KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA"

Transkriptio

1 Itä-Suomen yksikkö K21.7/2010/61 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Tuomiokirkon ympäristö Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus

2

3 KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Tuomiokirkon lähiympäristö Kivi eri esiintymismuodoissaan on ollut kautta aikain kestävä rakennusmateriaali. Rakentamiseen käytetty kiviaines jaetaan luonnonkiviin kallioista irrotettua täyskiveä ja teollisesti tuotettuihin kiviin, kuten tiili ja betoni. Luonnonkiviä on käytetty rakennusten kivijalkoihin ja seiniin, kadunreunoihin, katujen, pihojen ja torien päällystämiseen, siltoihin sekä muistomerkkeihin, kuten patsaisiin ja hautakiviin. Suomen kallioperästä louhittu kivi on kovaa ja kestävää, myös värivaihtoehtoja on runsaasti. Suomalaista luonnonkiveä on toimitettu ulkomaille joko raakakivenä tai työstettynä jo luvun lopulta alkaen. Suomalaisesta kivestä tehtyjä julkisia rakennuksia on mm. Bostonissa, Tokiossa, Taipeissa, Soulissa, Moskovassa, Pietarissa, Hampurissa, Düsseldorfissa ja Lontoossa. Kuopiossa kivirakentaminen alkoi 1800-luvun loppuvuosikymmeninä, jolloin Kauppakadun varteen rakennettiin monta tiilirunkoista rakennusta. Niiden sokkelit eli kivijalat ja sisäänkäyntien portaikot ovat täyskiveä. Vanhin kuopiolainen kivirakennus on jo vuonna 1815 valmistunut Tuomiokirkko. Kuopion rakennuksiin ja katurakentamiseen käytettyjä kivenkappaleita on lohkottu paikallisista irtokivilohkareista, mutta kiveä on irrotettu myös kallioista. Vanhoja kiven ottopaikkoja on mm. Valkeisenlammen kaakkoispuolella Mölymäkenä tunnetussa mäessä. Jonkun verran kiveä on irrotettu Kelloniemestä, Laivonsaaresta, Säyneensalosta, Vaajasalosta ja Paasisalosta, mutta eniten sitä on otettu Toivalan Ruskeamäen sekä Jännevirran Honkamäen ja Vehkamäen louhoksista. Kuopioon kiveä on tuotu myös Varsinais-Suomen Vehmaalta ja Taivassalosta, Uudenkaupungin saaristosta, Tampereen pohjoispuolelta Kurusta, Espoon Laajalahdesta sekä Kaakkois-Suomesta Vironlahdelta ja Kotkan seudulta. Eksoottisin kivityyppi lienee Hatsalan hautausmaalla eversti Loden hautakivi, joka on peräisin Öölannin saaren fossiilipitoisista kalkkikivikallioista. Kivilohkareiden irrottaminen kalliosta, haluttuun muotoon työstäminen ja pintojen käsittely tapahtui lukujen vaihteessa käsityönä. Työtä helpottavien paineella toimivien porien ja kiven pintakäsittelykoneiden käyttö alkoi yleistyä vasta ja 1930-luvuilla. Timanttiteräiset pyörösahat kivien sahaamiseen otettiin käyttöön 1960-luvulla. Tässä oppaassa esitellään luonnonkiven käyttöä Tuomiokirkon lähiympäristön rakennuksissa. Rakennusten kaikki rakennushistorialliset tiedot ovat intendentti Helena Riekin laatimasta Kuopion kaupungin rakennushistoria -teoksesta (Riekki 2005). Kohteiden kivitieto perustuu oppaan tekijän geologiseen tietämykseen ja paikoin myös olettamuksiin. Kohteet ovat Liitteen 1 kartassa. Oppaan valokuvat ovat tekijän ottamia, ellei toisin mainita. 1. Kuopion tuomiokirkko Kuopion nykyinen tuomiokirkko on järjestyksessä viides Kuopion emäseurakunnan kirkoista. Arkkitehti P. W. Palmrothin vuonna 1795 hyväksyttyjen piirustusten pohjalta kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1806, mutta Suomen sota keskeytti rakennustyöt. Rakentamista päästiin jatkamaan vuonna Vuonna 1815 lopultakin valmistunut kirkko vihittiin käyttöönsä vuonna Se oli ensimmäinen kuopiolainen kivirakennus. Sisäosiltaan kirkkoa on myöhemmin muutamaan otteeseen korjattu ja muutettu. Muodoltaan kirkko on tasavartinen ristikirkko, jonka itäpäädyssä on kellotorni (kuva 1a). Perimätiedon mukaan kirkon rakennuskivet olisivat Haminalahden Salonsaaren Kirkkokalliosta, mikä kyllä pitää osittain paikkansa, mutta vaihtelevan kivilajikoostumuksen perusteella rakentamiseen on käytetty pääasiassa paikallisia irtokivilohkareita (kuva 1b). Niitä ei ole muotoiltu muuten kuin lohkomalla sopivankokoisiksi. Kivien sideaineena on käytetty kalkkilaastia. Seiniä tukevat rautavaarnat. Kirkkoa ympäröivän kivimuurin rakentaminen aloitettiin vuonna 1889 ja saatiin valmiiksi vuonna Muurin kookkaat, huolellisesti muotoillut kiviharkot ovat pääosin tasalaatuista, hieman porfyyrista harmaata tonaliittia, mutta mukana on myös vaaleita raitoja sisältävää tonaliittigneissiä sekä pienirakeista vaaleanharmaata granodioriittia. Kiviharkkojen pinta on piikattua (ks. Sanasto). Muurin rakentamiseen kuluneen ajan ymmärtää, kun huomioi, että suorakaiteen muotoisten kappaleiden lisäksi useimmat harkot ovat muodoltaan puolisuunnikkaita, jolloin vierekkäisten harkkojen vastinpinnat on täytynyt työstää tarkasti yhteensopiviksi (kuva 1c). Muuri on saatu kestäväksi, kun kiviharkot viistojen pintojensa vuoksi kiilautuvat toisiansa vasten. Kivilajin perusteella tonaliittigneissiä on otettu 1

4 todennäköisesti Mölymäen kallioista, granodioriittia Kelloniemen Kellomäestä ja tonaliittia Toivalan alueelta, mutta samanlaista kiveä on myös Sorsasalossa ja Vaajasalon Kihonniemessä. Muurin rakentamisen yhteydessä tehtiin portaat Kuninkaankadun (kuva 1d), Kauppakadun ja Minna Canthin kadun puoleisille sivuille. Porraskivet ovat tonaliittia sekä granodioriittia, mutta niiden ottopaikka ei ole tiedossa. Kivien pinta on osin piikattua, osin ristipäähakattua (ks. Sanasto). Kirkontornissa olevan oven edustan porrasaskelmat ovat granodioriittia ja ulkonäöltään samanlaisia kuin kaupungintalon sokkelin ja portaiden kivet. Kuva 1a. Tuomiokirkon kellotorni. Kuva 1b. Kirkon kiviseinää ja rautavaarna (nuoli). Kuva 1c. Kirkon kivimuuria Kuninkaankadulla. Kuva 1d. Itäsiiven portaat. Alkuperäisen vuodelta 1814 olevan suunnitelman mukaan muuriin piti tehdä 4 holvattua kellaria, mutta niistä valmistui vain Kauppakadun puoleinen. Muut kolme kellaria Kuninkaankadun puolelle jäivät toteutumatta jo tuohonkin aikaan vaivanneiden rahoitusongelmien vuoksi. Vuonna 1823 valmistuneen kellarin jatkeeksi rakennettiin vuonna 1941 väestösuoja, joka täytettiin myöhemmin. Kellarissa oleva rautaovi on antanut aiheen tarinoihin kirkon kellarista rautaovelle johtavasta maanalaisesta käytävästä. Kirkon rakentamiseen liittyy pari mielenkiintoista kansantarinaa. Toisen mukaan viitisensataa vuotta sitten eläneen ennustaja Kihovauhkosen kerrotaan lyöneen paalun Vahtivuorelle paikkaan, jossa nykyään on Kuopion tuomiokirkko ja sanoneen: Tässä vielä kirkko kiiltää, kaupunki kallottaa. Toinen tarina tietää, että Leppävirran Syvävuorella asunut piru teki kirkon rakennusmestarin kanssa kontrahdin, että hän tuo takkavitsallisen kotivuorensa punaista graniittia kirkon rakennusaineeksi. Matkalla takkavitsa kuitenkin katkesi ja kivilasti putosi Paljakkaveteen, johon kivistä muodostui Korkeasaari. Piru harmistui epäonnistumisestaan niin, että hylkäsi kotinsa ja hävisi tietymättömiin. 2

5 2. Elorannan talo, Kauppakatu 16 Vuorikadun ja Kauppakadun kulmaan vuonna 1882 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti F. A. Sjöström. Talon rakennutti alun perin kauppaneuvos Gust. Ranin, mutta vuodesta 1937 lähtien, jolloin Oy Eloranta osti kiinteistön, on talo tunnettu Elorannan talona. Rakennus on muurattu tiilistä, mutta ulkopinta on rapattu. Sokkeli on piikattua harmaata granodioriittista kiveä (kuva 2). Kuva 2. Elorannan talo Vuorikadun puolella. 3. Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 Alkuaan Kansallis-Osake-Pankin taloksi tehty rakennus valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä. Taidemuseona talo on ollut alkaen. Alkuperäistä rakennusta (kuva 3a) on muutettu myöhemmin moneen otteeseen. Vuosina Kauppakadun ja Vuorikadun kulmauksen kulmatorni purettiin ja tehtiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien mukainen laajennus Vuorikadun suuntaisesti (kuva 3b). Uuden ja alkuperäisen osan välinen sauma ei erotu seinässä eikä ensimmäisen kerroksen kivissä, mutta toisen kerroksen ikkuna-aukot ovat hieman matalampia kuin alkuperäisen osan ikkunat. Laajennuksen yhteydessä myös korkeaharjainen katto madallettiin, kun ylemmän kerroksen päälle tehtiin holvikaari-ikkunallinen korotus. Silloin poistettiin alkuperäisten räystäiden alustaa koristaneet hammastukset (vrt. kuvia 3a ja 3b). Kuva 3a. Kansallis-Osake-Pankki vuonna Kuva 3b. Kuopion Taidemuseo vuonna (Kuva Victor Barsokevitsch / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) Lisää muutoksia ulkoasuun tehtiin vuonna 1958, jolloin ensimmäisen kerroksen ikkunoita suurennettiin poistamalla alkuperäisen kolmiosaisen ikkuna-aukon kaksi, yhdestä kivestä veistettyä pylvästä (kuvat 3a ja 3b). Samalla myös levennettiin Vuorikadun ja Kauppakadun kulmassa ollutta sisäänkäyntiä poistamalla nykyisten oviaukkojen molemmilta reunoilta kiviharkkoja. Oviaukkojen alkuperäinen 3

6 koristeellinen yläosa korvattiin peltipäällysteisellä räystäslipalla. Ovipielet on verhottu mustalla graniitilla, Kurun tai Viitasaaren dioriittia. Porrasaskelmien kivet ovat Kurun harmaata graniittia. Jugendtyylisen rakennuksen sokkeli ja pohjakerroksen kiviseinät on tehty harkoista, joiden ulkopinta on jugendille ominaiseen tapaan lohkopintaista. Tasapintaiseksi käsiteltyjä harkkoja ovat seinän ylin kivikerta, ikkunalaudat ja Vuorikadun puoleisen sisäänkäynnin oviportaalin tarkasti paikalleen sovitetut kivet (kuva 3c). Seinäharkkojen kivilaji on maasälpähajarakeita sisältäviä (porfyyrinen rakenne) granodioriittia-tonaliittia. Ne ovat värisävyltään tummemman harmaampia kuin sokkelin hieman punertavanharmaat graniittiset harkot. Seinän ylimmän kivikerran muuta seinää vaaleampi harmaasävy, johtuu kiven pinnan tasaiseksi työstämisestä. Sokkelissa on 1 3 kivikertaa. Niistä ylimmän kerran harkoissa on tasaiseksi työstetty reunus (kuva 3d). Kuva 3c. Vuorikadun puoleinen sisäänkäynti. Kuva 3d. Sokkelikivien tasainen reunus. Rakennuksessa on sen kokemista monista muutoksista huolimatta säilynyt myös alkuperäisiä jugendtyylin yksityiskohtia, kuten Kauppakadun ja Vuorikadun puoleisia seiniä koristavat kiveen kaiverretut liskokuviot ikkuna-aukkojen yläkulmissa (kuva 3e) sekä Kauppakadun puoleisen portaikon rautakaiteen harmaata graniittia oleva koristeltu pylväs ja modernisoitu valaisinpylväs (kuva 3f). Kuva 3e. Kauppakadun seinän kaiverrettu liskokuvio. Kuva 3f. Kauppakadun puoleinen portaikko. (Kuva Jari Väätäinen, GTK) 4. Entinen Kuopion posti- ja lennätintalo, Kuninkaankatu 19 Arkkitehti Otto Flodin suunnittelema funkkistyylinen Kuopion posti- ja lennätintalo (kuva 4a) rakennettiin Arkkitehtitoimisto Osmo Sillmanin suunnittelema Museokadun puoleisen sivun korotus toteutettiin vuonna

7 Tiilirakenteisen rapattupintaisen rakennuksen sokkelin (kuva 4b) ja pääsisäänkäynnin portaiden kivet (kuva 4c) ovat Espoon Laajalahden Elvikin kartanon mailta louhittua tummanpunertavaa graniittia. Samanlainen Espoon Leppävaaran graniittina tunnettu kivi on iältään 1 863±11 miljoonaa vuotta. Rakennuskivet tuotiin Kuopion satamaan, jossa ne työstettiin sopivan kokoisiksi harkoiksi ja siirrettiin sitten rakennuskohteeseen. Kivien pinta on piikattu kahteen eri karkeuteen (kuva 4d). Rakennustyötä johti Suomen kommunistisen puolueen pitkäaikaisena puheenjohtajana tunnetuksi tullut Aarne Saarinen (Peltoniemi 1995, s. 76). Kuva 4a. Entinen Kuopion postitalo. Kuva 4b. Sokkelin kiviharkkoja Kuva 4c. Sisäänkäynnin portaikko. Kuva 4d. Hienompaa ja karkeampaa piikkausta. 5. Entinen Suomen Pankin talo, Kauppakatu Suomen Pankin käyttöön vuonna 1912 valmistunut talo on yksi Kauppakadun säilyneistä vanhoista kivirakennuksista (kuva 5a). Rakennuksen suunnitteli arkkitehti J. V. Strömberg, mutta vuonna 1947 rakennukseen lisättiin ylin asuinkerros. Silloin poistettiin julkisivun kaari-ikkunoiden kohdalla katonreunassa ollut päätykolmio, mutta alkuperäisen räystään alareunaa koristanut friisi kivihammastuksineen on edelleenkin olemassa. Rakennus on muurattu tiilestä, mutta Kauppakadun puoleinen julkisivu on harmaata, hieman porfyyrista graniittia, jonka pinta on ristipäähakattu tasaiseksi (kuva 5b). Kauppakadun puoleisen sisäänkäynnin käsintyöstetty yläreunan koriste on piilossa oviaukon päällä olevan katoksen alla (kuva 5c). Alkuperäisen rakennuksen kivityöt teki satavuotiaaksi elänyt kivenhakkaaja Erik Pääkkönen ( ). Rakennusta ympäröivän rauta-aidan kivimuurin ja sen kauniisti muotoillut pylväät ovat harmaata tonaliittia. Siihen veistettyä katunumeroa on korostettu maalaamalla numerot kultamaalilla (kuva 5d). 5

8 Vanhan pankin pihalla oli aikanaan graniittista nupukiveystä ja nurmikkoa. Nykyään ne on korvattu betonilaatoituksella. Perimätiedon mukaan rakentamiseen on otettu kiveä Kuopion pohjoispuolelta Paasisalon saaresta ja Vaajasalon saaren Kihonniemestä. Kivilajin perusteella seinäkivi on todennäköisesti Paasisalosta ja aidan kivimuurin ja nurkkapylväiden kivet Kihonniemestä. Kuva 5a. Entinen Suomen pankin talo. Kuva 5b. Kauppakadun puoleista kiviseinää. Kuva 5c. Kivenhakkaajan taidonnäyte. Kuva 5d. Kivinen aitapylväs. 6. Kuopion museo, Kauppakatu 23 Arkkitehti J. V. Strömbergin suunnittelema vuonna 1907 valmistunut Kuopion museo (kuva 6a) on kolmanneksi vanhin alun perin museoksi suunniteltu rakennus Suomessa. Alkuvuosina rakennuksessa olivat myös kansankirjasto ja vapaapalokunnan kalustohuone. Kalustohuoneesta on jäljellä vielä nelikulmainen letkujen kuivaustorni. Vuonna 1958 VPK:n ruiskuhuoneosan päälle valmistui arkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelemat kaksi lisäkerrosta. Rakennuksessa on tiilen lisäksi käytetty luonnonkiveä kivijalassa, sisäänkäynnin portaissa (kuva 6b) ja pyöreiden tornien yläosassa (kuva 6c). Tiilien muuraamiseen tarvittu kalkki tuotiin Vehmasmäen Pitkälahden louhimosta. Sokkelin kivi on tummanharmaata, hienorakeista tonaliittia. Pääsisäänkäynnin porrasaskelmat ja niiden reunakivet sokkelissa ovat harmaata, ristipäähakattua graniittia. Jalkakäytävän kiviharkot sisäänkäynnin edessä ovat piikattupintaista gneissijuovaista granodioriittia. Tornien kivi on harmaata, porfyyrista granodioriittia-tonaliittia samanlaista kuin Taidemuseon seinissä. Pääsisäänkäynnin seinissä on mustasta kivestä (diabaasia) tehty mosaiikkikoriste (kuva 6d). Samanlainen mustista noppakivistä tehty mosaiikkirakenne kiertää pääsisäänkäynnin kohdalla olevaa tornia toisen kerroksen ikkunoiden alareunan korkeudella. 6

9 Museon eteisaulassa on yli 100 vuotta vanha jugendtyylinen vuolukivitakka. Kivi on peräisin Siilinjärven Kasurilanmäen eteläreunan vuolukiviesiintymästä. Kuva 6a. Kuopion museo. Kuva 6b. Pääsisäänkäynnin kivityyppejä. Kuva 6c. Tornin kiviharkkoja ja holvikaari-ikkunat. Kuva 6d. Pääsisäänkäynnin mosaiikkikoriste. 7. Entinen Teollisuuskoulu, Kauppakatu 14 / Maaherrankatu 13 Vuonna 1886 perustetun Kuopion teollisuuskoulun, nykyisin Snellmanin koulu, uudisrakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1899 kouluun huoneenrakennusopin lehtoriksi nimitetyn arkkitehti J. V. Strömbergin toimesta. Ylijohtaja Sebastian Gripenbergin ja arkkitehti Werner Polónin allekirjoittamat lopulliset piirustukset ovat vuodelta Kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna Rakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa. Korjausten yhteydessä se muutettiin kolmikerroksiseksi vuonna 1941 (kuva 7a). Talon sokkeli sekä Kauppakadun (kuva 7b) ja sisäpihan puoleinen ensimmäinen kerros ovat harmaata granodioriittista kiveä. Kivet ovat jugendin hengessä massiivikiveä ja pääasiassa lohkopintaisia, mutta niiden reunat ovat n. 10 cm leveydeltä hakattu tasaiseksi. Mukana on myös tasapintaisia harkkoja sokkelin yläreunassa. Ikkunoiden alareunat ("ikkunalaudat") on työstetty viistoiksi. Rakennuksen Maaherrankadun puoleisen sivun pääoven koristeellisen portaalin (kuva 7c) porrasaskelmat ovat ristipäähakattua harmaata granodioriittia. Muut osat ovat vaaleaa karbonaattikiveä (marmoria). Kivi on raekokonsa ja ulkoasunsa perusteella Ruskealasta, Laatokan Karjalasta. Portaalin kivenveistoksellisista yksityiskohdista mielenkiintoisimmat ovat oviaukon yläosan molemmilla puolilla olevat liskot (kuva 7d). Eläinaiheiset kuviot olivat tyypillisiä jugendtyylille, joka Suomessa tunnetaan myös kansallisromanttisena tyylinä. 7

10 Kuva 7a. Snellmanin koulu, entinen Teollisuuskoulu. Kuva7b. Kauppakadun seinäharkkoja. Kuva 7c. Maaherrankadun puoleinen sisäänkäynti. (Kuva Jari Väätäinen, GTK) Kuva 7d. Ovireunan lisko. Kuva 7e. Vahtivuorenkadun jugendtyyliset porttipylväät. Koulun pihaa reunustavan aidan Vahtivuorenkadun puolella on kaksi harmaasta graniitista jugendtyyliin muotoiltua porttipilaria (kuva 7e). Kuvion aiheena on viisautta symbolisoiva pöllö. 8

11 8. Snellmaninpuisto Kuopion vanhin puisto (kuva 8a) liittyy kirkonmäkeen. Alkujaan Suurtorina, Kustaantorina ja Kirkkotorina tunnetulle kauppapaikalle ja kirkon ympärille istutettiin ensimmäiset puut vuonna Nykyisen Snellmaninpuiston nimensä kirkkopuistikko sai 3. heinäkuuta 1886, kun puistossa paljastettiin kuvanveistäjä Johannes Takasen veistämä Johan Vilhelm Snellmanin patsas (kuva 8b). Takasen Roomassa valmistaman pronssisen rintakuvan kivijalustan tekivät Kehvon Haapalahdesta louhitusta punaisesta graniitista ja harmaanmustasta amfiboliitista kuopiolaiset kivenhakkaajat Kalle Hämäläinen ja Antti Pulkkinen arkkitehtien I. G. Clasonin ja Sebastian Gripenbergin suunnitelman mukaan. Kuva 8a. Snellmaninpuiston kukkaistutuksia. Kuva 8b. J.V. Snellmanin patsas. Kuva 8c. Snellmaninpuiston suihkulähde. Patsaan kukkaistutuksia ympäröivät reunakivet ja vuonna 1953 valmistuneen suihkulähteen allas (kuva 8c) ovat harmaata graniittia. Suihkulähdettä ympäröivät nupukivet ovat koostumukseltaan ja asultaan vaihtelevaa graniittista ja granodioriittista kiveä. 9. Hotelli Puijonsarvi, Minna Canthin katu 18 Kauppias Samuel Niskasen tilaamassa liikerakennuksessa Minna Canthin kadun ja Maaherrankadun kulmauksessa toimii nykyisin hotelli Puijonsarvi (kuva 9a). Vuonna 1915 valmistuneen rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Paavo Makkonen. 9

12 Rakennuksen sokkeli ja sisäänkäyntien portaat ovat ristipäähakattua, osin piikattua harmaata graniittia (kuva 9b). Julkisivujen korkeat tiilipilasterit ovat tyypillisiä rationalismille. Rakennuksen vuonna 2008 valmistunut Maaherrankadun suuntainen lisäosa noudattelee alkuperäistä tyyliä, tosin sokkeli ei ole enää kiviharkoista, vaan betoninen kivijalka on verhoiltu harmailla graniittilaatoilla. Kuva 9a. Hotelli Puijonsarvi kesällä Kuva 9b. Graniittiset kivijalan ja portaan kivet. 10. Minna Canthin talo, Minna Canthin katu 22 Snellmaninpuiston länsireunaa reunustaa Kanttilana tunnettu Minna Canthin asuin- ja liiketalo (kuva 10a). Alkuperäinen paikalla oleva puurakennus on 1820-luvulta. Nykyisen, Minna Canthin kadun ja Kuninkaankadun kulmassa olevan, rakennuksen sokkelin kiviharkot ovat lohkopintaista harmaata granodioriittista ja punertavaa graniittista kiveä (kuva 10b). Harkot on työstetty varsin säännöllisiksi, minkä perusteella tuo rakennuksen osa olisi rakennettu 1800-luvun loppupuolella tai luvun alkupuolella. Kuva 10a. Entinen Minna Canthin liike- ja asuintalo. Kuva10b. Sokkelin kiviharkkoja 11. Minna Canthin katu Kolmikerroksinen asuin- ja liiketalo Kuninkaankadun ja Minna Canthin katu 24:n kulmassa on rakennusmestari K. A. Honkavaaran piirtämä. Vuodelta 1928 olevassa rapattupintaisessa tiilirakennuksessa, joka tunnetaan myös Barsonkulmana, on nykyisin Kuopion kaupungin Sosiaali- ja terveys- 10

13 keskuksen toimistoja. Sokkelin kiviharkot ovat taitavasti työstettyä piikattupintaista harmaata graniittia (kuva 11a). Barsonkulman vieressä Minna Canthin katu 26:n puurakennuksessa sijaitsee nykyisin Päiväkoti Minna (kuva 11c). Rakennuksen sokkelin kiviharkkojen käsittelytyylistä päätellen rakennus on peräisin luvuilta. Kiviharkot ovat lohkopintaisista, mutta vastapinnat on työstetty tasaisiksi ja saumalaasti on ohut. Osa harkoista on muodoltaan puolisuunnikkaita, jolloin harkot asettuvat kiilamaisesti toistensa lomaan (kuva 11d). Kivilajiltaan ne edustavat useaa eri tyyppiä. Kuva 11a. Baronkulman rakennus. Kuva 11b. Piikattupintaista graniittista sokkelia. Kuva 11c. Päiväkoti Minna. Kuva 11d. Sokkelin kiviharkkoja. 12. Entinen Konttisen liiketalo, Minna Canthin katu 28 Liikemies Juho Konttisen rakennuttama liiketalo (kuva 12a) valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio. Rakennuksessa toimii nykyisin Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen toimistoja. Ristilimittäen muuratun (kuva 12b) punatiilirakenteisen, renessanssityylisen talon ensimmäisessä kerroksessa ja pääoven oviportaalissa (kuva 12c) on käytetty materiaalina ristipäähakattua punertavaa graniittia. Portaalissa on kaunis holvirakenne (kuva 12d) yhdistetty koristeelliseen, ikkunalla varustettuun yläosaan. Sen kärkiosan kolmiossa on kiveen hakattu koristekuvio (kuva 12d). Sorvarinkadun puolella on koristeellinen puuovi kivikehyksessä (kuva 12f). Talon kivityöt teki satavuotiaaksi elänyt kivenhakkaaja Erik Pääkkönen ( ). 11

14 Kuva 12a. Entinen Konttisen liiketalo Kuva 12b. Ristilimitettyä tiiliseinää. Kuva 12c. Graniittinen sisäänkäynti. (Kuva Reino Kesola, GTK) Kuva 12d. Käsin työstetty holvikaarioviaukko. Kuva 12e. Sisäänkäynnin yläosa. Kuva 12f. Sorvarinkadun puoleisen sisäänkäynnin koristeellinen puuovi. 12

15 13. Vanha apteekki, Kauppakatu 18 Alkujaan Svahnin talona ja sittemmin Vanhan apteekin talona tunnettu rakennus valmistui vuonna Talon suunnitteli arkkitehti Jac Ahrenberg. Arkkitehti Otto F. Holm teki siihen muutoksia vuosina Rakennus on tiilirakenteinen lukuun ottamatta kivijalkaa. Vuosien muutoksessa rakennus sai Kauppakadun ja Käsityökadun kulmaansa uuden portaalin, jota koristaa nurkkaa kannattava komea, harmaata graniittia oleva pylväs (kuva 13a). Kuva 13a. Vanhan apteekin nurkkapylväs. (Kuva Jari Väätäinen, GTK) Pylvään päässä on vuolukivestä veistetyt käärmettä ja kaksipäistä kotkaa esittävät koristeet ja oviseinässä on kaksi kyykyssä olevaa paholaishahmoa (kuvissa 13b). Kuvat 13b. Vuolukivinen kaksipäinen kotka- ja käärmeaiheinen koriste (vasemmanpuoleinen) ja paholaishahmo (oikeanpuoleinen) Vanhan apteekin nurkkapylväässä ja seinässä. (Kuvat Jari Väätäinen, GTK) 13

16 14. Kuopion lyseo, Puijonkatu 18 Kuopion lyseon alkuperäinen Carl Ludwig Engelin suunnittelema rakennus Kauppakadun varressa valmistui triviaalikouluksi vuonna Koulu toimi lukiona Rakennusta laajennettiin lääninarkkitehti Ferdinand Öhmannin toimesta Kuopion lyseon tarpeisiin vuosina , jolloin tehtiin lisäosat rakennuksen molemmille puolille Kauppakadun suuntaisesti (kuvat 14 a ja b). Vuosina lisättiin yliarkkitehti Georg Wileniuksen suunnittelema siipirakennus Puijonkadun puolelle ja vuonna 1914 valmistui Sigismund von Nandelstadhin piirtämänä lisälaajennuksena voimistelusali Hallikadun puolelle. Vuonna 1940 toteutettiin Väinö Vähäkallion suunnittelema pihasivun laajennus ja osittainen korotus. Kuva 14a. Lyseon Hallikadun puoleinen pääty. Kuva 14b. Lyseon Puijonkadun puoleinen pääty. Alkuperäisen rakennuksen sokkelin kivet Kauppakadun puolella ovat kivilajiltaan vaihtelevia ja kivien pinta on epätasainen lohkomisen jäljiltä. Kiviharkkojen välinen saumalaastin paksuus vaihtelee. Vuosina rakennettujen lisäysten sokkelien rajapinnat Kauppakadun puolella ovat rakennuksen päädyistä laskien kolmannen ja neljännen ikkuna-aukon välissä. Lisäosien sokkelikivet Puijonkadun puoleisessa lisäyksessä ovat tasapintaisempia ja kivilajiltaan tasalaatuisempia kuin alkuperäisen osan, mutta Hallikadun puoleinen sokkeli sen sijaan on hyvä esimerkki 1870-luvulla ja ennen sitä Kuopiossa tehtyjen kivijalkojen tekotavasta. Rakentamiseen käytettiin karkeasti lohkottuja, kivilajiltaan vaihtelevia joko kalliosta tai isommista irtokivistä irrotettuja lohkareita. Isojen lohkareiden välit tilkittiin pienemmillä luonnonkivillä ja lohkomisessa jääneillä kappaleilla. Sideaineena ja pintaa siistivänä päällysteenä käytettiin kalkkilaastia. Pintoja on myöhemmin korjailtu sementillä. Tuuletusaukkojen reunat tehtiin usein tiilestä (kuva 14c). Kuva 14c. Lyseon vuoden 1875 laajennuksen sokkelin tiilireunainen tuuletusaukko Hallikadun puolella Kuva 14d. Hallikadun seinän sokkeli. Rännin vasemmalla puolella vuoden 1875 sokkeli ja oikealla puolella vuoden 1914 laajennuksen sokkeli. 14

17 Puijonkadun ( ) ja Hallikadun (1914) laajennusten kivijalan kivilaji on harmaata, osin gneissijuovaista granodioriittia. Puijonkadun sisäpihan puoleisessa osassa on myös porfyyrista harmaata granodioriittia sekä muita sivuja runsaammin asultaan juovaista kivityyppiä, minkä vuoksi seinä ja kivijalka ovat muita osia kirjavampia (elävämpiä) luvulla kivenkäsittelymenetelmät ja työvälineet kehittyivät ja niinpä Hallikadun (kuva 14d) ja Puijonkadun (kuva 14e) laajennusten kiviharkot ovat tarkasti muotoon työstettyjä ja paikalleen sijoitettuja (kuva 14f). Niiden pinta on osin piikattua, osin ristipäähakattua. Muutamassa Hallikadun puoleisessa kivessä on nähtävissä myös urapiikkausta. Kuva 14e. Lyseon vuoden 1885 laajennuksen sokkelin raja (nuoli) Puijonkadun puoleisella sivulla. Kuva 14f. Vuoden 1885 sokkelin ikkuna-aukko. Viitteet Peltoniemi, Pentti (toim.) Aarne Saarinen Kivimies. Otava. 348 s. Riekki, Helena Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kuopion historia 6. Kalevaprint Oy. 591 s. Tietoa geologiasta, kivistä ja tiilistä verkkosivuilta www. Sanasto Tiili, tiilikivi Savitiiliä tehtiin jo n vuotta ennen ajanlaskun alkua (eaa) Mesopotamiassa ja Egyptistä merkkejä savitiilien käytöstä on 3000 vuoden takaa eaa. Savea laitettiin muotteihin ja kuivattiin auringon lämmössä. Kovikkeena käytettiin saveen sekoittuja olkia ja kaisloja. Poltettuja tiiliä tehtiin Mesopotamiassa n eaa. Poltettu tiili koostuu savesta ja hiekasta. Tiiliä valmistetaan kuivaamalla ensin muoteissa oleva savi-hiekkamassa. Sen jälkeen ne poltetaan kaksivaiheisesti: esilämmitys C:ssa ja tulistus C:ssa. Poltettujen tiilien punaisen värin voimakkuuteen vaikuttaa saven rautapitoisuus ja polttolämpötila. Tiilien limitys Pitkittäin asetettua tiiltä sanotaan juoksukiveksi ja poikittain asetettua sidekiveksi. Tiilien asennon mukaan puhutaan juoksu- ja sidelimityksestä (kuva A). Kuvassa B on vuoro- ja ristilimityksen periaate. Vuorolimityksessä juoksukivet (1) ja sidekivet (2) on ladottu vuorokerroksin siten, että juoksukerrosten tiilien saumat ovat samalla kohtaa. Ristilimityksessä seuraavan juoksukerroksen juoksukivien sauma siirtyy puolitiiltä eteenpäin. Seinän paksuus voi olla vähintään kahden pitkittäin olevan tiilen vahvuinen. 15

18 Kuva A. Juoksu- ja sidelimitys. Kuva B. Vuoro- ja ristilimitys. Risti- ja vuorolimittäinen tiilimuuraus oli 1950-luvulle saakka kerrostalorakentamisen keskeinen kantava rakennetyyppi, mutta joutui väistymään ja 1970-luvuilla yleistyneen betonielementtiseinien tieltä. Juoksulimittäistä tiilimuurausta ruvettiin käyttämään betonielementtisten rakennusten tiiliverhoilussa. Kalkkilaasti Laasti, joka tehdään kalkista, hiekasta ja vedestä. Hiekka (raekoko alle 2 mm) on laastin runkoaineena. Kalkki puolestaan on hiekkarakeiden sidosaine ja myös sitoo laastin kiviin tai tiiliin. Vesi vaikuttaa laastin työstettävyyteen. Kalkki Kalkkia eli kalsiumoksidia (CaO) saadaan polttamalla kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (Ca- CO 3 ) kalkkiuunissa C:n lämpötilassa. Poltossa karbonaatista poistuu hiilidioksidi CO 2. Kalkista käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki. Entisaikojen kalkinpolttouunit olivat yksinkertaisia maauuneja. Sammutettua kalkkia eli kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ) saadaan kun sammuttamattomaan kalkkiin sekoitetaan vettä. Sementti Sementtiä valmistetaan jauhamalla kalkkikiveä haluttuun karkeuteen ja lisäämällä siihen savea. Seos homogenisoidaan koostumuksen tasaamiseksi ja kuumennetaan niin, että syntyy klinkkeriksi nimitetty kiinteä tuote. Se jauhetaan jauheeksi ja seokseen lisätään kipsiä sekä erilaisia seosaineita sementin haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Betoni Betoni koostuu runkoaineesta, sementistä ja vedestä sekä mahdollisista lisä- ja seosaineista. Runkoaines on rakeista kiveä, soraa tai hiekkaa, jonka raekokoa ja -jakaumaa säätämällä voidaan vaikuttaa valmiin betonin ominaisuuksiin. Sementti veden kanssa aikaansaa kovettumiseen tarvittavan kemiallisen reaktion. Lisä- ja seosaineilla voidaan vaikuttaa mm. pakkasenkestävyyteen, notkeuteen, kovettumiseen, työstettävyyteen, koossapysyvyyteen ja lujuuteen. Graniitti, granodioriitti Graniitti on yleisin kivisulasta kiteytynyt syväkivilaji, joka koostuu kvartsista, kalimaasälvästä ja plagioklaasi-maasälvästä sekä pienemmistä määristä tummia mineraaleja, kuten biotiitista tai sarvivälkkeestä. Granodioriitti on mineraalikoostumukseltaan samanlainen kuin graniitti, mutta plagioklaasia on enemmän kuin graniitissa. Väriltään molemmat kivityypit ovat joko harmaita tai punertavia. Raekooltaan ne ovat yleensä keskirakeista (2 5 mm). Asultaan ne voivat olla joko tasarakeista tai porfyyrista. Porfyyriset muunnokset sisältävät 1 5 cm:n kokoisia, usein omamuotoisia kalimaasälpähajarakeita. Myös plagioklaasi voi esiintyä hajarakeina. Tunnetuin suomalainen harmaa graniitti on Kurun harmaa (kauppanimi Kuru Grey), jota louhitaan Tampereen pohjoispuolelta Kurusta. Kajaanin pohjoispuolelta louhitaan Ristijärven harmaata graniittia (Ristijärvi Grey). Punaista graniittia on louhittu mm. Hangosta ja Kotkasta. Useat punaiset graniitit ovat tyypiltään rapakivigraniitteja (ks. rapakivigraniitti). 16

19 Rapakivigraniitti Rapakiveksi sanotaan graniitteja, jotka rapautuvat karkeaksi soraksi eli moroksi. Yleisimmässä tyypissä on keskirakeisesta kvartsista, maasälvistä ja biotiitista koostuvan perusmassan seassa suuria, pyöristyneitä plagioklaasikehän ympäröimiä kalimaasälpäkiteitä (ovoideja). Tyyppiä sanotaan viborgiitiksi alkuperäisen esiintymisalueensa Viipurin mukaan. Rapakivimuunnosta, jossa kalimaasälpäkiteiden ympärillä ei ole plagioklaasikehää, sanotaan pyterliitiksi. Nimi viittaa Virojoen Pyterlahden kylässä sijaitsevaan esiintymään. Karkearakeisten ja porfyyristen rapakivien lisäksi on tasarakeisia karkeita (raekoko yli 5 mm) ja keskikarkeita (2 5 mm) muunnoksia, kuten Vehmaan ja Taivassalon punaiset graniitit. Suomessa rapakiviä on Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa Laitilassa ja Vehmaalla, Kaakkois-Suomessa Loviisasta Viipuriin ulottuvalla alueella. Mainittuja pienialaisempia esiintymiä on Helsingin ja Porvoon lähistöllä. Rapakivigraniittia louhitaan mm. Vehmaalla (Vehmaan punainen; Balmoral Red fg, hienorakeinen) ja Taivassalossa (Taivassalon punainen; Balmoral Red cg, keskirakeinen) sekä Kaakkois-Suomessa mm. Virolahdella (Virolahden punainen; Carmen Red) ja Kotkassa (Kotkan punainen; Eagle Red). Suomen rapakivet kuuluvat ikäryhmään miljoonaa vuotta, eli ovat nuorempia kuin muut syväkivet, jotka ovat iältään miljoonaa vuotta. Musta graniitti Kaupallinen nimi kiville, jotka ovat mineralogiselta koostumukseltaan gabroja, dioriitteja, kvartsidioriitteja ja diabaaseja. Kivet sisältävät tummien mineraalien sarvivälkkeen, pyrokseenin ja biotiitin lisäksi plagioklaasia ja vähäisessä määrin kvartsia. Mustaa kiveä louhitaan nykyisin mm. Kurussa (dioriittia), Korpilahdella (gabroa), Varpaisjärvellä (diabaasia) ja Oulaisissa (gabroa). Aikaisemmin louhittiin mustaa kiveä mm. Viitasaaren Huopanassa (dioriittia), Jyväskylässä (kvartsidioriittia) ja Hyvinkäällä (gabroa). Moniväriset kivet Kivilajiltaan seoskiviä eli migmatiitteja. Asultaan ne ovat raitaisia tai juovaisia. Väri vaihtelee, mutta yleisiä sävyjä ovat musta, punertava ja valkea. Tasoina ja hautakivenä runsaasti käytetty tyyppi on mm. puna-mustajuovainen Mäntsälästä louhittava migmatiittigneissi, jonka kauppanimi on Aurora. Sulkavan Iinsalosta louhittavan Amadeus-nimisen kiven päävärit ovat musta ja harmaa, mutta siinä on myös punertavan ja vihertävän värisävyjä. Kivilajiltaan Amadeus on granaattikordieriittigneissiä. Kiven kauppanimi on peräisin ranskalaiselta ostajalta, jolle kiven kuviointi tuo mieleen Wolfgang Amadeus Mozartin musiikin. Noppakivi Noppakivet ovat muodoltaan tasasivuisia eli kuutiomaisia, lohkopintaisia kiviä. Yleinen vakiokoko on 100 x 100 x 100 mm, mutta muitakin kokovaihtoehtoja on olemassa (mosaiikkinoppa 50 x 50 x 50 mm). Noppakiviä tuotettiin aikanaan monin paikoin muun kiviteollisuuden sivutuotteina. Tällöin raaka-aineena oli muusta louhinnasta jäänyt jätekivi. Nykyisin kivi tehdään koneellisesti. Noppakiviä käytetään mm. katujen pinnoittamiseen. Nupukivi Nupukivien koko määrättiin tsaarillisella asetuksella 1840-luvun lopun mellakoiden jälkeen. Nupukivi on liian suuri heitettäväksi, mutta tarpeeksi pieni, jotta katua rakentava työmies voi sitä helposti käsitellä. Nupukiviä valmistettiin aikaisemmin käsin, mutta nykyisin myös koneellisesti. Ne ovat suorakaiteen muotoisia ja niitä on useita standardikokoja, mutta yleensä leveys on 140 mm, korkeus 140 mm ja pituus 220 mm. Matala nupukivi on 80 mm korkea. Nupukiviä tuotettiin noppakivien tapaan aikanaan monin paikoin muun kiviteollisuuden sivutuotteina. Nupukiviä käytetään mm. katujen pinnoittamiseen. Laattakivi Liuskeisia, yleensä sedimenttisyntyisiä ja metamorfoituneita kivilajeja, kuten kiilleliuske, kiillegneissi, amfiboliliuske ja kvartsiitti. Lohkotaan 2 5 cm:n paksuiksi laatoiksi. Käytetään vaaka- ja pystytasojen verhoiluun sekä esim. pihakäytävien ja -polkujen laatoitukseen. Muista kuin liuskeisista kivistä saadaan kivilaattoja sahaamalla isot kiviblokit tasapaksuiksi levyiksi esim. kehä- eli raamisahalla ja työstämällä niistä halutun kokoisia laattoja. Reunakivi Reunakivi on poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen, mutta myös viistottu. Koko vaihtelee: L 150 x K 270 x P mm. Suorien reunakivien lisäksi valmistetaan myös kaarevia kiviä. 17

20 Reunakivet upotetaan alustaan. Kivien näkyvät pinnat ovat lohkopintaisia. Reunakiviä käytetään mm. rajaamaan käytäviä, katuja ja istutettuja alueita. Harkkokivi Harkkokivet ovat poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisia. Tyypillisen harkkokiven leveys on mm, korkeus mm ja pituus mm. Harkkokivet voivat lohkopintaisia, polttopintaisia ja ristipäähakattuja. Voidaan käyttää harkkomuurin rakentamiseen. Muurikivi Muurikivet ovat harkko- ja reunakivien tapaan suorakaiteen muotoisia poikkileikkaukseltaan, mutta poikkeavat kokonsa puolesta niistä: leveys mm, korkeus mm ja pituus mm. Voivat olla lohkopintaisia tai piikattuja. Käytetään paasikivimuurin rakentamiseen. Mukulakivi eli seulanpääkivi Pyöreitä luonnonkiviä, joita saadaan kun seulotaan harjusorasta hiekkaa. Sen vuoksi kiviä sanotaan myös seulanpääkiviksi. Niiden kivilaji vaihtelee. Samoin niiden koko vaihtelee, mutta esim. puutarhakäyttöön valitut myyntikivet ovat läpimitaltaan 5 15 cm. Ristipäähakkaus Kiven pintakäsittelyä hakkaamalla ristipäävasaralla. Vasaranpää on uritettu ristiin siten, että siinä on kartiomaisia teräviä kärkiä. Karkeusasteita on yleensä viisi. Vasaran paino on 2 8 kg. Nykyisin ristipäähakkausta tehdään myös koneellisesti. Kiven pinta on tasainen, mutta karhea. Tummaan kiveen saadaan vaalea värisävy. Viirutus Kiven pintakäsittelyä hakkaamalla viiruhakulla eli pukkelilla. Viiruhakku tai meisseli on yhdesti viirutettu. Karkeusasteita on viisi. Viiruhakun paino on 2 6 kg. Kiveen saadaan tasainen, hieman viiruinen pinta Piikkaus Kiven pintakäsittelyä piikkihakulla tai piikkimeisselillä siten, että kiveen syntyy kuoppainen tai nystyräinen pinta. Pinnasta käytetään myös nimeä karkeahakattu. Lohkopinta Käsin tai koneellisesti työstetty tai kiven louhinnassa (irrottamisessa) syntynyt viimeistelemätön, epätasainen pinta. Liuskekiveen syntyy lohkomalla lähes tasainen luonnollinen pinta. Pyörösaha Kiven pilkkomiseen halutun kokoisiksi kappaleiksi tai pintojen muotoiluun käytettävä saha, jonka pyörivän terälevyn reunassa on pieniä timantteja (teollisuustimantteja). Nopeasti pyörivän terän jäähdyttämiseen ja sahauksessa syntyvän hienon kivijauheen (soijan) poistamiseksi käytetään vettä. Pyörösahojen koko vaihtelee isokokoisista kiinteistä sahoista pieniin käsissä käytettäviin, helposti liikuteltaviin sahoihin. Kehäsaha Käytetään myös nimeä raamisaha. Kehäsahan työtätekevänä osana on suorakaiteen muotoinen kehä, jonka keskelle sahattava kivikappale asetetaan. Muutaman millimetrin vahvuiset ja cm leveät teräksiset sahanterät kiinnitetään konevoimalla edestakaisin liikkuvaan kehään. Teriä, jotka voivat olla joko hampaallisia tai hampaattomia, kiinnitetään kehään niin monta ja niin etäälle toisistaan kuin sahattavien kivilevyjen paksuus edellyttää ja sahattavan kappaleen mahdollistaa. Sahaus tapahtuu kovista teräshauleista koostuvan teräshiekan ja veden avulla. Teräshaulit tarttuvat pehmeämmästä metallista olevaan terään kiinni, jolloin terään syntyy runsaasti kiveä leikkaavia teräviä kärkiä. Pehmeiden kivien, kuten marmorin, sahaamisessa voidaan käyttää raekooltaan 1 mm karkeaa kvartsihiekkaa. Raamisahaus on hitaampaa kuin pyörösahaus, mutta siinä saadaan samalla teräasettelulla useita saman vahvuisia kivilevyjä. 18

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä Turku, KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 TUTKIMUKSEN LAATU Rakennustyömaa AIKA 5.5.-22.7.98 TUTKIJAT VALOKUVAAJAT H.Brusila, N.Lepokorpi, A.Pihlman M.Puhakka, A.Pihlman, N.Lepokorpi

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Korjaustyöt Syksy 2011 Talvi 2012 Tuija Väli-Torala Mirva Kleemola Katariina Sommarberg 1 JOHDANTO Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivujen korjauksia

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi.

5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi. 5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi. Ensin tiilirakenteista. Huokoiset rakennusaineet jatkuvat... 1 Varhainen tiilen käyttö Suomessa : Muuratut tiili- ja kivirakenteet tulivat Ruotsissa käyttöön 1100- luvun

Lisätiedot

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron LIUSKEKIVET Altan Harmaa M (1-2 cm) 5-10 palaa/m2 Tasavahva, harmaa liuskekivi kovaan käyttöön.soveltuu sisälle ja ulos mm. seinien, lattioiden ja tulisijojen 45 kg verhoiluun. Hinta/pakkaus 32.50 /m2

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 5x5 30x30cm 31.05 /ltk Musta liuskekivimosaiikki, jonka pinnalla

Lisätiedot

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia.

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. 1 313 Luonnonkivipäällystäminen 3132.1 Kiveyksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli

Lisätiedot

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 TULIA Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihimme

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 RAPPAUSOHJE BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rapattava alusta Betoniharkko

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS. Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue. Vihiluodontie 590. Kempele

SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS. Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue. Vihiluodontie 590. Kempele SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue Vihiluodontie 590 Kempele ISS Proko Oy KIRKONMÄENHANKKEET SANKARIHAUTA-ALUE Tavoitteet... 1 Toimeksianto... 2 1. Kohteen perustiedot...2

Lisätiedot

ESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 1 Georg Haggrén Kuvanro Alue Taso Yksikkö Kuvaus Suunta Päivä Kuvaaja

ESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 1 Georg Haggrén Kuvanro Alue Taso Yksikkö Kuvaus Suunta Päivä Kuvaaja 1 13 12 Alueen 13 ja 17 välissä olevan profiilipalkin N-profiili ennen sen poistamista. Vasemmalla kellari, rakennus 25. NE-SW 4.6.2013 GH 2 13 12 Yleiskuva. Stereokuvapari. Taustalla alue 19. Rakennukset

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ

KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ VERHOILUKIVET RAKENNUSKIVET KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ PIHAKIVET SISUSTUSKIVET Sisustuskivet ovat luonnonkivisiä ratkaisuja rakennuksen sisäpintojen verhoiluun. KIVI JOKA KODIN SISUSTAMISEEN Majakiven

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

saumaus- ja tiivistysaineet

saumaus- ja tiivistysaineet saumaus- ja tiivistysaineet POWERCOLOR Sementtipohjaisen saumalaastin uusinta sukupolvea sisältää hopea ioneja ja käytetään 1 5 mm leveisiin saumoihin. SILVER ACTIVE SYSTEM on oligodynaaminenhopea ionien

Lisätiedot

LAMINAATTI- JA PUUTASOT KAUNIIT & KESTÄVÄT TASOT. Vaikka laatu ratkaisee, tyylistäkään ei tarvitse tinkiä.

LAMINAATTI- JA PUUTASOT KAUNIIT & KESTÄVÄT TASOT. Vaikka laatu ratkaisee, tyylistäkään ei tarvitse tinkiä. LAMINAATTI- JA PUUTASOT KAUNIIT & KESTÄVÄT TASOT Vaikka laatu ratkaisee, tyylistäkään ei tarvitse tinkiä. TYÖTASOJA POLVIJÄRVELTÄ Ecolamin valmistamat työtasot tunnetaan ensiluokkaisesta laadustaan ja

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hehku n. 54.68 /ltk Vaaleanharmaat, villinmuotoiset ja mattapintaiset

Lisätiedot

RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016

RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016 RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016 Ratagolfin eterniittiratojen ratasäännöt ja mittapiirustukset Copyright SUOMEN RATAGOLFLIITTO ry TEKNINEN KOMITEA Toimittanut ARI AHRENBERG ERSÄÄ2016

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

a Strong Aura Aura SI PARHAAKSI KATTOSI PARHAAKSI pi betonikattotiili Ulkomitat: erikoispinnoitteella

a Strong Aura Aura SI PARHAAKSI KATTOSI PARHAAKSI pi betonikattotiili Ulkomitat: erikoispinnoitteella a Strong Aura Aura attotiili AURA-kattotiili perinteisenä betonikattotiilenä perinteisenä betonikattotiilenä sopii sopii ltaan suomalaisiin muotoilultaan rakennuksiin. suomalaisiin Kattotiilen rakennuksiin.

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

mallisto artiikki oy meisli Artiikki Oy - Kelatie 25 B 6-01450 Vantaa www.artiikki.fi myynti@artiikki.fi Myymälä puh. 040 1344844

mallisto artiikki oy meisli Artiikki Oy - Kelatie 25 B 6-01450 Vantaa www.artiikki.fi myynti@artiikki.fi Myymälä puh. 040 1344844 artiikki oy meisli mallisto Malli T90145A1/1+1 käsijohde Ø 40mm metalliputki Malli T9012/1+1 käsijohde Ø 40mm metalliputki Malli 5009 Malli 5008 sinkkiaita Malli MKL 150164/1+1 artiikki oy meisli tuotetiedot

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

22111 Reunatuet luonnonkivestä

22111 Reunatuet luonnonkivestä InfraRYL, päivitys 1 22111 Reunatuet luonnonkivestä Infra 2015 Määrämittausohje 2211. 22111.1 Luonnonkivisten reunatukien materiaalit Reunatukena käytetään standardien SFS-EN 1343 ja SFS 7017 mukaista

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Vihervi sikko Oy Koristekivet & koristesorat

Vihervi sikko Oy  Koristekivet & koristesorat Viherviisikko Oy Koristekivet & koristesorat 0 S i v u Koristekivet: Rantakivi Rantakivi on veden hioma luonnonkivi, jossa on paljon kauniita värisävyjä. Rantakiveä voi käyttää monipuolisesti kaikkialla

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m Suunnitelmaselostus Ossinlammensilta, Koivikko... 3 Rakennuspaikka... 3 Suunnittelun

Lisätiedot

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 Naantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky suovillankatu 3 20780 Kaarina ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Tutkimuskohde

Lisätiedot

Modernit laattakattotiilet Minster ja Turmalin. OTA ORMAX! www.ormax.fi

Modernit laattakattotiilet Minster ja Turmalin. OTA ORMAX! www.ormax.fi Modernit laattakattotiilet Minster ja Turmalin OTA ORMAX! www.ormax.fi Kestävät ja hiljaiset laattakattotiilet Konstailemattomille loiville katoille tarvitaan graafinen ja eläväpintainen kattomateriaali.

Lisätiedot

Valvojan päätäntävallan tarkka määrittely jo urakan alussa (tai ennen) Muutoksia tehtäessä on kysyttävä SUUNNITTELIJALTA, VALVOJALTA JA TILAAJALTA

Valvojan päätäntävallan tarkka määrittely jo urakan alussa (tai ennen) Muutoksia tehtäessä on kysyttävä SUUNNITTELIJALTA, VALVOJALTA JA TILAAJALTA Valvojan rooli ja valvontatyö käytännössä Työmaavalvonnan tarkoituksena on varmistaa rakentamisen laatu saavutetaan haluttu lopputulos sopimuksen mukaisuus hyvän rakennustavan noudattaminen, jos sopimuksia

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Olavinlinnan vanhojen laastien analyysitutkimus

Olavinlinnan vanhojen laastien analyysitutkimus nettikuva Soile Tirilä Olavinlinnan vanhojen laastien analyysitutkimus TUREIDA 11.1.2009 Tilaaja Kohde Tehtävä Museovirasto, Rho til. 124/2008, Selja Flink ja Sakari Mentu Olavinlinna Kellotornista otettujen

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

SAVONLINNA, OLAVINLINNA TIILIVARASTON INVENTOINTI TUIJA VÄLI-TORALA RIINA KANGASLUOMA KIVITYÖ KASEVA OY

SAVONLINNA, OLAVINLINNA TIILIVARASTON INVENTOINTI TUIJA VÄLI-TORALA RIINA KANGASLUOMA KIVITYÖ KASEVA OY SAVONLINNA, OLAVINLINNA TIILIVARASTON INVENTOINTI TUIJA VÄLI-TORALA RIINA KANGASLUOMA KIVITYÖ KASEVA OY 26.09.2012 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO...3 2 TIILITYYPIT...3 2.1 Tiilityyppi 1...4 2.2 Tiilityyppi 2...5

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihie on valittavissa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

BETONISEN JULKISIVUN. KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa

BETONISEN JULKISIVUN. KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa BETONISEN JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS OHUTHIE NÄYTTEILLÄ KATRIINAN SAIRAALA Katriinankuja 4, Vantaa ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS 21.12.2012 Raportti 2 (5) KATRIINAN SAIRAALA 21.12.2012 Kiinteistöjen

Lisätiedot

SUONENJOEN TORI WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS

SUONENJOEN TORI WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS WORKHOP JA YLEISÖTILAISUUS 20.09.2016 KUVIA MAISEMARAKENNE - KIVEYS SUONENJOEN TORI SKISSEJÄ kiveys katos elemen ejä suunnitelma kartalla RAUTALAMMINTIE MERKINNÄT suunnittelualueen raja LUONNOSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha arkeologinen valvontatyö 17.6.2013 Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Vanhan Rauman alueella osoitteessa Kuninkaankatu 42 tehtiin 17.6.2013 maalämpötyöhön liittyviä

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje

HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje Tuotteet ja tarvikkeet 3 Profiilit 4 Ennen asentamista 5 Asennusperiaatteet 6 Säilyttäminen 7 Työstäminen 8 Kiinnitystarvikkeet 9 Asentaminen 10 Asennustiedot

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 2 Sisällysluettelo Kotkan siunauskappelien sijainti (kartta) 3 Yleistä hautaamisesta 4 Hautauspaikat 4 Siunauspaikat ja hautojen hoitosopimukset

Lisätiedot

MARIA JOTUNIN PUISTO SNELLMANINPUISTO

MARIA JOTUNIN PUISTO SNELLMANINPUISTO KAUPUNGINPUUTARHURIEN SEURAN KESÄLUENTOPÄIVÄT 2016 Kävelykierros 26.8.2016 PIISPANPUISTO Hallitustorin nimellä vanhoihin karttoihin merkitty aukio on istutettu puistoksi eteläsivulle rakennetun lääninhallituksen

Lisätiedot

Pihatuotehinnasto 2016

Pihatuotehinnasto 2016 Pihatuotehinnasto 2016 Myyntiehdot Valmistamme suomalaista kiveä Olemme rehellinen ja luotettava yritys Teemme yhteistyötä rakentajien kanssa Meillä on ajanmukainen laadunvalvonta Liuskemestarit & Co Oy:n

Lisätiedot

KOTIMAISET LAATUARKUT JA UURNAT

KOTIMAISET LAATUARKUT JA UURNAT Arkkukuvasto KOTIMAISET LAATUARKUT JA UURNAT SHT-Tukku Oy:n laadukkaat kotimaiset arkut valmistetaan yhtiön tehtaalla Punkalaitumella. Puuseppämme ja verhoilijamme valmistavat tuotteet pieteetillä ja ammattiylpeydellä

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

TOIMINTAVÄLINEIDEN TARJOUSPYYNNÖN TARJOUSKORTTI Pelaaminen Peli- ja palloilutuotteet POSITIO 8.1.1

TOIMINTAVÄLINEIDEN TARJOUSPYYNNÖN TARJOUSKORTTI Pelaaminen Peli- ja palloilutuotteet POSITIO 8.1.1 .1 Pelaaminen Peli- ja palloilutuotteet POSITIO.1.1 Palloseinä. Leveys 250. Perustussyvyys 65. Perustamisessa tarvitaan betonia. Päämateriaalit: mänty puu ja metalli. PALLOSEINÄ 175015 Yli 6-vuotiaille

Lisätiedot

M 1 ~M 2, jos monikulmioiden vastinkulmat ovat yhtä suuret ja vastinsivujen pituuksien suhteet ovat yhtä suuret eli vastinsivut ovat verrannolliset

M 1 ~M 2, jos monikulmioiden vastinkulmat ovat yhtä suuret ja vastinsivujen pituuksien suhteet ovat yhtä suuret eli vastinsivut ovat verrannolliset Yhdenmuotoisuus ja mittakaava Tasokuvioiden yhdenmuotoisuus tarkoittaa havainnollisesti sitä, että kuviot ovat samanmuotoiset mutta eivät välttämättä samankokoiset. Kahdella yhdenmuotoisella kuviolla täytyy

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT. Kunnon perustus. Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi

BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT. Kunnon perustus. Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT Kunnon perustus Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO INFO 2 TAUSTATIETOA SOKKELIELEMENTTI 4 BENDER L-SOKKELIELEMENTTI 7 BENDER I-SOKKELIELEMENTTI

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

CYGNAEUKSEN PUISTO, JYVÄSKYLÄ VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4.11.2003 VALOA valaistusarkkitehtuuria Oy / Annukka Larsen

CYGNAEUKSEN PUISTO, JYVÄSKYLÄ VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4.11.2003 VALOA valaistusarkkitehtuuria Oy / Annukka Larsen , JYVÄSKYLÄ VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4.11.2003 VALOA valaistusarkkitehtuuria Oy / Annukka Larsen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI / KATU- JA PUISTO-OSASTO MAISEMA-ARKKITEHTITOIMISTO NÄKYMÄ OY TAUSTAA TAUSTAA Suunnitelmassa

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Veistosmainen muotoilu telineellä tuettuna

Veistosmainen muotoilu telineellä tuettuna Veistosmainen muotoilu telineellä tuettuna Edificio Ágora, Valencia, Espanja Kotikaupungissaan Valenciassa, tunnettu espanjalainen arkkitehti Santiago Calatrava on toteuttanut taiteen ja tieteen kaupunkia

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot