1 HANKKEEN TAUSTAA...
|
|
- Sanna-Kaisa Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Sisällysluettelo 1 HANKKEEN TAUSTAA Liikuntaneuvonta Parkinsonin tauti ja liikunta Aivoverenkiertohäiriö ja liikunta Hankkeen organisaatio Johtoryhmä Työvaliokunta KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUS Koulutuspäivä Suvituulessa Toiminnan kuvaus Pilottipaikkakunnat Toteutuminen Porissa Toteutuminen Ranualla Toteutuminen Vaasassa Toteutuminen Mikkelissä Toteutuminen Seinäjoella Juurrutus YHTEISTYÖTAHOT Paikalliset yhteistyötahot Yhteistyötahot paikkakunnittain Valtakunnalliset yhteistyötahot VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI HANKKEEN TULOKSET Pori Seminaari Mikkeli Vaasa Seminaari Ranua Seinäjoki Seminaari Hankkeen juurtuminen Tulosten yhteenveto... 27
3 7 ARVIOINTI Johtoryhmän arviointi Työvaliokunnan arviointi Koordinaattorin ja sisällöntuottajan arviointi Ohjausryhmien arviointi Ryhmänohjaajien arviointi Osallistujien arvioinnit TALOUS Rahoitus Kustannukset POHDINTA Kehitettämishaasteet Jatkohanke-ehdotukset LIITTEET Liite 1. Työryhmien kuvaukset ja tehtävät Liite 2. Koulutuspäivän ohjelma Liite 3. Koulutuksessa jaettu materiaali Liite 4. Seinäjoen ohjelma Liite 5. Markkinointikirje Liite 6. Ryhmävoimaa- esite Liite 7. Hankkeesta kirjoitetut artikkelit ja tiedotteet Liite 8. SoveLin julkaisu Ryhmävoimaasta Liite 9. Johtoryhmän arviointilomake Liite 10. Työvaliokunnan arviointilomake Liite 11. Koordinaattorin ja sisällöntuottajan arviointilomake Liite 12. Ohjausryhmän arviointilomake Liite 13. Paikallistason yhteistyökumppanit Liite 14. Ryhmänohjaajan arviointilomake Liite 15. Osallistujien esitietolomake Liite 16. Osallistujien alkukyselylomake Liite 17. Osallistujien loppukyselylomake
4 KUVAT Kuva 1. Toivo Nordlund heittää frisbeetä Porissa. Kuva 2. Vesivoimistelua Porissa. Kuva 3. Erityisosaamiskeskus Suvituuli. Kuva 4. Frisbeegolfia Porissa. Kuva 5. Vaasan ryhmän lehti-ilmoitus. Kuva 6. Toivo Nordlund näyttää oikeaoppista kuntosaliharjoittelua Porissa. Kuva 7. Porissa päästiin myös tasapainoilemaan. Kuva 8. Ulkokuntosaliharjoittelua Porissa ohjaaja Anna Setälän avustuksella. Kuva 9. Sauvakävelyä Porissa ohjaajan johdolla. Kuva 10. Erkki tasapainoilee Porissa. TAULUKOT Taulukko 1. Johtoryhmän kokoontumiset hankkeen aikana Taulukko 2. Työvaliokunnan kokoontumiset hankkeen aikana Taulukko 3. Ohjausryhmien kokoontumiset hankkeen aikana Taulukko 4. Tietoiskujen aiheet Taulukko 5. Osallistujien määrä ryhmittäin ja kunnittain. Taulukko 6. Toteutuneet ryhmät pilottikunnittain. Taulukko 7. Liikuntaharrastusten määrä hankkeen jälkeen. Taulukko 8. Liikunnan harrastamisen esteitä. Taulukko 9. Hankkeen rahoitus. Taulukko 10. Kustannukset kunnittain. KAAVIOT Kaavio 1. Porin liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 2. Porin liikuntalajeja Kaavio 3. Mikkelin liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 4. Mikkelin liikuntalajeja Kaavio 5. Vaasan liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 6. Vaasan liikuntalajeja Kaavio 7. Ranuan liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 8. Ranuan liikuntalajeja Kaavio 9. Seinäjoen liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 10. Seinäjoen liikuntalajeja
5 1 HANKKEEN TAUSTAA Ryhmävoimaa! -hanke kehittyi Voimaa Vanhuuteen -ohjelman paikallisesta Aivovoimaahankkeesta joka toteutettiin vuosina yhteistyössä Suomen Parkinson-liitto ry:n ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa. Kohderyhmänä Aivovoimaa-hankkeessa olivat yli 65-vuotiaat aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet sekä Parkinsonin tautia sairastavat, jotka liikkuivat terveytensä kannalta riittämättömästi. Hankkeen tavoite oli etsiä ja ohjata heidät liikunnan pariin. Tavoitteena oli myös ammattihenkilöiden ja vertaisohjaajien taidon kartuttaminen neurologista sairautta sairastavien ohjaamisessa sekä kohderyhmän henkilöiden tukiverkoston vahvistaminen ja elämänlaadun parantaminen. Aivovoimaa! -hankkeen ryhmätoimintaa: istumatanssia, tasapainoharjoitteita, ulkoilua, kulttuurikävelyä. Aivovoimaa! -hankkeessa järjestettiin ryhmätoimintaa joka sisälsi mm. istumatanssia, tasapainoharjoitteita ja ulkoilua. Osallistujat saivat yksilöllistä liikuntaneuvontaa, jonka aikana ilmeni, että sairauden vuoksi liikuntaan osallistuminen on vaikeutunut monella eri tavalla ja sosiaaliset suhteet ovat vähentyneet. Esiin nousi myös avustajan, liikuntaystävän ja vertaistuen puute. (Pietilä 2009, 9-18). Tutkimustuloksia iäkkäiden henkilöiden liikuntaneuvonnasta on olemassa. Ne iäkkäät henkilöt, joilla on havaittavissa jo joitakin ennakoivia merkkejä liikunnan rajoittumisesta, hyötyisivät yksilöllisestä liikuntaneuvonnasta ja sellaisista toimista, joiden avulla voidaan vähentää koettuja liikkumisen esteitä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi liikkumisen pelon vähentäminen ja liikuntaseuralaisen järjestäminen. (Rasinaho 2007). Hyvällä terveyden edistämisellä voitaisiin ehkäistä terveydenhuoltomenojen kasvua ja samalla saataisi tuotettua suoria säästöjä. Sairauksia voidaan ehkäistä mm. toimintakykyä ja terveyttä parantavalla riittävällä fyysisellä aktiivisuudella. Edellytysten luominen kuntalaisten terveyttä edistävälle liikunnalle ja liikuntapaikkojen tarjoaminen erityisryhmät huomioiden on kuntien tehtävä. Kuntien tehtävänä on myös tarjota liikuntapaikkoja huomioiden myös erityisryhmät. Yhtenä Valtioneuvoston terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjojen periaatepäätöksen tavoitteena on kasvattaa terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien henkilöiden määrää ja samalla vähentää liikunnasta syrjäytyneiden määrää. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, tiivistelmä-8.) Ryhmävoimaa! -hankkeen toimintamalli tukee juuri tämän tavoitteen saavuttamista. Liikunta on tehokas ja varsin edullinen toimintakykyä ylläpitävä tekijä. Sairauden tai liikkumisen ongelmien ilmetessä kunto heikkenee usein entisestään, sillä arkiliikunta ja ulosmeno usein vähenevät huomattavasti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008,13 14.) Sairastava usein eristäytyy sairauden edetessä, jolloin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenevät entisestään (Mälkiä & Rintala 2002, 46). Vaikka toimin- 4
6 takyky olisikin jo heikentynyt, voidaan liikunnan avulla heikkenemistä hidastaa ja näin pidentää itsenäistä asumista. Tämä on tärkein syy miksi heitä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi, tulisi rohkaista liikkumaan tai osallistumaan ohjattuun liikuntaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008,13 14.) Terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisia kehotetaan liikkumaan viikoittain 2 tuntia 30 minuuttia kohtuullisesti kuormittuen tai 1 tunti 15 minuuttia raskaasti kuormittuen. Terveyshyötyjä saa enemmän mikäli liikkuu kaksinkertaisesti mainitun määrän. Tärkeää on myös muistaa monipuolinen lihaskuntoharjoittelu ainakin kaksi kertaa viikossa kestävyysliikunnan lisäksi. (Fogelholm & Oja 2011, 67.) Liikuntaneuvonta: Neuvottelua ja tasapainoinen vuorovaikutus asiakkaan ja ammattihenkilön välillä. Ryhmässä: Osallisuus, yhteisöllisyys, vertaistuki. Ikääntyvien palvelut ovat yhtenä kehittämiskohteena Sosiaali- ja terveysministeriön Valtioneuvoston periaatepäätöksessä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Ikääntyville tulisi olla tarjolla palveluja, joita kunnat voisivat tarjota yhteistyössä eri sektorien kanssa. He, joiden toimintakyky on heikkenemässä, tarvitsevat erityistä huomiota. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, ) Mahdollisuus päivittäiseen lihasvoimaa ja tasapainoa ylläpitävään liikuntaan tulisi olla kaikkien saatavilla. Kehitettävää olisikin liikuntapaikoissa, yhdyskuntarakenteessa, kaavoituksessa sekä kevyen liikenteen olosuhteissa, jotta ne suosisivat terveyttä edistävää liikuntaa. Tarjolla tulisi olla sellaista liikuntaa jossa osallistujat voivat tutustua toisiin ihmisiin ja luoda sosiaalisia kontakteja, eri lajien harrastajat huomioiden. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, ) Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten peruoikeus ja edellytys hyvinvoinnille on liikunta. Se on jatkoa kuntoutukselle, torjuu yksinäisyyttä ja on hyvä tapa viettää vapaa-aikaa. Liikunta on myös osa terveyttä, elämänlaatua ja hallintaa, sekä yhteisöllisyyttä. (SoveLi ry 2012, teesit) SoveLi ry:llä on käytössään kolme teesiä: 1. Soveltavan liikunnan jatkuvuus on turvattava tavoitteena järjestöjen yhdenvertaisuus, 2. Soveltava liikunta edellyttää yhteistyötä liikuntatoimijoiden kesken sekä 3. Liikunnan toimijoiden ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö saumattomaksi. Teesissä 3 todetaan, ettei sosiaali- ja terveystoimen asiakkaan polku liikkujaksi liikuntatoimijoiden (kuten järjestöjen) pariin toimi niin kuin sen tulisi toimia. (SoveLi ry 2012, teesi 1-3). Ryhmävoimaa-hankeen toimintamalli pyrki vaikuttamaan juuri tähän. 5
7 SoveLin jäsenjärjestöjen jäsenet ja muut pitkäaikaissairaat ovat sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita ja jos he liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi, tuntuisi se kuntataloudessa. Jotta sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimijoiden yhteistyö saataisi toimivaksi, se tarvitsisi kuntakohtaisen liikuntamallin ja tätä yhteistyötä tulisi tukea kuntien ja liikuntatoimijoiden välillä. (SoveLi ry 2012, teesi 3). 1.1 Liikuntaneuvonta Ryhmävoimaa! -hanke toteutettiin Suomen Parkinson-liiton hallinoimana yhteistyössä Aivoliiton kanssa vuosina , yhtenä tavoitteenaan tavoittaa sellaiset Parkinsonin tautia sairastavat ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt, jotka eivät liikkuneet terveytensä kannalta riittävästi. Hankkeen tarkoituksena oli myös tuottaa matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa, johon voi osallistua ilman lähetettä. Toiminnalla pyrittiin lisäämään kunnan sisäistä, poikkihallinnollista yhteistyötä, jotta liikunta olisi mahdollista jokaisen aivoverenkiertohäiriön sairastaneen tai Parkinsonin tautia sairastavan elämässä. Ryhmä voisi toimia osana kunnan terveysliikunnan palveluketjua. Hankkeessa liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan neuvottelua ja tasapuolista vuorovaikutusta asiakkaan, Toiminnan perusta: ammattihenkilön ja vertaisten kesken. Neuvonnan asiakkaan arvot ja tavoitteena oli selvittää liikkumattomuuden syitä ja voimavarat esteitä, antaa työkaluja ja auttaa ongelmien ratkaisuissa. Tavoitteena oli myös motivoida ja tukea asiakkaan omia liikuntataitoja siten, että toiminnot säilyisivät mahdollisimman kauan sekä tukea asiakkaan terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Toiminta perustui asiakkaan arvoihin ja voimavaroihin. Hankkeen liikuntaneuvonta tarkoittaa 8-12 osallistujan yhteistä toimintaa suljetussa ja määräaikaisessa ryhmässä, jossa liikuntaneuvonnan lisäksi korostuvat osallisuus, yhteisöllisyys ja vertaistuki. Ryhmävoimaassa liikuntaneuvonnan punainen lanka oli jokaisen oman liikuntasuunnitelman teko. 1.2 Parkinsonin tauti ja liikunta Parkinsonia sairastavan liikunnalla voidaan vähentää jäykkyyden ja vapinan aiheuttamia kipuja sekä estää jäykkyyden ja hitauden aiheuttamien fleksiokontraktuurien syntymistä. Liikunta hidastaa myös Parkinsonia sairastavalla toimintakyvyn heikkenemistä ja näin säilyttää liikkuvuutta ja toiminnallista aktiivisuutta mahdollisimman pitkään. (Kuopio 2012, 36-37). Parkinsonia sairastavan on syytä kiinnittää huomiota liikunnan monipuolisuuteen. Kuntoa on hyvä ylläpitää esimerkiksi lenkkeilemällä (aerobinen osuus), jolloin olisi hyvä harjoitella n % maksimisykkeestä. Erityisen tärkeässä asemassa ovat venyttelyt. 6
8 Lihaksia voi vahvistaa kevyillä painoilla sekä voimistelemalla. Säännöllisyys on myös tärkeää sekä harjoittelun jaksottaminen, sillä Parkinsonin tautiin liittyy usein aiempaa herkempi väsymys, josta palautuminen voi viedä päiviä. Joskus törmää tilanteeseen, jossa kyseenalaistetaan Parkinson-potilaan kuntoutus ja liikunta. Tällöin on katsottu ettei Parkinson-potilaan kuntoutukseen sijoitetut rahat tuota mitään. Kuntoutukseen panostettujen rahojen avulla voidaan kuitenkin pidentää potilaan selvitytymisaikaa kotona joka on yhteiskunnalle aina edullisin vaihtoehto. (Kuopio 2012, 36-37) 1.3 Aivoverenkiertohäiriö ja liikunta Kuva 1. Toivo Nordlund heittää frisbeetä Porissa. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneen elämässä. Se vaikuttaa suotuisasti mm. tasapainoon, mielialaan ja jaksamiseen. Liikunnan hyödyistä saa kaiken irti, kun se on riittävän monipuolista ja säännöllistä sekä riittävän rasittavaa. AVH:n sairastanut tarvitsee kuntoa kohottavaa kestävyysliikuntaa ja tasapainoa sekä lihaskuntoa parantavaa harjoitusta toimintakykynsä parantamiseksi. (Aivoliitto 2012). Kestävyysliikunta parantaa AVH:sta toipumisen edellytyksiä fyysisesti ja psyykkisesti, sillä se edistää mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja parantaa veren rasvaja sokeritasapainoa. Erityisesti kävely hidastaa oireiden pahenemista, ehkäisee uusien aivoinfarktien saamista sekä muita verenkiertoelimistön sairauksia ja parantaa fyysistä toimintakykyä. Erityisesti halvauspuolen lihasvoimaharjoittelu parantaa ryhtiä ja parantaa kehon symmetristä käyttöä. Venyttelyn avulla avh:n sairastanut pitää yllä ryhtiä, parantaa kehon symmetriaa ja lisää liikkuvuutta. (Aivoliitto 2012). 1.4 Hankkeen organisaatio Ryhmävoimaa! -hanke oli Suomen Parkinson-liitto ry:n hallinnoima yhteistyöhanke Aivoliitto ry:n kanssa. Työryhmien tarkemmat kuvaukset ja työntekijöiden tehtävät löytyvät liitteestä Johtoryhmä Suomen Parkinson-liitto ry asetti johtoryhmän hallinnoimaan ja johtamaan hanketta, joka kokoontuisi aina tarpeen mukaan. Se kokoontui hankkeen aikana yhteensä 8 kertaa (taulukko 1). Johtoryhmään kuului kaksi edustajaa molemmista liitoista sekä ulkopuo- 7
9 lisina tahoina edustajat Turun ammattikorkeakoulusta ja Soveltava Liikunta Soveli ry:stä. Johtoryhmän kokoonpano pysyi samana lukuun ottamatta pieniä henkilövaihdoksia. Taulukko 1 Johtoryhmän kokoontumiset hankkeen aikana Kokoontumiset v.2010 v.2011 v.2012 johtoryhmä Työvaliokunta Työvaliokunta perustettiin kaavaillun koordinaattorin tueksi mm. sisältökysymyksissä. Kun koordinaattoria ei palkattu hankkeen kahtena ensimmäisenä vuotena hankkeen taloustilanteen vuoksi, muodostui työvaliokunnan jäsenten tehtäväksi hankkeen käytännön työ. Työvaliokunnassa olivat mukana molempien liittojen liikuntatyöntekijät ja muita alan asiantuntijoita. Myöhemmin työvaliokuntaan tulivat mukaan pilottikuntien yhteyshenkilöt. Työvaliokunta kokoontui säännöllisesti, tarvittaessa myös Skype-yhteyden välillä hankkeen aikana yhteensä 9 kertaa (taulukko 2). Työvaliokunnan kokoonpano on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Taulukko 2 Työvaliokunnan kokoontumiset hankkeen aikana Kokoontumiset v.2010 v.2011 v.2012 työvaliokunta Ohjausryhmät Jokaiselle pilottipaikkakunnalle perustettiin paikallisista asiantuntijoista kootut ohjausryhmät, jotka vastasivat hankkeen ryhmän toteutumisesta. Jokaisessa ohjausryhmässä oli edustaja hankkeen työvaliokunnasta, jotta yhteydenpito ja koordinointi toimi saumattomasti. Ohjausryhmien kokoonpano on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Ohjausryhmät kokoontuivat aina paikallisen tarpeen ja ryhmien määrän mukaan (Taulukko 3). Taulukko 3 Ohjausryhmien kokoontumiset hankkeen aikana Kokoontumiset v.2010 v.2011 v.2012 Pori Ranua Vaasa Seinäjoki Mikkeli
10 2 KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Hankkeen kohderyhmä oli terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat Parkinsonin tautia sairastavat sekä aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet henkilöt. Kohderyhmä oli sama kuin Aivovoimaa hankkeessa poislukien ikärajauksen. Kuva 2. Vesivoimistelua Porissa. Päätavoite: Selvittää, innostuvatko kahteen eri neurologiseen sairausryhmään kuuluvat harrastamaan omaehtoista terveysliikuntaa, kun he saavat neuvontaa ja opastusta samassa ryhmässä. Osatavoitteet: Löytää kahden eri neurologisen sairausryhmän yhteisen liikuntaneuvonnan edut ja mahdolliset esteet sekä selvittää voidaanko esteet poistaa Luoda toimiva ryhmämuotoinen liikuntaneuvonnan malli, joka olisi käytettävissä usean neurologisen sairausryhmän yhteisessä liikuntaneuvonnassa Tukea aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja Parkinsonin tautiin sairastuneita osallistumaan omaehtoiseen liikuntaan Mahdollistaa vertaistuen saaminen Hyödyntää olemassa olevia ja käyttökelpoisia materiaaleja liikuntaneuvonnassa 9
11 3 TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUS 3.1 Koulutuspäivä Suvituulessa Ryhmänohjaajille järjestettiin yhden päivän koulutus Erityisosaamiskeskus Suvituulessa (kuva 3) ja siihen osallistui neljä ryhmän ohjaajaa. Koulutuksen sisältö suunniteltiin ryhmänohjaajien tuella. Sisältötoiveita olivat kommunikaation tukeminen ryhmämuotoisessa liikuntaneuvonnassa, ideoita afaattisten henkilöiden mukaan saamiseksi, neuvontaa liikkumisen esteistä, tietoa kohderyhmien erityispiirteistä, liittojen esittelyt ja tutustuminen Erityisosaamiskeskus Suvituuleen. Kuva 3. Erityisosaamiskeskus Suvituuli Toiveina olivat myös tieto sairauden ja lääkkeiden vaikutuksista liikkumiseen. Kaikki saatiin sisällytettyä koulutukseen. Koulutuksen ohjelma on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. Kouluttajina toimivat Aivoliiton puheterapeutti, Aivo- ja Parkinson-liiton fysioterapeutti ja Parkinson-liiton neurologi. Koulutus oli vuorovaikutteinen ja keskusteleva, jolloin ohjaajille jäi mahdollisuus jakaa kokemuksiaan. Päivän aikana sovittiin Dropbox-tiedostojen synkronointisovelluksen käytöstä, joka mahdollistaa tiedostojen jakamisen usean laitteen välillä, eli kaikkien hanketyöntekijöiden kesken. Tänne ohjaajat tallensivat materiaalia kaikkien ohjaajien käytettäväksi ja nähtäväksi. Koulutuspäivänä jaettiin liittojen omaa materiaalia, koulutusta varten kehitettyä materiaalia sekä muualla tuotettua materiaalia. Materiaalit on kuvattu tarkemmin liitteessä 3. Koulutuspäivän päätteeksi kerättiin kirjallinen palaute käyttäen arviointiasteikkoa 1-3 (1=huono, 2=keskinkertainen, 2= hyvä). Koulutukseen osallistujien mielestä koulutuksen pituus ja ohjelma olivat hyviä. Yksi ei ollut tyytyväinen koulutuksen pituuteen. Kaikki vastanneet kokivat hyötyneensä koulutuksesta ja saaneensa hyviä vinkkejä ja tietämyksen syventämistä. Ajankohdassa olisi ollut kehittämistä, sillä joillain paikkakunnilla ryhmät olivat käynnistyneet ennen koulutusta. Myös sisältö sai kehittämisehdotuksia että enemmän olisi pitänyt puhua ryhmänohjauksesta kun nyt oli välillä ajauduttu yksilöterapiaan. 3.2 Toiminnan kuvaus Ryhmävoimaa! hankkeen liikuntaneuvontaryhmä oli 8-12 osallistujan suljettu ja määräaikainen ryhmä, johon ei otettu uusia osallistujia toteutuksen aikana. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamisilla oli eri teemat, joita jokaisella paikkakunnalla räätälöitiin paikkakunnan tarjontaa vastaavaksi. Osallistujat saivat 10
12 vaikuttaa toiveillaan tapaamisten teemoihin esimerkiksi toivomalla eri liikuntalajeja. Ohjaajille annettiin kaava, jota he muokkasivat ryhmäläisten toiveiden ja paikallisten resurssien mukaan. Kaavan mukaan kokoontuminen rakentui niin että aloitukseen meni 15 minuuttia, teemaan johdattamiseen minuuttia jonka jälkeen minuuttia liikuntakokeiluun. Lopuksi oli 15 minuutin lopetus, johon kuului myös kahvitus ja välipala. Jokaisella kerralla annettiin lisäksi kotitehtävä, joka käsiteltiin yhdessä aina seuraavalla kerralla. Lisäksi noin kolmen kuukauden jälkeen kuudennesta kokoontumisesta oli viimeinen tapaaminen, jolloin ryhmä sai keskustella kokemuksistaan ja arvioida omaa jaksoaan ja toimimista koko prosessissa sekä sitä, olivatko omat liikuntatottumukset muuttuneen ryhmän aikana. Kuudennen ja kontrollikerran välissä ryhmäläiset saivat kannustavan puhelinsoiton ohjaajaltaan. aloitus: 15 minuuttia teemaan johdattaminen: minuuttia liikuntakokeilu: minuuttia lopetus: 15 minuuttia Ensimmäisen tapaamisen tietoiskun aihe oli Ryhmävoimaa! hanke, jolloin tutustuttiin hankkeeseen ja muihin ryhmäläisiin ja ohjaajaan. Toisella tapaamiskerralla puhuttiin liikunnan myönteisistä vaikutuksista ja siitä, miten poistetaan liikkumisen esteitä. Kolmannella kerralla käsiteltiin tukipalveluja, neljännellä tutustuttiin kuntosaliharjoitteluun, viidennellä uimahalliin ja vesivoimisteluun, kuudennella sauvakävelyyn/kävelyyn ja arviointiin. Seitsemäs ja viimeinen kerta oli juhlallisempi päätöstilaisuus, johon myös omaiset ja ystävät olivat tervetulleita. Myös päätöstilaisuus sisälsi liikuntakokeilun. (Taulukko 4.) Taulukko 4 Tietoiskujen aiheet 1.teema 2.teema 3.teema 4.teema 5.teema 6.teema 7.teema Ryhmävoimaa! hanke Liikunnan myönteiset vaikutukset, esteet pois liikunnan tieltä tukipalvelut kuntosali ja kuntosaliharjoittelu uimahalli ja vesivoimistelu sauvakävely/kävely juhlallinen päätöstilaisuus Jokaisella tapaamiskerralla ryhmälle annettiin tietoiskuja terveysliikunnasta sen kerran aiheen mukaisesti. Ryhmän toteutumisen aikana tarkoituksena oli myös se, että jokainen teki itselleen liikuntasuunnitelmaa jota alkoi toteuttaa kuudennen kerran jälkeen itsenäisesti. 11
13 3.3 Pilottipaikkakunnat Hankkeen valmistellut ryhmä valitsi pilottipaikkakunnat. Yhteistyökeskustelua käytiin hankkeen alussa Salon, Porin, Jyväskylän, Vaasan ja Mikkelin kanssa, joista pilottikunniksi valikoituivat Vaasa, Mikkeli ja Pori. Myöhemmin mukaan tulivat Seinäjoki ja Ranua. Pilottikunnat valikoituivat harkinnanvaraisesti ja valintaan vaikutti mm. maantieteellisyys, olemassa olevat käytännöt kuten yksilöllisen liikuntaneuvonnan toteutus tai ryhmäliikuntatarjonta. Lisäksi haluttiin vaikuttaa muualla kuin Turussa, jossa Aivovoimaa-hanke toteutettiin. Mukaan haluttiin myös pieniä paikkakuntia, joten mukaan valikoitui muun muassa Ranua. Paikallisen yhdistyksen aktiivisuudella oli myös suuri merkitys pilottikuntien valinnassa. Toimiva yhteistyö kunnan kanssa edesauttoi pilottikunnaksi valikoitumista esimerkiksi Porin kohdalla. Ryhmien ohjaajat kunnittain on kuvattu liitteessä 1. Taulukko 5. Osallistujien määrä ryhmittäin ja kunnittain. Paikkakunta 1.ryhmän osallistujien määrä 2.ryhmän osallistujien määrä 3.ryhmän osallistujien määrä Osallistujien määrä yhteensä Pori Vaasa Ranua Seinäjoki Mikkeli Yhteensä Toteutuminen Porissa Porissa toteutui yhteensä kolme hankkeen rahoittamaa ryhmää (taulukko 6). Lomakkeiden mukaan osallistujia oli yhteensä 23. Keväällä 2012 käynnistyi vielä kaupungin omakustanteinen ryhmä, jonka osallistujilta kerättiin pieni osallistumismaksu Toteutuminen Ranualla Kuva 4. Frisbeegolfia Porissa Ranualla toteutui syksyllä 2011 yksi ryhmä (taulukko 6). Ranuan ryhmässä oli yhteensä kuusi osallistujaa, joista kolme oli miehiä ja kolme naisia. Parkinsonin tautia heistä sairasti yksi ja AVH:n sairastaneita oli viisi. Ranualla Ryhmävoimaa! hankkeen ryhmä poiki neurologisen toimintaryhmän, johon ohjattiin myös toiseen ryhmään ilmoittautuneet kaksi henkilöä. 12
14 3.3.3 Toteutuminen Vaasassa Vaasassa toteutui yhteensä kolme ryhmää (taulukko 6). Hankkeen toteutumista puolsivat liittojen yhdistykset sillä kaupungin liikuntatarjonta ei jostain syystä tavoittanut kaikkia sitä tarvitsevia siitä huolimatta että kaupungissa on tarjolla viikoittaista liikuntaa. Kaupunki auttoi hankkeen toteutumista tarjoamalla tiloja sen käyttöön. Osallistujia oli kahdessa jälkimmäisen ohjaajan ryhmissä yhteensä 13, joista oli miehiä seitsemän ja naisia kuusi. Heistä kuusi sairasti Parkinsonia ja seitsemän oli sairastanut AVH:n. Ensimmäinen ryhmä toteutettiin hankkeen osalta kokeiluryhmänä, sillä osallistujamäärä oli niin pieni. Kuva 5. Vaasan ryhmän lehti-ilmoitus Toteutuminen Mikkelissä Mikkelissä toteutui yksi ryhmä (taulukko 6), jossa aloitti yhteensä yhdeksän henkilöä. Heistä kuusi oli miehiä ja kolme naisia. Kolme sairasti Parkinsonin tautia ja kuusi oli sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Avainasemassa ryhmän toteutumisessa oli Estery (Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry), joka antoi käyttöön tiloja ja työntekijän hankkeen ohjausryhmään sekä paikalliset yhdistykset, jotka osallistuivat rekrytointiin ja ryhmiin. Tärkeimpänä voimavarana toimi myös itsenäinen ja ammattitaitoinen ohjaaja Toteutuminen Seinäjoella Seinäjoella toteutui kevään 2012 aikana kaksi ryhmää (taulukko 6). Ryhmiin osallistui yhteensä 21 henkilöä, yhdeksän naista ja 12 miestä. Heistä 15 sairasti Parkinsonin tautia ja kuusi oli sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Seinäjoen 1 ryhmän ohjelma on kuvattu liitteessä 4. Taulukko 6 Toteutuneet ryhmät pilottikunnittain. Paikkakunta Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Pori 2 ryhmää 1 ryhmä - Vaasa 1 ryhmä 1 ryhmä 1 ryhmä Mikkeli - 1 ryhmä - Ranua - 1 ryhmä - Seinäjoki ryhmää Yht. 3 ryhmää 4 ryhmää 3 ryhmää 13
15 3.4 Juurrutus Tavoitteena oli juurruttaa hankkeen toimintamalli pilottikuntiin. Uusille paikkakunnille ja terveysalan ammattilaisille hanketta markkinoitiin ahkerasti kirjoittamalla hankkeesta artikkeleita ja kainalojuttuja eri julkaisuihin. Hankkeen toimintamallia markkinoitiin esimerkiksi kansalaisopistoihin ja kaupunkien liikuntatoimeen markkinointikirjeen (Liite 5) ja esitteen (Liite 6) avulla. Lisäksi hankkeesta kiinnostuneille tarjottiin neuvontaa ja tukea ryhmien aloittamiseksi. Hanketta markkinoitiin paikallisten ohjausryhmien avulla ja toimintamallia vietiin eteenpäin pilottipaikkakunnilla. Esimerkiksi Poriin juurtumista edesauttoi se, että ohjausryhmässä oli jäseniä Porin kaupungilta tai Kuva 6. Toivo Nordlund näyttää oikeaoppista kuntosaliharjoittelua Satakunnan ammattikorkeakoulusta, ja he pystyivät Porissa. vaikuttamaan toimintamallin käyttöönottoon paikkakunnalla. Myös yhdistyksiä aktivoitiin hankkeen juurruttamiseen paikkakunnalle, mm. kertomalla hankkeesta yhdistysten liikuntavastaaville. Aktiivinen markkinointi suunnattiin myös kansalaisopistojen suunnittelijoille ja rehtoreille sekä kuntien liikunnansuunnittelijoille. Kunnat, joihin markkinointia suunnattiin, valikoituivat Teli-rahaa saaneista sekä sellaisista kunnista, joissa oli Liikuntaneuvola-tarjontaa. Hankkeen juurrutusvaiheessa todettiin, että juurruttamiseen tarvitaan henkilökohtaisia kontakteja jossa isossa merkityksessä ovat ohjausryhmien jäsenet. Niiden luomisessa ohjausryhmien jäsenilllä on suuri merkitys, sillä juurruttaminen ei onnistu tehokkaasti yksin markkinoinnin avulla. Juurrutusta toteutettiin myös ohjausryhmien työvaliokunnan jäsenten avulla. He ottivat henkilökohtaisesti yhteyttä esimerkiksi alueensa Ammattikorkeakouluun tai kansalaisopistoon. Tämän ansiosta hankkeen toimintamallin jatkamisesta kiinnostuttiinkin myös muilla kuin pilottipaikkakunnilla. Hanketta pyrittiin juurruttamaan myös jatkohankkeen avulla. Hankkeen nimi on Ryhmävoimalla liikkeelle! ja sen tavoitteena on juurruttaa Ryhmävoimaa! -hankkeen liikuntatoimintamallia valtakunnallisesti. Kohderyhmänä hankkeessa olisivat soveltavaa liikuntaa tarvitsevat, joiden liikuntaa tulisi lisätä terveydellisistä syistä ja jotka pystyisivät hyötymään ryhmämuotoisesta liikuntaneuvonnasta. Keskeinen seikka toiminnassa on säännöllisesti kokoontuvat neuvontaryhmät, joissa eri sairausryhmiin kuuluvilla on mahdollisuus tutustua alueensa liikuntapalveluihin liikunnan asiantuntijan opastuksella. Lisäksi tärkeässä asemassa on vertaistuki ja arvio. 14
16 4 YHTEISTYÖTAHOT 4.1 Paikalliset yhteistyötahot Liittojen yhdistykset tiedottivat hankkeesta omissa jäsenkirjeissään ja rekrytoivat osallistujia hankkeen ryhmiin. Lisäksi yhdistysten edustajat toimivat jäsenten äänenä ja toivat heidän näkökulmiaan hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen kanssa yhteistyössä toimi myös Suomen Parkinson-liitto ry, Aivoliitto ry sekä Turun ammattikorkeakoulu Yhteistyötahot paikkakunnittain Kuva 7. Porissa päästiin myös tasapainoilemaan. Pori Porissa yhteistyökumppaneina toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin seudun Parkinson-yhdistys, Satakunnan aivohalvaus ja afasia-yhdistys, sekä perusturva joista saatiin ohjausryhmän jäsenet. Ohjaajat ja tilat hankkeen käyttöön saatiin kaupungilta ja ammattikorkeakoululta. Yhdistykset, Porin perusturva ja kotisairaanhoito vastasivat ryhmäläisten rekrytoinnista ja hankkeen tiedottamisesta Porissa. Yhteistyötahoja osallistui hankkeeseen yhteensä seitsemän (SAMK, Porin perusturva, Porin vapaa-aikavirasto, Satakunnan AVH-yhdistys, Porin seudun Parkinson-kerho, Parkinson-liitto ry ja Aivoliitto ry). Yhteistyötahojen mukanaolo mahdollisti markkinoinnin oikealle kohderyhmälle ja yhteistyö kunnan kanssa mahdollisti liikuntatilojen maksuttoman käytön asiakkaiden kanssa, jolloin toiminnan suunnittelu oli helpompaa. Ranua Ranualla yhteistyötä tehtiin kunnan sisällä terveys- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Tämä yhteistyö poiki peliryhmän, joka toimii vertaisryhmänä. Hankkeesta tiedotettiin Ranuan terveyskeskuksen kuntoutushenkilökunnan kautta. Ohjausryhmällä oli neljä yhteistyötahoa (terveystoimi, vapaa-aikatoimi, Aivoliitto ja Suomen Parkinson-liitto.) Yhteistyötahojen mukanaolo tiivisti kunnan poikkihallinnollista yhteistyötä terveys- ja liikuntatoimen välillä. Lisäksi yhteistyö toi avointa ja myötämielistä suhtautumista uusille kokeiluille, josta on osoituksena myös Voimaa Vanhuuteen- ohjelmaan sitoutuminen ja sen kanssa jatkossa tehtävä yhteistyö. Vaasa Vaasassa yhteistyötahoja oli yhteensä viisi. Vaasan kaupunki toimi yhteistyössä hankkeen kanssa jakamalla perusturvan kautta esitteitä ryhmästä. Esitteitä jakoi myös sairaalan neurologian poliklinikka, kuntoutusohjaajat, terveyskeskuksen kuntoutustyön- 15
17 tekijät, kotipalvelu ja Vaasan alueen AVH- ja Parkinsonkerhot. Myös Vaasan Setlementti ry jakoi esitteitä ryhmän toteutumisesta. Lisäksi kaupunki tarjosi tiloja hankkeen käyttöön aina mahdollisuuksien mukaan. Ryhmään saatiin ohjaaja ostopalveluna Oilix Oy:stä. Mikkeli Mikkelissä Ryhmävoimaa!- hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 12 yhteistyötahoa (Mikkelin kaupungin vapaa-aikatoimi ja kotihoito, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, AMK:n fysioterapiakoulutus, AVH-yhdistys, SLU:n aluejärjestö, Parkinson-yhdistys ja VETO- ja ALTTI-projektit). Nämä mahdollistivat liikuntatiedon ja vertaistuen annon eri sairausryhmille. Lisäksi VETO-projektin kautta saatiin tiloja käyttöön ja Etelä-Savon liikunnan sekä Mikkelin liikuntatoimen kautta tietoa kaupungin liikuntakohteista ja toiminnasta. Yhdistysten mukanaolo hankkeessa oli ehdotonta koko hankkeen/ryhmän onnistumiselle. Hankkeen markkinointityöhön lupautuivat Mikkelin keskussairaalan kuntoutusohjaajat, Mikkelin kaupungin kotihoidon osastonhoitaja, Mikkelin seudun omaishoitajat ja läheiset ry sekä Valot- hanke. Seinäjoki Seinäjoella yhteistyökumppaneita oli yhteensä viisi. Hankkeessa mukanaolevien järjestöjen paikalliset yhdistykset toimivat hankkeessa tehokkaasti. Kumppaneita olivat myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä Seinäjoen kaupungin erityisliikunta. Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri oli apuna hankkeen aloittamisessa Seinäjoella. Ryhmäläisiä saatiin rekrytoitua Seinäjoen sairaalan neurologian klinikan kautta. 4.2 Valtakunnalliset yhteistyötahot Yhdistykset tiedottivat hankkeesta aktiivisesti jäsenkirjeissään. Lisäksi Soveltava liikunta Ry (SoveLi ry) toimi yhteistyössä Ryhmävoimaa! hankkeen kanssa. SoveLi:lta saatiin ostopalveluna hankkeen käyttöön osa-aikainen koordinaattori ja SoveLin toiminnanjohtaja toimi hankkeen johtoryhmässä. Lisäksi SoveLi tiedotti Ryhmävoimaa! -hankkeesta ja sen toiminnasta omissa julkaisuissaan. SoveLi:n panos oli merkittävä myös hankehakemuksen laatimisessa. 16
18 5 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Ryhmävoimaa! hankkeen markkinointi toteutettiin yhteistyössä Suomen Parkinson-liitto ry:n ja Aivoliitto ry:n kanssa. Hankkeesta tiedotettiin säännöllisesti liittojen Internet-sivuilla sekä omissa julkaisuissa. Pilottipaikkakunnilla tiedotettiin paikallisesti ryhmän alkamisesta alueella. Ilmoituksia oli Pohjalaisessa, Eparissa, Seinäjoen Sanomissa, Satakunnan sanomissa, Ilkka- lehdessä ja Vaasan Ikkunassa. Lisäksi pilottikunnissa kuntoutushenkilökunta markkinoi hankkeen ryhmien alkamisesta kohderyhmäläisiä. Myös paikalliset yhdistykset markkinoivat hanketta aktiivisesti pilottipaikkakunnilla. Hankkeesta kirjoitetut artikkelit ja tiedotteet kuvattu tarkemmin liitteessä 7. Vuosi 2010 Hankkeesta lähetettiin pilottikuntien liikuntatoimelle, sosiaalitoimelle, terveystoimelle, kansalaisopistoihin oppilaitoksiin ja fysioterapia-alan yrityksiin yhteistyöpyyntö. Suomen Parkinson-liiton liittohallitukselle lähetettiin hankkeen tiedote. Molempien liittojen Internet sivuilla ja jäsenkirjeissä tiedotettiin hankkeesta. Lisäksi Porissa paikallislehdessä oli tietoa Ryhmävoimaa! hankkeen toteutuksesta. Hankkeen taustasta, tavoitteista ja toiminnasta tehtiin diasarja, jota voitiin käyttää hyväksi pilottipaikkakuntien ohjausryhmien ja ryhmän ohjaajien perehdytyksessä. Hankkeesta tiedotettiin Pohjalaisessa ja Satakunnan Kansassa, suoramarkkinointikirjeillä ja sähköpostitse. Vuosi 2011 Veijo Kivistö kävi SoveLin ja Metropolian järjestämillä messuilla Helsingissä 8.4. esittelemässä hanketta tietoisku-tyyppisesti apunaan hankkeesta kehitetty diasarja. Lisäksi fysioterapeuttiopiskelija Johanna Savolainen kirjoitti Porin ensimmäisen ryhmän toteutumisesta ja tuloksista opinnäytetyön. Vuosi 2012 Mirjami Moisio kävi Erityisliikunnan Symposiumissa esittelemässä hanketta posterin, markkinointikirjeen ja esitteiden avulla. Vaasan ryhmänohjaaja Oili Viskari kävi esittelemässä hanketta Mustasaaressa 4.4. Juttu-tupalaisille. Virpi Lumimäki kävi esittelemässä hanketta esitteen ja posterin kanssa AVH-päivillä ja posterin kanssa UKK:n terveysliikuntapäivillä Lisäksi Virpi Lumimäki käynnisti Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa neuvottelut toiminnan jatkamisesta ja Seinäjoella kansalais- 17
19 opisto kiinnostui hankkeesta ja jatkaa hankkeen toimintaa ottamalla ohjelmistoonsa erityisliikuntaryhmän syksyllä Myös pääkaupunkiseudulla on ollut kiinnostusta hanketta kohtaan Laurea-ammattikorkeakoulusta. 6 HANKKEEN TULOKSET 6.1 Pori Porissa toteutui yhteensä kolme ryhmää. Osallistujia niissä oli yhteensä 23. Alkukyselylomakkeisin heistä vastasi 22 ja loppukyselyyn 23. Parkinsonia sairasti 11 ja avh:n oli sairastanut 11 ja yksi avh:n sairastanut sairasti myös Parkinsonin tautia. Ensimmäisen ryhmän vastausten analysointi oli haastavaa sillä ryhmässä loppukysely oli tehty poikkeuksellisesti kuudennella tapaamiskerralla Alkukysely Loppukysely Kaavio 1. Porin liikunnan harrastamisen esteitä Näyttäisi siltä, että Porissa liikunnan harrastamisen esteitä saatiin vähennettyä alku- ja loppukyselyn välillä. Suurimmiksi liikunnan harrastamisen esteiksi nousivat fyysiset rajoitteet, kaatumisen pelko, saamattomuus ja liikuntakaverin puute. Näistä alku- ja loppukyselyn välillä fyysiset rajoitteet nousivat yhdellä, mutta kaatumisen pelko laski kahdella ja saamattomuus neljällä. Liikuntakaverin puute ja mieliala laskivat yhdellä. Ympäristön esteellisyys poistui esteistä kokonaan ja sopivien liikuntapaikkojen puute säilyi ennallaan(1). Kuljetus/kyytiongelmat nousivat yhdellä. Ei mikään vastaus lisääntyi yhdellä. (Kaavio 1.) 18
20 Alkukysely Loppukysely Kaavio 2. Porin liikuntalajeja. Porin ryhmäläisten liikuntalajien märä näyttäisi lisääntyneen alku- ja loppukyselyn välillä. Asiointikävely ja puutarhanhoito lisääntyivät neljällä, kävely/ulkoilu kuudella, koti- ja tuolijumppa kahdella ja sauvakävely kolmella. Harrastuksista boccia väheni yhdellä, kuntosali neljällä ja vesivoimistelu kolmella. Samana pysyivät uinnin harrastajat (2). (Kaavio 2). Lisäksi loppukyselyssä ensimmäisessä ryhmässä yksi harrasti tasapainoharjoittelua ja yksi venyttelyä. Porin ryhmissä yhteen liikuntasuoritukseen käytetty aika ei lisääntynyt alku ja loppukyselyn välillä. 1-2 tuntia kerrallaan harrastavien määrä lisääntyi yhdellä. Alle 30 minuuttia ja tunnin kerrallaan liikkuvat vähenivät kahdella. Yhdellä henkilöllä liikuntasuorituksen kesto vaihteli 10 minuutista jopa neljään tuntiin, sillä hän harrasti remontointia ja ja toisella pihatöitä tekevällä tunnista kuuteen tuntiin. Toisaalta liikunnan harrastamisen määrä viikossa lisääntyi alku- ja loppukyselyn välillä, sillä päivittäin harrastavien määrä lisääntyi ja 2-3 kertaa viikossa harrastavien määrä pysyi samana. Kerran viikossa harrastavien määrä poistui kokonaan Seminaari Porissa järjestettiin Ryhmävoimaa! seminaari, jota mainostettiin paikallisessa lehdessä. Seminaarissa toinen Porin ohjaajista, erityisliikunnanohjaaja, kertoi hankkeesta ja näytti valokuvia liikuntatuokioista, jonka jälkeen toinen Porin ohjaaja, fysioterapeutti esitteli aiheesta kirjoittamansa Ryhmävoimaa! liikuntaneuvontaryhmä Parkinsonin tautia sairastaville ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneille opinnäytetyön tuloksia. Myös seminaarin ohjelmaan kuului liikuntatuokio senioritanssin muodossa istuen ja seisten sekä mahdollisuus tutustua tasapainovälineisiin. Kahvitauolla tutustuttiin Sata- 19
Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!
Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
LisätiedotVoimaa vanhuuteen -alkukartoitus 2017 Yhteenveto
Voimaa vanhuuteen -alkukartoitus 2017 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2017 yhteensä 12 kuntaa (Kuvio 1), joissa 75 vuotta täyttäneitä ihmisiä on 25 901 (Sotkanet 2016). Heistä
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015
Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
LisätiedotMänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015
Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA
LisätiedotKatsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015
Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotYhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista
1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän
LisätiedotMuistisairaiden keskusteluryhmä lähti kuntosalille. Erityisliikunnanohjaaja Hilkka Leskinen-Nikander Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy 3.12.
Muistisairaiden keskusteluryhmä lähti kuntosalille Erityisliikunnanohjaaja Hilkka Leskinen-Nikander Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy 3.12.2013 Muistisairaiden vertaisryhmä Silmu Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen
LisätiedotKatsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015
Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään
LisätiedotMillainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA
Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotKansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotKatsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013
Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotLiikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous
Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet
LisätiedotAlkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)
5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija
SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotKatsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015
Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotKaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan
viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman
LisätiedotRajatonta liikuntaa liikuntaa yli rajojen Ylikunnallinen yhteistyö Turun seudulla
Rajatonta liikuntaa liikuntaa yli rajojen Ylikunnallinen yhteistyö Turun seudulla Johanna Friman 21.8.2018 Anu Oittinen: Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla Anu Oittinen: Rajattomasti liikuntaa Turun
LisätiedotLiikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset
Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset 27.3.2019 KKI-ohjelma Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2018 151 kuntaa tarjoaa liikuntaneuvontaa työikäisille (KKI:n selvitys 2018). Liikuntaneuvonta on yksilöön
LisätiedotToimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012
Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen
LisätiedotELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN
ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen
Toimintakyvyn edistäminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset resurssit
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotKatsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015
Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään
LisätiedotJyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)
Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä
LisätiedotVoimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotMINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA
MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori
LisätiedotTerveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste
Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino
LisätiedotYhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom
Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotHankkeen oma toiminta
Page 1 of 6 KKI-hankkeenne loppuselvityksen seurantalomake Hankkeen oma toiminta 1. Miten seuraavat liikuntatoimintaan vaikuttavat organisaatiot olivat mukana Teidän KKIhankkeennekäytännön työssä viimeisen
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry
Järjestöjen ja kuntien yhteistyö Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry Esitys - SoveLi ry:n esittely - Järjestöjen soveltava liikunta - Kuntien soveltava liikunta - Järjestöjen ja kuntien yhteistyö
LisätiedotKaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan
Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta
LisätiedotVoimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit
Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu
LisätiedotME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?
ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien
LisätiedotTerveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3
Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN
LisätiedotLiikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015
1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä
LisätiedotLIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE
LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä
LisätiedotETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY
ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon
LisätiedotKehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä
LisätiedotKatsaus Ähtärin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön
Katsaus Ähtärin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2011 2014 Annele Urtamo ja Mika Simonen 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden
LisätiedotAlkukartoitus 2016 Raahe
Alkukartoitus 2016 Raahe Asukasluku: 25 165, 75 vuotta täyttäneitä: 2 057 (8,2 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön
LisätiedotNappaa hyvät käytännöt kuntaasi
Nappaa hyvät käytännöt kuntaasi Al Kumppanuudella kuntoon Ikäihmisten ääni kuuluviin liikuntaraadissa Kehittämistyön tueksi tarvitaan tietoa VV-kohderyhmän toiveista ja ajatuksista. Liikuntaneuvonta liikuntapalveluketjussa
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?
Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotTavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke
Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotPieksämäen kaupungin erityisliikunta. Syksy 2018 Kevät 2019
Pieksämäen kaupungin erityisliikunta Syksy 2018 Kevät 2019 ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunnan (= soveltava liikunta) ryhmät on tarkoitettu henkilöille, joiden vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotRYHMÄMUOTOISEN LIIKUNTANEUVONNAN VAIKUTUS PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVIEN JA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN OMAEHTOISEEN LIIKUNTAAN
Opinnäytetyö AMK Hoitotyön koulutusohjelma Fysioterapia 2013 Taina Piittisjärvi RYHMÄMUOTOISEN LIIKUNTANEUVONNAN VAIKUTUS PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVIEN JA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN OMAEHTOISEEN
LisätiedotLiikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti
Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotJuoksussa kaiken ikää
Juoksussa kaiken ikää Liikunta on yksi mielenterveyden tukipilareista Yhdistyksemme haluaa tukea liikkumista ja sitä kautta myös mielenterveyttä Tavoitteena järjestää kaksi juoksukouluryhmää nuorille aikuisille
LisätiedotTuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
LisätiedotKunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana
Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotTyökalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015
Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 6.11.2015 Al Ikäinstituutin motto: Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta Päämäärä on edistää hyvää
LisätiedotAIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA
VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun
LisätiedotYhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely Kotka. Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti
Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely 9.2.2018 Kotka Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti Al Yhdessä kotikulmilla -hanke (2017-2019) Tuo toimintaa ja iloa taloyhtiön arkeen, lisää
LisätiedotSähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena
Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotKatsaus Taipalsaaren Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön
Katsaus Taipalsaaren Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään
LisätiedotHyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa
Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus
LisätiedotVastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen
Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus
LisätiedotLiikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480
Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotKaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan
Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03
LisätiedotSENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329
SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen
LisätiedotKOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen
LisätiedotKuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA
Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA KEHITTÄMISTYÖLLE NÄHDÄÄN SUURI TARVE ALUEILLA J A KONKREETTISTA TOIMINTAA ON PYSTYTTY EDISTÄMÄÄN 26.8.16 Tässä on hienoja kuulumisia
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotAnne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.
Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku
LisätiedotKohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja
Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja Miksi Voimaa vanhuuteen -ohjelma? Tiedetään, että Liikkumiskyvyn ongelmat, muistisairaudet, alakulo ja yksinäisyys jouduttavat koti- tai laitoshoitoon siirtymistä
Lisätiedot2. Kehittämistyön onnistuminen ja yhteistyöryhmien toiminta
18.5.2012 VuosiSeurannan 2011 tuloksia, kuntaryhmä 1 Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäisenä valittu kuntaryhmä (Hämeenlinna, Iitti, Jalasjärvi-Ilmajoki-Kurikka (JIK-peruspalveluliike-laitoskuntayhtymä),
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
Lisätiedot