SOLID YOUTH turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelukokonaisuuden rakentaminen osallistavien menetelmien keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOLID YOUTH turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelukokonaisuuden rakentaminen osallistavien menetelmien keinoin"

Transkriptio

1 SOLID YOUTH turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelukokonaisuuden rakentaminen osallistavien menetelmien keinoin Hankkeen loppuraportti 09/2014 Kuva: Nina Stubb 1

2 Sisällys 1. JOHDANTO Vaasa monikulttuurisena kaupunkina Huomio syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA KESKEISET TULOKSET Lisätään haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten kotoutumista tukevien ja syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti ja nuorten tarpeista käsin Ehkäistään turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä HANKKEEN KESKEISIN LISÄARVO TIEDOTTAMINEN VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ JOHTOPÄÄTÖKSET MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? LIITTEET

3 1. JOHDANTO Maahanmuuttajanuorten ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat paitsi kansallisesti niin myös Vaasan seudulla ja Pohjanmaan maakunnassa tunnistettuja alueellisia kehittämistarpeita. Syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteeseen on kansallisesti tartuttu mm. hallitusohjelmassa, jossa yhteiskuntatakuulla luodaan keinoja näiden nuorten tavoittamiseksi nivelvaiheessa. Nuorten osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy on painopistealueena myös useissa kansallisissa kehittämisohjelmissa, joiden hallinto- ja sektorirajat ylittävät, vaikuttavat toimintatavat tähtäävät väestön hyvinvoinnin edistämiseen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä erityisesti maahanmuuttajanuoriin suunnatut toimenpiteet ovat vaikuttavia: maahanmuuttajien riski syrjäytyä on 4 6-kertainen kantaväestöön verrattuna. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes onkin maahanmuuttajataustaisia. Nuorten yhteiskuntatakuu on keskeinen maahanmuuttajien kannalta, koska yli 70 % maahanmuuttajista on alle 35-vuotiaita. Vieraskielisten lasten osuus on Suomessa nopeassa kasvussa. Maahanmuutto keskittyy voimakkaasti suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä vieraskielisten osuus on 11 %, kun muualla maassa keskiarvo on 4 %. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 opintojen ja työelämän ulkopuolella oli vieraskielistä vuotiasta. Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää yksilöllisiä ja tuettuja polkuja. Koulutusjärjestelmän onkin tarjottava tukimuotoja maahanmuuttajan kielen oppimisen ja muun erityisen tuen tarpeeseen. Varhaiskasvatukseen osallistunut maahanmuuttajalapsi selviää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan toimipaikka sekä Vaasan kaupunki käynnistivätkin tammikuussa 2013 Euroopan pakolaisrahaston tuella SOLID YOUTH -hankkeen, jossa tarkoituksena oli lisätä maahanmuuttajanuorten osallisuutta ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Tässä loppuraportissa esitellään hankkeen toimintaa ja sen keskeisimpiä tuloksia. Lopuksi luodaan vielä katsaus tulevaan sekä linjataan jatkokehittämisen ja -tutkimuksen paikkoja Vaasa monikulttuurisena kaupunkina SOLID YOUTH -hankkeen toiminta-alueeksi valikoitui Vaasan kaupunki, jossa monikulttuurisuus on osa arkea. Tilastojen mukaan Vaasan kaupunki onkin yksi maamme monikielisimmistä kaupungeista, ja vuoden 2013 lopussa kaupungissa tilastoitiin puhuttavan 92 eri kieltä. Vieraskielisten osuus kaupungissa on yli 7 %. Vaasaan muutetaan monesta eri syystä. Kansainvälinen elinkeinoelämä houkuttelee osaajia ulkomailta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on Pohjanmaalla ja Vaasassa maamme korkeimpia. Sen lisäksi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden määrä on merkittävä. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymä Vaasan kaupungin strategia Pohjolan energiapääkaupunki virtaa hyvään elämään linjaa strategisiksi painopistealueikseen muun muassa hyvinvoinnin sekä kansainvälisyyden. Kun vielä menestystekijöiksi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi listataan osaava työvoima, kaksi- ja monikieliset palvelut, turvallisuus sekä hyvinvoivat kuntalaiset, on maahanmuuttajien integraation tuki yksi keskeisistä menestymisen edellytyksistä. Vaasan kaupungin kaupunkikehityksen tilastot antavat ajantasaisen kuvan kaupungin monikulttuurisuudesta. Alla olevat tilastot on koonnut Jonas Nylén Vaasan kaupunkikehityksestä. 3

4 4

5 Kun tarkastellaan vieraskielisten osuutta koko maan tilanteeseen, voidaan havaita että Vaasan kaupungissa vieraita kieliä puhutaan kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin maassa keskimäärin. Tilastot on koonnut THL:n erikoistutkija Ritva Mertaniemi. Vieraskielisten osuus ikäryhmittäin (%) koko maassa ja Vaasassa v

6 Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten lasten ja nuorten määrä, kaikkien lasten ja nuorten määrä (N) sekä vieraskielisten osuus (%) ko. ikäluokasta Vaasassa v Ikäluokat Vieraiskieliset (Vaasa) Koko väestö (Vaasa) osuus % 0 v 6 v ,20 7 v 12 v ,92 13 v 16 v ,91 17 v 19 v ,85 20 v 25 v ,26 26 v 30 v ,44 % Lähde: Tilastokeskus Suomi tai ruotsi toisena kielenä perusopetuksessa sekä peruskoulusta kaikki valmistuneet oppilaat koko maassa, Pohjanmaalla ja Vaasassa v (N) Valmistunei ta peruskoulus ta v Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Yhteensä su ja ru toisena kielenä Koko maa Pohjanmaa Vaasa Luokat 1-6 Luokat 7-9 YHTEENSÄ Luokat 1-6 Luokat 7-9 YHTEENSÄ Luokat 1-6 Luokat YHTEENSÄ Lähde: OPH. Vipunen 6

7 1.2. Huomio syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin SOLID YOUTH -hankkeessa nuorten syrjäytymistä tarkastellaan erityisesti maahanmuuttajanuorten näkökulmasta. Kun syrjäytyneistä nuorista maassamme lähes neljännes on maahanmuuttajia, tarvitaan tämänkaltaisia kohdennettuja hankkeita ja toimenpiteitä jatkossakin peruspalveluissa tarjottavan perustyön rinnalla. Syrjäytyminen on myös kotouttamiseen liittyvä ongelma, jolloin keinot maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen torjumiseksi ovat nuorten osallistaminen, tehokkaampi kotouttaminen ja ohjaaminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Toimiva ja laadukas kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyvä politiikka on edellytys maahanmuuttajien hyvinvoinnille ja terveydelle. Keskeistä on maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottaminen politiikan kaikilla sektoreilla. Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan vuonna Lain tarkoituksena on edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi lailla tavoitellaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken Vaasan kaupungissa maahanmuuttajatyöstä vastaavat julkinen sektori ja järjestöt. Kaupungin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi tarjoavat kaikille kansalaisille kuuluvia palveluita. Maahanmuuttajille kohdennettavia erityispalveluja tarjotaan Vaasan ulkomaalaistoimistossa. Vaasan kaupungin sivistystoimi vastaa nuorten vapaa-ajan toiminnasta sekä koulutuksesta ja kasvatuksesta. Maahanmuuttajien koulutuksesta ja työllistämisestä vastaa Vaasan työ- ja elinkeinotoimisto. Yleistä palveluiden tarjontaa syventävät erilaiset järjestöt, jotka keskittyvää muun muassa kielenopetukseen ja ystävätoimintaan. Näillä toimijoilla on suuri mahdollisuus toimia myös maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja osallisuuden edistämisessä. Maahanmuuttajalapsia ja -nuoria voidaan tukea kouluympäristöissä mm. lisäämällä kodin ja koulun välistä yhteistyötä huomioiden, etteivät monissa kouluissa käytetyt nettipohjaisen tiedottamisen kanavat tai vanhempainillat aina tavoita vanhempia tarjoamalla lapselle/nuorelle valmistavaa opetusta ennen perusopetusta sijoittamalla lapsi/nuori osaamistasoaan vastaavaan ryhmään ja tarjoamalla tukiopetusta tukemalla kielen opiskelua tarjoamalla suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta sekä oman äidinkielen opetusta Koulussa nuori ihminen saa avaimet joilla avata tulevaisuutensa ovia. Koulussa nuori saa ne tiedot ja oppii ne taidot, joiden varaan rakentaa tulevaisuuttaan niin työelämässä kuin yhteiskunnan täysvaltaisena jäsenenä. Maahanmuuttajanuorten kohdalla nuo avaimet jäävät joskus saamatta kokonaan tai ne eivät ole riittävän toimivia. Tuorein PISA-tutkimus (2012) puhuu karua kieltään. Maahanmuuttajaoppilaiden testitulokset lukemisessa, luonnontieteissä ja matematiikassa ovat keskimäärin pistettä alhaisemmat kuin kantaväestön nuorilla. Erot ensimmäisen sukupolven ja toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden välillä olivat myös merkittävät. Vaikka Suomi edelleen menestyy PISA-testissä hyvin sijoittuen OECD-maiden kärkijoukkoihin, on kantaväestön ja maahanmuuttajanuorten väliset erot myös kaikkein suurimpia. Matematiikassa Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset oppilaat olivat OECD-maiden heikoimpien joukossa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat matematiikassa noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaa kaksi vuotta muita oppilaita jäljessä. Noin puolet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ei saavuta vähimmäistasoa matematiikan osaamisessa (kantaväestön keskuudessa n. 10 %). Koulumenestykseen vaikuttaa mm. minkä ikäisenä lapsi on muuttanut tai minkä verran hän on aiemmin käynyt koulua. Maahanmuuttajanuoren tuloksiin vaikuttaa myös se, miten hyvin hänen vahvuutensa mutta myös tarpeensa tunnistetaan ja tunnustetaan koulussa ja miten niihin vastataan. Kielen oppiminen on 7

8 ensisijaisen tärkeä koulumenestyksenkin kannalta ja siksi onkin tärkeää, että koulussa panostetaan siihen, että nuori mahdollisimman luontevasti ja usein saa mahdollisuuden kanssakäymiseen ikäistensä kanssa. Kielitaito harjaantuu kaikista parhaiten ihmisten välisessä kanssakäymisessä. PISA-tutkimus osoittaa, että heikommasta koulumenestyksestä huolimatta maahanmuuttajataustaisten nuorten asennoituminen koulua kohtaan oli muita oppilaita myönteisempi ja heidän kouluun kuulumisen tunteensa oli vahvempi kuin muilla. Sen lisäksi he kokivat opettajien ja oppilaiden väliset suhteet muita oppilaita myönteisempänä. Myös muissa tutkimuksissa on nähtävissä, että maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kokevat koulun tärkeämmäksi ja mielekkäämmäksi kuin muut oppilaat ja he viihtyvät siellä paremmin. Maahanmuuttajanuoren myönteinen suhtautuminen kouluun on voimavara, jota voisi hyödyntää koulun yhteisöllisyyttä ja nuorten vuorovaikutusta tukevassa kehittämistyössä. Vanhempien tuella on suuri merkitys nuoren koulunkäynnin ja menestyksen kannalta. Uudessa oppilashuoltolaissa korostetaankin oppilaan, koulun ja vanhempien yhteistyötä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla kodin ja koulun yhteistyö kanssa voi kuitenkin sisältää erilaisia haasteita. Suurimman haasteen muodostanee yhteisen kielen puuttuminen, mikä estää kommunikaatiota ja/tai lisää väärinkäsitysten riskiä. Monet selvitykset antavat viitteitä siitä, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osallistu koulujen vanhempain-iltoihin yhtä usein kuin muut vanhemmat. Vanhemmat itse kokevat osallistumisen hankalaksi juuri yhteisen kielen puuttumisen takia Opettajille työskenteleminen tulkin välityksellä voi olla myös haasteellista. Ollakseen vaikuttavia, nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet edellyttävät ongelmien varhaista tunnistamista. Kunnissa tehtävän perustyön merkitys on tämän vuoksi olennaista. Esimerkiksi kouluympäristöissä suurin vastuu ongelmien varhaisesta tunnistamisesta on opettajilla. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen ei siis vähennä yksittäisten ammattilaisten työn merkitystä, mutta voi parhaimmillaan tukea heidän ammattitaitonsa hyödyntämistä. 2. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA KESKEISET TULOKSET Seuraavaksi tarkastellaan SOLID YOUTH -hankkeen kolmen päätavoitteen toteutumista. Hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat: 1. Lisätään haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista 2. Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten kotoutumista tukevien ja syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti ja nuorten tarpeista käsin 3. Ehkäistään turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä 8

9 2.1. Lisätään haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista Maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuus, kuuleminen ja voimavaraistuminen ovat keskeisiä hyvinvointipoliittisia tavoitteita. Sosiaalinen tilaus helpotti hankkeen toteuttamista, mutta lyhyt hankeaika vaikeutti sitä. Arviointi- ja seurantatieto osoittivat, että hanke lisäsi yksilötasolla haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistamista. Hanketoimijoilla verkostoineen oli vuosien kokemus erilaisista osallistavista menetelmistä (esim. kokemusarviointi ja kansalaisraadit), joita myös tässä hankkeessa hyödynnettiin. Alustavat haastattelut, ohjausryhmän kommentit ja muiden vastaavien kehittämiskokonaisuuksien kokemukset osoittivat, että alun perin suunniteltu turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten kansalaisraati ei olisikaan se paras mahdollinen keino osallistaa nuoria ja siten kerätä tietoa heidän palvelujensa kehittämiseksi. Keskeisiä perusteluja raadista luopumiseen olivat myös nuorten yksilöllinen kielitaito ja kohderyhmän nuorten hyvin vaihtelevat maassaoloajat ja siten eriävät kokemukset palveluista ja palvelujärjestelmästä kokonaisuudessaan. Raadit korvattiin paremmin nuorten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista edistävillä menetelmillä. Näitä olivat fokusryhmissä toteutettu Tulevaisuuden muistelu, yksilölliset ja syventävät teemahaastattelut ja Suomen mielenterveysseuran kehittämä Oma tarinasi -menetelmä. Arviointi osoitti, että nuoret kokivat valitut menetelmät myönteisesti osallistaviksi. Menetelmät olivat voimavaraistavia tapoja, joilla nuoret halusivat jakaa ajatuksiaan, kokemuksiaan ja myös näkemyksiään palvelujärjestelmän kehittämisestä. Nuoret kokivat tulleensa aiemmin kokemattomallaan tavalla kuulluiksi ja usein myös nähdyiksi. Arviointi- ja seurantatiedon välittäminen nuorille itselleen palautteena heidän osallisuudestaan osoittautui voimavaraistavaksi. Nuorten äänellä vaikutettiin päätöksentekoon ja julkisuudessa (esim. lehtijutut, seminaarit, verkosto- ja asiantuntijatapaamiset). Hankkeessa järjestetyt alueelliset, pohjoismaiset ja kansainväliset koulutukset (esim. Matkalaukkumenetelmä, kotoutumisen monimuotoinen tuki, alueellinen yhteistyösopimus maahanmuuttajien osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi) korostivat nuorten kanssa toimivien osaamista ja vahvistivat valmiuksia tukea nuorten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista. Hankkeen vaikuttavuudesta kertoo sekin, että vaikka hanke toteutettiin yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa siinä käytetyt menetelmät ja saadut tulokset ovat herättäneet laajasti kiinnostusta koko Pohjanmaalla. Kaste-ohjelman välityksellä ne vaikuttavat laajemmin Suomessa. Tavoitetta tukevat toiminnot: 1. Fokusryhmähaastattelut turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten osallisuudesta ja sen mahdollisuuksista nuoren arjessa Hankeaikana järjestettiin viisi fokusryhmähaastattelua, joiden tavoitteena oli lisätä maahanmuuttajanuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista. Fokusryhmissä tavoitettiin 35 nuorta. Vaasan ulkomaalaistoimiston pajatoiminnoissa tavoitettiin kymmeniä nuoria. Pajatoiminta jatkui koko hankekauden ajan ja edelleen. Pajatoiminnassa huomioitiin fokusryhmien näkemykset. Vuonna 2014 hankkeessa tehtiin fokusryhmien syventämiseksi 25 yksilöllistä teemahaastattelua, jotka kohdentuivat nuorten osallisuuteen aikuissosiaalityössä. Nuorten lisäksi haastateltiin kuutta sosiaalityöntekijää, ohjaajaa ja alan esimiestä. Tulokset on analysoitu ja toimitettu ohjausryhmään ja sosiaalivirastoon tulevien vuosien kehittämistyön tueksi. 9

10 Fokusryhmähaastatteluissa esiin nousseita huomioita osallisuuden mahdollisuuksista: Haluan oppia, haluan työn ja haluan asua ja olla iloinen. Ja haluan paljon ystäviä ja tuntea ihmisiä olla yhteiskunnassa. Jos et ole koulussa vaan istut kotona missä opit kieli? Hankkeessa toteutettujen fokusryhmähaastattelujen, yksilöhaastattelujen ja työpajojen avulla nuorille tarjoutui mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin ja tuoda esille ajatuksia ja kehittämisehdotuksia, joita heillä oman osallisuutensa kannalta on ollut. Fokusryhmissä hyödynnetty Tulevaisuuden muistelu-menetelmä tähtäsi nimenomaan nuoren voimavaraistumiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Myös Oma tarinasi -menetelmän avulla tuettiin nuoren voimavaraistumista ja mahdollisuutta vertaistukeen. Nuorilta kerätty tietoa välitettiin laajasti eri verkostoissa ja tiedon perusteella tarkennettiin hankkeen toimintoja niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukisivat nuorten osallisuutta ja voimavaraistumista. Nuorilta kerätty palaute kertoi, että nuoret kokivat osallistumisensa mielekkääksi ja tunnistivat sen keinoksi tulla kuulluksi ja usein myös nähdyksi. 2. Omien voimavarojen tunnistaminen Omien voimavarojen tunnistamiseksi tehtiin ennakoivia haastatteluja Tulevaisuuden muistelumenetelmällä. Näin kartoitettiin nuorten tulevaisuudenkuvia, käsityksiä voimavaroistaan ja osallisuudestaan. Myös Suomen Mielenterveysseuran Oma tarinasi -menetelmän tavoitteena kirjoituspajoissa oli tukea nuorten osallisuutta ja voimavaraistumista. Teemahaastatteluissa nuoret pääsivät pohtimaan asiakkuuttaan aikuissosiaalityössä ja siinä mahdollisuuksia voimavarojensa tunnistamiseksi. Koulutuskokonaisuuksia omien voimavarojen tunnistamiseksi on suunnitteilla myös jatkoon. 10

11 Oma tarinasi -ryhmän tapaaminen (kuva: Nina Stubb) 3. Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten ja nuorten aikuisten kansalaisraati Kansalaisraadista päätettiin hankkeen puitteissa luopua ja se korvattiin muilla osallistavilla menetelmillä. Osallistavista menetelmistä on tekeillä tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyönä julkaisu, joka valmistuu vuonna Pohjanmaan liiton alueella valmisteilla olevassa hyvinvointistrategiassa edistetään pohjoismaisten hyvien käytäntöjen mukaisesti osallisuudenpolitiikkaa. 4. Tulosten jakaminen ja kehittämistyön tutkimustulosten levittäminen Hankkeen tuloksia nuorten osallisuudesta, kuulemisesta ja voimavaraistumisesta jaettiin ja levitettiin alueellisissa ja paikallisissa ohjelmissa, strategioissa ja suunnitelmissa hyödynnettäviksi kuten edellä kohdassa neljä on kuvattu. Maahanmuuttajanuorten osallisuus ja voimavaraistuminen huomioitiin tulevia vuosia koskien myös Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkoston (BoWer) tutkimusohjelmassa ja yhteistyössä BoWerin kanssa julkaistiin artikkeleita ja blogikirjoituksia aiheesta. Hankkeeseen kytkeytyneiden väitöskirjatutkimusten tukemana maahanmuuttajanuorten osallisuutta ja voimavaraistumista käsittäviä tieteellisiä artikkeleita julkaistaan myös hankekauden jälkeen. Nämä tutkimukset ovat osa monialaista Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaa. Hankkeen verkostoyhteistyönä kirjoitettiin myös elokuussa 2014 yhteisartikkeli Maahanmuuttajanuoret osallisiksi kouluyhteisössä, joka julkaistiin Kuntalehden numerossa 10/2014. Kirjoitus löytyy myös BoWerin blogista sivulta: Hankkeessa järjestettyjen koulutusten ja työpajojen sekä kohderyhmälle suunnattujen toimintojen kautta on rakentumassa verkostoja tukemaan kohderyhmän nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Erityisesti nuorten tunnistama tarve osallisuuteen koulussa ja sitä tukeva vanhempaintukitoiminta keräsi nopeasti useista eri toimijoista koostuvan verkoston. Verkoston työ jatkuu hankekauden jälkeen esim. Vaasan kasvatus- ja sivistysviraston ja Pohjanmaan liiton luotsaamina ja yhdessä THL:n kanssa koordinoimina. 11

12 Vanhempaintukitoimintaa Vöyrinkaupungin koululla (kuva: Nina Stubb) Toiminnoista kerättiin säännöllisesti ja toiminnoittain palautetta. Sitä hyödynnettiin hankkeen ohjaukseksi. Osa seurannan annista löytyy jatkossakin hyödynnettäväksi osoitteessa youth Koulutus on tärkeää jotta voisimme auttaa meidän nuoria pääsemään eteenpäin elämässään eikä takertumaan vaikeisiin tilanteisiin. (Suitcase stories - koulutuspalautteesta) Kouluttaja osasi asiansa homma toimi ja ryhmä oli hyvä. tulen varmasti käyttämään menetelmää ja se jää henkiin. Uusi koulutus saman ryhmän kanssa 1-2 vuoden päästä voisi olla mielenkiintoista. (Suitcase stories - koulutuspalautteesta) 12

13 Hankkeen pitkän tähtäimen vaikuttavuuden arviointia jatketaan hankekauden jälkeen hanketoimijoiden omana työnä ja osallisuuden politiikan vaikuttavuuden seurantana Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmassa Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten kotoutumista tukevien ja syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti ja nuorten tarpeista käsin Hankkeen ensimmäisellä puoliskolla analysoitiin palvelujen nykytila kohderyhmään kuuluvien nuorten, kotoutumista tukevissa palveluissa työskentelevien ja palveluista vastaavien muiden asiantuntijoiden näkemysten perusteella. Analyysissä hyödynnettiin myös THL:n ATH- ja Maamu -tutkimuksia sekä Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -hankkeen tuloksia. Hankkeen ensimmäisellä puoliskolla valittiin ohjausryhmän tuella kehittämiskohteiksi sosiaali- ja terveyspalveluja (esim. ulkomaalaistoimiston toimintoja ja aikuissosiaalityötä) ja niihin läheisesti liittyviä ehkäiseviä toimintoja esim. järjestöt, koulutus ja työvoimapalvelut. Hankkeen toisella puoliskolla syrjäytymistä ehkäisevien seudullisten palvelujen kehittämiseksi painopiste oli osallisuutta ja voimavaraistamista tukevissa toiminnoissa, osaamisen vahvistamisessa, hallinto- ja sektorirajat ylittävässä strategisessa ja ohjelmallisessa yhteistyössä sekä kehittämistyön jatkuvuuden turvaamisessa nyt raportoitavan hankkeen päättymisen jälkeen. Tutkimusten, selvitysten ja opinnäytetöiden tukemina etsittiin kehittämistarpeeseen vaikuttaviksi osoittautuneita toimintatapoja ja tarjottiin niihin koulutusta ja asiantuntijatukea. Asiakaslähtöinen arviointi- ja seurantatieto hyödynnettiin hankkeen toimeenpano-, viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmissa. Arviointi ja seurantatiedolla vaikutettiin ehkäiseviä palveluja koskevaan päätöksentekoon (esim. Pohjanmaan liiton hyvinvointistrategia ja Vaasan kaupungin strategiset linjaukset), vaikutettiin julkisuudessa (esim. blogit, haastattelut, lehtijutut, näyttelyt, koulutukset, seminaarit) ja tuettiin jatkohankkeiden suunnittelua (esim. sosiaalisen kuntoutuksen hanke ja Kaste-hankkeet). Seurantatieto analysoitiin ja raportoitiin paitsi hanketoimijoille ja niiden verkostoissa, myös ohjausryhmässä ja useilla nettisivuilla (http://www.welcomeoffice.fi/sivut/maahanmuuttajastakuntalaiseksi.php/solid youth, Syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi hankkeen tuloksia on hyödynnetty myös alueen keskeisten strategioiden, ohjelmien, sopimusten ja toimintakokonaisuuksien valmistelussa (esim. Vaasan kotouttamisohjelma, Pohjanmaan liiton hyvinvointistrategia, Pohjanmaan toimijoiden aiesopimus maahanmuuttajien osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi, Vaasan kaupungin perusopetuksen toimenpideohjelma , julkisen ja järjestön kumppanuussopimus, Pohjanmaan kriisikeskuksen valmistelu, monikulttuuristen perheiden vanhemmuuden tuki yhdessä Suomen Vanhempainliiton kanssa). Hankeajan lyhyyden takia, ohjausryhmä päätti keväällä 2014 jatkohankkeiden valmistelujen käynnistämisestä esim. uusille ESR- ja EAKR -ohjelmakausille. Hankkeen vaikeudet osoittivat, että tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutoksessa ehkäiseville seudullisille palvelukokonaisuuksiin tarvitaan välttämättä paikka, resurssit, osaaminen ja alueellinen, hallinto- ja sektorirajat ylittävä koordinaatio. Alueellisten toimien lisäksi hankkeen tuloksia on hyödynnetty kehitettäessä ehkäiseviin palvelukokonaisuuksiin kansallista informaatio-ohjausta, Kaste-ohjelman mukaisissa hankkeissa, Kaste- 13

14 ohjelman kansallisessa toimeenpanosuunnitelmassa ja osallisuuden osaohjelmassa ja hyödynnetään vielä tulevassa Kaste 3-ohjelman valmistelussa. Myös kansallisen tason ohjelmissa eri hallintoaloilla hyvät tavoitelauseet asiakaslähtöisistä, syrjäytymistä ehkäisevistä palvelukokonaisuuksista on saatava muuttumaan arjen prioriteeteiksi ja konkretioiksi. Tämän tavoitealueen toiminnot ovat käynnistyneet ajoissa, kuten alla tarkemmin kuvataan. Silti etenkin seudullisen palvelukokonaisuuden kehittäminen jää jo hankeajan lyhyydenkin takia odottamaan jatkoa ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistuksen etenemistä - ja siihen tarvittavia polittisia päätöksiä. Tavoitetta tukevat toiminnot: 1. Fokusryhmähaastattelujen toteuttaminen ja tulosten raportointi ja levittäminen Viiden fokusryhmähaastattelun tulokset analysoitiin ja raportoitiin ja niitä levitettiin maahanmuuttajanuorten palveluista vastaaville tahoille, verkostotoimijoille ja ohjausryhmän välityksellä heidän taustaorganisaatioilleen. Tällä tavoiteltiin laajempia alueellisia vaikutuksia. Tuloksia käsiteltiin myös työpajoissa ja verkostokokouksissa. Tuloksia hyödynnettiin myös alueen keskeisissä strategioissa ja ohjelmissa ja myös kansallisesti mm. Kaste-ohjelmatyöskentelyssä. Tulokset ovat olleet tukemassa kehittämistoimia ja hankkeistamisia myös tuleville vuosille. 2. Tiedottamis- ja sitouttamistyö kehittämisen tukena Hankkeen ulkopuolisella rahoituksella, mutta hankkeen tavoitteita tukien on tekeillä kaksi väitöstutkimusta. Tutkimuksissa tuotettiin osallisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä tieteellisiä artikkeleita ja muita julkaisuja. Hankkeen tukemana kirjoitettiin alueen ja alan lehtiin kuntalaisten mahdollisuuksista palvelujen kehittämiseen. VNK:lle toimitettiin BoWer-verkoston toimesta tutkimus-ja kehittämishakemus osallistavasta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä. 3. Tulosten pohjalta laadittava nuorten syrjäytymistä ehkäisevä seudullinen toimintamalli Ohjausryhmässä tunnistettiin vuonna 2013 yhteensä kuusi kehittämistoimintoa vuosille Toiminnot olivat arvioitavia ja seurattavia kehäänkärkiä. Vuoden 2014 aikana järjestettiin useita asiantuntijatapaamisia, työpajoja ja koulutuksia. Hankkeessa asiakaslähtöisesti kerätty tieto vahvisti aiempaa tutkimus- ja asiantuntijatietoa siitä, että syrjäytymistä ehkäisevät palvelut ovat usein hajallaan, osin satunnaisia ja heikosti resurssoituja ja kohdentamattomia. Usein ne olivat vailla minkäänlaista kuntatason koordinointia. Kun ehkäisevä työ on ihan kaikkien asia, ei se näytä olevan kenenkään tehtävä. Alueellisen tason koordinaatiota tavoitellaan valmisteilla olevassa Pohjanmaan maakunnan hyvinvointistrategiassa. 4. Toimintamallin toteuttamista mahdollistavien verkostojen muodostaminen Vuonna 2014 syvennettiin verkostotoimintaa olemassa olevia verkostoja laajentamalla ja uusia muodostamalla. Kunnan ja alueen ja kansallisten toimijoiden tiivis verkostoyhteistyö on jatkossa tarvittavan strategisen yhteistyön, vaikuttavien toimintojen kehittämisen ja arviointitutkimuksen ohittamaton ehto. Tiivis verkottuminen on perusedellytys tulevina vuosina, jotta syrjäytymistä ehkäisevä seudullinen ja alueellinen toimintamalli voisi toteutua sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen olennaisena osana. 14

15 5. Palvelukokonaisuuden organisoituminen, resursointi ja hallinnointi ja seuranta Ohjausryhmän nimeämät ja hankeaikana käynnistyneet kehittämistoiminnot olivat a) Vertaistukitoiminnan laajentaminen julkisista palveluista etsivän työn ja järjestötyön suuntaan. Tämä jatkuu Pohjanmaan kriisikeskuksen toiminnoissa. b) Vanhemmuuden tukeminen maahanmuuttaja-taustaisten nuorten perheissä kouluissa laajan verkostoyhteistyön keinoin. Tämä jatkuu perusopetuksen suunnitelmissa ja yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton kanssa. c) Ehkäisevän työotteen vahvistaminen mm. toimeentulotukiasiakkuuksissa. Tämä jatkuu aikuissosiaalityön määrittelemällä tavalla. d) Nuorisotakuun mahdollisuuksien hyödyntäminen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyssä. Tämä jatkuu Pohjanmaan alueellisen maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä edistävän aiesopimuksen toimeenpanossa e) Oppisopimuskoulutus ja räätälöidyt koulutus- ja oppimispolut maahanmuuttajanuorten työllistymiseksi f) Solid Skills-hankkeen kanssa toteutettu maahanmuuttajien syrjäyttämistä ehkäisevä konkreettinen toiminto kohderyhmittäin. Tämä kuten oppisopimukseen liittyvät toiminnot jatkuvat hanketoimijoiden omana työnä hankekauden jälkeen. Suitcase stories menetelmän työpaja (kuva: Nina Stubb) Hankkeessa laadittu nykytilan kartoitus on tuonut esille maahanmuuttajanuorten kotoutumista tukevien palveluiden vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämistarpeita. Arvio laadittiin sekä nuorten itsensä, palveluissa toimivien, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden näkemyksiin sekä tilastotietoihin ja aiempaan tutkimukseen pohjautuen. Hankekauden aikana palvelukokonaisuuden aukot ja pullonkaulat tunnistettiin ja keskeisistä, hankeaikana mahdollisista kehittämistoimista päätettiin ohjausryhmän asiantuntevalla tuella. Asiakaslähtöisesti tunnistettujen palvelukokonaisuutta tukevien toimintojen tueksi järjestettiin seminaareja, työpajoja ja koulutusta maahanmuuttajanuorten parissa työskenteleville (opettajat, sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, nuoriso-ohjaajat, maahanmuuttajakoordinaattorit jne.). Näin vahvistettiin heidän asiantuntijuuttaan ja ammattitaitoaan sekä kykyään tunnistaa kohderyhmään kuuluvien nuorten erityistarpeita. Hanketoimijat verkottuivat paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti etenkin maahanmuuttajanuorten osallisuuden tiimoilta. Hankkeen tuloksia ja menetelmiä hyödynnettiin ja hyödynnetään myös varsinaisen hanke-alueen ulkopuolella. 15

16 Hankeaikana usean keskeisen tahon allekirjoittama Pohjanmaan alueellinen aiesopimus maahanmuuttajien osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi loi hyvän pohjan hankkeen tulosten juurruttamiselle, hyvien käytäntöjen levittämiselle ja alueellisista laajemmalle kansalliselle verkottumiselle. Kuvia aiesopimuksen allekirjoitustilaisuudesta (kuvat: Ritva Mertaniemi). Vasemmalla kuvassa Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Olav Jern sekä aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi. Oikealla Vaasanseudun yhdistysten toiminnanjohtaja Tuula Jäntti. Määrällinen tavoite ylitettiin monilta osin ja huomattavasti. Hankkeessa järjestettiin seuraavat koulutukset ja työpajat: Monikulttuurinen työyhteisö - tuleviasuuden kilpailuvaltti työnantajille - osallistujia Pohjoismainen seminaari, useita kouluttajia, osallistujia 60 - Helmikuu Oma tarinasi -menetelmän kohdennettu koulutus vain paikallisille vetäjille,kouluttaja Camilla Djupsund, Suomen Mielenterveysseura, osallistujia Puhutaan kotoutumisesta, toimintamallin alustava esittely. Kouluttaja Mina Zandkarimi, Västöliitto, osallistujia ja Suitcase Stories, kouluttaja psyk. Carl Dutton. Yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Teatteriyhdistys Outolinut ry:n kanssa. Osallistujia yhteensä 41 (kahteen identtiseen koulutuspäivään) Hyvinvointia osallistumalla - osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita käsittelevä seminaari, pääkouluttaja Simon Duffy (Centre for Welfrom Reforms),yhteistyössä BoWer-verkoston, yliopistojen ja korkeakoulujen, yhdistysten ja Pohjanmaan liiton kanssa, osallistujia Puhutaan kotoutumisesta - ryhmäohjaajan koulutus, kouluttaja Mina Zandkarimi, Väestöliitto, osallistujia 11 16

17 Hankkeessa aloitettiin ohjausryhmän päätöksellä kuusi kehittämisprosessia kuten edellä on kuvattu, joten määrällinen tavoite alittui hieman. Hankkeessa ja sen yhteistyöverkostona olevassa Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmassa tuotettiin hankeaikana useita menetelmiä ja palvelumalleja kuvaavia artikkeleita tieteellisiä julkaisuja varten, mielipideosastoille (Pohjalaisessa, Vasabladetissa ja Helsingin Sanomissa) sekä blogikirjoituksiin mm. Sosiaaliviestiin ja hankekumppaneiden sivustoille, ks. Sen lisäksi hankkeeseen tuotettiin opiskelijatyönä kartoitus nuorten osallisuutta tukevista hyvistä käytännöistä Suomessa ja asiantuntijatyönä myös kooste pohjoismaisista, osallisuutta edistävistä hyvistä käytännöistä. Hankkeeseen kytkeytyi kaksi väitöskirjatutkimusta (hallintotiede, sosiaali- ja terveysala), jotka toteutetaan osana Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaa ja hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. Teemahaastatteluista, fokusryhmähaastatteluista ja osallistujien palautteesta koottiin työpapereita ja tiivistelmiä, joita hyödynnettiin verkostokokouksissa ja työpajoissa ja julkaistaan nettisivuilla myöhempää käyttöä varten Ehkäistään turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä Hankkeen tavoite ehkäistä turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä osoittautui erittäin tärkeäksi ja oikeaan osuneeksi nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin ja kustannustehokkaan palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Hanke antoi nuorille äänen tulla kuulluksi (esim. asiakaspalvelusuunnitelmien kehittäminen) ja mahdollisuuden vaikuttaa itse syrjäytymisensä ehkäisemiseksi. Jo tavoitteessa yksi todetusti hankkeessa nuorten kanssa tehty työ (fokusryhmät, haastattelut, työpajat) tuki nuorten voimavaraistumista ja siten ehkäisi syrjäytymistä. Oma tarinasi ryhmän kevätretki (kuva: Nina Stubb) 17

18 Hanke osoitti ehkäisevässä työssä kunnissa eri hallintoaloilla tehtävän perustyön merkityksen ja sitoutumisen tärkeyden. Hanke osoitti, että kohderyhmän nuorten syrjäytyminen oli kasautuvaa huonoosaisuutta, jossa yhdistyivät työttömyys, toimeentulo-ongelmat, elämänhallinnan ongelmat sekä yhteiskunnallinen ulkopuolisuus. Tutkimusten mukaan syrjäytyneistä nuorista onkin lähes neljännes maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajien riski syrjäytyä on jopa 4 6-kertainen kantaväestöön verrattuna. Hanke edisti monin tavoin nuorten yhteiskuntatakuun hyödyntämistä alueella, koska syrjäytymistä voidaan nuorisotakuun keinoin ehkäistä oikea-aikaisesti jo sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ulkopuolella esim. kouluissa, opiskelussa ja työpaikoilla. Nuorten yhteiskuntatakuun aktiivinen toimeenpano Suomessa, Pohjanmaalla ja Vaasassa onkin keskeinen keino edistää tämän hankkeen tavoitteita myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tehtävää on paljon - onhan yli 70 % maahanmuuttajista alle 35-vuotiaita ja siten iältään nuorisotakuun piirissä. Nämä nuoret pitää löytää varhain. Hanke tarjosi syrjäytymistä ehkäiseviä alueellisia, kansallisia, pohjoismaisia ja kansainvälisiä koulutuksia, jotka vahvistivat toimijoiden osaamista erityistarpeiden tunnistamiseen ja osallistaviin menetelmiin. Esimerkiksi kouluympäristöissä suurin vastuu ongelmien varhaisesta tunnistamisesta ja ehkäisemisestä ei ole vain opettajilla vaan uuden voimaan astuneen oppilashuoltolain mukaan koko kouluyhteisöllä verkostoineen ja yhteistyötahoineen. Vaikuttavuuden haaste on mittava. Yksi peruskoulun päättyessä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle THL:n arvioiden mukana noin 1, 4 miljoonaa, tällä suurimmaksi osaksi kuntien syliin kaatuvalla summalla palkkaisi esim. koulukuraattorin neljännesvuosisadaksi. SOLID Youth -hankkeessa tehtyjen haastatteluiden perusteella myös maahanmuuttajanuoret itse korostavat osuvasti ehkäisevän työn tärkeyttä ja syrjäytymisen vastakohtia seuraavasti: Hankkeessa kiinnitettiinkin huomioita koulutukseen ja työhön nuorten syrjäytymisen ehkäisijöinä. Hanke edisti monin tavoin (esim. osaamisen vahvistaminen, oppilashuollon verkottuminen, palvelujen tunnettavuus ja verkottuminen, palveluista tiedottaminen) nuorten osallisuutta kouluissa ja mahdollisuuksia saada koulunkäyntinsä tueksi myös vanhempiensa apua. Vanhemmuuden tukeen ja kodin ja koulun yhteistyöhön tähtäävät, osallistujien kielille tulkatut informaatio-tilaisuudet ja vanhempain illat saivat hyvän vastaanoton nuorten, vanhempien ja monitoimijaisen verkoston taholta. Vanhemmuuden tuki onkin vakiintumassa pysyväksi käytännöksi Vaasan kouluissa ja toimintamallia levitetään. Myös kansallista yhteistyötä Suomen Vanhempainliiton ja THL:n koordinoiman Kasvun kumppanit -verkoston kanssa jatketaan hankekauden päättymisen jälkeen. Hanke teki näkyviksi turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten tilanteita ja niitä tekijöitä, jotka lisäsivät riskiä syrjäytymiselle (esim. asiakaslähtöisten palvelusuunnitelmien hyödyntämättömyys, ehkäisevien palvelujen aukot ja hajanaisuus, puutteet ehkäisevän työn osaamisessa ja se, että ehkäisevään työhön ei ohjata resursseja eikä palveluja koordinoida mitenkään). Hankkeen vaikeudet osoittivat myös huomattavia aukkoja ehkäisevissä palveluissa ja ehkäisevän työn osaamisessa. Tutkimustiedon perusteella usein kohdatun sitoutumattomuuden kustannukset ja vaikutukset ovat mittavia. Hanke jättää vastattavaksi kysymyksen, mitä maksaa euroina ja nuorten pahoinvointina, kun toimitaan vasta sitten kun, sen sijaan että toimittaisiin ennen kuin. Tavoitetta tukevat toiminnot: 1. Fokusryhmähaastattelut turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorille hyvinvoinnin edellytystekijöistä ja syrjäytymisen riskitekijöistä. 2. Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten kansalaisraati. Fokusryhmähaastattelut ja kansalaisraatiin liittyvät seikat on kuvattu 1-tavoitteessa toiminnoittain. 18

19 3. Vaikuttavat toimintatavat syrjäytymisen ehkäisyssä. Vaikuttavat toimintatavat syrjäytymisen ehkäisyssä: Hankkeessa kerättiin tilasto- ja tutkimustietoa, kartoitettiin syrjäytymistä ehkäiseviä käytäntöjä, kartoitettiin ja tutustuttiin Helsingissä ja Tampereella Nuorisotakuun tueksi ja oppisopimuskoulutuksen toteuttamiseksi kehitettyihin toimintamalleihin, perehdyttiin pohjoismaisiin osallisuutta edistäviin hyviin käytäntöihin ja alueelliseen yhteistyöhön, hyödynnettiin mm. Osallisena Suomessa ja Kaste-ohjelman mukaisten hankkeiden kokemuksia, tiivistettiin ja laajennettiin asiantuntijaverkostoja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän osaamisen vahvistamiseksi ja toimintaympäristön sitouttamiseksi (muut hankkeet, yrittäjät, alueen päättäjät, tutkijat BoWerverkostossa) ja tuotettiin kaksi selvitystä näyttöön perustuvista, osallisuutta edistävistä hyvistä käytännöistä Suomessa ja Pohjoismaissa. Tietoa hyödynnetään kehittämis- ja tutkimustyön tukena tulevina vuosina. 4. Toimintatapojen käyttöönoton tuki. Toimintatapojen käyttöön oton tuki: Hankkeessa toteutettiin asiantuntijatapaamisia, seminaareja, koulutusta ja verkottumista syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ohjausryhmän määrittelemien kehittämistoimenpiteiden tueksi. Koulutuksia ja seminaaria järjestettiin yhteistyössä muiden hankkeiden ja/tai keskeisten toimijatahojen kanssa synergiaetujen maksimoimiseksi. Tulevina vuosina syrjäytymistä ehkäiseviä toimintatapoja tuetaan kansallisesti THL:n ja TEM:n yhteistyönä esim. Kotikunta-hankkeessa ja psykososiaalisia palveluja koskevassa kokonaisuudessa sekä Kaste-hankkeissa. 5. THL:n toiminta asiantuntijaverkostojen synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaste-ohjelman toteuttamisen, ohjauksen ja arvioinnin asiantuntijatuki liittyi palvelujen kehittämiseen, osaamisen vahvistamiseen ja tiedolla johtamiseen. Hanke verkottui pohjoismaisiin asiantuntijoihin erityisesti NVC:n ja NHV:n kautta. Hanke verkottui myös THL- Vaasan ja Vaasan yliopiston koordinoimaan Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaan. Keskeisiä yhteistyöverkostoja ovat tulevina vuosina sosiaalialan osaamiskeskukset ja perusterveydenhuollon verkostot sekä valmisteilla olevat alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet. THL pyrkii tulevina vuosina vahvistamaan verkottumista STM:n lisäksi myös TEM:n, ELY-keskusten ja OKM:n ja niiden informaatio-ohjaukseen. 6. Yhteistyö Innokylän ja sen Inno-Opiston kanssa. Hankkeen toiminnot kytkeytyivät Innotuutori-koulutukseen ja sen osana käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun kehittämiseen. Jatkuvuuden turvaamiseksi THL:n hankkeessa toimiva asiantuntija osallistuu aina vuoden 2015 alkuun saakka jatkuvaan koulutukseen. Hyvien käytäntöjen ja Inno-Opiston verkostoja hyödynnetään koulutuksen aikana ja sen jälkeen. Hankkeen toimintojen ja tiedotuksen avulla pystyttiin tuomaan näkyvyyttä maahanmuuttajanuorten osallisuuden tärkeydestä ja välittämään nuorten omia näkemyksiä palvelujen toimivuudesta. Maahanmuuttajanuorilta kerätyn tiedon pohjalta vahvistettiin asiakaslähtöistä toimintatapaa ja kehitettiin pienin askelin nuorten integraatiota ja kotoutumista tukevia palveluita. 19

20 Verkostojen avulla lisättiin erityisesti alueellista vuoropuhelua maahanmuuttajanuorten kotoutumisesta ja sitä edistävistä tekijöistä, mutta myös edistettiin kansallinen verkottumista esim. TEM:n, OKM:n ja STM:n hallinnon alojen kesken. Saadun palautteen perusteella osaaminen osallisuutta ja voimavaraistumista tukevista ja syrjäytymistä ehkäisevistä hyvistä käytännöistä vahvistui koulutuksella, asiantuntijatuella ja verkottumisella. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan jopa n. 60 % osallistujista aikoi hyödyntää oppimiansa menetelmiä työssään. Hankkeen toimintojen tiimoilta verkostotyöskentely vahvistui. Myös hankkeen järjestämät koulutukset toimivat uusien alueellisten verkostojen ja yhteistyökumppanuuksien foorumeina. Yhteiset tavoitteet yhdistivät. Hankkeeseen kytkeytyi kaksi väitöskirjatutkimusta (hallintotiede, sosiaali- ja terveysala), jotka toteutetaan osana Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaa ja hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. Teemahaastatteluista, fokusryhmähaastatteluista ja osallistujien palautteesta koottiin työpapereita ja tiivistelmiä, joita hyödynnettiin verkostokokouksissa ja työpajoissa ja julkaistaan nettisivuilla myöhempää käyttöä varten. Hankkeessa on muodostunut useampia alueellisia ja kansallisia verkostoja (4), joista vahvimpana maahanmuuttajavanhempien vanhemmuuden tueksi syntynyt verkosto. Tämä verkosto oli jo toiminnassa ennen hankkeen alkamista, mutta hankeaikana se on laajentunut. Uusia verkostoja tulevien toimintojen kannalta on mm. asuinalueen viihtyvyyttä ja osallisuutta edistävä toimijahanke Ristinummi II (ARA) ja Kasteverkostojen laajenemin kattamaan entistä enemmän maahanmuuttajien ja heidän palvelujensa tarpeita. Pidemmän aikavälin tunnuslukuja ja trendejä seurataan hyvinvointikertomuksissa, väestökyselyissä, kouluterveyskyselyissä, UTH-tutkimuksessa, ATH-tutkimuksessa, nuorisobarometrissä, hyvinvointibarometrissä ja muissa Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelman puitteissa toteutettavissa tutkimuksissa alueella. ERITYISTAVOITTEEN TOTEUTUMINEN Erityislinjan tavoitetta toteutti, että kohderyhmään kuuluvat nuoret ja nuoret aikuiset olivat osallisia ja kokemusasiantuntijoita nykytilan analysoimiseksi, kehittämistarpeiden arvioimiseksi, toimien priorisoimiseksi ja koko hankkeen arvioimiseksi. Toimintalinjan erityistavoitetta toteuttivat ja nuorten osallisuutta vahvistivat myös vertaistuen eri muodot ja voimaannuttavat toiminnot (esim. Oma tarinasi - kurssit ja ulkomaalaistoimiston työpajat, vertaistuki- ja aktivointiryhmät). 20

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot