FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI YLEISET OHJEET PÄÄTTÖTYÖN TEKEMISTÄ VARTEN

Transkriptio

1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI YLEISET OHJEET PÄÄTTÖTYÖN TEKEMISTÄ VARTEN Pekka Santakivi 8/1996 Päättötyöryhmä 4/1999 Täydennetty 12/1999

2 TIIVISTELMÄ 2 Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu päättötyön tekeminen. Päättötyön laajuus määrätään koulutusalakohtaisessa aikataululiitteessä. Se ei siis ole pelkkä yksittäinen koe. Päättötyö voi olla työtehtäväkokonaisuus, kirjallinen tai multi- tai hypermediatyö, selvitys tai projektityö. Tehtävänä voi olla jonkin tuotteen suunnitteleminen, valmistaminen tai korjaaminen. Myös ohjelmointityö sopii päättötyöksi. Tehtävään voi kuulua asentamista, mittaamista ja suunnittelua. Päättötyö raportoidaan aina kirjallisesti. Huolellisesti tehdyt työselostukset voivat olla apuna ja mallina päättötyön kirjallisen osuuden kokoamisessa. Työselostus ei vielä ole päättötyö sellaisenaan. Päättötyössä pyritään perustelemaan tehtyjä ratkaisuja, esimerkiksi välineiden ja työmenetelmien valintoja. Päättötyössä on myös omia havaintoja, kysymyksiä ja pohdintoja. Työselostuksesta päättötyö eroaa myös siinä, että käsitteet määritellään tarkasti ja aiheelle luodaan teoreettiseen tietoon pohjautuva tausta. Lähteinä käytetään oppikirjoja, esitteitä, tieteellistä kirjallisuutta, tutkimuksia. Päättötyön ohjausta annetaan ryhmä- ja yksilöohjauksena. Työ tehdään yksin, ryhmissä tai laajemmassa projektissa. Aktiivisuutesi ja eri osatehtävien suorittaminen arvioidaan. Arvioinnin kohteena on siis koko päättötyön tekeminen, ei pelkkä lopputulos. Tämän oppaan tehtävä on auttaa sinua kaikissa päättötyön vaiheissa pitämään tilanne hallinnassasi. Ammattialakohtaisia ohjeita ja vinkkejä saat työpaikoilta, opettajilta ja opiskelutovereiltasi.

3 3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO MILLAINEN PÄÄTTÖTYÖ ON? Työtehtäväkokonaisuus Pelkkä kirjallinen työ Selvitystyö Tuotekehittely PÄÄTTÖTYÖN VAIHEET Ideointi Aiheen valinta Suunnittelu Toteuttaminen Päättötyömuodon valinta Tiedon hankinta Menetelmän valinta Suunnitelman mukainen työn toteuttaminen Tietojen käsittely Tietojen analysointi Raportin laatiminen Raportin osat Raportin ulkoasu Luovutustilaisuus OHJAUS ARVIOINTI Tavoitetasokuvaukset Arviointilomake LIITTEET Liite 1. kansilehti Liite 2. Päättötyöpäiväkirja Liite 3. Päättötyön arviointilomake Liite 4. Päättötyöaikataulu Liite 5. Päättötyön arkistolehti

4 4 1. JOHDANTO Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu päättötyön tekeminen. Päättötyö ei ole koe, vaan moniosainen opiskeluprosessi. Aihe valitaan siten, että se palvelee työelämän tarpeita, liittyy työssäoppimiseen ja helpottaa työhön siirtymistä. Voit valita aiheen päättötyöllesi oman kiinnostuksesi tai kokemuksesi mukaan. Aiheen valinnasta on hyvä keskustella opettajien ja opiskelijatoveriesi kanssa. Päättötyön aiheen voit suunnitella myös harjoittelupaikkasi kanssa. Miksi? Jokainen tekee edellytystensä ja henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti työn, joka arvioidaan tyydyttäväksi, hyväksi tai kiitettäväksi. Yhteiset päämäärät ovat: # työelämäyhteyksien lisääminen # oppimiskulttuurin muuttumiseen sopeutuminen # opiskelijakohtaiset tavoitteet: - pitkäjänteinen työskentely - suunnitelmallisuus - vastuu - itsenäinen työskentely - neuvottelutaito - kirjoitustaidon kehittäminen - yhteistyökyky - tiedonhankintakyky - työelämän osaaminen

5 5 2. MILLAINEN PÄÄTTÖTYÖ ON? Kaikkien ei tarvitse tehdä samanlaista päättötyötä. Aihe tietysti vaihtelee, mutta myös päättötyön lajeissa ja toteutustavoissa on valinnan varaa. Työ voi olla esimerkiksi jokin seuraavista: 2.1. Työtehtäväkokonaisuus, projekti, jonka itse suunnittelet, toteutat, arvioit ja raportoit. Tehtävän laajuuden mukaan voit käyttää yhteistyökumppaneita. Projekti voi olla tyypiltään ammattialaan liittyvän esitteen suunnittelu ja toteuttaminen, jotakin teemaa valaiseva kansio, video, näyttely, teemapäivän järjestäminen, näyttelyn pystyttäminen. Projektista tehdään aina myös kirjallinen raportti, jossa selvitetään työn vaiheita ja arvioidaan sen toteutumista Pelkkä kirjallinen työ on yksi tapa suorittaa päättötyö. Tällöin käytetään erilaisia lähdeteoksia ja noudatetaan yleisiä tutkielman teosta annettuja ohjeita Selvitystyö. Ammattiopetuksen yhteydessä, asiakastilauksissa, työharjoittelussa ja työelämässä kohtaat käytännön ongelmia ja ristiriitoja. Saatat huomata, että kyseessä onkin monisäikeinen ongelma- tai ilmiövyyhti. Mieti silloin, miten ratkaisisit ongelman yksin tai yhteistyössä opiskelutoveriesi kanssa. Selvitystyö voi olla myös jonkin ilmiön ja ammattityöalueen kehittämistyö Tuotekehittely. Mikäli sinua kiinnostaa tuotteiden jatkojalostus, erilaisten raaka-aineiden yhteensopivuus, säilyvyys, tuotetestaus, markkinointi jne., voit valita päättötyön aiheeksi oman tuotekehittelyprojektin. Tällöin päättötyön raportoinnissa pääpaino on käytännön työskentelyllä, mutta toki jotain kirjallistakin raportointia tuotteen suunnittelusta, toteutuksesta ja tuotteen onnistumisesta on tehtävä. Päättötyö voi olla myös jokin muu, kuin edellä esitetyt esimerkit. Sinun kannattaa hyvissä ajoin pohtia, millaisen päättötyön haluaisit tehdä. 3. PÄÄTTÖTYÖN VAIHEET 3.1. Ideointi - aivoriihen periaatteen mukaan kaikki ideat paperille, sitten vasta karsitaan 3.2. Aiheen valinta - luovutusta edeltävän lukukauden aikana - aikataulu työn tekemisestä (liite 4)

6 3.3. Suunnittelu - lyhyt kirjallinen selvitys - tarkennettu aikataulu Toteuttaminen Päättötyömuodon valinta - kts. kohta Tiedon hankinta - työpaikoilta - koulusta - kirjastoista - tietoverkoista - haastattelemalla asiantuntijoita - lehdet, julkaisut Menetelmän valinta Suunnitelman mukainen työn toteuttaminen Tietojen käsittely Tietojen analysointi 3.5. Raportin laatiminen Jos päättötyö on projektipainotteinen, lyhyehkö selvitys riittää raportiksi muun materiaalin lisäksi. Tutkielmatyyppisen raportin laatimisessa noudatetaan seuraavia ohjeita Raportin osat Kansilehti (liite 1), jossa kerrotaan päättötyön nimi, tekijä, työn päiväys sekä oppilaitos ja koulutusala. Tiivistelmä on yksisivuinen kooste työn keskeisestä sisällöstä ja tärkeimmistä tuloksista. Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin virkkein ja se on itsenäinen kokonaiskuva työstä. Tiivistelmä ei ole tarpeen päättötöissä, joissa kirjallisen työn osuus on pieni.

7 7 Sisällysluettelo kertoo työn olennaisen sisällön, asioiden johdonmukaisen etenemisen ja keskinäiset suhteet. Johdanto esittelee lyhyesti päättötyön taustaa ja aiheen valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Käsittelyluvut ovat työn varsinainen sisältö. Niissä selvitetään työn tavoitteet, tiedonhankintamenetelmät, tiedon käsittely ja saavutetut tulokset. Pohdinta tarkoittaa tekstiä, jossa kokoat mietteesi työn loppuvaiheessa. Saavutitko sen, mitä tavoittelit? Mitä hyötyä ja kenelle työstäsi on? Mitä opit ja miksi? Mitä olisit voinut tehdä toisin? Aiheen mukaan tuloksia voi tarkastella eri näkökulmista. Lähdeluettelossa esitetään kaikki käytetyt lähteet aakkostettuina ja yhdenmukaisesti kirjoitettuina. Liitteet voivat olla videonauhoituksia, karttoja, reseptejä, hinta- ja katelaskelmia, haastattelulomakkeita, taulukoita, standardeja, esitteitä tai työpiirustuksia. Numeroi liitteet ja viittaa niihin tekstissä Raportin ulkoasu Kansilehti tehdään liitteen 1 mukaisesti. Fontti on Arial Normal 18, paitsi oppilaitoksen nimessä, jossa se on Arial Normal 14 pt. Marginaali on vasemmassa reunassa 4 cm ja oikeassa 1 cm. Ylös jätetään 3 cm ja alareunaan vähintään 2 cm tyhjää. Sivunumero merkitään sivun ylälaitaan keskelle ajatusviivoin tai oikeaan kulmaan johdannon ensimmäisestä sivusta alkaen lähdeluettelon loppuun asti - kantta, erillistä tiivistelmälehteä, sisällysluetteloa ja mahdollisia liitteitä ei siis lasketa sivumäärään. Riviväli on 1.5 ja fonttikoko 12 tekstissä. Riviväliä 1 käytetään kansilehdellä, sisennetyissä sitaateissa, luetelmissa, sisällys- ja lähdeluettelossa sekä erityisesti taulukoita yms. piirrettäessä. Otsikot erottuvat selvästi muusta tekstistä: edelle tulee kaksi tyhjää riviä ja jälkeen yksi. Otsikkoa ei pidä kuitenkaan jättää yksin sivun viimeisille riveille.

8 8 Kappalejako osoitetaan niin sanotulla vasensuora-asettelulla eli kaikki rivit aloitetaan samalta kohtaa ja kappaleiden väliin jää yksi tyhjä rivi. Lyhyet suorat lainat kirjoitetaan tekstiin lainausmerkeissä. Helsingin Sanomat otsikoi keväällä 1995: "Lopputyö voi olla alkutyö." 3.6. Luovutustilaisuus Tutkielmatyyppinen päättötyö käsitellään päättötyötilaisuudessa. Siinä tekijä esittelee työnsä yleisölle ja arvioijille ja ottaa vastaan työstä annettavan palautteen ja vastaa esitettyihin kysymyksiin. Projektityyppisessä päättötyössä taas esityksen painoalue on tapahtumapaikalla eli työpaikalla, esimerkiksi korjaamolla, laboratoriossa, rakennuksella tai keittiössä. Tällöin yleisö ja arvioijat seuraavat työsuoritusta paikan päällä. Loppukeskustelu voidaan tietysti järjestää myös luokassa. Luovutustilaisuuteen valitaan opponentti tai opponentit. Työtä lukiessaan ja esitystä kuunnellessaan opponentti voi pohtia seuraavia olennaisen osoittamiseen liittyviä asioita. Samoja näkökohtia voi jokainen arvioida myös oman työnsä toteuttamisen eri vaiheissa: I. Aihe ja sen rajaaminen. Mitä työ käsittelee? Mikä on sen pääaihe? Miten se on rajattu? II. Aiheen käsittely ja jäsennys. Miten aihetta on lähestytty? Missä järjestyksessä? Mitä lähteitä on käytetty apuna? Mikä käsittelystä on omaa tuotosta? III. Työn tavoitteet ja tulokset. Mitä saatiin selville? Mikä on tekstin pääsisältö tai sanoma? Mitä tekijä oppi? mitä itse opit? IV. Sisältö. Onko teksti asiallista? Mikä on tärkeintä? Miten asiat on perusteltu? Onko sisältö ajanmukainen ja luotettava? Onko pääasiat esitetty selkeästi? Oppiiko opiskelija tekstistä jotain? Mitä? Miksi? Vakuututko lukemastasi? V. Kieli ja luettavuus. Onko teksti suomea? Onko teksti asiatyyliä? Ymmärrätkö kaiken kirjoitetun? Onko esitystapa kiinnostava? VI. Ulkoasu. Onko työssä erotettu omat pohdinnat ja muilta lainatut ajatukset? Onko lähdeluettelo ohjeen mukainen? Onko ulkoasu selkeä ja helposti luettava? VII. Lopuksi. Mistä pidit eniten työssä? Mitä persoonallista siinä oli? Miten kehittäisit työtä? Mitä ajatuksia työ herätti?

9 9 4. OHJAUS Ohjaus on mukana kaikissa päättötyön vaiheissa. Se on ryhmä- ja yksilöohjausta tarpeen mukaan. Ryhmäohjauksessa opiskelijat antavat toisilleen neuvoja ja yhdessä yritetään jouduttaa jokaisen työtä eteenpäin. Yksilöohjausta voi antaa yksi tai useampi opettaja ja myös työpaikan edustaja, jos päättötyön luonne niin vaatii. Päättötyön kirjallisen ulkoasun ja kielellisen ohjauksen antaa äidinkielen opettaja. Ohjauksen tukena voi käyttää päättötyöaikataulua (liite 4) ja päättötyöpäiväkirjaa (liite 2). 5. ARVIOINTI Arviointi on yksi päättötyön opetuksellinen osa. Arvioinnissa pohditaan koko päättötyön tekemisen prosessia. Alussa mainittujen opiskelijakohtaisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan jokaisen työn vaiheen yhteydessä eli arviointi on jatkuvaa, ei pelkästään lopputulosta mittaavaa. Ryhmätyönä tehdyissä päättötöissä ryhmän jäsenet voivat saada eri arvosanoja sen perusteella, miten ovat osallistuneet prosessiin. Päättötyötä arvioidaan siis useasta eri näkökulmasta. Päättötyön kirjallinen osuus on osa äidinkielen oppimäärää ja vaikuttaa näin ollen äidinkielen arvosanaan 5.1. Tavoitetasokuvaukset Kuten arvioinnissa yleensä, päättötyön arvioinnissakin esitetään tavoitteet ennen työn aloittamista. Kukin voi miettiä itse, mihin arvosanaan edellytykset riittävät. Seuraavassa on esimerkinomaisesti lueteltu eri arvosanoihin vaadittavat suoritukset. KIITETTÄVÄ Opiskelija käsittelee työtään monipuolisesti ja omaperäisesti. Hän kykenee osoittamaan tehtäväalueeseen liittyviä kehittämiskohteita. Opiskelija valitsee tietojen käsittelytavat työn luonteen mukaan sekä hallitsee käyttämänsä menetelmät. Asiaa on pohdittu perinpohjaisesti. Suunnitelma on rakennettu itsenäisesti ja loogisesti. Menettelyt on perusteltu johdonmukaisesti ja seikkaperäisesti. Työ on valmis monistettavaksi. Kieli on sujuvaa ja moitteetonta.

10 HYVÄ 10 Opiskelija käsittelee aihetta johdonmukaisesti ja löytää aiheesta soveltamiskohtia ammattialansa kehittämiseen. Tietojen hankinta- ja käsittelytavat ovat asianmukaiset. Selvitetty aiheen valinnan taustaa ja perusteltu ratkaisuja, mutta niukasti. Suunnitelma on toteuttamiskelpoinen. Menettelytavat selvitetty perustelematta. Selkeä esitys. Tulokset pohdiskellaan. Selvitys tulosten luotettavuudesta. Viimeisteltynä monistuskelpoinen. Teksti helposti luettavaa. TYYDYTTÄVÄ HYLÄTTY Opiskelija pystyy ohjauksen avulla hankkimaan käyttökelpoista tietoa ja laatimaan opinnäytetyön. Aiheen valinta on selvitetty perustelematta. Toiminta kokonaan ohjauksen ansiosta. Toimittu annettujen ohjeiden mukaan. Puutteellinen selvitys menettelytavoista. Epäselvä esitys. Ei sellaisenaan monistuskelpoinen. Kielivirheitä. Tulokset todetaan pohdiskelematta. Opiskelija tarvitsee paljon ohjausta. Päättötyö ei osoita aiheen ja menetelmien hallintaa. Alue rajaamatta, työ on suunnittelematon. Ei selviä tuloksia, epäjohdonmukainen, täysin viimeistelemätön ja virheellinen Arviointilomake (liite 3) Arvioinnissa on tärkeää myös se, että opiskelija oppii arvioimaan itse omia suorituksiaan. Yksilöohjaukseen tullessaan hänellä voisi olla täytettynä lomake (liite 3), jossa näkyvät hänen itselleen antamat arvosanat eri osa-alueiden suorituksesta sanallisine perusteluineen. Lomake toimisi keskustelun pohjana ja ohjaus etenisi sujuvasti. Ohjaajan tulee arvioida koko päättötyöprosessia. Ohjaajan arviointilomaketta (liite 3) voi käyttää runkona prosessin arvioinnissa. Laajojen töiden seurannassa lomaketta kannattaa täydentää lisämuistiinpanoin. Arvioinnin kohteina ovat: aiheen valinta, oma-aloitteisuus suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, vastuuntunto työn toteutus, työskentely tiedonhankinta, lähteiden käyttö työelämän osaaminen, yhteistyötaito tekninen osaaminen työn käyttöominaisuudet ja estetiikka kirjallinen ja suullinen esitys itsearviointi ja opponenttina toimiminen

11 11 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI Liite 1 [Koulutusala] TYÖN NIMI SUURAAKKOSIN JA LIHAVOITUNA Päättötyö Tekijä(t) kuukausi ja vuosi

12 12 PÄÄTTÖTYÖPÄIVÄKIRJA Liite 2 Päättötyön aihe: Tekijä: Päiväys: Tähän mennessä tehty/mitä tehdään seuraavaksi Ohjaaja

13 13

14 PÄÄTTÖTYÖN ARVIOINTILOMAKE Liite 3 14 Päättötyö: Tekijä: Ohjaaja: AIHEEN VALINTA Huomiot, perustelut: itsenäisyys oma-aloitteisuus paneutuminen Arvosana: TYÖN SUUNNITTELU Huomiot, perustelut: suunnitelmallisuus pitkäjänteisyys vastuuntunto Arvosana: TYÖN TOTEUTUS Huomiot, perustelut: työskentely tiedon hankinta lähteiden käyttö tekninen osaaminen työelämän osaaminen yhteistyötaito työn käyttöominaisuudet työn esteettiset ominaisuudet Arvosana: TYÖN LUOVUTUS Huomiot, perustelut: työn itsearviointi kirjallinen esitys suullinen esitys töiden opponointi

15 Arvosana: 15 Päiväys: Allekirj: Yleisarvosana: Päiväys: Allekirj:

16 16 PÄÄTTÖTYÖAIKATAULU Liite4 Opiskelija: Ohjaajat: Laajuus: opintoviikkoa SUUNNITTELU Opiskelija Ohjaaja Päättötyön aihe Päiväys Päiväys Aiheen etsiminen Aiheen hyväksyminen Alustava suunnitelma Päiväys Alustavan suunnitelman hyväksyminen Työsuunnitelma Päiväys Työsuunnitelman hyväksyminen TYÖSKENTELY JA OHJAUS Ohjaaja Asia Aika Päiväys HYVÄKSYMINEN JA LUOVUTUS Opiskelija Ohjaaja Kieliasun ohjaaja Luovutus Päiväys Päiväys Päiväys Päiväys Päiväys Työn esittely Työn alustava hyväksyminen Työn esittely hyväksyttäväksi Työn hyväksyminen luovutettavaksi Työn luovutustilaisuus

17 Päiväys Työn arviointi, luovutus ja arkistointi 17

18 18 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI 5 [Koulutusala] Liite PÄÄTTÖTYÖN ARKISTOLEHTI Työn nimi SAVUSTUSUUNI Tekijä(t) Pekka Peloton ja Tuomo Terävä Kuukausi ja vuosi Maaliskuu 2000 Ohjaaja Osmo Opettaja Hyväksytty arvosanalla Hyväksyjä(t) Takaisin sisällysluetteloon