Vihreä talous ja sen indikaattorit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreä talous ja sen indikaattorit"

Transkriptio

1 Vihreä talous ja sen indikaattorit Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Ympäristötilinpito Kestävän kehityksen ja vihreän talouden työkalu

2 Esitelmän sisältö Vihreän talouden määrittely OECD:n kestävän kasvun indikaattorit EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita?

3 Vihreän talouden määrittely Vihreä talous mitä vihreää Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään kestävästi ja korvataan niillä uusiutumattomia, kuten fossiilisia polttoaineita Vihreä talous = biotalous Vähennetään ympäristöön kohdistuvia haittoja tehostamalla luonnonvarojen ja energian käyttöä, vähentämällä päästöjä ja jätteitä Sivuvirtoja ja jätteitä kierrätetään Huomioidaan ekosysteemien tuottamat aineelliset ja aineettomat hyödyt - oikeudenmukainen arvottaminen Keskeistä on luonnon tarjoamien monipuolisten varojen ja palvelujen turvaaminen ja luonnon kantokyvyn säilyttäminen Ympäristöneuvos Jarmo Muurman

4 Vihreän talouden määrittely Vihreä talous minkälainen talous Ei yhtenäistä teoriaa - luonnon arvojen korostaminen suhteessa tuotteiden ja palvelujen tuotantoon ja rahaan Poikkeaa perinteisestä taloustieteestä - voiton/hyödyn maksimointi? Systeeminen muutos business as usual toimintaan Vihreä kasvu (Green growth), kestävä kasvu (Sustainable Growth) ja kohtuutalous (Degrowth) Tavoitteena vähähiilinen, luonnonvara- ja energiatehokas talous, joka ylläpitää tai jopa kasvattaa luontopääomaa ja sen tarjoamia hyötyjä Kestävyyskriteerit integroidaan taloudelliseen päätöksentekoon muutoksen aikaansaamiseksi Tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia - biotalous ja cleantech Luo uudenlaista osaamista ja työllisyyttä Tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä

5 OECD:n vihreän kasvun (Green growth) indikaattorit Vihreän kasvua kuvaavat teema-alueet Ympäristö- ja resurssituottavuus (Environmental and resource productivity) Kuvaa, kuinka luontopääoman käytön tulee olla tehokasta ja kestävää Varallisuus ja ympäristövarannot (Economic and environmental assets) Osoittaa, kuinka varallisuuden ja varantojen väheneminen on riski kasvulle Ympäristöterveys (Environmental quality of life) Kuinka ympäristö vaikuttaa elämän laatuun esim. ilmanlaatu, puhtaan veden saatavuus Kansantalouden mahdollisuudet ja politiikkatoimet (Economic opportunities and policy responses) Kuinka politiikkatoimet ovat onnistuneet luomaan vihreää kasvua ja missä vaikutukset on selvimmin nähtävillä

6 Ympäristö- ja resurssituottavuus (Environmental and resource productivity) Hiili- ja energiatuottavuus (Carbon and energy Productivity) BKT per päästetty CO2 tonni Käytettävissä olevat tulot per päästetty CO2 tonni Energian tuottavuus (GDP/TPES) Energiaintensiteetti toimialoittain Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa Resurssituottavuus (Resource productivity) Kotimaisten materiaalien käytön tuottavuus (GDP/DMC) Jätemäärät ja hyödyntämisaste, yhdyskuntajätteet Ravinnevirrat ja taseet (N,P) Veden käyttö maataloudessa Monifactorituottavuus (Multi-factor productivity)

7 Varallisuus ja ympäristövarannot (Economic and environmental assets) Uusiutuvat luonnonvarat Vesivarat, käyttö/varannot Metsäpinta-ala, puuston määrä ja metsävarannon muutos Kestävästi hyödynnettyjen kalakantojen osuus Uusiutumattomat luonnonvarat Metallien, teollisuusmineraalien, fossiilisten polttoaineiden ja kriittisten raaka-aineiden varannot ja käyttöaste Biodiversiteetti ja ekosysteemit Maannäyttö ja maankäyttömuutokset (land) Eroosion vaikutus (soil) Maatalous- tai metsäympäristön lintukantojen muutokset (wildlife) Uhanalaisten lajien osuus tutkituista/tunnetuista lajeista Muutokset valittujen lajien (indikaattorilajien) esiintymisessä

8 Ympäristöterveys (Environmental quality of life) Ympäristöterveysriskit Ilman epäpuhtauksille altistuneiden ihmisten osuus Luonnon onnettomuuksille ja teollisuuden päästöille altistuneiden määrä sekä niistä aiheutuneet taloudelliset menetykset Ympäristöpalvelut Järjestetyn jäteveden käsittelyyn piiriin kuuluvien osuus Puhtaan ja turvallisen juomaveden saanti

9 Kansantalouden mahdollisuudet ja politiikkatoimet (Economic opportunities and policy responses) Teknologia ja innovaatiot Tutkimus- ja kehittämismenot (vihreään kasvuun/talouteen: uusiutuvaan energiaan, ympäristöteknologiaan) Patentit Ympäristöinnovaatiot kaikilla toimialoilla Ympäristötuotteet ja palvelut Tuotteiden ja palveluiden arvo bkt:sta Osuus kaikista työssä käyvistä Kansainväliset rahavirrat Kehitysyhteistyömaksut Hiilimarkkinoiden rahoitus Kansainväliset investoinnit Hinnat ja menot Ympäristöperusteisten verot ja niiden osuus kaikista verotuloista Ympäristötuet, ympäristölle haitalliset tuet, ympäristömenot (työn alla) Energiaverojen osuus loppukäyttäjien maksamassa hinnassa Veden hinta

10 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Komission konsultaatiossa ollut ehdotus EU:n resurssitehokkuusindikaattoreiksi: 1) Johto/avainindikaattori (Lead indicator) 2) Resurssien käyttö ja sen ympäristövaikutukset 3) Temaattiset indikaattorit, jotka mittaavat politiikan vaikuttavuutta 4) Tulostaulu (Scoreboard) 19 valmista indikaattoria

11 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Johto/avainindikaattori On ehdotettu yhtä johto/avainindikaattoria (Lead indicator) Resurssituottavuus = Bruttokansantuote (BKT) Kotimainen materiaalien kulutus (DMC) Euroa/tonni

12 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Resurssien käyttö ja ympäristövaikutukset Resurssi näkökulma Resurssien kotimainen käyttö Resurssien globaali käyttö Ympäristövaikutus näkökulma Resurssien kotimaisen käytön ympäristövaikutukset Resurssien globaalin käytön ympäristövaikutukset Materiaalien käyttö Materiaalien kotimainen käyttö Materiaalien kotimainen kulutus (DMC) Materiaalien globaali kysyntä Materiaalien raakaaineiden kulutus Resurssien elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten indikaattori (alueellinen) (Ympäristöpainotettu materiaalien kulutus) Resurssien elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten indikaattori (globaali) (Ympäristöpainotettu materiaalien kulutus) Energian käyttö ja ilmasto Energian kotimainen käyttö Energian kotimainen kulutus Energian globaali kysyntä Energia jalanjälki Kotimaiset KHK päästöt Alueelliset KHK päästöt Globaalit KHK päästöt Hiilijalanjälki Veden käyttö Kotimainen veden käyttö Veden kulutus Globaali veden kulutus Vesijalanjälki Kotimainen vedenkäyttöaste Vedenkäyttöasteindeksi Globaali vedenkäyttöaste Globaali vedenkulutusindeksi Maankäyttö Kotimainen maankäyttö Kotimainen maan kysyntä Globaali maankysyntä Maajalanjälki Kotimainen maankäytön intensiteetti Ihmisen käyttämä osuus kotimaisesta tuottavan maan primäärituotannosta Globaali maankäyttöintensiteetti Ihmisen käyttämä osuus globaalista tuottavan maan primäärituotannosta

13 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Temaattiset indikaattorit Temaattiset indikaattorit, jotka mittaavat politiikan vaikuttavuutta Talouden muutos Luontopääoma ja ekosysteemipalvelut Avain sektorit Hallinto ja seuranta Kulutustottumuksen muutokset Tuotannon tehostaminen Jätteistä raaka-aineita Tutkimuksen ja innivaatioiden tukeminen Tehottomien tukien poisto Oikea hinnoittelu Ekosysteemipalvelut Biodiversiteetti Mineraalit ja metallit Vesi Puhdas ilma Maa-alueet ja maaperä Meren resurssit Ravinnon korostaminen Rakennusten parantaminen Tehokkaan liikkumisen varmistaminen Tehokkaiden innovaatioiden ja investointien rahoitus

14 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Tulostaulu Johto/avainindikaattori: Resurssituottavuus Kojetauluindikaattorit: Maa keinotekoinen tai rakennettu alue Vesi vedenkäyttöaste Hiili Kasvihuonekaasupäästöt Temaattiset indikaattorit Talouden muutos jätteistä raaka-ainetta Jätteiden kokonaismäärä yhdyskuntajätteiden määrä, kierrätysaste ja osuus kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä Talouden muutos tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen Ekoinnovaatioindeksi Talouden muutos oikea hinnoittelu Ympäristövero

15 EU:n resurssitehokkuusindikaattorit Tulostaulu Luontopääoma ja ekosysteemipalvelut puhdas ilma Pienhiukkasten pitoisuudet Päivittäisen pienhiukkasraja-arvon ylittäneillä alueilla asuvien osuus Luontopääoma ja ekosysteemit maa ja maaperä Veden aiheuttama eroosio ravinnetaseet (N,P) Luontopääoma ja ekosysteemit meren resurssit Kalasaaliit biologisten turvarajojen ulkopuolella olevista kalakannoista Avainsektorit ravinto Lihan ja maitotuotteiden kulutus per asukas Avainsektorit asuminen ja rakentaminen Lämmityksen energiankulutus per m2 Avainsektorit tehokas liikkuminen Uusien autojen keskimääräinen CO2 päästö Liikenteen päästöt ilmaan

16 Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita? Luonnonvarojen käytön on oltava kestävää Luonnonvarojen ja energian käytön irtikytkentä talouden kehityksestä Luonnonvaratuottavuus Metsävarojen kestävä käyttö puuston kasvu ja poistuma Kalavarojen kestävä käyttö pyynti kestämättömistä kalakannoista Energian tuotanto pohjautuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja energian käyttö on tehokasta Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta Energian käytön suhde BKT:seen Avainsektorien kulutus on nykyistä kestävämpää Kotitalouden kulutusmenojen rakenne Kotitalouksien energian käyttö Taaja-asutuksen väestöntiheys Joukko- ja henkilöliikenteen kehitys Uusien autojen keskimääräinen CO2 päästö Luomutuotannon osuus Lihan ja maitotuotteiden kulutus per asukas

17 Luonnonvarojen ja energian käytön irtikytkentä talouden kehityksestä Lähde: Tilastokeskus

18 Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta Lähde: Tilastokeskus

19 Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne % kulut usmenoista Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne Lyhytikäiset t avarat Puolikestävät kulut ust avarat Kestokulut ustavarat Palvelut Lähde: Tilastokeskus

20 Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita? Kulutus, tuotanto ja palvelut eivät aiheuta terveysriskejä ja kuormita luontoa Ilman epäpuhtauksille altistuneiden ihmisten osuus Kasvihuonekaasupäästöt Rehevöittävät päästöt vesiin Haitallisten aineiden pitoisuudet ihmisessä ja luonnossa Kierrätys on normaali käytäntö ja kaatopaikalle päätyy vain viimeinen hyödyntämiseen kelpaamaton jae Eri materiaalien/jätejakeiden kierrätysaste Kaatopaikalle päätyvän yhdyskuntajätteen määrä Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus turvataan Luonnonsuojelualueiden pinta-ala Uhanalaisten lajien osuus tunnetuista lajeista Maa- ja metsätalouden tyyppilintujen kantojen muutokset

21 Typpipäästöt vesiin Lähde: Suomen ympäristökeskus

22 Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Lähde: Tilastokeskus

23 Pakkausmateriaalien kierrätys Lähde: Tilastoskeskus

24 Uhanalaiset lajit elinympäristöittäin, 2010 Tuntematon Itämeri Suot Rakennetut ympäristöt Tunturit Sisävedet Uhanalaiset lajit elinympäristöittäin, 2010 Osuus (%) uhanalaisista lajeista Kalliot Rannat Maatalousympäristöt Metsät Lähde: Suomen ympäristökeskus

25 Mitkä voisivat olla vihreän talouden indikaattoreita? Uusia innovaatiota ja teknologioita on käytössä Tutkimus- ja kehittämismenot (uusiutuva energia, ympäristöteknologia) Patentit Ympäristöliiketoiminnan osuus kasvaa Ympäristötuotteiden ja palveluiden osuus BKT:sta Palveluiden osuus BKT:sta Ympäristöohjaus on aktiivista Ympäristöön liittyvien verojen ja maksujen osuus kaikista verotuloista Verot liikenne- ja muiden polttoaineiden sisältämää hiilidioksidia kohti Uusiutuvan energian ja ympäristötuet Ympäristölle haitalliset tuet

26 Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto ympäristöliiketoiminan päätoimialoilla ja teollisuudessa 2010

27 Ympäristöverojen tuotto vuosina

28 Lisätietoja Jarmo Muurman

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Erja Fagerlund TEM Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja 22.1.2013 Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja 22.1.2013 Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja 22.1.2013 Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT 2 Miksi skenaarioita? Havainnollistavat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Bio- ja ympäristökysymykset

Bio- ja ympäristökysymykset Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Tutkimusjohtaja, HTT, YTM, dosentti Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Kestävä talous Edellyttää

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:ssa Helsingin Messukeskus Asiantuntija Satu Räsänen Energia, ilmasto, ympäristö, liikenne EK Bryssel Resurssitehokkuus Eurooppa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut työpaja 2/2 6.5.2015 Tapani Pöykkö Tiekartta HAMKin biotalouteen Strateginen pa osaajat,

Lisätiedot

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 29.1. 2013 Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto 1. Suomen ympäristöhaasteet Vesiensuojelu:

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,9 mrd. euroa vuonna 2013 Toimituksia yli 80 maahan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia

Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia, ympäristöneuvos, YM Suomen Teollisen Ekologian Foorumin Seminaari 1.-2.12.2005 Oulun yliopisto Kansallinen kestävän kehityksen strategia 2006; Teema-alueet

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Hinku-hankkeen esittely Kaupunginvaltuusto 25.10.2010 Kari Koski Kaupunginjohtaja 1 Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen kuvaus Hankeen tausta SYKKEEN pilottihanke, mukana viisi kuntaa Kuhmoinen, Mynämäki,

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Suomesta cleantechin supervalta

Suomesta cleantechin supervalta Suomesta cleantechin supervalta Cleantechin strateginen ohjelma kaisu.annala@tem.fi Puhtaat teknologiat kestävän luonnonvaratalouden ytimessä Raaka-aineet Teknologiat Biotalous: Mineraalitalous: Vesitalous:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot