Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna
|
|
- Emma Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Soili Niinikoski (toim.) Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :
2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Sivujen 11 ja 12 kuvitus: Jukka Savilampi Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2005
3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on toimintansa alkuvuosista lähtien tukenut, kannustanut ja markkinoinut benchmarking-menetelmän soveltamista korkeakouluissa. Tämänkin julkaisun kirjoitukset osoittavat, että menetelmä tarjoaa innovatiivisia mahdollisuuksia korkeakoulujen toiminnan laadulliseen kehittämiseen. Kommunikatiivisena ja dialogisena vertailun ja oppimisen metodina se myös sopii korkeakoulujen kulttuuriin. Julkaisun artikkelit ovat tulos Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikön yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa järjestämästä benchmarking-koulutuksesta. Hanke oli avoin kaikille yliopistoille ja projektiin osallistui edustajia kahdestatoista yliopistosta. Koulutuksen perusfilosofiassa muunneltavuus, innovatiivisuus ja muutoshakuisuus olivat näkyvästi esillä. Koulutukseen osallistuneet toteuttivat oman yliopistonsa tutkintorakenteen kehittämiseen liittyvän vertailun yhden tai useamman ulkomaisen yliopiston kanssa. Kuten artikkelit osoittavat, benchmarkingin muunneltavuutta on monin tavoin käytetty hyväksi. Tapausselostukset ovat luonteeltaan käytännöllisiä, eräät henkilökohtaiseenkin sävyyn kirjoitettuja kertomuksia suunnittelusta, prosessin kulusta, kokeiluista, onnistumisista ja erehdyksistä. Tällaisen informaation tuottaminen ja käytännön kokemusten välittäminen on välttämätöntä konkretiaa teoreettisten käsiteanalyysien ja jäsennysten rinnalle. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta kiitän Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikköä hankkeen koordinoinnista ja kirjoittajia kokemustensa jakamisesta laajemmalle lukijakunnalle. Ossi Tuomi pääsihteeri
4 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Soili Niinikoski ja Asko Karjalainen, Oulun yliopisto. Benchmarking organisaation tehokkaana muutosvoimana Miksi benchmarking voi olla väline organisaation kehittämiskynnyksen ylittämiseen?. Miten benchmarking motivoi muutokseen?. Benchmarking osana organisaation jatkuvaa laadunarviointia Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutus Soili Niinikoski, Oulun yliopisto. Koulutuksen rakenne ja tavoitteet. Koulutuksen arviointia.... Case-kuvaukset vertailevista arviointiprojekteista Tampereen ja Eindhovenin yliopistojen tietojenkäsittelytieteiden benchmarking Markku Ihonen, Tampereen yliopisto.. Opetussuunnitelmatyön uudet haasteet.. Tietojenkäsittelytieteen opetussuunnitelmavertailu.. Vierailun antia.. Jatkotyöskentely.. Oppia ikä kaikki Benchmarking apuvälineenä uuden opetussuunnitelman luomisessa Ida Mielityinen, Joensuun yliopisto.. Taustaa.. Vertailun tavoitteet.. BM uuden opetussuunnitelman suunnittelun välineenä.. Verkossa tehtävä vertailu.. Partnerien etsintä.. Täyttyivätkö tavoitteet? Prosessin arviointia Tutkintorakenneuudistusprosessin benchmarkkaus Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa Olli Erikoinen (TTY), Ole Karlsson (ÅA), Katja Mielonen (JY), Katja Pesonen (TTY), Jari Rantamäki (JY) ja Sirpa Suntioinen (KY).. Taustaa.. Matriisien laadinta ja täyttö.. Benchmarkkaus NTNU:ssa.. Jatkotoimet.. Benchmarkkaus-prosessin arviointi Opetussuunnitelmatyön benchmarkkaus tekniikan tutkintojen perusvertailun käynnistäminen Hanna Niiranen ja Tuija Huovila, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.. Hankkeen tavoite ja aikataulu
5 .. Prosessin eteneminen.. Kokemus tehdystä selvitystyöstä.. Miten jatketaan?. Reaaliaikaista Bolognan prosessin etenemisen vertailua yliopistoverkostossa Päivi Aronen, Helsingin yliopisto.. Taustaa.. Vertailun toteutuksesta.. Bologna Laboratory -hankkeen etenemisestä.. Vertailun hyödyntäminen. Parivertailubenchmarking yliopistojen kansainvälisen opetusyhteistyön kumppaneiden valinnassa Esa Hyyryläinen ja Kari Rossi, Vaasan yliopisto.. Projektimme taustoista ja tavoitteista.. Tapausten valinta.. Muuttujien valinta.. Parivertailut.. Matriisin tuottaminen.. Raja-arvon asettaminen.. Kumppaneiden valinta.. Miten tästä eteenpäin?. Planning a new international Master s programme by using qualitative matrices Alexandra Ohls, Svenska Handelshögskolan.. Benchmarking partner.. Benchmarking framework.. Contacting the partner.. Benchmarking meeting.. Results of the benchmarking exercise. Opetussuunnitelmavertailu eurooppalaisten taidekorkeakoulujen kesken Exposing and Revealing Shared Expertise in Art and Design Education Anita Nuutinen, Taideteollinen korkeakoulu.. Koulutuksen kehittämisen tilanne.. Suhtautuminen benchmarkingiin.. Kansainväliset kumppanit ja niiden valinta.. Vertailun suoritustavat.. Benchmarkkausyhteistyö.. Vertailunäkökulmat.. Benchmarkkaustyön jatkosta: Challenge Comparability and Transparency, Not Similarity.. Opetussuunnitelmavertailun teoreettinen taustoitus Lähteet Liitteet : Koulutuksen tarjoama opetussuunnitelmamatriisi : Bologna Laboratory -hankkeen vertailtavia asiakokonaisuuksia : Eurooppalaisten taidekorkeakoulujen opetussuunnitelmien vertailumatriisi : Esimerkkivertailu tutkintojen kompetensseista
6 Tiivistelmä Julkaisun tavoitteena on esitellä Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikön yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa järjestämää Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutusta sekä sen vaikutuksia. Koulutuskokonaisuus järjestettiin lukuvuonna 2003/2004 Oulussa kolmena seminaaritapaamisena, joiden aikana ja ohella perehdyttiin opetusmateriaaliin ja aiheen kirjallisuuteen. Koulutukseen osallistujat suorittivat myös harjoitustyönään oman yliopiston tutkintorakennetyötä edistävän vertailevan arvioinnin jonkin korkeatasoisen ulkomaisen yliopiston kanssa tai organisoivat yliopistossaan eri yksiköiden avainhenkilöiden kanssa vastaavan vertailuprojektin. Julkaisun ensimmäisessä osassa pohditaan koulutuksen teoreettista viitekehystä tutkintorakennetyön näkökulmasta. Tässä luvussa käsitellään sitä miten benchmarking on organisaation tehokas muutosvoima ja miten benchmarking voi olla osa organisaation jatkuvaa laadunarviointia. Toisessa pääluvussa kerrotaan koulutuksesta ja siitä miten vertailevan arviointimenetelmän voi valjastaa tutkintorakennetyön työkaluksi. Olennaista koulutuksessa on ollut se, miten benchmarkingia voidaan käyttää opetuksen suunnittelun rakenteitten ja sisältöjen apuna. Tässä luvussa nostetaan myös esille osallistujien arviointihankkeitten haasteita ja onnistumista, sekä arvioidaan lyhyesti hankkeitten vaikuttavuutta. Kolmas luku raportoi kurssilaisten koulutuksen aikana tekemiä vertailevia arviointiprojekteja.
7 Johdanto Soili Niinikoski ja Asko Karjalainen, Oulun yliopisto. Benchmarking organisaation tehokkaana muutosvoimana Miksi benchmarking voi olla väline organisaation kehittämiskynnyksen ylittämiseen? Organisaation toimintatapojen muuttaminen on hidasta ja toisinaan miltei mahdotonta. Vanhassa, raiteilleen asettuneessa organisaatiossa arki on saattanut muodostua muutoksen esteeksi. On totuttu toimimaan tietyllä tavalla eikä vaihtoehtoja osata edes etsiä. Organisaation jäävuorimallin 1 mukaan suurin osa organisaatiosta on piilossa. Juuri tämän piilossa olevan osan olemassaolo ja sen tunnistamisen vaikeus tekevät muutoksen hitaaksi ja vaikeaksi. Piilossa oleva osa koostuu turvallisuutta tuovista rutiineista, arvoista, uskomuksista ja tapakulttuurista. Se on olemassa ja vaikuttaa voimakkaasti toimintaan, mutta ei ole helposti havaittavissa. Tulokkaat ja organisaation ulkopuoliset ovat herkempiä tiedostamaan tyypillisiä piilossa olevia piirteitä. Kuvio. Organisaation jäävuorimalli Organisaation näkyvä osa: viralliset tavoitteet, toimintapolitiikka, organisaation rakenne, taloudelliset voimavarat, kyvyt, osaaminen, taidot. Organisaation näkymätön osa: arvot, asenteet, tunteet, vuorovaikutus, normit, roolit, tabut. 1 Organisaation jäävuorimalli (ks. esim. French & Bell, 1999).
8 Organisaatioiden muutosta ja niissä olevaa muutosvastarintaa on paljon tutkittu 2. Tutkimustiedon perusteella voi olettaa, että yksilöiden oppimis- ja tunnekokemukset ovat keskeisiä muutoksen vauhdittajia tai jarruttajia organisaatiossa. Strategiset linjaukset ja ylhäältä alaspäin toteutetut hankkeet menestyvät yksilöiden vuorovaikutuksesta ja symbolisesta kanssakäymisestä koostuvan toimintakulttuurin rajoissa, eivät siitä riippumatta. Tutkimus antaa tukea useille muutosta eteenpäin vieville käytännöllisille toimintamalleille. Yliopisto-organisaatiolle tyypillisessä löysästi rakentuneessa ja asiantuntijoiden autonomiaa korostavassa ympäristössä kestävää muutosta edesauttaa esimerkiksi kun: 3 organisaatiolla on hyvä itsetuntemus ja toimintaa ohjaa tietoisuus organisaation perusarvoista organisaatiokulttuuri otetaan huomioon eikä muutos sodi sitä vastaan. tehdään taustatyö ja valmistelu huolellisesti edetään pienin askelin edesautetaan kentän toimijoiden intensiivistä vuorovaikutusta luodaan ilmapiiri, jota leimaa pakottomuus ja ulkoisen painostuksen puuttuminen suunnitelmallisuuteen yhdistetään symbolien, tarinoiden ja metaforien yhteisyyttä luova merkitysmaailma ollaan joustavia, hyväksytään ajoittainen kaoottisuus ja prosessien irrationaalisuus otetaan huomioon sekä yksilölle että yhteisölle identiteettiä luova imagon tavoittelu ja arvostettujen esikuvien jäljittely hyväksytään riskinotto ja minimoidaan epäonnistumisen pelko ja häpeän kokemusten syntyminen myönnetään organisaation kerroksisuus; samat toimintamallit eivät toimi samalla tavoin kaikissa organisaation osissa. Kuinka benchmarking suhteutuu muutosta edesauttaviin toimintamalleihin? Benchmarking näyttää monelta osin suorastaan kokoavalta menettelytavalta. Se nopeuttaa organisaation oppimista rakentamalla jaettua tietoisuutta ja identiteettiä monipuolisesti organisaatiokulttuurin sisällä 4. Sen keskeinen arvo on 2 Muutosvastarintaa käsittelevän kirjallisuuden jäljille pääsee hyvin esim. Kuittinen, 2001 ja Kezar, Kezar, Ks. esim. Doerfel & Ruben, 2002.
9 kommunikoinnissa, jota se herättää ja stimuloi 5. Benchmarking esittelee yhteisöllisen oppimisen välineenä muutokseen. Benchmarking luo turvallisuutta ja vähentää epävarmuudesta johtuvaa ahdistusta. On helpompi nähdä ja hyväksyä muutokset, joita pitää tehdä, kun on verrattu toimintaa muihin. 6 Omia ajatuksia edelleen kehittämällä sitoudutaan prosessiin, joka tuottaa pikemminkin uusia tuloksia kuin tiedon kopiointia. Parhaimmillaan tällainen oppiminen johtaa organisaatiossa jaetun asiantuntijuuden kasvuun (ks. esim. Hakkarainen, Lonka ja Lipponen 2004: ). Tietoa voidaan jakaa niin organisaatiokulttuurin sisällä kuin myös organisaatioiden välillä, jotta voitaisiin tunnistaa ja innovoida parempia käytänteitä toimia. Kuvio 2 kokoaa benchmarkingin vaikuttavuuden mahdollisuuksia neljällä eri tasolla organisaatiossa. Kuvio. Benchmarking vaikuttavuus organisaation muutosvoimana Benchmarkingiin ei pidä ihastua sokeasti, se voi itsekin vajota muutosvastarinnan aallokossa. Usein benchmarking-projektien käynnistämisen ongelmana koetaan ajatus ns. ylimääräisestä työstä. Voidaan myös ajatella, ettei meillä ole mitään parannettavaa. Eräs suurimmista haasteista on saada siirrettyä hankkeen omistajuus ruohonjuuritasolle, jolloin organisaation sitoutuminen prosessiin on parhaimmin motivoitunutta. Benchmarking-prosessissa on hankala 5 Sitä voidaan käyttää myös itsessään kommunikaation kehittämiseen, ks. Gardner & Winder, Kannattaa tutustua myös Housleyn (1999) ajatuksiin.
10 arvioida kustannuksia, ja siksi se saattaa viedä runsaasti enemmän aikaa kuin oli ajateltu. Myös aikataulussa pysyminen saattaa tuottaa ongelmia. Parhaimmillaan benchmarking tarjoaa jatkuvaa oppimista, ei kertaluonteisesti suoritettua projektia, vaan jatkuvaa innovaatiota ja kehitystä. Benchmarking auttaa löytämään jo hyväksi havaittuja käytänteitä ja oivaltamaan vaihtoehtoisia tapoja toimia. Se auttaa luomaan yhteistyösuhteita, ja se on erinomainen keino kehittämisyhteistyöhengen luomisessa. Benchmarkingissa pääsee tekemään ja toimimaan yhdessä. Se toimii myös erilaisilla tunnetasoilla: 1) tyydyttää uteliaisuutta, 2) antaa mahdollisuuden sosiaalisuuteen, 3) viihdyttää, tuottaa elämyksiä ja kokemuksia, 4) mahdollistaa uudentavan matkimisen, 5) kannustaa kilpailuun, sekä 6) rohkaisee oppivaan ihailuun. Housleyn ajatus on oivallinen: There is a feel good factor (1999).. Miten benchmarking motivoi muutokseen? Jollei puhuta muutoksen hallinnasta, vastustuksen murtamisesta tai ajatusten muutoksesta, voidaan miettiä miten benchmarking-prosessi itsessään innovoi ja kannustaa toimimaan. Seuraavassa kuviossa tarkastellaan prosessia siitä näkökulmasta, miten jokainen askel on itsessään eräänlainen motivaatiotaso: uteliaisuus, itsearviointi, vertailu, kehitys, yhteistyö ja visiot. Tarkastelu tehdään portaita käyden alhaalta ylöspäin yleistetyn toimijasubjektin ajatuksia kuunnellen. Kuvio. Benchmarkingin motivaatiotasot
11 Uteliaisuus On tässä pärjätty ihan hyvin. Ainakin luulen niin. Mutta miten toiset tekevät? Voiko nämä asiat tehdä toisinkin. Pääsisinpä katsomaan kuinka maailman parhaat nämä hommat hoitavat. Tai vierailulle edes naapuriin. Itsearviointi Ihan ensin kyllä katsotaan peiliin ja mietitään missä kohdassa seistään. Miten nämä prosessit meillä tosiasiassa hoidetaan? Kuinka muuten osaisin edes verrata muiden malleihin, ellen ota selvää omista käytänteistä. Minullahan voi olla hyviä malleja itsellänikin. Olisi hauskaa olla hyödyksi toisille. Pitää olla viemisiä. Vertailu Terveppä terve! Mukava nähdä ihan näin kasvokkain eikä vain viestien välityksellä. Tätäkö se tarkoittaa että teillä hoidetaan tämä asia näin. Nyt sen vasta tajuaa! Nämä yksityiskohdat ovat todella kiinnostavia. Että noinkin voi tehdä. Tämä keskustelu vie ihan mukanaan. Onko kello jo noin paljon? Kehitys Nyt on kyllä aivan pakko muuttaa tätä juttua meidän yksikössä. Ihan hävetti paljastaa kuinka hatara systeemi meillä on. Onneksi eivät nauraneet. Ei niiden ratkaisu ihan suoraan ehkä sovi, mutta se antaa paljon ajattelemista ja hyviä vinkkejä. Olihan nekin tosi kiinnostuneita siitä meidän yhdestä jutusta.
12 Yhteistyö Eikö me voitaisikin kehittää yhdessä? Tehtäisiinkö diili? Meillähän on selvästi yhteisiä intressejä. Tehdään aluksi kolmen vuoden suunnitelma molempia puolia hyödyttäväksi ja arvioidaan sitten jatkonäkymiä. Visiot Ollaan vuoren huipulla. Kannatti todella nähdä kiipeämisen vaiva. Mitkä maisemat täältä avautuvatkaan! Yhteistyösopimuksen kautta saatiin monia muitakin uusia kumppaneita, ja mahdollisuuksia on vaikka mihin. Kulkemamme portaat (Kuvio 3. Benchmarkingin motivaatiotasot) ilmentävät benchmarkingin avaamaa organisatorista merkitysmaailmaa. Motivaation pohjalla on aina yksilöllinen merkityksellisyyden kokemus. Tämä tarkoittaa sitä, että jotain toista saattaa innostaa prosessin kolme ensimmäistä tasoa, kun taas toista kannustaa ainoastaan ajatus tulevaisuuden yhteistyöstä. Joskus pyrkimyksenä voi olla yhteistyökumppanin löytäminen ja joskus yhteistyösuhde syntyy sivutuotteena. Vertailun ja yhteistyön kumppania ei välttämättä tarvitse etsiä kaukaa, se voi löytyä naapurilaitokseltakin. Benchmarkingin sisäinen luonne koostuu niistä aineksista, joita motivaatiotasoilla aktivoidaan.
13 . Benchmarking osana organisaation jatkuvaa laadunarviointia Lähivuosina opetuksen laadunarviointi tulee olemaan yhä tärkeämpi osa yliopistokulttuuria. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentaminen sisältää uskottavien laatujärjestelmien käyttöönoton kaikissa jäsenmaissa. Kaikki yliopistot ovat siis muodostamassa omaa sisäistä laadunarviointijärjestelmäänsä. Tällaisen järjestelmän yhtenä tavoitteena on opetuksesta käytävän keskustelun lisääminen. Tuntuisi luontevalta hyödyntää tässä yhteydessä myös benchmarking-menetelmää. Benchmarking sisältää aina itsearviointia ja jonkinlaista vertailua aktiivisen keskustelun kautta partnerin kanssa. Siten se jo itsessään edistää laadun kehittymistä. Yliopistomaailmassa on tarjolla runsaasti esimerkkejä benchmarking-arvioinnin soveltamisesta koulutuksen alueella 7. Usein benchmarking-arviointia käytetään hankeluontoisesti 8 apuna määrittämään oman yliopiston asemaa suhteessa kilpaileviin korkeakouluihin tai ratkaisujen etsimisessä tiettyyn (opetuksen) suunnitteluongelmaan 9. Myös yhteistyön virittämiseen menetelmää on käytetty 10. Esimerkin yhteistyöhakuisesta jatkuvasta benchmarking-toiminnasta tarjoavat konsortiosovellukset 11, joissa useat yliopistot ovat liittyneet yhteen vertailevan laadunkehittämisen viitekehyksessä. Konsortion sisällä siihen osallistuvat instituutiot tekevät sisäistä vertailua ja voivat oppia toisiltaan. Konsortio voi kokonaisuutena myös etsiä jäsenilleen vertailukumppaneita konsortion ulkopuolelta. Tällä tavoin saavutetaan paljon yksilötason oppimiskokemuksia ja vuorovaikutusta, jolloin kehittämisen kynnys madaltuu. Yleisellä tasolla benchmarkingin mahdollisuuksia laadunarvioinnissa voi hahmottaa nelikentän avulla: 7 Ks. esim. Benchmarking Methods and Experiences 2003; Epper, 1999; Schofield, 2000; Benchmarking in Higher Education; Amin & Amin, Tran, Joskus viitataan problem-based benchmarkingiin. Ks. esim. Tran, 2003, s Karjalainen, Kuortti & Niinikoski, Jos haluaa yhdistää BM-harrastuksen matemaattiseen aivovoimisteluun, voi lukea Elnathan & Kim, Epperillä (1999) on hyvä kuvaus, s Ks. myös Löfström, 2001 sekä tämän julkaisun case-kuvaus Tutkintorakenneuudistusprosessin benchmarkkaus Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa.
14 Taulukko. Benchmarking-arvioinnin mahdollisuuksia koulutuksen arvioinnissa ARVIOINNIN KOHDE Vertailu ARVIOINNIN MOTIIVI Yhteistyö Tunnuspiirteet ja tulosindikaattorit A. Oman tason selvittäminen. B. Yhteisten tavoitetasojen asettaminen. (benchmarks) Heikkojen ja vahvojen Suoritteiden kannustava vertailu. alueiden tunnistaminen. Parhaat käytänteet C. Toisilta oppiminen. D. Yhteisten ja molemmin puolin (best practices) Innovaatioiden ja menestys- hyödyllisten hankkeiden ja tekijöiden kehittäminen. toimintamallien kehittäminen. Taulukon motiivisarakkeeseen voi kokeilla sovittaa muitakin kuvion 3 (bm:n motivaatiotasot) tasoista. Kohteiden jaottelu pohjautuu benchmarking-arvioinnin kahteen suuntaukseen. Benchmarking voi tarkoittaa toisaalta vertailukohtien (benchmarkkien) etsimistä, toisaalta taas hyvien toimintamallien etsimistä. Ensin mainittu lähestymistapa on lähellä kvantitatiivista tutkimusta, kun taas parhaiden käytänteiden etsiminen edustaa toiminnan välitöntä sisällöllistä kehittämistä. Osana laadunvarmistusta voi olla hyödyllistä verrata omia suoritteita valittujen kumppaneiden suorituksiin erityisesti kansallisella tasolla (A). Erityisen kannustavaa voisi olla yhteisten tavoitetasojen asettaminen ja keskinäisen arviointiringin muodostaminen painonvartijoiden tapaan (B). Osana konsortiotoimintaa tällaista on tehtykin. Parhaiden käytänteiden etsiminen on laadunarvioinnin näkökulmasta mielekästä, kun se suunnataan hyvien arviointikäytäntöjen tarkasteluun (C). Esimerkiksi opiskelijapalautteiden keruun ja hyödyntämisen käytänteet ovat laadunarviointia edistäviä jatkuvan benchmarkkauksen kohteita. Klassisia mutta vaativia esimerkkejä yhteistyöstä laadunarvioinnin alueella (D) ovat esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa perinteeksi muotoutuneet tenttiyhteistyön käytännöt. Kun yliopistot sopivat pareina opiskelijoiden tenttien ristiinarvioinnista oppiaineet joutuvat tarkasti vertaamaan opetuksen sisältöjä ja muodostavat yhteisiä tasovaatimuksia. Yhteisten opintokokonaisuuksien suunnittelun yhteydessä olisi mielekästä aina suunnitella myös oppimisen ja opetuksen arviointikäytänteet yhteistyölle rakentuviksi. Mahdollisuuksia vertailevan arvioinnin luovaan ja kehittävään soveltamiseen pelkästään yliopistomaailman sisällä lienee jokseenkin rajattomasti. Seuraavassa taulukossa hahmottelemme esimerkinomaisesti tätä toiminta-avaruutta toimialueen ja kohdealueen risteyksessä. Toimialue jakaantuu kaikkiaan 21 koulutusalaan 12. Koulutusala voi sisältää pääaineina ja sivuaineina useita eri oppiaineita. Nämä toimialueet risteytyvät taulukossa kohdealueiden kanssa. Koh- 12 Eläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, humanistinen, kasvatustieteellinen, kauppatieteellinen, kuvataiteen, liikuntatieteellinen, luonnontieteellinen, lääketieteellinen, maatalousmetsätieteellinen, musiikin, oikeustieteellinen, psykologia, taideteollinen, tanssin, teatterin, teknistieteellinen, teologian, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteellinen koulutusala.
15 dealue tarkoittaa arvioinnin kohteen sijoittumista. Kohde voi löytyä oman yliopiston sisältä (sisäinen bm), jostakin toisesta kotimaisesta yliopistosta (kansallinen bm) tai kansainvälisten yliopistojen joukosta (kansainvälinen bm). Kuhunkin taulukon lokeroon on hahmoteltu muutamia esimerkkejä mahdollisista erilaisista vertailutoimintamalleista, -menetelmistä, benchmarkkaustyypeistä tai tiedonvaihdon keinoista opetuksen laadunarvioinnin alueella. Taulukko. Benchmarking-arvioinnin kohteiden muotoilua TOIMIALUE SAMA KOULUTUSALA ERI KOULUTUSALA KOHDEALUE Sama oppiaine Eri oppiaine OMA YLIOPISTO opettajien innovatiivisten opettajien opettajien opetus- ja innovatiivisten innovatiivisten sisäinen tenttikäytäntöjen vertailu opetus- ja opetus- ja benchmarking tiimit, ryhmät, tenttikäytäntöjen tenttikäytäntöjen kuppikunnat vertailu vertailu sisäisten (suunnittelu-) erilaiset erilaiset työpajojen pitäminen yhteistyökäytännöt yhteistyökäytännöt yhteistyön ruokkiminen (opetuksen (opetuksen suunnittelussa, suunnittelussa, laadunarvioinnissa jne.) laadunarvioinnissa jne.) yhteistapaamisten pedagogisen järjestäminen ajattelun peilaaminen yhteistyön virittäminen yhteistyön virittäminen KOTIMAISET YLIOPISTOT opetussuunnitelmien ops-mallien vertaaminen yleisten vertaaminen: yleisten menettelytapojen kansallinen oppisisällöt ja ydinaines, menettelytapojen best-practise-prosessit benchmarking mitoitus, ops-mallit jne. best-practise-prosessit opettajien innovatiiviset opettajien pedagogisen ajattelun opetus- ja innovatiiviset opetus- peilaaminen, tenttikäytännöt, ja tenttikäytännöt, verkostot, erilaiset erilaiset yhteistyökäytännöt esim. Peda-forum yhteistyökäytännöt ja prosessit (opetuksen opettajien ja prosessit suunnittelussa, innovatiiviset (opetuksen suunnittelussa, laadunarvioinnissa jne.) opetus- ja laadunarvioinnissa jne.), yhteistyön virittäminen tenttikäytännöt, ops-mallit tutkintorakennetyön erilaiset yhteis- pedagogisen ajattelun valtakunnalliset työkäytännöt ja peilaaminen, koordinaatioryhmät prosessit (opetuksen yhteistyön virittäminen, suunnittelussa, laadun- verkostot, esim. Pedaarvioinnissa jne.) forum jatkuu seur. sivulla jat
16 ULKOMAISET kansainvälinen opetussuunnitelmien opettajien yleisten benchmarking vertaaminen: innovatiiviset menettelytapojen oppisisällöt ja ydinaines, opetus- ja best-practise-prosessit mitoitus, ops-mallit jne. tenttikäytännöt, pedagogisen opettajien innovatiiviset erilaiset ajattelun peilaaminen opetus- ja tenttikäytännöt yhteistyökäytännöt opettajien erilaiset yhteistyökäytännöt (opetuksen innovatiiviset opetusja (opetuksen suunnittelus- suunnittelussa, ja tenttikäytännöt, sa, laadunarvioinnissa jne.) laadunarvioinnissa erilaiset yhteis- pedagogisen ajattelun jne), ops-mallit työkäytännöt (opetuksen peilaaminen pedagogisen ajattelun suunnittelussa, yhteistyön virittäminen peilaaminen laadunarvioinnissa yleisten jne.), ops-mallit menettelytapojen yhteistyön virittäminen best-practise-prosessit yhteistyön virittäminen Benchmarking voi olla muutoksen nopeuttamisen väline omassa organisaatiossa. Menetelmä vaatii kuitenkin resursseja ja valmentautumista. Benchmarkingin etenemistä ja prosessia on hyödyllistä tukea ohjauksen ja koulutuksen avulla. Oulussa benchmarking-arviointia on tuettu ohjauksen avulla menestyksellisesti vuodesta 2000 alkaen Opetuksen kehittämisyksikkö on mm. ohjannut Oulun yliopiston laitosten ja ulkomaisten kumppanilaitosten benchmarkingia vuosina (ks. esim. Karjalainen, Karjaluoto, Kuortti, Niinikoski, Deans & Gnoth, 2004), järjestänyt benchmarking-koulutusta opettajille Oulussa keväällä 2003 (ks. esim. Lukkarinen & Lahtinen, 2004), ohjaa Oulun yliopiston sisäistä benchmarkingia sekä muutamia yliopistojen yhteistyöverkostojen benchmarking-hankkeita valtakunnallisen W5W-projektin puitteissa.
17 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutus Soili Niinikoski, Oulun yliopisto. Koulutuksen rakenne ja tavoitteet Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikkö järjesti yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa lukuvuonna Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutuksen. Koulutuksen toiminta-ajatuksena oli asiantuntijuutta aktivoiva koulutus, jossa tuotettiin kokemuksia ja etsittiin yhdessä toimivia käytänteitä. Seminaaripäivät olivat pääosin työpajatyyppisiä: ne keskittyivät keskustelevaan ryhmätyöskentelyyn ja kokemuksien jakamiseen. Koulutus toteutettiin valtakunnallisena arviointikoulutuksena, johon osallistui noin 20 tutkintorakennetyön tekijää eri yliopistoista. Koulutus rakentui kolmesta seminaaripäivästä, jotka järjestettiin Oulussa. Aloitusseminaari järjestettiin , väliseminaari ja päätösseminaari oli kaksipäiväinen Näinä kolmena seminaarikertana koulutuksen pääteemat olivat: tutkintorakennetyö kansainvälisessä viitekehyksessä opetuksen laadunarviointi, voiko BM olla osa jatkuvaa laadunarviointia yliopistossa? opetussuunnitelman laatu kandidaatintutkinnossa ja maisteriohjelmissa, ja benchmarking vertailevan arvioinnin välineenä (työkaluna opetussuunnitelmamatriisi). Pääteemoja opiskeltiin ydinainestyyppisesti; ensimmäisellä kerralla keskityttiin ydinainekseen, toisella kertaa täydennettiin sitä ja päätösseminaarissa käsiteltiin erityistietämystä. Koulutukseen osallistujat tekivät omana harjoitustyönään oman yliopiston tutkintorakennetyötä edistävän vertailevan arvioinnin jonkin korkeatasoisen ulkomaisen yliopiston kanssa. Osallistuja saattoi myös harjoitustyönään organisoida yliopistossaan eri yksiköiden avainhenkilöiden kanssa vastaavia vertailuprojekteja. Vertailu saattoi olla pelkästään aineistopohjaista tai sisältää myös vierailuja ja yhteistyöintressejä. Vertailun suunnittelu aloitettiin ensimmäisellä kerralla, väliseminaarissa kurssilaiset kertoivat muille hankkeen käynnistämisestä ja suunnitelman toteutuksesta. Viimeisellä kerralla kuultiin esityksiä miten hankkeet olivat onnistuneet ja mikä oli jatkosuunni-
18 telma. Tavoitteena tässä harjoitustyössä oli kansainvälistä vertailevaa arviointimenetelmää (benchmarkingia) luovasti hyödyntäen edistää yliopistojen tutkintorakennetyön tekemistä. Kuvio. Koulutuksen rakenne. Koulutuksen arviointia Seuraavassa arvioin koulutusta osanottajilta saamieni palautteiden avulla. Koulutuksen todettiin antaneen uskoa tähän mennessä tehdyn työn saavutusten oikeellisuuteen. Koulutuksessa annettiin tilaa kollegojen kanssa käydyille keskusteluille ja ne tuntuivat olleen erityisen hyödyllisiä, rohkaisevia ja jopa valaisevia. Yhtenä parhaimmista oppimiskokemuksista koettiin toisten osallistujien esimerkkihankkeet. Osallistujat tekivät benchmarkingia omista tarpeistaan tutkintorakennetyön viitekehyksessä, ja näitä eri näkökulmia esiteltiin koulutuksen aikana. Niinpä he saivat tutustua hyvin monipuolisesti benchmarkingmaailmaan. Koulutuksen hyötyä voi vielä myöhemmin kasvattaa kokeilemalla muitten luomia näkökulmia esimerkiksi toisella kevyemmällä hankkeella. Kahdessa hankkeessa alettiin koota uutta opetussuunnitelmaa benchmarkingin avulla, esimerkiksi etsimällä tietoa netistä tai tutustumalla kumppaniin laajan vertailumatriisin avulla. Yksi hanke keskittyi selvittämään oman koulutusalan erilaisten opetussuunnitelmamallien paremmuutta nettivertailun kautta. Muutama osallistuja suoritti omassa yliopistossaan jonkin koulutusalan ope-
19 tussuunnitelman tai tutkinnon vertailun ulkomaisen kumppanin kanssa. Neljä yliopistoa liittyi konsortioyhteistyöhön, jossa tutustuttiin erään maan vastikään tehtyyn tutkintorakenneuudistukseen. Konkreettiset benchmarkkausmatkat tuntuivat korvaamattoman arvokkailta kokemuksilta, jotka avarsivat ja laajensivat omia ajatuksia. Yhdessä hankkeessa kehitettiin uudenlaista yliopiston kansainvälisten kumppaneiden valintatyökalua, joka on varmastikin kaikkia Suomen yliopistoja kiinnostava kehittämisalue. Kahdessa hankkeessa käytettiin hyväksi jo olemassa olevaa laajaa yliopistoverkostoa (Cumulus ja UNICA) vertailun suorittamiseen. Toisessa näistä verrataan koulutuksen sisältöä taidekorkeakoulujen kesken, toisessa seurataan, miten Bolognan prosessi etenee Euroopassa. Eurooppalaiset korkeakoulut olivat kaikissa hankkeissa kumppaneina suosituimpia. Laajimmassa hankkeessa ulkomaisia kumppaneita oli verkoston kautta lähes 30. Vertailua konkretisoitiin hankkeissa vertailumatriiseilla, joita hyödynnettiin usealla eri tavalla. Matriiseista löytyy muutamia esimerkkejä tämän julkaisun liitteistä (ks. Liite 1: Koulutuksen tarjoama opetussuunnitelmamatriisi, Liite 2: Bologna Laboratory -hankkeen vertailtavia asiakokonaisuuksia, Liite 3: Eurooppalaisten taidekorkeakoulujen opetussuunnitelmien vertailumatriisi ja Liite 4: Esimerkkivertailu tutkintojen kompetensseista). Koulutuksen kesto ja rytmitys tuntuivat toimineen luontevasti. Myös Korkeakoulujen arviointineuvoston edustajan osallistuminen koulutustilaisuuksiin tuntui olleen mainio asia: se toi mukanaan asiantuntemusta ja kannustusta, sekä keskusteluihin osuvia kysymyksiä ja kommentteja. Koulutuksen tietoiskumainen luennointi koettiin tehokkaaksi. Myös välitehtävät olivat edistäneet oppimista. Eräässä palautteessa mainittiin kolmen tason oppiminen ensin oppii yksilö, sitten osasto/laitos, ja viimeisimpänä ja ehkä tärkeimpänä, yliopisto (vrt. kpl 1.1. Kuvio 2. Benchmarking vaikuttavuus organisaation muutosvoimana). Kaikkea oppimista on vaikea edes arvioida, mutta monenlaisia onnistumiselämyksiä oli koettu. Tärkeäksi elementiksi koulutuksessa koen sen, että jo ensimmäisellä kerralla saadaan osallistujat tutustumaan toisiinsa, jotta yhteiset keskustelut ovat myöhemmin mahdollisimman helppo käynnistää. Koin suurimpana haasteena järjestäjälle sen, että saa kannustettua osallistujat jatkamaan hankkeidensa eteenpäinviemistä, vaikka jossain vaiheessa olisikin vastoinkäymisiä. Toinen ratkaiseva haaste on, että vertailujen tekijät osaavat viedä kumppanilta opitut asiat käytäntöön, eli osaavat hyödyntää opittua tietoa omassa yliopistossaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Hanketta ei siis tulisi lopettaa kriittisessä vaiheessa, vaan suoritetun vertailun jälkeen tulisi pohtia opittuja asioita omassa organisaatiossa ja kirjata suunnitelma, mitä näistä asioista voitaisiin meillä hyödyntää.
20 Innostunut keskustelu ja koulutukseen osallistuneiden motivoituneisuus ja aktiivisuus yllättivät koulutuksen järjestäjät. Meitä hämmästytti myös osallistujien tekemien harjoitustyövertailujen laajuus; emme osanneet odottaa että he organisoisivat niin laajoja hankkeita. Harjoitustyövertailut ovat merkittäviä töitä oikeammin niitä tulisi kutsua projekteiksi. Vertailuprojekteista kerrotaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa kappaleessa 3 (Case-kuvaukset vertailevista arviointiprojekteista). Nämä projektiraportit on kirjoitettu syksyllä 2004, eli noin vuoden kuluttua koulutuksen aloittamisesta.
Miksipä Benchmarking?
Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking
LisätiedotBenchmarking tutkintorakennetyön työkaluna
Soili Niinikoski (toim.) Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO ISBN 952-206-007-0 (painettu) ISBN 952-206-008-9 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotIII SESSION AIKATAULU
Sessio III KANSAINVÄLINEN BENCHMARKING OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ Soili Niinikoski w5w-suunnittelija, Oulun yliopisto Peda-forumin 10 v. juhlaseminaari 12.11.2004 Kuusamo Soili.Niinikoski@oulu.fi Pf-Kuusamo
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotMiksipä Benchmarking? TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari Markku Ihonen
Miksipä Benchmarking? TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Esityksen sisälmykset 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä Benchmarking
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotKAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotNäkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen
Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotLUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY
LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen?
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotUSKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta
USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotYrittäjyyskasvatuskonferenssi
Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotLinjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa
Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan
LisätiedotTutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät
Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien
Lisätiedotoppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.
etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotN:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotYPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus
YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit
LisätiedotYhteinen alusta digitaaliseen opetukseen kysymyksiä ja alustavia ajatuksia
Yhteinen alusta digitaaliseen opetukseen kysymyksiä ja alustavia ajatuksia IH päivitetty 15.2.2017 1 Mikä yhteinen alusta? mm. SYL ehdottanut yhteistä alustaa https://syl.fi/blogi/korkeakoulutuksen-valtakunnallinen-alusta-mika/
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotOsaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014
Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotErikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013
Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,
LisätiedotLUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) LUONNOS 16.9.2013 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien
LisätiedotOPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely
OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotECVET EQF EQARF EUROPASS
Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan
LisätiedotVälipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla
Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu
Lisätiedotvarhaiskasvatukseen ja kouluihin
Pikaopas Vaikuttavuutta verkkokoulutuksella varhaiskasvatukseen ja kouluihin Määrittele Opiskele Sovella Juurruta Vaikuta Vuorovaikutteinen verkkokurssi työyhteisön yhteiseen opiskeluun Tämä opas tarjoaa
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotOsaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille
Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotSelvitys aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen (AHOT) prosesseista korkeakouluissa
Selvitys aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen (AHOT) prosesseista korkeakouluissa Pia Mikkola Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 2.11.2017 Mitä halutaan selvittää? AHOT-prosessi
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotOsaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla
LisätiedotAKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus
AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotYliopistoverkosto laatutyöntekijänä
Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs.201004 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotLaatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015
Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotTeoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa
Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen
LisätiedotNPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta
KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotHarjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa
Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen
LisätiedotPuhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotPimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007
Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria
LisätiedotUusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla
LisätiedotHarjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012
Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään
LisätiedotTutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset
Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotKorkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia
Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen
LisätiedotUlkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti
Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset
LisätiedotSidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti
Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
Lisätiedot