1 HANKKEEN TAUSTAA...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 HANKKEEN TAUSTAA..."

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1 HANKKEEN TAUSTAA Liikuntaneuvonta Parkinsonin tauti ja liikunta Aivoverenkiertohäiriö ja liikunta Hankkeen organisaatio Johtoryhmä Työvaliokunta KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUS Koulutuspäivä Suvituulessa Toiminnan kuvaus Pilottipaikkakunnat Toteutuminen Porissa Toteutuminen Ranualla Toteutuminen Vaasassa Toteutuminen Mikkelissä Toteutuminen Seinäjoella Juurrutus YHTEISTYÖTAHOT Paikalliset yhteistyötahot Yhteistyötahot paikkakunnittain Valtakunnalliset yhteistyötahot VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI HANKKEEN TULOKSET Pori Seminaari Mikkeli Vaasa Seminaari Ranua Seinäjoki Seminaari Hankkeen juurtuminen Tulosten yhteenveto... 27

3 7 ARVIOINTI Johtoryhmän arviointi Työvaliokunnan arviointi Koordinaattorin ja sisällöntuottajan arviointi Ohjausryhmien arviointi Ryhmänohjaajien arviointi Osallistujien arvioinnit TALOUS Rahoitus Kustannukset POHDINTA Kehitettämishaasteet Jatkohanke-ehdotukset LIITTEET Liite 1. Työryhmien kuvaukset ja tehtävät Liite 2. Koulutuspäivän ohjelma Liite 3. Koulutuksessa jaettu materiaali Liite 4. Seinäjoen ohjelma Liite 5. Markkinointikirje Liite 6. Ryhmävoimaa- esite Liite 7. Hankkeesta kirjoitetut artikkelit ja tiedotteet Liite 8. SoveLin julkaisu Ryhmävoimaasta Liite 9. Johtoryhmän arviointilomake Liite 10. Työvaliokunnan arviointilomake Liite 11. Koordinaattorin ja sisällöntuottajan arviointilomake Liite 12. Ohjausryhmän arviointilomake Liite 13. Paikallistason yhteistyökumppanit Liite 14. Ryhmänohjaajan arviointilomake Liite 15. Osallistujien esitietolomake Liite 16. Osallistujien alkukyselylomake Liite 17. Osallistujien loppukyselylomake

4 KUVAT Kuva 1. Toivo Nordlund heittää frisbeetä Porissa. Kuva 2. Vesivoimistelua Porissa. Kuva 3. Erityisosaamiskeskus Suvituuli. Kuva 4. Frisbeegolfia Porissa. Kuva 5. Vaasan ryhmän lehti-ilmoitus. Kuva 6. Toivo Nordlund näyttää oikeaoppista kuntosaliharjoittelua Porissa. Kuva 7. Porissa päästiin myös tasapainoilemaan. Kuva 8. Ulkokuntosaliharjoittelua Porissa ohjaaja Anna Setälän avustuksella. Kuva 9. Sauvakävelyä Porissa ohjaajan johdolla. Kuva 10. Erkki tasapainoilee Porissa. TAULUKOT Taulukko 1. Johtoryhmän kokoontumiset hankkeen aikana Taulukko 2. Työvaliokunnan kokoontumiset hankkeen aikana Taulukko 3. Ohjausryhmien kokoontumiset hankkeen aikana Taulukko 4. Tietoiskujen aiheet Taulukko 5. Osallistujien määrä ryhmittäin ja kunnittain. Taulukko 6. Toteutuneet ryhmät pilottikunnittain. Taulukko 7. Liikuntaharrastusten määrä hankkeen jälkeen. Taulukko 8. Liikunnan harrastamisen esteitä. Taulukko 9. Hankkeen rahoitus. Taulukko 10. Kustannukset kunnittain. KAAVIOT Kaavio 1. Porin liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 2. Porin liikuntalajeja Kaavio 3. Mikkelin liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 4. Mikkelin liikuntalajeja Kaavio 5. Vaasan liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 6. Vaasan liikuntalajeja Kaavio 7. Ranuan liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 8. Ranuan liikuntalajeja Kaavio 9. Seinäjoen liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 10. Seinäjoen liikuntalajeja

5 1 HANKKEEN TAUSTAA Ryhmävoimaa! -hanke kehittyi Voimaa Vanhuuteen -ohjelman paikallisesta Aivovoimaahankkeesta joka toteutettiin vuosina yhteistyössä Suomen Parkinson-liitto ry:n ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa. Kohderyhmänä Aivovoimaa-hankkeessa olivat yli 65-vuotiaat aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet sekä Parkinsonin tautia sairastavat, jotka liikkuivat terveytensä kannalta riittämättömästi. Hankkeen tavoite oli etsiä ja ohjata heidät liikunnan pariin. Tavoitteena oli myös ammattihenkilöiden ja vertaisohjaajien taidon kartuttaminen neurologista sairautta sairastavien ohjaamisessa sekä kohderyhmän henkilöiden tukiverkoston vahvistaminen ja elämänlaadun parantaminen. Aivovoimaa! -hankkeen ryhmätoimintaa: istumatanssia, tasapainoharjoitteita, ulkoilua, kulttuurikävelyä. Aivovoimaa! -hankkeessa järjestettiin ryhmätoimintaa joka sisälsi mm. istumatanssia, tasapainoharjoitteita ja ulkoilua. Osallistujat saivat yksilöllistä liikuntaneuvontaa, jonka aikana ilmeni, että sairauden vuoksi liikuntaan osallistuminen on vaikeutunut monella eri tavalla ja sosiaaliset suhteet ovat vähentyneet. Esiin nousi myös avustajan, liikuntaystävän ja vertaistuen puute. (Pietilä 2009, 9-18). Tutkimustuloksia iäkkäiden henkilöiden liikuntaneuvonnasta on olemassa. Ne iäkkäät henkilöt, joilla on havaittavissa jo joitakin ennakoivia merkkejä liikunnan rajoittumisesta, hyötyisivät yksilöllisestä liikuntaneuvonnasta ja sellaisista toimista, joiden avulla voidaan vähentää koettuja liikkumisen esteitä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi liikkumisen pelon vähentäminen ja liikuntaseuralaisen järjestäminen. (Rasinaho 2007). Hyvällä terveyden edistämisellä voitaisiin ehkäistä terveydenhuoltomenojen kasvua ja samalla saataisi tuotettua suoria säästöjä. Sairauksia voidaan ehkäistä mm. toimintakykyä ja terveyttä parantavalla riittävällä fyysisellä aktiivisuudella. Edellytysten luominen kuntalaisten terveyttä edistävälle liikunnalle ja liikuntapaikkojen tarjoaminen erityisryhmät huomioiden on kuntien tehtävä. Kuntien tehtävänä on myös tarjota liikuntapaikkoja huomioiden myös erityisryhmät. Yhtenä Valtioneuvoston terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjojen periaatepäätöksen tavoitteena on kasvattaa terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien henkilöiden määrää ja samalla vähentää liikunnasta syrjäytyneiden määrää. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, tiivistelmä-8.) Ryhmävoimaa! -hankkeen toimintamalli tukee juuri tämän tavoitteen saavuttamista. Liikunta on tehokas ja varsin edullinen toimintakykyä ylläpitävä tekijä. Sairauden tai liikkumisen ongelmien ilmetessä kunto heikkenee usein entisestään, sillä arkiliikunta ja ulosmeno usein vähenevät huomattavasti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008,13 14.) Sairastava usein eristäytyy sairauden edetessä, jolloin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenevät entisestään (Mälkiä & Rintala 2002, 46). Vaikka toimin- 4

6 takyky olisikin jo heikentynyt, voidaan liikunnan avulla heikkenemistä hidastaa ja näin pidentää itsenäistä asumista. Tämä on tärkein syy miksi heitä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi, tulisi rohkaista liikkumaan tai osallistumaan ohjattuun liikuntaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008,13 14.) Terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisia kehotetaan liikkumaan viikoittain 2 tuntia 30 minuuttia kohtuullisesti kuormittuen tai 1 tunti 15 minuuttia raskaasti kuormittuen. Terveyshyötyjä saa enemmän mikäli liikkuu kaksinkertaisesti mainitun määrän. Tärkeää on myös muistaa monipuolinen lihaskuntoharjoittelu ainakin kaksi kertaa viikossa kestävyysliikunnan lisäksi. (Fogelholm & Oja 2011, 67.) Liikuntaneuvonta: Neuvottelua ja tasapainoinen vuorovaikutus asiakkaan ja ammattihenkilön välillä. Ryhmässä: Osallisuus, yhteisöllisyys, vertaistuki. Ikääntyvien palvelut ovat yhtenä kehittämiskohteena Sosiaali- ja terveysministeriön Valtioneuvoston periaatepäätöksessä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Ikääntyville tulisi olla tarjolla palveluja, joita kunnat voisivat tarjota yhteistyössä eri sektorien kanssa. He, joiden toimintakyky on heikkenemässä, tarvitsevat erityistä huomiota. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, ) Mahdollisuus päivittäiseen lihasvoimaa ja tasapainoa ylläpitävään liikuntaan tulisi olla kaikkien saatavilla. Kehitettävää olisikin liikuntapaikoissa, yhdyskuntarakenteessa, kaavoituksessa sekä kevyen liikenteen olosuhteissa, jotta ne suosisivat terveyttä edistävää liikuntaa. Tarjolla tulisi olla sellaista liikuntaa jossa osallistujat voivat tutustua toisiin ihmisiin ja luoda sosiaalisia kontakteja, eri lajien harrastajat huomioiden. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, ) Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten peruoikeus ja edellytys hyvinvoinnille on liikunta. Se on jatkoa kuntoutukselle, torjuu yksinäisyyttä ja on hyvä tapa viettää vapaa-aikaa. Liikunta on myös osa terveyttä, elämänlaatua ja hallintaa, sekä yhteisöllisyyttä. (SoveLi ry 2012, teesit) SoveLi ry:llä on käytössään kolme teesiä: 1. Soveltavan liikunnan jatkuvuus on turvattava tavoitteena järjestöjen yhdenvertaisuus, 2. Soveltava liikunta edellyttää yhteistyötä liikuntatoimijoiden kesken sekä 3. Liikunnan toimijoiden ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö saumattomaksi. Teesissä 3 todetaan, ettei sosiaali- ja terveystoimen asiakkaan polku liikkujaksi liikuntatoimijoiden (kuten järjestöjen) pariin toimi niin kuin sen tulisi toimia. (SoveLi ry 2012, teesi 1-3). Ryhmävoimaa-hankeen toimintamalli pyrki vaikuttamaan juuri tähän. 5

7 SoveLin jäsenjärjestöjen jäsenet ja muut pitkäaikaissairaat ovat sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita ja jos he liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi, tuntuisi se kuntataloudessa. Jotta sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimijoiden yhteistyö saataisi toimivaksi, se tarvitsisi kuntakohtaisen liikuntamallin ja tätä yhteistyötä tulisi tukea kuntien ja liikuntatoimijoiden välillä. (SoveLi ry 2012, teesi 3). 1.1 Liikuntaneuvonta Ryhmävoimaa! -hanke toteutettiin Suomen Parkinson-liiton hallinoimana yhteistyössä Aivoliiton kanssa vuosina , yhtenä tavoitteenaan tavoittaa sellaiset Parkinsonin tautia sairastavat ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt, jotka eivät liikkuneet terveytensä kannalta riittävästi. Hankkeen tarkoituksena oli myös tuottaa matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa, johon voi osallistua ilman lähetettä. Toiminnalla pyrittiin lisäämään kunnan sisäistä, poikkihallinnollista yhteistyötä, jotta liikunta olisi mahdollista jokaisen aivoverenkiertohäiriön sairastaneen tai Parkinsonin tautia sairastavan elämässä. Ryhmä voisi toimia osana kunnan terveysliikunnan palveluketjua. Hankkeessa liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan neuvottelua ja tasapuolista vuorovaikutusta asiakkaan, Toiminnan perusta: ammattihenkilön ja vertaisten kesken. Neuvonnan asiakkaan arvot ja tavoitteena oli selvittää liikkumattomuuden syitä ja voimavarat esteitä, antaa työkaluja ja auttaa ongelmien ratkaisuissa. Tavoitteena oli myös motivoida ja tukea asiakkaan omia liikuntataitoja siten, että toiminnot säilyisivät mahdollisimman kauan sekä tukea asiakkaan terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Toiminta perustui asiakkaan arvoihin ja voimavaroihin. Hankkeen liikuntaneuvonta tarkoittaa 8-12 osallistujan yhteistä toimintaa suljetussa ja määräaikaisessa ryhmässä, jossa liikuntaneuvonnan lisäksi korostuvat osallisuus, yhteisöllisyys ja vertaistuki. Ryhmävoimaassa liikuntaneuvonnan punainen lanka oli jokaisen oman liikuntasuunnitelman teko. 1.2 Parkinsonin tauti ja liikunta Parkinsonia sairastavan liikunnalla voidaan vähentää jäykkyyden ja vapinan aiheuttamia kipuja sekä estää jäykkyyden ja hitauden aiheuttamien fleksiokontraktuurien syntymistä. Liikunta hidastaa myös Parkinsonia sairastavalla toimintakyvyn heikkenemistä ja näin säilyttää liikkuvuutta ja toiminnallista aktiivisuutta mahdollisimman pitkään. (Kuopio 2012, 36-37). Parkinsonia sairastavan on syytä kiinnittää huomiota liikunnan monipuolisuuteen. Kuntoa on hyvä ylläpitää esimerkiksi lenkkeilemällä (aerobinen osuus), jolloin olisi hyvä harjoitella n % maksimisykkeestä. Erityisen tärkeässä asemassa ovat venyttelyt. 6

8 Lihaksia voi vahvistaa kevyillä painoilla sekä voimistelemalla. Säännöllisyys on myös tärkeää sekä harjoittelun jaksottaminen, sillä Parkinsonin tautiin liittyy usein aiempaa herkempi väsymys, josta palautuminen voi viedä päiviä. Joskus törmää tilanteeseen, jossa kyseenalaistetaan Parkinson-potilaan kuntoutus ja liikunta. Tällöin on katsottu ettei Parkinson-potilaan kuntoutukseen sijoitetut rahat tuota mitään. Kuntoutukseen panostettujen rahojen avulla voidaan kuitenkin pidentää potilaan selvitytymisaikaa kotona joka on yhteiskunnalle aina edullisin vaihtoehto. (Kuopio 2012, 36-37) 1.3 Aivoverenkiertohäiriö ja liikunta Kuva 1. Toivo Nordlund heittää frisbeetä Porissa. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneen elämässä. Se vaikuttaa suotuisasti mm. tasapainoon, mielialaan ja jaksamiseen. Liikunnan hyödyistä saa kaiken irti, kun se on riittävän monipuolista ja säännöllistä sekä riittävän rasittavaa. AVH:n sairastanut tarvitsee kuntoa kohottavaa kestävyysliikuntaa ja tasapainoa sekä lihaskuntoa parantavaa harjoitusta toimintakykynsä parantamiseksi. (Aivoliitto 2012). Kestävyysliikunta parantaa AVH:sta toipumisen edellytyksiä fyysisesti ja psyykkisesti, sillä se edistää mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja parantaa veren rasvaja sokeritasapainoa. Erityisesti kävely hidastaa oireiden pahenemista, ehkäisee uusien aivoinfarktien saamista sekä muita verenkiertoelimistön sairauksia ja parantaa fyysistä toimintakykyä. Erityisesti halvauspuolen lihasvoimaharjoittelu parantaa ryhtiä ja parantaa kehon symmetristä käyttöä. Venyttelyn avulla avh:n sairastanut pitää yllä ryhtiä, parantaa kehon symmetriaa ja lisää liikkuvuutta. (Aivoliitto 2012). 1.4 Hankkeen organisaatio Ryhmävoimaa! -hanke oli Suomen Parkinson-liitto ry:n hallinnoima yhteistyöhanke Aivoliitto ry:n kanssa. Työryhmien tarkemmat kuvaukset ja työntekijöiden tehtävät löytyvät liitteestä Johtoryhmä Suomen Parkinson-liitto ry asetti johtoryhmän hallinnoimaan ja johtamaan hanketta, joka kokoontuisi aina tarpeen mukaan. Se kokoontui hankkeen aikana yhteensä 8 kertaa (taulukko 1). Johtoryhmään kuului kaksi edustajaa molemmista liitoista sekä ulkopuo- 7

9 lisina tahoina edustajat Turun ammattikorkeakoulusta ja Soveltava Liikunta Soveli ry:stä. Johtoryhmän kokoonpano pysyi samana lukuun ottamatta pieniä henkilövaihdoksia. Taulukko 1 Johtoryhmän kokoontumiset hankkeen aikana Kokoontumiset v.2010 v.2011 v.2012 johtoryhmä Työvaliokunta Työvaliokunta perustettiin kaavaillun koordinaattorin tueksi mm. sisältökysymyksissä. Kun koordinaattoria ei palkattu hankkeen kahtena ensimmäisenä vuotena hankkeen taloustilanteen vuoksi, muodostui työvaliokunnan jäsenten tehtäväksi hankkeen käytännön työ. Työvaliokunnassa olivat mukana molempien liittojen liikuntatyöntekijät ja muita alan asiantuntijoita. Myöhemmin työvaliokuntaan tulivat mukaan pilottikuntien yhteyshenkilöt. Työvaliokunta kokoontui säännöllisesti, tarvittaessa myös Skype-yhteyden välillä hankkeen aikana yhteensä 9 kertaa (taulukko 2). Työvaliokunnan kokoonpano on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Taulukko 2 Työvaliokunnan kokoontumiset hankkeen aikana Kokoontumiset v.2010 v.2011 v.2012 työvaliokunta Ohjausryhmät Jokaiselle pilottipaikkakunnalle perustettiin paikallisista asiantuntijoista kootut ohjausryhmät, jotka vastasivat hankkeen ryhmän toteutumisesta. Jokaisessa ohjausryhmässä oli edustaja hankkeen työvaliokunnasta, jotta yhteydenpito ja koordinointi toimi saumattomasti. Ohjausryhmien kokoonpano on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Ohjausryhmät kokoontuivat aina paikallisen tarpeen ja ryhmien määrän mukaan (Taulukko 3). Taulukko 3 Ohjausryhmien kokoontumiset hankkeen aikana Kokoontumiset v.2010 v.2011 v.2012 Pori Ranua Vaasa Seinäjoki Mikkeli

10 2 KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Hankkeen kohderyhmä oli terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat Parkinsonin tautia sairastavat sekä aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet henkilöt. Kohderyhmä oli sama kuin Aivovoimaa hankkeessa poislukien ikärajauksen. Kuva 2. Vesivoimistelua Porissa. Päätavoite: Selvittää, innostuvatko kahteen eri neurologiseen sairausryhmään kuuluvat harrastamaan omaehtoista terveysliikuntaa, kun he saavat neuvontaa ja opastusta samassa ryhmässä. Osatavoitteet: Löytää kahden eri neurologisen sairausryhmän yhteisen liikuntaneuvonnan edut ja mahdolliset esteet sekä selvittää voidaanko esteet poistaa Luoda toimiva ryhmämuotoinen liikuntaneuvonnan malli, joka olisi käytettävissä usean neurologisen sairausryhmän yhteisessä liikuntaneuvonnassa Tukea aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja Parkinsonin tautiin sairastuneita osallistumaan omaehtoiseen liikuntaan Mahdollistaa vertaistuen saaminen Hyödyntää olemassa olevia ja käyttökelpoisia materiaaleja liikuntaneuvonnassa 9

11 3 TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUS 3.1 Koulutuspäivä Suvituulessa Ryhmänohjaajille järjestettiin yhden päivän koulutus Erityisosaamiskeskus Suvituulessa (kuva 3) ja siihen osallistui neljä ryhmän ohjaajaa. Koulutuksen sisältö suunniteltiin ryhmänohjaajien tuella. Sisältötoiveita olivat kommunikaation tukeminen ryhmämuotoisessa liikuntaneuvonnassa, ideoita afaattisten henkilöiden mukaan saamiseksi, neuvontaa liikkumisen esteistä, tietoa kohderyhmien erityispiirteistä, liittojen esittelyt ja tutustuminen Erityisosaamiskeskus Suvituuleen. Kuva 3. Erityisosaamiskeskus Suvituuli Toiveina olivat myös tieto sairauden ja lääkkeiden vaikutuksista liikkumiseen. Kaikki saatiin sisällytettyä koulutukseen. Koulutuksen ohjelma on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. Kouluttajina toimivat Aivoliiton puheterapeutti, Aivo- ja Parkinson-liiton fysioterapeutti ja Parkinson-liiton neurologi. Koulutus oli vuorovaikutteinen ja keskusteleva, jolloin ohjaajille jäi mahdollisuus jakaa kokemuksiaan. Päivän aikana sovittiin Dropbox-tiedostojen synkronointisovelluksen käytöstä, joka mahdollistaa tiedostojen jakamisen usean laitteen välillä, eli kaikkien hanketyöntekijöiden kesken. Tänne ohjaajat tallensivat materiaalia kaikkien ohjaajien käytettäväksi ja nähtäväksi. Koulutuspäivänä jaettiin liittojen omaa materiaalia, koulutusta varten kehitettyä materiaalia sekä muualla tuotettua materiaalia. Materiaalit on kuvattu tarkemmin liitteessä 3. Koulutuspäivän päätteeksi kerättiin kirjallinen palaute käyttäen arviointiasteikkoa 1-3 (1=huono, 2=keskinkertainen, 2= hyvä). Koulutukseen osallistujien mielestä koulutuksen pituus ja ohjelma olivat hyviä. Yksi ei ollut tyytyväinen koulutuksen pituuteen. Kaikki vastanneet kokivat hyötyneensä koulutuksesta ja saaneensa hyviä vinkkejä ja tietämyksen syventämistä. Ajankohdassa olisi ollut kehittämistä, sillä joillain paikkakunnilla ryhmät olivat käynnistyneet ennen koulutusta. Myös sisältö sai kehittämisehdotuksia että enemmän olisi pitänyt puhua ryhmänohjauksesta kun nyt oli välillä ajauduttu yksilöterapiaan. 3.2 Toiminnan kuvaus Ryhmävoimaa! hankkeen liikuntaneuvontaryhmä oli 8-12 osallistujan suljettu ja määräaikainen ryhmä, johon ei otettu uusia osallistujia toteutuksen aikana. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamisilla oli eri teemat, joita jokaisella paikkakunnalla räätälöitiin paikkakunnan tarjontaa vastaavaksi. Osallistujat saivat 10

12 vaikuttaa toiveillaan tapaamisten teemoihin esimerkiksi toivomalla eri liikuntalajeja. Ohjaajille annettiin kaava, jota he muokkasivat ryhmäläisten toiveiden ja paikallisten resurssien mukaan. Kaavan mukaan kokoontuminen rakentui niin että aloitukseen meni 15 minuuttia, teemaan johdattamiseen minuuttia jonka jälkeen minuuttia liikuntakokeiluun. Lopuksi oli 15 minuutin lopetus, johon kuului myös kahvitus ja välipala. Jokaisella kerralla annettiin lisäksi kotitehtävä, joka käsiteltiin yhdessä aina seuraavalla kerralla. Lisäksi noin kolmen kuukauden jälkeen kuudennesta kokoontumisesta oli viimeinen tapaaminen, jolloin ryhmä sai keskustella kokemuksistaan ja arvioida omaa jaksoaan ja toimimista koko prosessissa sekä sitä, olivatko omat liikuntatottumukset muuttuneen ryhmän aikana. Kuudennen ja kontrollikerran välissä ryhmäläiset saivat kannustavan puhelinsoiton ohjaajaltaan. aloitus: 15 minuuttia teemaan johdattaminen: minuuttia liikuntakokeilu: minuuttia lopetus: 15 minuuttia Ensimmäisen tapaamisen tietoiskun aihe oli Ryhmävoimaa! hanke, jolloin tutustuttiin hankkeeseen ja muihin ryhmäläisiin ja ohjaajaan. Toisella tapaamiskerralla puhuttiin liikunnan myönteisistä vaikutuksista ja siitä, miten poistetaan liikkumisen esteitä. Kolmannella kerralla käsiteltiin tukipalveluja, neljännellä tutustuttiin kuntosaliharjoitteluun, viidennellä uimahalliin ja vesivoimisteluun, kuudennella sauvakävelyyn/kävelyyn ja arviointiin. Seitsemäs ja viimeinen kerta oli juhlallisempi päätöstilaisuus, johon myös omaiset ja ystävät olivat tervetulleita. Myös päätöstilaisuus sisälsi liikuntakokeilun. (Taulukko 4.) Taulukko 4 Tietoiskujen aiheet 1.teema 2.teema 3.teema 4.teema 5.teema 6.teema 7.teema Ryhmävoimaa! hanke Liikunnan myönteiset vaikutukset, esteet pois liikunnan tieltä tukipalvelut kuntosali ja kuntosaliharjoittelu uimahalli ja vesivoimistelu sauvakävely/kävely juhlallinen päätöstilaisuus Jokaisella tapaamiskerralla ryhmälle annettiin tietoiskuja terveysliikunnasta sen kerran aiheen mukaisesti. Ryhmän toteutumisen aikana tarkoituksena oli myös se, että jokainen teki itselleen liikuntasuunnitelmaa jota alkoi toteuttaa kuudennen kerran jälkeen itsenäisesti. 11

13 3.3 Pilottipaikkakunnat Hankkeen valmistellut ryhmä valitsi pilottipaikkakunnat. Yhteistyökeskustelua käytiin hankkeen alussa Salon, Porin, Jyväskylän, Vaasan ja Mikkelin kanssa, joista pilottikunniksi valikoituivat Vaasa, Mikkeli ja Pori. Myöhemmin mukaan tulivat Seinäjoki ja Ranua. Pilottikunnat valikoituivat harkinnanvaraisesti ja valintaan vaikutti mm. maantieteellisyys, olemassa olevat käytännöt kuten yksilöllisen liikuntaneuvonnan toteutus tai ryhmäliikuntatarjonta. Lisäksi haluttiin vaikuttaa muualla kuin Turussa, jossa Aivovoimaa-hanke toteutettiin. Mukaan haluttiin myös pieniä paikkakuntia, joten mukaan valikoitui muun muassa Ranua. Paikallisen yhdistyksen aktiivisuudella oli myös suuri merkitys pilottikuntien valinnassa. Toimiva yhteistyö kunnan kanssa edesauttoi pilottikunnaksi valikoitumista esimerkiksi Porin kohdalla. Ryhmien ohjaajat kunnittain on kuvattu liitteessä 1. Taulukko 5. Osallistujien määrä ryhmittäin ja kunnittain. Paikkakunta 1.ryhmän osallistujien määrä 2.ryhmän osallistujien määrä 3.ryhmän osallistujien määrä Osallistujien määrä yhteensä Pori Vaasa Ranua Seinäjoki Mikkeli Yhteensä Toteutuminen Porissa Porissa toteutui yhteensä kolme hankkeen rahoittamaa ryhmää (taulukko 6). Lomakkeiden mukaan osallistujia oli yhteensä 23. Keväällä 2012 käynnistyi vielä kaupungin omakustanteinen ryhmä, jonka osallistujilta kerättiin pieni osallistumismaksu Toteutuminen Ranualla Kuva 4. Frisbeegolfia Porissa Ranualla toteutui syksyllä 2011 yksi ryhmä (taulukko 6). Ranuan ryhmässä oli yhteensä kuusi osallistujaa, joista kolme oli miehiä ja kolme naisia. Parkinsonin tautia heistä sairasti yksi ja AVH:n sairastaneita oli viisi. Ranualla Ryhmävoimaa! hankkeen ryhmä poiki neurologisen toimintaryhmän, johon ohjattiin myös toiseen ryhmään ilmoittautuneet kaksi henkilöä. 12

14 3.3.3 Toteutuminen Vaasassa Vaasassa toteutui yhteensä kolme ryhmää (taulukko 6). Hankkeen toteutumista puolsivat liittojen yhdistykset sillä kaupungin liikuntatarjonta ei jostain syystä tavoittanut kaikkia sitä tarvitsevia siitä huolimatta että kaupungissa on tarjolla viikoittaista liikuntaa. Kaupunki auttoi hankkeen toteutumista tarjoamalla tiloja sen käyttöön. Osallistujia oli kahdessa jälkimmäisen ohjaajan ryhmissä yhteensä 13, joista oli miehiä seitsemän ja naisia kuusi. Heistä kuusi sairasti Parkinsonia ja seitsemän oli sairastanut AVH:n. Ensimmäinen ryhmä toteutettiin hankkeen osalta kokeiluryhmänä, sillä osallistujamäärä oli niin pieni. Kuva 5. Vaasan ryhmän lehti-ilmoitus Toteutuminen Mikkelissä Mikkelissä toteutui yksi ryhmä (taulukko 6), jossa aloitti yhteensä yhdeksän henkilöä. Heistä kuusi oli miehiä ja kolme naisia. Kolme sairasti Parkinsonin tautia ja kuusi oli sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Avainasemassa ryhmän toteutumisessa oli Estery (Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry), joka antoi käyttöön tiloja ja työntekijän hankkeen ohjausryhmään sekä paikalliset yhdistykset, jotka osallistuivat rekrytointiin ja ryhmiin. Tärkeimpänä voimavarana toimi myös itsenäinen ja ammattitaitoinen ohjaaja Toteutuminen Seinäjoella Seinäjoella toteutui kevään 2012 aikana kaksi ryhmää (taulukko 6). Ryhmiin osallistui yhteensä 21 henkilöä, yhdeksän naista ja 12 miestä. Heistä 15 sairasti Parkinsonin tautia ja kuusi oli sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Seinäjoen 1 ryhmän ohjelma on kuvattu liitteessä 4. Taulukko 6 Toteutuneet ryhmät pilottikunnittain. Paikkakunta Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Pori 2 ryhmää 1 ryhmä - Vaasa 1 ryhmä 1 ryhmä 1 ryhmä Mikkeli - 1 ryhmä - Ranua - 1 ryhmä - Seinäjoki ryhmää Yht. 3 ryhmää 4 ryhmää 3 ryhmää 13

15 3.4 Juurrutus Tavoitteena oli juurruttaa hankkeen toimintamalli pilottikuntiin. Uusille paikkakunnille ja terveysalan ammattilaisille hanketta markkinoitiin ahkerasti kirjoittamalla hankkeesta artikkeleita ja kainalojuttuja eri julkaisuihin. Hankkeen toimintamallia markkinoitiin esimerkiksi kansalaisopistoihin ja kaupunkien liikuntatoimeen markkinointikirjeen (Liite 5) ja esitteen (Liite 6) avulla. Lisäksi hankkeesta kiinnostuneille tarjottiin neuvontaa ja tukea ryhmien aloittamiseksi. Hanketta markkinoitiin paikallisten ohjausryhmien avulla ja toimintamallia vietiin eteenpäin pilottipaikkakunnilla. Esimerkiksi Poriin juurtumista edesauttoi se, että ohjausryhmässä oli jäseniä Porin kaupungilta tai Kuva 6. Toivo Nordlund näyttää oikeaoppista kuntosaliharjoittelua Satakunnan ammattikorkeakoulusta, ja he pystyivät Porissa. vaikuttamaan toimintamallin käyttöönottoon paikkakunnalla. Myös yhdistyksiä aktivoitiin hankkeen juurruttamiseen paikkakunnalle, mm. kertomalla hankkeesta yhdistysten liikuntavastaaville. Aktiivinen markkinointi suunnattiin myös kansalaisopistojen suunnittelijoille ja rehtoreille sekä kuntien liikunnansuunnittelijoille. Kunnat, joihin markkinointia suunnattiin, valikoituivat Teli-rahaa saaneista sekä sellaisista kunnista, joissa oli Liikuntaneuvola-tarjontaa. Hankkeen juurrutusvaiheessa todettiin, että juurruttamiseen tarvitaan henkilökohtaisia kontakteja jossa isossa merkityksessä ovat ohjausryhmien jäsenet. Niiden luomisessa ohjausryhmien jäsenilllä on suuri merkitys, sillä juurruttaminen ei onnistu tehokkaasti yksin markkinoinnin avulla. Juurrutusta toteutettiin myös ohjausryhmien työvaliokunnan jäsenten avulla. He ottivat henkilökohtaisesti yhteyttä esimerkiksi alueensa Ammattikorkeakouluun tai kansalaisopistoon. Tämän ansiosta hankkeen toimintamallin jatkamisesta kiinnostuttiinkin myös muilla kuin pilottipaikkakunnilla. Hanketta pyrittiin juurruttamaan myös jatkohankkeen avulla. Hankkeen nimi on Ryhmävoimalla liikkeelle! ja sen tavoitteena on juurruttaa Ryhmävoimaa! -hankkeen liikuntatoimintamallia valtakunnallisesti. Kohderyhmänä hankkeessa olisivat soveltavaa liikuntaa tarvitsevat, joiden liikuntaa tulisi lisätä terveydellisistä syistä ja jotka pystyisivät hyötymään ryhmämuotoisesta liikuntaneuvonnasta. Keskeinen seikka toiminnassa on säännöllisesti kokoontuvat neuvontaryhmät, joissa eri sairausryhmiin kuuluvilla on mahdollisuus tutustua alueensa liikuntapalveluihin liikunnan asiantuntijan opastuksella. Lisäksi tärkeässä asemassa on vertaistuki ja arvio. 14

16 4 YHTEISTYÖTAHOT 4.1 Paikalliset yhteistyötahot Liittojen yhdistykset tiedottivat hankkeesta omissa jäsenkirjeissään ja rekrytoivat osallistujia hankkeen ryhmiin. Lisäksi yhdistysten edustajat toimivat jäsenten äänenä ja toivat heidän näkökulmiaan hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen kanssa yhteistyössä toimi myös Suomen Parkinson-liitto ry, Aivoliitto ry sekä Turun ammattikorkeakoulu Yhteistyötahot paikkakunnittain Kuva 7. Porissa päästiin myös tasapainoilemaan. Pori Porissa yhteistyökumppaneina toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin seudun Parkinson-yhdistys, Satakunnan aivohalvaus ja afasia-yhdistys, sekä perusturva joista saatiin ohjausryhmän jäsenet. Ohjaajat ja tilat hankkeen käyttöön saatiin kaupungilta ja ammattikorkeakoululta. Yhdistykset, Porin perusturva ja kotisairaanhoito vastasivat ryhmäläisten rekrytoinnista ja hankkeen tiedottamisesta Porissa. Yhteistyötahoja osallistui hankkeeseen yhteensä seitsemän (SAMK, Porin perusturva, Porin vapaa-aikavirasto, Satakunnan AVH-yhdistys, Porin seudun Parkinson-kerho, Parkinson-liitto ry ja Aivoliitto ry). Yhteistyötahojen mukanaolo mahdollisti markkinoinnin oikealle kohderyhmälle ja yhteistyö kunnan kanssa mahdollisti liikuntatilojen maksuttoman käytön asiakkaiden kanssa, jolloin toiminnan suunnittelu oli helpompaa. Ranua Ranualla yhteistyötä tehtiin kunnan sisällä terveys- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Tämä yhteistyö poiki peliryhmän, joka toimii vertaisryhmänä. Hankkeesta tiedotettiin Ranuan terveyskeskuksen kuntoutushenkilökunnan kautta. Ohjausryhmällä oli neljä yhteistyötahoa (terveystoimi, vapaa-aikatoimi, Aivoliitto ja Suomen Parkinson-liitto.) Yhteistyötahojen mukanaolo tiivisti kunnan poikkihallinnollista yhteistyötä terveys- ja liikuntatoimen välillä. Lisäksi yhteistyö toi avointa ja myötämielistä suhtautumista uusille kokeiluille, josta on osoituksena myös Voimaa Vanhuuteen- ohjelmaan sitoutuminen ja sen kanssa jatkossa tehtävä yhteistyö. Vaasa Vaasassa yhteistyötahoja oli yhteensä viisi. Vaasan kaupunki toimi yhteistyössä hankkeen kanssa jakamalla perusturvan kautta esitteitä ryhmästä. Esitteitä jakoi myös sairaalan neurologian poliklinikka, kuntoutusohjaajat, terveyskeskuksen kuntoutustyön- 15

17 tekijät, kotipalvelu ja Vaasan alueen AVH- ja Parkinsonkerhot. Myös Vaasan Setlementti ry jakoi esitteitä ryhmän toteutumisesta. Lisäksi kaupunki tarjosi tiloja hankkeen käyttöön aina mahdollisuuksien mukaan. Ryhmään saatiin ohjaaja ostopalveluna Oilix Oy:stä. Mikkeli Mikkelissä Ryhmävoimaa!- hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 12 yhteistyötahoa (Mikkelin kaupungin vapaa-aikatoimi ja kotihoito, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, AMK:n fysioterapiakoulutus, AVH-yhdistys, SLU:n aluejärjestö, Parkinson-yhdistys ja VETO- ja ALTTI-projektit). Nämä mahdollistivat liikuntatiedon ja vertaistuen annon eri sairausryhmille. Lisäksi VETO-projektin kautta saatiin tiloja käyttöön ja Etelä-Savon liikunnan sekä Mikkelin liikuntatoimen kautta tietoa kaupungin liikuntakohteista ja toiminnasta. Yhdistysten mukanaolo hankkeessa oli ehdotonta koko hankkeen/ryhmän onnistumiselle. Hankkeen markkinointityöhön lupautuivat Mikkelin keskussairaalan kuntoutusohjaajat, Mikkelin kaupungin kotihoidon osastonhoitaja, Mikkelin seudun omaishoitajat ja läheiset ry sekä Valot- hanke. Seinäjoki Seinäjoella yhteistyökumppaneita oli yhteensä viisi. Hankkeessa mukanaolevien järjestöjen paikalliset yhdistykset toimivat hankkeessa tehokkaasti. Kumppaneita olivat myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä Seinäjoen kaupungin erityisliikunta. Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri oli apuna hankkeen aloittamisessa Seinäjoella. Ryhmäläisiä saatiin rekrytoitua Seinäjoen sairaalan neurologian klinikan kautta. 4.2 Valtakunnalliset yhteistyötahot Yhdistykset tiedottivat hankkeesta aktiivisesti jäsenkirjeissään. Lisäksi Soveltava liikunta Ry (SoveLi ry) toimi yhteistyössä Ryhmävoimaa! hankkeen kanssa. SoveLi:lta saatiin ostopalveluna hankkeen käyttöön osa-aikainen koordinaattori ja SoveLin toiminnanjohtaja toimi hankkeen johtoryhmässä. Lisäksi SoveLi tiedotti Ryhmävoimaa! -hankkeesta ja sen toiminnasta omissa julkaisuissaan. SoveLi:n panos oli merkittävä myös hankehakemuksen laatimisessa. 16

18 5 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Ryhmävoimaa! hankkeen markkinointi toteutettiin yhteistyössä Suomen Parkinson-liitto ry:n ja Aivoliitto ry:n kanssa. Hankkeesta tiedotettiin säännöllisesti liittojen Internet-sivuilla sekä omissa julkaisuissa. Pilottipaikkakunnilla tiedotettiin paikallisesti ryhmän alkamisesta alueella. Ilmoituksia oli Pohjalaisessa, Eparissa, Seinäjoen Sanomissa, Satakunnan sanomissa, Ilkka- lehdessä ja Vaasan Ikkunassa. Lisäksi pilottikunnissa kuntoutushenkilökunta markkinoi hankkeen ryhmien alkamisesta kohderyhmäläisiä. Myös paikalliset yhdistykset markkinoivat hanketta aktiivisesti pilottipaikkakunnilla. Hankkeesta kirjoitetut artikkelit ja tiedotteet kuvattu tarkemmin liitteessä 7. Vuosi 2010 Hankkeesta lähetettiin pilottikuntien liikuntatoimelle, sosiaalitoimelle, terveystoimelle, kansalaisopistoihin oppilaitoksiin ja fysioterapia-alan yrityksiin yhteistyöpyyntö. Suomen Parkinson-liiton liittohallitukselle lähetettiin hankkeen tiedote. Molempien liittojen Internet sivuilla ja jäsenkirjeissä tiedotettiin hankkeesta. Lisäksi Porissa paikallislehdessä oli tietoa Ryhmävoimaa! hankkeen toteutuksesta. Hankkeen taustasta, tavoitteista ja toiminnasta tehtiin diasarja, jota voitiin käyttää hyväksi pilottipaikkakuntien ohjausryhmien ja ryhmän ohjaajien perehdytyksessä. Hankkeesta tiedotettiin Pohjalaisessa ja Satakunnan Kansassa, suoramarkkinointikirjeillä ja sähköpostitse. Vuosi 2011 Veijo Kivistö kävi SoveLin ja Metropolian järjestämillä messuilla Helsingissä 8.4. esittelemässä hanketta tietoisku-tyyppisesti apunaan hankkeesta kehitetty diasarja. Lisäksi fysioterapeuttiopiskelija Johanna Savolainen kirjoitti Porin ensimmäisen ryhmän toteutumisesta ja tuloksista opinnäytetyön. Vuosi 2012 Mirjami Moisio kävi Erityisliikunnan Symposiumissa esittelemässä hanketta posterin, markkinointikirjeen ja esitteiden avulla. Vaasan ryhmänohjaaja Oili Viskari kävi esittelemässä hanketta Mustasaaressa 4.4. Juttu-tupalaisille. Virpi Lumimäki kävi esittelemässä hanketta esitteen ja posterin kanssa AVH-päivillä ja posterin kanssa UKK:n terveysliikuntapäivillä Lisäksi Virpi Lumimäki käynnisti Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa neuvottelut toiminnan jatkamisesta ja Seinäjoella kansalais- 17

19 opisto kiinnostui hankkeesta ja jatkaa hankkeen toimintaa ottamalla ohjelmistoonsa erityisliikuntaryhmän syksyllä Myös pääkaupunkiseudulla on ollut kiinnostusta hanketta kohtaan Laurea-ammattikorkeakoulusta. 6 HANKKEEN TULOKSET 6.1 Pori Porissa toteutui yhteensä kolme ryhmää. Osallistujia niissä oli yhteensä 23. Alkukyselylomakkeisin heistä vastasi 22 ja loppukyselyyn 23. Parkinsonia sairasti 11 ja avh:n oli sairastanut 11 ja yksi avh:n sairastanut sairasti myös Parkinsonin tautia. Ensimmäisen ryhmän vastausten analysointi oli haastavaa sillä ryhmässä loppukysely oli tehty poikkeuksellisesti kuudennella tapaamiskerralla Alkukysely Loppukysely Kaavio 1. Porin liikunnan harrastamisen esteitä Näyttäisi siltä, että Porissa liikunnan harrastamisen esteitä saatiin vähennettyä alku- ja loppukyselyn välillä. Suurimmiksi liikunnan harrastamisen esteiksi nousivat fyysiset rajoitteet, kaatumisen pelko, saamattomuus ja liikuntakaverin puute. Näistä alku- ja loppukyselyn välillä fyysiset rajoitteet nousivat yhdellä, mutta kaatumisen pelko laski kahdella ja saamattomuus neljällä. Liikuntakaverin puute ja mieliala laskivat yhdellä. Ympäristön esteellisyys poistui esteistä kokonaan ja sopivien liikuntapaikkojen puute säilyi ennallaan(1). Kuljetus/kyytiongelmat nousivat yhdellä. Ei mikään vastaus lisääntyi yhdellä. (Kaavio 1.) 18

20 Alkukysely Loppukysely Kaavio 2. Porin liikuntalajeja. Porin ryhmäläisten liikuntalajien märä näyttäisi lisääntyneen alku- ja loppukyselyn välillä. Asiointikävely ja puutarhanhoito lisääntyivät neljällä, kävely/ulkoilu kuudella, koti- ja tuolijumppa kahdella ja sauvakävely kolmella. Harrastuksista boccia väheni yhdellä, kuntosali neljällä ja vesivoimistelu kolmella. Samana pysyivät uinnin harrastajat (2). (Kaavio 2). Lisäksi loppukyselyssä ensimmäisessä ryhmässä yksi harrasti tasapainoharjoittelua ja yksi venyttelyä. Porin ryhmissä yhteen liikuntasuoritukseen käytetty aika ei lisääntynyt alku ja loppukyselyn välillä. 1-2 tuntia kerrallaan harrastavien määrä lisääntyi yhdellä. Alle 30 minuuttia ja tunnin kerrallaan liikkuvat vähenivät kahdella. Yhdellä henkilöllä liikuntasuorituksen kesto vaihteli 10 minuutista jopa neljään tuntiin, sillä hän harrasti remontointia ja ja toisella pihatöitä tekevällä tunnista kuuteen tuntiin. Toisaalta liikunnan harrastamisen määrä viikossa lisääntyi alku- ja loppukyselyn välillä, sillä päivittäin harrastavien määrä lisääntyi ja 2-3 kertaa viikossa harrastavien määrä pysyi samana. Kerran viikossa harrastavien määrä poistui kokonaan Seminaari Porissa järjestettiin Ryhmävoimaa! seminaari, jota mainostettiin paikallisessa lehdessä. Seminaarissa toinen Porin ohjaajista, erityisliikunnanohjaaja, kertoi hankkeesta ja näytti valokuvia liikuntatuokioista, jonka jälkeen toinen Porin ohjaaja, fysioterapeutti esitteli aiheesta kirjoittamansa Ryhmävoimaa! liikuntaneuvontaryhmä Parkinsonin tautia sairastaville ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneille opinnäytetyön tuloksia. Myös seminaarin ohjelmaan kuului liikuntatuokio senioritanssin muodossa istuen ja seisten sekä mahdollisuus tutustua tasapainovälineisiin. Kahvitauolla tutustuttiin Sata- 19

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 6.11.2015 Al Ikäinstituutin motto: Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta Päämäärä on edistää hyvää

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

RYHMÄMUOTOISEN LIIKUNTANEUVONNAN VAIKUTUS PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVIEN JA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN OMAEHTOISEEN LIIKUNTAAN

RYHMÄMUOTOISEN LIIKUNTANEUVONNAN VAIKUTUS PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVIEN JA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN OMAEHTOISEEN LIIKUNTAAN Opinnäytetyö AMK Hoitotyön koulutusohjelma Fysioterapia 2013 Taina Piittisjärvi RYHMÄMUOTOISEN LIIKUNTANEUVONNAN VAIKUTUS PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVIEN JA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN OMAEHTOISEEN

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA SYKSY 2007 ILMOITTAUTUMINEN Harjula-keskuksen toimistoon 20.8.2007 alkaen klo 8-15.30: puh. (03) 8725 130 Ilmoittaudu nyt! HARJULAN KUNTOUTUS Liikuntaryhmiemme tavoitteena on ikääntyvien

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013 KEVÄT 2013 Helsingin kaupunki Liikuntavirasto Paavo Nurmen kuja 1 C 00250 Helsinki Puhelin: 09 310 87932 Faksi: 09 310 87771 Sähköp.: minna.ekman@hel.fi Liikuntaviraston kurssitoimintaan voi ilmoittautua

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Kaikissa ryhmissä tilaa! Maanantai Klo 9.00 10.00 Vertaisohjattu kuntopiiri 65+, 13.1. 26.5.2014 Ilmoittautumiset ja lisätietoja ma-pe klo 9 10 Liperin terveystoimi

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016)

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) Pieksämäen Erityisliikunta Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) YHTEYSTIETOJA ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, jotka vamman, sairauden ja muun toimintakyvyn

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LIIKUNTATIEDOTE 2 / 2010 13.9.2010. Hei Liikuntavastaavat ja liikuntatoiminnan parissa toimivat!

LIIKUNTATIEDOTE 2 / 2010 13.9.2010. Hei Liikuntavastaavat ja liikuntatoiminnan parissa toimivat! LIIKUNTATIEDOTE 2 / 2010 13.9.2010 Hei Liikuntavastaavat ja liikuntatoiminnan parissa toimivat! Tiedoksi kaikille, että Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema esitys uudesta liikuntalaista on siirtymässä

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot