Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna"

Transkriptio

1 Soili Niinikoski (toim.) Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Sivujen 11 ja 12 kuvitus: Jukka Savilampi Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2005

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on toimintansa alkuvuosista lähtien tukenut, kannustanut ja markkinoinut benchmarking-menetelmän soveltamista korkeakouluissa. Tämänkin julkaisun kirjoitukset osoittavat, että menetelmä tarjoaa innovatiivisia mahdollisuuksia korkeakoulujen toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Kommunikatiivisena ja dialogisena vertailun ja oppimisen metodina se myös sopii korkeakoulujen kulttuuriin. Julkaisun artikkelit ovat tulos Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikön yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa järjestämästä benchmarking-koulutuksesta. Hanke oli avoin kaikille yliopistoille ja projektiin osallistui edustajia kahdestatoista yliopistosta. Koulutuksen perusfilosofiassa muunneltavuus, innovatiivisuus ja muutoshakuisuus olivat näkyvästi esillä. Koulutukseen osallistuneet toteuttivat oman yliopistonsa tutkintorakenteen kehittämiseen liittyvän vertailun yhden tai useamman ulkomaisen yliopiston kanssa. Kuten artikkelit osoittavat, benchmarkingin muunneltavuutta on monin tavoin käytetty hyväksi. Tapausselostukset ovat luonteeltaan käytännöllisiä, eräät henkilökohtaiseenkin sävyyn kirjoitettuja kertomuksia suunnittelusta, prosessin kulusta, kokeiluista, onnistumisista ja erehdyksistä. Tällaisen informaation tuottaminen ja käytännön kokemusten välittäminen on välttämätöntä konkretiaa teoreettisten käsiteanalyysien ja jäsennysten rinnalle. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitän Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikköä hankkeen koordinoinnista ja kirjoittajia kokemustensa jakamisesta laajemmalle lukijakunnalle. Ossi Tuomi pääsihteeri

4 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Soili Niinikoski ja Asko Karjalainen, Oulun yliopisto. Benchmarking organisaation tehokkaana muutosvoimana Miksi benchmarking voi olla väline organisaation kehittämiskynnyksen ylittämiseen?. Miten benchmarking motivoi muutokseen?. Benchmarking osana organisaation jatkuvaa laadunarviointia Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutus Soili Niinikoski, Oulun yliopisto. Koulutuksen rakenne ja tavoitteet. Koulutuksen arviointia.... Case-kuvaukset vertailevista arviointiprojekteista Tampereen ja Eindhovenin yliopistojen tietojenkäsittelytieteiden benchmarking Markku Ihonen, Tampereen yliopisto.. Opetussuunnitelmatyön uudet haasteet.. Tietojenkäsittelytieteen opetussuunnitelmavertailu.. Vierailun antia.. Jatkotyöskentely.. Oppia ikä kaikki Benchmarking apuvälineenä uuden opetussuunnitelman luomisessa Ida Mielityinen, Joensuun yliopisto.. Taustaa.. Vertailun tavoitteet.. BM uuden opetussuunnitelman suunnittelun välineenä.. Verkossa tehtävä vertailu.. Partnerien etsintä.. Täyttyivätkö tavoitteet? Prosessin arviointia Tutkintorakenneuudistusprosessin benchmarkkaus Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa Olli Erikoinen (TTY), Ole Karlsson (ÅA), Katja Mielonen (JY), Katja Pesonen (TTY), Jari Rantamäki (JY) ja Sirpa Suntioinen (KY).. Taustaa.. Matriisien laadinta ja täyttö.. Benchmarkkaus NTNU:ssa.. Jatkotoimet.. Benchmarkkaus-prosessin arviointi Opetussuunnitelmatyön benchmarkkaus tekniikan tutkintojen perusvertailun käynnistäminen Hanna Niiranen ja Tuija Huovila, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.. Hankkeen tavoite ja aikataulu

5 .. Prosessin eteneminen.. Kokemus tehdystä selvitystyöstä.. Miten jatketaan?. Reaaliaikaista Bolognan prosessin etenemisen vertailua yliopistoverkostossa Päivi Aronen, Helsingin yliopisto.. Taustaa.. Vertailun toteutuksesta.. Bologna Laboratory -hankkeen etenemisestä.. Vertailun hyödyntäminen. Parivertailubenchmarking yliopistojen kansainvälisen opetusyhteistyön kumppaneiden valinnassa Esa Hyyryläinen ja Kari Rossi, Vaasan yliopisto.. Projektimme taustoista ja tavoitteista.. Tapausten valinta.. Muuttujien valinta.. Parivertailut.. Matriisin tuottaminen.. Raja-arvon asettaminen.. Kumppaneiden valinta.. Miten tästä eteenpäin?. Planning a new international Master s programme by using qualitative matrices Alexandra Ohls, Svenska Handelshögskolan.. Benchmarking partner.. Benchmarking framework.. Contacting the partner.. Benchmarking meeting.. Results of the benchmarking exercise. Opetussuunnitelmavertailu eurooppalaisten taidekorkeakoulujen kesken Exposing and Revealing Shared Expertise in Art and Design Education Anita Nuutinen, Taideteollinen korkeakoulu.. Koulutuksen kehittämisen tilanne.. Suhtautuminen benchmarkingiin.. Kansainväliset kumppanit ja niiden valinta.. Vertailun suoritustavat.. Benchmarkkausyhteistyö.. Vertailunäkökulmat.. Benchmarkkaustyön jatkosta: Challenge Comparability and Transparency, Not Similarity.. Opetussuunnitelmavertailun teoreettinen taustoitus Lähteet Liitteet : Koulutuksen tarjoama opetussuunnitelmamatriisi : Bologna Laboratory -hankkeen vertailtavia asiakokonaisuuksia : Eurooppalaisten taidekorkeakoulujen opetussuunnitelmien vertailumatriisi : Esimerkkivertailu tutkintojen kompetensseista

6 Tiivistelmä Julkaisun tavoitteena on esitellä Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikön yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa järjestämää Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutusta sekä sen vaikutuksia. Koulutuskokonaisuus järjestettiin lukuvuonna 2003/2004 Oulussa kolmena seminaaritapaamisena, joiden aikana ja ohella perehdyttiin opetusmateriaaliin ja aiheen kirjallisuuteen. Koulutukseen osallistujat suorittivat myös harjoitustyönään oman yliopiston tutkintorakennetyötä edistävän vertailevan arvioinnin jonkin korkeatasoisen ulkomaisen yliopiston kanssa tai organisoivat yliopistossaan eri yksiköiden avainhenkilöiden kanssa vastaavan vertailuprojektin. Julkaisun ensimmäisessä osassa pohditaan koulutuksen teoreettista viitekehystä tutkintorakennetyön näkökulmasta. Tässä luvussa käsitellään sitä miten benchmarking on organisaation tehokas muutosvoima ja miten benchmarking voi olla osa organisaation jatkuvaa laadunarviointia. Toisessa pääluvussa kerrotaan koulutuksesta ja siitä miten vertailevan arviointimenetelmän voi valjastaa tutkintorakennetyön työkaluksi. Olennaista koulutuksessa on ollut se, miten benchmarkingia voidaan käyttää opetuksen suunnittelun rakenteitten ja sisältöjen apuna. Tässä luvussa nostetaan myös esille osallistujien arviointihankkeitten haasteita ja onnistumista, sekä arvioidaan lyhyesti hankkeitten vaikuttavuutta. Kolmas luku raportoi kurssilaisten koulutuksen aikana tekemiä vertailevia arviointiprojekteja.

7 Johdanto Soili Niinikoski ja Asko Karjalainen, Oulun yliopisto. Benchmarking organisaation tehokkaana muutosvoimana Miksi benchmarking voi olla väline organisaation kehittämiskynnyksen ylittämiseen? Organisaation toimintatapojen muuttaminen on hidasta ja toisinaan miltei mahdotonta. Vanhassa, raiteilleen asettuneessa organisaatiossa arki on saattanut muodostua muutoksen esteeksi. On totuttu toimimaan tietyllä tavalla eikä vaihtoehtoja osata edes etsiä. Organisaation jäävuorimallin 1 mukaan suurin osa organisaatiosta on piilossa. Juuri tämän piilossa olevan osan olemassaolo ja sen tunnistamisen vaikeus tekevät muutoksen hitaaksi ja vaikeaksi. Piilossa oleva osa koostuu turvallisuutta tuovista rutiineista, arvoista, uskomuksista ja tapakulttuurista. Se on olemassa ja vaikuttaa voimakkaasti toimintaan, mutta ei ole helposti havaittavissa. Tulokkaat ja organisaation ulkopuoliset ovat herkempiä tiedostamaan tyypillisiä piilossa olevia piirteitä. Kuvio. Organisaation jäävuorimalli Organisaation näkyvä osa: viralliset tavoitteet, toimintapolitiikka, organisaation rakenne, taloudelliset voimavarat, kyvyt, osaaminen, taidot. Organisaation näkymätön osa: arvot, asenteet, tunteet, vuorovaikutus, normit, roolit, tabut. 1 Organisaation jäävuorimalli (ks. esim. French & Bell, 1999).

8 Organisaatioiden muutosta ja niissä olevaa muutosvastarintaa on paljon tutkittu 2. Tutkimustiedon perusteella voi olettaa, että yksilöiden oppimis- ja tunnekokemukset ovat keskeisiä muutoksen vauhdittajia tai jarruttajia organisaatiossa. Strategiset linjaukset ja ylhäältä alaspäin toteutetut hankkeet menestyvät yksilöiden vuorovaikutuksesta ja symbolisesta kanssakäymisestä koostuvan toimintakulttuurin rajoissa, eivät siitä riippumatta. Tutkimus antaa tukea useille muutosta eteenpäin vieville käytännöllisille toimintamalleille. Yliopisto-organisaatiolle tyypillisessä löysästi rakentuneessa ja asiantuntijoiden autonomiaa korostavassa ympäristössä kestävää muutosta edesauttaa esimerkiksi kun: 3 organisaatiolla on hyvä itsetuntemus ja toimintaa ohjaa tietoisuus organisaation perusarvoista organisaatiokulttuuri otetaan huomioon eikä muutos sodi sitä vastaan. tehdään taustatyö ja valmistelu huolellisesti edetään pienin askelin edesautetaan kentän toimijoiden intensiivistä vuorovaikutusta luodaan ilmapiiri, jota leimaa pakottomuus ja ulkoisen painostuksen puuttuminen suunnitelmallisuuteen yhdistetään symbolien, tarinoiden ja metaforien yhteisyyttä luova merkitysmaailma ollaan joustavia, hyväksytään ajoittainen kaoottisuus ja prosessien irrationaalisuus otetaan huomioon sekä yksilölle että yhteisölle identiteettiä luova imagon tavoittelu ja arvostettujen esikuvien jäljittely hyväksytään riskinotto ja minimoidaan epäonnistumisen pelko ja häpeän kokemusten syntyminen myönnetään organisaation kerroksisuus; samat toimintamallit eivät toimi samalla tavoin kaikissa organisaation osissa. Kuinka benchmarking suhteutuu muutosta edesauttaviin toimintamalleihin? Benchmarking näyttää monelta osin suorastaan kokoavalta menettelytavalta. Se nopeuttaa organisaation oppimista rakentamalla jaettua tietoisuutta ja identiteettiä monipuolisesti organisaatiokulttuurin sisällä 4. Sen keskeinen arvo on 2 Muutosvastarintaa käsittelevän kirjallisuuden jäljille pääsee hyvin esim. Kuittinen, 2001 ja Kezar, Kezar, Ks. esim. Doerfel & Ruben, 2002.

9 kommunikoinnissa, jota se herättää ja stimuloi 5. Benchmarking esittelee yhteisöllisen oppimisen välineenä muutokseen. Benchmarking luo turvallisuutta ja vähentää epävarmuudesta johtuvaa ahdistusta. On helpompi nähdä ja hyväksyä muutokset, joita pitää tehdä, kun on verrattu toimintaa muihin. 6 Omia ajatuksia edelleen kehittämällä sitoudutaan prosessiin, joka tuottaa pikemminkin uusia tuloksia kuin tiedon kopiointia. Parhaimmillaan tällainen oppiminen johtaa organisaatiossa jaetun asiantuntijuuden kasvuun (ks. esim. Hakkarainen, Lonka ja Lipponen 2004: ). Tietoa voidaan jakaa niin organisaatiokulttuurin sisällä kuin myös organisaatioiden välillä, jotta voitaisiin tunnistaa ja innovoida parempia käytänteitä toimia. Kuvio 2 kokoaa benchmarkingin vaikuttavuuden mahdollisuuksia neljällä eri tasolla organisaatiossa. Kuvio. Benchmarking vaikuttavuus organisaation muutosvoimana Benchmarkingiin ei pidä ihastua sokeasti, se voi itsekin vajota muutosvastarinnan aallokossa. Usein benchmarking-projektien käynnistämisen ongelmana koetaan ajatus ns. ylimääräisestä työstä. Voidaan myös ajatella, ettei meillä ole mitään parannettavaa. Eräs suurimmista haasteista on saada siirrettyä hankkeen omistajuus ruohonjuuritasolle, jolloin organisaation sitoutuminen prosessiin on parhaimmin motivoitunutta. Benchmarking-prosessissa on hankala 5 Sitä voidaan käyttää myös itsessään kommunikaation kehittämiseen, ks. Gardner & Winder, Kannattaa tutustua myös Housleyn (1999) ajatuksiin.

10 arvioida kustannuksia, ja siksi se saattaa viedä runsaasti enemmän aikaa kuin oli ajateltu. Myös aikataulussa pysyminen saattaa tuottaa ongelmia. Parhaimmillaan benchmarking tarjoaa jatkuvaa oppimista, ei kertaluonteisesti suoritettua projektia, vaan jatkuvaa innovaatiota ja kehitystä. Benchmarking auttaa löytämään jo hyväksi havaittuja käytänteitä ja oivaltamaan vaihtoehtoisia tapoja toimia. Se auttaa luomaan yhteistyösuhteita, ja se on erinomainen keino kehittämisyhteistyöhengen luomisessa. Benchmarkingissa pääsee tekemään ja toimimaan yhdessä. Se toimii myös erilaisilla tunnetasoilla: 1) tyydyttää uteliaisuutta, 2) antaa mahdollisuuden sosiaalisuuteen, 3) viihdyttää, tuottaa elämyksiä ja kokemuksia, 4) mahdollistaa uudentavan matkimisen, 5) kannustaa kilpailuun, sekä 6) rohkaisee oppivaan ihailuun. Housleyn ajatus on oivallinen: There is a feel good factor (1999).. Miten benchmarking motivoi muutokseen? Jollei puhuta muutoksen hallinnasta, vastustuksen murtamisesta tai ajatusten muutoksesta, voidaan miettiä miten benchmarking-prosessi itsessään innovoi ja kannustaa toimimaan. Seuraavassa kuviossa tarkastellaan prosessia siitä näkökulmasta, miten jokainen askel on itsessään eräänlainen motivaatiotaso: uteliaisuus, itsearviointi, vertailu, kehitys, yhteistyö ja visiot. Tarkastelu tehdään portaita käyden alhaalta ylöspäin yleistetyn toimijasubjektin ajatuksia kuunnellen. Kuvio. Benchmarkingin motivaatiotasot

11 Uteliaisuus On tässä pärjätty ihan hyvin. Ainakin luulen niin. Mutta miten toiset tekevät? Voiko nämä asiat tehdä toisinkin. Pääsisinpä katsomaan kuinka maailman parhaat nämä hommat hoitavat. Tai vierailulle edes naapuriin. Itsearviointi Ihan ensin kyllä katsotaan peiliin ja mietitään missä kohdassa seistään. Miten nämä prosessit meillä tosiasiassa hoidetaan? Kuinka muuten osaisin edes verrata muiden malleihin, ellen ota selvää omista käytänteistä. Minullahan voi olla hyviä malleja itsellänikin. Olisi hauskaa olla hyödyksi toisille. Pitää olla viemisiä. Vertailu Terveppä terve! Mukava nähdä ihan näin kasvokkain eikä vain viestien välityksellä. Tätäkö se tarkoittaa että teillä hoidetaan tämä asia näin. Nyt sen vasta tajuaa! Nämä yksityiskohdat ovat todella kiinnostavia. Että noinkin voi tehdä. Tämä keskustelu vie ihan mukanaan. Onko kello jo noin paljon? Kehitys Nyt on kyllä aivan pakko muuttaa tätä juttua meidän yksikössä. Ihan hävetti paljastaa kuinka hatara systeemi meillä on. Onneksi eivät nauraneet. Ei niiden ratkaisu ihan suoraan ehkä sovi, mutta se antaa paljon ajattelemista ja hyviä vinkkejä. Olihan nekin tosi kiinnostuneita siitä meidän yhdestä jutusta.

12 Yhteistyö Eikö me voitaisikin kehittää yhdessä? Tehtäisiinkö diili? Meillähän on selvästi yhteisiä intressejä. Tehdään aluksi kolmen vuoden suunnitelma molempia puolia hyödyttäväksi ja arvioidaan sitten jatkonäkymiä. Visiot Ollaan vuoren huipulla. Kannatti todella nähdä kiipeämisen vaiva. Mitkä maisemat täältä avautuvatkaan! Yhteistyösopimuksen kautta saatiin monia muitakin uusia kumppaneita, ja mahdollisuuksia on vaikka mihin. Kulkemamme portaat (Kuvio 3. Benchmarkingin motivaatiotasot) ilmentävät benchmarkingin avaamaa organisatorista merkitysmaailmaa. Motivaation pohjalla on aina yksilöllinen merkityksellisyyden kokemus. Tämä tarkoittaa sitä, että jotain toista saattaa innostaa prosessin kolme ensimmäistä tasoa, kun taas toista kannustaa ainoastaan ajatus tulevaisuuden yhteistyöstä. Joskus pyrkimyksenä voi olla yhteistyökumppanin löytäminen ja joskus yhteistyösuhde syntyy sivutuotteena. Vertailun ja yhteistyön kumppania ei välttämättä tarvitse etsiä kaukaa, se voi löytyä naapurilaitokseltakin. Benchmarkingin sisäinen luonne koostuu niistä aineksista, joita motivaatiotasoilla aktivoidaan.

13 . Benchmarking osana organisaation jatkuvaa laadunarviointia Lähivuosina opetuksen laadunarviointi tulee olemaan yhä tärkeämpi osa yliopistokulttuuria. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentaminen sisältää uskottavien laatujärjestelmien käyttöönoton kaikissa jäsenmaissa. Kaikki yliopistot ovat siis muodostamassa omaa sisäistä laadunarviointijärjestelmäänsä. Tällaisen järjestelmän yhtenä tavoitteena on opetuksesta käytävän keskustelun lisääminen. Tuntuisi luontevalta hyödyntää tässä yhteydessä myös benchmarking-menetelmää. Benchmarking sisältää aina itsearviointia ja jonkinlaista vertailua aktiivisen keskustelun kautta partnerin kanssa. Siten se jo itsessään edistää laadun kehittymistä. Yliopistomaailmassa on tarjolla runsaasti esimerkkejä benchmarking-arvioinnin soveltamisesta koulutuksen alueella 7. Usein benchmarking-arviointia käytetään hankeluontoisesti 8 apuna määrittämään oman yliopiston asemaa suhteessa kilpaileviin korkeakouluihin tai ratkaisujen etsimisessä tiettyyn (opetuksen) suunnitteluongelmaan 9. Myös yhteistyön virittämiseen menetelmää on käytetty 10. Esimerkin yhteistyöhakuisesta jatkuvasta benchmarking-toiminnasta tarjoavat konsortiosovellukset 11, joissa useat yliopistot ovat liittyneet yhteen vertailevan laadunkehittämisen viitekehyksessä. Konsortion sisällä siihen osallistuvat instituutiot tekevät sisäistä vertailua ja voivat oppia toisiltaan. Konsortio voi kokonaisuutena myös etsiä jäsenilleen vertailukumppaneita konsortion ulkopuolelta. Tällä tavoin saavutetaan paljon yksilötason oppimiskokemuksia ja vuorovaikutusta, jolloin kehittämisen kynnys madaltuu. Yleisellä tasolla benchmarkingin mahdollisuuksia laadunarvioinnissa voi hahmottaa nelikentän avulla: 7 Ks. esim. Benchmarking Methods and Experiences 2003; Epper, 1999; Schofield, 2000; Benchmarking in Higher Education; Amin & Amin, Tran, Joskus viitataan problem-based benchmarkingiin. Ks. esim. Tran, 2003, s Karjalainen, Kuortti & Niinikoski, Jos haluaa yhdistää BM-harrastuksen matemaattiseen aivovoimisteluun, voi lukea Elnathan & Kim, Epperillä (1999) on hyvä kuvaus, s Ks. myös Löfström, 2001 sekä tämän julkaisun case-kuvaus Tutkintorakenneuudistusprosessin benchmarkkaus Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa.

14 Taulukko. Benchmarking-arvioinnin mahdollisuuksia koulutuksen arvioinnissa ARVIOINNIN KOHDE Vertailu ARVIOINNIN MOTIIVI Yhteistyö Tunnuspiirteet ja tulosindikaattorit A. Oman tason selvittäminen. B. Yhteisten tavoitetasojen asettaminen. (benchmarks) Heikkojen ja vahvojen Suoritteiden kannustava vertailu. alueiden tunnistaminen. Parhaat käytänteet C. Toisilta oppiminen. D. Yhteisten ja molemmin puolin (best practices) Innovaatioiden ja menestys- hyödyllisten hankkeiden ja tekijöiden kehittäminen. toimintamallien kehittäminen. Taulukon motiivisarakkeeseen voi kokeilla sovittaa muitakin kuvion 3 (bm:n motivaatiotasot) tasoista. Kohteiden jaottelu pohjautuu benchmarking-arvioinnin kahteen suuntaukseen. Benchmarking voi tarkoittaa toisaalta vertailukohtien (benchmarkkien) etsimistä, toisaalta taas hyvien toimintamallien etsimistä. Ensin mainittu lähestymistapa on lähellä kvantitatiivista tutkimusta, kun taas parhaiden käytänteiden etsiminen edustaa toiminnan välitöntä sisällöllistä kehittämistä. Osana laadunvarmistusta voi olla hyödyllistä verrata omia suoritteita valittujen kumppaneiden suorituksiin erityisesti kansallisella tasolla (A). Erityisen kannustavaa voisi olla yhteisten tavoitetasojen asettaminen ja keskinäisen arviointiringin muodostaminen painonvartijoiden tapaan (B). Osana konsortiotoimintaa tällaista on tehtykin. Parhaiden käytänteiden etsiminen on laadunarvioinnin näkökulmasta mielekästä, kun se suunnataan hyvien arviointikäytäntöjen tarkasteluun (C). Esimerkiksi opiskelijapalautteiden keruun ja hyödyntämisen käytänteet ovat laadunarviointia edistäviä jatkuvan benchmarkkauksen kohteita. Klassisia mutta vaativia esimerkkejä yhteistyöstä laadunarvioinnin alueella (D) ovat esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa perinteeksi muotoutuneet tenttiyhteistyön käytännöt. Kun yliopistot sopivat pareina opiskelijoiden tenttien ristiinarvioinnista oppiaineet joutuvat tarkasti vertaamaan opetuksen sisältöjä ja muodostavat yhteisiä tasovaatimuksia. Yhteisten opintokokonaisuuksien suunnittelun yhteydessä olisi mielekästä aina suunnitella myös oppimisen ja opetuksen arviointikäytänteet yhteistyölle rakentuviksi. Mahdollisuuksia vertailevan arvioinnin luovaan ja kehittävään soveltamiseen pelkästään yliopistomaailman sisällä lienee jokseenkin rajattomasti. Seuraavassa taulukossa hahmottelemme esimerkinomaisesti tätä toiminta-avaruutta toimialueen ja kohdealueen risteyksessä. Toimialue jakaantuu kaikkiaan 21 koulutusalaan 12. Koulutusala voi sisältää pääaineina ja sivuaineina useita eri oppiaineita. Nämä toimialueet risteytyvät taulukossa kohdealueiden kanssa. Koh- 12 Eläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, humanistinen, kasvatustieteellinen, kauppatieteellinen, kuvataiteen, liikuntatieteellinen, luonnontieteellinen, lääketieteellinen, maatalousmetsätieteellinen, musiikin, oikeustieteellinen, psykologia, taideteollinen, tanssin, teatterin, teknistieteellinen, teologian, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteellinen koulutusala.

15 dealue tarkoittaa arvioinnin kohteen sijoittumista. Kohde voi löytyä oman yliopiston sisältä (sisäinen bm), jostakin toisesta kotimaisesta yliopistosta (kansallinen bm) tai kansainvälisten yliopistojen joukosta (kansainvälinen bm). Kuhunkin taulukon lokeroon on hahmoteltu muutamia esimerkkejä mahdollisista erilaisista vertailutoimintamalleista, -menetelmistä, benchmarkkaustyypeistä tai tiedonvaihdon keinoista opetuksen laadunarvioinnin alueella. Taulukko. Benchmarking-arvioinnin kohteiden muotoilua TOIMIALUE SAMA KOULUTUSALA ERI KOULUTUSALA KOHDEALUE Sama oppiaine Eri oppiaine OMA YLIOPISTO opettajien innovatiivisten opettajien opettajien opetus- ja innovatiivisten innovatiivisten sisäinen tenttikäytäntöjen vertailu opetus- ja opetus- ja benchmarking tiimit, ryhmät, tenttikäytäntöjen tenttikäytäntöjen kuppikunnat vertailu vertailu sisäisten (suunnittelu-) erilaiset erilaiset työpajojen pitäminen yhteistyökäytännöt yhteistyökäytännöt yhteistyön ruokkiminen (opetuksen (opetuksen suunnittelussa, suunnittelussa, laadunarvioinnissa jne.) laadunarvioinnissa jne.) yhteistapaamisten pedagogisen järjestäminen ajattelun peilaaminen yhteistyön virittäminen yhteistyön virittäminen KOTIMAISET YLIOPISTOT opetussuunnitelmien ops-mallien vertaaminen yleisten vertaaminen: yleisten menettelytapojen kansallinen oppisisällöt ja ydinaines, menettelytapojen best-practise-prosessit benchmarking mitoitus, ops-mallit jne. best-practise-prosessit opettajien innovatiiviset opettajien pedagogisen ajattelun opetus- ja innovatiiviset opetus- peilaaminen, tenttikäytännöt, ja tenttikäytännöt, verkostot, erilaiset erilaiset yhteistyökäytännöt esim. Peda-forum yhteistyökäytännöt ja prosessit (opetuksen opettajien ja prosessit suunnittelussa, innovatiiviset (opetuksen suunnittelussa, laadunarvioinnissa jne.) opetus- ja laadunarvioinnissa jne.), yhteistyön virittäminen tenttikäytännöt, ops-mallit tutkintorakennetyön erilaiset yhteis- pedagogisen ajattelun valtakunnalliset työkäytännöt ja peilaaminen, koordinaatioryhmät prosessit (opetuksen yhteistyön virittäminen, suunnittelussa, laadun- verkostot, esim. Pedaarvioinnissa jne.) forum jatkuu seur. sivulla jat

16 ULKOMAISET kansainvälinen opetussuunnitelmien opettajien yleisten benchmarking vertaaminen: innovatiiviset menettelytapojen oppisisällöt ja ydinaines, opetus- ja best-practise-prosessit mitoitus, ops-mallit jne. tenttikäytännöt, pedagogisen opettajien innovatiiviset erilaiset ajattelun peilaaminen opetus- ja tenttikäytännöt yhteistyökäytännöt opettajien erilaiset yhteistyökäytännöt (opetuksen innovatiiviset opetusja (opetuksen suunnittelus- suunnittelussa, ja tenttikäytännöt, sa, laadunarvioinnissa jne.) laadunarvioinnissa erilaiset yhteis- pedagogisen ajattelun jne), ops-mallit työkäytännöt (opetuksen peilaaminen pedagogisen ajattelun suunnittelussa, yhteistyön virittäminen peilaaminen laadunarvioinnissa yleisten jne.), ops-mallit menettelytapojen yhteistyön virittäminen best-practise-prosessit yhteistyön virittäminen Benchmarking voi olla muutoksen nopeuttamisen väline omassa organisaatiossa. Menetelmä vaatii kuitenkin resursseja ja valmentautumista. Benchmarkingin etenemistä ja prosessia on hyödyllistä tukea ohjauksen ja koulutuksen avulla. Oulussa benchmarking-arviointia on tuettu ohjauksen avulla menestyksellisesti vuodesta 2000 alkaen Opetuksen kehittämisyksikkö on mm. ohjannut Oulun yliopiston laitosten ja ulkomaisten kumppanilaitosten benchmarkingia vuosina (ks. esim. Karjalainen, Karjaluoto, Kuortti, Niinikoski, Deans & Gnoth, 2004), järjestänyt benchmarking-koulutusta opettajille Oulussa keväällä 2003 (ks. esim. Lukkarinen & Lahtinen, 2004), ohjaa Oulun yliopiston sisäistä benchmarkingia sekä muutamia yliopistojen yhteistyöverkostojen benchmarking-hankkeita valtakunnallisen W5W-projektin puitteissa.

17 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutus Soili Niinikoski, Oulun yliopisto. Koulutuksen rakenne ja tavoitteet Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikkö järjesti yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa lukuvuonna Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutuksen. Koulutuksen toiminta-ajatuksena oli asiantuntijuutta aktivoiva koulutus, jossa tuotettiin kokemuksia ja etsittiin yhdessä toimivia käytänteitä. Seminaaripäivät olivat pääosin työpajatyyppisiä: ne keskittyivät keskustelevaan ryhmätyöskentelyyn ja kokemuksien jakamiseen. Koulutus toteutettiin valtakunnallisena arviointikoulutuksena, johon osallistui noin 20 tutkintorakennetyön tekijää eri yliopistoista. Koulutus rakentui kolmesta seminaaripäivästä, jotka järjestettiin Oulussa. Aloitusseminaari järjestettiin , väliseminaari ja päätösseminaari oli kaksipäiväinen Näinä kolmena seminaarikertana koulutuksen pääteemat olivat: tutkintorakennetyö kansainvälisessä viitekehyksessä opetuksen laadunarviointi, voiko BM olla osa jatkuvaa laadunarviointia yliopistossa? opetussuunnitelman laatu kandidaatintutkinnossa ja maisteriohjelmissa, ja benchmarking vertailevan arvioinnin välineenä (työkaluna opetussuunnitelmamatriisi). Pääteemoja opiskeltiin ydinainestyyppisesti; ensimmäisellä kerralla keskityttiin ydinainekseen, toisella kertaa täydennettiin sitä ja päätösseminaarissa käsiteltiin erityistietämystä. Koulutukseen osallistujat tekivät omana harjoitustyönään oman yliopiston tutkintorakennetyötä edistävän vertailevan arvioinnin jonkin korkeatasoisen ulkomaisen yliopiston kanssa. Osallistuja saattoi myös harjoitustyönään organisoida yliopistossaan eri yksiköiden avainhenkilöiden kanssa vastaavia vertailuprojekteja. Vertailu saattoi olla pelkästään aineistopohjaista tai sisältää myös vierailuja ja yhteistyöintressejä. Vertailun suunnittelu aloitettiin ensimmäisellä kerralla, väliseminaarissa kurssilaiset kertoivat muille hankkeen käynnistämisestä ja suunnitelman toteutuksesta. Viimeisellä kerralla kuultiin esityksiä miten hankkeet olivat onnistuneet ja mikä oli jatkosuunni-

18 telma. Tavoitteena tässä harjoitustyössä oli kansainvälistä vertailevaa arviointimenetelmää (benchmarkingia) luovasti hyödyntäen edistää yliopistojen tutkintorakennetyön tekemistä. Kuvio. Koulutuksen rakenne. Koulutuksen arviointia Seuraavassa arvioin koulutusta osanottajilta saamieni palautteiden avulla. Koulutuksen todettiin antaneen uskoa tähän mennessä tehdyn työn saavutusten oikeellisuuteen. Koulutuksessa annettiin tilaa kollegojen kanssa käydyille keskusteluille ja ne tuntuivat olleen erityisen hyödyllisiä, rohkaisevia ja jopa valaisevia. Yhtenä parhaimmista oppimiskokemuksista koettiin toisten osallistujien esimerkkihankkeet. Osallistujat tekivät benchmarkingia omista tarpeistaan tutkintorakennetyön viitekehyksessä, ja näitä eri näkökulmia esiteltiin koulutuksen aikana. Niinpä he saivat tutustua hyvin monipuolisesti benchmarkingmaailmaan. Koulutuksen hyötyä voi vielä myöhemmin kasvattaa kokeilemalla muitten luomia näkökulmia esimerkiksi toisella kevyemmällä hankkeella. Kahdessa hankkeessa alettiin koota uutta opetussuunnitelmaa benchmarkingin avulla, esimerkiksi etsimällä tietoa netistä tai tutustumalla kumppaniin laajan vertailumatriisin avulla. Yksi hanke keskittyi selvittämään oman koulutusalan erilaisten opetussuunnitelmamallien paremmuutta nettivertailun kautta. Muutama osallistuja suoritti omassa yliopistossaan jonkin koulutusalan ope-

19 tussuunnitelman tai tutkinnon vertailun ulkomaisen kumppanin kanssa. Neljä yliopistoa liittyi konsortioyhteistyöhön, jossa tutustuttiin erään maan vastikään tehtyyn tutkintorakenneuudistukseen. Konkreettiset benchmarkkausmatkat tuntuivat korvaamattoman arvokkailta kokemuksilta, jotka avarsivat ja laajensivat omia ajatuksia. Yhdessä hankkeessa kehitettiin uudenlaista yliopiston kansainvälisten kumppaneiden valintatyökalua, joka on varmastikin kaikkia Suomen yliopistoja kiinnostava kehittämisalue. Kahdessa hankkeessa käytettiin hyväksi jo olemassa olevaa laajaa yliopistoverkostoa (Cumulus ja UNICA) vertailun suorittamiseen. Toisessa näistä verrataan koulutuksen sisältöä taidekorkeakoulujen kesken, toisessa seurataan, miten Bolognan prosessi etenee Euroopassa. Eurooppalaiset korkeakoulut olivat kaikissa hankkeissa kumppaneina suosituimpia. Laajimmassa hankkeessa ulkomaisia kumppaneita oli verkoston kautta lähes 30. Vertailua konkretisoitiin hankkeissa vertailumatriiseilla, joita hyödynnettiin usealla eri tavalla. Matriiseista löytyy muutamia esimerkkejä tämän julkaisun liitteistä (ks. Liite 1: Koulutuksen tarjoama opetussuunnitelmamatriisi, Liite 2: Bologna Laboratory -hankkeen vertailtavia asiakokonaisuuksia, Liite 3: Eurooppalaisten taidekorkeakoulujen opetussuunnitelmien vertailumatriisi ja Liite 4: Esimerkkivertailu tutkintojen kompetensseista). Koulutuksen kesto ja rytmitys tuntuivat toimineen luontevasti. Myös Korkeakoulujen arviointineuvoston edustajan osallistuminen koulutustilaisuuksiin tuntui olleen mainio asia: se toi mukanaan asiantuntemusta ja kannustusta, sekä keskusteluihin osuvia kysymyksiä ja kommentteja. Koulutuksen tietoiskumainen luennointi koettiin tehokkaaksi. Myös välitehtävät olivat edistäneet oppimista. Eräässä palautteessa mainittiin kolmen tason oppiminen ensin oppii yksilö, sitten osasto/laitos, ja viimeisimpänä ja ehkä tärkeimpänä, yliopisto (vrt. kpl 1.1. Kuvio 2. Benchmarking vaikuttavuus organisaation muutosvoimana). Kaikkea oppimista on vaikea edes arvioida, mutta monenlaisia onnistumiselämyksiä oli koettu. Tärkeäksi elementiksi koulutuksessa koen sen, että jo ensimmäisellä kerralla saadaan osallistujat tutustumaan toisiinsa, jotta yhteiset keskustelut ovat myöhemmin mahdollisimman helppo käynnistää. Koin suurimpana haasteena järjestäjälle sen, että saa kannustettua osallistujat jatkamaan hankkeidensa eteenpäinviemistä, vaikka jossain vaiheessa olisikin vastoinkäymisiä. Toinen ratkaiseva haaste on, että vertailujen tekijät osaavat viedä kumppanilta opitut asiat käytäntöön, eli osaavat hyödyntää opittua tietoa omassa yliopistossaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Hanketta ei siis tulisi lopettaa kriittisessä vaiheessa, vaan suoritetun vertailun jälkeen tulisi pohtia opittuja asioita omassa organisaatiossa ja kirjata suunnitelma, mitä näistä asioista voitaisiin meillä hyödyntää.

20 Innostunut keskustelu ja koulutukseen osallistuneiden motivoituneisuus ja aktiivisuus yllättivät koulutuksen järjestäjät. Meitä hämmästytti myös osallistujien tekemien harjoitustyövertailujen laajuus; emme osanneet odottaa että he organisoisivat niin laajoja hankkeita. Harjoitustyövertailut ovat merkittäviä töitä oikeammin niitä tulisi kutsua projekteiksi. Vertailuprojekteista kerrotaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa kappaleessa 3 (Case-kuvaukset vertailevista arviointiprojekteista). Nämä projektiraportit on kirjoitettu syksyllä 2004, eli noin vuoden kuluttua koulutuksen aloittamisesta.

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna

Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna Soili Niinikoski (toim.) Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO ISBN 952-206-007-0 (painettu) ISBN 952-206-008-9 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking? TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari Markku Ihonen

Miksipä Benchmarking? TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari Markku Ihonen Miksipä Benchmarking? TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Esityksen sisälmykset 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä Benchmarking

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen 24.9.2003 klo 10.00 17.00 Paasitorni, Paasivuorenkatu 5, Helsinki

Opetussuunnitelmien uudistaminen 24.9.2003 klo 10.00 17.00 Paasitorni, Paasivuorenkatu 5, Helsinki Opetussuunnitelmien uudistaminen 24.9.2003 klo 10.00 17.00 Paasitorni, Paasivuorenkatu 5, Helsinki C. Ydinainesanalyysityöryhmän raportti Suunnittelija Minna Mikkola, HY 1. Osaamisen jakaminen linjakkaassa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot