Vihreä talous ja sen indikaattorit

Transkriptio

1 Vihreä talous ja sen indikaattorit Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Ympäristötilinpito Kestävän kehityksen ja vihreän talouden työkalu

2 Esitelmän sisältö Vihreän talouden määrittely OECD:n kestävän kasvun indikaattorit EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita?

3 Vihreän talouden määrittely Vihreä talous mitä vihreää Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi ja korvataan niillä uusiutumattomia, kuten fossiilisia polttoaineita Vihreä talous = biotalous Vähennetään ympäristöön kohdistuvia haittoja tehostamalla luonnonvarojen ja energian käyttöä, vähentämällä päästöjä ja jätteitä Sivuvirtoja ja jätteitä kierrätetään Huomioidaan ekosysteemien tuottamat aineelliset ja aineettomat hyödyt - oikeudenmukainen arvottaminen Keskeistä on luonnon tarjoamien monipuolisten varojen ja palvelujen turvaaminen ja luonnon kantokyvyn säilyttäminen Ympäristöneuvos Jarmo Muurman

4 Vihreän talouden määrittely Vihreä talous minkälainen talous Ei yhtenäistä teoriaa - luonnon arvojen korostaminen suhteessa tuotteiden ja palvelujen tuotantoon ja rahaan Poikkeaa perinteisestä taloustieteestä - voiton/hyödyn maksimointi? Systeeminen muutos business as usual toimintaan Vihreä kasvu (Green growth), kestävä kasvu (Sustainable Growth) ja kohtuutalous (Degrowth) Tavoitteena vähähiilinen, luonnonvara- ja energiatehokas talous, joka ylläpitää tai jopa kasvattaa luontopääomaa ja sen tarjoamia hyötyjä Kestävyyskriteerit integroidaan taloudelliseen päätöksentekoon muutoksen aikaansaamiseksi Tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia - biotalous ja cleantech Luo uudenlaista osaamista ja työllisyyttä Tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä

5 OECD:n vihreän kasvun (Green growth) indikaattorit Vihreän kasvua kuvaavat teema-alueet Ympäristö- ja resurssituottavuus (Environmental and resource productivity) Kuvaa, kuinka luontopääoman käytön tulee olla tehokasta ja kestävää Varallisuus ja ympäristövarannot (Economic and environmental assets) Osoittaa, kuinka varallisuuden ja varantojen väheneminen on riski kasvulle Ympäristöterveys (Environmental quality of life) Kuinka ympäristö vaikuttaa elämän laatuun esim. ilmanlaatu, puhtaan veden saatavuus Kansantalouden mahdollisuudet ja politiikkatoimet (Economic opportunities and policy responses) Kuinka politiikkatoimet ovat onnistuneet luomaan vihreää kasvua ja missä vaikutukset on selvimmin nähtävillä

6 Ympäristö- ja resurssituottavuus (Environmental and resource productivity) Hiili- ja energiatuottavuus (Carbon and energy Productivity) BKT per päästetty CO2 tonni Käytettävissä olevat tulot per päästetty CO2 tonni Energian tuottavuus (GDP/TPES) Energiaintensiteetti toimialoittain Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa Resurssituottavuus (Resource productivity) Kotimaisten materiaalien käytön tuottavuus (GDP/DMC) Jätemäärät ja hyödyntämisaste, yhdyskuntajätteet Ravinnevirrat ja taseet (N,P) Veden käyttö maataloudessa Monifactorituottavuus (Multi-factor productivity)

7 Varallisuus ja ympäristövarannot (Economic and environmental assets) Uusiutuvat luonnonvarat Vesivarat, käyttö/varannot Metsäpinta-ala, puuston määrä ja metsävarannon muutos Kestävästi hyödynnettyjen kalakantojen osuus Uusiutumattomat luonnonvarat Metallien, teollisuusmineraalien, fossiilisten polttoaineiden ja kriittisten raaka-aineiden varannot ja käyttöaste Biodiversiteetti ja ekosysteemit Maannäyttö ja maankäyttömuutokset (land) Eroosion vaikutus (soil) Maatalous- tai metsäympäristön lintukantojen muutokset (wildlife) Uhanalaisten lajien osuus tutkituista/tunnetuista lajeista Muutokset valittujen lajien (indikaattorilajien) esiintymisessä

8 Ympäristöterveys (Environmental quality of life) Ympäristöterveysriskit Ilman epäpuhtauksille altistuneiden ihmisten osuus Luonnon onnettomuuksille ja teollisuuden päästöille altistuneiden määrä sekä niistä aiheutuneet taloudelliset menetykset Ympäristöpalvelut Järjestetyn jäteveden käsittelyyn piiriin kuuluvien osuus Puhtaan ja turvallisen juomaveden saanti

9 Kansantalouden mahdollisuudet ja politiikkatoimet (Economic opportunities and policy responses) Teknologia ja innovaatiot Tutkimus- ja kehittämismenot (vihreään kasvuun/talouteen: uusiutuvaan energiaan, ympäristöteknologiaan) Patentit Ympäristöinnovaatiot kaikilla toimialoilla Ympäristötuotteet ja palvelut Tuotteiden ja palveluiden arvo bkt:sta Osuus kaikista työssä käyvistä Kansainväliset rahavirrat Kehitysyhteistyömaksut Hiilimarkkinoiden rahoitus Kansainväliset investoinnit Hinnat ja menot Ympäristöperusteisten verot ja niiden osuus kaikista verotuloista Ympäristötuet, ympäristölle haitalliset tuet, ympäristömenot (työn alla) Energiaverojen osuus loppukäyttäjien maksamassa hinnassa Veden hinta

10 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Komission konsultaatiossa ollut ehdotus EU:n resurssitehokkuusindikaattoreiksi: 1) Johto/avainindikaattori (Lead indicator) 2) Resurssien käyttö ja sen ympäristövaikutukset 3) Temaattiset indikaattorit, jotka mittaavat politiikan vaikuttavuutta 4) Tulostaulu (Scoreboard) 19 valmista indikaattoria

11 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Johto/avainindikaattori On ehdotettu yhtä johto/avainindikaattoria (Lead indicator) Resurssituottavuus = Bruttokansantuote (BKT) Kotimainen materiaalien kulutus (DMC) Euroa/tonni

12 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Resurssien käyttö ja ympäristövaikutukset Resurssi näkökulma Resurssien kotimainen käyttö Resurssien globaali käyttö Ympäristövaikutus näkökulma Resurssien kotimaisen käytön ympäristövaikutukset Resurssien globaalin käytön ympäristövaikutukset Materiaalien käyttö Materiaalien kotimainen käyttö Materiaalien kotimainen kulutus (DMC) Materiaalien globaali kysyntä Materiaalien raakaaineiden kulutus Resurssien elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten indikaattori (alueellinen) (Ympäristöpainotettu materiaalien kulutus) Resurssien elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten indikaattori (globaali) (Ympäristöpainotettu materiaalien kulutus) Energian käyttö ja ilmasto Energian kotimainen käyttö Energian kotimainen kulutus Energian globaali kysyntä Energia jalanjälki Kotimaiset KHK päästöt Alueelliset KHK päästöt Globaalit KHK päästöt Hiilijalanjälki Veden käyttö Kotimainen veden käyttö Veden kulutus Globaali veden kulutus Vesijalanjälki Kotimainen vedenkäyttöaste Vedenkäyttöasteindeksi Globaali vedenkäyttöaste Globaali vedenkulutusindeksi Maankäyttö Kotimainen maankäyttö Kotimainen maan kysyntä Globaali maankysyntä Maajalanjälki Kotimainen maankäytön intensiteetti Ihmisen käyttämä osuus kotimaisesta tuottavan maan primäärituotannosta Globaali maankäyttöintensiteetti Ihmisen käyttämä osuus globaalista tuottavan maan primäärituotannosta

13 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Temaattiset indikaattorit Temaattiset indikaattorit, jotka mittaavat politiikan vaikuttavuutta Talouden muutos Luontopääoma ja ekosysteemipalvelut Avain sektorit Hallinto ja seuranta Kulutustottumuksen muutokset Tuotannon tehostaminen Jätteistä raaka-aineita Tutkimuksen ja innivaatioiden tukeminen Tehottomien tukien poisto Oikea hinnoittelu Ekosysteemipalvelut Biodiversiteetti Mineraalit ja metallit Vesi Puhdas ilma Maa-alueet ja maaperä Meren resurssit Ravinnon korostaminen Rakennusten parantaminen Tehokkaan liikkumisen varmistaminen Tehokkaiden innovaatioiden ja investointien rahoitus

14 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Tulostaulu Johto/avainindikaattori: Resurssituottavuus Kojetauluindikaattorit: Maa keinotekoinen tai rakennettu alue Vesi vedenkäyttöaste Hiili Kasvihuonekaasupäästöt Temaattiset indikaattorit Talouden muutos jätteistä raaka-ainetta Jätteiden kokonaismäärä yhdyskuntajätteiden määrä, kierrätysaste ja osuus kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä Talouden muutos tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen Ekoinnovaatioindeksi Talouden muutos oikea hinnoittelu Ympäristövero

15 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Tulostaulu Luontopääoma ja ekosysteemipalvelut puhdas ilma Pienhiukkasten pitoisuudet Päivittäisen pienhiukkasraja-arvon ylittäneillä alueilla asuvien osuus Luontopääoma ja ekosysteemit maa ja maaperä Veden aiheuttama eroosio ravinnetaseet (N,P) Luontopääoma ja ekosysteemit meren resurssit Kalasaaliit biologisten turvarajojen ulkopuolella olevista kalakannoista Avainsektorit ravinto Lihan ja maitotuotteiden kulutus per asukas Avainsektorit asuminen ja rakentaminen Lämmityksen energiankulutus per m2 Avainsektorit tehokas liikkuminen Uusien autojen keskimääräinen CO2 päästö Liikenteen päästöt ilmaan

16 Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita? Luonnonvarojen käytön on oltava kestävää Luonnonvarojen ja energian käytön irtikytkentä talouden kehityksestä Luonnonvaratuottavuus Metsävarojen kestävä käyttö puuston kasvu ja poistuma Kalavarojen kestävä käyttö pyynti kestämättömistä kalakannoista Energian tuotanto pohjautuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja energian käyttö on tehokasta Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta Energian käytön suhde BKT:seen Avainsektorien kulutus on nykyistä kestävämpää Kotitalouden kulutusmenojen rakenne Kotitalouksien energian käyttö Taaja-asutuksen väestöntiheys Joukko- ja henkilöliikenteen kehitys Uusien autojen keskimääräinen CO2 päästö Luomutuotannon osuus Lihan ja maitotuotteiden kulutus per asukas

17 Luonnonvarojen ja energian käytön irtikytkentä talouden kehityksestä Lähde: Tilastokeskus

18 Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta Lähde: Tilastokeskus

19 Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne % kulut usmenoista Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne Lyhytikäiset t avarat Puolikestävät kulut ust avarat Kestokulut ustavarat Palvelut Lähde: Tilastokeskus

20 Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita? Kulutus, tuotanto ja palvelut eivät aiheuta terveysriskejä ja kuormita luontoa Ilman epäpuhtauksille altistuneiden ihmisten osuus Kasvihuonekaasupäästöt Rehevöittävät päästöt vesiin Haitallisten aineiden pitoisuudet ihmisessä ja luonnossa Kierrätys on normaali käytäntö ja kaatopaikalle päätyy vain viimeinen hyödyntämiseen kelpaamaton jae Eri materiaalien/jätejakeiden kierrätysaste Kaatopaikalle päätyvän yhdyskuntajätteen määrä Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus turvataan Luonnonsuojelualueiden pinta-ala Uhanalaisten lajien osuus tunnetuista lajeista Maa- ja metsätalouden tyyppilintujen kantojen muutokset

21 Typpipäästöt vesiin Lähde: Suomen ympäristökeskus

22 Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Lähde: Tilastokeskus

23 Pakkausmateriaalien kierrätys Lähde: Tilastoskeskus

24 Uhanalaiset lajit elinympäristöittäin, 2010 Tuntematon Itämeri Suot Rakennetut ympäristöt Tunturit Sisävedet Uhanalaiset lajit elinympäristöittäin, 2010 Osuus (%) uhanalaisista lajeista Kalliot Rannat Maatalousympäristöt Metsät Lähde: Suomen ympäristökeskus

25 Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita? Uusia innovaatiota ja teknologioita on käytössä Tutkimus- ja kehittämismenot (uusiutuva energia, ympäristöteknologia) Patentit Ympäristöliiketoiminnan osuus kasvaa Ympäristötuotteiden ja palveluiden osuus BKT:sta Palveluiden osuus BKT:sta Ympäristöohjaus on aktiivista Ympäristöön liittyvien verojen ja maksujen osuus kaikista verotuloista Verot liikenne- ja muiden polttoaineiden sisältämää hiilidioksidia kohti Uusiutuvan energian ja ympäristötuet Ympäristölle haitalliset tuet

26 Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto ympäristöliiketoiminan päätoimialoilla ja teollisuudessa 2010

27 Ympäristöverojen tuotto vuosina

28 Lisätietoja Jarmo Muurman