KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA"

Transkriptio

1 Itä-Suomen yksikkö K21.7/2008/48 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Heikki Lukkarinen Kuopion museo Kuopion keskustan kivikierrosopas Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus

2

3 Kivi Kuopion kaupunkirakentamisessa Kivi eri esiintymismuodoissaan on ollut kautta aikain kestävä rakennusmateriaali. Sitä on käytetty rakennusten kivijalkoihin ja seiniin, kadunreunoihin, katujen, pihojen ja torien päällystämiseen, siltoihin sekä muistomerkkeihin, kuten patsaisiin ja hautakiviin. Suomen kallioperästä louhittu kivi on kovaa ja kestävää, myös värivaihtoehtoja on runsaasti. Suomalaista kiveä on toimitettu ulkomaille joko raakakivenä tai työstettynä jo 1880-luvun lopulta alkaen. Suomalaisesta kivestä tehtyjä julkisia rakennuksia on mm. Bostonissa, Tokiossa, Taipeissa, Soulissa, Moskovassa, Pietarissa, Hampurissa, Düsseldorfissa ja Lontoossa. Tähän oppaaseen on koottu kivikierrokseksi muutamia merkittäviä Kuopion keskusta-alueen kivirakentamisen kohteita eri aikakausilta. Kohteiden rakennushistorialliset tiedot ovat intendentti Helena Riekin laatimasta Kuopion kaupungin rakennushistoria -teoksesta (Riekki 2005). Kohteiden kivitieto perustuu oppaan tekijän geologiseen tietämykseen ja paikoin myös olettamuksiin. Kohteet ovat liitteen 1 kartassa. Valokuvat ovat tekijän, ellei toisin mainita. 1. Tori ja ympäristö Tori on ollut ja on edelleenkin Kuopion keskustan keskipiste myyntikojuineen ja pöytineen. Keskeisyyttä lisää torin alle rakennettu kaksikerroksinen paikoitushalli. Kuopion torikaupan perinteet alkavat jo 1700-luvulta. Nykyisellä paikallaan tori on sijainnut vuodesta 1818 lähtien. Kauppatoriksi tori muuttui vuonna 1856, kun torikauppa siirrettiin sinne tuomiokirkon vieressä olevalta, nykyisin Snellmaninpuistona tunnetulta Kustaantorilta. Ennen kauppatoriksi tuloaan tori tunnettiin Hevostorina, Kimnaasintorina, Markkinatorina ja Uutena torina. Tori oli kiveämätön vuoteen 1914 asti, jolloin sen kiveäminen aloitettiin Puijonkadun puoleiselta sivulta. Nykyisen asunsa tori sai 1990-luvun alussa pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä. Torin rakenteet on toteutettu Sarlotta Narjuksen ja Antti-Matti Siikalan vuonna 1990 järjestetyn suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen "Mansikoita ja uusia perunoita" tuloksena. Uusitussa nupu- ja noppakivipinnoitteessa on aikaisemmin käytettyjen, kivilajiltaan vaihtelevien kivien lisäksi myös harmaata ja punaista graniittia (kuva 1). Päällyste on jaettu suuremmilla harkkokivillä suunnilleen 10 m x 10 m kokoisiin ruutuihin (kuva 2). Käyttämällä erivärisiä kiviä ja asettamalla niitä erisuuntiin on saatu syntymään päällysteeseen mm. kiilamaista kuviointia. Torin keskellä sijaitseva itä-länsisuuntaisen käytävän tasapintainen nupukivipäällyste on harmaata graniittia. Kuva 1. Torin nupukivipäällystettä. Kuva 2. Torin nupukivipäällystettä. Toria reunustavat Sokoksen ja kaupungintalon edustan jalkakäytävät on päällystetty osin betoni- ja osin lohkopintaisilla, punaista porfyyrigraniittia (kauppanimi Viitasaari Pink) olevilla laatoilla ja mustilla (diabaasi/gabro) noppakivillä. Lisäkoristeina on käytetty sahapintaista tummanharmaata graniittia. 1

4 1a. Kauppahalli, Kauppakatu 45. Torin eteläreunassa sijaitseva, arkkitehti J. K. Strömbergin suunnittelema tiilirakenteinen rakennus (kuva 3) valmistui vuonna Rakentamisessa käytetty kalkki tuotiin Puutosmäen Pitkälahden louhimosta. Sen kivijalan eli sokkelin kiviharkot ovat punertavanharmaata granodioriittia. Niiden pinta on käsin ristipäähakattu tasaiseksi. Kauppahallin molempien päätyjen sisäänkäynnin porrasaskelmat ja porraspielen käsityönä pyöreäksi muotoillut kivet ovat samaa granodioriittista kiveä. Kauppahallin itäpäässä on Heikki Kontisen veistämä ja vuonna 1959 paljastettu pronssinen patsas Veljmies (kuva 4). Sen suihkualtaan vaakapinta on verhoiltu harmailla Kurun graniitin (Kurun harmaa; Kuru Grey) laatoilla ja pystysivut tummilla liuskekivilaattoilla. Hallin länsipäädyn edustalle paljastettiin vuonna 1984 Taru Mäntysen veistämä pronssinen patsas Siskotyttö (kuva 5). Patsaan Kurun harmaata graniittia olevan jalustan ympärillä oleva nupukivipäällyste koostuu useasta kivilajista. Kuva 3. Kauppahallin itäpäädyn sisäänkäynti. Kuva Jari Väätäinen, GTK. Kuva 4. Veljmies. Kuva 5. Siskotyttö. 1b. Kaupungintalo, Tulliportinkatu 31 Torin pohjoisreunalla sijaitseva uusrenessanssia edustava tiilinen, pinnaltaan rapattu Kuopion kaupungintalon rakennus (kuva 6) valmistui vuonna 1885 (julkisivun seinässä on vuosiluku 1882). Sen suunnitteli F. A. Sjöström, mutta arkkitehti Josef Stenbäck teki siihen muutoksia rakentamisen aikana. 2

5 Luonnonkiveä, harmaata graniittia, on käytetty sokkelissa ja sisäänkäyntien portaikoissa. Kivien pinta on osin ristipäähakattua ja osin piikattua. Tulliportinkadun puoleisen sisäänkäynnin reunojen molemmilla puolilla on koristeena Taivassalon punaisesta graniitista (Balmoral Red) tehtyjä noppakiviä. Jalkakäytävässä rakennuksen edessä on käytetty punaisia ja harmaita nupu- ja noppakiviä, porfyyrigraniittisia laattoja sekä harmaita reunakiviä, mutta myös betonisia laattoja. Kuva 6. Kuopion kaupungintalo 1c. Liiketalo Sektori, Puijonkatu 23 Torin itäreunalla sijaitseva arkkitehtien Heikki Tegelmanin ja Kalevi Kauhasen suunnittelema liiketalo (kuva 7) valmistui vuonna Rakennus on betonirakenteinen, mutta se edustaa nykyaikaista rakennuskiven käyttöä: rakennuksen alakerta ja fasadipylväät toisen kerroksen korkeudelle asti on verhoiltu punaisilla Taivassalon graniittilaatoilla. Kuva 7. Liiketalo Sektori. Kuva Reino Kesola, GTK. 2. Kauppakeskus Minna, Haapaniemenkatu 18 Vuonna 1988 valmistuneen Kauppakeskus Minnan rakennuksen (kuva 8) suunnitteli arkkitehti Esa Malmivaara. Rakennus on betonielementtinen, mutta ulkoseinäverhoilu on hyvä esimerkki siitä miten nykytekniikalla kaarevapintaiseksi ja -reunaiseksi työstettyä kiveä käytetään rakentamiseen. Seinät, kivijalka sekä sisäänkäyntien porrastasot on verhottu 4 5 cm paksuilla laatoilla. Niiden pinta 3

6 on koneellisesti ristipäähakattua. Kivilajiltaan laatat ovat Taivassalon punaista graniittia (kuva 8a) ja Ristijärven harmaata graniittia (Ristijärvi Grey). Kuva 8. Kauppakeskus Minna. Kuva 8b. Taivassalon punaista graniittia. 2a. Liiketalo Carlson, Ajurinkatu 16 Vuonna 1989 valmistuneen liikerakennuksen Iso Carlson (kuva 9) suunnittelivat arkkitehdit Ossi Andersson ja Kari Toppila. Rakennuksen kivijalka ja alaosan seinät on verhoiltu viereisen Kauppakeskus Minnan tavoin kivilaatoilla. Kivilajiltaan laatat ovat punaista Virolahden rapakivigraniittia (Carmen Red). Laatat ovat polttopintaisia. Ajurinkadun puoleisessa seinässä on muutamassa levyssä hyvin näkyvissä rapakiville ominainen pyöreiden tai pyöreähköjen kalimaasälpäovoidien ja niitä ympäröivien plagioklaasikehien luonnehtima porfyyrinen rakenne (kuva 9b). Kuva 9. Kauppakeskus Carlson. Kuva 9b. Rapakivigraniitin porfyyrinen rakenne. 3. Hallikatu Hallikatu on vanhan Kuopion rännikatuja. Sen nykyinen pinta on pinnoitettu punaisilla betoninopilla, harmailla noppakivillä sekä tummanharmailla tasapintaiseksi sahatuilla nupukivillä. Kadun reunassa on koristeena noppakivillä reunustettuja luonnonkivipultereita (kuva 10). 4

7 Kuva 10. Hallikadun kivikoristeita. 4. Kuopion lyseo, Puijonkatu 18 Kuopion lyseon alkuperäinen Carl Ludwig Engelin suunnittelema rakennus Kauppakadun varressa valmistui triviaalikouluksi vuonna Koulu toimi lukiona Rakennusta laajennettiin lääninarkkitehti Ferdinand Öhmannin toimesta Kuopion lyseon tarpeisiin vuosina , jolloin tehtiin lisäosat rakennuksen molemmille puolille Kauppakadun suuntaisesti (kuva 11). Vuosina lisättiin yliarkkitehti Georg Wileniuksen suunnittelema siipirakennus Puijonkadun puolelle ja vuonna 1914 valmistui Sigismund von Nandelstadhin piirtämänä lisälaajennuksena voimistelusali Hallikadun puolelle. Vuonna 1940 toteutettiin Väinö Vähäkallion suunnittelema pihasivun laajennus ja osittainen korotus. Kuva 11. Kuopion lyseon Kauppakadun puoleinen sivu. Alkuperäisen rakennuksen ja sen molemmille puolille tehtyjen laajennusten sokkeli edustaa vanhaa kivijalkojen tekotyyppiä. Rakentamiseen käytettiin karkeasti lohkottuja, kivilajiltaan vaihtelevia luonnon lohkareita. Isojen lohkareiden välit tilkittiin pienemmillä luonnonkivillä ja lohkomisessa jääneillä kappaleilla. Sideaineena ja pintaa siistivänä päällysteenä käytettiin kalkkilaastia ja myöhemmin sementtiä. Tuuletusaukkojen reunat tehtiin usein tiilestä (kuva 12). Puijonkadun ( ) ja Halli- 5

8 kadun (1914) laajennusten kivijalan kivilaji on harmaata, osin gneissijuovaista granodioriittia. Puijonkadun sisäpihan puoleisessa osassa on myös porfyyrista harmaata granodioriittia sekä muita sivuja runsaammin asultaan juovaista kivityyppiä, minkä vuoksi seinä ja kivijalka ovat muita osia kirjavampia (elävämpiä) luvulla kivenkäsittelymenetelmät ja työvälineet kehittyivät ja niinpä Hallikadun (kuva 12) ja Puijonkadun (kuva 13) laajennusten kiviharkot ovat tarkasti muotoon työstettyjä ja paikalleen sijoitettuja. Niiden pinta on piikattu käsin. Muutamassa Hallikadun puoleisessa kivessä on nähtävissä myös urapiikkausta. Kuva 12. Lyseon vuoden 1875 laajennuksen kivijalan tiilireunainen tuuletusaukko Hallikadun puoleisella sivulla (vasen kuva). Oikeanpuoleisessa kuvassa vesirännin vasemmalla puolella vuoden 1875 kivijalkaa ja oikealla puolella vuonna 1914 tehdyn laajennuksen kivijalkaa Hallikadun puoleisella sivulla. Kuva 13. Lyseon vuoden 1885 laajennuksen taidokkaasti tehtyä kivijalkaa Puijonkadun puoleisella sivulla. 5. Vanha apteekki, Kauppakatu 18 Alkujaan Svahnin talona ja sittemmin Vanhan apteekin talona tunnettu rakennus valmistui vuonna Talon suunnitteli arkkitehti Jac Ahrenberg. Arkkitehti Otto F. Holm teki siihen muutoksia vuosina Rakennus on tiilirakenteinen lukuun ottamatta kivijalkaa. 6

9 Vuosien muutoksessa rakennus sai Kauppakadun ja Käsityökadun kulmaansa uuden portaalin, jota koristaa nurkkaa kannattava komea, harmaata graniittia oleva pylväs (kuva 14). Kuva 14. Vanhan apteekin nurkkapylväs. Pylväässä on vuolukivestä veistetyt käärmettä ja kaksipäistä kotkaa esittävät koristeet ja oviseinässä on kaksi kyykyssä olevaa paholaishahmoa (kuva 15). Kuva 15. Vuolukivinen kaksipäinen kotka- ja käärmeaiheinen koriste (vasemmanpuoleinen) ja paholaishahmo (oikeanpuoleinen) Vanhan apteekin nurkkapylväässä ja seinässä. Kuvat Jari Väätäinen, GTK. 5a. Entinen Pohjoismaiden Yhdyspankin talo, Kauppakatu 20 Arkkitehti J. V. Strömbergin piirtämä kolmikerroksinen renesanssivaikutteinen tiilitalo valmistui vuonna Rakennuksen kivijalka on piikattua harmaata graniittia-granodioriittia. 7

10 5b. Elorannan talo, Kauppakatu 16 Vuonna 1882 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti F. A. Sjöström. Rakennus on muurattu tiilistä ja ulkopinnaltaan rapattu. Kivijalka on piikattua harmaata granodioriittista kiveä. 6. Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 Alkuaan Kansallis-Osake-Pankin taloksi tehty rakennus (kuva 16) valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä. Rakennusta on muutettu myöhemmin moneen otteeseen. Siinä ollut kulmatorni purettiin ja siihen rakennettiin lisäsiipi Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan vuosina Lisää korjauksia ja muutoksia tehtiin 1958, 1969 ja 1980-luvun alussa, jolloin Taidemuseo muutti rakennukseen. Avajaiset olivat Jugendtyylisen rakennuksen pohjakerroksen kiviseinät on tehty tarkasti muotoon työstetyistä harmaista graniittisista harkoista. Niiden ulkopinta on jugendille ominaiseen tapaan lohkopintaista, mutta kiviseinän ylin kivikerta on tasapintaista samoin kuin ikkunalaudat ja Vuorikadun puoleisen sisäänkäynnin ovipielen taidokkaasti sovitetut kivet (kuva 17). Sokkelissa on 1 3 kivikertaa. Niistä ylimmän harkoissa on tasainen reunus. Rakennuksessa on sen kokemista monista muutoksista huolimatta säilynyt runsaasti alkuperäisiä jugendtyylin yksityiskohtia, kuten Kauppakadun puoleisen portaikon rautakaiteen harmaata graniittia oleva koristeltu pylväs ja modernisoitu valaisinpylväs. Kauppakadun ja Vuorikadun puoleisia seiniä koristavat kiveen kaiverretut liskokuviot. Talon ikkunaratkaisuja on pariin otteeseen muutettu mm. suurentamalla ikkunoita luvulla tapahtuneen korjauksen aikana muutettiin myös Vuorikadun ja Kauppakadun kulmassa ollutta sisäänkäyntiä; ovipielet ovat nyt mustaa graniittia eli Kurun dioriittia. Porraslaatat ovat Kurun harmaata graniittia. Kuva 16. Kuopion Taidemuseo. Kuva 17. Vuorikadun puoleinen sisäänkäynti. 7. Kuopion entinen posti- ja lennätintalo, Kuninkaankatu 19 Arkkitehti Otto Flodin suunnittelema Kuopion posti- ja lennätintalo rakennettiin Arkkitehtitoimisto Osmo Sillmanin suunnittelema Museokadun puoleisen sivun korotus toteutettiin vuonna Rakennuksessa toimii nykyisin mm. lounaskahvila. Rakennuksen sokkelin ja pääsisäänkäynnin portaiden kivet (kuva 18) ovat Espoon Leppävaaran Elvikin kartanon mailta louhittua tummanpunertavaa, iältään 1 863±11 miljoonaa vuotta vanhaa graniittia (Leppävaaran graniittia). Rakennuskivet tuotiin Kuopion satamaan, jossa ne työstettiin sopivan kokoisiksi harkoiksi ja siirrettiin sitten rakennuskohteeseen. Kivien pinta on käsin piikattu kahteen eri karkeuteen. Rakennustyötä johti Suomen kommunistisen puolueen pitkäaikaisena puheenjohtajana tunnetuksi tullut Aarne Saarinen (Peltoniemi 1995, s. 76). 8

11 Kuva 18. Kuopion entisen pääpostin sisäänkäynnin portaikko. 8. Entinen Suomen Pankin talo, Kauppakatu Vuonna 1912 valmistunut talo on yksi Kauppakadun säilyneistä vanhoista kivirakennuksista (kuva 19). Suomen Pankin entisissä tiloissa toimii nykyään ravintoloita. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti J. V. Strömberg. Kivityöt teki satavuotiaaksi elänyt kivenhakkaaja Erik Pääkkönen ( ). Rakennus on muurattu tiilestä, mutta Kauppakadun puoleinen julkisivu on harmaata, hieman porfyyrista graniittia. Kiven pinta on käsin ristipäähakattua. Rakennusta ympäröivän rauta-aidan sokkeli ja sen kauniisti muotoillut pylväät ovat harmaata graniittia. Siihen veistettyä katunumeroa on korostettu maalaamalla numerot kultamaalilla (kuva 20). Vanhan pankin pihalla oli aikanaan graniittista nupukiveystä ja nurmikkoa. Nykyään ne on korvattu betonilaatoituksella. Kuva 19. Entinen Suomen pankin talo Kuva 20. Kivinen aitapylväs 9. Kuopion museo, Kauppakatu 23 Arkkitehti J. V. Strömbergin suunnittelema vuonna 1907 valmistunut Kuopion museo (kuva 21) on kolmanneksi vanhin alun perin museoksi suunniteltu rakennus Suomessa. Alkuvuosina rakennuksessa olivat myös kansankirjasto ja vapaapalokunnan kalustohuone. Kalustohuoneesta on jäljellä vielä 9

12 nelikulmainen letkujen kuivaustorni. Vuonna 1958 VPK:n ruiskuhuoneosan päälle valmistui arkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelemat kaksi lisäkerrosta. Rakennuksessa on tiilen lisäksi käytetty luonnonkiveä kivijalassa, sisäänkäynnin portaissa ja pyöreiden tornien yläosassa. Tiilien muuraamiseen tarvittu kalkki tuotiin Vehmasmäen Pitkälahden louhimosta. Sokkeli on tummanharmaata, hienorakeista tonaliittia. Pääsisäänkäynnin porrasaskelmat ja niiden reunakivet kivijalassa ovat harmaata, ristipäähakattua graniittia. Jalkakäytävän kiviharkot sisäänkäynnin edessä ovat piikattupintaista gneissijuovaista granodioriittia. Tornien kivi on harmaata, porfyyrista granodioriittia. Pääsisäänkäynnin seinissä on mustasta kivestä (diabaasia) tehty mosaiikkikoriste (kuva 22). Samanlainen mustista noppakivistä tehty mosaiikkirakenne kiertää pääsisäänkäynnin kohdalla olevaa tornia toisen kerroksen ikkunoiden alareunan korkeudella. Museon eteisaulassa voi aukioloaikoina pistäytyä katsomassa 100 vuotta vanhaa jugendtyylistä vuolukiviuunia. Kuva 21. Kuopion museo. Kuva 22. Museon sisäänkäynnin mosaiikkikoriste. 10. Entinen Teollisuuskoulu, Kauppakatu 14 / Maaherrankatu 13 Vuonna 1886 perustetun Kuopion teollisuuskoulun, nykyisin Snellmanin koulu, uudisrakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1899 kouluun huoneenrakennusopin lehtoriksi nimitetyn arkkitehti J. V. Strömbergin toimesta. Ylijohtaja Sebastian Gripenbergin ja arkkitehti Werner Polónin allekirjoittamat lopulliset piirustukset ovat vuodelta Kaksikerroksinen, nykyisin Snellmanin kouluna toimiva rakennus valmistui vuonna Rakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa, ja korjausten yhteydessä se muutettiin kolmikerroksiseksi vuonna Talon sokkeli sekä Kauppakadun ja sisäpihan puoleinen ensimmäinen kerros ovat harmaata granodioriittista kiveä. Kivet ovat jugendin hengessä massiivikiveä ja pääasiassa lohkopintaisia, mutta niiden reunat ovat n. 10 cm leveydeltä sahattu sileäksi. Mukana on myös sahapintaisia harkkoja sokkelin yläreunassa. Ikkunoiden alareunat on sahattu viistoiksi. Rakennuksen Maaherrankadun puoleisen sivun pääoven koristeellisen portaalin (kuva 23) porrasaskelmat ovat ristipäähakattua harmaata granodioriittia. Muut osat ovat vaaleaa karbonaattikiveä (marmoria). Kivi on todennäköisesti Ruskealasta, Laatokan Karjalasta. Portaalin kivenveistoksellisista yksityiskohdista mielenkiintoisimmat ovat oviaukon yläosan molemmilla puolilla olevat liskot (kuva 23). Koulun pihaa reunustavan aidan Vahtivuorenkadun puolella on kaksi jugendtyyliin harmaasta graniitista muotoiltua porttipilaria (kuva 24). 10

13 Kuva 23. Kauniisti muotoiltu entisen Kuopion teollisuuskoulun Maaherrankadun puoleinen sisäänkäynti ja ovireunakiviin veistetty lisko. Kuvat Jari Väätäinen, GTK. Kuva 24. Snellmanin koulun jugendtyyliset portin pylväät. 11. Snellmanin puisto Kuvanveistäjä J. V. Takasen veistämä Johan Vilhelm Snellmanin muistomerkki (kuva 25) paljastettiin 3. heinäkuuta Takanen valmisti veistoksen Roomassa. Veistoksen korkean kivijalan tekivät Kehvon Haapalahdesta louhitusta punaisesta ja harmaasta graniitista kuopiolaiset kivenhakkaajat Kalle Hämäläinen ja Antti Pulkkinen arkkitehtien I. G. Clasonin ja Sebastian Gripenbergin suunnitelman mukaan. Samalla entisenä Suurtorina, Kustaantorina ja Kirkkotorina tunnetulle alueelle luvulla rakennettu Kirkkopuisto sai nykyisen nimensä Snellmaninpuisto. 11

14 Patsaan kukkaistutuksia ympäröivät reunakivet ja vuonna 1953 valmistuneen suihkulähteen allas ovat harmaata graniittia (kuva 26). Suihkulähdettä ympäröivät nupukivet ovat koostumukseltaan ja asultaan vaihtelevaa graniittista ja granodioriittista kiveä. Kuva 25. J.V. Snellmanin muistomerkki. Kuva 26. Snellmaninpuiston suihkulähde. 12. Kuopion tuomiokirkko Kuopion nykyinen tuomiokirkko on järjestyksessä viides Kuopion emäseurakunnan kirkoista. Arkkitehti P. W. Palmrothin vuonna 1795 hyväksyttyjen piirustusten pohjalta kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1806, mutta Suomen sota keskeytti rakennustyöt. Kirkko valmistui lopulta vuonna 1815, ja oli ensimmäinen kuopiolainen kivirakennus. Sitä on sisäosiltaan myöhemmin muutamaan otteeseen korjattu ja muutettu. Muodoltaan kirkko on tasavartinen ristikirkko, jonka itäpäädyssä on kellotorni. Perimätiedon mukaan kirkon rakennuskivet olisivat Haminalahden Salonsaaren Kirkkokalliosta, mutta vaihtelevan kivilajikoostumuksen perusteella kirkon ja tornin seinät on rakennettu paikallisista irtokivilohkareista (kuva 27). Niitä ei ole muotoiltu muuten kuin lohkomalla sopivankokoisiksi. Kivien sideaineena on käytetty kalkkilaastia. Seiniä tukevat rautavaarnat. Kirkkoa ympäröivän kivimuurin ja porrasaskelmien rakentaminen aloitettiin vuonna 1889 ja saatiin valmiiksi vuonna Muurin kookkaat, huolellisesti muotoillut kiviharkot ovat dioriittia. Niiden pinta on käsin piikattua. Muurin rakentamiseen kuluneen ajan ymmärtää, kun huomioi, että suorakaiteen muotoisten harkkojen lisäksi useimmat harkot ovat muodoltaan suunnikkaita, jolloin vierekkäisten harkkojen vastinpinnat on täytynyt työstää tarkasti yhteensopiviksi. Muuri on saatu kestäväksi, kun kiviharkot viistojen pintojensa vuoksi kiilautuvat toisiansa vasten (kuva 28). Kivien ottopaikka on kivilajin perusteella todennäköisesti edellä mainittu Salonsaaren Kirkkokallio. Porraskivet ovat granodioriittia. Niiden ottopaikka ei ole tiedossa Ulkonäöltään ne ovat samanlaiset kuin kaupungintalon sokkelin ja portaiden kivet. Kivien pinta on osin piikattu osin ristipäähakattu. Alkuperäisen vuodelta 1814 olevan suunnitelman mukaan muuriin piti tehdä 4 holvattua kellaria, mutta niistä valmistui vain Kauppakadun puoleinen. Muut kolme kellaria Kuninkaankadun puolelle jäivät toteutumatta jo tuohonkin aikaan vaivanneiden rahoitusongelmien vuoksi. Vuonna 1823 valmistuneen kellarin jatkeeksi rakennettiin vuonna 1941 väestösuoja, joka täytettiin myöhemmin. Kellarissa oleva rautaovi on antanut aiheen tarinoihin kirkon kellarista rautaovelle johtavasta maanalaisesta käytävästä. Kirkon rakentamiseen liittyy pari mielenkiintoista kansantarinaa. Toisen mukaan viitisensataa vuotta sitten eläneen ennustaja Kihovauhkosen kerrotaan lyöneen paalun Vahtivuorelle paikkaan, jossa nykyään on Kuopion tuomiokirkko ja sanoneen: Tässä vielä kirkko kiiltää, kaupunki kallottaa. Toinen tarina tietää, että Leppävirran Syvävuorella asunut piru teki kirkon rakennusmestarin kanssa kontrahdin, että hän tuo takkavitsallisen kotivuorensa punaista graniittia kirkon rakennusaineeksi. Matkalla takkavitsa kuitenkin katkesi ja kivilasti putosi Paljakkaveteen, johon kivistä muodostui Korkeasaari. Piru harmistui epäonnistumisestaan niin, että hylkäsi kotinsa ja hävisi tietymättömiin. 12

15 Kuva 27. Tuomiokirkon eteläsiiven sisäänkäynti. Kuva 28. Tuomiokirkon kivimuuri. 13. Entinen Konttisen liiketalo, Minna Canthin katu 28 Liikemies Juho Konttisen rakennuttama liiketalo valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio. Rakennuksessa toimii nykyisin Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen toimistoja. Muuten tiilirakenteisen talon ensimmäisen kerroksen ikkunoiden välisissä pilareissa ja pääoven jugendtyylisessä portaalissa on käytetty materiaalina käsin piikattua punertavanharmaata porfyyrista graniittia. Portaalissa on kaunis holvirakenne yhdistetty koristeelliseen, ikkunalla varustettuun yläosaan (kuva 29). Sen kärkiosassa on kiveen hakattu koristekuvio. Sokkelin harkot ovat samaa kivilajia kuin oviportaalin. Niiden pinta on piikattu, mutta viistotut yläreunat on ristipäähakattu tasapintaisiksi. Sorvarinkadun puolella on koristeellinen puuovi kivikehyksessä. (kuva 30). Talon kivityöt teki satavuotiaaksi elänyt kivenhakkaaja Erik Pääkkönen ( ). Kuva 29. Graniittinen sisäänkäynti. Kuva Reino Kesola, GTK.. Kuva 30. Sorvarinkadun puoleisen sisäänkäynnin koristeellinen puuovi. 14. Minna Canthin katu 23 Vanhan puutalon kivijalka (kuva 31) edustaa 1880-lukua edeltänyttä rakennustapaa: vähäisesti muotoiltujen suurempien lohkareiden välitilat on täytetty pienemmillä kappaleilla. Väliaineksena on käytetty kalkkilaastia. 13

16 Kuva 31. Minna Canthin katu 23:n kivijalka. Kuva 32. Minna Canthin katu 25:n rakennus. 15. Pohjois-Savon Maaseutukeskuksen talo, Puijonkatu 14 / Minna Canthin katu 25 Rakennusmestari Antti Koposen piirtämä asuin- ja liiketalo (kuva 32) valmistui vuonna Rakennuksen kivijalan ristipäähakattu porfyyrinen granodioriitti on mahdollisesti Toivalan Ruskeamäestä. Kivijalan kiviharkkojen ulkopinta on lohkottua, mutta niiden vastinpinnat ja ikkuna-aukkojen pinnat sekä Puijonkadun puolella oviaukkojen reunamuotoilut on tasoitettu ristipäähakkaamalla ja piikkaamalla. Viitteet Peltoniemi, Pentti (toim.) Aarne Saarinen Kivimies. Otava. 348 s. Riekki, Helena Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kuopion historia 6. Kalevaprint Oy. 591 s. Tietoa kivistä verkkosivuilta ja Sanastoa Graniitti Yleisin syväkivilaji, joka koostuu kvartsista, kalimaasälvästä ja plagioklaasista sekä pienemmistä määristä tummia mineraaleja, kuten biotiitista tai sarvivälkkeestä. Väriltään graniitti on harmaata tai punaista ja raekooltaan yleensä keskirakeista (2 5 mm). Kivi voi olla joko tasarakeista tai porfyyrista. Porfyyriset muunnokset sisältävät 1 5 cm:n kokoisia, usein omamuotoisia kalimaasälpähajarakeita. Myös plagioklaasi voi esiintyä hajarakeina. Yleisin ja vanhin käytetty harmaa graniitti on Kurun harmaa, jota louhitaan Tampereen pohjoispuolelta Kurusta. Kajaanin pohjoispuolelta louhitaan Ristijärven harmaata graniittia. Punaista graniittia on louhittu mm. Hangosta ja Kotkasta. Useat punaiset graniitit ovat tyypiltään rapakivigraniitteja (ks. rapakivigraniitti). Rapakivigraniitti Rapakiveksi sanotaan graniitteja, jotka rapautuvat karkeaksi soraksi eli moroksi. Yleisimmässä tyypissä on keskirakeisesta kvartsista, maasälvistä ja biotiitista koostuvan perusmassan seassa suuria, pyöristyneitä plagioklaasikehän ympäröimiä kalimaasälpäkiteitä (ovoideja). Tyyppiä sanotaan viborgiitiksi alkuperäisen esiintymisalueensa Viipurin mukaan. Rapakivimuunnosta, jossa kalimaasälpäkiteiden ympärillä ei ole plagioklaasikehää, sanotaan pyterliitiksi. Nimi viittaa Virojoen Pyterlahden 14

17 kylässä olevaa esiintymään. Karkearakeisten ja porfyyristen rapakivien lisäksi on tasa-karkearakeisia ja tasa-keskirakeisia muunnoksia, kuten Vehmaan ja Taivassalon punaiset graniitit. Suomessa rapakiviä on mm. Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa (Vehmaa ja Taivassalo) sekä Kaakkois-Suomessa (mm. Vironlahden punainen graniitti). Suomen rapakivet kuuluvat ikäryhmään miljoonaa vuotta, eli ovat nuorempia kuin muut syväkivet, jotka ovat iältään miljoonaa vuotta. Musta graniitti Kaupallinen nimi kiville, jotka ovat mineralogiselta koostumukseltaan gabroja, dioriitteja, kvartsidioriitteja ja diabaaseja. Kivet sisältävät tummien mineraalien sarvivälkkeen, pyrokseenin ja biotiitin lisäksi plagioklaasia ja vähäisessä määrin kvartsia. Mustaa kiveä louhitaan nykyisin mm. Kurussa (dioriittia), Korpilahdella (gabroa), Varpaisjärvellä (diabaasia) ja Oulaisissa (gabroa). Aikaisemmin louhittiin mustaa kiveä mm. Viitasaaren Huopanassa (dioriittia), Jyväskylässä (kvartsidioriittia) ja Hyvinkäällä (gabroa). Noppakivi Noppakivet ovat muodoltaan tasasivuisia eli kuutiomaisia, lohkopintaisia kiviä. Yleinen vakiokoko on 100 x 100 x 100 mm, mutta muitakin kokovaihtoehtoja on olemassa (mosaiikkinoppa 50 x 50 x 50 mm). Noppakiviä tuotettiin aikanaan monin paikoin muun kiviteollisuuden sivutuotteina. Tällöin raaka-aineena oli muusta louhinnasta jäänyt jätekivi. Nykyisin kivi tehdään koneellisesti. Noppakiviä käytetään mm. katujen pinnoittamiseen. Nupukivi Nupukivien koko määrättiin tsaarillisella asetuksella 1840-luvun lopun mellakoiden jälkeen. Nupukivi on liian suuri heitettäväksi, mutta tarpeeksi pieni, jotta katua rakentava työmies voi sitä helposti käsitellä. Nupukiviä valmistettiin aikaisemmin käsin, mutta nykyisin myös koneellisesti. Ne ovat suorakaiteen muotoisia ja niitä on useita standardikokoja, mutta yleensä leveys on 140 mm, korkeus 140 mm ja pituus 220 mm. Matala nupukivi on 80 mm korkea. Nupukiviä tuotettiin noppakivien tapaan aikanaan monin paikoin muun kiviteollisuuden sivutuotteina. Nupukiviä käytetään mm. katujen pinnoittamiseen. Reunakivi Reunakivi on poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen, mutta myös viistottu. Koko vaihtelee: 150 x 270 x mm. Suorien reunakivien lisäksi valmistetaan myös kaarevia kiviä. Reunakivet upotetaan alustaan. Kivien näkyvät pinnat ovat lohkopintaisia. Reunakiviä käytetään mm. rajaamaan käytäviä, katuja ja istutettuja alueita. Harkkokivi Harkkokivet ovat poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisia. Tyypillisen harkkokiven leveys on mm, korkeus mm ja pituus mm. Harkkokivet voivat lohkopintaisia, polttopintaisia ja ristipäähakattuja. Voidaan käyttää harkkomuurin rakentamiseen. Muurikivi Muurikivet ovat harkko- ja reunakivien tapaan suorakaiteen muotoisia poikkileikkaukseltaan, mutta poikkeavat kokonsa puolesta niistä: leveys mm, korkeus mm ja pituus mm. Voivat olla lohkopintaisia tai piikattuja. Käytetään paasikivimuurin rakentamiseen. Ristipäähakkaus Kiven pintakäsittelyä käsin hakkaamalla ristipäävasaralla. Vasaranpää on uritettu ristiin siten, että siinä on kartiomaisia teräviä kärkiä. Karkeusasteita on yleensä viisi. Vasaran paino on 2 8 kg. Nykyisin ristipäähakkausta tehdään myös koneellisesti. Piikkaus Kiven pintakäsittelyä piikkihakulla tai piikkimeisselillä siten, että kiveen syntyy kuoppainen tai nystyräinen pinta. 15

18 Liite 1.

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö K21.42/2007/46 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Kuopion taidemuseo (Kuva: Jari Väätäinen) Kivikierros kauppatori-matkustajasatama-kauppatori Geologian

Lisätiedot

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Itä-Suomen yksikkö K21.7/2010/61 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Tuomiokirkon ympäristö 4.8.2010 Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Tuomiokirkon

Lisätiedot

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Itä-Suomen yksikkö K21.7/2009/39 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Heikki Lukkarinen Valkeisenlammen ympäristö Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi Valkeisenlammen ympäristö

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

40 Hinnasto alv 24% Murske 0-16 mm 82,00. Asennushiekka 0-8 mm 80,00. Turvahiekka 1-8 mm 102,00. Kuorikate 145,00

40 Hinnasto alv 24% Murske 0-16 mm 82,00. Asennushiekka 0-8 mm 80,00. Turvahiekka 1-8 mm 102,00. Kuorikate 145,00 40 Hinnasto alv 24% Luonnonkivet, mullat, kuorikatteet Somero (singeli) on pyöreäksi hioutunutta, sorasta erilleen seulottua luonnonkiveä. Se soveltuu hyvin koristeluun, pihatielle, sokkelin viereen ja

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

KUOPION VALKEISENLAMMEN GEORETKI

KUOPION VALKEISENLAMMEN GEORETKI Itä-Suomen yksikkö 29/2011 Kuopio KUOPION VALKEISENLAMMEN GEORETKI Kuva: Heikki Lukkarinen Geologian päivänä 17.9.2011 Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi Kuopion Valkeisenlammen georetkiopas

Lisätiedot

Kulumatonta kauneutta

Kulumatonta kauneutta Kulumatonta kauneutta Rakennuskivet......kaikkeen rakentamiseen! Biolan Oy:n pääkonttori Sisustuskivet... Pihakivet... Suomalainen kivi on luonnostaan vahva. Ja kaunis katsella. Suomalainen kivi kestää!

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Hänen muistolleen ARVO KOVA OY

Hänen muistolleen ARVO KOVA OY Hänen muistolleen ARVO KOVA OY Kaipuu saa näkyä Vaikka läheinen on poissa, voimme hiljentyä kiven ääreen muistelemaan rakasta ihmistä. Kivi kertoo kaipauksesta ja eletystä, ainutkertaisesta elämästä. Muistokiven

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron LIUSKEKIVET Altan Harmaa 1-2 cm 5-10 palaa/m2 Tasavahva, harmaa liuskekivi kovaan käyttöön.soveltuu sisälle ja ulos mm. seinien, lattioiden ja tulisijojen 45 kg verhoiluun. Hinta/pakkaus 29.90 /m2 29.90

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

Graniitti muurit verhoukset portaat pollarit reunukset

Graniitti muurit verhoukset portaat pollarit reunukset Graniitti muurit verhoukset portaat pollarit reunukset Vanhat muurit, uudet raamit Poraamalla ja kiilojen avulla lohkotusta graniitista on Suomessa vuosisatojen aikana rakennettu arvorakennuksia, muureja

Lisätiedot

Ainulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle

Ainulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle Ainulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle Ikuistettu Oy Muistomerkkikuvasto Surun hetkellä kaipaus saa näkyä Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin. Surun kohdatessa jäämme

Lisätiedot

Kaipaus ei katso hintaa

Kaipaus ei katso hintaa Kaipaus ei katso hintaa Hautakivi halvemmalla Muistomerkkikuvasto Surun hetkellä kaipaus saa näkyä Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin. Surun kohdatessa jäämme kaipaamaan

Lisätiedot

Iloitse pihasta. HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa. mielikuvituksellesi monimuotoisia ja. värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja,

Iloitse pihasta. HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa. mielikuvituksellesi monimuotoisia ja. värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja, HB-Pihapäällysteet HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa mielikuvituksellesi monimuotoisia ja värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja, Iloitse pihasta. värejä ja kuviointeja, löydä pihasi luonne ja tee tyylikäs

Lisätiedot

SUUNNITTELIJA PINJA HELLMAN Yksilöllisyyden puolesta

SUUNNITTELIJA PINJA HELLMAN Yksilöllisyyden puolesta SUUNNITTELIJA PINJA HELLMAN Yksilöllisyyden puolesta Kiviliike Sairanen otti minuun yhteyttä koska he halusivat uuden, helpommin saavutettavan tuoteryhmän tavanomaisten mallistokivien ja harvinaisempien

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta

Lisätiedot

Kivirakentaja, rakennusalan perustutkinto. Kivirakentaminen

Kivirakentaja, rakennusalan perustutkinto. Kivirakentaminen Kivirakentaminen Kivirakentaminen on toimialana erittäin laaja ja monipuolinen. Työtehtävien ja toimintojen kokonaiskuva ulottuu louhimoista ja kaivoksista, jatkojalostusyrityksiin, materiaali- ja valmistekauppaan,

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Hyvä piha kestää elämää

Hyvä piha kestää elämää Hyvä piha kestää elämää RAKENNUSBETONI- JA ELEMENTTI OY RAKENNA ITSELLESI TOIMIVA PIHA Kuvassa Wanha Hollola -80 väri ruskea ja musta RB-päällystetuotteilla rakennat itsellesi toimivan pihan Pihakivistä

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet. www.benders.fi

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet. www.benders.fi megawall GARDEN Bender Megawall Kaunis muuri, jolla voidaan rakentaa 1,05 m korkea tukimuuri. Sen mahdollistaa ainutlaatuinen rakenne ja geoverkkojärjestelmä. Muurikivet toimitetaan valmiiksi lohkottuina,

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

Entisajan tunnelmaa. Käytännöllisyyttä pihaan. Ryhdikkyyttä puutarhaan

Entisajan tunnelmaa. Käytännöllisyyttä pihaan. Ryhdikkyyttä puutarhaan Entisajan tunnelmaa Käytännöllisyyttä pihaan Ryhdikkyyttä puutarhaan Betoninen pihakiviratkaisu on pitkäikäinen. Se on tehty kestämään kovaakin kulutusta. 50 ja 60 mm paksuiset pihakivet on tarkoitettu

Lisätiedot

REFERENSSILUETTELO 1.6.2013

REFERENSSILUETTELO 1.6.2013 Loimaan Kivi, Juuso Rainio, suora 0207 909 242, fax 0207 909 242, juuso.rainio@loimaankivi.fi REFERENSSILUETTELO 1.6.2013 ESPLANADIN JALKAKÄYTÄVIÄ, Hki 1998 Mäntsälän punainen, poltettu, katulaattaa n.

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

Ilmakuva Oulusta ennen sotia

Ilmakuva Oulusta ennen sotia Ilmakuva Oulusta ennen sotia Kulttuuri-Oulua kouluille Ainolan puisto Möljät eli veneenvetopaikat Merikoski, pato, voimalaitos, kalatiet, lohi Kasvitieteellinen puutarha Suihkulähteet Vesilinnut Taidemuseo

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 5x5 30x30cm 31.05 /ltk Musta liuskekivimosaiikki, jonka pinnalla

Lisätiedot

Katso uudet pintakuviot ja koot!

Katso uudet pintakuviot ja koot! Katso uudet pintakuviot ja koot! 2 LUJA - Anna ideoiden lentää! IDEOITA PIHAAN Luja-pihakiviratkaisulla saat kestävää kauneutta pihapiiriisi. Monikäyttöisillä pihakivillä ja niitä täydentävillä muilla

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016

RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016 RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016 Ratagolfin eterniittiratojen ratasäännöt ja mittapiirustukset Copyright SUOMEN RATAGOLFLIITTO ry TEKNINEN KOMITEA Toimittanut ARI AHRENBERG ERSÄÄ2016

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A K10 - AUKIOIDEN KORTTELI rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A Tontti 3 2 214 m 2 käytetty rakennusoikeus: n.5920 m2 (tarkista) e 2,7 59 ap (39 ap kellarissa, 20 ap pihalla) PUUTARHAKATU

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

DETALJI 2 Kaivosomiste. Äm mä nka tu

DETALJI 2 Kaivosomiste. Äm mä nka tu DETLJI 1 Graniittinen valaisinpollari Graniittipollari 25x25x14mm, harmaa, nupukiveyksen mukaan. Näkyvä korkeus 11mm. Sivut poltetut, neljään suuntaan viistottu yläpää, h= 8mm SELITTEET DETLJI 2 Kaivosomiste

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Yksilölliset ratkaisut ympäristösi viihtyvyyden parantamiseen. Voimassa toistaiseksi YHTEYSTIEDOT: BETONILAATTA OY PUHELIN 02-5118800

Yksilölliset ratkaisut ympäristösi viihtyvyyden parantamiseen. Voimassa toistaiseksi YHTEYSTIEDOT: BETONILAATTA OY PUHELIN 02-5118800 Yksilölliset ratkaisut ympäristösi viihtyvyyden parantamiseen HINNASTO 2015 Voimassa toistaiseksi YHTEYSTIEDOT: BETONILAATTA OY PUHELIN 02-5118800 Tehdas 1. Alakyläntie 3, 20250 Turku Tehdas 2. Sorvarinkatu

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ

KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ SISUSTUSKIVET RAKENNUSKIVET KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ PIHAKIVET Lataa katalogi QR-koodilla: Sisustuskivet KIVI JOKA KODIN SISUSTAMISEEN Majakiven sisustuskivet ovat suunnitel tu jokaisen kodin pintojen päällystä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

Esko Karvonen 18.5.2010 B-6820. Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy, 30.3.2010

Esko Karvonen 18.5.2010 B-6820. Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy, 30.3.2010 Tutkimusselostus 1 (3) Jakelu: As Oy Mäkärä c/o Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy Sami Koskela Tekniikantie 12 02150 ESPOO Tarkastaja, pvm Hyväksyjä, pvm AS OY MÄKÄRÄ SIPOREX-SEINÄTUTKIMUS 1 TILAUS 2

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI 1 Tekninen tiedote nro 2: Suomalaiset luonnonkivimateriaalit Toinen päivitetty painos, toukokuu 2010 Olavi Selonen ISBN 951-97026-3-6 (nid.) ISBN 951-97026-4-4 (PDF) JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma

Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma 2488 Vanajanranta II asemakaavamuutos 1.4.2014 Hämeenlinna Tämä asiakirja liittyy asemakaavakarttaan 2488 Vanajanranta II asemakaavamuutos

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008

SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008 SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008 SIPOON KUNTA ITÄSALMI SIBBO KOMMUN ÖSTERSUNDOM STORÖRENIN ASEMAKAAVAMUUTOS JA ASEMAKAAVA Tekniikka- ja ympäristöosasto, Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Mikko Aho

Lisätiedot

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia.

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. 1 313 Luonnonkivipäällystäminen 3132.1 Kiveyksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli

Lisätiedot

Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille

Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille (OSA 1) Hei ja lämpimästi tervetuloa Turkuun! Teemme kohta pienen kävelykierroksen Turun vanhassa keskustassa. Ilmakin tuntuu suosivan meitä! Aurinko lämmittää mukavasti

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

XIII JAKSO 68 RYHMÄ VALMISTETUT TAVARAT

XIII JAKSO 68 RYHMÄ VALMISTETUT TAVARAT XIII JAKSO KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA AINEESTA VALMISTETUT TAVARAT; KERAAMISET TUOTTEET; LASI JA LASITAVARAT 68 RYHMÄ KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA,

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja osittainen entisöinti LOKAKUU 2012 ARK-KANTONEN OY

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja osittainen entisöinti LOKAKUU 2012 ARK-KANTONEN OY VALOKUVAT TUIJA ILVES / ARK-KANTONEN OY RIIKKA MÄKIPELKOLA / YLIOPISTON MUSEO TYÖMAATILANNE: JULKISIVUN MAALAUSTYÖT JATKUVAT VAPAUDENKADUN PUOLELLA. PIHASIVUJEN VANHOJEN MAALIEN POISTO JA KORJAUSRAPPAUKSET

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 Naantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky suovillankatu 3 20780 Kaarina ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Tutkimuskohde

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Varaava REG takka. Elementtirakenteisen REG takan rakenne. REG takka Basic 800 alaliittymä Viistekulmat edessä ja takana Antiikkilaasti Luukku: Musta

Varaava REG takka. Elementtirakenteisen REG takan rakenne. REG takka Basic 800 alaliittymä Viistekulmat edessä ja takana Antiikkilaasti Luukku: Musta Takat kamiinat Varaava REG takka Varaavat REG takat ovat kotimaisia. Tulisijat koostuvat päällekkäin asennettavista valuelementeistä. Materiaalina käytetään tulenkestävää valumassaa, jota on käytetty tulisijojen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

mallisto artiikki oy meisli Artiikki Oy - Kelatie 25 B 6-01450 Vantaa www.artiikki.fi myynti@artiikki.fi Myymälä puh. 040 1344844

mallisto artiikki oy meisli Artiikki Oy - Kelatie 25 B 6-01450 Vantaa www.artiikki.fi myynti@artiikki.fi Myymälä puh. 040 1344844 artiikki oy meisli mallisto Malli T90145A1/1+1 käsijohde Ø 40mm metalliputki Malli T9012/1+1 käsijohde Ø 40mm metalliputki Malli 5009 Malli 5008 sinkkiaita Malli MKL 150164/1+1 artiikki oy meisli tuotetiedot

Lisätiedot

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 TULIA Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihimme

Lisätiedot

CYGNAEUKSEN PUISTO, JYVÄSKYLÄ VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4.11.2003 VALOA valaistusarkkitehtuuria Oy / Annukka Larsen

CYGNAEUKSEN PUISTO, JYVÄSKYLÄ VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4.11.2003 VALOA valaistusarkkitehtuuria Oy / Annukka Larsen , JYVÄSKYLÄ VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4.11.2003 VALOA valaistusarkkitehtuuria Oy / Annukka Larsen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KATU- JA PUISTO-OSASTO MAISEMA-ARKKITEHTITOIMISTO NÄKYMÄ OY TAUSTAA TAUSTAA Suunnitelmassa

Lisätiedot

RT 38422 LIUSKEKIVILAATAT, -MUURIT JA KATTOLIUSKEET. Liuskemestarit Oy

RT 38422 LIUSKEKIVILAATAT, -MUURIT JA KATTOLIUSKEET. Liuskemestarit Oy RT 38422 tarviketieto 1 TARVIKETIETO heinäkuu 2013 voimassa 31.8.2015 asti 1 (6) RT 38422 413 Talo 2000 523 Talo 90 S SfB LIUSKEKIVILAATAT, -MUURIT JA KATTOLIUSKEET ORIVEDEN MUSTA, LOKAN VALKOINEN, PALJAKAN

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

[Kuva: Johannes Takanen: J. V. Snellmanin rintakuva, 1884/86, pronssi, 120 cm + 240 cm. Valokuva: Hannu Miettinen/ Kuopion taidemuseo 2004.

[Kuva: Johannes Takanen: J. V. Snellmanin rintakuva, 1884/86, pronssi, 120 cm + 240 cm. Valokuva: Hannu Miettinen/ Kuopion taidemuseo 2004. J. V. SNELLMAN KUVANVEISTÄJÄ JOHANNES TAKASEN SILMIN Kuvaohjelmassa esiintyvien kuvien tekstit ja kuvatiedot esiintymisjärjestyksessään. Kuvatiedot ovat hakasulkeissa ja niistä ilmenee Kuopion taidemuseon

Lisätiedot

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Korjaustyöt Syksy 2011 Talvi 2012 Tuija Väli-Torala Mirva Kleemola Katariina Sommarberg 1 JOHDANTO Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivujen korjauksia

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot