvillisuus on lajistoltaan niukkaa, pääosin mustikkavaltaista kangasmaata taikka vain sammalten peittämää kallio- ja kivipintaa. Karhuniemen koillisrannan virkistysalue on pääosin otettu käyttöön asumisen pihatoimintoihin. Huoltoaseman takaosan virkistysalue on mäntypuustoista kalliokkoa ja kivikkoa, jota peittää vaihtelevassa määrin mustikan varvusto tai vähäinen ruohosto ja sammaleet. Luonnonolojen loppupäätelmä oli, että alueella ei ole luontotyyppejä tai luontoarvoja, joiden säästämiseksi asemakaavassa tarvittaisiin jo käytössä olevia VL- ja s-merkintöjä velvoittavampia merkintöjä tai määräyksiä.

4 4 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus teki päätöksen tilojen 88:26, 88:53 ja 88:68 vanhentuneen asemakaavan muuttamisesta ja laittoi tilojen alueet rakennuskieltoon. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alueen ja lähiympäristön maanomistajat Technopolis Oyj Jyväskylän yliopisto Rakennusvalvontaosasto Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Ympäristöosasto Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy TeliaSonera Finland Oyj Keski-Suomen museo Keski-Suomen tiepiiri *) Keski-Suomen ympäristökeskus *) *)Keski-Suomen tiepiiri ja Keski-Suomen ympäristökeskus ovat lähtien osa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta ELY:ä Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä kaavoituskatsauksen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidettiin luonnosvaiheen kuulemista varten nähtävillä Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Keskisuomalaisessa sekä lisäksi kirjeitse maanomistajille ja nimetyille osallisille. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan keskeinen sisältö Karhuniemen kaavamuutoksessa Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen vanhoilla rakennuksilla ja pihapiireillä on suojelumerkinnät ja tilojen alueelle muodostetaan 4 uutta rakennuspaikkaa nykyisten kahden lisäksi. Tonttien ranta-alueet ovat s-merkinnällä alueita, joilla olemassa oleva puusto ja pensasto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Tarvittaessa on puustoa ja pensastoa täydennettävä alueelle ominaisin lajikkein. Kulku Huvilanrannan päärakennukseen on muutettu kulkemaan Karhupolun kautta.

5 5 Karhuniementien katualuetta on jatkettu uusien rakennuspaikkojen kohdalle asti. Kadun kääntöpaikalta rantaan on merkitty viherkaista hulevesien johtamista varten. Kaupungin maalla uusia rakennuspaikkoja on kaavaluonnoksessa kolme, yksi Lossitien varrella ja kaksi Karhuniementien varrella. Rakennettuihin kiinteistöihin 88:19 ja 88:54 on liitetty pieni osa määräaloista, jotka ovat ko. kiinteistöjen omistajien omistuksessa. Loppuosa on jätetty virkistysalueeksi, kuten se on voimassa olevassa asemakaavassa. Omistajat olivat hakeneet kaavan muuttamista siten, että määräalat liitettäisiin kokonaan heidän omistamiinsa kiinteistöihin, jolloin muodostettavat tontit olisivat rantaan asti ulottuvia. Haettua muutosta ei ole tehty. Perusteluna on, että se saattaisi johtaa tilanteeseen, että muuallakin Säynätsalon alueella alettaisiin vaatia rantakaistojen liittämistä tontteihin. Lisäksi Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloa vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava-alue kuuluu alueeseen, jonka museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Museoviraston tavoitteena on, että tarkistettu aineisto korvaa vuoden 1993 julkaistun aineiston. Museoviranomaisten mielestä ei määräaloja tulisi liittää tonttimaaksi. Muut rakennetut asuinkiinteistöt on merkitty tonteiksi nykyisillä rajoilla ja rakennusoikeuksilla. Huoltoaseman tontin rajoja on tarkistettu rakennetun tilanteen mukaisiksi ja rakennusoikeudeksi on merkitty tehokkuusluku 0,25. Saareen johtava tie on muutettu liikennealueesta katualueeksi. Pohjoisrannalle on merkitty venepaikkojen alue. 4.2 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnos pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä asetuksen 30 :n määräysten mukaisesti nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, osoite Hannikaisenkatu 17 ja Säynätsalon aluetoimistossa, os. Parviaisentie 9, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiaan. Nähtävillä olleen kaavaluonnoksen pääsisältö: - Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen rakennuksilla ja pihapiireillä oli suojelumerkinnät - Huvilanrannan tilalle 88:68 ja Tiilelän tilan määräalalle 88:26-M601 rajattiin nk. Huvilaa ympäröivän tontin lisäksi 6 uutta rakennuspaikkaa omistajan kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta - kaupungin maalle rajattiin 3 uutta rakennuspaikkaa valmiin kunnallistekniikan varrelle - kiinteistöihin 88:19 ja 88:54 liitettiin omistajien hakemuksen mukaisesti rannassa olevat määräalat, jotka ovat voimassa olevassa kaavassa virkistysaluetta - Huvilatie muutettiin Karhuniementieksi - Karhuniementien ja Karhupolun katualueita jatkettiin uusien tonttiliittymien vuoksi - pohjoisrannan virkistysalueelle merkittiin ohjeellinen venevalkama-alue pienveneille Palautetta tuli Säynätsalon aluelautakunnalta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Keski-Suomen tiepiiriltä, Ratahallintokeskukselta, Vattenfall Verkko Oy:ltä, Jyväskylän Energian vesiliiketoimelta ja kahdelta maanomistajalta. Lisäksi kaavaluonnosta on käsitelty kaupungin sisäisissä kaavakokouksissa ja rakennussuojeluryhmän kokouksessa. Säynätsalon aluelautakunta kiinnitti huomiota siihen, onko esitys ottanut tasapuolisesti huomioon kiinteistöjen edut ja että se poikkeaa aikaisemmasta Säynätsalon käytännöstä omarantaisten tonttien suhteen.

6 Keski-Suomen museon mielestä kaavalla tulisi turvata Säynätsalon tehtaisiin liittyvän rakennuskannan ja ympäristön erityisluonne. Tiilelä ja Huvila (tilan nimi on Huvilanranta) vaativat väljyyttä ympärilleen, jotta niiden rakennushistoriallinen ja maisemallinen arvo voidaan turvata. Tästä syystä Tiilelän ja Huvilan väliin mahtuisi vain yksi tontti eikä Huvilan pihapiiriä tulisi pienentää toiseltakaan puolelta uudella rantatontilla. Rakennussuojeluryhmän kanta oli yhtenevä Keski-Suomen museon kanssa Huvilan ja Tiilelän osalta. Muista suojeluarvoista ryhmä on todennut, että kiinteistöihin 88:19 ja 88:54 ei tulisi liittää rannassa olevia määräaloja ja muodostaa näistä rantatontteja. Perusteluna on mm. Säynätsalon perinne, että rannat ovat yhteiskäytössä ja pelko, että jos tässä kohdassa poiketaan ja liitetään kaavoitettua puistoa tonttimaaksi, siitä seuraa muita vaatimuksia Säynätsalon rannoille. Perusteluna on myös se, että Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloa vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava-alue kuuluu alueeseen, jonka museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tavoitteena on, että tarkistettu aineisto korvaa vuoden 1993 julkaistun aineiston. Keski-Suomen museon ja rakennussuojeluryhmän palautteen johdosta luonnoksesta poistettiin toinen rakennuspaikka Tiilelän ja Huvilanrannan tilojen väliltä ja uusi rantaan ulottuva rakennuspaikka Huvilanrannan eteläreunasta. Tämän lisäksi kiinteistöihin 88:19 ja 88:54 liitettiin vain pieni osa viereisistä määräaloista eli niistä ei muodosteta rantatontteja, vaikka omistajat ovat sitä hakeneet. Rantametsä jätetään virkistysalueeksi, kuten on voimassa olevassa kaavassa. Ratahallintokeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaan. Keski-Suomen pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista kaavaan henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta. Keski-Suomen tiepiiri ilmoitti, että sillä ei ole kaavaan huomautettavaa eikä tiepiiri laadi erillistä lausuntoa kaavamuutokseen liittyen. Liikennealueen muuttaminen katualueeksi vastaa tiepiirin käsitystä liikenneverkon hallinnollisesta ja toiminnallisesta luokituksesta. Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoimi on kiinnittänyt huomiota hulevesien järjestämiseen, padotuskorkeuden alapuolelle rakennettavien tilojen viemäröintiin sekä maankäyttö-/rakentamissopimuksiin. Hulevesien hoitamiseksi on katualueiden jatkojen rajauksia tarkistettu ja lisätty Huvilanrannan tilan eteläreunaan viherkaista. Kaavaan on lisätty määräys, että padotuskorkeuden alapuolelle liityttäessä viemäröinti on hoidettava kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Kaavaan liittyvät sopimukset käsitellään ennen kaavan hyväksymistä. Vattenfall Verkko Oy ilmoitti, että Tiilelän ja Huvilan välillä on pienjännitekaapeleita ja jakokaappeja, joiden siirto saattaa tulla tarpeelliseksi. Siirroista aiheutuvat kustannukset peritään niiden aiheuttajilta, siirtoa tarvitsevilta. Kaavaluonnokseen ei ole muuta huomautettavaa. Huvilanrannan tilan 88:68 ja määräalan M601 omistaja Timo Häll sekä Tiilelän tilan 88:26 omistaja Asunto Oy Tiilelä ovat tietoisia kaapelin ja jakokaapin siirtotarpeesta rakentamistilanteessa. Tiilelän omistaja esitti, että pihan ohi Huvilalle johtava Karhunpolun jatke siirrettäisiin hieman Tiilelän pihasta kauemmaksi, jotta se ei rasittaisi vanhaa ulkorakennusta ja pihapiiriä. 6

7 Kadun sijaintia on siirretty hieman kauemmaksi Tiilelän pihasta. 7 Tilan 88:16 omistaja Kauno Lehtomäki Kontiopolun päässä näkee, ettei täydennysrakentamisen tarvetta ole. Lisäksi hän toi esille, että tontin hulevedet on sovitusti johdettu tontin viereiselle alueelle. Tilan 88:16 (tontti ) hulevesien imeytystä varten on kaavaan lisätty viherkaista tonttien väliin. Luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaavaluonnokseen tehdyt pääasialliset tarkistukset: - Timo Hällin omistamilta mailta poistettiin kaksi uutta rakennuspaikkaa ja tonttien väliin lisättiin puistokaistoja hulevesiä varten - kiinteistöjen 88:19 ja 88:54 kohdalla olevat määräalat rannassa palautettiin pääosin virkistysalueeksi - Karhupolku muutettiin Tiileläntieksi, koska Palokassa on Karhunpolku ja lähes samoista katunimistä oli pelättävissä aiheutuvan hälytysajoneuvoille osoitesekaannusta hätätilanteessa - kaavaan lisättiin määräys, että padotuskorkeuden alapuolelle liityttäessä viemäröinti on hoidettava kiinteistökohtaisella pumppaamolla Koska palautteen johdosta kaavaluonnokseen tehtiin melko merkittäviä tarkistuksia joidenkin kiinteistöjen osalle, tiedotettiin muutoksista kirjeitse maanomistajille lähettämällä tarkistettu kaavaluonnos kommentoitavaksi välisenä aikana. Näin on tarkoitus vähentää julkisen nähtävillä olon aikana tehtäviä muistutuksia. Tehtyjen tarkistusten johdosta kommentoivat Timo Häll, Kari ja Tuija Kortekangas, Veijo ja Merja Lindberg, Erkki Huovinen, Maarit Moijanen, Rita ja Timo Hynninen sekä Olavi Laine. Timo Häll toivoi enemmän rakennuspaikkoja omistamilleen maille ja Karhupolun jatkeen tarpeellisuuden tutkimista. Rakennuskannan ja ympäristön erityisluonteen vuoksi alueelle ei lisätä tontteja enempää. Asiasta keskusteltiin Keski-Suomen museon edustajien kanssa. Karhunpolun jatkeesta on neuvoteltu Tiilelän tilan omistajan kanssa ja hän on hyväksynyt tonttien 64-3 ja 4 ajoyhteyden tonttinsa rasitteeksi, jolloin katualueen jatke ei ole tarpeen. Kari ja Tuija Kortekangas sekä Veijo ja Merja Lindberg haluavat, että rannassa sijaitsevat, heidän omistamansa määräalat liitettäisiin tonttimaaksi kokonaisuudessaan. Rakennussuojeluryhmän perustelut eivät ole maanomistajien mielestä riittäviä. Heidän mielestään alueisiin ei ole kohdistunut käyttöpaineita alueen asukkaiden taholta muutamaa tilapäistä veneen säilytystä lukuun ottamatta, joihin he ovat antaneet luvan. Virkistysalueeksi kaavoitettuja määräaloja ei rannan osalta liitetä tontteihin, koska se saattaisi johtaa siihen, että muuallakin Säynätsalon alueella alettaisiin vaatia rantakaistojen liittämistä tontteihin ja koska Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloa vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava-alue kuuluu alueeseen, jonka museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Museoviraston tavoitteena on, että tarkistettu aineisto korvaa vuoden 1993 julkaistun aineiston. Erkki Huovinen ehdottaa yhtä uutta rakennuspaikkaa Lossitien varrelle, ohjeellisen puistopolun siirtoa virkistysalueella polun nykyiselle paikalle, puistokaistaleen liittämistä kortteliin 61 rannan puolella, Karhuniemen kevytväylävarauksen poistamista melko turhana (koska rivi- ja paritalojen asukkaat ovat ottaneet ranta-alueen omaan käyttöönsä), kevytväyläyhteyttä Sisälmyslahden saareen ja saaren merkitsemistä lähivirkistysalueeksi sekä Lossitien päässä olevan venevalkamavarauksen laajentamista.

8 8 Uusia rakennuspaikkoja ei tässä vaiheessa ole lisätty. Ohjeellinen puistopolku on siirretty polun nykyiselle paikalle, vaikkakin ohjeellinen merkintä ei sido polkua määrättyyn paikkaan. Korttelin 61 omistajat eivät ole esittäneet puistokaistaleen liittämistä tonttiinsa, joten siltä osin kaavaluonnosta ei ole tässä vaiheessa muutettu. Karhuniemen itärannan kevytväylävaraus on nykyisessä kaavassa eikä kaavamuutoksen yhteydessä nähty syytä sen poistoon. Kevytväyläyhteys saareen ja siitä edelleen pääsaareen on varauksena Säynätsalon kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa. Siltayhteys voidaan asemakaavoittaa tulevaisuudessa, jos ja kun yhteyden rakentaminen tulee tarpeelliseksi. Kaava-aluetta ei laajenneta tässä vaiheessa saareen. Lossitien päässä oleva ranta-alue on merkitty kaavassa noin 100 metrin matkalta venevalkama-alueeksi pienveneille, jotka kiinnitetään rantaan. Tälle alueelle ei ole näköpiirissä isojen venelaitureiden tarvetta. Maarit Moijasen mielestä Karhuniementien ja Otsopolun välissä olevat uudet rakennuspaikat tai ainakin toinen niistä jätettäisiin toteuttamatta, koska kyseinen alue on alueen lasten yhteinen leikkipaikka, jonne on ollut helppo ja turvallinen tulla keskeisen sijainnin vuoksi. Alueelle jaa lähivirkistysalueita aikuisten ja lasten käytettäväksi, vaikka tämä kahden kadun välinen kaistale kaavoitetaan tonttimaaksi. Olavi Laine sekä Rita ja Timo Hynninen toivovat, että Karhupolun nimeä ei muuteta Tiileläntieksi. Perusteluna he sanovat, että postinumero erottaa sen riittävästi Palokassa sijaitsevasta Karhunpolusta. Samannimisiä tai lähes samannimisiä kadunnimiä saman kunnan alueella ei pidetä hyvänä lähinnä hälytysajoneuvojen mahdollisen väärään osoitteeseen ajamisen vuoksi. Täysin samat kadunnimet muutettiin kaupungin alueella vuoden 2009 alusta lähtien. Huomautusten johdosta Karhupolku jätetään muuttamatta. Jos kuitenkin lähes samoista kadunnimistä tulee ongelmia, voidaan tämä ja muut lähes samannimiset kadunnimet muuttaa erillisellä päätöksellä. Saatujen kommenttien ja keskustelujen johdosta on tehty seuraavia tarkistuksia: - Karhupolun jatke on muutettu tonttimaaksi, jolla on ajorasite - Karhupolun nimi jätetään ennalleen eli sitä ei muuteta Tiileläntieksi - puistokaista korttelin 64 ja 74 välistä on poistettu ja sen myötä tonttirajoja siirretty - ohjeellinen puistopolku virkistysalueella on siirretty pääosin nykyiselle paikalleen - huoltoaseman viereistä venevalkamaa on laajennettu siten, että rakennettu aallonmurtaja jää venevalkama-alueelle Tonttijako tehdään asemakaavan yhteydessä. (Julkisen nähtävillä olon aikana saadut lausunnot ja muistutukset ja niihin annettu palaute sekä kaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset selitetään tämän asiakirjan loppuun lisättävässä selostuksen lisälehdellä.) Viranomaisyhteistyö MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken järjestettiin kaavoituksen alkuvaiheessa Palaverissa sovittiin, että ympäristöosasto tutkii alueen luontoarvot keväällä 2005 lumien sulettua. Tiehallinnon edustajia kuultiin kaavoituksen aikana eikä heillä ollut huomautettavaa kaavaan.

9 9 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on vanhentuneen asemakaavan uudistaminen ja alueella sijaitsevien Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen rakennuskannan suojelu sekä Karhuniemen alueen tarkastelu täydennysrakentamisen periaatteiden pohjalta. 4.4 Kaavan vaikutukset ja vaikutusarvioinnin tulokset MRL 9.n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen pääasiallinen vaikutusalue on Karhuniemi. Kaavan arviointityössä on paneuduttu vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa ovat mahdolliset sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset luonnonympäristöön sekä vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavan muuttaminen herättää asukkaissa yleensä pelkoja asuinalueen muuttumisesta. Vireillä olon aikana yhteyttä ottaneiden kanssa on keskusteltu ja turhia pelkoja on pyritty poistamaan. Luonnonympäristöön kaavan muuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta. Tonttimaaksi muutetaan kadun varrelta kolmen erillispientalotontin verran. Rantaan ulottuvista määräaloista liitetään tontteihin ja 7 vain pienet maakaistat. Määräalojen ranta-alue jätetään virkistysalueeksi, kuten se on voimassa olevassa asemakaavassa. Rantaan ulottuvien tonttien ranta-alueet on merkitty alueiksi (s), joilla puusto ja pensasto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Tarvittaessa on puustoa ja pensastoa täydennettävä alueelle ominaisin lajikkein. Rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu kaavassa siten, että Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen rakennukset on merkitty suojelluiksi ja pihapiirien kasvillisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Suojelurakennusten väliselle alueelle tulevan uuden rakennuksen julkisivut on rakennettava siten, että rakennus soveltuu yhteen suojeltavien rakennusten kanssa. Kaava-alueen kuuluminen museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiluetteloluonnokseen on huomioitu museoviranomaisten suosituksesta mm. rakennuksiin kohdistuvilla suojelumerkinnöillä sekä siten, että virkistyskäyttöön aiemmin kaavoitettuja rantoja ei ole muutettu tonttimaaksi. Rantaan ulottuvien tonttien rannat ovat s- merkinnällä sellaisia tontin osia, joilla olemassa oleva puusto ja pensaisto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Tarvittaessa on puustoa ja pensastoa täydennettävä alueelle ominaisin lajikkein. (Osalliset voivat esittää oman näkemyksensä vaikutuksista osallistumismenettelyiden kautta ja arviointia täydennetään tarvittaessa kuulemisen jälkeen.) Kuulemisessa ei osallisilta tullut esille uutta kaavan vaikutuksista. 4.5 Asemakaavan toteuttaminen Alueen kunnallistekniikan lisärakentaminen on tarkoitus tehdä sitä mukaa, kun alueen rakentaminen edellyttää. Vesihuollon toteutuksessa korttelin 64 tontin 3 liittymäkohta yleiseen vesihuoltoverkostoon osoitetaan katualueen rajalle Karhupolun päähän.

10 Kaavaprosessin vaiheet - Kaupunginhallitus päätti tilojen 88:26, 88:53 ja 88:68 asettamisesta rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskieltoa on sen jälkeen jatkettu kaksi kertaa. - Kiinteistöjen ja sekä niiden viereisten määräalojen omistajilta tuli kaavamuutoshakemus (aiempi päivätty hakemus jätettiin aikanaan odottamaan alueen kaavoitusta) - Kiinteistön ja määräalan M601 omistajalta tuli kaavamuutos- ja tonttijakohakemus Kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja sitä on päivitetty viimeksi Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksen yhteydessä - Viranomaisneuvottelu Luonnosvaiheen kuuleminen Kaavamuutosta on tarkistettu ja Maanomistajille tiedotettiin kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset ja kaavaa tarkistettiin vähäiseltä osin Jyväskylässä (Selostusta on päivitetty ja täydennetty ja sekä julkisen nähtävillä olon jälkeen ) Kaavasuunnittelija Ilona Sassi puh ja ilona.sassi@jkl.fi LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - Asemakaavan seurantalomakkeet (pinta-alat tarkistettu koskemaan uutta kaavarajausta) - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Ote ajantasa-asemakaavasta (kaavarajaus tarkistettu) - Ote asemakaavakartasta ja kaavamerkinnät ja määräykset (poistettu tontit ja 3) - Tonttijaot (korttelin 64 tonttijakokartasta on ruksattu pois tontit 2 ja 3)

11 11 SELOSTUKSEN LISÄLEHTI 1 (Selostuksen lisälehdellä 1 selostetaan julkisen nähtävillä olon palaute ja vastineet niihin sekä mahdolliset toimenpiteet muistutusten johdosta.) Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus on ollut yleisesti nähtävillä Keski-Suomen pelastuslaitoksen, rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä Keski-Suomen museon lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaan. Keski-Suomen ELY:n liikenne- ja infrastruktuurivastuualueella ei ole muistutettavaa kaavaan. Muistutuksen kaavaan jättivät Jyväskylän Energian vesiliiketoimi, Tomi Nieminen ja Sini Vertainen, Erkki Huovinen sekä Veijo ja Merja Lindberg ja Kari ja Tuija Kortekangas. Jyväskylän Energian vesiliiketoimi ehdottaa lisättäväksi kaavaselostukseen tai kaavamerkintöihin lauseen: Korttelin 64 tontin 3 liittymäkohta yleiseen vesihuoltoverkostoon osoitetaan katualueen rajalle Karhupolun päähän. Vastine Muistutuksen johdosta on kaavaselostukseen lisätty ehdotettu teksti kohtaan 4.5, jossa selitetään alueen kunnallistekniikan lisärakentamista. Tomi Nieminen ja Sini Vertainen toivovat muistutuksessaan, että heidän omistamansa tontti saisi kulkuoikeuden tontin alueella talousrakennukseensa. Polttopuut saunalle on myös kuljetettu talousrakennuksen vierestä nk. Emäntälän polkua pitkin. Vastine Pihapiirin säilymisen vuoksi on perusteltua lisätä esitetty kulkuoikeus nykyisen käytön mukaisesti tontin alueen kautta. Erkki Huovinen muistuttaa pääosin samoista asioista kuin lakisääteisen luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen syksyllä 2009, jolloin pyydettiin maanomistajia kommentoimaan kuulemisen jälkeen tehtyjä kaavaluonnoksen tarkistuksia. Huovinen esittää muistutuksessaan uutta tonttia lisättäväksi Lossitien varrelle, korttelin 61 rivitalotonttien rajan siirtämistä rantaan päin, Karhuniemeä kiertävän kevytväylävarauksen poistamista, ellei sitä oikeasti toteuteta, Sisälmyslahden saaren merkitsemistä lähivirkistysalueeksi ja Lossitien päässä olevan venevalkama-aluevarauksen (LV) laajentamista. Erkki Huovinen ihmettelee myös, kuinka huonosti kaavoitusviranomaiset ja poliittiset päättäjät huomioivat asukkaiden, kaupunkilaisten ja eri toimijoiden kannanotot. Erkki Huovinen toivoo, että kaupunginhallitus ottaa muistutuksen huomioon ja palauttaa kaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi. Vastine Valmisteluvaiheessa Lossitien varrelle lisättiin vain yksi uusi tontti, koska maastokäynnillä on katsottu useamman lisätontin huonontavan olevia kulkureittejä sekä kulkua virkistysalueelle ja siten virkistysalueen käyttöä. Rivitalotonttien viereistä ranta-aluetta ei ole liitetty tontteihin, koska ranta on aikanaan kaavoitettu yhteiseen virkistyskäyttöön eikä muuallakaan Säynätsalossa ole vastaavia rantakaistoja liitetty tontteihin. (Tonttien omistajat eivät itse ole muutosta hakeneet.) Lossitien itäpuoliselle rannalle ohjeellisena merkittyä jalankulkureittiä ei ole poistettu (se on voimassa olevassa kaavassa), vaikkei polun rakentamisesta ole varmuutta eikä sitä ainakaan lähivuosina ole tarkoitus rakentaa. Rannan virkistyskäyttö parantuu, jos rantaa kiertää kulkukelpoinen polku. Kaavaa ei laajenneta koskemaan Sisälmyslahden saarta, koska yhdyskuntatekniikan vastuualueen mukaan sinne ei ole suunnitelmissa rakentaa siltayhteyttä eikä saaren käyttöön ole muitakaan suunnitelmia. Lisäksi kaavan laajentaminen Sisälmyslahden saareen aiheuttaisi kaavaprosessin aloittamisen alusta, koska saaren alueella ei ole asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä luontoselvitystä.

12 Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen lisättiin Karhuniemen pohjoisrannan virkistysalueella yhdyskuntatekniikan vastuualueen esityksestä lähes 150 metrin pituinen ohjeellinen venevalkama-alue tulevia venepaikkatarpeita varten. Lakisääteinen luonnosvaiheen kuuleminen oli loppuvuodesta Kuulutus oli Keskisuomalaisessa ja lisäksi maanomistajille ilmoitettiin kirjeitse. Tuolloin Erkki Huovinen ei huomauttanut luonnoksesta. Luonnosvaiheen kuulemisen ja useiden keskustelujen jälkeen kaavaluonnokseen tehtiin useita tarkistuksia, pääasiassa kaavan länsiosaan ja kaavaluonnos laitettiin vielä tiedoksi maanomistajille ja annettiin mahdollisuus kommentoida luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen tehtyjä tarkistuksia. (Tämä ei ollut lakisääteinen kuuleminen eikä siitä kuulutettu lehdessä.) Tässä luonnosvaiheen kuulemisen jälkeisessä tilanteessa Erkki Huovinen esitti uusia merkittäviä muutostarpeita muihin kohteisiin kuin tehtyihin tarkistuksiin, mm. uutta tonttia Lossitien varrelle ja rannan virkistysalueen liittämistä Lossitien itäpuolisiin rivitalotontteihin sekä kaava-alueen laajentamista. Näitä muutoksia ei edellä aiemmin selitetyistä syistä tehty. Kaavamuutosehdotusta ei ole tarkistettu Erkki Huovisen muistutuksen johdosta. Veijo ja Merja Lindberg sekä Kari ja Tuija Kortekangas ihmettelevät kaupungin intoa muuttaa virkistysalueita tonttimaaksi, kun se samalla vastustaa yksityisen omistaman virkistysalueen muuttamista tonttimaaksi käyttäen perusteena museoviraston kantaa Säynätsalon saaren inventoimisesta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Muistuttajat vastustavat kaavamuutosehdotuksen vahvistamista epäjohdonmukaisen maankäyttöpolitiikan johdosta. Muistuttajat kirjoittavat, että aikanaan Enzo-Gutzeit Oy tarjosi puistoalueita Säynätsalon kunnan lunastettavaksi, mutta silloiset päätöksentekijät eivät katsoneet aluetta sen arvoiseksi, että sen lunastamiseen olisi ryhdytty, joten Enzo-Gutzeit Oy myi alueet viereisten tonttien omistajille. Muistuttajat pyytävät kaupunginhallitusta selvityttämään, kuinka monta muuta määräalaa rajoittuu rantaan Säynätsalossa ja on samalla yksityisomistuksessa. Kaupunki on kieltäytynyt hoitamasta kaavoittamaansa puistoaluetta vedoten yksityisomistukseen, mutta estää kuitenkin lohkomistoimituksen. Loppukommentissaan muistuttajat pyytävät, että kaupunki kiirehtisi vuonna 2007 kaatamiensa puiden keruuta puistoalueelta, koska ne aiheuttavat tuholaisvaaraa. Vastine Museoviraston laatima valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi otettiin valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtioneuvoston päätöksestä on tehty valitus, joten RKY 2009 ei ole vielä voimassa. Säynätsalon teollisuusyhdyskunta (Säynätsalon pääsaari ja Haikka) on ollut museoviraston inventointiluetteloluonnoksessa koko tämän kaavaprosessin ajan. Jyväskylän kaupunginhallitus antoi asian valmisteluvaiheessa inventointiluetteloluonnoksesta lausuntonsa ja toisella lausuntokierroksella Kuntien kaavoitusta ohjaava Keski-Suomen ympäristökeskus on suositellut, että museoviraston inventointiluetteloluonnos mainitaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja museoviranomaiset ovat kaavan osallisia ja kulttuuriympäristö huomioidaan kaavoituksessa. Tämän kaavan valmistelun aikana museoviranomaisten kanta Säynätsalon pääsaaren rantojen maankäytön muutoksiin on huomioitu ja asemakaavassa virkistysalueeksi kaavoitettuja rantoja ei ole muutettu tonttimaaksi. Säynätsalossa on muita yksityisen omistamia, virkistysalueeksi asemakaavoitettuja ranta-alueita kaksi määräalaa Haikassa Piinkadun pohjoispuolella sekä kolme määräalaa ja kaksi tilaa Muuratsalossa Seppäsenkujan itäpuolella. Piinkadun kaavamuutos on kesken, mutta siinä ei rannan määräaloja olla liittämässä tontteihin. Seppäsenkujan tonteille ei ole valmisteilla kaavamuutosta. Muistuttajien omistamia määräaloja ei ole tarjottu kaupungin ostettavaksi sinä aikana, kun alueet ovat kuuluneet Jyväskylään. Jos omistajat vaativat kaupunkia ostamaan virkistysalueeksi kaavoitetun maan, kaupunki ostaa sen, jos päästään sopuun hinnasta. Jos hinnasta ei päästä sopuun, voidaan käyttää lunastusta, jolloin hinta määrätään lunastustoimituksessa. 12

13 Jos muistuttajat hakevat määräalojen lohkomista tiloiksi turvatakseen omistusoikeutensa kantatilaan nähden, se tehdään nykyisin asemakaava-alueella kaupungin toimesta (ei maanmittaustoimiston). Hakija eli määräalan omistaja maksaa kulut. Koska määräalat ovat asemakaavassa virkistysaluetta, ei niitä voi lohkoa tontiksi, mutta erillisiksi kiinteistöiksi ne voidaan lohkoa. Osa määräaloista liitetään kaavamuutosehdotuksessa tontteihin, joten tässä vaiheessa kannattanee odottaa kaavan voimaan tuloa ennen määräalan loppuosan lohkomista erilliseksi kiinteistöksi. Vuonna 2007 kaadettujen puiden hakkuujätteet eivät aiheuta kaupungin metsätoimen mukaan tuholaisvaaraa. Kyseinen paikka tarkistetaan maastokäynnillä lähinnä alueen siisteyden osalta. Kaavamuutosehdotusta ei ole tarkistettu Veijo ja Merja Lindbergin sekä Kari ja Tuija Kortekankaan muistutuksen johdosta. Kaavamuutokseen tehdyt tarkistukset eivät ole niin merkittäviä, että ne aiheuttaisivat kaavaehdotuksen ja tonttijakojen uudelleen nähtäville asettamista. 13 Jyväskylässä Kaavasuunnittelija Ilona Sassi puh ja

14 14 SELOSTUKSEN LISÄLEHTI 2 (Selostuksen lisälehdellä 2 selostetaan toimenpiteet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen johdosta.) Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen /67. Asunto Oy Tiilelä valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituksen mukaan kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisestä sekä tonttijaosta kaavan yhteydessä tulee kumota tonttien ja 3 osalta. Valitus kohdistuu korttelin 64 tontteihin 2 ja 3 asemakaavaan ja sen yhteydessä kyseisille tonteille tehtyyn tonttijakoon. Tonttien välinen raja on valittajan mielestä väärässä paikassa eli se ei ole määräalan kauppakirjan liitekartan mukaisessa paikassa. Määräalan raja on asemakaavassa käsitelty maanomistuksen rajana. Tästä rajan paikasta on valitettu ja pyydetty hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen korttelin 64 tonttien 2 ja 3 asemakaavan ja tonttijaon osalta sekä palauttaa asia niiden osalta uudelleen käsiteltäväksi ja asiassa laillisesti meneteltäväksi. Kunnanhallitus voi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaan määrätä valitusajan kuluttua asemakaavan tietyn osan tulemaan voimaan ennen kuin kaava on saanut lainvoiman. Edellytyksenä tälle on se, ettei valitusten voida katsoa kohdistuvan kyseiseen kaava-alueen osaan. Päätös on viivytyksettä annettava tiedoksi valittajille ja muutoksenhakuviranomaiselle. Kaupunginhallitus päätti maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n ja 202 :n nojalla määrätä tulemaan voimaan kaupunginvaltuuston päätöksen /67 ennen sen lainvoimaisuutta siltä osin, kuin sanottu päätös koskee 31. kaupunginosan korttelin 64 tontteja 1 ja 4 7, kortteleita 61 63, ja 71 sekä katu-, virkistys-, satama- ja vesialueita sekä asemakaavan yhteydessä hyväksyttyjä tonttijakoja korttelin 64 tonteille 1 ja 4 7 sekä kortteleihin ja 65, 66, 68, 69 ja 71 sekä korttelin 67 tonteille 2 6. Siten kaupunginvaltuuston hyväksymästä asemakaavan muutoksesta ja sen yhteydessä hyväksytystä tonttijaosta jäävät tulematta voimaan valituksenalaiset korttelin 64 tontit 2 ja 3. Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei käyttänyt oikeuttaan kieltää kaupunginhallituksen päätöksen toimeenpanoa. Kaupunginhallitus antoi lausunnon Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta. Lausunnossaan kaupunki toteaa, että tonttijakoa varten määräalan ja samalla maanomistuksen raja on määritelty kauppakirjasta poikkeavalla tavalla rannan puoleiselta osalta, josta ei löytynyt kauppakirjassa mainittua merkkipaalua. Asemakaavassa tonttiraja on merkitty mainittuun, oletettavasti väärin määriteltyyn määräalan rajaan. Näin ollen maanomistusoloja ei ole otettu huomioon lain edellyttämällä tavalla. Koska kaava muilta osin on tehty lain vaatimalla tavalla ja valittaja kohdistaa selkeästi valituksensa vain tonteille ja 3, esitetään kaupungin lausunnossa, että kaupunginvaltuuston valituksenalainen päätös kumotaan siltä osin, kuin asemakaava ja tonttijako koskevat korttelin 64 tontteja 2 ja 3. Näin ollen kaupunki pitää suullista käsittelyä ja katselmusta tarpeettomana. Koska asemakaavaan ja tonttijakoon sisältyvän virheen on katsottava aiheutuneen kaupungin toimista, hyväksyy Jyväskylän kaupunki kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden. Jyväskylässä Kaavasuunnittelija Ilona Sassi puh ja ilona.sassi@jkl.fi