TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TUTKIJAKOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TUTKIJAKOULU"

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TUTKIJAKOULU TOIMINTA-AJATUS The aim of the Graduate School is to develop a new generation of scientifically competent, business, design & technology aware researchers, who are capable of dealing with and resolving problems of strategic value to real estate, housing, construction, building services technology and planning, through a program of accelerated knowledge acquisition. The graduate school will provide an efficient way to obtain a doctoral degree in built environment studies. It organizes and offers a science-based curriculum, courses and supervision, and it offers an environment for the student to build an international scientific network. YHTEENVETO Rakennetun ympäristön tutkijakoulu (haettavien tutkijakoulutettavien paikkojen määrä 45, joista uusia 34) on olemassa olevan Kiinteistö, rakentaminen ja suunnittelu -tutkijankoulu KIRSU:n (päättyviä paikkoja 6) ja Asumisen muutoksen -tutkijakoulun (päättyviä paikkoja 5) laajennettu yhteenliittymä kattaen rakennetun ympäristön tutkijakoulutuksen ja siihen liittyvän tutkimuksen (nyt 21 tutkijakoulutettavan paikkaa, joista 10 jatkuu vuoden 2011 loppuun). Edellä mainittujen tutkijakoulujen lisäksi laajennettuun Rakennetun ympäristön tutkijakouluun tulee mukaan täysin uusina rakentamisen sekä talotekniikan tutkimusalueet sekä laajennettuina yksikköinä yhdyskuntasuunnittelun, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan sekä asumisen tutkimusalat (katso kuva alla). Rakennetun ympäristön tutkijakoulu kattaa alallaan valtakunnallisesti kaikki keskeiset tutkimusyksiköt. Tutkijakoulupaikkojen voimakasta kasvua puoltavat tutkijakouluun mukaan tulevat täysin uudet yksiköt, tutkijakoulussa mukana olevien professorien määrän noin 2,5-kertaistuminen ja päätoimisten tutkijakoulutettavien määrän miltei kolminkertaistuminen noin 150 päätoimiseen tutkijakoulutettavaan sekä teema-alueet. Näin ollen uudessa muodossaan tutkijakoulun rahoittamilla tutkijakoulutettavien paikoilla olisi mahdollista rahoittaa yksi kolmasosa kaikista tutkijakoulutettavien paikoista, eli 2/3-osaa tutkijakoulun tutkijakoulutettavista työskentelisi edelleen muulla kuin tutkijakoulun rahoituksella. Edellä mainituin perustein voidaan todeta, että tutkijakoulu ei hae laajennusta olemassa olevaan toimintaansa, vaan pyrkii uusilla paikoilla (34 paikkaa) kattamaan laajentumisen vaikutukset (yli 40 uutta professoria). Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan kulttuurisidonnaista yhdistelmää ihmisen ympäristöönsä tekemistä muutoksista. Se muodostuu maasta, rakennuksista, rakenteista ja yhdyskuntaa palvelevasta infrastruktuurista sekä siihen liittyvästä ympäristöstä sisältäen myös rakennettuun ympäristöön läheisesti liittyvät tekniikat, innovaatiot, arvot, oikeudet, paikkatiedot ja liiketoiminnan. Rakennettu ympäristö luo puitteet ihmisen toiminnalle ja vuorovaikutukselle muuttuen jatkuvasti ihmisten prioriteettien (mm. digitalisointi, design, kestävä kehitys) mukaisesti. Rakennetun ympäristön merkitys kansantaloudessa on suuri, sillä siihen on sidottuna valta-osa (noin 70 %) maamme kansallisvarallisuudesta. Se tuottaa myös valtaosan yhteiskuntamme hiilidioksidipäästöistä suoraan ja välillisesti. Tutkijakoulu liittyy läheisesti Rakennetun ympäristön suunnitteilla olevaan SHOK-hakemukseen. KIRSU:sta valmistuneista tohtoreista 2/3-osaa työllistyy yliopistomaailman ulkopuolelle. Laajennetussa tutkijakoulussa on ohjaajina mukana yli 100 professoria tai senioritutkijaa ja 70 kansainvälistä huippututkijaa sekä noin 150 päätoimista jatko-opiskelijaa. Tutkijakoulun toiminta on organisoitu kolmeen osa-alueeseen: kiinteistöt ja asuminen, rakentaminen ja talotekniikka sekä suunnittelu ja infrastruktuuri. Viimeisimpien analyysien perusteella rakennetun ympäristön aihealueelle tarvitaan vuoteen 2013 mennessä 500 uutta tohtoria. Tutkijakoulu tekee kansainvälistä yhteistyötä ruotsalaisen Kungliga Tekniska Högskolanin (KTH) kanssa kiinteistöalan tohtorikoulutuskurssien järjestämisessä, Bauhaus Universität Weimarin ja Roma Tre yliopiston kanssa yhdyskuntasuunnittelun ja asumistutkimuksen osalta, Columbia Universityn (N.Y.) tutkijakoulun (GSAPP) ja ruotsalaisen SLU:n koordinoiman pohjoismais-balttilaisen tutkijakoulun kanssa. Tutkijakoulutettavilla on mahdollisuus osallistua mm. pohjoismais-balttilaiseen Nordforskin rahoittamaan, Chalmersin TU:n ja YTK:n koordinoimaan asumisen tutkimusverkostoon. Tutkijakoulun tavoitteena on, että enemmistö (2/3-osaa) tutkijakoulutettavista sijoittuu kansainväliseen tutkimusyksikköön pääsääntöisesti yli 3 kuukauden ajanjakson jatko-opintojensa aikana. Tutkijakoulun johtaja Koordinaattori Kiinteistö ja asuminen Rakentaminen ja talotekniikka Suunnittelu ja infrastruktuuri Kiinteistö Asuminen Rakentaminen Talotekniikka Rakentamisen IT Yhdyskuntasuunnittelu Ympäristö ja yhdyskuntatekniikka Sivu 1

2 2.1 TUTKIJAKOULUN OPETUS- JA OHJAUSJÄRJESTELYT JOHTORYHMÄN KOKOONPANO JA YHTEISTYÖORGANISAATIOT Tutkijakoulun toiminnan tavoitteena on kehittää organisoitua tohtorikoulutusta rakennetun ympäristön alalla ja parantaa alan tohtorikoulutuksen sekä ohjaustoiminnan tehokkuutta. Tohtorikoulutuksella edistetään myös yliopistollisen tutkimuksen laatua sekä poikkitieteellistä tutkimusyhteistyötä. Laajentuneen tutkijakoulun teemaksi on valittu rakennettu ympäristö, joka yhdistää luontevasti jo olemassa olevan KIRSU-tutkijakoulun eri osat. Laajentumisen yhteydessä tutkijakouluun on otettu mukaan uusia rakennetun ympäristön tutkimusalueita (asuminen, ympäristötekniikka, talotekniikka). Laajennettu tutkijakoulu on valtakunnallinen rakennetun ympäristön tutkimusalalla. Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan kulttuurisidonnaista yhdistelmää ihmisen ympäristöönsä tekemistä muutoksista. Se muodostuu maasta, rakennuksista, rakenteista ja yhdyskuntaa palvelevasta infrastruktuurista sekä siihen liittyvästä ympäristöstä sisältäen myös rakennettuun ympäristöön läheisesti liittyvät tekniikat, innovaatiot, arvot, oikeudet, paikkatiedot ja liiketoiminnan. Rakennettu ympäristö luo tärkeät puitteet ihmisen toiminnalle ja vuorovaikutukselle muuttuen jatkuvasti ihmisten prioriteetien (mm. digitalisointi, design, kestävä kehitys) mukaisesti. TUTKIJAKOULUN ORGANISAATIO Tutkijakoulun toiminta on organisoitu kolmeen osa-alueeseen: kiinteistöt ja asuminen, rakentaminen ja talotekniikka sekä suunnittelu ja infrastruktuuri, jotka on jaettu edelleen ryhmiin. Osa-alueiden ja ryhmien jaossa on huomioitu alan tutkimuksen ja koulutuksen jakautuminen eri tutkimusalueisiin. Ryhmät ovat toiminnassaan varsin itsenäisiä. Ne voivat järjestää omia tilaisuuksia ja kursseja. Tutkijakoulu järjestää myös tutkijakoulun yhteisiä kurssi- ja seminaarikokonaisuuksia. Keskeistä toiminnassa on kuitenkin eri tutkimusalojen välinen yhteistyö. Näin ollen ryhmäjako on paljolti hallinnollinen ja ryhmien välillä järjestetään lukuisia kursseja sekä seminaareja. Tutkijakoulussa on myös kolme strategisesti tärkeää läpäisevää teemaa, jotka ovat kestävät yhdyskunnat, design ja digitalisointi. Nämä tulevaisuuden teemat yhdistävät eri osakokonaisuuksien toimintaa sekä järjestettävässä koulutuksessa että tutkimusyhteistyössä. Tutkijakoulun johtoryhmä muodostuu tutkijakoulun johtajasta, ryhmien johtajista sekä teemojen vetäjistä sekä eri organisaatioiden edustajista. Tutkijakoulun koordinaattori toimii johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmän alustava kokoonpano on seuraava: Prof. Kauko Viitanen (TKK), tutkijakoulun johtaja, johtoryhmän pj Prof. Eva Liljeblom (Hanken) Kiinteistöt KTT Elias Oikarinen (TSE) Kiinteistöt Prof. Mari Vaattovaara (HY) Asuminen Prof. Anneli Juntto (KuY) Asuminen Prof. Ralf Lindberg (TTY) Rakentaminen Prof. vuoden 2008 lopulla valittava talotekniikan professori (TKK) Talotekniikka Prof. Tor-Ulf Weck (TKK) Rakentamisen IT Prof. Juha Hyyppä (GL) Rakentamisen IT Prof. Kimmo Lapintie (TKK) Yhdyskuntasuunnittelu Prof. Ari Jolma (TKK) Ympäristötekniikka Prof. Björn Klöve (OY) Ympäristötekniikka Prof. Raine Mäntysalo (TKK) Kestävät yhdyskunnat Prof. Raimo Lovio (HSE) Kestävät yhdyskunnat Prof. Eija Nieminen (TaiK) Design Prof. Petri Vuorimaa (TKK) Digitalisointi Dos. Kalle Kähkönen (VTT) Digitalisointi Arhi Kivilahti, Koordinaattori, johtoryhmän sihteeri Tutkijakoulun organisaatioon kuuluu tutkimusyksikköjä yhdeksästä yliopistosta sekä kahdesta tutkimuslaitoksesta: Yliopistot Teknillinen korkeakoulu TKK Svenska Handelshögskolan Hanken Turun kauppakorkeakoulu TSE Oulun yliopisto OY Tampereen teknillinen yliopisto TTY Helsingin yliopisto HY Taideteollinen korkeakoulu TaiK Helsingin kauppakorkeakoulu HSE Kuopion yliopisto KuY Tutkimuslaitokset Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT Geodeettinen tutkimuslaitos GL KIRSU-tutkijakoulu laajenee yhdistymisen kautta, kun tutkijakouluun liittyy Asumisen muutoksen-tutkijakoulu (nyt 5 päätoimista tutkijakoulutettavan paikkaa). Uusina tutkimusaloina tulevat mukaan rakentamisen alalta talonrakentaminen ja talotekniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan alalta tie- ja liikennetekniikka, vesi-huoltotekniikka ja ympäristöinformatiikka. Lisäksi tutkijakoulu painottaa toiminnassaan rakennetun ympäristön tutkimuskentässä keskeisiä teemoja, joiden aiheita ja tutkimusta tuodaan esille tutkijakoulun toiminnassa. Jokaisella teemalla on nimetty vetäjä, joka vastaa teemojen käytännön toteutuksesta eri ryhmien yhteydessä ja siten koko rakennetun ympäristön tutkimuksessa. Teemat ovat myös keskeisessä asemassa sekä TKK:n strategiassa, jossa digitalisointi on valittu tutkimuksen yhdeksi painopistealueeksi että alkavassa Aalto-yliopistossa, jonka valmistelussa kestävät yhdys- Sivu 2

3 kunnat (Innovaatioyliopiston tutkimusteema) on valittu uudeksi tutkimusavaukseksi. Lisäksi design toimii Aalto-yliopiston eri yksiköitä yhdistävänä tekijänä miltei kaikessa rakennetun ympäristön toiminnassa sekä tutkimuksessa. Laajentumisen sekä yhdistymisen kautta tutkijakoulun koko kasvaa, kun professoreiden määrä nousee vajaasta 30:stä noin 70:een ja päätoimisten tutkijakoulutettavien määrä miltei kolminkertaistuu noin 150:een. Näin merkittävä määrä tutkijakoulutettavia kattaa laajasti suomalaisen rakennetun ympäristön tutkimusta ja luo valtakunnallisesti merkittävän tutkijakoulun. Tällöin saavutetaan ns. kriittinen massa, jolloin tutkimuksista tulee tutkijakoulun sisällä tapahtuvan yhteistyön kautta myös kansainvälisesti merkittäviä ja uusien tohtorien laatu paranee. Siten Rakennetun ympäristön tutkijakoulu tulee olemaan keskeinen toimija alan tutkimuksen kehittämisessä. Laajenevan tutkijakoulun tutkimuskenttä on valtakunnallinen, monitieteinen ja kansainvälinen. Se yhdistää taloudellisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen teknillisten yliopistojen perinteiseen tekniseen ja teknologiseen tutkimukseen. Tutkijakoulu edistää rakennetun ympäristön alueella uusien teknillisten, sosiaalisten ja taloudellisten innovaatioiden löytämistä ja digitalisoitumisen käyttöönottoa rakennetun ympäristön alueella. Tutkijakoulu on muodostanut elinkeinoelämän sekä muiden tutkijakoulun tutkimusaluetta lähellä olevien hallinnonalojen ja järjestöjen kanssa neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on seurata ja ohjata tutkijakoulun toimintaa palvelemaan myös käytännön tarpeita. Neuvottelukuntaan on tähän mennessä kutsuttu seuraavat henkilöt: Hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen, Halton Oy Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, Kiinteistöliitto Vesihallintojohtaja Kai Kaatra, Maa- ja metsätalousministeriö Toimitusjohtaja Hanna Kaleva, KTI Toimitusjohtaja Aulis Kohvakka, Senaatti-kiinteistöt Tutkikumusjohtaja TkT Matti Kokkala, VTT Maanmittauseuvos Arvo Kokkonen, Maanmittauslaitos Toimitusjohtaja TkT Osmo Koskisto, Colliers Viestintä- ja kehitysjohtaja TkT Juha Kostiainen, YIT Teknisentoimen johtaja Olavi Louko, Espoon kaupunki Toimitusjohtaja Jukka Pekkanen, RT Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, Helsingin kaupunki Ylijohtaja Hannu Rossilahti, ARA Toimitusjohtaja Jani Saarinen, Rakli Tutkimuspäällikkö, Prof., Jyri Seppälä, Syke Toiminnanjohtaja Helena Soimakallio, RIL Ylijohtaja Helena Säteri, Ympäristöministeriö Tutkijakoulu toimii läheisessä yhteistyössä Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) valmistelussa ja kytkeytyy myös valmisteilla olevaan TEKESin Rakennettu ympäristö ohjelmaan LAADUN TURVAAMINEN Turvatakseen ja parantaakseen opetuksen, ohjauksen ja hallinnollisten prosessien laatua KIRSU-tutkijakoulu on ottanut käyttöön tutkijakoulutettaville, ohjaajille ja professoreille tarkoitetun tutkijakoulun käsikirjan, KIRSU Handbookin (http://kirsu.tkk.fi/en/kirsu%20handbook.pdf). Käsikirjassa esitellään yksityiskohtaisesti mm. tutkijakoulun toiminta, tarjonta ja vaatimukset. Vaatimusten tarkoituksena on luoda selkeä ja kaikille päätoimisille opiskelijoille yhteinen rakenne jatko-opintojen suorittamiseksi laadukkaasti kunkin yliopiston tutkintosäännön puitteissa. Rakenne pitää sisällään kaikille yhteisiä kursseja, tutkimusseminaareja, työpajoja, tutkimusaluekohtaisia kursseja sekä erityisesti tehostettua väitöstutkimuksen ohjausta ja seurantaa. Tutkijakoulutettavat voivat anoa tutkijakoulun tarjoamia erilaisia avustuksia sekä palkintoja ja he ovat etusijalla tutkijakoulun kurssivalinnoissa. Tutkijakoulutettavilta edellytetään seuraavia asioita: jatko-opintoja valvovan professorin tai dosentin tulee olla mukana tutkijakoulun toiminnassa väitöskirjatyön sekä opintojen edistymisestä tulee raportoida vuosittain tutkijakoulun kurssirakennetta tulee noudattaa mahdollisuuksien mukaan tutkijakoulutettavalla tulee olla jatko-opintoja ohjaava ryhmä OPETUS Tutkijakoulun koon kasvaessa paranee myös mahdollisuus järjestää seminaareja, kursseja ja muita tilaisuuksia perinteisten tutkimusalueiden sijasta erilaisten teemojen ympärille, jolloin mahdollistetaan hyvin erilaisten tutkijoiden ja näkemysten kohtaaminen, joka ei perinteisesti akateemisessa maailmassa toteudu. Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää ikäihmisten asumista, jota tutkitaan monissa eri tutkimusryhmissä erilaisesta näkökulmasta. Yksi tutkii ikäihmisten asumisen konsepteja tai sen järjestämistä kunnissa, kun puolestaan toiset tutkivat ikäihmisten asumiseen liittyviä teknisiä ratkaisuja. Nämä tutkijat eivät kuitenkaan ole tietoisia toisistaan, puhumattakaan, että tekisivät yhteistyötä. Kaikki tutkivat kuitenkin saman teeman eri osia. Järjestämällä teemaa käsittelevän seminaarin, tutkijakoulu voi mahdollistaa erilaisten tutkijoiden tapaamisen ja ajatustenvaihdon sekä mahdollisen yhteistyön. Näin tutkijakoulun piirissä toimivien tutkijakoulutettavien tutkimustyön laatu paranee väistämättä. Tutkijakoulu tarjoaa seuraavia kaikille yhteisiä kursseja (tarjontaa kuvattu tarkemmin KIRSU Handbookissa): Introduction to philosophy of science (5 op) Research methodology (10 op) Sivu 3

4 Multidisciplinary research (3 op) Research as part of professional development (3 op) Scientific writing and publishing (5 op) Research project management (3 op) Quantitative/qualitative research methods (1-2 op) Publishing in international journals (1-2 op) Tutkijakoulu tarjoaa tutkimusaluekohtaisia kursseja säännöllisesti kiinteistöalaan liittyen yhdessä Kungliga Tekniska Högskolanin (KTH) kanssa, katso kohta Useassa tutkimusyksikössä toimii korkeatasoisia tutkimusseminaarisarjoja, joissa on lukuisia vierailevia kansainvälisiä professoreita: Kiinteistöalan tutkimusseminaari, Kaupunkitalouden ja talousmaantieteen seminaari-sarja sekä Asumisen muutoksen seminaarisarja. Lisäksi Asumisen tutkimuksen osalta tutkijakoulu järjestää useita jatkokoulutuskursseja tutkijakoulutettaville, esimerkkinä International Ph.D. Colloquium: Current Projects in European Spatial Research. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan osalta tutkijakoulun toiminnassa mukana olevat yliopistot järjestävät tutkijakoulutuskursseja mm. seuraavista aiheista: kestävä ja ympäristötietoinen yhdyskuntatekniikka, vesitalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen suhde sekä mallintaminen, tietojenkäsittely ja suunnittelu ympäristö- ja yhdyskuntatekniikassa (TKK), vesihuoltojärjestelmät (TTY), metsämaiden vesitaloudesta (OY) ja ympäristöinformaation laskennallisesta käsittelystä (KY). Tutkijakoulun kurssitarjontaa lisätään ryhmien sisällä. Tutkijakoulu käynnistää kurssi curriculumin kehittämishankkeen. Hankkeessa määritellään tutkijakoulutettaville tarjottavia (yhteistyössä muiden tutkijakoulujen kanssa) osaamiskokonaisuuksia ja niistä muodostetaan suoritettavia paketteja. Ne muodostavat tutkijakoulutettaville selkeitä pää- ja sivuainekokonaisuuksia tutkijakoulun tutkimusteemojen ympärille. KUVA 1. TUTKIJAKOULUN TUTKINTORAKENNE OHJAUSTOIMINTA Ohjausta tutkijakoulutettaville tarjotaan neljällä eri tasolla (valvoja, ohjaaja, seurantaryhmä ja vertaisryhmä). Tutkijakoulutettavan valvoja ja ohjaaja ovat keskeisessä roolissa tutkijakoulutusprosessin edistymisessä. Tutkijakoulu edellyttää tutkijakoulutettavia perustamaan yhdessä valvojansa kanssa seurantaryhmän, joka koostuu valvojasta sekä kahdesta tutkimusryhmän ulkopuolisesta jäsenestä, joista toinen on tohtori ja toinen elinkeinoelämän edustaja. Seurantaryhmä seuraa ja ohjaa tutkijakoulutettavan työn edistymistä. Ryhmän tulee kokoontua vähintään kerran vuodessa. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä tutkijakoululle. Lisäksi seurantaryhmä antaa vuosiraportin prosessin edistymisestä johtoryhmälle. Tutkijakoulutettavien ohjaamisessa päivittäinen kanssakäyminen on keskeisessä asemassa. Tutkijakoulun toiminnassa on kuitenkin niin monta yliopistoa, että tutkijakoulu ei voi edellyttää kaikilta yliopistoilta täsmälleen samanlaisia ohjauskäytäntöjä. Tutkijakoulu pyrkii valvomaan ja edesauttamaan, että tutkijakoulutettavat saavat mahdollisimman säännöllistä ja laadukasta ohjausta. Vertaisryhmätoiminnalla tutkijakoulu parantaa tutkijakoulutettavien saaman ohjauksen ja tekemän työn laatua. Ryhmät ovat 5-10 tutkijakoulutettavan ryhmiä, joissa opiskelijat voivat peilata tutkimuksensa etenemistä ja keskustella siinä esiintyvistä ongelmista tutkijakoulun toiminnassa mukana olevien kokeneempien tutkijoiden johdolla. Ryhmät kokoontuvat noin kahdesti kuukaudessa ja tarjoavat näin apua jokapäiväisiin tutkimusongelmiin sekä antavat arvokasta tukea tutkijakoulutettaville. Tutkijakoulun johtaja pyrkii haastattelemaan kaikki tutkijakoulutettavat yhdessä koordinaattorin kanssa. Opiskelijoiden ohjaustoiminnan laatua parannetaan myös lähettämällä tutkijakoulutettavia kansainvälisten tutkimusseminaarien tutoriaaleihin ja doctoral sessioneihin. Lisäksi tutkijakoulutettavia kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin Summer Schooleihin. Tutkijakoulun koordinaattori yhdessä johtajan kanssa auttaa tarvittaessa tutkijakoulutettavien ja heidän valvojien välisten konfliktien ratkaisemissa. Sivu 4

5 KANSAINVÄLISYYS Ohjaustoiminnan lisäksi tutkijakoulu parantaa tutkimuksen laatua kannustamalla tutkijakoulutettavia yhteistyöhön korkeatasoisten kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa ja julkaisemaan tutkimustensa tuloksia arvostetuissa kansainvälisissä peer review-lehdissä. Kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa tutkijakoulutettaville: mahdollisuuksia vierailla ulkomaisissa tutkimusyksiköissä ja tehdä yhteistä tutkimusta johtavien kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa vuosittain kursseja ja seminaareja, joissa kutsuttu kansainvälinen vieraileva professori luennoi tietyn teemakokonaisuuden ja ohjaa tutkijaopiskelijoita henkilökohtaisesti apua kansainvälisen ohjaajan hankkimiseen (kontakti-rekisteri) mahdollisuuksia osallistua ulkomaisille kursseille tai kansainvälisiin tutkimusseminaareihin matka-avustuksen turvin Tutkijakoulu koordinoi ja rahoittaa alan tutkijakoulutuskursseja ja -seminaareja, joissa perehdytään valittuun aiheeseen alan johtavien asiantuntijoiden (kotimaisten ja kansainvälisten) opastuksella. Tutkijakoulutettavia kannustetaan osallistumaan kyseisiin tilaisuuksiin ja tuomaan omia tutkimusaiheitaan niihin tarkasteltaviksi ja keskusteltaviksi, myös asiantuntijoiden kanssa henkilökohtaisesti. Tieteellisen julkaisemisen tärkeyttä korostetaan julkaisupalkintojen sekä kurssitoiminnan avulla. Tutkijakoulu on yhteistyössä KTI Kiinteistötalouden instituutti ry:n kanssa perustanut 1000 euron palkinnon tutkijakoulutettaville, joka jaetaan kerran vuodessa parhaasta julkaisusta kiinteistöalan artikkelista. Vastaavanlainen palkinto tullaan perustamaan yhdessä Talotekniikan instituutin kanssa talotekniikan alan julkaisuille. Myös mahdollisuuksista muiden alojen julkaisupalkinnoista keskustellaan eri tahojen kanssa. Tutkijakoulu järjestää työpajoja, joissa käsitellään kansainvälisten artikkelien kirjoittamis- ja julkaisemisprosessia kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla. TOIMINTA JA TYÖNJAKO Tutkijakoulun organisaatio jakaantuu kuuteen osioon: (1) tutkijakoulun johtaja, (2) koordinaattori, (3) johtoryhmä, (4) yleiskokous, (5) ryhmät sekä (6) neuvottelukunta. Tutkijakoulun johtaja ja koordinaattori vastaavat tutkijakoulun toiminnan käytännön johtamisesta ja organisoinnista. Tutkijakoulun johtaja vastaa koulun toiminnasta ja on koordinaattorin esimies. Koordinaattori hoitaa päätoimisesti tutkijakoulun käytännön asioita ja tiedotustoimintaa. Tutkijakoulun johtoryhmä päättää strategisista asioista, valvoo ja ohjaa tutkijakoulun toimintaa sekä valitsee tutkijakoulutettavat. Tutkijakoulun yleiskokous on tutkijakoulun ylin päättävä elin, joka kokoontuu kerran vuodessa ja valitsee tarvittaessa uuden tutkijakoulun johtajan, hyväksyy johtoryhmän kokoonpanon, toiminnan suuntaviivat sekä toimintakertomuksen. Tutkijakoulun käytännön työstä ja kurssien sekä tilaisuuksien järjestämisestä vastaavat koordinaattorin ohella ryhmät, joilla on mahdollisuus myös itsenäisesti kehittää toimintaansa. Tutkijakoulun neuvottelukunta kokoontuu kerran vuodessa kokoontuvana tutkijakoulun toimintaa ohjaavana ja seuraavana ryhmänä, joka antaa näkemyksensä ja kontaktinsa tutkijakoulun käyttöön rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan kehittämiseksi sekä edistää tutkijakoulutettujen sijoittumista työelämään. Tutkijakoulun hallinnollisten prosessien laatu turvataan läpinäkyvällä ja tasapuolisella asioiden käsittelyllä. Tutkijakoulun toiminnasta ja päätöksistä tiedotetaan tiedeyhteisölle, tutkijakoulutettaville ja professoreille niin sähköpostin kuin tutkijakoulun verkkosivujenkin kautta. Hallinnolliset prosessit ja niihin liittyvien päätösten perusteet kuvataan myös laadittavassa hallinnollisessa käsikirjassa. Opiskelijavalinnassa tutkijakoulu käyttää avointa hakua. Edellisessä haussa keväällä 2008 oli yksi tutkijakoulutettavan paikka avoinna. KIRSU-tutkijakoulu kokeili alustavasti meriitteihin perustuvan pisteytysjärjestelmän käyttöä hakijoiden arvioinnissa. Pisteytyksen tarkoituksena ei ole antaa lopullista järjestystä hakijoista, mutta pisteytys antaa objektiivista lisätietoa hakijoiden aiemmasta opintomenestyksestä ja jatko-opintojen vaiheesta. Opiskelijavalinnassa pyritään huomioimaan tutkijakoulun eri tutkimusalojen edustus, jotta mahdollisimman moni tutkimusala olisi hyvin edustettuna tutkijakoulun toiminnassa. Lisäksi valinnassa otetaan huomioon tasaarvo-kysymys. Tällä hetkellä KIRSU-tutkijakoulun rahoittamista tutkijakoulutettavista 53 % on naisia. Tärkein valintakriteeri tutkijakoulutettavien paikkoja täytettäessä on hakemuksen laatu eli paikat täytetään parhailla hakijoilla PERUSTELUT KOORDINAATTORIN TARPEELLE JA TEHTÄVÄT Koordinaattori hoitaa tutkijakoulun operatiivista toimintaa tutkijakoulun johtajan alaisuudessa. KIRSUssa on ollut koordinaattori vuoden 2007 alusta. Edeltävässä tutkijakoulussa koordinaattoria ei ollut ja ero koulun toimintamahdollisuuksissa on huomattava. Ilman koordinaattoria tutkijakoulun toiminta painottuu liiaksi koulun johtajan ja muiden verkostossa mukana olevien professoreiden aktiivisuuteen. Tällöin koulun kehittämiseen ei ole käytettävissä sitä resurssimäärää, jota tehokas ja hyviin tuloksiin johtava toiminta vaatisi. Koordinaattori on tuonut tämän tarvittavan resurssin. Koordinaattori hoitaa käytännön hallintotehtävien ohella kurssitoiminnan kehittämistä, luo ja pitää yllä kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja, seuraa ajassa tapahtuvia muutoksia ja reagoi niihin, tiedottaa opiskelijoille ja ohjaajille sekä valvoo, että kaikki huolehtivat tehtävistään ja valvoo koulun toimintaa. Koordinaattori on tutkijakoulutettavien keskeinen tukihenkilö, myös mahdollisissa konfliktitilanteissa ohjaajan kanssa. Sivu 5

6 Tutkijakoulu hakee huomattavaa laajentumista. Koordinaattorilla on näissä neuvotteluissa ollut ratkaisevan tärkeä rooli. Varsinkin, kun tutkijakoulu on laajentumassa, korostuu koordinaattorin rooli entisestään. Koordinaattori on tae kehitykselle ja toiminnan laadukkuudelle LUETTELO OHJAAJISTA TAULUKKO 1. PROFESSORIT YHTEENSÄ 65 Pekka Ahtiala TKK Karlos Artto TKK Bo-Christer Björk Hanken Ari Ekroos TKK Timo Ernvall TKK Pekka Eskelinen TKK Henrik Haggren TKK Aarne Halme TKK Liisa Halonen TKK Mats Hansson Hanken Ari Jolma TKK Seppo Junnila TKK Anneli Juntto KY Juha Kaila TKK Jouko Kankainen TKK Juhani Kiiras TKK Jorma Kivilahti TKK Björn Klöve OY Timo Korkeamäki Hanken Matti Kortteinen HY Jarmo Laitinen TTY Kimmo Lapintie TKK Juhani Laurinkari KY Eva Liljeblom Hanken Ralf Lindberg TTY Arto Lindblom HSE Heikki Loikkanen HY Tapio Luttinen TKK Anders Löflund Hanken Tapio Majahalme TTY Heli Marjanen TSE Pentti Mäkeläinen TKK Raine Mäntysalo TKK Eija Nieminen TaiK Päivi Oinas TSE Juha Paavola TKK Jouko Pakanen TKK Terhi Pellinen TKK Markku Peltoniemi TKK Vesa Penttala TKK Jari Puttonen TKK Maija Rautamäki TKK Olli Ravaska TKK Mikael Rinne TKK Jarmo Rusanen OY Lauri Savioja TKK Raimo Sepponen TKK Olli Seppänen TKK Kai Siren TKK Jarmo Suominen TaiK Antti Talvitie TKK Teuvo Tolonen TTY Mari Vaattovaara HY Riku Vahala TKK Pertti Vakkilainen TKK Olli Varis TKK Tor-Ulf Weck TKK Pauli Vepsäläinen TKK Martin Vermeer TKK Mika Vidgren TSE Kauko Viitanen TKK Martti Viljanen TKK Kirsi Virrantaus TKK Arvo Vitikainen TKK Petri Vuorimaa TKK TAULUKKO 2. MUITA OHJAAJIA SUOMI YHTEENSÄ 52 Paula Ahonen-Rainio TKK Petteri Alho, TuY Erkki Alasaarela OY Karl Felixson SHH Marko Hannonen TKK Panu Harmo TKK Kaj Hedvall Senaatti Kaisa Heikkinen YM Tuomo Heinonen MML Ari Hiltunen TKK Mervi Himanen TKK Eija Honkavaara TKK Jarmo Hukka TTY Hannu Hyyppä TKK Juha Hyyppä GL Raimo Ihme YM Mervi Ilmonen TKK Petri Juuti TTY Juha Järvelä TKK Sanna Kaasalainen GL Tapio Katko TTY Harri Koivusalo Metla Matti Kokkala VTT Teemu Kokkonen TKK Jukka Korhonen KY Osmo Koskisto Colliers Iisakki Kosonen TKK Kauko Kujala OY Kalle Kähkönen VTT Seppo Laakso Kaupunkitutkimusta Mauri Laasonen TTY Heikki Lamminaho TKK Tero Lehtonen JLL Anna-Liisa Lindholm TKK Olli Malve Syke Harri Mattila HAMK Sami Moisio TSE Suvi Nenonen TKK Elias Oikarinen TSE Olli Olkkonen Hannu Peltomaa Mikkelin kaupunki Jouni Peltoniemi GL Pekka Pietilä TTY Veli-Matti Poutanen KY Katri Rankinen Syke Arto Saari TKK Jarmo Sallanko OY Outi Salminen TKK Antti Tuomela Newsec Mika Törhönen FAO Eija Vinnari TSE Yhteensä 49 TAULUKKO 3. KANSAINVÄLISIÄ PROFESSOREITA YHTEENSÄ 85 Keith Alexander Univ. of Salford UK Brent Ambrose Pennsylvania State Univ. USA Brian Atkin U of Lund UK Susan Balslev-Nielsen DTU Tanska Andrew Baum Univ. of Reading UK Robert A. Beauregard Columbia Univ. USA Hans Björnsson Univ. of Stanford USA Roy T. Black Georgia State Univ. USA Hans Bressers Univ. of Twente Hollanti Jan Bröchner Chalmers Univ. of Tech. Ruotsi Esteban Castro Univ. of Newcastle UK Derek Clements-Croome Univ. of Reading UK Geert Dewulf Univ. of Twente Hollanti Subhasish Dey Indian Institute of Technology Intia J-O Drangert Stockholm Int. Water Inst. SIWI Ruotsi Stig Enemark Aalborg Univ. Tanska Andrew Frank Vienna Univ. of Technology Itävalta Yayehyirad Gashaw Univ. of Addis Ababa Etiopia Karen M. Gibler Georgia State Univ. USA John Glascock Univ. of Cambridge UK Neil S. Grigg Colorado State Univ. USA J-E Gustafsson KTH Ruotsi Johannes Haarhoff Univ. of Johannesburg Etelä-Afrikka David Hall Univ. of Greenwich UK Tore Haugen NTNU Hollanti Leo Heller Fed. Univ. Minas Gerais Brasilia Martin Hoesli U of Geneva/U of Aberdeen Sveitsi Joachim Höhle Aalborg Univ. Tanska Austin J. Jaffe Pennsylvania State Univ. USA Ingrid Nappi-Choulet ESSEC Business School Ranska E Nässet Norwegian Univ. of Life Sciences Norja Kenneth Persson Univ. of Lund Ruotsi Frances Plimmer Kingston Univ. UK W Price Univ. of the Pacific USA Viktoras Racys Kaunas Univ. of Technology Liettua Steve Rowlinson Univ. of Hong Kong Kiina Jay Sa-Aadu Iowa State Univ. USA Hans Sevatdal Norwegian U of Life Sciences Norja C.F. Sirmans Univ. of Connecticut USA A.C. Steinemann Washington Univ. USA Simon Stevenson CASS Business School UK Felix Stolberg KSAME Ukraina Erik Stubkjaer Aalborg Univ. Tanska Johann Tempelhoff North West Univ. Etelä-Afrikka Harry Timmermans Eindhoven U of Tech. Hollanti G.K. Turnbull Georgia State Univ. USA W Wagner TU Wien Itävalta Andreas van Wagenberg Wageningen Univ. Hollanti Robert Varady Univ. of Arizona USA S B Weerakoon Univ. Of Peradenyia Sri Lanka Mats Wilhelmsson KTH Ruotsi Winrich Voss Leibniz Universität Hannover Saksa Jaap Zevenbergen Delft U of Tech. Hollanti Duncan McLellan U of Glasgow/U of Reading/U of Melbourne UK Elaine Worzala Clemson Univ. USA Yannis Ioannides Tufts Univ. USA Peter Englund Stockholm School of Economics Ruotsi Alan Murie Univ. of Birmingham UK Sivu 6

7 Anda Jankava Latvian Univ. of Agriculture Latvia Ulf Jensen Lund Univ. Ruotsi Thomas Kalbro KTH Ruotsi Tony Key CASS Business School UK Ene Kolbre Tallinn Univ. of Tech. Viro Willem Korthals Altes Delft U of Technology Hollanti Junping Liao Sun Yat-sen University Kiina Hans Lind KTH Ruotsi Gunilla Lindholm Sveriges Landbruksuniv. Ruotsi Stellan Lundström KTH Ruotsi Lena Magnusson Uppsala Univ. Ruotsi Bela Markus Univ. of West Hungary Unkari Hans Mattsson KTH Ruotsi Roger Andersson Uppsala universität Ruotsi Sako Musterd Univ. of Amsterdam Hollanti Hans Skifter Andersen Aalborg unversitet Tanska Mark Gottdiener State Univ. of New York USA Sybille Munch Leibniz Institut fur Länderkunde Saksa Halina Dunin-Woyseth Oslo School of Architecture and Design Sten Gromark Chalmers Univ. of Tech. Ruotsi Dieter Hassenpflug Bauhaus Universität Weimar Saksa Robert Beauregard Columbia Univ. USA Marco Cremaschi Universita degli Studi di Roma Tre Italia Karin Paadam Tallinn Univ. of Tech. Viro 2.2 SUUNNITELMALLINEN KANSALLINEN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ JA KOORDINAATIO KANSALLISELLA TASOLLA SEKÄ YHTEISTYÖ TUTKIJAKOULUN SISÄLLÄ Tutkijakoulu järjestää koko tutkijakoulun yhteisiä tilaisuuksia eri muodoissa useita kertoja vuodessa. Näin taataan tutkijakoulutettaville mahdollisuus tavata toisiaan, vaihtaa ajatuksia ja verkottua. Tutkijakoulun koon kasvaessa paranee myös mahdollisuus järjestää seminaareja, kursseja ja muita tilaisuuksia perinteisten tutkimusalueiden sijasta erilaisten aihealueiden ympärille, jolloin mahdollistetaan hyvin erilaisten tutkijoiden ja näkemysten kohtaaminen, joka ei perinteisesti akateemisessa maailmassa toteudu. Workshopien ohella tutkijakoulu järjestää erilaisten aiheiden puitteissa yhteisiä tilaisuuksia, kuten järjestetty jatkoopiskelijoiden ohjaamista koskeva seminaari. Lisäksi tutkijakoululla on useita kaikille tutkijakoulutettaville suunnattuja kursseja, kuten tieteellisen kirjoittamisen, tutkimusmenetelmien, tutkimusprojektin johtamisen sekä tieteellisen julkaisemisen kurssit. YHTEISTYÖ TUTKIJAKOULUN SISÄLLÄ Tutkijakoulu järjestää kerran vuodessa Rakennetun ympäristön tutkimuspäivät, jossa tutkijakoulun professorit ja tutkijakoulutettavat kokoontuvat yhdessä keskustelemaan ja esittelemään ajankohtaisia tutkimustuloksia. Tutkijakoulun toimintaan integroidut teemat tuodaan mukaan tutkimuspäivien ohjelmaan. Tutkijakoulun sisällä pyritään teema-alueittain järjestämään yhteisiä workshopeja sekä summer school-tapahtumia. Tutkijakoulun sisäinen yhteistyö järjestyy kurssi-, ohjausryhmä- ja seminaaritoiminnan kautta eri yliopistojen tutkijoiden tavatessa toisiaan. Hallinnollinen yhteistyö pitää sisällään eri yliopistojen professorien osallistumisesta johtoryhmätyöskentelyyn sekä yleiskokoukseen. Tapaamiset edesauttavat yhteisten tutkimusprojektien aikaansaamista. YHTEISTYÖ MUIDEN TUTKIJAKOULUJEN KANSSA Kansallisella tasolla tutkijakoulu tekee läheistä yhteistyötä maamme suurimman tutkijakoulun, The Graduate School in Electronics, Telecommunication and Automation (GETA) kanssa. Yhteistyö GETA-tutkijakoulun kanssa pitää sisällään koordinaattorien säännöllistä yhteydenpitoa, jolloin tiedonvaihto tutkijakoulujen kesken on tehokasta ja molempia osapuolia hyödyttävää. Lisäksi tutkijakoulut järjestävät opiskelijoilleen yhdessä kurssin Research Project Management, jossa pureudutaan tutkimusprojektien luomiseen ja johtamiseen. Näiden ohella tutkijakoulut etsivät muitakin kursseja sekä tapahtumia, joita on mahdollista järjestää yhteisvoimin, esim. kansainväliseen vaihtoon kannustava ja informaatiota jakava seminaari. Tutkijakoulu on käynnistänyt myös yhteistyön Kauppatieteiden tutkijakoulun (Kataja) kanssa. Yhteistyöstä on tavoitteena saada aikaan yhteistyösopimus toimintavuoden 2009 aikana. Yhteistyö tulee käsittämään kurssiyhteistyötä (yhteisien kurssien järjestämistä sekä mahdollisuutta osallistua molempien tutkijakoulujen kursseille), workshop- ja seminaariyhteistyötä sekä tohtorinväitöskirjan ohjausyhteistyötä. KATAJAn ja KIRSUn yhteistyö tulee edistämään molempien tieteenalojen pyrkimyksiä poikkitieteellisyyteen. Esimerkkinä voidaan esittää kauppakeskusjohtaminen, jossa KIRSUn tutkija voisi kertoa kiinteistöjen johtamisesta teknisestä näkökulmasta, FCSRMn tutkija palvelujen johtamisen näkökulmasta, FINNMARKn markkinoinnin näkökulmasta, jne. Ympäristö ja suunnittelupuolella tutkijakoulu rajaa ja koordinoi toimintaansa mm. seuraavien tutkijakoulujen kanssa: EnSTe (ympäristötiede ja tekniikka), Luonnonvarat ja ympäristö (HY), Maantieteen tutkijakoulu (TuY) ja mahdollisesti perustettava Vesialan tutkijakoulu (OY). Tutkijakoulun tutkimusalue erottuu muista tutkijakouluista yhdyskuntien ja ympäristön suunnittelua, teknistä infrastruktuuria ja tietotekniikkaa korostavana. YHTEISTYÖ ELINKEINOELÄMÄN KANSSA Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa tehdään aktiivisesti monella tavalla. Tutkijakoulu toimii tiiviissä yhteistyössä Rakennetun ympäristön SHOK-hakemusta valmistelevan ryhmän kanssa ja tutkimusyhteisö kytketään mukaan myös SHOK-hakemukseen. Tämä yhteys mahdollistaa entistä paremman keskustelu- ja vaikuttamisyhteyden elinkeinoelämän ja tutkimusyhteisön välillä. Tutkijakoulu toteuttaa soveltuvin osin Rakennetun ympäristön SHOKin tutkimusohjelman pitkäjänteisintä ja perustutkimuksellisinta osuutta. Sivu 7

8 Tutkijakoulun neuvottelukunta koostuu elinkeinoelämässä, julkisessa hallinnossa sekä tiedeyhteisössä työskentelevistä merkittävistä vaikuttajista, ks. kohta Neuvottelukunta kokoontuu kerran vuodessa, jolloin tutkijakoulu esittelee neuvottelukunnalle toimintaansa ja tutkijakoulutettavien tutkimusta. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja antaa näkemyksiään tutkijakoulun toiminnasta ja siitä, miten se palvelee heidän edustamiensa alojen ja yleensä yhteiskunnan tarpeita. Sen avulla tuodaan myös tutkijakoulutettavia elinkeinoelämän edustajien yhteyteen. Yhteistoiminnan kehittämistoimien pohjalla tulee olemaan 2008/2009 aikana toteuttava rakennetun ympäristön tutkimustarveselvitys, jossa kartoitetaan alan tutkimustilannetta ja selvitetään alan toimijoiden keskeisiä tutkimustarpeita sekä näkemyksiä alan tohtoritarpeesta sekä siitä, mitä alan toimijat odottavat valmistuvilta tohtoreilta. Selvityksen käytännön toteutuksesta vastaa tutkijakoulun koordinaattori johtoryhmän johdolla neuvottelukunnan toimiessa selvityksen asiantuntijaryhmänä LIIKKUVUUS KANSALLISELLA TASOLLA Tutkijakoulun valtakunnallisuudesta johtuen tutkijakoulutettavat liikkuvat kotimaisella tasolla tutkijakoulun tarjoamien kurssien ansiosta. Lisäksi tutkijakoulutettavia suositellaan vierailemaan tutkijakoulun muissa tutkimusyksiköissä Suomessa. Kurssiosallistumisia avustetaan mahdollisuuksien mukaan matka-avustuksin. Avustusta annetaan mm. tutkijakoulutettaville, jotka vierailevat toisilla paikkakunnilla sijaitsevissa tutkijakoulun kansallisissa tutkimusyksiköissä ja kursseilla. Näin tarjotaan tutkijakoulutettaville hyvät edellytykset tutustua oman tutkimusalueensa tutkimustoimintaan kotimaisella tasolla. 2.3 SUUNNITELMALLINEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ULKOMAISTEN TOHTORIOHJELMIEN KANSSA Tutkijakoulu tulee tekemään yhteistyötä ruotsalaisen Kungliga Tekniska Högskolanin (KTH) kanssa kiinteistöalan tohtorikoulutuskurssien järjestämisessä. Yhteistyö tulee aluksi pitämään sisällään kuusi kurssia, jotka järjestetään yhdessä molempien yksiköiden tutkijakoulutettaville: Real Estate Valuation (organizer: KTH), Transaction process (KTH), Real Estate Finance (TKK ja Hanken), Housing Economics (KTH), Facilities Management I (TKK) & Facilities Management II (TKK). Toimitilajohtamisen ja workplace managementin alueella kansainvälistä yhteistyötä tapahtuu pohjoismaisella tasolla NordicFMverkoston kautta sekä eurooppalaisella tasolla EuroFM-verkoston kautta. Verkostoihin kuuluvat merkittävimmät toimitilajohtamiseen keskittyneet pohjoismaiset ja eurooppalaiset yliopistot, korkeakoulut ja koulutusorganisaatiot sekä käytännön toimijat. Verkostojen puitteissa järjestetään kansainvälisiä tutkimusseminaareja, workshopeja, asiantuntijavierailuja, tutkijavaihtoa sekä FM-alan tutkimuskehitystoimintaa ja uusia tutkimusavauksia. Em. verkostojen lisäksi CIB W111 -Usability of Workplaces tutkimusrypäs on tärkeä asiantuntijafoorumi tiedon ja menetelmien ja tutkimusyhteistyön kehittämiseksi. Yhdyskuntasuunnittelun ja asumistutkimuksen osalta jatketaan Asumisen muutos tutkijakoulussa aloitettua tutkimusseminaaritoimintaa Bauhaus Universität Weimarin ja Roma Tre yliopiston kanssa. Kukin yliopisto vuorollaan järjestää seminaarin. Lisäksi käynnistetään yhteistyö Columbia Universityn (N.Y.) tutkijakoulun Graduate School of Architecture, Planning and Preservation (GSAPP) kanssa, ensiaskeleena yhteinen workshop. Yhteistyötä tehdään myös Sveriges Landbruksuniversitetetin (SLU) koordinoiman pohjoismais-balttilaisen tutkijakoulun Architecture and Planning for the Urban Landscape kanssa seminaaritoiminnan, opettajatapaamisten ja yhteisen internet-alustan luonnin merkeissä. Pohjoismais-balttilaiseen Nordforskin rahoittama kolmivuotinen, Chalmerin teknillisen korkeakoulun ja YTK:n koordinoimaan asumisen tutkimusverkosto Visions of Residential Futures: Housing in Transformation. Nordforsk Supported Researcher Network on myös avoin tutkijakoulun tutkijakoulutettaville. Teknillisten yliopistojen eurooppalaisen Cluster-verkoston kanssa ollaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa tutkijankoulutusyhteistyön kehittämisessä MUU KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Tutkijakoulun kansainvälistä yhteistyötä pyritään jatkuvasti kehittämään ja lisäämään. Keskeisiä kansainvälisen yhteistyön muotoja ovat tutkijakoulutettavien lähettäminen kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin lyhyemmille tai pidemmille vierailulle sekä kansainvälisten asiantuntijoiden ja tutkijakoulutettavien tuominen Suomeen tutkijakoulun tilaisuuksiin tai palkkaaminen yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Tutkijakoulun tavoitteena on, että enemmistö (2/3-osaa) tutkijakoulutettavista viettää kansainvälisessä tutkimusyksikössä pidemmän ajan (yli 3 kuukautta) jatko-opintojensa aikana. Tutkijakoulutettavia kannustetaan pidempiin vierailuihin kansainvälisissä rakennetun ympäristön alan tutkimuslaitoksissa. Vierailujen aikana tutkijakoulutettavat tekevät yhteistä tutkimusta arvostettujen tutkimusryhmien kanssa ja julkaisevat tutkimuksen tuloksia yhteisjulkaisuina kansainvälisissä review-lehdissä. Tutkijakoulu tarjoaa tutkijakoulutettavilleen mahdollisuutta hakea matka-avustusta kansainvälisiin tutkimusyksikköihin kohdistuvia vierailuja varten. Avustusten lisäksi tutkijakoulu tarjoaa tutkijakoulutettaville tietoa kansainvälisestä vierailusta, jotta vierailujen toteutus olisi mahdollisimman helppoa. Keväällä 2009 tutkijakoulu järjestää yhteistyössä GETA-tutkijakoulun (sekä mahdollisesti muiden tutkijakoulujen) kanssa seminaarin, jossa käsitellään kansainväliseen vaihtoon liittyviä etuja ja hyötyjä, vaihdossa käyneiden tutkijoiden kokemuksia sekä rahoittavien tahojen esittelyjä rahoittamisen vaihtoehdoista. Sivu 8

9 Tutkijakoulu tuo paljon kansainvälisiä merkittäviä asiantuntijoita Suomeen puhumaan säännöllisesti järjestettävissä seminaareissa, kursseilla sekä antamaan tutkijakoulutettaville henkilökohtaista ohjausta. Tarkoituksena on tuoda tutkijakoulutettaville näkemystä miten kansainväliset huippuasiantuntijat tekevät tutkimusta eri rakennetun ympäristön aloilla. Kansainvälisten asiantuntijoiden tapaaminen tuo tutkijakoulutettaville myös hyviä kontakteja, jotka edesauttavat tutkimustyötä. Lisäksi tapaamalla kansainvälisiä asiantuntijoita tutkijakoulutettavan on helpompi suunnitella ja toteuttaa ulkomailla työskentelyään. Osana tutkijakoulun toimintaa järjestetään TKK:ssa yhdyskuntasuunnittelun tutkimuksen eurooppalaisen kattojärjestön AESOP (Association of European Schools of Planning) vuosikonferenssi v otsikolla Space is Luxury. Kestävät yhdyskunnat on yksi konferenssin alateemoista. Konferenssi tuo Espoon Otaniemeen yhdyskuntasuunnittelun tutkijaa eri puolilta Eurooppaa sekä alan eturivin luennoitsijat. Konferenssi muodostaa merkittävän foorumin ja verkottumismahdollisuuden tutkijakoulun jatkoopiskelijoille ja muille tutkijoille. Lisäksi toimintasuunnitelman kauden loppupuolella pyritään järjestämään European Real Estate Societyn (ERES) vuosiseminaari Helsingissä. Ensimmäinen vaihe kansainvälisen kurssiyhteistyön luomisessa toteutuu keväällä 2009, kun tutkijakoulu järjestää ERES:n Industry Seminar-tilaisuuden. Tilaisuuteen osallistuu useita Euroopan keskeisiä kiinteistöalan tutkijoita, jotka myös tulevat osallistumaan tutkijakoulun toimintaan Suomessa. Tutkijakoulu tulee samassa yhteydessä järjestämään tieteellistä julkaisemista koskevan workshopin, jossa käydään läpi hyvän artikkelin kirjoittamista sekä sen julkaisemiseen vaadittavia vaiheita. Workshopin tulevat vetämään kansainväliset huippututkijat, jotka ovat itse julkaisseet paljon peer-review julkaisuissa. Lisäksi Industry Seminar tilaisuuden yhteydessä paikalle tulevat kansainväliset tutkijat antavat tutkijakoulutettaville henkilökohtaista ohjausta mahdollisuuksiensa mukaan. Tutkijakoulu järjestää keväällä 2009 tutkijakoulutettavilleen mahdollisuuden yhteiselle vierailulle tutustumaan kansainvälisen tutkimusryhmän toimintaan. Ensimmäisen vierailun kohteena on Salfordin yliopiston The Research Institute for the Built and Human Environment. Mikäli vierailu osoittautuu tutkijakoulutettaville hyödylliseksi ja mieleiseksi, tullaan vierailuja järjestämään jatkossa vuosittain eri paikkoihin eri teemojen ympärille SUUNNITELMA ULKOMAISTEN TUTKIJAOPISKELIJOIDEN REKRYTOIMISEKSI Yhteistyöverkostojen kautta tutkijakoulutettavien avointen paikkojen englanninkieliset kuulutukset julkaistaan tutkijakoulun verkkosivuilla ja lähetetään kansainväliselle yhteistyöverkostolle. Paikat tulevat siis kansainväliseen hakuun. Kontakteja ulkomaalaisiin potentiaalisiin opiskelijoihin saadaan myös englanninkielisten maisteriohjelmien kautta, joiden opiskelijoille informoidaan tutkijakoulutusmahdollisuuksista. Tutkijakoulussa mukana olevissa yliopistoissa on pyrkimyksiä systematisoida jatko-opiskelijoiden sisäänottoa. Näin tutkijakoulun tutkijakoulutuspaikkojen täyttökin voisi tapahtua kahdesti vuodessa. Tämä mahdollistaisi myös tehokkaamman kansainvälisten tutkijakoulutettavien paikkojen markkinoinnin. Tutkijakoulu pyrkii pitkällä aikavälillä kasvattamaan ulkomaisten tutkijakoulutettavien määrän 30 %:iin tutkijakoulutettavien paikoista. 2.4 YHTEYDET ELINKEINOELÄMÄÄN Tutkijakoulu on luonut kiinteän yhteyden rakennetun ympäristön alan elinkeinoelämään strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) valmisteluryhmän kautta. Tätä kautta tutkijakoulun toiminta tulee esille elinkeinoelämän avainhenkilöiden keskuudessa. Lisäksi yhteys mahdollistaa tutkijakoululle ja sen tutkijakoulutettaville hyvän näkyvyyden elinkeinoelämään päin. Tutkijakoululla on lisäksi elinkeinoelämän sekä muiden tutkijakoulun tutkimusaluetta lähellä olevien julkisen hallinnon ja järjestöjen kesken neuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata ja ohjata tutkijakoulun toimintaa palvelemaan myös käytännön tarpeita. Tutkijakoulutettavia kannustetaan ottamaan seurantaryhmäänsä elinkeinoelämässä tai julkisen hallinnon parissa mukana oleva henkilö. Näin tutkijakoulutettavat saavat näkemystä siitä kuinka tutkimustyö palvelee ja suhteutuu käytännön työhön elinkeinoelämässä tai julkisen hallinnon parissa. 2.5 TOHTORITARVE Rakennetun ympäristön merkitys kansantaloudessa on merkittävä, sillä siihen on sidottuna valtaosa (noin 70 %) maamme kansallisvarallisuudesta. Rakennettu ympäristö tuottaa myös valtaosan yhteiskuntamme hiilidioksidipäästöistä suoraan ja välillisesti sijaintiensa kautta. Kyse on siis huomattavan laajasta alueesta, joka on kansantalouden, yhteiskunnan yleisen kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeä ja keskeinen (esim. ihmiset viettävät 80 % ajastaan rakennuksissa), mutta jolla tutkijakoulutettujen määrä on kuitenkin suhteellisen vähäinen. Rakennetun ympäristön tohtorikoulutuksen suhde peruskoulutukseen on perinteisesti ollut vähäisempää kuin muuten tekniikan alalla. Tästä hyvänä osoituksena on TKK:n Rakentamisen ja ympäristön osastoryhmän (RY) valmistuneiden diplomi-insinöörien ja tohtoreiden suhde kaikkiin TKK:lta valmistuneisiin diplomi-insinööreihin ja tohtoreihin vuosina , Kuva 2. Eri alojen tohtoritarpeessa ei kuitenkaan voine olla vastaavaa eroa, mikä tarkoittaa vajausta rakennetun ympäristön alueella. Sivu 9

10 KUVA 2. RAKENTAMISEN JA YMPÄRISTÖN OSASTORYHMÄSTÄ (RY) VALMISTUNEIDEN DIPLOMI-INSINÖÖRIEN JA TOHTOREIDEN SUHDE KOKO TKK:LTA VALMISTUNEISIIN DIPLOMI-INSINÖÖREIHIN JA TOHTOREIHIN Rakennetun ympäristön alalla on tohtoreille tarvetta kaikilla sektoreilla. Tällä vuosituhannella alan valmistuneet tohtorit ovat työllistyneet erinomaisesti. Laajennetun Rakennetun ympäristön tutkijakoulun toiminnassa mukana olevista yksiköistä on vuodesta 2003 alkaen valmistunut 53 tohtoria, joista yli 60 % on työllistynyt suoraan julkisen hallinnon tai elinkeinoelämän palvelukseen kotimaassa tai ulkomailla. Elinkeinoelämän kannalta on tarvetta tohtorikoulutuksen kasvattamiselle seuraavista syistä: Alan tutkimus- ja kehitysongelmat ovat monimutkaistuneet; ongelman ratkaisu edellyttää usein monitieteellistä tai vähintään moniteknologista otetta; kehityshenkilöstön on kyettävä vastaavaan konseptuaaliseen ajatteluun kuin muillakin aloilla. Alan jatkuva kehittyminen ja alalle tullut huipputeknologia tarkoittavat, että perustutkinnon tarjoama koulutustaso ei enää välttämättä tarjoa kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista kehitystehtäviin. Kiinteistö- ja rakennusalan kansainvälistyessä törmätään yhä useammin tilanteisiin, joissa myös yritysten T&K-toiminnasta vastaavien osaajien tohtorintutkintoa pidetään itsestäänselvyytenä; Suomen tavoitteena on olla huippuosaamiseen perustuva yhteiskunta, mikä edellyttää elinkeinoelämältäkin, että emme muodollisen koulutuksenkaan osalta jäisi jälkeen kilpailijamaista. Vain noin kolmannes KIRSU:sta valmistuneista tohtoreista on jäänyt yliopistomaailmaan töihin. Vuonna 2004 julkaistun Suomen Akatemian raportin Rakennus- ja kiinteistöalan perustutkimuksen haasteet (Suomen Akatemian julkaisuja 1/04) mukaan tohtoritutkintojen määrää tulee huomattavasti lisätä sekä tulee synnyttää alalle dosenttikulttuuri. Raportissa myös todetaan, että alan tutkimusryhmän pitäisi saada terve tasapaino eri vaiheissa (perus-, jatko-opinto- ja post-doc-vaihe) olevien tutkijoiden kesken, jolloin tutkimustyön (ja opetuksen) laatu ja uusiutuminen turvataan. Tällä hetkellä tilanne ei ole sellainen. Esimerkiksi asumisen osalta TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa (YTK) tekemässä, laajaan asumistutkimuksen bibliografiaan perustuvassa Suomalaisen asumistutkimuksen tila ja tarpeet 2005 selvityksessä on todettu suomalaisen asumistutkimuksen olevan akateemisesti vähäistä ja heikosti rahoitettua. Myös ympäristöministeriön asettama selvitysmies, hallintoneuvos Lauri Tarasti on Valtion asuntorahaston (ARA) kehittämistä koskeneessa selvityksessään todennut, että Suomeen tarvitaan nimenomaan asuinoloihin keskittyvää akateemista tutkimusta. Toisaalta asumistutkimuksen ympärille järjestyvä toimijoiden ja sidosryhmien kenttä on hajanainen ja kaipaa kokoavaa toimijaa, jollaisena rakennetun ympäristön tutkijakoulu voi toimia. Rakennetun ympäristön ala on läpikäymässä voimakasta murrosvaihetta ja sen myötä on käynnistynyt koko toimialakokonaisuutta koskeva rakenteellinen muutosprosessi. Yritykset ja julkishallinto ovat muuttamassa toimintatapojaan ja kulttuureitaan mm. hallinnon prosessien, ostopalvelujen, arvopaperistamisen ja tietotekniikan käytön suhteen. Markkinat kansainvälistyvät ja integroituvat globaaleihin markkinoihin luoden juuri nyt aivan uusia osaamis- ja tutkimustarpeita alalle. Toisaalta erityisesti asuntomarkkinoilla näkyvät myös mm. yksilöllisyyden korostuminen, väestön ikääntyminen, muuttoliike, monikulttuuristuminen, asuntokuntarakenteiden muutos, segregaatio sekä turvallisuustekijät, Rakennetun ympäristön ala on monitieteellinen, mistä eräs osoitus on jatkoopiskelijoiden laaja perustutkintojen kirjo. Talotekniikan osaamisen koko kirjo on avainasemassa kiinteistöjen elinkaaren useissa eri vaiheissa. Kiinteistöjen ja rakennettujen alueiden energiankäyttö ja energiatehokkuus ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi ilmastomuutoksen johdosta, jolloin yhdyskuntasuunnittelun ja kestävän yhdyskuntarakenteen, rakentamisen, korjausrakentamisen ja kiinteistöhallinnan sekä -rahoituksen tärkeys korostuvat. Suomessa suureksi kasvaneen korjausvelan johdosta myös peruskorjauksen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Kestävän yhdyskunnan tutkimus- ja kehitystyö on tieteidenvälinen haaste, joka luo akuutteja tutkimustarpeita. Kestävät, vähähiiliset, ekotehokkaat ratkaisut edellyttävät teknologis-taloudellis-sosiaalisia innovaatioita. Kestävien yhdyskuntien vaatimilta järjestelmiltä edellytetään teknistä toimivuutta, kustannustehokkuutta, loppuun asti mietittyä käytettävyyttä sekä yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Kyse ei ole vain uusien yhdyskuntien suunnittelusta ja rakentamisesta, vaan laajan muutoksen dynamiikasta ja tämän transition hallinnasta. Tämä edellyttää moni- ja poikkitieteellistä osaamista mm. muutoksen mallien kehittämisen alueella. Korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden tarve on huutava, ks. taulukko 4. Julkisen sektorin osalta tohtorit sijoittuvat tutkimustehtäviin yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja hallinnon sektoritutkimuksessa. Yliopistoissa tutkijat ovat pääosin projektitutkijoita ja tutkimuspäälliköitä sekä erillisten tutkimusyksikköjen tutkijoita. Ns. post doc Sivu 10

11 paikkojen määrä on vähäinen. Yliopistojen laitosten tarpeeksi voidaan arvioida noin yksi per tutkijakoulussa mukana oleva professori. eli noin 75, josta toteutuneena on vajaa puolet. Yliopistojen tutkimusyksikköjen tarve on noin 20, josta toteutuneena on vajaa puolet. Tutkimuslaitoksissa tarve on noin 50, josta toteutuneena on noin puolet. Hallinnon sektoritutkimuksessa ja tutkimusluonteisessa selvitystoiminnassa valtiolla, kunnissa ja kuntainliitoissa/maakunnissa tarve on vähintään 100, joista toteutuneena on enintään puolet. Varovasti arvioiden koko tarve on 200, josta toteutuneena on noin puolet. Viidessä vuodessa luvut kasvavat arviolta 25:llä. Julkisen sektorin opetustyön tarpeeksi voidaan lukea yliopistojen professorit, lehtorit, opettavat tutkijat ja yliassistentit sekä ammattikorkeakoulujen yliopettajat. Yhteensä tarve on noin 200, josta toteutuneena on noin puolet. Opetustyössä tarve ei kasvane viidessä vuodessa, mutta tarpeen toteutuneisuus lisääntynee hieman. Julkisessa hallinnossa tohtorikoulutuksen saaneille erityisosaajille olisi paljon käyttöä. Tässä yritetään kuitenkin arvioida lähinnä tiedostettua tarvetta, joka varovaisesti arvioiden on 50 lähinnä ministeriöissä, keskushallinnon yksiköissä ja linjahallinnossa ml. Suomen Akatemia ja Tekes sekä kansainväliset tehtävät. Tästä toteutuneena on vain murto-osa. Viidessä vuodessa tarpeen tiedostaminen kasvaa väistämättä, mutta on epätodennäköistä, että hallinto työvoiman tehostamistavoitteidensa yhteydessä pystyisi rekrytoimaan kovin paljon lisää tohtoreita, vaan vajauksen odotetaan vain kasvavan. Tutkimustyö elinkeinoelämässä rakennetun ympäristön sektorilla on vielä varsin vähäistä. Lähinnä kyse on selvitysluonteisesta tiedon keruusta ja analysoinnista yrityksen sisäisessä toiminnassa, tiedon markkinoinnissa ja konsulttitehtävissä. Tuotekehitystyötä tapahtuu lähinnä talotekniikan rakennustuotealan yrityksissä. Tiedostettu tarve on arviolta 50, josta toteutuneena on noin viidesosa. Viidessä vuodessa rakennetun ympäristön alan tohtoritarve tulee kasvamaan elinkeinoelämän puolella selvästi. Tämä johtuu siitä, että perinteisesti erityisesti rakennus- ja kiinteistöalalla tohtorien määrä on ollut vähäinen kuten myös heidän asemansa ja arvostuksensa työelämässä. Tämä on muuttunut melko nopeasti uusien tohtorien valmistuttua työelämään 2000-luvulla. Tulevaisuudessa myös tohtorien sekä heidän ammattitaitonsa arvostus erityisesti tutkimuksen tekemisessä tulee kohoamaan elinkeinoelämän puolella, jolloin myös tarve tohtorien tuotannossa kasvaa. Muussa työssä elinkeinoelämässä tohtorit ovat enemmän yleiskilpailussa keskenään ja maistereiden kanssa. Yleisen koulutustason nousu, tohtorikoulutuksen imagon nopea nousu ja tarve etenkin kansainvälisessä toiminnassa toimia muiden toimijoiden kansa samalla tasolla, lisää selvästi tohtoritarvetta elinkeinoelämässä myös rakennetun ympäristön alueella erilaisissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Tarpeen nousu on arvioilta suurempi kuin sen toteutuminen. Muut työtehtävät ovat lähinnä erilaisissa järjestöissä, yhdistyksissä, säätiöissä ja ulkomailla kansainvälisissä organisaatioissa sekä yksityisyrittäjänä toimiminen. Määrä erityisesti ulkomailla on suomalaisittain rajaton, mutta kilpailukin kovaa. Järjestöissä, yhdistyksissä ja säätiöissä potentiaalisia tehtäviä erityisosaajille on arviolta muutama kymmenen. Yksityisyrittäminen on Suomessa melko harvinaista, mutta hallinnon ulkoistaminen avannee tälläkin alueella jatkossa lisää työmahdollisuuksia. Yhteensä tarpeeksi arvioidaan varovasti 50, josta toteutuneena on vain murto-osa. Tarve tullee tälläkin alueella selvästi kasvamaan lähivuosina. Yhteensä tohtoritarpeeksi rakennetun ympäristön alalla arvioidaan nyt 600 ja viiden vuoden päästä 750. Tarpeesta noin kolmannes on toteutunut. TAULUKKO 4. ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TOHTORITARPEESTA 2008 KOKO TARVE TYYDYTETTY TARVE KOKO TARVE TYYDYTETTY TARVE 2013 Tutkimustyö julkisella sektorilla Opetustyö julkisella sektorilla Julkinen hallinto Tutkimustyö elinkeinoelämässä Muu työ elinkeinoelämässä Muut työtehtävät Yhteensä Tutkijanuran tekeminen ammattimaiseksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi sekä opintojen tehostaminen kuten myös jatkoopintojen ohjauksen ja opetuksen tehostaminen, tutkijakoulun eri yksiköiden yhteistyön parantaminen ja kansainvälisyyden lisääminen ovat keinoja ratkaista useimpia edellä esitettyjä tutkimusongelmia. Jos tarjolla on selviä tutkijakoulupaikkoja, saadaan parhaita vastavalmistuneita rekrytoitua suoraan tohtorikoulutusohjelmaan. Halukkuutta tällaiseen opiskeluun on, sillä melko suppealla kyselyllä löydettiin runsaasti nuoria asiasta kiinnostuneita. Sivu 11

12 2.6 PROFILOITUMINEN Selvitys siitä, miten tutkijakoulu tukee vastuuyliopiston strategiaa ja profiloitumista ottaen huomioon verkostokoulujen erityispiirteet. Rakennetun ympäristön tutkimus ja opetus on keskeisessä asemassa Teknillisen korkeakoulun toiminnassa. Rakentamisen ja ympäristön osastoryhmä tuottaa noin 8 % - 10 % koko korkeakoulun tohtoreista ja peräti noin kuudenneksen kaikista TKK:lta valmistuvista diplomi-insinööreistä. Näin ollen tutkijakoulu edustavan merkittävää osaa Teknillisen korkeakoulun opiskelijoista. Rakentamisen ja ympäristön osastoryhmän lisäksi tutkijakoulu kattaa Teknillisestä korkeakoulusta myös Talotekniikan sekä kaksi LVI-tekniikan professoria sekä kaksi Vuorovaikutteisen digitaalisen median ja sisällöntuotannon alan professoria, viisi automaatiotekniikan professoria ja neljä elektroniikan professoria. Kyse on hyvin laaja-alaisesta tutkijakoulusta yksin Teknillisen korkeakoulun sisällä, joka tuottaa jo nyt noin 10 % kaikista korkeakoulun tohtoreista. Alan voimakas kasvu huomioiden tutkijakoulu tulee tulevaisuudessa tuottamaan selvästi yli 10 % kaikista TKK:lta valmistuvista tohtoreista. Lisäksi tutkijakoulu kattaa varsin laajasti valtaosan Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan professoreista. Teknillinen korkeakoulu ja Aalto-korkeakoulu ovat ottaneet Digitalisoitumisen ja Kestävät yhdyskunnat teeman omiksi strategisiksi painopistealueikseen. Näitä molempia tullaan huomioimaan vahvasti tutkijakoulun toiminnassa ja niille on nimetty omat vastuuvetäjät tutkijakoulun, joilla on myös paikka tutkijakoulun johtoryhmässä. Perinteisiä teknisiä ja teknologisia aloja tehostaa digitalisoinnin, tietotekniikan sekä elektroniikan osaamisalueiden ottaminen mukaan tutkijakoulun toimintaan. Osaamisalueet tulevat tutkijakoulun toimintaan mukaan myös sähköisen talotekniikan tutkimusalueen kautta, joka on tutkimusalana voimakkaasti kasvava. Tästä hyvänä osoituksena on hiljattain perustettu Talotekniikan instituutti, jonka kanssa tutkijakoulu myös tekee läheistä yhteistyötä. Painopistealueista lisäksi kestävä kehitys on hyvin keskeisesti kytköksissä tutkijakouluun. Näin ollen tutkijakoulu edesauttaa Aaltoyliopistoa tutkimusteeman tavoitteita tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen suhteen. Tutkijakoulu ja Aalto-korkeakoulun Kestävät yhdyskunnat tutkimusohjelma tulevat tekemään läheistä yhteistyötä. Kestävä kehitys on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön kentässä, koska rakennettu ympäristö tuottaa merkittävän osan yhteiskunnan tuottamista päästöistä. Lisäksi rakennetun ympäristön ratkaisuilla on hyvin kauaskantoisia vaikutuksia kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä joskin pienenä osana rakennetun ympäristön kenttää voitaneen pitää Suomessa tällä hetkellä hyvin ajankohtaista keskustelua kauppakeskusten ja kaupan suuryksiköiden vaikutuksesta ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Lienee siis oikeutettua todeta, että rakennetun ympäristön yhteiskunnallinen merkitys on hyvin suuri ja näin ollen alan tutkimukseen tulisi panostaa merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä. Teknillinen korkeakoulu toteaa strategiassaan seuraavaa: Tutkimuksessa TKK vahvistaa osaamistaan kansallisten strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) alueella Tutkijakoulu tulee liittymään läheisesti Rakennetun ympäristön valmisteilla olevaan SHOK-hakemukseen. Tutkijakoulu tulee kattamaan kokonaisen SHOK:n alueen, mikäli Rakennetun ympäristön SHOK toteutuu. Tämä on merkittävä asia yhtäältä Teknillisen korkeakoulun näkökulmasta, mutta myös itse tutkijakoulun näkökulmasta. Tutkijakoulu saa erinomaisen yhteyden elinkeinoelämään ja tutkimusyhteisön sekä elinkeinoelämän välille on mahdollista luoda luonteva ja toimiva keskusteluyhteys ja tutkimusyhteistyö. Lisäksi niin tutkijakoulun kuin myös Rakennetun ympäristön SHOK-hakemukselle on tärkeää, että jo tässä vaiheessa SHOKhakemusta vasta tehtäessä, tutkimusyhteisö ja elinkeinoelämä rakennetun ympäristön alalla ovat löytäneet toisensa valtakunnallisella tasolla. Toisaalta tutkijakoulu liittyy läheisesti myös energia-, hyvinvointi- ja tietotekniikka-shok:eihin. Teknillisen korkeakoulun strategian lisäksi rakennettu ympäristö on otettu keskeiseen asemaan myös Tekesin strategiassa. Tämä osoittaa sen kuinka tärkeää yhteiskunnallisesti on Suomessa rakennetun ympäristön tutkimus. Jotta näin tärkeän tutkimusalan tutkimustoimintaa voidaan kehittää, on sen tutkijakoulutukseen satsattava selvästi taloudellisia resursseja ja parhaiten se onnistuu nimenomaan tutkijankoulutuksen kautta, kuten edellisessä osiossa esiteltiin. Tekesin strategian pääalueet ovat: Terve hyvinvoiva, digitaalinen ja kestävä maailma. Nämä kaikki sisältyvät tutkijakoulun toimintaan hyvin keskeisesti ja niitä tukemassa on paljon taloudellista osaamista. Lisäksi tutkijakoulu tukee Aalto-korkeakoulun toteutusta tuomalla rakennetun ympäristön tutkimukseen, siinä aiemmin pienemmällä huomiolla olleet talous ja taide näkökulman. Näitä huomioidaan Helsingin kauppakorkeakoulun sekä Taideteollisen korkeakoulun professoreiden mukaan ottamisella tutkijakoulun toimintaan. Näin ollen Teknillisessä korkeakoulussa opetus- ja tutkimustoiminnassa merkittävässä asemassa olevan rakennetun ympäristön toimintaedellytyksiä Aalto-korkeakoulussa vahvistetaan merkittävästi. Sivu 12

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Kestävä asuminen kokemusyhteiskunnassa

Kestävä asuminen kokemusyhteiskunnassa Kestävä asuminen kokemusyhteiskunnassa Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti Asumisen tulevaisuuden tutkimusohjelman esittely Valtakunnallinen asumistutkimusseminaari "Asuminen

Lisätiedot

Yhteiset kehittämisalueet RY-osastoryhmä ja YTK

Yhteiset kehittämisalueet RY-osastoryhmä ja YTK Yhteiset kehittämisalueet RY-osastoryhmä ja YTK Kauko Viitanen 30.9.2005 Yhdyskuntien suunnittelu ja kehittäminen Rehtorin toimeksianto Rakenteellisen kehittämisen toinen vaihe R-, A- ja M-osastot sekä

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset

Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset Prof. Kauko Viitanen Maankäyttötieteiden laitos, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Maanmittauspäivät 21.3.2014 Seinäjoki

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan verkostoituminen ja vuorovaikutuksen kanavoiminen RIL:n energia- ja talotekniikkasekä rakennusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 Myl 1 Antero Kotijärvi KuLs Myl 17:23,0 2 Jarkko Koponen Epäsuunta Myl 17:24,0 M-cupissa 3 Lauri Pohjola Epäsuunta Myl 18:38,0 4 Marko Tölli Epäsuunta Myl 18:38,0 5 Toni

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KYT seminaari

KYT seminaari Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2014 Alkava ohjelmakausi 2011 2014 KYT seminaari 18.3.2011 Kaisa Leena Hutri, STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta KYT2014 ohjelman lähtökohdat

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014

FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 Sovitut tehtävät MITÄ SOVIMME VAASASSA 2013? Ammatillinen koulutus Strategia Tehty! Ei sovittu mutta tehty Ei tehty Viestintä 2013-2014 Tehdyt toimet

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

IFRF Suomen kansallinen osasto

IFRF Suomen kansallinen osasto IFRF Suomen kansallinen osasto www.ffrc.fi International Flame Research Foundation Finnish Flame Research Committee (päivitetty 10.09.2015, AL) IFRF Kansainvälinen polttotekniikan tutkimusorganisaatio

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1

Vastuullisuuden Advisory Group. 12.2.2015 Advisory Group 1 Vastuullisuuden Advisory Group 12.2.2015 Advisory Group 1 Mikael Fogelholm Mikael Fogelholm (ETT) on toiminut Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorina vuodesta 2011. Aikaisemmin hän on toiminut

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa. Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa. Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki Kansainväliset asiat VAIHTO OPISKELIJAT (Exchange students) Saapuvat vaihto ohjelmien tai sopimusten kautta Yksiköiden hallinnoimat vaihdot:

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

English Sporting SM 2016, Pori. TULOKSET Y17 sarja

English Sporting SM 2016, Pori. TULOKSET Y17 sarja TULOKSET Y17 sarja 1 Rissanen Jarkko Y17 TorSA 98 2 Ojansuu Oliver Y17 SSG 91 3 Lindh Oliver Y17 SSG 86 4 Markkula Pekka Y17 SA 76 5 Mäkinen Ukko-Pekka Y17 (tyhjä) 73 6 Selen Anton Y17 SSG 68 TULOKSET

Lisätiedot

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A)

Classic Motocross Sipoo Kierrosajat 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 (118) 35 (54) Jukka Lahti (A) 1 0:36,56 2 2:49,70 0:00,00 3 2:51,92 0:02,22 1 0:14,71 2 2:46,62 0:00,37 3 2:46,25 0:00,00 4 2:55,04 0:08,79 5 2:55,30 0:09,05 6 2:48,96 0:02,71 1 0:15,91 2 2:51,75 0:00,00

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Vs. kv-päällikkö Anu Härkönen 23.9.2013 Turun AMK:n EU-Kanada ja EU-USA projektien taustaa Turun AMK mukana kolmessa TEP-projektissa ja yhdessä TDP-projektissa

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Oikeustieteellisen tiedekunnan johtokunnan kokous 8 A/2016

Oikeustieteellisen tiedekunnan johtokunnan kokous 8 A/2016 Pöytäkirja 8 A/2016 1 (5) Oikeustieteellisen tiedekunnan johtokunnan kokous 8 A/2016 Aika tiistaina klo 10 10.40 Paikka Valmistelija Puheenjohtaja DataCityn neuvotteluhuone 2, Lemminkäisenkatu 14 18 A,

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN TUTKIMUSLAITOS HIIT PÖYTÄKIRJA HIIT/1/ (5)

TIETOTEKNIIKAN TUTKIMUSLAITOS HIIT PÖYTÄKIRJA HIIT/1/ (5) TIETOTEKNIIKAN TUTKIMUSLAITOS HIIT PÖYTÄKIRJA HIIT/1/2007 1 (5) Esittelijät: Martti Mäntylä, puh 451 8138; Esko Ukkonen, puh 191 51280; Jäsenet Läsnäolo- ja puheoikeutettuna paikalla Krause, Outi Ekman,

Lisätiedot

tavoitteet, osapuolet, painopisteet

tavoitteet, osapuolet, painopisteet Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

HALLINTOJOHTAJAN TEHTÄVÄN HAKIJAT. Luottamustehtävät. NIMI Koulutus Kielitaito Työkokemus Yliopistokokemusta. Yrityselämäkokemusta

HALLINTOJOHTAJAN TEHTÄVÄN HAKIJAT. Luottamustehtävät. NIMI Koulutus Kielitaito Työkokemus Yliopistokokemusta. Yrityselämäkokemusta HALLINTOJOHTAJAN TEHTÄVÄN HAKIJAT NIMI Koulutus Kielitaito Työkokemus Yliopistokokemusta Yrityselämäkokemusta Luottamustehtävät Eversti Jukka Ahlberg *1964 - upseeri - lennonopettaja - kapteenikurssi -

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1 27.10.2014 Aika 27.10.2014, 10:00-15:30 Paikka Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Osallistujat Nimi Tehtävä Läsnäolo Kettunen

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

A-mestaruus. B-mestaruus

A-mestaruus. B-mestaruus Porin Keilailuliitto Porin Keilahalli RKL:n keilailumestaruus henkilökohtaiset mestaruudet, miehet ja naiset, 6 sarjaa eu 12.04.2010-02.05.2010 Valvoja:RKM Pori (Porin Rakennusmestariyhdistys ry) A-mestaruus

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Johtokunnan kokous 6/2009

Johtokunnan kokous 6/2009 PÖYTÄKIRJA 5.2.2010 1 (6) Johtokunnan kokous 6/2009 Aika: ke 25.11.2009 klo. 9.08-11.10 Paikka: Päärakennuksen neuvotteluhuone H1, Teknillinen korkeakoulu, Otakaari 1, Otaniemi Läsnä: Vararehtori, professori

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 TYÖRYHMÄ 1: Hankkeilla lisää lähiruokaa? Kehitys- ja tutkimustyön tavoitteita, tuloksia ja kohdentamisen tarpeita Ossi Kotavaara,

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

SM SPORTING OULAINEN TULOKSET

SM SPORTING OULAINEN TULOKSET SM SPORTING OULAINEN 19-20.7.2014 TULOKSET NAISET LA LA SU SU NIMI SEURA L 1/ 60L 2/ 60 L 1/ 40L 2/ 40YHT. 1 Saija Hautaoja 67 SA 45 45 32 29 151 2 Johanna Huotari 47 OulA 37 37 31 32 137 3 Leena Korhonen

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot