Suurimpien kaupunkien kokemuksia nuorisovaltuustoista

Transkriptio

1 Kanuuna, Joensuu Suurimpien kaupunkien kokemuksia nuorisovaltuustoista Lasse Siurala nuorisotoimenjohtaja, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

2 Hyvät kolleegat, Nuorisovaltuustoaktivistit ajavat vahvasti Helsinkiin nuorisovaltuustoa. Käynnissä on keskusteluprosessi asianosaisten kanssa. Kun mitään riippumatonta ja kattavaa selitystä näiden hankkeiden hyvistä ja huonoista kokemuksista ei vieläkään ole, pyytäisin teitä lyhyesti kertomaan omista kokemuksistanne. Alla on muutama kysymys, joihin toivoisin teidän voivan vapaamuotoisesti vastaavan elokuun 17 päivään mennessä. Vastikkeeksi saatte hyvän mielen ja vastauksista kootun muistion. 1.Mihin nuorisovaltuusto/parlamenttinne on hallinnollisesti sijoittunut ratkaisun etuja ja haittoja? 2.Mitä hyviä ja huonoja kokemuksia teillä on nuorisovaltuustoista? Lasse Siurala

3 aineisto: 13 kaupunkia Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Pori, Hyvinkää, Lappeenranta, Kotka, Vantaa, Espoo, Turku, Vaasa, Oulu ja Hämeenlinna

4 useimmissa valtuusto tai vastaava, muutamissa muu vaikuttajaryhmä, jossain (esim. Tampere) erikseen Lasten parlamentti (3 6 lk) ja Nuorisovaltuusto/Nuorisofoorumi (7 lk ja ylöspäin + 2 aste) kohderyhmä: vuotiaat nuoret toimiaika: yleensä 2 v, Vaasassa 1 vuosi

5 Nuorisovaltuuston valinta yleisin ratkaisu: kouluvaalit nimetään oppilaskuntien pj/vpj oppilaskunnista aluekiintiöittäin, koska Tällaisella edustajavalinnalla halutaan taata se, että Nuorisovaltuustoon tulee edustajia eri asuinalueilta ja että edustajilla on pääsääntöisesti taustayhteisö (koulunsa oppilaskunta ja hallitus), jonka kanssa keskustella. Aivan avoimilla vaaleilla olisi voitu päätyä nuorisovaltuustoon, joka koostuu nuorista jotka ajavat vain omia asioitaan. (Jyväskylä) rekrytoidaan suoraan paikallisista vaikuttajaryhmistä muu, avoin rekrytointi, vaihtuva kokoonpano ei vaaleja (koska ehdokasasettelu tuotti vain valtuutettujen määrän nuoria)

6 Hallinnollinen sijainti: Yhtä lukuun ottamatta sijoitettu nuorisotoimen yhteyteen. Vantaalla kh:n alaisuudessa (johon linkki kuitenkin etäinen ja heikko ), Espoossa seikkaillut ympäri kaupungin hallintoa ja nyt itsenäinen toimija nuorisotoimeen kytkettynä.

7 Sijaintiin nuorisotoimessa ollaan yleisesti tyytyväisiä: Varmasti oikea osoite, koska kyse on oppimisesta ja kasvamisesta (Tampere). toimii myös meidän esimerkillisenä johtotähtenä ulospäin ja päättäjiin (Joensuu). Tiivis yhteistyö ja mielipiteiden vaihto mahdollinen Hyvinkää, Yhteistyö on ollut pelkästään toimiva (Oulu) virallinen toimintasääntö luo asiallisen puitteen kaupungin organisaatiossa (Kotka).

8 mutta ongelmiakin on koettu: ennestäänkin pienistä työntekijäresursseista täytyisi löytyä panostusta myös nuorisovaltuustotoiminnalle Pori saattaa leimautua nuorisotyö puuhasteluksi (Kotka) nuorisovaltuuston rooli on vaihdellut matkan varrella > ensimmäinen valtuusto selkeimmin kantaaottava laajempaan vaikuttamiseen tähtäävä, mutta sen jälkeen toiminta on enemmän tai vähemmän painottunut tapahtumien järjestämiseen

9 Hyviä kokemuksia: kokemusten erilaisuus eri kunnissa ja eri aikoina: Ollut välillä erittäin aktiivinen ja välillä vähemmän aktiivinen. Täyttänyt odotukset. kuitenkin pääsääntöisesti positiivinen vire

10 Nuoret motivoituneita kunhan on perehdyttämistä ja monipuoliset toimintamahdollisuudet Hyvän alkukoulutuksen ja perehdyttämisen jälkeen toimintaan vaaleilla valitut nuoret ovat oikeasti kiinnostuneita rakentamaan uutta, tekemään päätöksiä ja vaikuttamaan Nuoret ovat innostuneita, tekevät itse. Vaikuttamisen määrä on riippunut kulloinkin jäsenistä, on ollut hyviä ja huonoja aikoja. Osallistumisaktiivisuus kokouksiin vaihtelee kovin. Nuorten elämäntilanne vaihtuu herkästi juuri nuvaiässä vaikuttaen aktiivisuuteen. Meillä ei ole "sorruttu" pelkkään viihdepuuhailuun, vaan on ollut sopivassa määrin vakavaa nuorten etuja käsittelevää toimintaa ja nuorille tärkeätä yhteistä tekemistä ja viihtymistä. Nuorilla luodaan mahdollisuus vaikuttaa niihin oikeisiin asioihin, joilla on merkitystä arkeen. Esimerkiksi hankeryhmät, ohjausryhmät, rakentamiseen vaikuttaminen, palveluiden kehittäminen jne.

11 Nuorisovaltuustoista osa kunnan päätöksentekojärjestelmää poliitikoilla ja hallinnolla positiivinen asenne Nuorisovaltuusto on saanut enemmän arvovaltaa kaupungissamme viime vuosina. Eri hallintokunnat pyytävät jo aika aktiivisesti lausuntoja / mielipiteitä erilaisiin suunnitelmiin, strategioihin jne. On edullista ja jopa tarpeellista olla joku elin (nuva), johon kaupunginjohto voi olla suoraan yhteydessä ja jolta virallisesti pyydetään nuorison "virallinen" lausunto, kanta. Tästä meillä on hyvä kokemus. Kaikki hallintokunnat mukana eli kaikkiin lautakuntiin nuorisohallituksen jäsenillä puhe ja osallistumisoikeus, Nuoria koskevissa asioissa oikeasti on pyydetty lausuntoja ja otettu huomioon nuorisoparlamentin näkökulmia

12 Imagoedut toiset nuvat näkyneet tiedotusvälineissä hyvin imagokysymys koko nuorisotoimelle. Nuorisovaltuuston edustajat kutsutaan kaupungin kaikkiin tapahtumiin, myös ministeritapaamisiin.

13 Nuorisovaltuustot demokratiakouluina Mukana olevat oppivat paljon kunnan toiminnasta Moni siirtynyt politiikkaan NuVan toiminnan jälkeen ja nyt jo yltäneet valtuusto ja lautakuntapaikoille. NuVa on siis hyvä kasvattaja vaikuttamisen kenttään.

14 Koordinoi ja katalysoi nuorten osallisuustoimintaa Koulujen oppilasdemokratiaa on ryhdytty yhtenäistämään Nuva toimii oivallisena koollekutsujaelimenä esim. oppilaskuntien ja nuorisotalojen talotoimikuntien välisessä yhteistyössä. Osallisuutta pystytty laajentamaan

15 Tuottanut palveluja nuorille Järjestää paljon tapahtumia ja toimii esimerkillisesti poliittisten päättäjien suuntaan. Saaneet aikaiseksi nuorisokahvilan ja tapahtumia ja keskustelua. Saaneet uimahallin lipunhintoja alemmas Saa mukaan ulkopuolisia sponsoreita.

16 Huonoja kokemuksia: Harvainvaltaa? Harvojen toimintaa edelleen. Käytännön tekeminen valtuuston sisällä näyttää vuosi toisensa jälkeen jäävän pienen aktiivijoukon harteille. Nuorisovaltuusto toiminta saattaa jäädä pienen vähemmistön sisäpiirijutuksi jollei siihen saada oppilaskuntia ja kouluja mukaan.

17 Vaihtuvuutta ja heikkoa sitoutumista nuorisovaltuuston jäsenten huomattava vaihtuvuus ei tee toiminnasta kovin pitkäjänteistä Kaksivuotiskausi tuntuu hyytyvän loppua kohden. Jäsenistö tuppaa eroamaan. Nuorisovaltuuston ajalta aiemmin oli vaikeaa saada nuoria sitoutumaan edes vuodeksi toimintaa. Sovitaan asioita, joita ei kukaan vie eteenpäin. Nuorilla ei kärsivällisyyttä odottaa sitä, että asiat etenisivät vaan kaikki pitäisi saada heti. Jollei saada niin seuraa kyllästyminen.

18 Turhautumista Odotukset joskus liian suuria. Turhautuminen joissakin lautakuntien kokouksissa, tieto / kutsut eivät aina saavuta nuvalaista, kuntabyrokratian hitaus aiheuttaa turhautumista. Erityisesti varajäsenten sitoutuminen toimintaan on heikkoa. Aina on myös niitä varsinaisia jäseniä, jotka valinnasta huolimatta eivät kiinnostu toiminnasta. Nuorisovaltuustolaisten osallistumisesta eri lautakuntiin meillä on muutaman vuoden kokemus > se ei vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamisnäkökulmasta katsottuna, mutta on hyvää oppia sekä nuorille että lautakuntien aikuisille. Vaikuttaminen on kuitenkin aika pientä. Valtuustosta ei ole kokemusta, Nuorisofoorumi ja Nuva ryhmät, joihan voi osallistua vapaasti, ilman vaaleja on ollut toimiva ja hyväksi koettu malli. Nopeuttaa päätöstentekoa ja asioiden käytäntöön vientiä.

19 Vaatii resursseja Emme ole pystyneet antamaan kovinkaan suurta työntekijäpanosta nuorisovaltuuston toiminnan ohjaamiseen ja tukemiseen ja se on ollut ongelma jatkuvasti > selkeästi he tarvitsisivat toimintaansa myös jatkuvaa aikuisen ohjausta ja tukea (meiltä löytyy esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun into on kova, mutta tietotaitoa ei ja asiat menevät täysin penkin alle).

20 Edustuksellisen mallin kopiointi monistaa myös siihen liittyvät ongelmat Puoluepolitiikan sotkeutuminen valtuuston toimintaan. Meille jossain vaiheessa kävi niin ja oli vaarassa loppua koko toiminta. Valtuusto hajosi pieniin klikkeihin ja puolet erosi toiminnasta. Aivan varma en ole Nuorisovaltuustolaisten Liiton tavoitteista aina. He ehkä haluavat rakentaa enemmän byrokraattisen järjestelmän, joka muistuttaa tätä meidän aikuisten poliittista apparaattia. Heikko lenkki on vaalien aikaansaaminen: ehdokkaita ei aina tunnu löytyvän tarpeeksi. Olemme valinneet viimeisen nuvan ilman vaalia, koska saimme juuritarpeellisen määrän nuoria ehdokkaita.

21 Onnistumisen edellytyksiä: Työntekijä "valvomaan" toimintaa ja avustamaan on ehdoton! Alueellisten ryhmien kehittäminen voisi sitoa nuoria paremmin, nyt käsitellään koko Vantaan asioita, eikä Länsi Vantaan asiat ole tuttuja Itä Vantaalla asuville vrt. aluetoimikunnat. Voisiko nuvalaisilla olla esim. oman alueensa oppilaskuntien kanssa tapaamisia (1 3 vuodessa), jossa käsitellään tärkeimpiä alueen nuoria koskevia asioita ja jotka tuotaisiin varsinaisiin nuvan kokouksiin. Nuorisovaltuusto ei varmaankaan yksinään olisi kovin vahvoilla (siis yksinään melko suppea vaikuttamismenettely), mutta se on tärkeä osa lasten ja nuorten vaikuttamismallin kokonaisuutta Kytkös kouluun ja oppilaskuntien kehittämiseen tärkeä Nuoret eivät voi jäädä kunnallisen päätöksenteon ulkopuoliseksi, irralliseksi ryhmäksi. Tämä vaatii työtä ja asennemuutosta kaikilla toiminnan tasoilla ja hallintokunnissa. Mielestäni nuorisovaltuustoa perustettaessa tärkeää on, että nuoret ovat mukana suunnittelussa ja että ei lähdetä kopioimaan aikuisten mallia. Nuorten vaikuttaminen ja osallisuus saa ja tulee olla nuorten näköistä!

22 johtopäätöksiä: kokemukset nuorisovaltuustoista ovat pääsääntöisesti myönteisiä nuorten oma päätöksentekoelin on tarpeen myös Helsinkiin miten voidaan käyttää hyväkseen Helsingin jo olemassa ja kehitteillä olevia rakenteita? miten vastataan nuorisovaltuustoista esitettyyn kritiikkiin:

23 Tilivelvollisuus: Miten vastuussa toiminnastaan, kenelle? Mandaatti: Keitä valtuutetut edustavat? Mistä he tietävät mitä helsinkiläiset nuoret haluavat? Miten nuorten atomisoitunut monimuotoisuus tulee huomioiduksi? Entä marginaaleissa olevien nuorten tai alueiden näkökulma? Elitismi: Aktiivisuuden kasautuminen vain harvoille? Valta: Miten nuvalle annetaan valtaa? Kuka siitä luopuu? Populismi: Onko nuorisovaltuusto nuoren ääni? Miten media sen tulkitsee? Miten käy tutkimuksen, nuorten kanssa työskentelevien ja nuorisojärjestöjen ja ryhmien asiantuntemukselle? Syökö muiden osallistumisjärjestelmien suosion? Mantra: Onko aikuisilta kopioitu nuorisovaltuusto mantrana hoettu ainoa tapa vaikuttaa? Entä toiminnalliset, kulttuuriset, digitaaliset ym nuorten innovoimat ja heille luontaiset vaikuttamistavat?

24 Nuorisovaltuustomalleja edustuksellisuus, hallinnollisuus kaupunginvaltuustokopio aluevaltuusto tai oppilaskuntapohjainen malli asialähtöisyys, toiminnallisuus avoimen rekrytoinnin nuorisofoorumi ja nuorisohallitusmalli

25