Energia-alan mainestrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia-alan mainestrategia 12.10.2009"

Transkriptio

1 Energia-alan mainestrategia

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Johdanto: Maine on menestystekijä... 5 Mainetalkoot... 6 Nykytila-analyysi (syksy 2008)... 6 Energia-alan maineen parantamisen peruslähtökohdat ja päämäärät... 8 Keskeisiä teemoja, jotka eivät ole mukana valituissa mainepäämäärissä... 9 Mainepäämäärä 1: Energiateollisuuden yritykset kestävän kehityksen edelläkävijöinä Vision jalkauttaminen Sidosryhmädialogin parantaminen Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä Kestävän kehityksen edelläkävijä toimenpiteet, vastuut, tavoitteet ja mittarit Mainepäämäärä 2: Energia-alan yritykset erinomaisina asiakaspalvelijoina Ymmärrettävä hinnoittelu Vaivaton asiakkuuden vaihto Ammattitaitoinen ja mukava palvelu Asiakasdialogin parantaminen Erinomainen asiakaspalvelija toimenpiteet, vastuut, tavoitteet ja mittarit Mainepäämäärä 3: Energia-alan yritykset uskottavina energiatehokkuustoimijoina Koko alan sitoutuminen energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön Energiatehokkuuden nostaminen neuvonnan kärjeksi ja siihen panostaminen viranomaisvaatimuksia enemmän Uskottava energiatehokkuustoimija toimenpiteet, vastuut, tavoitteet ja mittarit Ehdotetuilla toimenpiteillä parannetaan alan vuoropuhelua ja julkista kuvaa Mainemittarit: Miten maineen kehittymistä seurataan Ehdotettujen hankkeiden vaatimat investoinnit Projektisuunnitelma Liite: Mainetalkoot-työryhmän jäsenet

3 Tiivistelmä Energia-alan maineen parantamisen peruslähtökohdat ja päämäärät Energia-alan maineen parantaminen edellyttää systemaattista ja pitkäjänteistä työtä. Koko alan julkisuusstrategiaa tulee muuttaa nykyistä proaktiivisempaan ja keskustelevampaan suuntaan. Vuoropuhelua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa tulee kehittää. Alan huono maine ei korjaannu pelkästään viestinnän keinoin. Luottamusta on lisättävä sekä käytännön toimenpiteillä että aktiivisella viestinnällä. Maineen kannalta on keskeistä, millaisia odotuksia asiakkaat, poliitikot, järjestöt, viranomaiset ja median edustajat kohdistavat energia-alaan. Sidosryhmien odotusten perusteella määriteltiin energia-alalle kolme mainepäämäärää: 1) Energiateollisuuden yritykset kestävän kehityksen edelläkävijöinä, 2) energia-alan yritykset erinomaisina asiakaspalvelijoina ja 3) energia-alan yritykset uskottavina energiatehokkuustoimijoina. Eri yrityksistä muodostettu mainetyöryhmä määritteli ne toimenpiteet, jotka energiateollisuuden on käynnistettävä näiden päämäärien edistämiseksi. Toimenpiteet Mainetyöryhmä määritteli 26 toimenpidettä, joista tärkeimpiä ovat 1) sidosryhmätilaisuudet energia-alan visiosta ja niitä vuosittainen keskustelusarja, 2) jatkuva tiedotus ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävistä toimenpiteistä energia-alalla, 3) panostaminen yleishyödylliseen energiatehokkuustutkimukseen ja tutkittuun tietoon perustuvaan neuvontaan, 4) asiakastutkimusten uudistaminen ja tulosten vieminen yritysten ohjausjärjestelmiin sekä 5) asiakasrajapinnassa toimivien ja energianeuvojien valmennukset. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä Energiateollisuus ry:n ja alan yritysten kesken. Yhteishankkeiden kautta koko alan mainetta voidaan rakentaa uskottavammin ja kustannustehokkaammin, kuin että kukin yritys toteuttaisi vastaavantyyppisiä kehityshankkeita itsenäisesti. Hankkeita edistämään perustetaan tiivis, eri yrityksiä edustava ohjausryhmä sekä palkataan kokopäivätoiminen koordinaattori. 3

4 Mittarit Alan yritysten aktiivisuutta ja mainehankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain usealla eri mittarilla. Tärkeimpiä mittareita ovat: energia-alan näkökulmien läpimeno mediassa, sidosryhmien arviot energia-alan maineesta, yritysten sitoutuminen asiakaspalvelua ja energiatehokkuusneuvontaa parantaviin hankkeisiin, asiakasvaihdon sujuvuus sekä kuluttajien luottamus energia-alan yrityksiin. Investoinnit Kokonaisinvestointi ehdotettuihin mainehankkeisiin on arviolta euroa per vuosi seuraavien neljän vuoden aikana (Energiateollisuus ry:n ja jäsenistön yhteiset kulut). Tämä sisältää yhden kokopäivätoimisen viestintäkoordinaattorin palkka- ja henkilöstökulut. Yritysten vastuulla on osallistuminen hankekohtaisiin suunnittelutyöryhmiin sekä uudistusten vieminen käytäntöön omissa yrityksissään. Hankkeen kautta rahoitetaan myös paikallisia pilottihankkeita. Tämän kokonaisinvestoinnin lisäksi tarvitaan yrityskohtaisia investointeja, joista suurimmat panokset liittyvät energiatehokkuustutkimuksen rahoituksen kasvattamiseen sekä energiatehokkuussopimusten täytäntöönpanoon. 4

5 Johdanto: Maine on menestystekijä Maineenhallinta on osa yritysten liike- ja strategiatoimintaa. Se on myös oleellinen osa talousja strategiapuhetta, liike-elämän peruskieltä, kun menestyneitä ja menestymättömiä yrityksiä arvioidaan ja vertaillaan. Kolmanneksi maine on yleistä mediapuhetta, kun esimerkiksi erilaisten tapahtumien seurauksia arvioidaan: yleensä kyseessä on maineuhka-tyyppinen retoriikka ( maine meni ). Maineesta onkin muodostunut aikamme yritysten keskeinen menestystekijä. Hyvä maine tuottaa arvonantoa ja luottamusta, mikä tuottaa yrityksille immateriaalista hyötyä. Maine kertyy ja se muodostaa keskeisen aineettoman pääomamuodon mainepääoman. Maineen pääomafunktiolla on kolme vaikutusmekanismia yrityksen menestymiselle. Ensinnäkin maineella on arvovaikutus. Tutkimukset esimerkiksi osoittavat, että hyvämaineisilla yrityksillä on huonomaineisia paremmat mahdollisuudet ylläpitää keskimääräistä parempaa pääoman tuottoa tai että niillä on suuremmat mahdollisuudet saavuttaa keskimääräistä parempi pääoman tuotto. Maine siis on ja tuottaa rahaa. Toisaalta maineella on arvostusvaikutus, jolloin hyvä maine luotettavana, uskottavana ja kunnioitettavana toimijana muuntuu sidosryhmien tekemiksi yritystä hyödyttäviksi päätöksiksi. Hyvämaineisen puoleen käännytään, sitä kuunnellaan ja siihen uskotaan. Hyvä maine auttaa uuden, pätevän työvoiman rekrytoinnissa. Vaikutusketju on selkeä: mitä parempi maine, sitä enemmän yrityksellä on mainejohteista aineetonta pääomaa ja sitä suotuisampia päätöksiä sidosryhmät tekevät. Lisäksi maineella on suojavaikutus, jolloin hyvämaineisen yrityksellä on paremmat mahdollisuudet selviytyä kriisistä kuin huonomaineisilla yrityksillä. Maine rakentuu sidosryhmien kokemuksista ja näkemyksistä, joilla he arvottavat yrityksen ja maineenhallinta on näihin kokemuksiin ja näkemyksiin vaikuttamista. Panostaminen maineeseen on kuitenkin aina liiketaloudellinen investointi, joka hyvin tehtynä kannattaa, ja samalla tavoin kuin muutkin investoinnit, maineinvestointi on riski, joka tulee ottaa tai olla ottamatta. Yritykselle maine on pääomaa, jota kannattaa säilyttää, kasvattaa ja suojella ja huomioida, että mainepääoman menetyksellä voi olla tuntuvia taloudellisia menetyksiä. 5

6 Mainetalkoot Mainetalkoot on Energiateollisuus ry:n syksyllä 2008 käynnistämä hanke, jonka keskeinen tavoite on ollut tunnistaa energia-alan maineen keskeiset tekijät, ratkaista tärkeimmät mainehaasteet ja saada Energiateollisuus ry:n jäsenyritykset mukaan parantamaan alan yleistä mainetta. Hankkeen toteutuksesta on vastannut Pohjoisranta Oy, joka on yritysten ja yhteisöjen maineenhallintaan erikoistunut konsulttiyritys. Nykytila-analyysi (syksy 2008) Hankkeen aluksi analysoitiin energia-alan keskeiset mainetekijät ja -haasteet. Konsultit kävivät läpi alan aiemmat sidosryhmätutkimukset sekä haastattelivat sidosryhmien edustajia ja energia-alan yritysten johtoa. Analyysin keskeiset tulokset ovat: Energia-ala on noussut vahvasti julkisuuteen. Viimeisen vuoden aikana energiateollisuus on toimialana ollut näkyvämmin esillä julkisuudessa kuin teknologiateollisuus. Tämä edellyttää uudenlaista julkisuusstrategiaa. Energiateollisuus ry. on aktiivinen toimija julkisuudessa, mutta se ei yksin riitä. Alan yrityksiltä odotetaan keskustelevampaa otetta. Energia-alan aloitteet eivät kohtaa kansalaisten odotuksia. Vihertrendi yhteiskunnassa kansalaisten ja päättäjien keskuudessa on voimistunut. Odotukset kohdistuvat energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Energia-alalle on jäänyt keskustelussa yksipuolinen realistin rooli, jossa alan edustajat ovat ensisijaisesti huolissaan kapasiteetin riittävyydestä. Kansalaisten intressit ja energia-alan kannanotot eivät kohtaa. 6

7 Energia-alalla on vastaanhangoittelijan maine. Alaa läheltä seuraavilla sidosryhmien edustajilla on voimakkaita negatiivisia mielikuvia energia-alasta: Alaan liitetään yleisesti muun muassa vanhoillisuus ja ahneus. Energia-alan omatkin ihmiset tuovat esiin sen, että ala on voimakkaasti blokkiutunut. Sekä suuret yhtiöt että paikalliset yritykset pitävät kiinni asemistaan ja tämä johtaa siihen, että asenne on yksipuolisen vastahankainen. Energiateollisuuden ja yhteiskunnan ristiriita on voimistunut. Analyysin mukaan mainetta voidaan parantaa ennen kaikkea kehittämällä vuoropuhelua ja vastaamalla yhteiskunnan muutoksiin. Energiateollisuuden ja yhteiskunnan ristiriita on voimistunut Mainejulkisuuden päädilemmat Energiayhtiöiden selitykset hinnasta eivät vakuuta Energiayhtiöiden uskottavuus valtakunnan julkisuudessa heikko (1) Vihertrendi voimistunut Odotukset kohdistuvat energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin (2) Energiayhtiöiden suhtautuminen vastahankaista (2) Energia-ala on blokkiutunut ja pitää kiinni asemistaan (1) Energiayhtiöiden roolina on toimia realisteina: Uhkana kapasiteetin riittävyys Voitot, optiot, sähkökatkokset toistuvasti julkisuudessa Hinnat kohoavat Energiateollisuushan on hyvin teknokraatti- ja insinöörijohtoinen ja tuotantolähtöinen. Me olemme lähteneet teknisistä tarpeista, sähköntuotannosta, sähkön tarpeen tyydyttämisestä. Kun yhteiskunnassa kuluttaja- ja asiakasnäkökulma sekä pehmeät arvot ovat voimakkaasti nousseet pinnalle, niin me emme ole pysyneet kehityksen mukana. Minulla on sellainen pelko, että energiateollisuuden ja yhteiskunnan ristiriita tulee vielä eskaloitumaan jossain vaiheessa. Siinä on tiettyjä merkkejä näkynyt, mutta niihin ei ole vielä reagoitu riittävällä tavalla. (ET:n hallituksen jäsen) 7

8 Energia-alan maineen parantamisen peruslähtökohdat ja päämäärät Nykytila-analyysin pohjalta eri energia-alan yrityksiä edustava työryhmä etsi ratkaisuja yhteisiin mainetavoitteisiin. Yhteisen mainestrategian tavoitteena on sitouttaa alan yritykset ja yhteisöt yhteiseen maineen parantamiseen. Strategian keskeinen teema on energia-alan yritysten muodostama maineallianssi, jossa joukko yrityksiä rakentaa tietoisesti alan mainetta yhdessä. Mainestrategialla on kolme peruslähtökohtaa: 1) Energia-ala on noussut vahvasti valtakunnalliseen mediajulkisuuteen. Julkisuusstrategiaa tulee muuttaa nykyistä proaktiivisempaan ja keskustelevampaan suuntaan. 2) Energiateollisuuden ja yhteiskunnan ristiriita on voimistunut. Vuoropuhelua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa tulee kehittää. 3) Alan huono maine ei korjaannu pelkästään viestinnän keinoin. Luottamusta on lisättävä käytännön toimenpiteillä. Nykytila-analyysin perusteella yksilöitiin kolme mainepäämäärää: A. Energiateollisuuden yritykset kestävän kehityksen edelläkävijöinä B. Energiateollisuuden yritykset erinomaisina asiakaspalvelijoina C. Energiateollisuuden yritykset uskottavina energiatehokkuustoimijoina Nämä kolme strategista päämäärää vastaavat sidosryhmien odotuksia energiateollisuutta kohtaan sekä yhteiskunnassa yleensä vallitsevaa ilmapiiriä. Strategisia päämääriä voidaan edistää yhtenäisellä ja johdonmukaisella maineenhallinnalla, joka sisältää sekä toiminnallisia muutoksia että uudenlaista viestintää. 8

9 Mielikuvat + Kolme keskeistä teemaa, jotka eivät ole mukana valituissa mainepäämäärissä Suomalaisen energiateollisuuden osaaminen ja toiminnan tehokkuus ovat yleisesti tunnustettuja vahvuuksia, joita ei juurikaan kyseenalaisteta. Näiden teemojen korostaminen etenkin uusille päättäjille ja sidosryhmien edustajille on tärkeää. Suomen edelläkävijyys sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on esimerkki kansainvälisesti tunnustetusta vahvuudesta, jonka tunnettuutta Suomessa tulee viestinnän avulla edelleen parantaa. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä Suomi on EU:n johtavia maita. Suomessa sähkön ja kaukolämmön hintataso on kilpailukykyinen eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna. Lisäksi energiateollisuus on toimialana Suomen suurin investoija ja energiateollisuuden rooli tulee olemaan merkittävä energiatehokkuuden parantamisessa Suomessa. Näiden teemojen esillä pitäminen edistää alan maineen parantamista. Sähkö- ja kaukolämpömarkkinoiden toimivuutta kohtaan on yleisesti esitetty epäilyjä julkisuudessa. Epäilyjä keinottelusta ovat esittäneet niin päätoimittajat, poliitikot kuin alaa läheltä seuraavat järjestöt. Sidosryhmien epäluulo käy ilmi myös vuonna 2007 tehdystä sidosryhmätutkimuksesta. Vaikka julkinen selvitys toisensa jälkeen on osoittanut hinnanmuodostuksen sähkön tukkumarkkinoilla tapahtuvan asianmukaisesti tai ainakin väitteet ovat jääneet näyttämättä toteen, epäilyt ovat jatkuneet. Samoin kaukolämpöyhtiöitä kohtaan on esitetty epäilyjä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Kilpailuviranomaisten ja riippumattomien tutkimuslaitosten selvityksissä näyttöä ei kuitenkaan ole löytynyt. Markkinoiden toimivuuteen liittyviin mahdollisiin maineriskeihin ei ole otettu kantaa tässä mainestrategiassa. Energiateollisuuden mainehaasteet ovat sekä viestinnällisiä että toiminnallisia Mainettaan huonompi Erinomainen maine Tekninen osaaminen ja tehokkuus Varma energiansaanti Toiminnallinen haaste: Toimintatavoissa on sellaisia ongelmia, jotka pitää muuttaa, mikäli mainetta halutaan parantaa Toiminta ilmastonmuutoksen torjumiseksi Asiakasnäkökulma & kyky reagoida yhteiskunnan muutoksiin Huono maine Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön hintataso Markkinoiden toimivuus Mainettaan parempi - Todellisuus suhteessa odotuksiin + Viestinnällinen haaste: Toiminta on hyvää, mutta mielikuvat negatiivisia 9

10 Mainepäämäärä 1: Energiateollisuuden yritykset kestävän kehityksen edelläkävijöinä Energiateollisuuden sidosryhmät odottavat alalta ratkaisukeskeistä otetta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Alan halutaan tekevän investointeja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen, etenkin tuulivoimaan ja biomassan käyttöön sekä hakevan intensiivisesti muita ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Syksyllä 2009 valmistuva alan yhteinen visio toimii hyvänä pohjana käytännön toimenpiteille. Tavoitteena tulee olla yhteiskunnallisen vaikuttamisen tyylin sekä julkisen kuvan monipuolistaminen. Tavoitteet: 1.1 Vision jalkauttaminen 1.2 Sidosryhmädialogin parantaminen 1.3 Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä Kestävän kehityksen trendianalyysi Roadshow kansan pariin Kestävän kehityksen edelläkävijä Sidosryhmädialogin parantaminen Sidosryhmädialogi vision pohjalta Round table -dialogisarja Edelläkävijäyhtiöiden palkitseminen Rohkeat pilottihankkeet innovaatioiden soveltamisesta Parhaiden käytäntöjen jakaminen Uusiutuvat vaihtoehdot esille yhtiöiden markkinoinnissa Tehokkaan, koko alan kattavan tiedonkeruu- ja jakeluprosessin kehittäminen Vision jalkauttaminen Alalle yhteinen viestintästrategia Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä 10

11 1.1 Vision jalkauttaminen Ala on esiintynyt julkisuudessa pikemminkin kehityksen jarruna kuin ratkaisujen esittäjänä. Alan näkemykset uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä ovat hajallaan. Vuonna 2008 käynnistynyt Energiaskenaariot ja visiot -hanke etsii alan yhteisiä näkemyksiä vaihtoehtoisista kehityskuluista ja tulevaisuuden visioista. Vision jalkautus vaatii aktiivista viestintää ja ohjauskeinoja, kuten edelläkävijäyritysten palkitsemisia. Lisäksi alalle tarvitaan päivitettyä tietoa siitä, millaiset asiat ovat kestävän kehityksen agendalla energia-alan asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa. Toimenpiteitä - Vision pohjalta järjestetään keskustelutilaisuuksia eri sidosryhmien kanssa syksyllä Uudistetaan ja lisätään alan viestintää ilmastokysymyksistä. Hyödynnetään visiotyötä viestinnällisesti. - Energiateollisuuden viestintästrategia päivitetään visiotyön pohjalta. Ala kristallisoi yhteiset näkemykset ja osallistuu toimialana entistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viestin kärkinä tulee olla Me voimme saavuttaa ja Meillä on vaihtoehtoja. - ET seuraa keskustelua ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevaa keskustelua ja syöttää tietoa ja näkemyksiä alan yritysten käyttöön. ET kokoaa vuosittain energia-alan yritysten käyttöön kestävän kehityksen trendianalyysin ajankohtaisista aiheista ja yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta. - Ala kehittää kestävän kehityksen energiayhtiön kriteerit ja palkitsee vuosittain ansioituneimmat kestävän kehityksen sähkö- ja lämpöyhtiöt. 1.2 Sidosryhmädialogin parantaminen Energiateollisuuden suhdetta keskeisiin sidosryhmiin tulee kehittää nykyistä vuorovaikutteisemmaksi. Tavoitteena tulee olla ensisijaisesti eri näkökantojen kuunteleminen ja sovitteleminen, ei sidosryhmien käännyttäminen energia-alan omien näkemysten taakse. Tärkeänä tavoitteena on myös parantaa energia-alan näkökantojen ymmärrettävyyttä. Hyvänä lähtökohtana dialogin parantamiseen toimivat visiotyön pohjalta järjestettävät sidosryhmätapaamiset. Toimenpiteitä - Energiateollisuuden visiotyön pohjalta käynnistettyä sidosryhmädialogia jatketaan vuonna 2010 ET:n järjestämällä round table- keskustelujen sarjalla. Keskusteluihin kutsutaan mm. työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, Energiamarkkinaviraston, Kuluttajaviraston, Kilpailuviraston, Vaasa EMG:n, Kiinteistöliiton, ympäristöjärjestöjen, median sekä politiikan edustajia. 11

12 1.3 Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä Energiateollisuutta kritisoidaan liian yksipuolisesta, ydinvoimaa painottavasta viestinnästä. Voimakkaiden panostusten ydinvoimaan pelätään vähentävän alan tarvetta investoida uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen. Myös lämmitysratkaisuihin liittyvä viestintä on jäänyt turhan vaatimattomalle tasolle. Energiateollisuuden tulee panostaa jatkuvaan tiedon keruuseen ja tiedottamiseen alan pitkän aikavälin tavoitteista sekä investoinneista uusiutuviin ja energiatehokkuuteen. Jatkuvan kestävään kehitykseen painottuvan viestinnän avulla voidaan alan julkista kuvaa uudistaa. Rohkeat pilottihankkeet, joissa sovelletaan innovaatioita, esimerkiksi sähköautokampanjat tai tulevaisuuden energiamuodot, ovat erinomaisia alan profiilin kohottajia. Uskottavuuden kannalta on tärkeää, että kestävän kehityksen teemaa tuodaan esiin kaikessa alan viestinnässä, niin yritysten markkinoinnissa kuin kouluyhteistyössäkin. Toimenpiteitä - Käynnistetään monivuotinen hanke, joka kokoaa tietoja koko alan kattavasti ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävistä toimenpiteistä ja tiedottaa niistä säännöllisin välein. Seurattavia asioita voivat olla muun muassa investoinnit bioenergiaan, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan, sähköautojen käyttö alan yrityksissä, vaihtoehtoisten vihreä sähkö ja vihreä lämpö -tuotteiden saatavuus sekä energia-alan yritysten hiilijalanjälki. - ET tukee energia-alan yritysten pilottihankkeita innovaatioiden soveltamisesta. Kullekin pilottihankkeelle tehdään oma viestintäsuunnitelmansa. - Uusiutuvat vaihtoehdot nostetaan entistä voimakkaammin esille yritysten markkinoinnissa. - Kestävä kehitys nostetaan keskeiseksi teemaksi kouluyhteistyössä. - ET järjestää vuosina yhdessä paikallisten yritysten ja Motivan kanssa roadshown ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista ja energiatehokkuudesta. 12

13 Kestävän kehityksen edelläkävijä toimenpiteet ja vastuut, tavoitteet ja mittarit Vastuunjako Toimenpiteet Energiateollisuus ry Energiayhtiöt Sidosryhmädialogi vision pohjalta Suunnittelu, toteutus, raportointi Asiantuntijoiden osallistuminen ET Round table - dialogisarja Suunnittelu, toteutus ja raportointi Asiantuntijoiden osallistuminen Koordinaattori Viestintästrategian päivitys Viestinnän ohjausryhmä Viestinnän ohjausryhmä Hankekohtaiset työryhmät Edelläkävijöiden palkitseminen Kestävän kehityksen trendianalyysi Suunnittelu, toteutus, viestintä Suunnittelu, toteutus Ehdotukset, paikallinen viestintä Ideointi, kommentointi Rohkeat pilottihankkeet Rahallinen ja viestinnällinen tuki Suunnittelu ja toteutus Jatkuvan viestinnän hanke Järjestelmän suunnittelu & toteutus Raportointi uusista hankkeista Uusiutuvat markkinoinnissa Kommentointi, benchmarkkaus Suunnittelu ja toteutus Kestävä kehitys kouluyhteistyössä Materiaalien päivitys Kommentointi, yhteistyön toteutus Roadshow Motivan kanssa Suunnittelu, koordinointi Tilaisuuksien järjestäminen Tavoitteet Vision jalkauttaminen Sidosryhmädialogin parantaminen Jatkuva, kestävään kehitykseen painottuva viestintä Mainemittarit Alan näkökulmat menevät paremmin läpi julkisuudessa 5 Visio herättää keskustelua sidosryhmien keskuudessa 7 Palkitut edelläkävijäyhtiöt saavat valtakunnallista julkisuutta 6 Sidosryhmät arvioivat kyvyn vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin vahvistuneen 4 Sidosryhmä- ja tiedotustilaisuuksiin osallistutaan aiempaa ahkerammin 7 Sidosryhmät arvioivat energiateollisuuden yhteistyökyvyn parantuneen 4 Energiateollisuuden uskottavuus sidosryhmien tiedonlähteenä vahvistuu 4 Investoinnit uusiutuviin ja energiatehokkuuteen saavat enemmän julkisuutta 4 Yritysten pilottihankkeet saavat laajasti julkisuutta 6 Kävijämäärä kasvaa ET:n kestävän kehityksen teemasivuilla netissä 3 Energiateollisuuden julkisuuskuva monipuolistuu 4 Kuluttajien arviot energia-alan yritysten vastuullisuudesta paranevat 1,2 Sidosryhmät arvioivat energiateollisuuden ympäristöystävällisyyden parantuneen 4 Mainemittareiden lähteet: 1 Valtakunnallinen mielipidekysely sähkölaskusta, sähköhinnoista ja palveluista 2 Yhtiökohtaiset asiakastyytyväisyysmittaukset ja asiakasraadit 3 Kävijätilastot 4 Sidosryhmätutkimus 5 Alan yhteinen julkisuusanalyysi 6 Hankekohtaiset julkisuusanalyysit 7 Sidosryhmä- ja tiedotustilaisuuksien arviointi 13

14 Mainepäämäärä 2: Energia-alan yritykset erinomaisina asiakaspalvelijoina Energia-alan yritysten käytäntöön ja perinteeseen ei ole kuulunut pohtia asioita loppuasiakkaan ja tämän saaman asiakaskokemuksen näkökulmasta. Puolet suomalaisista pitää energiayhtiöitä ja sähköntuottajia epäluotettavina tiedonlähteinä. Kuluttajien epäluottamus energiayhtiöitä kohtaan näkyy erityisesti hinnankorotusten herättämästä voimakkaasta keskustelusta. Viranomaisvaatimukset laskujen sisällöstä, hinnanmuutosmenettelystä sekä toimitusvelvollisuushinnoista aiheuttavat omat haasteensa sähköyhtiöiden asiakasviestintään. Asiakaspalvelun teknisessä toimivuudessa on monilla yhtiöillä ollut suuria ongelmia. Alaa eniten profiloivien yritysten (Fortumin ja Vattenfallin) kuluttaja-asiakkaiden tyytyväisyys on heikko (EPSI Rating 2008). Tavoitteet: 2.1 Ymmärrettävä hinnoittelu 2.2 Vaivaton asiakkuuden vaihto 2.3 Ammattitaitoinen ja mukava palvelu 2.4 Asiakasdialogin parantaminen Ymmärrettävä hinnoittelu Kuluttajakysely hinnoittelusta ja laskujen ymmärrettävyyden testaus Aloite viranomaisille Asiakkuuksien vaihdon seuranta Selvitys uusista e- palveluista Erinomainen asiakaspalvelija Ohjeistus asiakasraatien hyödyntämiseen Vaivaton asiakkuuden vaihto Verkonhaltijoille uusi standardi vikapalveluun Kohtaamiset kentällä haltuun valmennus asentajille Asiakastutkimusten uudistaminen Ammattitaitoinen ja mukava palvelu Asiakasdialogin parantaminen 14

15 2.1 Ymmärrettävä hinnoittelu Liian vaikeat sähkö- ja kaukolämpölaskut, väärin ajoitetut hinnanmuutokset sekä epäyhtenäinen termistö hämmentävät asiakkaita ja luovat väärää kuvaa kilpailusta. Energiateollisuus ry on pyrkinyt olemaan aloitteellinen ja tehnyt viranomaisille aloitteen sähkölaskun yksinkertaistamisesta vuonna 2006 ja hinnanmuutosmenettelyn yksinkertaistamisesta vuonna Kumpikin aloitteista jäi toteutumatta. Sähkölaskuista ollaan tekemässä uusia ohjeita EU-tasolla ja pohjoismaisten energiaviranomaisten yhteistyöelin NordREG on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2015 Pohjoismaissa on yhteiset sähkön vähittäismarkkinat. Tämä edellyttää kansallisten toimintatapojen ja säädösten harmonisointia muun muassa myyjänvaihdossa sekä myyjän velvollisuuksissa ilmoittaa hinnan muutoksista asiakkaille. Ruotsissa on panostettu sähkölaskujen ymmärrettävyyteen ja laskuihin tyytymättömien osuus on vähentynyt merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana. Suomalaisen energiaalan on edelleenkin syytä osoittaa oma-aloitteisuutta ja etsiä keinoja pohjoismaisten hyvien käytäntöjen hyödyntämiseen, laskujen ymmärrettävyyden parantamiseen sekä termistön yhtenäistämiseen. Toimenpiteitä ET seuraa EU:n ja NordREGin valmistelutyötä, etsii aktiivisesti keinoja ymmärrettävyyden parantamiseksi ja lobbaa valmistelun edistämiseksi. Seuraavassa on esimerkkejä keinoista, joita tässä työssä voidaan hyödyntää. 1 Kuluttajakysely sähkölaskusta, sähköhinnoista, palveluista (vaihtoprosessi, vikapalvelut, energiatehokkuusneuvonta) ja siitä, miten kuluttaja-asiakkaat nykyisellään kokevat erilaiset sähkön hinnoittelutavat, muun muassa indeksiin sidotun hinnoittelun. 2 Sähkölaskujen ymmärrettävyyden ja parannuskeinojen testaus kuluttajaasiakkaille tehtävillä ymmärrettävyystesteillä (ko. testit ovat tällä hetkellä pakollinen osa esim. lääkkeiden pakkausselosteiden hyväksymisprosessia). 3 Jäsenistön sitouttaminen yhtenäiseen termistöön. 4 Laaditaan yleisohje siitä, miten hintamekanismista voidaan yksinkertaisesti kertoa esimerkiksi laskun yhteydessä. 2.2 Vaivaton asiakkuuden vaihto Energiamarkkinaviraston kuluttajakyselyn mukaan sähkönmyyjää vaihtaneista 86 % arvioi vaihdon sujuneen helposti, mutta 7 % oli selvästi tyytymättömiä vaihdon sujuvuuteen (EMV 2008). Sähköyhtiöt ovat sopineet asiakasvaihtoprosessista, mutta asiakasvalitukset osoittavat, että prosessi ei aina toimi niin kuin on sovittu. Yhtiöiltä puuttuu yhteinen tahto saada asia kuntoon. Toimenpiteitä - Ala yhteisesti ryhtyy valvomaan asiakkaiden vaihtoprosessiin kuluvaa aikaa ja asettaa tietyn minimitavoitteen (esimerkiksi 95 % asiakasvaihdoista tapahduttava sovitussa ajassa). 15

16 2.3 Ammattitaitoinen ja mukava palvelu Hyvä asiakaspalvelu puhuu puolestaan. Asiakaspalvelussa ja asentajina toimivat ovat energia-alan yritysten tärkein kontaktipinta kuluttaja-asiakkaisiin. Palveluntuotantoyhtiöillä ja niiden henkilökunnalla on näkyvä rooli, sillä verkostoasentajat saattavat olla ainoita energia-alan edustajia, jotka kohtaavat asiakkaat henkilökohtaisesti. Asiakkailla on vain harvakseltaan suoria kontakteja energiayhtiöihin ja syynä kontaktinottoon on usein jokin tilanne, jossa tunteet ovat pinnalla: vika energian jakelussa, epäselvyys laskutuksessa, muutto tai myyjän vaihto. Mukava palvelu on osaamiskysymys, jota tulee jatkuvasti ylläpitää ja kehittää. Rationaalinen moodi, joka on yleistä ja perusteltu energiaalan yritysten toiminnassa, tulisi vaihtaa enemmän tunnemoodiin, kun lähestytään asiakkaita. Asiakasrajapinnassa toimivien valmennusta tulee kehittää maineen näkökulmasta ja hyödyntää asiakastyytyväisyysmittauksia ohjaukseen. Asiakaspalvelun toimivuus punnitaan, kun jokin menee pieleen. Viime vuosina sähköesimerkiksi verkkoyhtiöt ovat parantaneet selvästi toimintaansa vikapalveluissa ja esimerkiksi myrskyjen ennakoinnissa. Nämä hyvät käytännöt tulee saada kaikkien verkkoyhtiöiden käyttöön. Yhä useammat asiakkaat haluavat hoitaa rutiiniasiansa Internetin kautta. Esimerkiksi noin henkeä jätti tänä vuonna veroilmoitukseensa liittyvät tiedot Internetin kautta. Energia-alan yritysten on tarjottava palvelut paitsi puhelimitse, myös e-palveluina. Toimenpiteitä - Uudistetaan asentajien ja asiakaspalvelijoiden valmennusta maineen näkökulmasta (Kohtaamiset kentällä haltuun valmennus). - Kootaan verkkoyhtiöiden parhaat käytännöt ennakoivasta viestinnästä sekä tehokkaista vikapalveluista tekstiviestien avulla yleiseksi palvelustandardiksi. - Edistetään e-palvelujen tarjontaa. Tehdään alan sisäinen selvitys siitä, mitkä ovat kuluttajien kannalta luontevia energia-alan yritysten digitaalisia palveluita (esim. e-laskumahdollisuus) ja ovatko yhtiöt valmiita lähtemään yhdessä kehittämään e-palveluita. 2.4 Asiakasdialogin parantaminen Nykyiset asiakastyytyväisyysmittarit eivät täytä kaikkia odotuksia: ne ovat joko liian karkeita tai hitaita. Hyviä kokemuksia asiakastyytyväisyysmittauksesta on muun muassa Vattenfall Verkon vikapalveluissa, jossa tyytyväisyysmittaus on viety asentajien tulospalkkaukseen. Mittaaminen toimii johtamisen välineenä asiakaslähtöisyyden juurruttamisessa. Asiakastyytyväisyystutkimukset eivät sellaisenaan sovellu kovinkaan hyvin palvelujen kehittämiseen. Monissa yhtiöissä on hyödynnetty asiakasraateja asiakkaiden kuuntelemiseen ja toiminnan kehittämiseen. Toimenpiteitä - Energia-alan yritysten käyttämät asiakastyytyväisyystutkimukset, niiden hyödyt ja puutteet kartoitetaan ja haetaan toimivia malleja tiedonkeruuseen ja tietojen hyödyntämiseen yritysten ohjausjärjestelmissä. - Laaditaan ohjeistus ja kootaan toimivia esimerkkejä energiayhtiöille asiakasraadeista ja niiden järjestelmällisestä hyödyntämisestä. 16

17 Erinomainen asiakaspalvelija toimenpiteet ja vastuunjako, tavoitteet ja mittarit Vastuunjako Toimenpiteet Energiateollisuus ry Energiayhtiöt Aloite viranomaisille laskusta ym. Suunnittelu, toteutus, raportointi Asiantuntija-apu ET Laskujen ymmärrettävyyden testaus Suunnittelu, toteutus ja raportointi Kommentointi Koordinaattori Yhtenäinen termistö hinnoittelutapoihin Työryhmätyö, viestintä yhtiöille Työryhmätyö, kommentointi Hankekohtaiset työryhmät Yleisohje hintamekanismin kertomiseen Asiakkuuksien vaihdon seuranta Työryhmätyö, viestintä yhtiöille Järjestelmän suunnittelu & toteutus Työryhmätyö, kommentointi Jatkuva raportointi Kohtaamiset kentällä -valmennus Vikapalveluiden parhaat käytännöt Järjestelmän suunnittelu & toteutus Koordinointi, raportointi Valmennus henkilöstölle Työryhmätyö, panostus palveluihin Selvitys e-palveluiden kehitystapeista Suunnittelu ja toteutus Ideointi,panostus palvelukehitykseen Asiakastutkimusten uudistaminen Suunnittelu ja toteutus Ohjausjärjestelmien muutokset Ohjeistus asiakasraadeista Työryhmätyö, viestintä yhtiöille Työryhmätyö, raatien toteutus Tavoitteet Ymmärrettävä sähkön hinnoittelu: Alalle yhtenäinen käsitys toimivasta laskusta ja termistöstä Muutokset viranomaisvaatimuksissa Vaivaton sähköasiakkuuden vaihto Ammattitaitoinen ja mukava palvelu: Palveluhenkilöstön valmennus, vikapalvelujen ja e-palvelujen kehittäminen Asiakasdialogin parantaminen: Asiakaskyselyiden ja asiakasraatien kehittäminen Mainemittarit Parannukset sähkölaskun ymmärrettävyydessä 5 Viranomaiset arvioivat asiakasnäkökulman vahvistuneen energiateollisuudessa 4 Asiakasvaihdon ongelmat vähenevät tavoitetasoon 6 Yhtiötä vaihtaneiden tyytyväisyys vaihtoprosessiin 1 Asiakkaiden kokemukset kontaktien laadusta ja miellyttävyydestä paranevat 1,2 Asiakkaiden arviot sähköverkkoyhtiöiden toiminnasta vikatilanteissa paranevat 2 e-palvelujen tunnettuus paranee ja käyttäjämäärät kasvavat 2,3 Uusien asiakaskyselyiden ja asiakasraatien hyödyntäminen yleistyy 6 Asiakkaiden arviot energiayhtiön asiakaslähtöisyydestä paranevat 1,2 Mainemittareiden lähteet: 1 Valtakunnallinen mielipidekysely sähkölaskusta, sähköhinnoista ja palveluista 2 Yhtiökohtaiset asiakastyytyväisyysmittaukset ja asiakasraadit 3 Kävijätilastot 4 Sidosryhmätutkimus 5 Laskujen ymmärrettävyyden testaus 6 Alan sisäinen kysely 17

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot Milka Kortet, Energiateollisuus ry Mainetalkoot -hankkeen tausta Energia-alan julkikuvatutkimus syksyllä 2007 o Julkikuvan ja maineen kehittämisessä

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA Enontekiön Sähkö Oy ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA 1 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.12.2011 Finlandia talo, Helsinki 2 Johdanto Energianeuvonnalla vastuulliset energiayhtiöt

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Vattenfallin imago kirkastui

Vattenfallin imago kirkastui Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Tammikuu 20 Kokonaistyytyväisyys ja suosittelu sekä tyytyväisyys- ja imagoindeksit Yleisarvosana yhtiölle

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy

Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy Twiittaa: @somemonitor #MVV2014 Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Mediaseuranta

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarin taustatietoa Toiminta 2011 Tuotoksia Jatkotoimenpiteitä Ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Viestinnän linjaukset

Viestinnän linjaukset Tehty 02/2013, päivitetty 9/2014 Viestinnän linjaukset Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Hankkeen tehtävä on muodostaa yhteistyöverkostoja toimijoiden

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Millaisia tuloksia halutaan näkyville? Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot