KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA"

Transkriptio

1 Itä-Suomen yksikkö K21.7/2008/48 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Heikki Lukkarinen Kuopion museo Kuopion keskustan kivikierrosopas Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus

2

3 Kivi Kuopion kaupunkirakentamisessa Kivi eri esiintymismuodoissaan on ollut kautta aikain kestävä rakennusmateriaali. Sitä on käytetty rakennusten kivijalkoihin ja seiniin, kadunreunoihin, katujen, pihojen ja torien päällystämiseen, siltoihin sekä muistomerkkeihin, kuten patsaisiin ja hautakiviin. Suomen kallioperästä louhittu kivi on kovaa ja kestävää, myös värivaihtoehtoja on runsaasti. Suomalaista kiveä on toimitettu ulkomaille joko raakakivenä tai työstettynä jo 1880-luvun lopulta alkaen. Suomalaisesta kivestä tehtyjä julkisia rakennuksia on mm. Bostonissa, Tokiossa, Taipeissa, Soulissa, Moskovassa, Pietarissa, Hampurissa, Düsseldorfissa ja Lontoossa. Tähän oppaaseen on koottu kivikierrokseksi muutamia merkittäviä Kuopion keskusta-alueen kivirakentamisen kohteita eri aikakausilta. Kohteiden rakennushistorialliset tiedot ovat intendentti Helena Riekin laatimasta Kuopion kaupungin rakennushistoria -teoksesta (Riekki 2005). Kohteiden kivitieto perustuu oppaan tekijän geologiseen tietämykseen ja paikoin myös olettamuksiin. Kohteet ovat liitteen 1 kartassa. Valokuvat ovat tekijän, ellei toisin mainita. 1. Tori ja ympäristö Tori on ollut ja on edelleenkin Kuopion keskustan keskipiste myyntikojuineen ja pöytineen. Keskeisyyttä lisää torin alle rakennettu kaksikerroksinen paikoitushalli. Kuopion torikaupan perinteet alkavat jo 1700-luvulta. Nykyisellä paikallaan tori on sijainnut vuodesta 1818 lähtien. Kauppatoriksi tori muuttui vuonna 1856, kun torikauppa siirrettiin sinne tuomiokirkon vieressä olevalta, nykyisin Snellmaninpuistona tunnetulta Kustaantorilta. Ennen kauppatoriksi tuloaan tori tunnettiin Hevostorina, Kimnaasintorina, Markkinatorina ja Uutena torina. Tori oli kiveämätön vuoteen 1914 asti, jolloin sen kiveäminen aloitettiin Puijonkadun puoleiselta sivulta. Nykyisen asunsa tori sai 1990-luvun alussa pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä. Torin rakenteet on toteutettu Sarlotta Narjuksen ja Antti-Matti Siikalan vuonna 1990 järjestetyn suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen "Mansikoita ja uusia perunoita" tuloksena. Uusitussa nupu- ja noppakivipinnoitteessa on aikaisemmin käytettyjen, kivilajiltaan vaihtelevien kivien lisäksi myös harmaata ja punaista graniittia (kuva 1). Päällyste on jaettu suuremmilla harkkokivillä suunnilleen 10 m x 10 m kokoisiin ruutuihin (kuva 2). Käyttämällä erivärisiä kiviä ja asettamalla niitä erisuuntiin on saatu syntymään päällysteeseen mm. kiilamaista kuviointia. Torin keskellä sijaitseva itä-länsisuuntaisen käytävän tasapintainen nupukivipäällyste on harmaata graniittia. Kuva 1. Torin nupukivipäällystettä. Kuva 2. Torin nupukivipäällystettä. Toria reunustavat Sokoksen ja kaupungintalon edustan jalkakäytävät on päällystetty osin betoni- ja osin lohkopintaisilla, punaista porfyyrigraniittia (kauppanimi Viitasaari Pink) olevilla laatoilla ja mustilla (diabaasi/gabro) noppakivillä. Lisäkoristeina on käytetty sahapintaista tummanharmaata graniittia. 1

4 1a. Kauppahalli, Kauppakatu 45. Torin eteläreunassa sijaitseva, arkkitehti J. K. Strömbergin suunnittelema tiilirakenteinen rakennus (kuva 3) valmistui vuonna Rakentamisessa käytetty kalkki tuotiin Puutosmäen Pitkälahden louhimosta. Sen kivijalan eli sokkelin kiviharkot ovat punertavanharmaata granodioriittia. Niiden pinta on käsin ristipäähakattu tasaiseksi. Kauppahallin molempien päätyjen sisäänkäynnin porrasaskelmat ja porraspielen käsityönä pyöreäksi muotoillut kivet ovat samaa granodioriittista kiveä. Kauppahallin itäpäässä on Heikki Kontisen veistämä ja vuonna 1959 paljastettu pronssinen patsas Veljmies (kuva 4). Sen suihkualtaan vaakapinta on verhoiltu harmailla Kurun graniitin (Kurun harmaa; Kuru Grey) laatoilla ja pystysivut tummilla liuskekivilaattoilla. Hallin länsipäädyn edustalle paljastettiin vuonna 1984 Taru Mäntysen veistämä pronssinen patsas Siskotyttö (kuva 5). Patsaan Kurun harmaata graniittia olevan jalustan ympärillä oleva nupukivipäällyste koostuu useasta kivilajista. Kuva 3. Kauppahallin itäpäädyn sisäänkäynti. Kuva Jari Väätäinen, GTK. Kuva 4. Veljmies. Kuva 5. Siskotyttö. 1b. Kaupungintalo, Tulliportinkatu 31 Torin pohjoisreunalla sijaitseva uusrenessanssia edustava tiilinen, pinnaltaan rapattu Kuopion kaupungintalon rakennus (kuva 6) valmistui vuonna 1885 (julkisivun seinässä on vuosiluku 1882). Sen suunnitteli F. A. Sjöström, mutta arkkitehti Josef Stenbäck teki siihen muutoksia rakentamisen aikana. 2

5 Luonnonkiveä, harmaata graniittia, on käytetty sokkelissa ja sisäänkäyntien portaikoissa. Kivien pinta on osin ristipäähakattua ja osin piikattua. Tulliportinkadun puoleisen sisäänkäynnin reunojen molemmilla puolilla on koristeena Taivassalon punaisesta graniitista (Balmoral Red) tehtyjä noppakiviä. Jalkakäytävässä rakennuksen edessä on käytetty punaisia ja harmaita nupu- ja noppakiviä, porfyyrigraniittisia laattoja sekä harmaita reunakiviä, mutta myös betonisia laattoja. Kuva 6. Kuopion kaupungintalo 1c. Liiketalo Sektori, Puijonkatu 23 Torin itäreunalla sijaitseva arkkitehtien Heikki Tegelmanin ja Kalevi Kauhasen suunnittelema liiketalo (kuva 7) valmistui vuonna Rakennus on betonirakenteinen, mutta se edustaa nykyaikaista rakennuskiven käyttöä: rakennuksen alakerta ja fasadipylväät toisen kerroksen korkeudelle asti on verhoiltu punaisilla Taivassalon graniittilaatoilla. Kuva 7. Liiketalo Sektori. Kuva Reino Kesola, GTK. 2. Kauppakeskus Minna, Haapaniemenkatu 18 Vuonna 1988 valmistuneen Kauppakeskus Minnan rakennuksen (kuva 8) suunnitteli arkkitehti Esa Malmivaara. Rakennus on betonielementtinen, mutta ulkoseinäverhoilu on hyvä esimerkki siitä miten nykytekniikalla kaarevapintaiseksi ja -reunaiseksi työstettyä kiveä käytetään rakentamiseen. Seinät, kivijalka sekä sisäänkäyntien porrastasot on verhottu 4 5 cm paksuilla laatoilla. Niiden pinta 3

6 on koneellisesti ristipäähakattua. Kivilajiltaan laatat ovat Taivassalon punaista graniittia (kuva 8a) ja Ristijärven harmaata graniittia (Ristijärvi Grey). Kuva 8. Kauppakeskus Minna. Kuva 8b. Taivassalon punaista graniittia. 2a. Liiketalo Carlson, Ajurinkatu 16 Vuonna 1989 valmistuneen liikerakennuksen Iso Carlson (kuva 9) suunnittelivat arkkitehdit Ossi Andersson ja Kari Toppila. Rakennuksen kivijalka ja alaosan seinät on verhoiltu viereisen Kauppakeskus Minnan tavoin kivilaatoilla. Kivilajiltaan laatat ovat punaista Virolahden rapakivigraniittia (Carmen Red). Laatat ovat polttopintaisia. Ajurinkadun puoleisessa seinässä on muutamassa levyssä hyvin näkyvissä rapakiville ominainen pyöreiden tai pyöreähköjen kalimaasälpäovoidien ja niitä ympäröivien plagioklaasikehien luonnehtima porfyyrinen rakenne (kuva 9b). Kuva 9. Kauppakeskus Carlson. Kuva 9b. Rapakivigraniitin porfyyrinen rakenne. 3. Hallikatu Hallikatu on vanhan Kuopion rännikatuja. Sen nykyinen pinta on pinnoitettu punaisilla betoninopilla, harmailla noppakivillä sekä tummanharmailla tasapintaiseksi sahatuilla nupukivillä. Kadun reunassa on koristeena noppakivillä reunustettuja luonnonkivipultereita (kuva 10). 4

7 Kuva 10. Hallikadun kivikoristeita. 4. Kuopion lyseo, Puijonkatu 18 Kuopion lyseon alkuperäinen Carl Ludwig Engelin suunnittelema rakennus Kauppakadun varressa valmistui triviaalikouluksi vuonna Koulu toimi lukiona Rakennusta laajennettiin lääninarkkitehti Ferdinand Öhmannin toimesta Kuopion lyseon tarpeisiin vuosina , jolloin tehtiin lisäosat rakennuksen molemmille puolille Kauppakadun suuntaisesti (kuva 11). Vuosina lisättiin yliarkkitehti Georg Wileniuksen suunnittelema siipirakennus Puijonkadun puolelle ja vuonna 1914 valmistui Sigismund von Nandelstadhin piirtämänä lisälaajennuksena voimistelusali Hallikadun puolelle. Vuonna 1940 toteutettiin Väinö Vähäkallion suunnittelema pihasivun laajennus ja osittainen korotus. Kuva 11. Kuopion lyseon Kauppakadun puoleinen sivu. Alkuperäisen rakennuksen ja sen molemmille puolille tehtyjen laajennusten sokkeli edustaa vanhaa kivijalkojen tekotyyppiä. Rakentamiseen käytettiin karkeasti lohkottuja, kivilajiltaan vaihtelevia luonnon lohkareita. Isojen lohkareiden välit tilkittiin pienemmillä luonnonkivillä ja lohkomisessa jääneillä kappaleilla. Sideaineena ja pintaa siistivänä päällysteenä käytettiin kalkkilaastia ja myöhemmin sementtiä. Tuuletusaukkojen reunat tehtiin usein tiilestä (kuva 12). Puijonkadun ( ) ja Halli- 5

8 kadun (1914) laajennusten kivijalan kivilaji on harmaata, osin gneissijuovaista granodioriittia. Puijonkadun sisäpihan puoleisessa osassa on myös porfyyrista harmaata granodioriittia sekä muita sivuja runsaammin asultaan juovaista kivityyppiä, minkä vuoksi seinä ja kivijalka ovat muita osia kirjavampia (elävämpiä) luvulla kivenkäsittelymenetelmät ja työvälineet kehittyivät ja niinpä Hallikadun (kuva 12) ja Puijonkadun (kuva 13) laajennusten kiviharkot ovat tarkasti muotoon työstettyjä ja paikalleen sijoitettuja. Niiden pinta on piikattu käsin. Muutamassa Hallikadun puoleisessa kivessä on nähtävissä myös urapiikkausta. Kuva 12. Lyseon vuoden 1875 laajennuksen kivijalan tiilireunainen tuuletusaukko Hallikadun puoleisella sivulla (vasen kuva). Oikeanpuoleisessa kuvassa vesirännin vasemmalla puolella vuoden 1875 kivijalkaa ja oikealla puolella vuonna 1914 tehdyn laajennuksen kivijalkaa Hallikadun puoleisella sivulla. Kuva 13. Lyseon vuoden 1885 laajennuksen taidokkaasti tehtyä kivijalkaa Puijonkadun puoleisella sivulla. 5. Vanha apteekki, Kauppakatu 18 Alkujaan Svahnin talona ja sittemmin Vanhan apteekin talona tunnettu rakennus valmistui vuonna Talon suunnitteli arkkitehti Jac Ahrenberg. Arkkitehti Otto F. Holm teki siihen muutoksia vuosina Rakennus on tiilirakenteinen lukuun ottamatta kivijalkaa. 6

9 Vuosien muutoksessa rakennus sai Kauppakadun ja Käsityökadun kulmaansa uuden portaalin, jota koristaa nurkkaa kannattava komea, harmaata graniittia oleva pylväs (kuva 14). Kuva 14. Vanhan apteekin nurkkapylväs. Pylväässä on vuolukivestä veistetyt käärmettä ja kaksipäistä kotkaa esittävät koristeet ja oviseinässä on kaksi kyykyssä olevaa paholaishahmoa (kuva 15). Kuva 15. Vuolukivinen kaksipäinen kotka- ja käärmeaiheinen koriste (vasemmanpuoleinen) ja paholaishahmo (oikeanpuoleinen) Vanhan apteekin nurkkapylväässä ja seinässä. Kuvat Jari Väätäinen, GTK. 5a. Entinen Pohjoismaiden Yhdyspankin talo, Kauppakatu 20 Arkkitehti J. V. Strömbergin piirtämä kolmikerroksinen renesanssivaikutteinen tiilitalo valmistui vuonna Rakennuksen kivijalka on piikattua harmaata graniittia-granodioriittia. 7

10 5b. Elorannan talo, Kauppakatu 16 Vuonna 1882 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti F. A. Sjöström. Rakennus on muurattu tiilistä ja ulkopinnaltaan rapattu. Kivijalka on piikattua harmaata granodioriittista kiveä. 6. Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 Alkuaan Kansallis-Osake-Pankin taloksi tehty rakennus (kuva 16) valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä. Rakennusta on muutettu myöhemmin moneen otteeseen. Siinä ollut kulmatorni purettiin ja siihen rakennettiin lisäsiipi Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan vuosina Lisää korjauksia ja muutoksia tehtiin 1958, 1969 ja 1980-luvun alussa, jolloin Taidemuseo muutti rakennukseen. Avajaiset olivat Jugendtyylisen rakennuksen pohjakerroksen kiviseinät on tehty tarkasti muotoon työstetyistä harmaista graniittisista harkoista. Niiden ulkopinta on jugendille ominaiseen tapaan lohkopintaista, mutta kiviseinän ylin kivikerta on tasapintaista samoin kuin ikkunalaudat ja Vuorikadun puoleisen sisäänkäynnin ovipielen taidokkaasti sovitetut kivet (kuva 17). Sokkelissa on 1 3 kivikertaa. Niistä ylimmän harkoissa on tasainen reunus. Rakennuksessa on sen kokemista monista muutoksista huolimatta säilynyt runsaasti alkuperäisiä jugendtyylin yksityiskohtia, kuten Kauppakadun puoleisen portaikon rautakaiteen harmaata graniittia oleva koristeltu pylväs ja modernisoitu valaisinpylväs. Kauppakadun ja Vuorikadun puoleisia seiniä koristavat kiveen kaiverretut liskokuviot. Talon ikkunaratkaisuja on pariin otteeseen muutettu mm. suurentamalla ikkunoita luvulla tapahtuneen korjauksen aikana muutettiin myös Vuorikadun ja Kauppakadun kulmassa ollutta sisäänkäyntiä; ovipielet ovat nyt mustaa graniittia eli Kurun dioriittia. Porraslaatat ovat Kurun harmaata graniittia. Kuva 16. Kuopion Taidemuseo. Kuva 17. Vuorikadun puoleinen sisäänkäynti. 7. Kuopion entinen posti- ja lennätintalo, Kuninkaankatu 19 Arkkitehti Otto Flodin suunnittelema Kuopion posti- ja lennätintalo rakennettiin Arkkitehtitoimisto Osmo Sillmanin suunnittelema Museokadun puoleisen sivun korotus toteutettiin vuonna Rakennuksessa toimii nykyisin mm. lounaskahvila. Rakennuksen sokkelin ja pääsisäänkäynnin portaiden kivet (kuva 18) ovat Espoon Leppävaaran Elvikin kartanon mailta louhittua tummanpunertavaa, iältään 1 863±11 miljoonaa vuotta vanhaa graniittia (Leppävaaran graniittia). Rakennuskivet tuotiin Kuopion satamaan, jossa ne työstettiin sopivan kokoisiksi harkoiksi ja siirrettiin sitten rakennuskohteeseen. Kivien pinta on käsin piikattu kahteen eri karkeuteen. Rakennustyötä johti Suomen kommunistisen puolueen pitkäaikaisena puheenjohtajana tunnetuksi tullut Aarne Saarinen (Peltoniemi 1995, s. 76). 8

11 Kuva 18. Kuopion entisen pääpostin sisäänkäynnin portaikko. 8. Entinen Suomen Pankin talo, Kauppakatu Vuonna 1912 valmistunut talo on yksi Kauppakadun säilyneistä vanhoista kivirakennuksista (kuva 19). Suomen Pankin entisissä tiloissa toimii nykyään ravintoloita. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti J. V. Strömberg. Kivityöt teki satavuotiaaksi elänyt kivenhakkaaja Erik Pääkkönen ( ). Rakennus on muurattu tiilestä, mutta Kauppakadun puoleinen julkisivu on harmaata, hieman porfyyrista graniittia. Kiven pinta on käsin ristipäähakattua. Rakennusta ympäröivän rauta-aidan sokkeli ja sen kauniisti muotoillut pylväät ovat harmaata graniittia. Siihen veistettyä katunumeroa on korostettu maalaamalla numerot kultamaalilla (kuva 20). Vanhan pankin pihalla oli aikanaan graniittista nupukiveystä ja nurmikkoa. Nykyään ne on korvattu betonilaatoituksella. Kuva 19. Entinen Suomen pankin talo Kuva 20. Kivinen aitapylväs 9. Kuopion museo, Kauppakatu 23 Arkkitehti J. V. Strömbergin suunnittelema vuonna 1907 valmistunut Kuopion museo (kuva 21) on kolmanneksi vanhin alun perin museoksi suunniteltu rakennus Suomessa. Alkuvuosina rakennuksessa olivat myös kansankirjasto ja vapaapalokunnan kalustohuone. Kalustohuoneesta on jäljellä vielä 9

12 nelikulmainen letkujen kuivaustorni. Vuonna 1958 VPK:n ruiskuhuoneosan päälle valmistui arkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelemat kaksi lisäkerrosta. Rakennuksessa on tiilen lisäksi käytetty luonnonkiveä kivijalassa, sisäänkäynnin portaissa ja pyöreiden tornien yläosassa. Tiilien muuraamiseen tarvittu kalkki tuotiin Vehmasmäen Pitkälahden louhimosta. Sokkeli on tummanharmaata, hienorakeista tonaliittia. Pääsisäänkäynnin porrasaskelmat ja niiden reunakivet kivijalassa ovat harmaata, ristipäähakattua graniittia. Jalkakäytävän kiviharkot sisäänkäynnin edessä ovat piikattupintaista gneissijuovaista granodioriittia. Tornien kivi on harmaata, porfyyrista granodioriittia. Pääsisäänkäynnin seinissä on mustasta kivestä (diabaasia) tehty mosaiikkikoriste (kuva 22). Samanlainen mustista noppakivistä tehty mosaiikkirakenne kiertää pääsisäänkäynnin kohdalla olevaa tornia toisen kerroksen ikkunoiden alareunan korkeudella. Museon eteisaulassa voi aukioloaikoina pistäytyä katsomassa 100 vuotta vanhaa jugendtyylistä vuolukiviuunia. Kuva 21. Kuopion museo. Kuva 22. Museon sisäänkäynnin mosaiikkikoriste. 10. Entinen Teollisuuskoulu, Kauppakatu 14 / Maaherrankatu 13 Vuonna 1886 perustetun Kuopion teollisuuskoulun, nykyisin Snellmanin koulu, uudisrakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1899 kouluun huoneenrakennusopin lehtoriksi nimitetyn arkkitehti J. V. Strömbergin toimesta. Ylijohtaja Sebastian Gripenbergin ja arkkitehti Werner Polónin allekirjoittamat lopulliset piirustukset ovat vuodelta Kaksikerroksinen, nykyisin Snellmanin kouluna toimiva rakennus valmistui vuonna Rakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa, ja korjausten yhteydessä se muutettiin kolmikerroksiseksi vuonna Talon sokkeli sekä Kauppakadun ja sisäpihan puoleinen ensimmäinen kerros ovat harmaata granodioriittista kiveä. Kivet ovat jugendin hengessä massiivikiveä ja pääasiassa lohkopintaisia, mutta niiden reunat ovat n. 10 cm leveydeltä sahattu sileäksi. Mukana on myös sahapintaisia harkkoja sokkelin yläreunassa. Ikkunoiden alareunat on sahattu viistoiksi. Rakennuksen Maaherrankadun puoleisen sivun pääoven koristeellisen portaalin (kuva 23) porrasaskelmat ovat ristipäähakattua harmaata granodioriittia. Muut osat ovat vaaleaa karbonaattikiveä (marmoria). Kivi on todennäköisesti Ruskealasta, Laatokan Karjalasta. Portaalin kivenveistoksellisista yksityiskohdista mielenkiintoisimmat ovat oviaukon yläosan molemmilla puolilla olevat liskot (kuva 23). Koulun pihaa reunustavan aidan Vahtivuorenkadun puolella on kaksi jugendtyyliin harmaasta graniitista muotoiltua porttipilaria (kuva 24). 10

13 Kuva 23. Kauniisti muotoiltu entisen Kuopion teollisuuskoulun Maaherrankadun puoleinen sisäänkäynti ja ovireunakiviin veistetty lisko. Kuvat Jari Väätäinen, GTK. Kuva 24. Snellmanin koulun jugendtyyliset portin pylväät. 11. Snellmanin puisto Kuvanveistäjä J. V. Takasen veistämä Johan Vilhelm Snellmanin muistomerkki (kuva 25) paljastettiin 3. heinäkuuta Takanen valmisti veistoksen Roomassa. Veistoksen korkean kivijalan tekivät Kehvon Haapalahdesta louhitusta punaisesta ja harmaasta graniitista kuopiolaiset kivenhakkaajat Kalle Hämäläinen ja Antti Pulkkinen arkkitehtien I. G. Clasonin ja Sebastian Gripenbergin suunnitelman mukaan. Samalla entisenä Suurtorina, Kustaantorina ja Kirkkotorina tunnetulle alueelle luvulla rakennettu Kirkkopuisto sai nykyisen nimensä Snellmaninpuisto. 11

14 Patsaan kukkaistutuksia ympäröivät reunakivet ja vuonna 1953 valmistuneen suihkulähteen allas ovat harmaata graniittia (kuva 26). Suihkulähdettä ympäröivät nupukivet ovat koostumukseltaan ja asultaan vaihtelevaa graniittista ja granodioriittista kiveä. Kuva 25. J.V. Snellmanin muistomerkki. Kuva 26. Snellmaninpuiston suihkulähde. 12. Kuopion tuomiokirkko Kuopion nykyinen tuomiokirkko on järjestyksessä viides Kuopion emäseurakunnan kirkoista. Arkkitehti P. W. Palmrothin vuonna 1795 hyväksyttyjen piirustusten pohjalta kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1806, mutta Suomen sota keskeytti rakennustyöt. Kirkko valmistui lopulta vuonna 1815, ja oli ensimmäinen kuopiolainen kivirakennus. Sitä on sisäosiltaan myöhemmin muutamaan otteeseen korjattu ja muutettu. Muodoltaan kirkko on tasavartinen ristikirkko, jonka itäpäädyssä on kellotorni. Perimätiedon mukaan kirkon rakennuskivet olisivat Haminalahden Salonsaaren Kirkkokalliosta, mutta vaihtelevan kivilajikoostumuksen perusteella kirkon ja tornin seinät on rakennettu paikallisista irtokivilohkareista (kuva 27). Niitä ei ole muotoiltu muuten kuin lohkomalla sopivankokoisiksi. Kivien sideaineena on käytetty kalkkilaastia. Seiniä tukevat rautavaarnat. Kirkkoa ympäröivän kivimuurin ja porrasaskelmien rakentaminen aloitettiin vuonna 1889 ja saatiin valmiiksi vuonna Muurin kookkaat, huolellisesti muotoillut kiviharkot ovat dioriittia. Niiden pinta on käsin piikattua. Muurin rakentamiseen kuluneen ajan ymmärtää, kun huomioi, että suorakaiteen muotoisten harkkojen lisäksi useimmat harkot ovat muodoltaan suunnikkaita, jolloin vierekkäisten harkkojen vastinpinnat on täytynyt työstää tarkasti yhteensopiviksi. Muuri on saatu kestäväksi, kun kiviharkot viistojen pintojensa vuoksi kiilautuvat toisiansa vasten (kuva 28). Kivien ottopaikka on kivilajin perusteella todennäköisesti edellä mainittu Salonsaaren Kirkkokallio. Porraskivet ovat granodioriittia. Niiden ottopaikka ei ole tiedossa Ulkonäöltään ne ovat samanlaiset kuin kaupungintalon sokkelin ja portaiden kivet. Kivien pinta on osin piikattu osin ristipäähakattu. Alkuperäisen vuodelta 1814 olevan suunnitelman mukaan muuriin piti tehdä 4 holvattua kellaria, mutta niistä valmistui vain Kauppakadun puoleinen. Muut kolme kellaria Kuninkaankadun puolelle jäivät toteutumatta jo tuohonkin aikaan vaivanneiden rahoitusongelmien vuoksi. Vuonna 1823 valmistuneen kellarin jatkeeksi rakennettiin vuonna 1941 väestösuoja, joka täytettiin myöhemmin. Kellarissa oleva rautaovi on antanut aiheen tarinoihin kirkon kellarista rautaovelle johtavasta maanalaisesta käytävästä. Kirkon rakentamiseen liittyy pari mielenkiintoista kansantarinaa. Toisen mukaan viitisensataa vuotta sitten eläneen ennustaja Kihovauhkosen kerrotaan lyöneen paalun Vahtivuorelle paikkaan, jossa nykyään on Kuopion tuomiokirkko ja sanoneen: Tässä vielä kirkko kiiltää, kaupunki kallottaa. Toinen tarina tietää, että Leppävirran Syvävuorella asunut piru teki kirkon rakennusmestarin kanssa kontrahdin, että hän tuo takkavitsallisen kotivuorensa punaista graniittia kirkon rakennusaineeksi. Matkalla takkavitsa kuitenkin katkesi ja kivilasti putosi Paljakkaveteen, johon kivistä muodostui Korkeasaari. Piru harmistui epäonnistumisestaan niin, että hylkäsi kotinsa ja hävisi tietymättömiin. 12

15 Kuva 27. Tuomiokirkon eteläsiiven sisäänkäynti. Kuva 28. Tuomiokirkon kivimuuri. 13. Entinen Konttisen liiketalo, Minna Canthin katu 28 Liikemies Juho Konttisen rakennuttama liiketalo valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio. Rakennuksessa toimii nykyisin Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen toimistoja. Muuten tiilirakenteisen talon ensimmäisen kerroksen ikkunoiden välisissä pilareissa ja pääoven jugendtyylisessä portaalissa on käytetty materiaalina käsin piikattua punertavanharmaata porfyyrista graniittia. Portaalissa on kaunis holvirakenne yhdistetty koristeelliseen, ikkunalla varustettuun yläosaan (kuva 29). Sen kärkiosassa on kiveen hakattu koristekuvio. Sokkelin harkot ovat samaa kivilajia kuin oviportaalin. Niiden pinta on piikattu, mutta viistotut yläreunat on ristipäähakattu tasapintaisiksi. Sorvarinkadun puolella on koristeellinen puuovi kivikehyksessä. (kuva 30). Talon kivityöt teki satavuotiaaksi elänyt kivenhakkaaja Erik Pääkkönen ( ). Kuva 29. Graniittinen sisäänkäynti. Kuva Reino Kesola, GTK.. Kuva 30. Sorvarinkadun puoleisen sisäänkäynnin koristeellinen puuovi. 14. Minna Canthin katu 23 Vanhan puutalon kivijalka (kuva 31) edustaa 1880-lukua edeltänyttä rakennustapaa: vähäisesti muotoiltujen suurempien lohkareiden välitilat on täytetty pienemmillä kappaleilla. Väliaineksena on käytetty kalkkilaastia. 13

16 Kuva 31. Minna Canthin katu 23:n kivijalka. Kuva 32. Minna Canthin katu 25:n rakennus. 15. Pohjois-Savon Maaseutukeskuksen talo, Puijonkatu 14 / Minna Canthin katu 25 Rakennusmestari Antti Koposen piirtämä asuin- ja liiketalo (kuva 32) valmistui vuonna Rakennuksen kivijalan ristipäähakattu porfyyrinen granodioriitti on mahdollisesti Toivalan Ruskeamäestä. Kivijalan kiviharkkojen ulkopinta on lohkottua, mutta niiden vastinpinnat ja ikkuna-aukkojen pinnat sekä Puijonkadun puolella oviaukkojen reunamuotoilut on tasoitettu ristipäähakkaamalla ja piikkaamalla. Viitteet Peltoniemi, Pentti (toim.) Aarne Saarinen Kivimies. Otava. 348 s. Riekki, Helena Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kuopion historia 6. Kalevaprint Oy. 591 s. Tietoa kivistä verkkosivuilta ja Sanastoa Graniitti Yleisin syväkivilaji, joka koostuu kvartsista, kalimaasälvästä ja plagioklaasista sekä pienemmistä määristä tummia mineraaleja, kuten biotiitista tai sarvivälkkeestä. Väriltään graniitti on harmaata tai punaista ja raekooltaan yleensä keskirakeista (2 5 mm). Kivi voi olla joko tasarakeista tai porfyyrista. Porfyyriset muunnokset sisältävät 1 5 cm:n kokoisia, usein omamuotoisia kalimaasälpähajarakeita. Myös plagioklaasi voi esiintyä hajarakeina. Yleisin ja vanhin käytetty harmaa graniitti on Kurun harmaa, jota louhitaan Tampereen pohjoispuolelta Kurusta. Kajaanin pohjoispuolelta louhitaan Ristijärven harmaata graniittia. Punaista graniittia on louhittu mm. Hangosta ja Kotkasta. Useat punaiset graniitit ovat tyypiltään rapakivigraniitteja (ks. rapakivigraniitti). Rapakivigraniitti Rapakiveksi sanotaan graniitteja, jotka rapautuvat karkeaksi soraksi eli moroksi. Yleisimmässä tyypissä on keskirakeisesta kvartsista, maasälvistä ja biotiitista koostuvan perusmassan seassa suuria, pyöristyneitä plagioklaasikehän ympäröimiä kalimaasälpäkiteitä (ovoideja). Tyyppiä sanotaan viborgiitiksi alkuperäisen esiintymisalueensa Viipurin mukaan. Rapakivimuunnosta, jossa kalimaasälpäkiteiden ympärillä ei ole plagioklaasikehää, sanotaan pyterliitiksi. Nimi viittaa Virojoen Pyterlahden 14

17 kylässä olevaa esiintymään. Karkearakeisten ja porfyyristen rapakivien lisäksi on tasa-karkearakeisia ja tasa-keskirakeisia muunnoksia, kuten Vehmaan ja Taivassalon punaiset graniitit. Suomessa rapakiviä on mm. Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa (Vehmaa ja Taivassalo) sekä Kaakkois-Suomessa (mm. Vironlahden punainen graniitti). Suomen rapakivet kuuluvat ikäryhmään miljoonaa vuotta, eli ovat nuorempia kuin muut syväkivet, jotka ovat iältään miljoonaa vuotta. Musta graniitti Kaupallinen nimi kiville, jotka ovat mineralogiselta koostumukseltaan gabroja, dioriitteja, kvartsidioriitteja ja diabaaseja. Kivet sisältävät tummien mineraalien sarvivälkkeen, pyrokseenin ja biotiitin lisäksi plagioklaasia ja vähäisessä määrin kvartsia. Mustaa kiveä louhitaan nykyisin mm. Kurussa (dioriittia), Korpilahdella (gabroa), Varpaisjärvellä (diabaasia) ja Oulaisissa (gabroa). Aikaisemmin louhittiin mustaa kiveä mm. Viitasaaren Huopanassa (dioriittia), Jyväskylässä (kvartsidioriittia) ja Hyvinkäällä (gabroa). Noppakivi Noppakivet ovat muodoltaan tasasivuisia eli kuutiomaisia, lohkopintaisia kiviä. Yleinen vakiokoko on 100 x 100 x 100 mm, mutta muitakin kokovaihtoehtoja on olemassa (mosaiikkinoppa 50 x 50 x 50 mm). Noppakiviä tuotettiin aikanaan monin paikoin muun kiviteollisuuden sivutuotteina. Tällöin raaka-aineena oli muusta louhinnasta jäänyt jätekivi. Nykyisin kivi tehdään koneellisesti. Noppakiviä käytetään mm. katujen pinnoittamiseen. Nupukivi Nupukivien koko määrättiin tsaarillisella asetuksella 1840-luvun lopun mellakoiden jälkeen. Nupukivi on liian suuri heitettäväksi, mutta tarpeeksi pieni, jotta katua rakentava työmies voi sitä helposti käsitellä. Nupukiviä valmistettiin aikaisemmin käsin, mutta nykyisin myös koneellisesti. Ne ovat suorakaiteen muotoisia ja niitä on useita standardikokoja, mutta yleensä leveys on 140 mm, korkeus 140 mm ja pituus 220 mm. Matala nupukivi on 80 mm korkea. Nupukiviä tuotettiin noppakivien tapaan aikanaan monin paikoin muun kiviteollisuuden sivutuotteina. Nupukiviä käytetään mm. katujen pinnoittamiseen. Reunakivi Reunakivi on poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen, mutta myös viistottu. Koko vaihtelee: 150 x 270 x mm. Suorien reunakivien lisäksi valmistetaan myös kaarevia kiviä. Reunakivet upotetaan alustaan. Kivien näkyvät pinnat ovat lohkopintaisia. Reunakiviä käytetään mm. rajaamaan käytäviä, katuja ja istutettuja alueita. Harkkokivi Harkkokivet ovat poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisia. Tyypillisen harkkokiven leveys on mm, korkeus mm ja pituus mm. Harkkokivet voivat lohkopintaisia, polttopintaisia ja ristipäähakattuja. Voidaan käyttää harkkomuurin rakentamiseen. Muurikivi Muurikivet ovat harkko- ja reunakivien tapaan suorakaiteen muotoisia poikkileikkaukseltaan, mutta poikkeavat kokonsa puolesta niistä: leveys mm, korkeus mm ja pituus mm. Voivat olla lohkopintaisia tai piikattuja. Käytetään paasikivimuurin rakentamiseen. Ristipäähakkaus Kiven pintakäsittelyä käsin hakkaamalla ristipäävasaralla. Vasaranpää on uritettu ristiin siten, että siinä on kartiomaisia teräviä kärkiä. Karkeusasteita on yleensä viisi. Vasaran paino on 2 8 kg. Nykyisin ristipäähakkausta tehdään myös koneellisesti. Piikkaus Kiven pintakäsittelyä piikkihakulla tai piikkimeisselillä siten, että kiveen syntyy kuoppainen tai nystyräinen pinta. 15

18 Liite 1.

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä Turku, KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 TUTKIMUKSEN LAATU Rakennustyömaa AIKA 5.5.-22.7.98 TUTKIJAT VALOKUVAAJAT H.Brusila, N.Lepokorpi, A.Pihlman M.Puhakka, A.Pihlman, N.Lepokorpi

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 5x5 30x30cm 31.05 /ltk Musta liuskekivimosaiikki, jonka pinnalla

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016

RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016 RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016 Ratagolfin eterniittiratojen ratasäännöt ja mittapiirustukset Copyright SUOMEN RATAGOLFLIITTO ry TEKNINEN KOMITEA Toimittanut ARI AHRENBERG ERSÄÄ2016

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä

Lisätiedot

ESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 1 Georg Haggrén Kuvanro Alue Taso Yksikkö Kuvaus Suunta Päivä Kuvaaja

ESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 1 Georg Haggrén Kuvanro Alue Taso Yksikkö Kuvaus Suunta Päivä Kuvaaja 1 13 12 Alueen 13 ja 17 välissä olevan profiilipalkin N-profiili ennen sen poistamista. Vasemmalla kellari, rakennus 25. NE-SW 4.6.2013 GH 2 13 12 Yleiskuva. Stereokuvapari. Taustalla alue 19. Rakennukset

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Ilmakuva Oulusta ennen sotia

Ilmakuva Oulusta ennen sotia Ilmakuva Oulusta ennen sotia Kulttuuri-Oulua kouluille Ainolan puisto Möljät eli veneenvetopaikat Merikoski, pato, voimalaitos, kalatiet, lohi Kasvitieteellinen puutarha Suihkulähteet Vesilinnut Taidemuseo

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 Naantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky suovillankatu 3 20780 Kaarina ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Tutkimuskohde

Lisätiedot

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 TULIA Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihimme

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

MARIA JOTUNIN PUISTO SNELLMANINPUISTO

MARIA JOTUNIN PUISTO SNELLMANINPUISTO KAUPUNGINPUUTARHURIEN SEURAN KESÄLUENTOPÄIVÄT 2016 Kävelykierros 26.8.2016 PIISPANPUISTO Hallitustorin nimellä vanhoihin karttoihin merkitty aukio on istutettu puistoksi eteläsivulle rakennetun lääninhallituksen

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

CYGNAEUKSEN PUISTO, JYVÄSKYLÄ VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4.11.2003 VALOA valaistusarkkitehtuuria Oy / Annukka Larsen

CYGNAEUKSEN PUISTO, JYVÄSKYLÄ VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4.11.2003 VALOA valaistusarkkitehtuuria Oy / Annukka Larsen , JYVÄSKYLÄ VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4.11.2003 VALOA valaistusarkkitehtuuria Oy / Annukka Larsen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KATU- JA PUISTO-OSASTO MAISEMA-ARKKITEHTITOIMISTO NÄKYMÄ OY TAUSTAA TAUSTAA Suunnitelmassa

Lisätiedot

mallisto artiikki oy meisli Artiikki Oy - Kelatie 25 B 6-01450 Vantaa www.artiikki.fi myynti@artiikki.fi Myymälä puh. 040 1344844

mallisto artiikki oy meisli Artiikki Oy - Kelatie 25 B 6-01450 Vantaa www.artiikki.fi myynti@artiikki.fi Myymälä puh. 040 1344844 artiikki oy meisli mallisto Malli T90145A1/1+1 käsijohde Ø 40mm metalliputki Malli T9012/1+1 käsijohde Ø 40mm metalliputki Malli 5009 Malli 5008 sinkkiaita Malli MKL 150164/1+1 artiikki oy meisli tuotetiedot

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Korjaustyöt Syksy 2011 Talvi 2012 Tuija Väli-Torala Mirva Kleemola Katariina Sommarberg 1 JOHDANTO Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivujen korjauksia

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008

SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008 SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008 SIPOON KUNTA ITÄSALMI SIBBO KOMMUN ÖSTERSUNDOM STORÖRENIN ASEMAKAAVAMUUTOS JA ASEMAKAAVA Tekniikka- ja ympäristöosasto, Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Mikko Aho

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Vihervi sikko Oy Koristekivet & koristesorat

Vihervi sikko Oy  Koristekivet & koristesorat Viherviisikko Oy Koristekivet & koristesorat 0 S i v u Koristekivet: Rantakivi Rantakivi on veden hioma luonnonkivi, jossa on paljon kauniita värisävyjä. Rantakiveä voi käyttää monipuolisesti kaikkialla

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia.

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. 1 313 Luonnonkivipäällystäminen 3132.1 Kiveyksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli

Lisätiedot

SUONENJOEN TORI WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS

SUONENJOEN TORI WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS 20.09.2016 KUVIA MAISEMARAKENNE - KIVEYS SUONENJOEN TORI SKISSEJÄ kiveys katos elemen ejä suunnitelma kartalla RAUTALAMMINTIE MERKINNÄT suunnittelualueen raja LUONNOSSUUNNITELMA

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS. Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue. Vihiluodontie 590. Kempele

SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS. Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue. Vihiluodontie 590. Kempele SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue Vihiluodontie 590 Kempele ISS Proko Oy KIRKONMÄENHANKKEET SANKARIHAUTA-ALUE Tavoitteet... 1 Toimeksianto... 2 1. Kohteen perustiedot...2

Lisätiedot

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha arkeologinen valvontatyö 17.6.2013 Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Vanhan Rauman alueella osoitteessa Kuninkaankatu 42 tehtiin 17.6.2013 maalämpötyöhön liittyviä

Lisätiedot

22111 Reunatuet luonnonkivestä

22111 Reunatuet luonnonkivestä InfraRYL, päivitys 1 22111 Reunatuet luonnonkivestä Infra 2015 Määrämittausohje 2211. 22111.1 Luonnonkivisten reunatukien materiaalit Reunatukena käytetään standardien SFS-EN 1343 ja SFS 7017 mukaista

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihie on valittavissa

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Osuuskauppa, Tavaratalo Sokos

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Osuuskauppa, Tavaratalo Sokos KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Osuuskauppa, Tavaratalo Sokos Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Vanha Rauma) Sijainti: Karjalankadun, Nortamonkadun ja Pipanpolun rajaama kortteli, 26100 RAUMA Kiinteistötunnus:

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

Kahi Facade. Referenssejä vuosilta 2005-2008. www.maxit.fi. Merenkulkijanranta, Helsinki

Kahi Facade. Referenssejä vuosilta 2005-2008. www.maxit.fi. Merenkulkijanranta, Helsinki Kahi Facade Referenssejä vuosilta 2005-2008 Merenkulkijanranta, Helsinki www.maxit.fi 6-80 Kahi Facade -harkkojulkisiv1 1 7.2.2007 16:33:56 Kahi Facade -harkkojulkisivu Suunnittelu- ja työohje 6-80 15.1.2007

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hehku n. 54.68 /ltk Vaaleanharmaat, villinmuotoiset ja mattapintaiset

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Mb02 Koe 26.1.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/1

Mb02 Koe 26.1.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/1 Mb0 Koe 6.1.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/1 Kokeessa on kolme osiota: A, B1 ja B. Osiossa A et saa käyttää laskinta. Palautettuasi Osion A ratkaisut, saat laskimen pöydältä. Taulukkokirjaa voit

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

TOIMINTAVÄLINEIDEN TARJOUSPYYNNÖN TARJOUSKORTTI Pelaaminen Peli- ja palloilutuotteet POSITIO 8.1.1

TOIMINTAVÄLINEIDEN TARJOUSPYYNNÖN TARJOUSKORTTI Pelaaminen Peli- ja palloilutuotteet POSITIO 8.1.1 .1 Pelaaminen Peli- ja palloilutuotteet POSITIO.1.1 Palloseinä. Leveys 250. Perustussyvyys 65. Perustamisessa tarvitaan betonia. Päämateriaalit: mänty puu ja metalli. PALLOSEINÄ 175015 Yli 6-vuotiaille

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (6) Kaupunkirakennelautakunta 246 11.12.2013. Asianro 8715/10.03.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (6) Kaupunkirakennelautakunta 246 11.12.2013. Asianro 8715/10.03.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (6) 246 Asianro 8715/10.03.01/2013 Kuopion kaupungin kävelykeskustan puhtaanapidon ottaminen kaupungin huolehdittavaksi Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen

Lisätiedot

Kenguru 2011 Junior (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2011 Junior (lukion 1. vuosi) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

7. Muistolaatat vi Oy 2015 aasiki M. J. P 49

7. Muistolaatat vi Oy 2015 aasiki M. J. P 49 7. Muistolaatat 49 Muistot elävät pronssiin valettuina, kiveen ikuistettuina Muistolaatat soveltuvat pienikokoisiin hautakiviin lisätekstityksenä hautakiviin luonnonkiviin metallisiin ja puisiin hautaristeihin

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta

Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta Marina Bay Sands TM, Singapore Singapore on Kaakkois-Aasiassa sijaitseva kaupunkivaltio, joka on yksi suurimpia kansainvälisen kaupan

Lisätiedot

Syksy 2012. www.vuoleri.fi. Aina puhdas pinta

Syksy 2012. www.vuoleri.fi. Aina puhdas pinta Syksy 2012 www.vuoleri.fi Aina puhdas pinta Aina puhdas pinta Vuolerin kaakelipintaisissa tulisijoissa on vuolukivinen sisärakenne. Modernit uutuudet! VUOLUKIVI Saatavana myös takkapaistouuni Hiillos 210

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 1/2016

REDIn työmaan kuulumisia 1/2016 12.2.2016, sivu 1 / 5 REDIn työmaan kuulumisia 1/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton

Lisätiedot

ASUNTO OY VANTAAN ASTRUM ASEMAPIIRROS 1:300 /A

ASUNTO OY VANTAAN ASTRUM ASEMAPIIRROS 1:300 /A a r c h i t e c t s 0 100 +41.0 KEVYENLIIKENTEEN SILTA +41.0 100 43 17000 +40.5 +40.0 muuri +41.85 5300 +39.5 3 +39.0 +38.5 3600 nurmikivi +38.0 30300 300 muuri yp +41.85-43.55 INVA istutukset istutusallas

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 2 Sisällysluettelo Kotkan siunauskappelien sijainti (kartta) 3 Yleistä hautaamisesta 4 Hautauspaikat 4 Siunauspaikat ja hautojen hoitosopimukset

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot