Energia-alan mainestrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia-alan mainestrategia 12.10.2009"

Transkriptio

1 Energia-alan mainestrategia

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Johdanto: Maine on menestystekijä... 5 Mainetalkoot... 6 Nykytila-analyysi (syksy 2008)... 6 Energia-alan maineen parantamisen peruslähtökohdat ja päämäärät... 8 Keskeisiä teemoja, jotka eivät ole mukana valituissa mainepäämäärissä... 9 Mainepäämäärä 1: Energiateollisuuden yritykset kestävän kehityksen edelläkävijöinä Vision jalkauttaminen Sidosryhmädialogin parantaminen Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä Kestävän kehityksen edelläkävijä toimenpiteet, vastuut, tavoitteet ja mittarit Mainepäämäärä 2: Energia-alan yritykset erinomaisina asiakaspalvelijoina Ymmärrettävä hinnoittelu Vaivaton asiakkuuden vaihto Ammattitaitoinen ja mukava palvelu Asiakasdialogin parantaminen Erinomainen asiakaspalvelija toimenpiteet, vastuut, tavoitteet ja mittarit Mainepäämäärä 3: Energia-alan yritykset uskottavina energiatehokkuustoimijoina Koko alan sitoutuminen energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön Energiatehokkuuden nostaminen neuvonnan kärjeksi ja siihen panostaminen viranomaisvaatimuksia enemmän Uskottava energiatehokkuustoimija toimenpiteet, vastuut, tavoitteet ja mittarit Ehdotetuilla toimenpiteillä parannetaan alan vuoropuhelua ja julkista kuvaa Mainemittarit: Miten maineen kehittymistä seurataan Ehdotettujen hankkeiden vaatimat investoinnit Projektisuunnitelma Liite: Mainetalkoot-työryhmän jäsenet

3 Tiivistelmä Energia-alan maineen parantamisen peruslähtökohdat ja päämäärät Energia-alan maineen parantaminen edellyttää systemaattista ja pitkäjänteistä työtä. Koko alan julkisuusstrategiaa tulee muuttaa nykyistä proaktiivisempaan ja keskustelevampaan suuntaan. Vuoropuhelua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa tulee kehittää. Alan huono maine ei korjaannu pelkästään viestinnän keinoin. Luottamusta on lisättävä sekä käytännön toimenpiteillä että aktiivisella viestinnällä. Maineen kannalta on keskeistä, millaisia odotuksia asiakkaat, poliitikot, järjestöt, viranomaiset ja median edustajat kohdistavat energia-alaan. Sidosryhmien odotusten perusteella määriteltiin energia-alalle kolme mainepäämäärää: 1) Energiateollisuuden yritykset kestävän kehityksen edelläkävijöinä, 2) energia-alan yritykset erinomaisina asiakaspalvelijoina ja 3) energia-alan yritykset uskottavina energiatehokkuustoimijoina. Eri yrityksistä muodostettu mainetyöryhmä määritteli ne toimenpiteet, jotka energiateollisuuden on käynnistettävä näiden päämäärien edistämiseksi. Toimenpiteet Mainetyöryhmä määritteli 26 toimenpidettä, joista tärkeimpiä ovat 1) sidosryhmätilaisuudet energia-alan visiosta ja niitä vuosittainen keskustelusarja, 2) jatkuva tiedotus ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävistä toimenpiteistä energia-alalla, 3) panostaminen yleishyödylliseen energiatehokkuustutkimukseen ja tutkittuun tietoon perustuvaan neuvontaan, 4) asiakastutkimusten uudistaminen ja tulosten vieminen yritysten ohjausjärjestelmiin sekä 5) asiakasrajapinnassa toimivien ja energianeuvojien valmennukset. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä Energiateollisuus ry:n ja alan yritysten kesken. Yhteishankkeiden kautta koko alan mainetta voidaan rakentaa uskottavammin ja kustannustehokkaammin, kuin että kukin yritys toteuttaisi vastaavantyyppisiä kehityshankkeita itsenäisesti. Hankkeita edistämään perustetaan tiivis, eri yrityksiä edustava ohjausryhmä sekä palkataan kokopäivätoiminen koordinaattori. 3

4 Mittarit Alan yritysten aktiivisuutta ja mainehankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain usealla eri mittarilla. Tärkeimpiä mittareita ovat: energia-alan näkökulmien läpimeno mediassa, sidosryhmien arviot energia-alan maineesta, yritysten sitoutuminen asiakaspalvelua ja energiatehokkuusneuvontaa parantaviin hankkeisiin, asiakasvaihdon sujuvuus sekä kuluttajien luottamus energia-alan yrityksiin. Investoinnit Kokonaisinvestointi ehdotettuihin mainehankkeisiin on arviolta euroa per vuosi seuraavien neljän vuoden aikana (Energiateollisuus ry:n ja jäsenistön yhteiset kulut). Tämä sisältää yhden kokopäivätoimisen viestintäkoordinaattorin palkka- ja henkilöstökulut. Yritysten vastuulla on osallistuminen hankekohtaisiin suunnittelutyöryhmiin sekä uudistusten vieminen käytäntöön omissa yrityksissään. Hankkeen kautta rahoitetaan myös paikallisia pilottihankkeita. Tämän kokonaisinvestoinnin lisäksi tarvitaan yrityskohtaisia investointeja, joista suurimmat panokset liittyvät energiatehokkuustutkimuksen rahoituksen kasvattamiseen sekä energiatehokkuussopimusten täytäntöönpanoon. 4

5 Johdanto: Maine on menestystekijä Maineenhallinta on osa yritysten liike- ja strategiatoimintaa. Se on myös oleellinen osa talousja strategiapuhetta, liike-elämän peruskieltä, kun menestyneitä ja menestymättömiä yrityksiä arvioidaan ja vertaillaan. Kolmanneksi maine on yleistä mediapuhetta, kun esimerkiksi erilaisten tapahtumien seurauksia arvioidaan: yleensä kyseessä on maineuhka-tyyppinen retoriikka ( maine meni ). Maineesta onkin muodostunut aikamme yritysten keskeinen menestystekijä. Hyvä maine tuottaa arvonantoa ja luottamusta, mikä tuottaa yrityksille immateriaalista hyötyä. Maine kertyy ja se muodostaa keskeisen aineettoman pääomamuodon mainepääoman. Maineen pääomafunktiolla on kolme vaikutusmekanismia yrityksen menestymiselle. Ensinnäkin maineella on arvovaikutus. Tutkimukset esimerkiksi osoittavat, että hyvämaineisilla yrityksillä on huonomaineisia paremmat mahdollisuudet ylläpitää keskimääräistä parempaa pääoman tuottoa tai että niillä on suuremmat mahdollisuudet saavuttaa keskimääräistä parempi pääoman tuotto. Maine siis on ja tuottaa rahaa. Toisaalta maineella on arvostusvaikutus, jolloin hyvä maine luotettavana, uskottavana ja kunnioitettavana toimijana muuntuu sidosryhmien tekemiksi yritystä hyödyttäviksi päätöksiksi. Hyvämaineisen puoleen käännytään, sitä kuunnellaan ja siihen uskotaan. Hyvä maine auttaa uuden, pätevän työvoiman rekrytoinnissa. Vaikutusketju on selkeä: mitä parempi maine, sitä enemmän yrityksellä on mainejohteista aineetonta pääomaa ja sitä suotuisampia päätöksiä sidosryhmät tekevät. Lisäksi maineella on suojavaikutus, jolloin hyvämaineisen yrityksellä on paremmat mahdollisuudet selviytyä kriisistä kuin huonomaineisilla yrityksillä. Maine rakentuu sidosryhmien kokemuksista ja näkemyksistä, joilla he arvottavat yrityksen ja maineenhallinta on näihin kokemuksiin ja näkemyksiin vaikuttamista. Panostaminen maineeseen on kuitenkin aina liiketaloudellinen investointi, joka hyvin tehtynä kannattaa, ja samalla tavoin kuin muutkin investoinnit, maineinvestointi on riski, joka tulee ottaa tai olla ottamatta. Yritykselle maine on pääomaa, jota kannattaa säilyttää, kasvattaa ja suojella ja huomioida, että mainepääoman menetyksellä voi olla tuntuvia taloudellisia menetyksiä. 5

6 Mainetalkoot Mainetalkoot on Energiateollisuus ry:n syksyllä 2008 käynnistämä hanke, jonka keskeinen tavoite on ollut tunnistaa energia-alan maineen keskeiset tekijät, ratkaista tärkeimmät mainehaasteet ja saada Energiateollisuus ry:n jäsenyritykset mukaan parantamaan alan yleistä mainetta. Hankkeen toteutuksesta on vastannut Pohjoisranta Oy, joka on yritysten ja yhteisöjen maineenhallintaan erikoistunut konsulttiyritys. Nykytila-analyysi (syksy 2008) Hankkeen aluksi analysoitiin energia-alan keskeiset mainetekijät ja -haasteet. Konsultit kävivät läpi alan aiemmat sidosryhmätutkimukset sekä haastattelivat sidosryhmien edustajia ja energia-alan yritysten johtoa. Analyysin keskeiset tulokset ovat: Energia-ala on noussut vahvasti julkisuuteen. Viimeisen vuoden aikana energiateollisuus on toimialana ollut näkyvämmin esillä julkisuudessa kuin teknologiateollisuus. Tämä edellyttää uudenlaista julkisuusstrategiaa. Energiateollisuus ry. on aktiivinen toimija julkisuudessa, mutta se ei yksin riitä. Alan yrityksiltä odotetaan keskustelevampaa otetta. Energia-alan aloitteet eivät kohtaa kansalaisten odotuksia. Vihertrendi yhteiskunnassa kansalaisten ja päättäjien keskuudessa on voimistunut. Odotukset kohdistuvat energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Energia-alalle on jäänyt keskustelussa yksipuolinen realistin rooli, jossa alan edustajat ovat ensisijaisesti huolissaan kapasiteetin riittävyydestä. Kansalaisten intressit ja energia-alan kannanotot eivät kohtaa. 6

7 Energia-alalla on vastaanhangoittelijan maine. Alaa läheltä seuraavilla sidosryhmien edustajilla on voimakkaita negatiivisia mielikuvia energia-alasta: Alaan liitetään yleisesti muun muassa vanhoillisuus ja ahneus. Energia-alan omatkin ihmiset tuovat esiin sen, että ala on voimakkaasti blokkiutunut. Sekä suuret yhtiöt että paikalliset yritykset pitävät kiinni asemistaan ja tämä johtaa siihen, että asenne on yksipuolisen vastahankainen. Energiateollisuuden ja yhteiskunnan ristiriita on voimistunut. Analyysin mukaan mainetta voidaan parantaa ennen kaikkea kehittämällä vuoropuhelua ja vastaamalla yhteiskunnan muutoksiin. Energiateollisuuden ja yhteiskunnan ristiriita on voimistunut Mainejulkisuuden päädilemmat Energiayhtiöiden selitykset hinnasta eivät vakuuta Energiayhtiöiden uskottavuus valtakunnan julkisuudessa heikko (1) Vihertrendi voimistunut Odotukset kohdistuvat energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin (2) Energiayhtiöiden suhtautuminen vastahankaista (2) Energia-ala on blokkiutunut ja pitää kiinni asemistaan (1) Energiayhtiöiden roolina on toimia realisteina: Uhkana kapasiteetin riittävyys Voitot, optiot, sähkökatkokset toistuvasti julkisuudessa Hinnat kohoavat Energiateollisuushan on hyvin teknokraatti- ja insinöörijohtoinen ja tuotantolähtöinen. Me olemme lähteneet teknisistä tarpeista, sähköntuotannosta, sähkön tarpeen tyydyttämisestä. Kun yhteiskunnassa kuluttaja- ja asiakasnäkökulma sekä pehmeät arvot ovat voimakkaasti nousseet pinnalle, niin me emme ole pysyneet kehityksen mukana. Minulla on sellainen pelko, että energiateollisuuden ja yhteiskunnan ristiriita tulee vielä eskaloitumaan jossain vaiheessa. Siinä on tiettyjä merkkejä näkynyt, mutta niihin ei ole vielä reagoitu riittävällä tavalla. (ET:n hallituksen jäsen) 7

8 Energia-alan maineen parantamisen peruslähtökohdat ja päämäärät Nykytila-analyysin pohjalta eri energia-alan yrityksiä edustava työryhmä etsi ratkaisuja yhteisiin mainetavoitteisiin. Yhteisen mainestrategian tavoitteena on sitouttaa alan yritykset ja yhteisöt yhteiseen maineen parantamiseen. Strategian keskeinen teema on energia-alan yritysten muodostama maineallianssi, jossa joukko yrityksiä rakentaa tietoisesti alan mainetta yhdessä. Mainestrategialla on kolme peruslähtökohtaa: 1) Energia-ala on noussut vahvasti valtakunnalliseen mediajulkisuuteen. Julkisuusstrategiaa tulee muuttaa nykyistä proaktiivisempaan ja keskustelevampaan suuntaan. 2) Energiateollisuuden ja yhteiskunnan ristiriita on voimistunut. Vuoropuhelua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa tulee kehittää. 3) Alan huono maine ei korjaannu pelkästään viestinnän keinoin. Luottamusta on lisättävä käytännön toimenpiteillä. Nykytila-analyysin perusteella yksilöitiin kolme mainepäämäärää: A. Energiateollisuuden yritykset kestävän kehityksen edelläkävijöinä B. Energiateollisuuden yritykset erinomaisina asiakaspalvelijoina C. Energiateollisuuden yritykset uskottavina energiatehokkuustoimijoina Nämä kolme strategista päämäärää vastaavat sidosryhmien odotuksia energiateollisuutta kohtaan sekä yhteiskunnassa yleensä vallitsevaa ilmapiiriä. Strategisia päämääriä voidaan edistää yhtenäisellä ja johdonmukaisella maineenhallinnalla, joka sisältää sekä toiminnallisia muutoksia että uudenlaista viestintää. 8

9 Mielikuvat + Kolme keskeistä teemaa, jotka eivät ole mukana valituissa mainepäämäärissä Suomalaisen energiateollisuuden osaaminen ja toiminnan tehokkuus ovat yleisesti tunnustettuja vahvuuksia, joita ei juurikaan kyseenalaisteta. Näiden teemojen korostaminen etenkin uusille päättäjille ja sidosryhmien edustajille on tärkeää. Suomen edelläkävijyys sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on esimerkki kansainvälisesti tunnustetusta vahvuudesta, jonka tunnettuutta Suomessa tulee viestinnän avulla edelleen parantaa. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä Suomi on EU:n johtavia maita. Suomessa sähkön ja kaukolämmön hintataso on kilpailukykyinen eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna. Lisäksi energiateollisuus on toimialana Suomen suurin investoija ja energiateollisuuden rooli tulee olemaan merkittävä energiatehokkuuden parantamisessa Suomessa. Näiden teemojen esillä pitäminen edistää alan maineen parantamista. Sähkö- ja kaukolämpömarkkinoiden toimivuutta kohtaan on yleisesti esitetty epäilyjä julkisuudessa. Epäilyjä keinottelusta ovat esittäneet niin päätoimittajat, poliitikot kuin alaa läheltä seuraavat järjestöt. Sidosryhmien epäluulo käy ilmi myös vuonna 2007 tehdystä sidosryhmätutkimuksesta. Vaikka julkinen selvitys toisensa jälkeen on osoittanut hinnanmuodostuksen sähkön tukkumarkkinoilla tapahtuvan asianmukaisesti tai ainakin väitteet ovat jääneet näyttämättä toteen, epäilyt ovat jatkuneet. Samoin kaukolämpöyhtiöitä kohtaan on esitetty epäilyjä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Kilpailuviranomaisten ja riippumattomien tutkimuslaitosten selvityksissä näyttöä ei kuitenkaan ole löytynyt. Markkinoiden toimivuuteen liittyviin mahdollisiin maineriskeihin ei ole otettu kantaa tässä mainestrategiassa. Energiateollisuuden mainehaasteet ovat sekä viestinnällisiä että toiminnallisia Mainettaan huonompi Erinomainen maine Tekninen osaaminen ja tehokkuus Varma energiansaanti Toiminnallinen haaste: Toimintatavoissa on sellaisia ongelmia, jotka pitää muuttaa, mikäli mainetta halutaan parantaa Toiminta ilmastonmuutoksen torjumiseksi Asiakasnäkökulma & kyky reagoida yhteiskunnan muutoksiin Huono maine Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön hintataso Markkinoiden toimivuus Mainettaan parempi - Todellisuus suhteessa odotuksiin + Viestinnällinen haaste: Toiminta on hyvää, mutta mielikuvat negatiivisia 9

10 Mainepäämäärä 1: Energiateollisuuden yritykset kestävän kehityksen edelläkävijöinä Energiateollisuuden sidosryhmät odottavat alalta ratkaisukeskeistä otetta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Alan halutaan tekevän investointeja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen, etenkin tuulivoimaan ja biomassan käyttöön sekä hakevan intensiivisesti muita ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Syksyllä 2009 valmistuva alan yhteinen visio toimii hyvänä pohjana käytännön toimenpiteille. Tavoitteena tulee olla yhteiskunnallisen vaikuttamisen tyylin sekä julkisen kuvan monipuolistaminen. Tavoitteet: 1.1 Vision jalkauttaminen 1.2 Sidosryhmädialogin parantaminen 1.3 Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä Kestävän kehityksen trendianalyysi Roadshow kansan pariin Kestävän kehityksen edelläkävijä Sidosryhmädialogin parantaminen Sidosryhmädialogi vision pohjalta Round table -dialogisarja Edelläkävijäyhtiöiden palkitseminen Rohkeat pilottihankkeet innovaatioiden soveltamisesta Parhaiden käytäntöjen jakaminen Uusiutuvat vaihtoehdot esille yhtiöiden markkinoinnissa Tehokkaan, koko alan kattavan tiedonkeruu- ja jakeluprosessin kehittäminen Vision jalkauttaminen Alalle yhteinen viestintästrategia Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä 10

11 1.1 Vision jalkauttaminen Ala on esiintynyt julkisuudessa pikemminkin kehityksen jarruna kuin ratkaisujen esittäjänä. Alan näkemykset uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä ovat hajallaan. Vuonna 2008 käynnistynyt Energiaskenaariot ja visiot -hanke etsii alan yhteisiä näkemyksiä vaihtoehtoisista kehityskuluista ja tulevaisuuden visioista. Vision jalkautus vaatii aktiivista viestintää ja ohjauskeinoja, kuten edelläkävijäyritysten palkitsemisia. Lisäksi alalle tarvitaan päivitettyä tietoa siitä, millaiset asiat ovat kestävän kehityksen agendalla energia-alan asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa. Toimenpiteitä - Vision pohjalta järjestetään keskustelutilaisuuksia eri sidosryhmien kanssa syksyllä Uudistetaan ja lisätään alan viestintää ilmastokysymyksistä. Hyödynnetään visiotyötä viestinnällisesti. - Energiateollisuuden viestintästrategia päivitetään visiotyön pohjalta. Ala kristallisoi yhteiset näkemykset ja osallistuu toimialana entistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viestin kärkinä tulee olla Me voimme saavuttaa ja Meillä on vaihtoehtoja. - ET seuraa keskustelua ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevaa keskustelua ja syöttää tietoa ja näkemyksiä alan yritysten käyttöön. ET kokoaa vuosittain energia-alan yritysten käyttöön kestävän kehityksen trendianalyysin ajankohtaisista aiheista ja yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta. - Ala kehittää kestävän kehityksen energiayhtiön kriteerit ja palkitsee vuosittain ansioituneimmat kestävän kehityksen sähkö- ja lämpöyhtiöt. 1.2 Sidosryhmädialogin parantaminen Energiateollisuuden suhdetta keskeisiin sidosryhmiin tulee kehittää nykyistä vuorovaikutteisemmaksi. Tavoitteena tulee olla ensisijaisesti eri näkökantojen kuunteleminen ja sovitteleminen, ei sidosryhmien käännyttäminen energia-alan omien näkemysten taakse. Tärkeänä tavoitteena on myös parantaa energia-alan näkökantojen ymmärrettävyyttä. Hyvänä lähtökohtana dialogin parantamiseen toimivat visiotyön pohjalta järjestettävät sidosryhmätapaamiset. Toimenpiteitä - Energiateollisuuden visiotyön pohjalta käynnistettyä sidosryhmädialogia jatketaan vuonna 2010 ET:n järjestämällä round table- keskustelujen sarjalla. Keskusteluihin kutsutaan mm. työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, Energiamarkkinaviraston, Kuluttajaviraston, Kilpailuviraston, Vaasa EMG:n, Kiinteistöliiton, ympäristöjärjestöjen, median sekä politiikan edustajia. 11

12 1.3 Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä Energiateollisuutta kritisoidaan liian yksipuolisesta, ydinvoimaa painottavasta viestinnästä. Voimakkaiden panostusten ydinvoimaan pelätään vähentävän alan tarvetta investoida uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen. Myös lämmitysratkaisuihin liittyvä viestintä on jäänyt turhan vaatimattomalle tasolle. Energiateollisuuden tulee panostaa jatkuvaan tiedon keruuseen ja tiedottamiseen alan pitkän aikavälin tavoitteista sekä investoinneista uusiutuviin ja energiatehokkuuteen. Jatkuvan kestävään kehitykseen painottuvan viestinnän avulla voidaan alan julkista kuvaa uudistaa. Rohkeat pilottihankkeet, joissa sovelletaan innovaatioita, esimerkiksi sähköautokampanjat tai tulevaisuuden energiamuodot, ovat erinomaisia alan profiilin kohottajia. Uskottavuuden kannalta on tärkeää, että kestävän kehityksen teemaa tuodaan esiin kaikessa alan viestinnässä, niin yritysten markkinoinnissa kuin kouluyhteistyössäkin. Toimenpiteitä - Käynnistetään monivuotinen hanke, joka kokoaa tietoja koko alan kattavasti ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävistä toimenpiteistä ja tiedottaa niistä säännöllisin välein. Seurattavia asioita voivat olla muun muassa investoinnit bioenergiaan, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan, sähköautojen käyttö alan yrityksissä, vaihtoehtoisten vihreä sähkö ja vihreä lämpö -tuotteiden saatavuus sekä energia-alan yritysten hiilijalanjälki. - ET tukee energia-alan yritysten pilottihankkeita innovaatioiden soveltamisesta. Kullekin pilottihankkeelle tehdään oma viestintäsuunnitelmansa. - Uusiutuvat vaihtoehdot nostetaan entistä voimakkaammin esille yritysten markkinoinnissa. - Kestävä kehitys nostetaan keskeiseksi teemaksi kouluyhteistyössä. - ET järjestää vuosina yhdessä paikallisten yritysten ja Motivan kanssa roadshown ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista ja energiatehokkuudesta. 12

13 Kestävän kehityksen edelläkävijä toimenpiteet ja vastuut, tavoitteet ja mittarit Vastuunjako Toimenpiteet Energiateollisuus ry Energiayhtiöt Sidosryhmädialogi vision pohjalta Suunnittelu, toteutus, raportointi Asiantuntijoiden osallistuminen ET Round table - dialogisarja Suunnittelu, toteutus ja raportointi Asiantuntijoiden osallistuminen Koordinaattori Viestintästrategian päivitys Viestinnän ohjausryhmä Viestinnän ohjausryhmä Hankekohtaiset työryhmät Edelläkävijöiden palkitseminen Kestävän kehityksen trendianalyysi Suunnittelu, toteutus, viestintä Suunnittelu, toteutus Ehdotukset, paikallinen viestintä Ideointi, kommentointi Rohkeat pilottihankkeet Rahallinen ja viestinnällinen tuki Suunnittelu ja toteutus Jatkuvan viestinnän hanke Järjestelmän suunnittelu & toteutus Raportointi uusista hankkeista Uusiutuvat markkinoinnissa Kommentointi, benchmarkkaus Suunnittelu ja toteutus Kestävä kehitys kouluyhteistyössä Materiaalien päivitys Kommentointi, yhteistyön toteutus Roadshow Motivan kanssa Suunnittelu, koordinointi Tilaisuuksien järjestäminen Tavoitteet Vision jalkauttaminen Sidosryhmädialogin parantaminen Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä Mainemittarit Alan näkökulmat menevät paremmin läpi julkisuudessa 5 Visio herättää keskustelua sidosryhmien keskuudessa 7 Palkitut edelläkävijäyhtiöt saavat valtakunnallista julkisuutta 6 Sidosryhmät arvioivat kyvyn vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin vahvistuneen 4 Sidosryhmä- ja tiedotustilaisuuksiin osallistutaan aiempaa ahkerammin 7 Sidosryhmät arvioivat energiateollisuuden yhteistyökyvyn parantuneen 4 Energiateollisuuden uskottavuus sidosryhmien tiedonlähteenä vahvistuu 4 Investoinnit uusiutuviin ja energiatehokkuuteen saavat enemmän julkisuutta 4 Yritysten pilottihankkeet saavat laajasti julkisuutta 6 Kävijämäärä kasvaa ET:n kestävän kehityksen teemasivuilla netissä 3 Energiateollisuuden julkisuuskuva monipuolistuu 4 Kuluttajien arviot energia-alan yritysten vastuullisuudesta paranevat 1,2 Sidosryhmät arvioivat energiateollisuuden ympäristöystävällisyyden parantuneen 4 Mainemittareiden lähteet: 1 Valtakunnallinen mielipidekysely sähkölaskusta, sähköhinnoista ja palveluista 2 Yhtiökohtaiset asiakastyytyväisyysmittaukset ja asiakasraadit 3 Kävijätilastot 4 Sidosryhmätutkimus 5 Alan yhteinen julkisuusanalyysi 6 Hankekohtaiset julkisuusanalyysit 7 Sidosryhmä- ja tiedotustilaisuuksien arviointi 13

14 Mainepäämäärä 2: Energia-alan yritykset erinomaisina asiakaspalvelijoina Energia-alan yritysten käytäntöön ja perinteeseen ei ole kuulunut pohtia asioita loppuasiakkaan ja tämän saaman asiakaskokemuksen näkökulmasta. Puolet suomalaisista pitää energiayhtiöitä ja sähköntuottajia epäluotettavina tiedonlähteinä. Kuluttajien epäluottamus energiayhtiöitä kohtaan näkyy erityisesti hinnankorotusten herättämästä voimakkaasta keskustelusta. Viranomaisvaatimukset laskujen sisällöstä, hinnanmuutosmenettelystä sekä toimitusvelvollisuushinnoista aiheuttavat omat haasteensa sähköyhtiöiden asiakasviestintään. Asiakaspalvelun teknisessä toimivuudessa on monilla yhtiöillä ollut suuria ongelmia. Alaa eniten profiloivien yritysten (Fortumin ja Vattenfallin) kuluttaja-asiakkaiden tyytyväisyys on heikko (EPSI Rating 2008). Tavoitteet: 2.1 Ymmärrettävä hinnoittelu 2.2 Vaivaton asiakkuuden vaihto 2.3 Ammattitaitoinen ja mukava palvelu 2.4 Asiakasdialogin parantaminen Ymmärrettävä hinnoittelu Kuluttajakysely hinnoittelusta ja laskujen ymmärrettävyyden testaus Aloite viranomaisille Asiakkuuksien vaihdon seuranta Selvitys uusista e- palveluista Erinomainen asiakaspalvelija Ohjeistus asiakasraatien hyödyntämiseen Vaivaton asiakkuuden vaihto Verkonhaltijoille uusi standardi vikapalveluun Kohtaamiset kentällä haltuun valmennus asentajille Asiakastutkimusten uudistaminen Ammattitaitoinen ja mukava palvelu Asiakasdialogin parantaminen 14

15 2.1 Ymmärrettävä hinnoittelu Liian vaikeat sähkö- ja kaukolämpölaskut, väärin ajoitetut hinnanmuutokset sekä epäyhtenäinen termistö hämmentävät asiakkaita ja luovat väärää kuvaa kilpailusta. Energiateollisuus ry on pyrkinyt olemaan aloitteellinen ja tehnyt viranomaisille aloitteen sähkölaskun yksinkertaistamisesta vuonna 2006 ja hinnanmuutosmenettelyn yksinkertaistamisesta vuonna Kumpikin aloitteista jäi toteutumatta. Sähkölaskuista ollaan tekemässä uusia ohjeita EU-tasolla ja pohjoismaisten energiaviranomaisten yhteistyöelin NordREG on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2015 Pohjoismaissa on yhteiset sähkön vähittäismarkkinat. Tämä edellyttää kansallisten toimintatapojen ja säädösten harmonisointia muun muassa myyjänvaihdossa sekä myyjän velvollisuuksissa ilmoittaa hinnan muutoksista asiakkaille. Ruotsissa on panostettu sähkölaskujen ymmärrettävyyteen ja laskuihin tyytymättömien osuus on vähentynyt merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana. Suomalaisen energiaalan on edelleenkin syytä osoittaa oma-aloitteisuutta ja etsiä keinoja pohjoismaisten hyvien käytäntöjen hyödyntämiseen, laskujen ymmärrettävyyden parantamiseen sekä termistön yhtenäistämiseen. Toimenpiteitä ET seuraa EU:n ja NordREGin valmistelutyötä, etsii aktiivisesti keinoja ymmärrettävyyden parantamiseksi ja lobbaa valmistelun edistämiseksi. Seuraavassa on esimerkkejä keinoista, joita tässä työssä voidaan hyödyntää. 1 Kuluttajakysely sähkölaskusta, sähköhinnoista, palveluista (vaihtoprosessi, vikapalvelut, energiatehokkuusneuvonta) ja siitä, miten kuluttaja-asiakkaat nykyisellään kokevat erilaiset sähkön hinnoittelutavat, muun muassa indeksiin sidotun hinnoittelun. 2 Sähkölaskujen ymmärrettävyyden ja parannuskeinojen testaus kuluttajaasiakkaille tehtävillä ymmärrettävyystesteillä (ko. testit ovat tällä hetkellä pakollinen osa esim. lääkkeiden pakkausselosteiden hyväksymisprosessia). 3 Jäsenistön sitouttaminen yhtenäiseen termistöön. 4 Laaditaan yleisohje siitä, miten hintamekanismista voidaan yksinkertaisesti kertoa esimerkiksi laskun yhteydessä. 2.2 Vaivaton asiakkuuden vaihto Energiamarkkinaviraston kuluttajakyselyn mukaan sähkönmyyjää vaihtaneista 86 % arvioi vaihdon sujuneen helposti, mutta 7 % oli selvästi tyytymättömiä vaihdon sujuvuuteen (EMV 2008). Sähköyhtiöt ovat sopineet asiakasvaihtoprosessista, mutta asiakasvalitukset osoittavat, että prosessi ei aina toimi niin kuin on sovittu. Yhtiöiltä puuttuu yhteinen tahto saada asia kuntoon. Toimenpiteitä - Ala yhteisesti ryhtyy valvomaan asiakkaiden vaihtoprosessiin kuluvaa aikaa ja asettaa tietyn minimitavoitteen (esimerkiksi 95 % asiakasvaihdoista tapahduttava sovitussa ajassa). 15

16 2.3 Ammattitaitoinen ja mukava palvelu Hyvä asiakaspalvelu puhuu puolestaan. Asiakaspalvelussa ja asentajina toimivat ovat energia-alan yritysten tärkein kontaktipinta kuluttaja-asiakkaisiin. Palveluntuotantoyhtiöillä ja niiden henkilökunnalla on näkyvä rooli, sillä verkostoasentajat saattavat olla ainoita energia-alan edustajia, jotka kohtaavat asiakkaat henkilökohtaisesti. Asiakkailla on vain harvakseltaan suoria kontakteja energiayhtiöihin ja syynä kontaktinottoon on usein jokin tilanne, jossa tunteet ovat pinnalla: vika energian jakelussa, epäselvyys laskutuksessa, muutto tai myyjän vaihto. Mukava palvelu on osaamiskysymys, jota tulee jatkuvasti ylläpitää ja kehittää. Rationaalinen moodi, joka on yleistä ja perusteltu energiaalan yritysten toiminnassa, tulisi vaihtaa enemmän tunnemoodiin, kun lähestytään asiakkaita. Asiakasrajapinnassa toimivien valmennusta tulee kehittää maineen näkökulmasta ja hyödyntää asiakastyytyväisyysmittauksia ohjaukseen. Asiakaspalvelun toimivuus punnitaan, kun jokin menee pieleen. Viime vuosina sähköesimerkiksi verkkoyhtiöt ovat parantaneet selvästi toimintaansa vikapalveluissa ja esimerkiksi myrskyjen ennakoinnissa. Nämä hyvät käytännöt tulee saada kaikkien verkkoyhtiöiden käyttöön. Yhä useammat asiakkaat haluavat hoitaa rutiiniasiansa Internetin kautta. Esimerkiksi noin henkeä jätti tänä vuonna veroilmoitukseensa liittyvät tiedot Internetin kautta. Energia-alan yritysten on tarjottava palvelut paitsi puhelimitse, myös e-palveluina. Toimenpiteitä - Uudistetaan asentajien ja asiakaspalvelijoiden valmennusta maineen näkökulmasta (Kohtaamiset kentällä haltuun valmennus). - Kootaan verkkoyhtiöiden parhaat käytännöt ennakoivasta viestinnästä sekä tehokkaista vikapalveluista tekstiviestien avulla yleiseksi palvelustandardiksi. - Edistetään e-palvelujen tarjontaa. Tehdään alan sisäinen selvitys siitä, mitkä ovat kuluttajien kannalta luontevia energia-alan yritysten digitaalisia palveluita (esim. e-laskumahdollisuus) ja ovatko yhtiöt valmiita lähtemään yhdessä kehittämään e-palveluita. 2.4 Asiakasdialogin parantaminen Nykyiset asiakastyytyväisyysmittarit eivät täytä kaikkia odotuksia: ne ovat joko liian karkeita tai hitaita. Hyviä kokemuksia asiakastyytyväisyysmittauksesta on muun muassa Vattenfall Verkon vikapalveluissa, jossa tyytyväisyysmittaus on viety asentajien tulospalkkaukseen. Mittaaminen toimii johtamisen välineenä asiakaslähtöisyyden juurruttamisessa. Asiakastyytyväisyystutkimukset eivät sellaisenaan sovellu kovinkaan hyvin palvelujen kehittämiseen. Monissa yhtiöissä on hyödynnetty asiakasraateja asiakkaiden kuuntelemiseen ja toiminnan kehittämiseen. Toimenpiteitä - Energia-alan yritysten käyttämät asiakastyytyväisyystutkimukset, niiden hyödyt ja puutteet kartoitetaan ja haetaan toimivia malleja tiedonkeruuseen ja tietojen hyödyntämiseen yritysten ohjausjärjestelmissä. - Laaditaan ohjeistus ja kootaan toimivia esimerkkejä energiayhtiöille asiakasraadeista ja niiden järjestelmällisestä hyödyntämisestä. 16

17 Erinomainen asiakaspalvelija toimenpiteet ja vastuunjako, tavoitteet ja mittarit Vastuunjako Toimenpiteet Energiateollisuus ry Energiayhtiöt Aloite viranomaisille laskusta ym. Suunnittelu, toteutus, raportointi Asiantuntija-apu ET Laskujen ymmärrettävyyden testaus Suunnittelu, toteutus ja raportointi Kommentointi Koordinaattori Yhtenäinen termistö hinnoittelutapoihin Työryhmätyö, viestintä yhtiöille Työryhmätyö, kommentointi Hankekohtaiset työryhmät Yleisohje hintamekanismin kertomiseen Asiakkuuksien vaihdon seuranta Työryhmätyö, viestintä yhtiöille Järjestelmän suunnittelu & toteutus Työryhmätyö, kommentointi Jatkuva raportointi Kohtaamiset kentällä -valmennus Vikapalveluiden parhaat käytännöt Järjestelmän suunnittelu & toteutus Koordinointi, raportointi Valmennus henkilöstölle Työryhmätyö, panostus palveluihin Selvitys e-palveluiden kehitystapeista Suunnittelu ja toteutus Ideointi,panostus palvelukehitykseen Asiakastutkimusten uudistaminen Suunnittelu ja toteutus Ohjausjärjestelmien muutokset Ohjeistus asiakasraadeista Työryhmätyö, viestintä yhtiöille Työryhmätyö, raatien toteutus Tavoitteet Ymmärrettävä sähkön hinnoittelu: Alalle yhtenäinen käsitys toimivasta laskusta ja termistöstä Muutokset viranomaisvaatimuksissa Vaivaton sähköasiakkuuden vaihto Ammattitaitoinen ja mukava palvelu: Palveluhenkilöstön valmennus, vikapalvelujen ja e-palvelujen kehittäminen Asiakasdialogin parantaminen: Asiakaskyselyiden ja asiakasraatien kehittäminen Mainemittarit Parannukset sähkölaskun ymmärrettävyydessä 5 Viranomaiset arvioivat asiakasnäkökulman vahvistuneen energiateollisuudessa 4 Asiakasvaihdon ongelmat vähenevät tavoitetasoon 6 Yhtiötä vaihtaneiden tyytyväisyys vaihtoprosessiin 1 Asiakkaiden kokemukset kontaktien laadusta ja miellyttävyydestä paranevat 1,2 Asiakkaiden arviot sähköverkkoyhtiöiden toiminnasta vikatilanteissa paranevat 2 e-palvelujen tunnettuus paranee ja käyttäjämäärät kasvavat 2,3 Uusien asiakaskyselyiden ja asiakasraatien hyödyntäminen yleistyy 6 Asiakkaiden arviot energiayhtiön asiakaslähtöisyydestä paranevat 1,2 Mainemittareiden lähteet: 1 Valtakunnallinen mielipidekysely sähkölaskusta, sähköhinnoista ja palveluista 2 Yhtiökohtaiset asiakastyytyväisyysmittaukset ja asiakasraadit 3 Kävijätilastot 4 Sidosryhmätutkimus 5 Laskujen ymmärrettävyyden testaus 6 Alan sisäinen kysely 17

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Viestintästrategia

Viestintästrategia Hallituksen hyväksymä 1.11.2016 Viestintästrategia 2017 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sisällys Johdanto... 1 Strategian lähtökohdat... 1 Viestinnän kohderyhmät ja tekijät... 2 Viestinnän toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot