KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA"

Transkriptio

1 Itä-Suomen yksikkö K21.7/2010/61 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Tuomiokirkon ympäristö Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus

2

3 KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Tuomiokirkon lähiympäristö Kivi eri esiintymismuodoissaan on ollut kautta aikain kestävä rakennusmateriaali. Rakentamiseen käytetty kiviaines jaetaan luonnonkiviin kallioista irrotettua täyskiveä ja teollisesti tuotettuihin kiviin, kuten tiili ja betoni. Luonnonkiviä on käytetty rakennusten kivijalkoihin ja seiniin, kadunreunoihin, katujen, pihojen ja torien päällystämiseen, siltoihin sekä muistomerkkeihin, kuten patsaisiin ja hautakiviin. Suomen kallioperästä louhittu kivi on kovaa ja kestävää, myös värivaihtoehtoja on runsaasti. Suomalaista luonnonkiveä on toimitettu ulkomaille joko raakakivenä tai työstettynä jo luvun lopulta alkaen. Suomalaisesta kivestä tehtyjä julkisia rakennuksia on mm. Bostonissa, Tokiossa, Taipeissa, Soulissa, Moskovassa, Pietarissa, Hampurissa, Düsseldorfissa ja Lontoossa. Kuopiossa kivirakentaminen alkoi 1800-luvun loppuvuosikymmeninä, jolloin Kauppakadun varteen rakennettiin monta tiilirunkoista rakennusta. Niiden sokkelit eli kivijalat ja sisäänkäyntien portaikot ovat täyskiveä. Vanhin kuopiolainen kivirakennus on jo vuonna 1815 valmistunut Tuomiokirkko. Kuopion rakennuksiin ja katurakentamiseen käytettyjä kivenkappaleita on lohkottu paikallisista irtokivilohkareista, mutta kiveä on irrotettu myös kallioista. Vanhoja kiven ottopaikkoja on mm. Valkeisenlammen kaakkoispuolella Mölymäkenä tunnetussa mäessä. Jonkun verran kiveä on irrotettu Kelloniemestä, Laivonsaaresta, Säyneensalosta, Vaajasalosta ja Paasisalosta, mutta eniten sitä on otettu Toivalan Ruskeamäen sekä Jännevirran Honkamäen ja Vehkamäen louhoksista. Kuopioon kiveä on tuotu myös Varsinais-Suomen Vehmaalta ja Taivassalosta, Uudenkaupungin saaristosta, Tampereen pohjoispuolelta Kurusta, Espoon Laajalahdesta sekä Kaakkois-Suomesta Vironlahdelta ja Kotkan seudulta. Eksoottisin kivityyppi lienee Hatsalan hautausmaalla eversti Loden hautakivi, joka on peräisin Öölannin saaren fossiilipitoisista kalkkikivikallioista. Kivilohkareiden irrottaminen kalliosta, haluttuun muotoon työstäminen ja pintojen käsittely tapahtui lukujen vaihteessa käsityönä. Työtä helpottavien paineella toimivien porien ja kiven pintakäsittelykoneiden käyttö alkoi yleistyä vasta ja 1930-luvuilla. Timanttiteräiset pyörösahat kivien sahaamiseen otettiin käyttöön 1960-luvulla. Tässä oppaassa esitellään luonnonkiven käyttöä Tuomiokirkon lähiympäristön rakennuksissa. Rakennusten kaikki rakennushistorialliset tiedot ovat intendentti Helena Riekin laatimasta Kuopion kaupungin rakennushistoria -teoksesta (Riekki 2005). Kohteiden kivitieto perustuu oppaan tekijän geologiseen tietämykseen ja paikoin myös olettamuksiin. Kohteet ovat Liitteen 1 kartassa. Oppaan valokuvat ovat tekijän ottamia, ellei toisin mainita. 1. Kuopion tuomiokirkko Kuopion nykyinen tuomiokirkko on järjestyksessä viides Kuopion emäseurakunnan kirkoista. Arkkitehti P. W. Palmrothin vuonna 1795 hyväksyttyjen piirustusten pohjalta kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1806, mutta Suomen sota keskeytti rakennustyöt. Rakentamista päästiin jatkamaan vuonna Vuonna 1815 lopultakin valmistunut kirkko vihittiin käyttöönsä vuonna Se oli ensimmäinen kuopiolainen kivirakennus. Sisäosiltaan kirkkoa on myöhemmin muutamaan otteeseen korjattu ja muutettu. Muodoltaan kirkko on tasavartinen ristikirkko, jonka itäpäädyssä on kellotorni (kuva 1a). Perimätiedon mukaan kirkon rakennuskivet olisivat Haminalahden Salonsaaren Kirkkokalliosta, mikä kyllä pitää osittain paikkansa, mutta vaihtelevan kivilajikoostumuksen perusteella rakentamiseen on käytetty pääasiassa paikallisia irtokivilohkareita (kuva 1b). Niitä ei ole muotoiltu muuten kuin lohkomalla sopivankokoisiksi. Kivien sideaineena on käytetty kalkkilaastia. Seiniä tukevat rautavaarnat. Kirkkoa ympäröivän kivimuurin rakentaminen aloitettiin vuonna 1889 ja saatiin valmiiksi vuonna Muurin kookkaat, huolellisesti muotoillut kiviharkot ovat pääosin tasalaatuista, hieman porfyyrista harmaata tonaliittia, mutta mukana on myös vaaleita raitoja sisältävää tonaliittigneissiä sekä pienirakeista vaaleanharmaata granodioriittia. Kiviharkkojen pinta on piikattua (ks. Sanasto). Muurin rakentamiseen kuluneen ajan ymmärtää, kun huomioi, että suorakaiteen muotoisten kappaleiden lisäksi useimmat harkot ovat muodoltaan puolisuunnikkaita, jolloin vierekkäisten harkkojen vastinpinnat on täytynyt työstää tarkasti yhteensopiviksi (kuva 1c). Muuri on saatu kestäväksi, kun kiviharkot viistojen pintojensa vuoksi kiilautuvat toisiansa vasten. Kivilajin perusteella tonaliittigneissiä on otettu 1

4 todennäköisesti Mölymäen kallioista, granodioriittia Kelloniemen Kellomäestä ja tonaliittia Toivalan alueelta, mutta samanlaista kiveä on myös Sorsasalossa ja Vaajasalon Kihonniemessä. Muurin rakentamisen yhteydessä tehtiin portaat Kuninkaankadun (kuva 1d), Kauppakadun ja Minna Canthin kadun puoleisille sivuille. Porraskivet ovat tonaliittia sekä granodioriittia, mutta niiden ottopaikka ei ole tiedossa. Kivien pinta on osin piikattua, osin ristipäähakattua (ks. Sanasto). Kirkontornissa olevan oven edustan porrasaskelmat ovat granodioriittia ja ulkonäöltään samanlaisia kuin kaupungintalon sokkelin ja portaiden kivet. Kuva 1a. Tuomiokirkon kellotorni. Kuva 1b. Kirkon kiviseinää ja rautavaarna (nuoli). Kuva 1c. Kirkon kivimuuria Kuninkaankadulla. Kuva 1d. Itäsiiven portaat. Alkuperäisen vuodelta 1814 olevan suunnitelman mukaan muuriin piti tehdä 4 holvattua kellaria, mutta niistä valmistui vain Kauppakadun puoleinen. Muut kolme kellaria Kuninkaankadun puolelle jäivät toteutumatta jo tuohonkin aikaan vaivanneiden rahoitusongelmien vuoksi. Vuonna 1823 valmistuneen kellarin jatkeeksi rakennettiin vuonna 1941 väestösuoja, joka täytettiin myöhemmin. Kellarissa oleva rautaovi on antanut aiheen tarinoihin kirkon kellarista rautaovelle johtavasta maanalaisesta käytävästä. Kirkon rakentamiseen liittyy pari mielenkiintoista kansantarinaa. Toisen mukaan viitisensataa vuotta sitten eläneen ennustaja Kihovauhkosen kerrotaan lyöneen paalun Vahtivuorelle paikkaan, jossa nykyään on Kuopion tuomiokirkko ja sanoneen: Tässä vielä kirkko kiiltää, kaupunki kallottaa. Toinen tarina tietää, että Leppävirran Syvävuorella asunut piru teki kirkon rakennusmestarin kanssa kontrahdin, että hän tuo takkavitsallisen kotivuorensa punaista graniittia kirkon rakennusaineeksi. Matkalla takkavitsa kuitenkin katkesi ja kivilasti putosi Paljakkaveteen, johon kivistä muodostui Korkeasaari. Piru harmistui epäonnistumisestaan niin, että hylkäsi kotinsa ja hävisi tietymättömiin. 2

5 2. Elorannan talo, Kauppakatu 16 Vuorikadun ja Kauppakadun kulmaan vuonna 1882 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti F. A. Sjöström. Talon rakennutti alun perin kauppaneuvos Gust. Ranin, mutta vuodesta 1937 lähtien, jolloin Oy Eloranta osti kiinteistön, on talo tunnettu Elorannan talona. Rakennus on muurattu tiilistä, mutta ulkopinta on rapattu. Sokkeli on piikattua harmaata granodioriittista kiveä (kuva 2). Kuva 2. Elorannan talo Vuorikadun puolella. 3. Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 Alkuaan Kansallis-Osake-Pankin taloksi tehty rakennus valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä. Taidemuseona talo on ollut alkaen. Alkuperäistä rakennusta (kuva 3a) on muutettu myöhemmin moneen otteeseen. Vuosina Kauppakadun ja Vuorikadun kulmauksen kulmatorni purettiin ja tehtiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien mukainen laajennus Vuorikadun suuntaisesti (kuva 3b). Uuden ja alkuperäisen osan välinen sauma ei erotu seinässä eikä ensimmäisen kerroksen kivissä, mutta toisen kerroksen ikkuna-aukot ovat hieman matalampia kuin alkuperäisen osan ikkunat. Laajennuksen yhteydessä myös korkeaharjainen katto madallettiin, kun ylemmän kerroksen päälle tehtiin holvikaari-ikkunallinen korotus. Silloin poistettiin alkuperäisten räystäiden alustaa koristaneet hammastukset (vrt. kuvia 3a ja 3b). Kuva 3a. Kansallis-Osake-Pankki vuonna Kuva 3b. Kuopion Taidemuseo vuonna (Kuva Victor Barsokevitsch / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) Lisää muutoksia ulkoasuun tehtiin vuonna 1958, jolloin ensimmäisen kerroksen ikkunoita suurennettiin poistamalla alkuperäisen kolmiosaisen ikkuna-aukon kaksi, yhdestä kivestä veistettyä pylvästä (kuvat 3a ja 3b). Samalla myös levennettiin Vuorikadun ja Kauppakadun kulmassa ollutta sisäänkäyntiä poistamalla nykyisten oviaukkojen molemmilta reunoilta kiviharkkoja. Oviaukkojen alkuperäinen 3

6 koristeellinen yläosa korvattiin peltipäällysteisellä räystäslipalla. Ovipielet on verhottu mustalla graniitilla, Kurun tai Viitasaaren dioriittia. Porrasaskelmien kivet ovat Kurun harmaata graniittia. Jugendtyylisen rakennuksen sokkeli ja pohjakerroksen kiviseinät on tehty harkoista, joiden ulkopinta on jugendille ominaiseen tapaan lohkopintaista. Tasapintaiseksi käsiteltyjä harkkoja ovat seinän ylin kivikerta, ikkunalaudat ja Vuorikadun puoleisen sisäänkäynnin oviportaalin tarkasti paikalleen sovitetut kivet (kuva 3c). Seinäharkkojen kivilaji on maasälpähajarakeita sisältäviä (porfyyrinen rakenne) granodioriittia-tonaliittia. Ne ovat värisävyltään tummemman harmaampia kuin sokkelin hieman punertavanharmaat graniittiset harkot. Seinän ylimmän kivikerran muuta seinää vaaleampi harmaasävy, johtuu kiven pinnan tasaiseksi työstämisestä. Sokkelissa on 1 3 kivikertaa. Niistä ylimmän kerran harkoissa on tasaiseksi työstetty reunus (kuva 3d). Kuva 3c. Vuorikadun puoleinen sisäänkäynti. Kuva 3d. Sokkelikivien tasainen reunus. Rakennuksessa on sen kokemista monista muutoksista huolimatta säilynyt myös alkuperäisiä jugendtyylin yksityiskohtia, kuten Kauppakadun ja Vuorikadun puoleisia seiniä koristavat kiveen kaiverretut liskokuviot ikkuna-aukkojen yläkulmissa (kuva 3e) sekä Kauppakadun puoleisen portaikon rautakaiteen harmaata graniittia oleva koristeltu pylväs ja modernisoitu valaisinpylväs (kuva 3f). Kuva 3e. Kauppakadun seinän kaiverrettu liskokuvio. Kuva 3f. Kauppakadun puoleinen portaikko. (Kuva Jari Väätäinen, GTK) 4. Entinen Kuopion posti- ja lennätintalo, Kuninkaankatu 19 Arkkitehti Otto Flodin suunnittelema funkkistyylinen Kuopion posti- ja lennätintalo (kuva 4a) rakennettiin Arkkitehtitoimisto Osmo Sillmanin suunnittelema Museokadun puoleisen sivun korotus toteutettiin vuonna

7 Tiilirakenteisen rapattupintaisen rakennuksen sokkelin (kuva 4b) ja pääsisäänkäynnin portaiden kivet (kuva 4c) ovat Espoon Laajalahden Elvikin kartanon mailta louhittua tummanpunertavaa graniittia. Samanlainen Espoon Leppävaaran graniittina tunnettu kivi on iältään 1 863±11 miljoonaa vuotta. Rakennuskivet tuotiin Kuopion satamaan, jossa ne työstettiin sopivan kokoisiksi harkoiksi ja siirrettiin sitten rakennuskohteeseen. Kivien pinta on piikattu kahteen eri karkeuteen (kuva 4d). Rakennustyötä johti Suomen kommunistisen puolueen pitkäaikaisena puheenjohtajana tunnetuksi tullut Aarne Saarinen (Peltoniemi 1995, s. 76). Kuva 4a. Entinen Kuopion postitalo. Kuva 4b. Sokkelin kiviharkkoja Kuva 4c. Sisäänkäynnin portaikko. Kuva 4d. Hienompaa ja karkeampaa piikkausta. 5. Entinen Suomen Pankin talo, Kauppakatu Suomen Pankin käyttöön vuonna 1912 valmistunut talo on yksi Kauppakadun säilyneistä vanhoista kivirakennuksista (kuva 5a). Rakennuksen suunnitteli arkkitehti J. V. Strömberg, mutta vuonna 1947 rakennukseen lisättiin ylin asuinkerros. Silloin poistettiin julkisivun kaari-ikkunoiden kohdalla katonreunassa ollut päätykolmio, mutta alkuperäisen räystään alareunaa koristanut friisi kivihammastuksineen on edelleenkin olemassa. Rakennus on muurattu tiilestä, mutta Kauppakadun puoleinen julkisivu on harmaata, hieman porfyyrista graniittia, jonka pinta on ristipäähakattu tasaiseksi (kuva 5b). Kauppakadun puoleisen sisäänkäynnin käsintyöstetty yläreunan koriste on piilossa oviaukon päällä olevan katoksen alla (kuva 5c). Alkuperäisen rakennuksen kivityöt teki satavuotiaaksi elänyt kivenhakkaaja Erik Pääkkönen ( ). Rakennusta ympäröivän rauta-aidan kivimuurin ja sen kauniisti muotoillut pylväät ovat harmaata tonaliittia. Siihen veistettyä katunumeroa on korostettu maalaamalla numerot kultamaalilla (kuva 5d). 5

8 Vanhan pankin pihalla oli aikanaan graniittista nupukiveystä ja nurmikkoa. Nykyään ne on korvattu betonilaatoituksella. Perimätiedon mukaan rakentamiseen on otettu kiveä Kuopion pohjoispuolelta Paasisalon saaresta ja Vaajasalon saaren Kihonniemestä. Kivilajin perusteella seinäkivi on todennäköisesti Paasisalosta ja aidan kivimuurin ja nurkkapylväiden kivet Kihonniemestä. Kuva 5a. Entinen Suomen pankin talo. Kuva 5b. Kauppakadun puoleista kiviseinää. Kuva 5c. Kivenhakkaajan taidonnäyte. Kuva 5d. Kivinen aitapylväs. 6. Kuopion museo, Kauppakatu 23 Arkkitehti J. V. Strömbergin suunnittelema vuonna 1907 valmistunut Kuopion museo (kuva 6a) on kolmanneksi vanhin alun perin museoksi suunniteltu rakennus Suomessa. Alkuvuosina rakennuksessa olivat myös kansankirjasto ja vapaapalokunnan kalustohuone. Kalustohuoneesta on jäljellä vielä nelikulmainen letkujen kuivaustorni. Vuonna 1958 VPK:n ruiskuhuoneosan päälle valmistui arkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelemat kaksi lisäkerrosta. Rakennuksessa on tiilen lisäksi käytetty luonnonkiveä kivijalassa, sisäänkäynnin portaissa (kuva 6b) ja pyöreiden tornien yläosassa (kuva 6c). Tiilien muuraamiseen tarvittu kalkki tuotiin Vehmasmäen Pitkälahden louhimosta. Sokkelin kivi on tummanharmaata, hienorakeista tonaliittia. Pääsisäänkäynnin porrasaskelmat ja niiden reunakivet sokkelissa ovat harmaata, ristipäähakattua graniittia. Jalkakäytävän kiviharkot sisäänkäynnin edessä ovat piikattupintaista gneissijuovaista granodioriittia. Tornien kivi on harmaata, porfyyrista granodioriittia-tonaliittia samanlaista kuin Taidemuseon seinissä. Pääsisäänkäynnin seinissä on mustasta kivestä (diabaasia) tehty mosaiikkikoriste (kuva 6d). Samanlainen mustista noppakivistä tehty mosaiikkirakenne kiertää pääsisäänkäynnin kohdalla olevaa tornia toisen kerroksen ikkunoiden alareunan korkeudella. 6

9 Museon eteisaulassa on yli 100 vuotta vanha jugendtyylinen vuolukivitakka. Kivi on peräisin Siilinjärven Kasurilanmäen eteläreunan vuolukiviesiintymästä. Kuva 6a. Kuopion museo. Kuva 6b. Pääsisäänkäynnin kivityyppejä. Kuva 6c. Tornin kiviharkkoja ja holvikaari-ikkunat. Kuva 6d. Pääsisäänkäynnin mosaiikkikoriste. 7. Entinen Teollisuuskoulu, Kauppakatu 14 / Maaherrankatu 13 Vuonna 1886 perustetun Kuopion teollisuuskoulun, nykyisin Snellmanin koulu, uudisrakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1899 kouluun huoneenrakennusopin lehtoriksi nimitetyn arkkitehti J. V. Strömbergin toimesta. Ylijohtaja Sebastian Gripenbergin ja arkkitehti Werner Polónin allekirjoittamat lopulliset piirustukset ovat vuodelta Kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna Rakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa. Korjausten yhteydessä se muutettiin kolmikerroksiseksi vuonna 1941 (kuva 7a). Talon sokkeli sekä Kauppakadun (kuva 7b) ja sisäpihan puoleinen ensimmäinen kerros ovat harmaata granodioriittista kiveä. Kivet ovat jugendin hengessä massiivikiveä ja pääasiassa lohkopintaisia, mutta niiden reunat ovat n. 10 cm leveydeltä hakattu tasaiseksi. Mukana on myös tasapintaisia harkkoja sokkelin yläreunassa. Ikkunoiden alareunat ("ikkunalaudat") on työstetty viistoiksi. Rakennuksen Maaherrankadun puoleisen sivun pääoven koristeellisen portaalin (kuva 7c) porrasaskelmat ovat ristipäähakattua harmaata granodioriittia. Muut osat ovat vaaleaa karbonaattikiveä (marmoria). Kivi on raekokonsa ja ulkoasunsa perusteella Ruskealasta, Laatokan Karjalasta. Portaalin kivenveistoksellisista yksityiskohdista mielenkiintoisimmat ovat oviaukon yläosan molemmilla puolilla olevat liskot (kuva 7d). Eläinaiheiset kuviot olivat tyypillisiä jugendtyylille, joka Suomessa tunnetaan myös kansallisromanttisena tyylinä. 7

10 Kuva 7a. Snellmanin koulu, entinen Teollisuuskoulu. Kuva7b. Kauppakadun seinäharkkoja. Kuva 7c. Maaherrankadun puoleinen sisäänkäynti. (Kuva Jari Väätäinen, GTK) Kuva 7d. Ovireunan lisko. Kuva 7e. Vahtivuorenkadun jugendtyyliset porttipylväät. Koulun pihaa reunustavan aidan Vahtivuorenkadun puolella on kaksi harmaasta graniitista jugendtyyliin muotoiltua porttipilaria (kuva 7e). Kuvion aiheena on viisautta symbolisoiva pöllö. 8

11 8. Snellmaninpuisto Kuopion vanhin puisto (kuva 8a) liittyy kirkonmäkeen. Alkujaan Suurtorina, Kustaantorina ja Kirkkotorina tunnetulle kauppapaikalle ja kirkon ympärille istutettiin ensimmäiset puut vuonna Nykyisen Snellmaninpuiston nimensä kirkkopuistikko sai 3. heinäkuuta 1886, kun puistossa paljastettiin kuvanveistäjä Johannes Takasen veistämä Johan Vilhelm Snellmanin patsas (kuva 8b). Takasen Roomassa valmistaman pronssisen rintakuvan kivijalustan tekivät Kehvon Haapalahdesta louhitusta punaisesta graniitista ja harmaanmustasta amfiboliitista kuopiolaiset kivenhakkaajat Kalle Hämäläinen ja Antti Pulkkinen arkkitehtien I. G. Clasonin ja Sebastian Gripenbergin suunnitelman mukaan. Kuva 8a. Snellmaninpuiston kukkaistutuksia. Kuva 8b. J.V. Snellmanin patsas. Kuva 8c. Snellmaninpuiston suihkulähde. Patsaan kukkaistutuksia ympäröivät reunakivet ja vuonna 1953 valmistuneen suihkulähteen allas (kuva 8c) ovat harmaata graniittia. Suihkulähdettä ympäröivät nupukivet ovat koostumukseltaan ja asultaan vaihtelevaa graniittista ja granodioriittista kiveä. 9. Hotelli Puijonsarvi, Minna Canthin katu 18 Kauppias Samuel Niskasen tilaamassa liikerakennuksessa Minna Canthin kadun ja Maaherrankadun kulmauksessa toimii nykyisin hotelli Puijonsarvi (kuva 9a). Vuonna 1915 valmistuneen rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Paavo Makkonen. 9

12 Rakennuksen sokkeli ja sisäänkäyntien portaat ovat ristipäähakattua, osin piikattua harmaata graniittia (kuva 9b). Julkisivujen korkeat tiilipilasterit ovat tyypillisiä rationalismille. Rakennuksen vuonna 2008 valmistunut Maaherrankadun suuntainen lisäosa noudattelee alkuperäistä tyyliä, tosin sokkeli ei ole enää kiviharkoista, vaan betoninen kivijalka on verhoiltu harmailla graniittilaatoilla. Kuva 9a. Hotelli Puijonsarvi kesällä Kuva 9b. Graniittiset kivijalan ja portaan kivet. 10. Minna Canthin talo, Minna Canthin katu 22 Snellmaninpuiston länsireunaa reunustaa Kanttilana tunnettu Minna Canthin asuin- ja liiketalo (kuva 10a). Alkuperäinen paikalla oleva puurakennus on 1820-luvulta. Nykyisen, Minna Canthin kadun ja Kuninkaankadun kulmassa olevan, rakennuksen sokkelin kiviharkot ovat lohkopintaista harmaata granodioriittista ja punertavaa graniittista kiveä (kuva 10b). Harkot on työstetty varsin säännöllisiksi, minkä perusteella tuo rakennuksen osa olisi rakennettu 1800-luvun loppupuolella tai luvun alkupuolella. Kuva 10a. Entinen Minna Canthin liike- ja asuintalo. Kuva10b. Sokkelin kiviharkkoja 11. Minna Canthin katu Kolmikerroksinen asuin- ja liiketalo Kuninkaankadun ja Minna Canthin katu 24:n kulmassa on rakennusmestari K. A. Honkavaaran piirtämä. Vuodelta 1928 olevassa rapattupintaisessa tiilirakennuksessa, joka tunnetaan myös Barsonkulmana, on nykyisin Kuopion kaupungin Sosiaali- ja terveys- 10

13 keskuksen toimistoja. Sokkelin kiviharkot ovat taitavasti työstettyä piikattupintaista harmaata graniittia (kuva 11a). Barsonkulman vieressä Minna Canthin katu 26:n puurakennuksessa sijaitsee nykyisin Päiväkoti Minna (kuva 11c). Rakennuksen sokkelin kiviharkkojen käsittelytyylistä päätellen rakennus on peräisin luvuilta. Kiviharkot ovat lohkopintaisista, mutta vastapinnat on työstetty tasaisiksi ja saumalaasti on ohut. Osa harkoista on muodoltaan puolisuunnikkaita, jolloin harkot asettuvat kiilamaisesti toistensa lomaan (kuva 11d). Kivilajiltaan ne edustavat useaa eri tyyppiä. Kuva 11a. Baronkulman rakennus. Kuva 11b. Piikattupintaista graniittista sokkelia. Kuva 11c. Päiväkoti Minna. Kuva 11d. Sokkelin kiviharkkoja. 12. Entinen Konttisen liiketalo, Minna Canthin katu 28 Liikemies Juho Konttisen rakennuttama liiketalo (kuva 12a) valmistui vuonna Sen suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio. Rakennuksessa toimii nykyisin Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen toimistoja. Ristilimittäen muuratun (kuva 12b) punatiilirakenteisen, renessanssityylisen talon ensimmäisessä kerroksessa ja pääoven oviportaalissa (kuva 12c) on käytetty materiaalina ristipäähakattua punertavaa graniittia. Portaalissa on kaunis holvirakenne (kuva 12d) yhdistetty koristeelliseen, ikkunalla varustettuun yläosaan. Sen kärkiosan kolmiossa on kiveen hakattu koristekuvio (kuva 12d). Sorvarinkadun puolella on koristeellinen puuovi kivikehyksessä (kuva 12f). Talon kivityöt teki satavuotiaaksi elänyt kivenhakkaaja Erik Pääkkönen ( ). 11

14 Kuva 12a. Entinen Konttisen liiketalo Kuva 12b. Ristilimitettyä tiiliseinää. Kuva 12c. Graniittinen sisäänkäynti. (Kuva Reino Kesola, GTK) Kuva 12d. Käsin työstetty holvikaarioviaukko. Kuva 12e. Sisäänkäynnin yläosa. Kuva 12f. Sorvarinkadun puoleisen sisäänkäynnin koristeellinen puuovi. 12

15 13. Vanha apteekki, Kauppakatu 18 Alkujaan Svahnin talona ja sittemmin Vanhan apteekin talona tunnettu rakennus valmistui vuonna Talon suunnitteli arkkitehti Jac Ahrenberg. Arkkitehti Otto F. Holm teki siihen muutoksia vuosina Rakennus on tiilirakenteinen lukuun ottamatta kivijalkaa. Vuosien muutoksessa rakennus sai Kauppakadun ja Käsityökadun kulmaansa uuden portaalin, jota koristaa nurkkaa kannattava komea, harmaata graniittia oleva pylväs (kuva 13a). Kuva 13a. Vanhan apteekin nurkkapylväs. (Kuva Jari Väätäinen, GTK) Pylvään päässä on vuolukivestä veistetyt käärmettä ja kaksipäistä kotkaa esittävät koristeet ja oviseinässä on kaksi kyykyssä olevaa paholaishahmoa (kuvissa 13b). Kuvat 13b. Vuolukivinen kaksipäinen kotka- ja käärmeaiheinen koriste (vasemmanpuoleinen) ja paholaishahmo (oikeanpuoleinen) Vanhan apteekin nurkkapylväässä ja seinässä. (Kuvat Jari Väätäinen, GTK) 13

16 14. Kuopion lyseo, Puijonkatu 18 Kuopion lyseon alkuperäinen Carl Ludwig Engelin suunnittelema rakennus Kauppakadun varressa valmistui triviaalikouluksi vuonna Koulu toimi lukiona Rakennusta laajennettiin lääninarkkitehti Ferdinand Öhmannin toimesta Kuopion lyseon tarpeisiin vuosina , jolloin tehtiin lisäosat rakennuksen molemmille puolille Kauppakadun suuntaisesti (kuvat 14 a ja b). Vuosina lisättiin yliarkkitehti Georg Wileniuksen suunnittelema siipirakennus Puijonkadun puolelle ja vuonna 1914 valmistui Sigismund von Nandelstadhin piirtämänä lisälaajennuksena voimistelusali Hallikadun puolelle. Vuonna 1940 toteutettiin Väinö Vähäkallion suunnittelema pihasivun laajennus ja osittainen korotus. Kuva 14a. Lyseon Hallikadun puoleinen pääty. Kuva 14b. Lyseon Puijonkadun puoleinen pääty. Alkuperäisen rakennuksen sokkelin kivet Kauppakadun puolella ovat kivilajiltaan vaihtelevia ja kivien pinta on epätasainen lohkomisen jäljiltä. Kiviharkkojen välinen saumalaastin paksuus vaihtelee. Vuosina rakennettujen lisäysten sokkelien rajapinnat Kauppakadun puolella ovat rakennuksen päädyistä laskien kolmannen ja neljännen ikkuna-aukon välissä. Lisäosien sokkelikivet Puijonkadun puoleisessa lisäyksessä ovat tasapintaisempia ja kivilajiltaan tasalaatuisempia kuin alkuperäisen osan, mutta Hallikadun puoleinen sokkeli sen sijaan on hyvä esimerkki 1870-luvulla ja ennen sitä Kuopiossa tehtyjen kivijalkojen tekotavasta. Rakentamiseen käytettiin karkeasti lohkottuja, kivilajiltaan vaihtelevia joko kalliosta tai isommista irtokivistä irrotettuja lohkareita. Isojen lohkareiden välit tilkittiin pienemmillä luonnonkivillä ja lohkomisessa jääneillä kappaleilla. Sideaineena ja pintaa siistivänä päällysteenä käytettiin kalkkilaastia. Pintoja on myöhemmin korjailtu sementillä. Tuuletusaukkojen reunat tehtiin usein tiilestä (kuva 14c). Kuva 14c. Lyseon vuoden 1875 laajennuksen sokkelin tiilireunainen tuuletusaukko Hallikadun puolella Kuva 14d. Hallikadun seinän sokkeli. Rännin vasemmalla puolella vuoden 1875 sokkeli ja oikealla puolella vuoden 1914 laajennuksen sokkeli. 14

17 Puijonkadun ( ) ja Hallikadun (1914) laajennusten kivijalan kivilaji on harmaata, osin gneissijuovaista granodioriittia. Puijonkadun sisäpihan puoleisessa osassa on myös porfyyrista harmaata granodioriittia sekä muita sivuja runsaammin asultaan juovaista kivityyppiä, minkä vuoksi seinä ja kivijalka ovat muita osia kirjavampia (elävämpiä) luvulla kivenkäsittelymenetelmät ja työvälineet kehittyivät ja niinpä Hallikadun (kuva 14d) ja Puijonkadun (kuva 14e) laajennusten kiviharkot ovat tarkasti muotoon työstettyjä ja paikalleen sijoitettuja (kuva 14f). Niiden pinta on osin piikattua, osin ristipäähakattua. Muutamassa Hallikadun puoleisessa kivessä on nähtävissä myös urapiikkausta. Kuva 14e. Lyseon vuoden 1885 laajennuksen sokkelin raja (nuoli) Puijonkadun puoleisella sivulla. Kuva 14f. Vuoden 1885 sokkelin ikkuna-aukko. Viitteet Peltoniemi, Pentti (toim.) Aarne Saarinen Kivimies. Otava. 348 s. Riekki, Helena Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kuopion historia 6. Kalevaprint Oy. 591 s. Tietoa geologiasta, kivistä ja tiilistä verkkosivuilta www. Sanasto Tiili, tiilikivi Savitiiliä tehtiin jo n vuotta ennen ajanlaskun alkua (eaa) Mesopotamiassa ja Egyptistä merkkejä savitiilien käytöstä on 3000 vuoden takaa eaa. Savea laitettiin muotteihin ja kuivattiin auringon lämmössä. Kovikkeena käytettiin saveen sekoittuja olkia ja kaisloja. Poltettuja tiiliä tehtiin Mesopotamiassa n eaa. Poltettu tiili koostuu savesta ja hiekasta. Tiiliä valmistetaan kuivaamalla ensin muoteissa oleva savi-hiekkamassa. Sen jälkeen ne poltetaan kaksivaiheisesti: esilämmitys C:ssa ja tulistus C:ssa. Poltettujen tiilien punaisen värin voimakkuuteen vaikuttaa saven rautapitoisuus ja polttolämpötila. Tiilien limitys Pitkittäin asetettua tiiltä sanotaan juoksukiveksi ja poikittain asetettua sidekiveksi. Tiilien asennon mukaan puhutaan juoksu- ja sidelimityksestä (kuva A). Kuvassa B on vuoro- ja ristilimityksen periaate. Vuorolimityksessä juoksukivet (1) ja sidekivet (2) on ladottu vuorokerroksin siten, että juoksukerrosten tiilien saumat ovat samalla kohtaa. Ristilimityksessä seuraavan juoksukerroksen juoksukivien sauma siirtyy puolitiiltä eteenpäin. Seinän paksuus voi olla vähintään kahden pitkittäin olevan tiilen vahvuinen. 15

18 Kuva A. Juoksu- ja sidelimitys. Kuva B. Vuoro- ja ristilimitys. Risti- ja vuorolimittäinen tiilimuuraus oli 1950-luvulle saakka kerrostalorakentamisen keskeinen kantava rakennetyyppi, mutta joutui väistymään ja 1970-luvuilla yleistyneen betonielementtiseinien tieltä. Juoksulimittäistä tiilimuurausta ruvettiin käyttämään betonielementtisten rakennusten tiiliverhoilussa. Kalkkilaasti Laasti, joka tehdään kalkista, hiekasta ja vedestä. Hiekka (raekoko alle 2 mm) on laastin runkoaineena. Kalkki puolestaan on hiekkarakeiden sidosaine ja myös sitoo laastin kiviin tai tiiliin. Vesi vaikuttaa laastin työstettävyyteen. Kalkki Kalkkia eli kalsiumoksidia (CaO) saadaan polttamalla kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (Ca- CO 3 ) kalkkiuunissa C:n lämpötilassa. Poltossa karbonaatista poistuu hiilidioksidi CO 2. Kalkista käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki. Entisaikojen kalkinpolttouunit olivat yksinkertaisia maauuneja. Sammutettua kalkkia eli kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ) saadaan kun sammuttamattomaan kalkkiin sekoitetaan vettä. Sementti Sementtiä valmistetaan jauhamalla kalkkikiveä haluttuun karkeuteen ja lisäämällä siihen savea. Seos homogenisoidaan koostumuksen tasaamiseksi ja kuumennetaan niin, että syntyy klinkkeriksi nimitetty kiinteä tuote. Se jauhetaan jauheeksi ja seokseen lisätään kipsiä sekä erilaisia seosaineita sementin haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Betoni Betoni koostuu runkoaineesta, sementistä ja vedestä sekä mahdollisista lisä- ja seosaineista. Runkoaines on rakeista kiveä, soraa tai hiekkaa, jonka raekokoa ja -jakaumaa säätämällä voidaan vaikuttaa valmiin betonin ominaisuuksiin. Sementti veden kanssa aikaansaa kovettumiseen tarvittavan kemiallisen reaktion. Lisä- ja seosaineilla voidaan vaikuttaa mm. pakkasenkestävyyteen, notkeuteen, kovettumiseen, työstettävyyteen, koossapysyvyyteen ja lujuuteen. Graniitti, granodioriitti Graniitti on yleisin kivisulasta kiteytynyt syväkivilaji, joka koostuu kvartsista, kalimaasälvästä ja plagioklaasi-maasälvästä sekä pienemmistä määristä tummia mineraaleja, kuten biotiitista tai sarvivälkkeestä. Granodioriitti on mineraalikoostumukseltaan samanlainen kuin graniitti, mutta plagioklaasia on enemmän kuin graniitissa. Väriltään molemmat kivityypit ovat joko harmaita tai punertavia. Raekooltaan ne ovat yleensä keskirakeista (2 5 mm). Asultaan ne voivat olla joko tasarakeista tai porfyyrista. Porfyyriset muunnokset sisältävät 1 5 cm:n kokoisia, usein omamuotoisia kalimaasälpähajarakeita. Myös plagioklaasi voi esiintyä hajarakeina. Tunnetuin suomalainen harmaa graniitti on Kurun harmaa (kauppanimi Kuru Grey), jota louhitaan Tampereen pohjoispuolelta Kurusta. Kajaanin pohjoispuolelta louhitaan Ristijärven harmaata graniittia (Ristijärvi Grey). Punaista graniittia on louhittu mm. Hangosta ja Kotkasta. Useat punaiset graniitit ovat tyypiltään rapakivigraniitteja (ks. rapakivigraniitti). 16

19 Rapakivigraniitti Rapakiveksi sanotaan graniitteja, jotka rapautuvat karkeaksi soraksi eli moroksi. Yleisimmässä tyypissä on keskirakeisesta kvartsista, maasälvistä ja biotiitista koostuvan perusmassan seassa suuria, pyöristyneitä plagioklaasikehän ympäröimiä kalimaasälpäkiteitä (ovoideja). Tyyppiä sanotaan viborgiitiksi alkuperäisen esiintymisalueensa Viipurin mukaan. Rapakivimuunnosta, jossa kalimaasälpäkiteiden ympärillä ei ole plagioklaasikehää, sanotaan pyterliitiksi. Nimi viittaa Virojoen Pyterlahden kylässä sijaitsevaan esiintymään. Karkearakeisten ja porfyyristen rapakivien lisäksi on tasarakeisia karkeita (raekoko yli 5 mm) ja keskikarkeita (2 5 mm) muunnoksia, kuten Vehmaan ja Taivassalon punaiset graniitit. Suomessa rapakiviä on Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa Laitilassa ja Vehmaalla, Kaakkois-Suomessa Loviisasta Viipuriin ulottuvalla alueella. Mainittuja pienialaisempia esiintymiä on Helsingin ja Porvoon lähistöllä. Rapakivigraniittia louhitaan mm. Vehmaalla (Vehmaan punainen; Balmoral Red fg, hienorakeinen) ja Taivassalossa (Taivassalon punainen; Balmoral Red cg, keskirakeinen) sekä Kaakkois-Suomessa mm. Virolahdella (Virolahden punainen; Carmen Red) ja Kotkassa (Kotkan punainen; Eagle Red). Suomen rapakivet kuuluvat ikäryhmään miljoonaa vuotta, eli ovat nuorempia kuin muut syväkivet, jotka ovat iältään miljoonaa vuotta. Musta graniitti Kaupallinen nimi kiville, jotka ovat mineralogiselta koostumukseltaan gabroja, dioriitteja, kvartsidioriitteja ja diabaaseja. Kivet sisältävät tummien mineraalien sarvivälkkeen, pyrokseenin ja biotiitin lisäksi plagioklaasia ja vähäisessä määrin kvartsia. Mustaa kiveä louhitaan nykyisin mm. Kurussa (dioriittia), Korpilahdella (gabroa), Varpaisjärvellä (diabaasia) ja Oulaisissa (gabroa). Aikaisemmin louhittiin mustaa kiveä mm. Viitasaaren Huopanassa (dioriittia), Jyväskylässä (kvartsidioriittia) ja Hyvinkäällä (gabroa). Moniväriset kivet Kivilajiltaan seoskiviä eli migmatiitteja. Asultaan ne ovat raitaisia tai juovaisia. Väri vaihtelee, mutta yleisiä sävyjä ovat musta, punertava ja valkea. Tasoina ja hautakivenä runsaasti käytetty tyyppi on mm. puna-mustajuovainen Mäntsälästä louhittava migmatiittigneissi, jonka kauppanimi on Aurora. Sulkavan Iinsalosta louhittavan Amadeus-nimisen kiven päävärit ovat musta ja harmaa, mutta siinä on myös punertavan ja vihertävän värisävyjä. Kivilajiltaan Amadeus on granaattikordieriittigneissiä. Kiven kauppanimi on peräisin ranskalaiselta ostajalta, jolle kiven kuviointi tuo mieleen Wolfgang Amadeus Mozartin musiikin. Noppakivi Noppakivet ovat muodoltaan tasasivuisia eli kuutiomaisia, lohkopintaisia kiviä. Yleinen vakiokoko on 100 x 100 x 100 mm, mutta muitakin kokovaihtoehtoja on olemassa (mosaiikkinoppa 50 x 50 x 50 mm). Noppakiviä tuotettiin aikanaan monin paikoin muun kiviteollisuuden sivutuotteina. Tällöin raaka-aineena oli muusta louhinnasta jäänyt jätekivi. Nykyisin kivi tehdään koneellisesti. Noppakiviä käytetään mm. katujen pinnoittamiseen. Nupukivi Nupukivien koko määrättiin tsaarillisella asetuksella 1840-luvun lopun mellakoiden jälkeen. Nupukivi on liian suuri heitettäväksi, mutta tarpeeksi pieni, jotta katua rakentava työmies voi sitä helposti käsitellä. Nupukiviä valmistettiin aikaisemmin käsin, mutta nykyisin myös koneellisesti. Ne ovat suorakaiteen muotoisia ja niitä on useita standardikokoja, mutta yleensä leveys on 140 mm, korkeus 140 mm ja pituus 220 mm. Matala nupukivi on 80 mm korkea. Nupukiviä tuotettiin noppakivien tapaan aikanaan monin paikoin muun kiviteollisuuden sivutuotteina. Nupukiviä käytetään mm. katujen pinnoittamiseen. Laattakivi Liuskeisia, yleensä sedimenttisyntyisiä ja metamorfoituneita kivilajeja, kuten kiilleliuske, kiillegneissi, amfiboliliuske ja kvartsiitti. Lohkotaan 2 5 cm:n paksuiksi laatoiksi. Käytetään vaaka- ja pystytasojen verhoiluun sekä esim. pihakäytävien ja -polkujen laatoitukseen. Muista kuin liuskeisista kivistä saadaan kivilaattoja sahaamalla isot kiviblokit tasapaksuiksi levyiksi esim. kehä- eli raamisahalla ja työstämällä niistä halutun kokoisia laattoja. Reunakivi Reunakivi on poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen, mutta myös viistottu. Koko vaihtelee: L 150 x K 270 x P mm. Suorien reunakivien lisäksi valmistetaan myös kaarevia kiviä. 17

20 Reunakivet upotetaan alustaan. Kivien näkyvät pinnat ovat lohkopintaisia. Reunakiviä käytetään mm. rajaamaan käytäviä, katuja ja istutettuja alueita. Harkkokivi Harkkokivet ovat poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisia. Tyypillisen harkkokiven leveys on mm, korkeus mm ja pituus mm. Harkkokivet voivat lohkopintaisia, polttopintaisia ja ristipäähakattuja. Voidaan käyttää harkkomuurin rakentamiseen. Muurikivi Muurikivet ovat harkko- ja reunakivien tapaan suorakaiteen muotoisia poikkileikkaukseltaan, mutta poikkeavat kokonsa puolesta niistä: leveys mm, korkeus mm ja pituus mm. Voivat olla lohkopintaisia tai piikattuja. Käytetään paasikivimuurin rakentamiseen. Mukulakivi eli seulanpääkivi Pyöreitä luonnonkiviä, joita saadaan kun seulotaan harjusorasta hiekkaa. Sen vuoksi kiviä sanotaan myös seulanpääkiviksi. Niiden kivilaji vaihtelee. Samoin niiden koko vaihtelee, mutta esim. puutarhakäyttöön valitut myyntikivet ovat läpimitaltaan 5 15 cm. Ristipäähakkaus Kiven pintakäsittelyä hakkaamalla ristipäävasaralla. Vasaranpää on uritettu ristiin siten, että siinä on kartiomaisia teräviä kärkiä. Karkeusasteita on yleensä viisi. Vasaran paino on 2 8 kg. Nykyisin ristipäähakkausta tehdään myös koneellisesti. Kiven pinta on tasainen, mutta karhea. Tummaan kiveen saadaan vaalea värisävy. Viirutus Kiven pintakäsittelyä hakkaamalla viiruhakulla eli pukkelilla. Viiruhakku tai meisseli on yhdesti viirutettu. Karkeusasteita on viisi. Viiruhakun paino on 2 6 kg. Kiveen saadaan tasainen, hieman viiruinen pinta Piikkaus Kiven pintakäsittelyä piikkihakulla tai piikkimeisselillä siten, että kiveen syntyy kuoppainen tai nystyräinen pinta. Pinnasta käytetään myös nimeä karkeahakattu. Lohkopinta Käsin tai koneellisesti työstetty tai kiven louhinnassa (irrottamisessa) syntynyt viimeistelemätön, epätasainen pinta. Liuskekiveen syntyy lohkomalla lähes tasainen luonnollinen pinta. Pyörösaha Kiven pilkkomiseen halutun kokoisiksi kappaleiksi tai pintojen muotoiluun käytettävä saha, jonka pyörivän terälevyn reunassa on pieniä timantteja (teollisuustimantteja). Nopeasti pyörivän terän jäähdyttämiseen ja sahauksessa syntyvän hienon kivijauheen (soijan) poistamiseksi käytetään vettä. Pyörösahojen koko vaihtelee isokokoisista kiinteistä sahoista pieniin käsissä käytettäviin, helposti liikuteltaviin sahoihin. Kehäsaha Käytetään myös nimeä raamisaha. Kehäsahan työtätekevänä osana on suorakaiteen muotoinen kehä, jonka keskelle sahattava kivikappale asetetaan. Muutaman millimetrin vahvuiset ja cm leveät teräksiset sahanterät kiinnitetään konevoimalla edestakaisin liikkuvaan kehään. Teriä, jotka voivat olla joko hampaallisia tai hampaattomia, kiinnitetään kehään niin monta ja niin etäälle toisistaan kuin sahattavien kivilevyjen paksuus edellyttää ja sahattavan kappaleen mahdollistaa. Sahaus tapahtuu kovista teräshauleista koostuvan teräshiekan ja veden avulla. Teräshaulit tarttuvat pehmeämmästä metallista olevaan terään kiinni, jolloin terään syntyy runsaasti kiveä leikkaavia teräviä kärkiä. Pehmeiden kivien, kuten marmorin, sahaamisessa voidaan käyttää raekooltaan 1 mm karkeaa kvartsihiekkaa. Raamisahaus on hitaampaa kuin pyörösahaus, mutta siinä saadaan samalla teräasettelulla useita saman vahvuisia kivilevyjä. 18

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Itä-Suomen yksikkö K21.7/2008/48 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Heikki Lukkarinen Kuopion museo Kuopion keskustan kivikierrosopas Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi Kivi

Lisätiedot

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö K21.42/2007/46 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Kuopion taidemuseo (Kuva: Jari Väätäinen) Kivikierros kauppatori-matkustajasatama-kauppatori Geologian

Lisätiedot

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Itä-Suomen yksikkö K21.7/2009/39 Kuopio KIVI KUOPION KAUPUNKIRAKENTAMISESSA Heikki Lukkarinen Valkeisenlammen ympäristö Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi Valkeisenlammen ympäristö

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

40 Hinnasto alv 24% Murske 0-16 mm 82,00. Asennushiekka 0-8 mm 80,00. Turvahiekka 1-8 mm 102,00. Kuorikate 145,00

40 Hinnasto alv 24% Murske 0-16 mm 82,00. Asennushiekka 0-8 mm 80,00. Turvahiekka 1-8 mm 102,00. Kuorikate 145,00 40 Hinnasto alv 24% Luonnonkivet, mullat, kuorikatteet Somero (singeli) on pyöreäksi hioutunutta, sorasta erilleen seulottua luonnonkiveä. Se soveltuu hyvin koristeluun, pihatielle, sokkelin viereen ja

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

KUOPION VALKEISENLAMMEN GEORETKI

KUOPION VALKEISENLAMMEN GEORETKI Itä-Suomen yksikkö 29/2011 Kuopio KUOPION VALKEISENLAMMEN GEORETKI Kuva: Heikki Lukkarinen Geologian päivänä 17.9.2011 Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi Kuopion Valkeisenlammen georetkiopas

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron LIUSKEKIVET Altan Harmaa 1-2 cm 5-10 palaa/m2 Tasavahva, harmaa liuskekivi kovaan käyttöön.soveltuu sisälle ja ulos mm. seinien, lattioiden ja tulisijojen 45 kg verhoiluun. Hinta/pakkaus 29.90 /m2 29.90

Lisätiedot

Kulumatonta kauneutta

Kulumatonta kauneutta Kulumatonta kauneutta Rakennuskivet......kaikkeen rakentamiseen! Biolan Oy:n pääkonttori Sisustuskivet... Pihakivet... Suomalainen kivi on luonnostaan vahva. Ja kaunis katsella. Suomalainen kivi kestää!

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Hänen muistolleen ARVO KOVA OY

Hänen muistolleen ARVO KOVA OY Hänen muistolleen ARVO KOVA OY Kaipuu saa näkyä Vaikka läheinen on poissa, voimme hiljentyä kiven ääreen muistelemaan rakasta ihmistä. Kivi kertoo kaipauksesta ja eletystä, ainutkertaisesta elämästä. Muistokiven

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta

Lisätiedot

Hyvä piha kestää elämää

Hyvä piha kestää elämää Hyvä piha kestää elämää RAKENNUSBETONI- JA ELEMENTTI OY RAKENNA ITSELLESI TOIMIVA PIHA Kuvassa Wanha Hollola -80 väri ruskea ja musta RB-päällystetuotteilla rakennat itsellesi toimivan pihan Pihakivistä

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Ainulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle

Ainulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle Ainulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle Ikuistettu Oy Muistomerkkikuvasto Surun hetkellä kaipaus saa näkyä Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin. Surun kohdatessa jäämme

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Korjaustyöt Syksy 2011 Talvi 2012 Tuija Väli-Torala Mirva Kleemola Katariina Sommarberg 1 JOHDANTO Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivujen korjauksia

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

Graniitti muurit verhoukset portaat pollarit reunukset

Graniitti muurit verhoukset portaat pollarit reunukset Graniitti muurit verhoukset portaat pollarit reunukset Vanhat muurit, uudet raamit Poraamalla ja kiilojen avulla lohkotusta graniitista on Suomessa vuosisatojen aikana rakennettu arvorakennuksia, muureja

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

Kaipaus ei katso hintaa

Kaipaus ei katso hintaa Kaipaus ei katso hintaa Hautakivi halvemmalla Muistomerkkikuvasto Surun hetkellä kaipaus saa näkyä Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin. Surun kohdatessa jäämme kaipaamaan

Lisätiedot

5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi.

5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi. 5. Poltetut tiilet, laastit, kipsi. Ensin tiilirakenteista. Huokoiset rakennusaineet jatkuvat... 1 Varhainen tiilen käyttö Suomessa : Muuratut tiili- ja kivirakenteet tulivat Ruotsissa käyttöön 1100- luvun

Lisätiedot

Kivirakentaja, rakennusalan perustutkinto. Kivirakentaminen

Kivirakentaja, rakennusalan perustutkinto. Kivirakentaminen Kivirakentaminen Kivirakentaminen on toimialana erittäin laaja ja monipuolinen. Työtehtävien ja toimintojen kokonaiskuva ulottuu louhimoista ja kaivoksista, jatkojalostusyrityksiin, materiaali- ja valmistekauppaan,

Lisätiedot

LEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh. +358 9 2747 950 mailbox@semtu.fi PL 124, 04201 KERAVA Fax +358 9 2747 9540 www.semtu.

LEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh. +358 9 2747 950 mailbox@semtu.fi PL 124, 04201 KERAVA Fax +358 9 2747 9540 www.semtu. LEIMASINBETONI Leimasinbetoni on paikallavalettua betonia, joka on läpivärjätty ja pintakuvioitu patentoiduilla muottimatriiseilla. Leimasinbetonia käyttämällä saadaan samanlaisia pintoja kuin luonnonkivillä

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI

JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY PL 381 00131 HELSINKI 1 Tekninen tiedote nro 2: Suomalaiset luonnonkivimateriaalit Toinen päivitetty painos, toukokuu 2010 Olavi Selonen ISBN 951-97026-3-6 (nid.) ISBN 951-97026-4-4 (PDF) JULKAISIJA KIVITEOLLISUUSLIITTO RY

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Iloitse pihasta. HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa. mielikuvituksellesi monimuotoisia ja. värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja,

Iloitse pihasta. HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa. mielikuvituksellesi monimuotoisia ja. värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja, HB-Pihapäällysteet HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa mielikuvituksellesi monimuotoisia ja värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja, Iloitse pihasta. värejä ja kuviointeja, löydä pihasi luonne ja tee tyylikäs

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia.

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. 1 313 Luonnonkivipäällystäminen 3132.1 Kiveyksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

XIII JAKSO 68 RYHMÄ VALMISTETUT TAVARAT

XIII JAKSO 68 RYHMÄ VALMISTETUT TAVARAT XIII JAKSO KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN KALTAISESTA AINEESTA VALMISTETUT TAVARAT; KERAAMISET TUOTTEET; LASI JA LASITAVARAT 68 RYHMÄ KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA,

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron LIUSKEKIVET Altan Harmaa M (1-2 cm) 5-10 palaa/m2 Tasavahva, harmaa liuskekivi kovaan käyttöön.soveltuu sisälle ja ulos mm. seinien, lattioiden ja tulisijojen 45 kg verhoiluun. Hinta/pakkaus 32.50 /m2

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ

KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ SISUSTUSKIVET RAKENNUSKIVET KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ PIHAKIVET Lataa katalogi QR-koodilla: Sisustuskivet KIVI JOKA KODIN SISUSTAMISEEN Majakiven sisustuskivet ovat suunnitel tu jokaisen kodin pintojen päällystä

Lisätiedot

Entisajan tunnelmaa. Käytännöllisyyttä pihaan. Ryhdikkyyttä puutarhaan

Entisajan tunnelmaa. Käytännöllisyyttä pihaan. Ryhdikkyyttä puutarhaan Entisajan tunnelmaa Käytännöllisyyttä pihaan Ryhdikkyyttä puutarhaan Betoninen pihakiviratkaisu on pitkäikäinen. Se on tehty kestämään kovaakin kulutusta. 50 ja 60 mm paksuiset pihakivet on tarkoitettu

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet. www.benders.fi

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet. www.benders.fi megawall GARDEN Bender Megawall Kaunis muuri, jolla voidaan rakentaa 1,05 m korkea tukimuuri. Sen mahdollistaa ainutlaatuinen rakenne ja geoverkkojärjestelmä. Muurikivet toimitetaan valmiiksi lohkottuina,

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Katso uudet pintakuviot ja koot!

Katso uudet pintakuviot ja koot! Katso uudet pintakuviot ja koot! 2 LUJA - Anna ideoiden lentää! IDEOITA PIHAAN Luja-pihakiviratkaisulla saat kestävää kauneutta pihapiiriisi. Monikäyttöisillä pihakivillä ja niitä täydentävillä muilla

Lisätiedot

DETALJI 2 Kaivosomiste. Äm mä nka tu

DETALJI 2 Kaivosomiste. Äm mä nka tu DETLJI 1 Graniittinen valaisinpollari Graniittipollari 25x25x14mm, harmaa, nupukiveyksen mukaan. Näkyvä korkeus 11mm. Sivut poltetut, neljään suuntaan viistottu yläpää, h= 8mm SELITTEET DETLJI 2 Kaivosomiste

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä

Lisätiedot

HAUTAMUISTOMERKKEJÄ KOSKEVAT OHJEET

HAUTAMUISTOMERKKEJÄ KOSKEVAT OHJEET Hautaustoimi 1/6 HAUTAMUISTOMERKKEJÄ KOSKEVAT OHJEET Hyväksytty yhteisessä kirkkoneuvostossa 19.3.2009. Ohjeet ovat voimassa 1.5.2009 alkaen. 1 Muistomerkkisuunnitelman hyväksyminen 2 Materiaali 3 Koko

Lisätiedot

SUUNNITTELIJA PINJA HELLMAN Yksilöllisyyden puolesta

SUUNNITTELIJA PINJA HELLMAN Yksilöllisyyden puolesta SUUNNITTELIJA PINJA HELLMAN Yksilöllisyyden puolesta Kiviliike Sairanen otti minuun yhteyttä koska he halusivat uuden, helpommin saavutettavan tuoteryhmän tavanomaisten mallistokivien ja harvinaisempien

Lisätiedot

Julkisivujen pinnoitus klinkkerilaatoilla tai tiilijäljitelmälaatoilla

Julkisivujen pinnoitus klinkkerilaatoilla tai tiilijäljitelmälaatoilla Julkisivujen pinnoitus klinkkerilaatoilla tai tiilijäljitelmälaatoilla KUN VAATIMUKSENA ON TÄYDELLINEN PINNOITUSRATKAISU NARMAPINNOITUS OY Paattistentie 947, 21330 Paattinen 040-7646648 / 040-7646649 www.alseccofinland.fi

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä 1 (24) Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä Heikki Nurmi Pirkanmaalla inventoitiin vuosina 2001 2005 rakennuskivivarantoja 23 kunnan alueella (Härmä et al). Kahdeksan kivialan yrityksen

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

RT 38422 LIUSKEKIVILAATAT, -MUURIT JA KATTOLIUSKEET. Liuskemestarit Oy

RT 38422 LIUSKEKIVILAATAT, -MUURIT JA KATTOLIUSKEET. Liuskemestarit Oy RT 38422 tarviketieto 1 TARVIKETIETO heinäkuu 2013 voimassa 31.8.2015 asti 1 (6) RT 38422 413 Talo 2000 523 Talo 90 S SfB LIUSKEKIVILAATAT, -MUURIT JA KATTOLIUSKEET ORIVEDEN MUSTA, LOKAN VALKOINEN, PALJAKAN

Lisätiedot

Jynkän Monari. Perusaineisto kurssille, osa 1. http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-58-39/2011-12-21-13-00-22/johdatus-korukiviin

Jynkän Monari. Perusaineisto kurssille, osa 1. http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-58-39/2011-12-21-13-00-22/johdatus-korukiviin Kuopion kivikerho ry Kivenhionnan perusteet kurssi 22.-23.9.2010 klo 9.00-16.00 Jynkän Monari Perusaineisto kurssille, osa 1. Lisämateriaalia, johon kannattaa tutustua jo ennalta osoitteessa: http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-58-39/2011-12-21-13-00-22/johdatus-korukiviin

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 5x5 30x30cm 31.05 /ltk Musta liuskekivimosaiikki, jonka pinnalla

Lisätiedot

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI SORAJALOSTEIDEN MYYNTI puh. 010 327 2220 asiakaspalvelu@ykkosmyynti.fi Hinnasto 1.3.2015 Hinnat sis. alv 24% * Tarjoushinnat alueella Kerava, Järvenpää, Tuusula (Hyrylä, Kellokoski), Sipoo (Nikkilä, Linnanpelto),

Lisätiedot

V JAKSO KIVENNÄISTUOTTEET 25 RYHMÄ SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI

V JAKSO KIVENNÄISTUOTTEET 25 RYHMÄ SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI V JAKSO KIVENNÄISTUOTTEET 25 RYHMÄ SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI Huomautuksia 1. Jollei toisin määrätä tai tämän ryhmän 4 huomautuksesta muuta johdu, tämän ryhmän nimikkeisiin

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719

WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719 6142/06 1 (8) WSP TutkimusKORTES Oy Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI Puh. 0424 9696 1 05.09.2006 Fax 09-7740 7719 OHUTHIETUTKIMUS Yleistiedot näytteistä Tutkimukset WSP TutkimusKORTES Oy on ottanut kohteesta

Lisätiedot

- lasiset hautamuistomerkit -

- lasiset hautamuistomerkit - - lasiset hautamuistomerkit - SADEA OY Sadea Oy on vuonna 2011 perustettu suomalainen yritys, joka valmistuttaa uudenlaisia lasista ja kuvista rakentuvia hautamuistomerkkejä. Kaikki muistomerkit valmistetaan

Lisätiedot

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 TULIA Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihimme

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

Sähkökiukaat. Älykäs. Ja kaunis.

Sähkökiukaat. Älykäs. Ja kaunis. Sähkökiukaat Älykäs. Ja kaunis. Tulikivi Sauna. Uuden ajan saunanautinto. Tulikivi SAUNA tarjoaa uuden ajan saunanautintoja. Ennennäkemättömän moderni muotoilu ja innovatiiviset elektroniikkaratkaisut

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Sorvatie 11, 01480 Vantaa

Sorvatie 11, 01480 Vantaa RAPATUN JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS OHUTHIENÄYTTEILLÄ JOKIVARREN KOULU Sorvatie 11, 01480 Vantaa ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS 21.12.2012 Raportti 2 (5) JOKIVARREN KOULU 21.12.2012 Kiinteistöjen

Lisätiedot

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 RAPPAUSOHJE BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rapattava alusta Betoniharkko

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ

KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ VERHOILUKIVET RAKENNUSKIVET KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ PIHAKIVET SISUSTUSKIVET Sisustuskivet ovat luonnonkivisiä ratkaisuja rakennuksen sisäpintojen verhoiluun. KIVI JOKA KODIN SISUSTAMISEEN Majakiven

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot