Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Kuninkaankatu 39, Tampere

Transkriptio

1 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Kuninkaankatu 39, Tampere MUISTUTUS Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu 39, Tampere Luonto-Liiton Hämeen piiri Kuninkaankatu 39, Tampere Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 482, Tampere Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Haiharankatu 22 B 8, Tampere Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry Kankaankuja 8, Tampere Tampereen Sieniseura ry Säästäjänkatu 11 C 17, Tampere Tampereen Taivaltajat ry Kortelahdenkatu 10-12, Tampere Tampereen kaupunki Kirjaamo, kirjaamo@tampere.fi PL 487, Tampere Dnro: TRE: 1317/ /2014 Muistutus Hervantajärven asemakaavan nro 8192 ehdotukseen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on aiemmin ottanut useasti kantaa Hervantajärven osayleiskaavaan yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Muistutuksessa osayleiskaavaa koskien yhdistykset esittivät alueen rauhoittamista kokonaan rakentamiselta. Edellä mainittujen yhdistysten lisäksi nyt myös Luonto- Liiton Hämeen piiri, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys, Tampereen Hyönteistutkijain Seura, Tampereen Sieniseura ja Tampereen Taivaltajat esittävät alueen rauhoittamista rakentamiselta. Yhdistysten mielestä osayleiskaavassa ilmenneiden puutteiden lisäksi myös aluetta koskeva asemakaavaluonnos sisältää lukuisia puutteita. Näiden puutteiden pohjalta yhdistykset kannattavat asemakaavoituksen välitöntä keskeyttämistä alueella seuraavilla perusteluilla. Taustaa Hervantajärven asemakaava sijoittuu Ruskonkehän (ent. Ruskontie) ja Hervantajärven väliin jäävälle metsäalueelle. Paikalliset ihmiset ovat vastustaneet alueelle suunniteltua rakentamista yli 20 vuotta. Tampereen kaupunki on ajanut kaavaa painokkaasti perustellen osayleiskaavan aikaan rakentamisen tarpeita asumisväljyyden kasvulla, jonka on sanottu muodostavan suurimman osan

2 Tampereen kaupungin laajenemistarpeesta. Kuitenkin Ympäristön tila Tampereella 2014 julkaisun mukaan asumisväljyyden kasvu on pysähtynyt (s. 13). Täten osayleiskaavan aikaan tehdyt laskelmat rakentamisen tarpeista eivät enää ole millään tapaa päteviä. Lisäksi Tampereelle ajetaan voimakasta täydennysrakentamista esimerkiksi Eteläpuistoon ja Vuoreksen rakentaminenkin on vielä pahasti kesken. Näin ollen lähimetsien kaataminen uusien asuinalueiden tieltä ei ole perusteltua. Kaavoitettavan alueen länsi- ja eteläosat luokiteltiin vuonna 2006 tehdyssä Hervantajärvi - Rusko maisema- ja ympäristöselvityksessä osaksi koko selvityksen luontoarvoiltaan tärkeintä aluetta. Rakentamisen myötä ekologisesti merkittävät yhteydet katkeavat näiden alueiden ja edellä mainitussa selvityksessä luontoarvoiltaan toiseksi tärkeimmäksi luokitellun alueen välillä. Liito-orava Alueella pesivän liito-oravan (Pteromys volans) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on EU:n luontodirektiivin nojalla ehdottomasti kielletty. Täten kaavaluonnos on liito-oravan kannalta surullista luettavaa. Pientaloalue rakentuu kaava-alueen eteläosassa keväällä 2014 tehtyjen jätöshavaintojen päälle. Kaava-alueen eteläosaan tehdään vielä talojakin etelämmäs maanalaista kunnallistekniikkaa, joka osaltaan hävittää kyseiset liito-oravan elinpaikat. Lisäksi kaava-alueen luoteisosassa liito-oravan jätöshavainto jää kerrostalon alle. Kaava-alueen pohjoisosassa oleva biotoopiltaan liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuva alue häviää kokonaan rakentamisen aikana. Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2015 tekemän päätöksen mukaisesti raitiotie kulkee Hervantajärven kaava-alueelle asti. Tämä linjaus vaarantaa liito-oravien esiintymisen Hervantajärven pohjoispuolella. Esimerkiksi kaava-alueen ulkopuolella olevassa Tohtorinpuistossa on kaksi jättikokoista kolohaapaa, joiden olemassaolo vaarantuu uuden raitiotielinjauksen myötä. Raitiotielinjauksen välittömässä läheisyydessä on tehty seuraavia jätöshavaintoja (koordinaatit ETRS-TM35FIN-järjestelmässä): kolohaapa (ainakin 3 koloa), jonka alla ainakin 9 papanaa kolohaapa (ainakin 4 koloa), jonka alla ainakin 9 papanaa. Tämän lisäksi Hervannan valtaväylän itäpuolelle Ramppipuistoon rakennettavat kaukolämpö- ja viemäriverkostot vaarantavat kyseisen alueen liito-oravalle soveltuvan elinympäristön. Ramppipuistoon rakentaminen vaarantaa myös liito-oravien liikkumisen kyseisen puiston ja Tohtorinpuiston välillä. Ramppipuistossa olevan puron varrelta on löydetty liito-oravalle soveltuva kolopuu seuraavissa ETRS-TM35FIN-järjestelmän koordinaateissa: kolokoivu (ainakin 5 koloa) Edellä mainitun puron (ks. liitteenä oleva kartta) ympärillä kasvaa runsaasti liito-oravalle elintärkeää haapaa. Puron lähistöllä on myös kookkaita kuusia, jotka tarjoavat liito-oravalle suojaa ja mahdollisuuden hyvään siirtymiseen. Lisäksi Ramppipuistosta on löytynyt kolohaavan tyveltä runsaasti tuoreita liito-oravan jätöksiä (ks. liitteenä oleva kartta) seuraavissa ETRS-TM35FIN-järjestelmän koordinaateissa:

3 kolohaapa (ainakin 2 koloa), jonka alla runsaasti (yli 10) papanaa. Edellä mainittu tarkoittaa, että liito-oravien siirtymät Hervannan valtaväylän yli Tohtorinpuiston esiintymän ja Ramppipuiston esiintymän välillä on turvattava tehdyn liito-oravalöydön kohdalle on suunniteltu kevyen liikenteen väylää ja alikulkutunnelia naapurikiinteistöjen vastuksesta huolimatta. Käytännössä kevyen liikenteen väylää ja alikulkutunnelia ei voida toteuttaa, sillä luonnonsuojelulaki on hyvin selväsanainen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisestä ja heikentämisestä. Löydetyltä kolohaavalta on mahdollisuuksien rajoissa siirtymä korkeiden kuusten kautta Ruskonkehän eteläpuolelle asuinalueeksi suunnitellulle yli 100-vuotiaalle sekametsälle, joka aiemmissa liito-oravaselvityksissä on merkitty liito-oravalle hyvin soveltuvaksi elinympäristöksi. Siirtymää korkeiden kuusten välillä on noin metriä (ks. liitteenä oleva kartta). Yhdistykset vaativat, että alueelle tehdään uusi liito-oravaselvitys, joka kattaa myös kaavaalueen ulkopuolisen ympäristön siinä määrin kuin liito-oravien kulkuyhteyksien selvittämiseksi on tarpeellista. Erityisesti raitiotielinjauksen vaikutus Tohtorinpuiston ja Ramppipuiston liito-oraviin on selvitettävä. Lisäksi kaavoituksen yhteydessä on esitettävä ne toimenpiteet, joilla liito-oravan elinmahdollisuudet Kaakkois-Tampereella turvataan. Saukko Hervantajärvellä on tehty havaintoja saukon (Lutra lutra) jalanjäljistä (ks. liitteenä oleva kuva Saukko_pareittain_ jpg). Jälkiä oli kahdelta eläimeltä ja saukot ovat liikkuneet rinta rinnan, joten todennäköisesti kyseessä ovat emo ja alle 1-vuotias pentu. Jäljet ovat alkaneet Siltastenlahdelta, jonka lähellä on sulana pysyvä Myllyoja ja ne ovat jatkuneet Riihilahden suuntaan ehkä jopa Viitastenperälle asti. Yhdistykset vaativat, että alueelle tehdään saukkoselvitys, jotta mahdolliset saukon lisääntymis- ja levähdyspaikat saadaan selville. Erityisesti uimarannan ojan merkitys saukolle on syytä selvittää, sillä ojan varteen on suunniteltu jätevedenpumppaamoa. Saukon merkitystä EU:n luontodirektiivilajina ei voi väheksyä, sillä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulainkin mukaan ehdottomasti kielletty. Lepakot Kaava-alueelle on laadittu lepakkoselvitys vuonna 2006 osayleiskaavaan liittyvien selvitystöiden yhteydessä. Lepakkoselvitys on päivitettävä vuonna 2016, sillä vanhassa lepakkoselvityksessä kaava-alueen länsireuna kuuluu luokan II lepakkoalueeseen. Myös lepakkoalueena luokkaan III kuuluvan Makkarajärven ympäristö muuttuu kaavoituksen myötä, joten selvitys on tästäkin syystä tarpeellinen. Asuinalueella syntyvä valosaaste häiritsee erityisesti viiksisiipan (Myotis mystacinus) elämää. Lepakkoselvitys toteaa seuraavaa: Ulkoilutietä ei saisi viiksisiippojen takia alueella valaista tai valaisimet tulee olla harvassa ja mahdollisimman matalalla. (s. 6). Linnusto Hervantajärven pohjoispuolelle on tehty linnustoselvitys vuonna Kyseisessä selvityksessä kaava-alueella tavattiin harmaapäätikka (Picus canus), pohjantikka (Picoides tridactylus), tiltaltti (Phylloscopus collybita), pyy (Tetrastes bonasia), palokärki (Dryocopus martius), varpuspöllö (Glaucidium passerinum) sekä kaakkuri (Gavia stellata). Alueella tavataan myös töyhtötiaista (Lophophanes christatus) ja hömötiaista (Poecile montanus). Tammikuussa 2016 julkaistun Suomen

4 uusimman uhanalaisuusarvion mukaan varpuspöllö on NT-laji (silmälläpidettävä laji) sekä töyhtötiainen ja hömötiainen ovat VU-lajeja (vaarantuneita lajeja). Erityisesti Makkarajärvellä pesivä kaakkuri on herkkä hylkäämään pesimäpaikkansa, jos rakentaminen tuodaan liian lähelle pesää. Yhdistykset vaativat alueelle suunnitelmia siitä, miten kaakkurin pesintä Makkarajärvellä voidaan jatkossakin säilyttää. Tällä hetkellä kaavaluonnoksen omakotialue on vain 100 metrin päässä Makkarajärvestä. Hyönteiset Hervantajärven alueen hyönteislajistosta ei ole ajantasaisia kattavia selvityksiä. Alueella aiemmin tehtyjen merkittävien havaintojen perusteella on alueelle tehtävä uusi ajantasainen hyönteisselvitys. Viimeisimmässä, vuonna 2002 tehdyssä hyönteisselvityksessä alueelta tavattiin useita vanhojen metsien perhoslajeja kuten mm. pohjankuutäplä (Cosmotriche lobulina ssp. junia), kuultomittari (Malacodea regelaria), vaaleaharmoyökkönen (Xestia sincera M), aaltopikkumittari (Eupithecia cauchiata) ja suomenpikkumittari (Eupithecia groenblomi). Alueen kuusikosta tavattiin myös erittäin uhanalainen ludelaji synkkälatikka (Aradus erosus). Kovakuoriaisista alueelta on havaintoja monista vanhojen metsien lajeista kuten liekokurekiitäjäinen (Platynus mannerheimii) ja kelomäihiäinen (Ipidia binotata) sekä monista lahopuiden kovakuoriaislajeista. Viimeisin merkittävä perhoslöytö Hervannan eteläpuolisista metsistä on tieteelle uuden Elachista saarelai -heinäkoin lajin löytyminen sieltä vuonna Kasvisto Kaava-alueella esiintyy rauhoitettu valkolehdokki (Platanthera bifolia), jonka elinolosuhteiden turvaamisesta ei ole asemakaavaluonnoksessa mitään mainintaa. Yhdistykset vaativat, että alueelle tehdään laaja kasvistoselvitys ja rauhoitettujen lajien elinolojen turvaamisesta tehdään suunnitelma. Alueella on lisäksi ravinteisia korpia, joista on löydetty mm. valtakunnallisesti silmälläpidettävää hentosaraa (Carex disperma) sekä jäkälistä samoin silmälläpidettävää risarustojäkälää (Ramalina sinensis). Lähistöltä on löydetty myös direktiivilajia hajuheinää (Cinna latifolia), jolla on liito-oravan asema suojelussa. Tämän lajin kasvaminen alueella on mahdollista. Metsät Kaava-alue on osa nykyoloissa huomattavan laajaa vanhojen ja varttuneiden, lahopuustoisten metsien kokonaisuutta. Rakennettava alue rajoittuu sekä lännessä että idässä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa oleviin Hervantajärven luoteispuolen ja Makkarajärvi- Viitastenperän kohteisiin. Kaava-alueen liittämiselle edellä mainittuihin alueisiin on hyvät perusteet. Alueella on paljon yli 100-vuotiasta kuusta ja iäkkäitä koivuja. Myös pari luonnonmuistomerkin mitat omaavaa mäntyä kasvaa alueella seuraavissa ETRS-TM35FINjärjestelmän koordinaateissa: Sienet Kaava-alueelle ei ole tehty kattavaa sieniin liittyvää selvitystä edes osayleiskaavan teon yhteydessä. Alueelle on tehtävä sieniselvitys vuonna Alueen kaakkoispuolelle on tehty vuonna 2015 Makkarajärven Viitastenperän kääpäselvitys, joka esittää luonnonsuojeluohjelman aluerajaukseen laajennusta asemakaava-alueelle (Kytömäki, J. 2015).

5 Vesistö Asemakaavaluonnoksen hule- ja valumavesiin sekä jätevesiin liittyvät esitykset ovat puutteellisia. Hervantajärven uimarannan parkkipaikan itäpuolelle sijoitettu pumppaamo on kuin tikittävä aikapommi. Esimerkkinä käytämme joulukuussa 2013 epäkuntoon mennyttä pumppaamoa Suolijärven välittömässä läheisyydessä. Kyseisessä onnettomuudessa satoja kuutioita jätevettä joutui uimarantanakin käytettyyn Suolijärveen. Onnettomuuden vaikutuksia vesistöön ei koskaan tutkittu, mutta kesällä 2014 Tampereella levisi Suolijärven uimarannalta alkanut norovirusepidemia, jonka aikana sadat tamperelaiset hakeutuivat hoitoon taudin oireiden seurauksena. Vuonna 2006 tehdyssä Hervantajärvi - Rusko maisema- ja ympäristöselvityksessä arvokkaimmiksi vesiolosuhteiden säilymisestä riippuvaisiksi paikoiksi mainittiin maanläjityspaikan lounaispuolen suoalueelta lähtevä oja/puro ja Makkarajärveltä alkunsa saavan ojan/puron loppuosa (s. 18). Molemmat edellä mainitut paikat jäävät ainakin osittain rakentamisen alle. Samaisessa selvityksessä kerrotaan, että Vesitasapainon muutoksesta aiheutuu lisäksi maaperän kuivumista, pohjavesivarojen pienenemistä ja pohjavesipinnan alenemista sekä muutoksia alueen kasvillisuuteen. (s. 21) Vesitasapainon muutos voi näin heikentää myös Hervantajärven luoteispuolella olevan s2-osayleiskaavamerkinnällä (luonnonsuojelullista arvoa sisältävä alue) osoitetun alueen luontoarvoja. Asemakaavaehdotuksen yhteydessä tehty hulevesisuunnitelma ei pidä sisällään pääasiassa kuin valumavesien hallintaa. Kuitenkin vuonna 2006 tehty Hervantajärven osayleiskaavan hydrologinen selvitys kertoo maankäytön laajuudesta riippuen Hervantajärveen kohdistuvaksi kuormitukseksi typen osalta 16% - 42% kasvua, fosforin osalta 23% - 62% kasvua ja kiintoaineen kuormituksenkin osalta jopa 450% % kasvua. Hulevesisuunnitelma ei käsittele näitä kuormituksia, vaan esittelee vuonna 2012 julkaistun hulevesioppaan taulukkoarvoja. Tällaisten arvojen esittäminen ei vastaa millään tavalla Hervantajärven erityislaatuisen ympäristön huomioimista vesistöjen osalta. Yhdistykset vaativat Hervantajärven vesistön ja sen ympäristön suojelua rakentamisen vaikutuksilta, jotta uimiseenkin käytetty Hervantajärvi säilyisi kaupunkilaisten käytössä ja alueella oleva luonto saisi kukoistaa entiseen tapaansa. Tämä vaatii Ruskonkehän eteläpuolella sijaitsevasta pumppaamosta luopumista ja hulevesien hallinnan tarkempaa suunnittelemista. Virkistysarvot Hervantajärven alueen virkistysarvot kärsivät merkittävästi asemakaavan toteutuksesta. Asemakaavan alle jäävät esimerkiksi Taivalpirtille suuntautuva talvinen hiihtoreitti sekä Makkarajärveä lännestä päin lähestyvä luontopolku. Myöskään Hervantajärven uimarannan käytön lisääntymisen vaikutuksia Hervantajärven puhtauteen ei ole selvitetty. Yhdessä Lintuhytin asuinalueen kanssa yhteensä 4000 uuden asukkaan muuttaminen kyseisen uimarannan välittömään läheisyyteen heikentää sekä Hervantajärven luontoettä virkistysarvoja merkittävällä tavalla. Lopuksi Toivomme, että jatkossa Tampereella suojellaan vesistöjä sekä huolehditaan yhteisistä luonto- ja virkistysarvoista, mitkä toteutuvat mielestämme parhaiten keskeyttämällä Hervantajärven asemakaavoitus välittömästi, kunnes riittävät toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi on tehty.

6 Mielestämme kaava-alue tulee liittää vuonna 2016 tehtävien luontoselvityksien pohjalta soveltuvin osin Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa oleviin Hervantajärven luoteispuolen ja Makkarajärvi-Viitasperän kohteisiin. Hervantajärven luoteispuolen asema suojeluohjelmassa (ns. muu kohde) on nostettava virallisen luonnonsuojelualueen tasolle. Luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle jäävät metsät Ruskonkehän pohjois- ja eteläpuolella on syytä jättää kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Tampereella Jari-Pekka Tamminen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Larissa Heinämäki Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Laura Haikonen Luonto-Liiton Hämeen piiri Jukka T. Helin Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Matti Kääntönen Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Anna Kantelinen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Heini Ojala hallituksen jäsen Luonto-Liiton Hämeen piiri Teemu Rajalammi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Esa Kalska Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Tero Piirainen Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry Unto Söderholm Tampereen Sieniseura ry Raimo Raevaara Tampereen Taivaltajat ry Kati Weltzien Tampereen Sieniseura ry Paula Paavilainen Tampereen Taivaltajat ry