SOLID YOUTH turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelukokonaisuuden rakentaminen osallistavien menetelmien keinoin

Transkriptio

1 SOLID YOUTH turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelukokonaisuuden rakentaminen osallistavien menetelmien keinoin Hankkeen loppuraportti 09/2014 Kuva: Nina Stubb 1

2 Sisällys 1. JOHDANTO Vaasa monikulttuurisena kaupunkina Huomio syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA KESKEISET TULOKSET Lisätään haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten kotoutumista tukevien ja syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti ja nuorten tarpeista käsin Ehkäistään turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä HANKKEEN KESKEISIN LISÄARVO TIEDOTTAMINEN VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ JOHTOPÄÄTÖKSET MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? LIITTEET

3 1. JOHDANTO Maahanmuuttajanuorten ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat paitsi kansallisesti niin myös Vaasan seudulla ja Pohjanmaan maakunnassa tunnistettuja alueellisia kehittämistarpeita. Syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteeseen on kansallisesti tartuttu mm. hallitusohjelmassa, jossa yhteiskuntatakuulla luodaan keinoja näiden nuorten tavoittamiseksi nivelvaiheessa. Nuorten osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy on painopistealueena myös useissa kansallisissa kehittämisohjelmissa, joiden hallinto- ja sektorirajat ylittävät, vaikuttavat toimintatavat tähtäävät väestön hyvinvoinnin edistämiseen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä erityisesti maahanmuuttajanuoriin suunnatut toimenpiteet ovat vaikuttavia: maahanmuuttajien riski syrjäytyä on 4 6-kertainen kantaväestöön verrattuna. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes onkin maahanmuuttajataustaisia. Nuorten yhteiskuntatakuu on keskeinen maahanmuuttajien kannalta, koska yli 70 % maahanmuuttajista on alle 35-vuotiaita. Vieraskielisten lasten osuus on Suomessa nopeassa kasvussa. Maahanmuutto keskittyy voimakkaasti suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä vieraskielisten osuus on 11 %, kun muualla maassa keskiarvo on 4 %. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 opintojen ja työelämän ulkopuolella oli vieraskielistä vuotiasta. Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää yksilöllisiä ja tuettuja polkuja. Koulutusjärjestelmän onkin tarjottava tukimuotoja maahanmuuttajan kielen oppimisen ja muun erityisen tuen tarpeeseen. Varhaiskasvatukseen osallistunut maahanmuuttajalapsi selviää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan toimipaikka sekä Vaasan kaupunki käynnistivätkin tammikuussa 2013 Euroopan pakolaisrahaston tuella SOLID YOUTH -hankkeen, jossa tarkoituksena oli lisätä maahanmuuttajanuorten osallisuutta ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Tässä loppuraportissa esitellään hankkeen toimintaa ja sen keskeisimpiä tuloksia. Lopuksi luodaan vielä katsaus tulevaan sekä linjataan jatkokehittämisen ja -tutkimuksen paikkoja Vaasa monikulttuurisena kaupunkina SOLID YOUTH -hankkeen toiminta-alueeksi valikoitui Vaasan kaupunki, jossa monikulttuurisuus on osa arkea. Tilastojen mukaan Vaasan kaupunki onkin yksi maamme monikielisimmistä kaupungeista, ja vuoden 2013 lopussa kaupungissa tilastoitiin puhuttavan 92 eri kieltä. Vieraskielisten osuus kaupungissa on yli 7 %. Vaasaan muutetaan monesta eri syystä. Kansainvälinen elinkeinoelämä houkuttelee osaajia ulkomailta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on Pohjanmaalla ja Vaasassa maamme korkeimpia. Sen lisäksi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden määrä on merkittävä. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymä Vaasan kaupungin strategia Pohjolan energiapääkaupunki virtaa hyvään elämään linjaa strategisiksi painopistealueikseen muun muassa hyvinvoinnin sekä kansainvälisyyden. Kun vielä menestystekijöiksi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi listataan osaava työvoima, kaksi- ja monikieliset palvelut, turvallisuus sekä hyvinvoivat kuntalaiset, on maahanmuuttajien integraation tuki yksi keskeisistä menestymisen edellytyksistä. Vaasan kaupungin kaupunkikehityksen tilastot antavat ajantasaisen kuvan kaupungin monikulttuurisuudesta. Alla olevat tilastot on koonnut Jonas Nylén Vaasan kaupunkikehityksestä. 3

4 4

5 Kun tarkastellaan vieraskielisten osuutta koko maan tilanteeseen, voidaan havaita että Vaasan kaupungissa vieraita kieliä puhutaan kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin maassa keskimäärin. Tilastot on koonnut THL:n erikoistutkija Ritva Mertaniemi. Vieraskielisten osuus ikäryhmittäin (%) koko maassa ja Vaasassa v

6 Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten lasten ja nuorten määrä, kaikkien lasten ja nuorten määrä (N) sekä vieraskielisten osuus (%) ko. ikäluokasta Vaasassa v Ikäluokat Vieraiskieliset (Vaasa) Koko väestö (Vaasa) osuus % 0 v 6 v ,20 7 v 12 v ,92 13 v 16 v ,91 17 v 19 v ,85 20 v 25 v ,26 26 v 30 v ,44 % Lähde: Tilastokeskus Suomi tai ruotsi toisena kielenä perusopetuksessa sekä peruskoulusta kaikki valmistuneet oppilaat koko maassa, Pohjanmaalla ja Vaasassa v (N) Valmistunei ta peruskoulus ta v Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Yhteensä su ja ru toisena kielenä Koko maa Pohjanmaa Vaasa Luokat 1-6 Luokat 7-9 YHTEENSÄ Luokat 1-6 Luokat 7-9 YHTEENSÄ Luokat 1-6 Luokat YHTEENSÄ Lähde: OPH. Vipunen 6

7 1.2. Huomio syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin SOLID YOUTH -hankkeessa nuorten syrjäytymistä tarkastellaan erityisesti maahanmuuttajanuorten näkökulmasta. Kun syrjäytyneistä nuorista maassamme lähes neljännes on maahanmuuttajia, tarvitaan tämänkaltaisia kohdennettuja hankkeita ja toimenpiteitä jatkossakin peruspalveluissa tarjottavan perustyön rinnalla. Syrjäytyminen on myös kotouttamiseen liittyvä ongelma, jolloin keinot maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen torjumiseksi ovat nuorten osallistaminen, tehokkaampi kotouttaminen ja ohjaaminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Toimiva ja laadukas kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyvä politiikka on edellytys maahanmuuttajien hyvinvoinnille ja terveydelle. Keskeistä on maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottaminen politiikan kaikilla sektoreilla. Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan vuonna Lain tarkoituksena on edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi lailla tavoitellaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken Vaasan kaupungissa maahanmuuttajatyöstä vastaavat julkinen sektori ja järjestöt. Kaupungin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi tarjoavat kaikille kansalaisille kuuluvia palveluita. Maahanmuuttajille kohdennettavia erityispalveluja tarjotaan Vaasan ulkomaalaistoimistossa. Vaasan kaupungin sivistystoimi vastaa nuorten vapaa-ajan toiminnasta sekä koulutuksesta ja kasvatuksesta. Maahanmuuttajien koulutuksesta ja työllistämisestä vastaa Vaasan työ- ja elinkeinotoimisto. Yleistä palveluiden tarjontaa syventävät erilaiset järjestöt, jotka keskittyvää muun muassa kielenopetukseen ja ystävätoimintaan. Näillä toimijoilla on suuri mahdollisuus toimia myös maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja osallisuuden edistämisessä. Maahanmuuttajalapsia ja -nuoria voidaan tukea kouluympäristöissä mm. lisäämällä kodin ja koulun välistä yhteistyötä huomioiden, etteivät monissa kouluissa käytetyt nettipohjaisen tiedottamisen kanavat tai vanhempainillat aina tavoita vanhempia tarjoamalla lapselle/nuorelle valmistavaa opetusta ennen perusopetusta sijoittamalla lapsi/nuori osaamistasoaan vastaavaan ryhmään ja tarjoamalla tukiopetusta tukemalla kielen opiskelua tarjoamalla suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta sekä oman äidinkielen opetusta Koulussa nuori ihminen saa avaimet joilla avata tulevaisuutensa ovia. Koulussa nuori saa ne tiedot ja oppii ne taidot, joiden varaan rakentaa tulevaisuuttaan niin työelämässä kuin yhteiskunnan täysvaltaisena jäsenenä. Maahanmuuttajanuorten kohdalla nuo avaimet jäävät joskus saamatta kokonaan tai ne eivät ole riittävän toimivia. Tuorein PISA-tutkimus (2012) puhuu karua kieltään. Maahanmuuttajaoppilaiden testitulokset lukemisessa, luonnontieteissä ja matematiikassa ovat keskimäärin pistettä alhaisemmat kuin kantaväestön nuorilla. Erot ensimmäisen sukupolven ja toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden välillä olivat myös merkittävät. Vaikka Suomi edelleen menestyy PISA-testissä hyvin sijoittuen OECD-maiden kärkijoukkoihin, on kantaväestön ja maahanmuuttajanuorten väliset erot myös kaikkein suurimpia. Matematiikassa Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset oppilaat olivat OECD-maiden heikoimpien joukossa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat matematiikassa noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaa kaksi vuotta muita oppilaita jäljessä. Noin puolet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ei saavuta vähimmäistasoa matematiikan osaamisessa (kantaväestön keskuudessa n. 10 %). Koulumenestykseen vaikuttaa mm. minkä ikäisenä lapsi on muuttanut tai minkä verran hän on aiemmin käynyt koulua. Maahanmuuttajanuoren tuloksiin vaikuttaa myös se, miten hyvin hänen vahvuutensa mutta myös tarpeensa tunnistetaan ja tunnustetaan koulussa ja miten niihin vastataan. Kielen oppiminen on 7

8 ensisijaisen tärkeä koulumenestyksenkin kannalta ja siksi onkin tärkeää, että koulussa panostetaan siihen, että nuori mahdollisimman luontevasti ja usein saa mahdollisuuden kanssakäymiseen ikäistensä kanssa. Kielitaito harjaantuu kaikista parhaiten ihmisten välisessä kanssakäymisessä. PISA-tutkimus osoittaa, että heikommasta koulumenestyksestä huolimatta maahanmuuttajataustaisten nuorten asennoituminen koulua kohtaan oli muita oppilaita myönteisempi ja heidän kouluun kuulumisen tunteensa oli vahvempi kuin muilla. Sen lisäksi he kokivat opettajien ja oppilaiden väliset suhteet muita oppilaita myönteisempänä. Myös muissa tutkimuksissa on nähtävissä, että maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kokevat koulun tärkeämmäksi ja mielekkäämmäksi kuin muut oppilaat ja he viihtyvät siellä paremmin. Maahanmuuttajanuoren myönteinen suhtautuminen kouluun on voimavara, jota voisi hyödyntää koulun yhteisöllisyyttä ja nuorten vuorovaikutusta tukevassa kehittämistyössä. Vanhempien tuella on suuri merkitys nuoren koulunkäynnin ja menestyksen kannalta. Uudessa oppilashuoltolaissa korostetaankin oppilaan, koulun ja vanhempien yhteistyötä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla kodin ja koulun yhteistyö kanssa voi kuitenkin sisältää erilaisia haasteita. Suurimman haasteen muodostanee yhteisen kielen puuttuminen, mikä estää kommunikaatiota ja/tai lisää väärinkäsitysten riskiä. Monet selvitykset antavat viitteitä siitä, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osallistu koulujen vanhempain-iltoihin yhtä usein kuin muut vanhemmat. Vanhemmat itse kokevat osallistumisen hankalaksi juuri yhteisen kielen puuttumisen takia Opettajille työskenteleminen tulkin välityksellä voi olla myös haasteellista. Ollakseen vaikuttavia, nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet edellyttävät ongelmien varhaista tunnistamista. Kunnissa tehtävän perustyön merkitys on tämän vuoksi olennaista. Esimerkiksi kouluympäristöissä suurin vastuu ongelmien varhaisesta tunnistamisesta on opettajilla. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen ei siis vähennä yksittäisten ammattilaisten työn merkitystä, mutta voi parhaimmillaan tukea heidän ammattitaitonsa hyödyntämistä. 2. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA KESKEISET TULOKSET Seuraavaksi tarkastellaan SOLID YOUTH -hankkeen kolmen päätavoitteen toteutumista. Hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat: 1. Lisätään haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista 2. Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten kotoutumista tukevien ja syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti ja nuorten tarpeista käsin 3. Ehkäistään turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä 8

9 2.1. Lisätään haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista Maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuus, kuuleminen ja voimavaraistuminen ovat keskeisiä hyvinvointipoliittisia tavoitteita. Sosiaalinen tilaus helpotti hankkeen toteuttamista, mutta lyhyt hankeaika vaikeutti sitä. Arviointi- ja seurantatieto osoittivat, että hanke lisäsi yksilötasolla haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistamista. Hanketoimijoilla verkostoineen oli vuosien kokemus erilaisista osallistavista menetelmistä (esim. kokemusarviointi ja kansalaisraadit), joita myös tässä hankkeessa hyödynnettiin. Alustavat haastattelut, ohjausryhmän kommentit ja muiden vastaavien kehittämiskokonaisuuksien kokemukset osoittivat, että alun perin suunniteltu turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten kansalaisraati ei olisikaan se paras mahdollinen keino osallistaa nuoria ja siten kerätä tietoa heidän palvelujensa kehittämiseksi. Keskeisiä perusteluja raadista luopumiseen olivat myös nuorten yksilöllinen kielitaito ja kohderyhmän nuorten hyvin vaihtelevat maassaoloajat ja siten eriävät kokemukset palveluista ja palvelujärjestelmästä kokonaisuudessaan. Raadit korvattiin paremmin nuorten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista edistävillä menetelmillä. Näitä olivat fokusryhmissä toteutettu Tulevaisuuden muistelu, yksilölliset ja syventävät teemahaastattelut ja Suomen mielenterveysseuran kehittämä Oma tarinasi -menetelmä. Arviointi osoitti, että nuoret kokivat valitut menetelmät myönteisesti osallistaviksi. Menetelmät olivat voimavaraistavia tapoja, joilla nuoret halusivat jakaa ajatuksiaan, kokemuksiaan ja myös näkemyksiään palvelujärjestelmän kehittämisestä. Nuoret kokivat tulleensa aiemmin kokemattomallaan tavalla kuulluiksi ja usein myös nähdyiksi. Arviointi- ja seurantatiedon välittäminen nuorille itselleen palautteena heidän osallisuudestaan osoittautui voimavaraistavaksi. Nuorten äänellä vaikutettiin päätöksentekoon ja julkisuudessa (esim. lehtijutut, seminaarit, verkosto- ja asiantuntijatapaamiset). Hankkeessa järjestetyt alueelliset, pohjoismaiset ja kansainväliset koulutukset (esim. Matkalaukkumenetelmä, kotoutumisen monimuotoinen tuki, alueellinen yhteistyösopimus maahanmuuttajien osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi) korostivat nuorten kanssa toimivien osaamista ja vahvistivat valmiuksia tukea nuorten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista. Hankkeen vaikuttavuudesta kertoo sekin, että vaikka hanke toteutettiin yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa siinä käytetyt menetelmät ja saadut tulokset ovat herättäneet laajasti kiinnostusta koko Pohjanmaalla. Kaste-ohjelman välityksellä ne vaikuttavat laajemmin Suomessa. Tavoitetta tukevat toiminnot: 1. Fokusryhmähaastattelut turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten osallisuudesta ja sen mahdollisuuksista nuoren arjessa Hankeaikana järjestettiin viisi fokusryhmähaastattelua, joiden tavoitteena oli lisätä maahanmuuttajanuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista. Fokusryhmissä tavoitettiin 35 nuorta. Vaasan ulkomaalaistoimiston pajatoiminnoissa tavoitettiin kymmeniä nuoria. Pajatoiminta jatkui koko hankekauden ajan ja edelleen. Pajatoiminnassa huomioitiin fokusryhmien näkemykset. Vuonna 2014 hankkeessa tehtiin fokusryhmien syventämiseksi 25 yksilöllistä teemahaastattelua, jotka kohdentuivat nuorten osallisuuteen aikuissosiaalityössä. Nuorten lisäksi haastateltiin kuutta sosiaalityöntekijää, ohjaajaa ja alan esimiestä. Tulokset on analysoitu ja toimitettu ohjausryhmään ja sosiaalivirastoon tulevien vuosien kehittämistyön tueksi. 9

10 Fokusryhmähaastatteluissa esiin nousseita huomioita osallisuuden mahdollisuuksista: Haluan oppia, haluan työn ja haluan asua ja olla iloinen. Ja haluan paljon ystäviä ja tuntea ihmisiä olla yhteiskunnassa. Jos et ole koulussa vaan istut kotona missä opit kieli? Hankkeessa toteutettujen fokusryhmähaastattelujen, yksilöhaastattelujen ja työpajojen avulla nuorille tarjoutui mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin ja tuoda esille ajatuksia ja kehittämisehdotuksia, joita heillä oman osallisuutensa kannalta on ollut. Fokusryhmissä hyödynnetty Tulevaisuuden muistelu-menetelmä tähtäsi nimenomaan nuoren voimavaraistumiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Myös Oma tarinasi -menetelmän avulla tuettiin nuoren voimavaraistumista ja mahdollisuutta vertaistukeen. Nuorilta kerätty tietoa välitettiin laajasti eri verkostoissa ja tiedon perusteella tarkennettiin hankkeen toimintoja niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukisivat nuorten osallisuutta ja voimavaraistumista. Nuorilta kerätty palaute kertoi, että nuoret kokivat osallistumisensa mielekkääksi ja tunnistivat sen keinoksi tulla kuulluksi ja usein myös nähdyksi. 2. Omien voimavarojen tunnistaminen Omien voimavarojen tunnistamiseksi tehtiin ennakoivia haastatteluja Tulevaisuuden muistelumenetelmällä. Näin kartoitettiin nuorten tulevaisuudenkuvia, käsityksiä voimavaroistaan ja osallisuudestaan. Myös Suomen Mielenterveysseuran Oma tarinasi -menetelmän tavoitteena kirjoituspajoissa oli tukea nuorten osallisuutta ja voimavaraistumista. Teemahaastatteluissa nuoret pääsivät pohtimaan asiakkuuttaan aikuissosiaalityössä ja siinä mahdollisuuksia voimavarojensa tunnistamiseksi. Koulutuskokonaisuuksia omien voimavarojen tunnistamiseksi on suunnitteilla myös jatkoon. 10

11 Oma tarinasi -ryhmän tapaaminen (kuva: Nina Stubb) 3. Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten ja nuorten aikuisten kansalaisraati Kansalaisraadista päätettiin hankkeen puitteissa luopua ja se korvattiin muilla osallistavilla menetelmillä. Osallistavista menetelmistä on tekeillä tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyönä julkaisu, joka valmistuu vuonna Pohjanmaan liiton alueella valmisteilla olevassa hyvinvointistrategiassa edistetään pohjoismaisten hyvien käytäntöjen mukaisesti osallisuudenpolitiikkaa. 4. Tulosten jakaminen ja kehittämistyön tutkimustulosten levittäminen Hankkeen tuloksia nuorten osallisuudesta, kuulemisesta ja voimavaraistumisesta jaettiin ja levitettiin alueellisissa ja paikallisissa ohjelmissa, strategioissa ja suunnitelmissa hyödynnettäviksi kuten edellä kohdassa neljä on kuvattu. Maahanmuuttajanuorten osallisuus ja voimavaraistuminen huomioitiin tulevia vuosia koskien myös Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkoston (BoWer) tutkimusohjelmassa ja yhteistyössä BoWerin kanssa julkaistiin artikkeleita ja blogikirjoituksia aiheesta. Hankkeeseen kytkeytyneiden väitöskirjatutkimusten tukemana maahanmuuttajanuorten osallisuutta ja voimavaraistumista käsittäviä tieteellisiä artikkeleita julkaistaan myös hankekauden jälkeen. Nämä tutkimukset ovat osa monialaista Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaa. Hankkeen verkostoyhteistyönä kirjoitettiin myös elokuussa 2014 yhteisartikkeli Maahanmuuttajanuoret osallisiksi kouluyhteisössä, joka julkaistiin Kuntalehden numerossa 10/2014. Kirjoitus löytyy myös BoWerin blogista sivulta: Hankkeessa järjestettyjen koulutusten ja työpajojen sekä kohderyhmälle suunnattujen toimintojen kautta on rakentumassa verkostoja tukemaan kohderyhmän nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Erityisesti nuorten tunnistama tarve osallisuuteen koulussa ja sitä tukeva vanhempaintukitoiminta keräsi nopeasti useista eri toimijoista koostuvan verkoston. Verkoston työ jatkuu hankekauden jälkeen esim. Vaasan kasvatus- ja sivistysviraston ja Pohjanmaan liiton luotsaamina ja yhdessä THL:n kanssa koordinoimina. 11

12 Vanhempaintukitoimintaa Vöyrinkaupungin koululla (kuva: Nina Stubb) Toiminnoista kerättiin säännöllisesti ja toiminnoittain palautetta. Sitä hyödynnettiin hankkeen ohjaukseksi. Osa seurannan annista löytyy jatkossakin hyödynnettäväksi osoitteessa youth Koulutus on tärkeää jotta voisimme auttaa meidän nuoria pääsemään eteenpäin elämässään eikä takertumaan vaikeisiin tilanteisiin. (Suitcase stories - koulutuspalautteesta) Kouluttaja osasi asiansa homma toimi ja ryhmä oli hyvä. tulen varmasti käyttämään menetelmää ja se jää henkiin. Uusi koulutus saman ryhmän kanssa 1-2 vuoden päästä voisi olla mielenkiintoista. (Suitcase stories - koulutuspalautteesta) 12

13 Hankkeen pitkän tähtäimen vaikuttavuuden arviointia jatketaan hankekauden jälkeen hanketoimijoiden omana työnä ja osallisuuden politiikan vaikuttavuuden seurantana Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmassa Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten kotoutumista tukevien ja syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti ja nuorten tarpeista käsin Hankkeen ensimmäisellä puoliskolla analysoitiin palvelujen nykytila kohderyhmään kuuluvien nuorten, kotoutumista tukevissa palveluissa työskentelevien ja palveluista vastaavien muiden asiantuntijoiden näkemysten perusteella. Analyysissä hyödynnettiin myös THL:n ATH- ja Maamu -tutkimuksia sekä Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -hankkeen tuloksia. Hankkeen ensimmäisellä puoliskolla valittiin ohjausryhmän tuella kehittämiskohteiksi sosiaali- ja terveyspalveluja (esim. ulkomaalaistoimiston toimintoja ja aikuissosiaalityötä) ja niihin läheisesti liittyviä ehkäiseviä toimintoja esim. järjestöt, koulutus ja työvoimapalvelut. Hankkeen toisella puoliskolla syrjäytymistä ehkäisevien seudullisten palvelujen kehittämiseksi painopiste oli osallisuutta ja voimavaraistamista tukevissa toiminnoissa, osaamisen vahvistamisessa, hallinto- ja sektorirajat ylittävässä strategisessa ja ohjelmallisessa yhteistyössä sekä kehittämistyön jatkuvuuden turvaamisessa nyt raportoitavan hankkeen päättymisen jälkeen. Tutkimusten, selvitysten ja opinnäytetöiden tukemina etsittiin kehittämistarpeeseen vaikuttaviksi osoittautuneita toimintatapoja ja tarjottiin niihin koulutusta ja asiantuntijatukea. Asiakaslähtöinen arviointi- ja seurantatieto hyödynnettiin hankkeen toimeenpano-, viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmissa. Arviointi ja seurantatiedolla vaikutettiin ehkäiseviä palveluja koskevaan päätöksentekoon (esim. Pohjanmaan liiton hyvinvointistrategia ja Vaasan kaupungin strategiset linjaukset), vaikutettiin julkisuudessa (esim. blogit, haastattelut, lehtijutut, näyttelyt, koulutukset, seminaarit) ja tuettiin jatkohankkeiden suunnittelua (esim. sosiaalisen kuntoutuksen hanke ja Kaste-hankkeet). Seurantatieto analysoitiin ja raportoitiin paitsi hanketoimijoille ja niiden verkostoissa, myös ohjausryhmässä ja useilla nettisivuilla ( youth, Syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi hankkeen tuloksia on hyödynnetty myös alueen keskeisten strategioiden, ohjelmien, sopimusten ja toimintakokonaisuuksien valmistelussa (esim. Vaasan kotouttamisohjelma, Pohjanmaan liiton hyvinvointistrategia, Pohjanmaan toimijoiden aiesopimus maahanmuuttajien osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi, Vaasan kaupungin perusopetuksen toimenpideohjelma , julkisen ja järjestön kumppanuussopimus, Pohjanmaan kriisikeskuksen valmistelu, monikulttuuristen perheiden vanhemmuuden tuki yhdessä Suomen Vanhempainliiton kanssa). Hankeajan lyhyyden takia, ohjausryhmä päätti keväällä 2014 jatkohankkeiden valmistelujen käynnistämisestä esim. uusille ESR- ja EAKR -ohjelmakausille. Hankkeen vaikeudet osoittivat, että tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutoksessa ehkäiseville seudullisille palvelukokonaisuuksiin tarvitaan välttämättä paikka, resurssit, osaaminen ja alueellinen, hallinto- ja sektorirajat ylittävä koordinaatio. Alueellisten toimien lisäksi hankkeen tuloksia on hyödynnetty kehitettäessä ehkäiseviin palvelukokonaisuuksiin kansallista informaatio-ohjausta, Kaste-ohjelman mukaisissa hankkeissa, Kaste- 13

14 ohjelman kansallisessa toimeenpanosuunnitelmassa ja osallisuuden osaohjelmassa ja hyödynnetään vielä tulevassa Kaste 3-ohjelman valmistelussa. Myös kansallisen tason ohjelmissa eri hallintoaloilla hyvät tavoitelauseet asiakaslähtöisistä, syrjäytymistä ehkäisevistä palvelukokonaisuuksista on saatava muuttumaan arjen prioriteeteiksi ja konkretioiksi. Tämän tavoitealueen toiminnot ovat käynnistyneet ajoissa, kuten alla tarkemmin kuvataan. Silti etenkin seudullisen palvelukokonaisuuden kehittäminen jää jo hankeajan lyhyydenkin takia odottamaan jatkoa ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistuksen etenemistä - ja siihen tarvittavia polittisia päätöksiä. Tavoitetta tukevat toiminnot: 1. Fokusryhmähaastattelujen toteuttaminen ja tulosten raportointi ja levittäminen Viiden fokusryhmähaastattelun tulokset analysoitiin ja raportoitiin ja niitä levitettiin maahanmuuttajanuorten palveluista vastaaville tahoille, verkostotoimijoille ja ohjausryhmän välityksellä heidän taustaorganisaatioilleen. Tällä tavoiteltiin laajempia alueellisia vaikutuksia. Tuloksia käsiteltiin myös työpajoissa ja verkostokokouksissa. Tuloksia hyödynnettiin myös alueen keskeisissä strategioissa ja ohjelmissa ja myös kansallisesti mm. Kaste-ohjelmatyöskentelyssä. Tulokset ovat olleet tukemassa kehittämistoimia ja hankkeistamisia myös tuleville vuosille. 2. Tiedottamis- ja sitouttamistyö kehittämisen tukena Hankkeen ulkopuolisella rahoituksella, mutta hankkeen tavoitteita tukien on tekeillä kaksi väitöstutkimusta. Tutkimuksissa tuotettiin osallisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä tieteellisiä artikkeleita ja muita julkaisuja. Hankkeen tukemana kirjoitettiin alueen ja alan lehtiin kuntalaisten mahdollisuuksista palvelujen kehittämiseen. VNK:lle toimitettiin BoWer-verkoston toimesta tutkimus-ja kehittämishakemus osallistavasta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä. 3. Tulosten pohjalta laadittava nuorten syrjäytymistä ehkäisevä seudullinen toimintamalli Ohjausryhmässä tunnistettiin vuonna 2013 yhteensä kuusi kehittämistoimintoa vuosille Toiminnot olivat arvioitavia ja seurattavia kehäänkärkiä. Vuoden 2014 aikana järjestettiin useita asiantuntijatapaamisia, työpajoja ja koulutuksia. Hankkeessa asiakaslähtöisesti kerätty tieto vahvisti aiempaa tutkimus- ja asiantuntijatietoa siitä, että syrjäytymistä ehkäisevät palvelut ovat usein hajallaan, osin satunnaisia ja heikosti resurssoituja ja kohdentamattomia. Usein ne olivat vailla minkäänlaista kuntatason koordinointia. Kun ehkäisevä työ on ihan kaikkien asia, ei se näytä olevan kenenkään tehtävä. Alueellisen tason koordinaatiota tavoitellaan valmisteilla olevassa Pohjanmaan maakunnan hyvinvointistrategiassa. 4. Toimintamallin toteuttamista mahdollistavien verkostojen muodostaminen Vuonna 2014 syvennettiin verkostotoimintaa olemassa olevia verkostoja laajentamalla ja uusia muodostamalla. Kunnan ja alueen ja kansallisten toimijoiden tiivis verkostoyhteistyö on jatkossa tarvittavan strategisen yhteistyön, vaikuttavien toimintojen kehittämisen ja arviointitutkimuksen ohittamaton ehto. Tiivis verkottuminen on perusedellytys tulevina vuosina, jotta syrjäytymistä ehkäisevä seudullinen ja alueellinen toimintamalli voisi toteutua sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen olennaisena osana. 14

15 5. Palvelukokonaisuuden organisoituminen, resursointi ja hallinnointi ja seuranta Ohjausryhmän nimeämät ja hankeaikana käynnistyneet kehittämistoiminnot olivat a) Vertaistukitoiminnan laajentaminen julkisista palveluista etsivän työn ja järjestötyön suuntaan. Tämä jatkuu Pohjanmaan kriisikeskuksen toiminnoissa. b) Vanhemmuuden tukeminen maahanmuuttaja-taustaisten nuorten perheissä kouluissa laajan verkostoyhteistyön keinoin. Tämä jatkuu perusopetuksen suunnitelmissa ja yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton kanssa. c) Ehkäisevän työotteen vahvistaminen mm. toimeentulotukiasiakkuuksissa. Tämä jatkuu aikuissosiaalityön määrittelemällä tavalla. d) Nuorisotakuun mahdollisuuksien hyödyntäminen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyssä. Tämä jatkuu Pohjanmaan alueellisen maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä edistävän aiesopimuksen toimeenpanossa e) Oppisopimuskoulutus ja räätälöidyt koulutus- ja oppimispolut maahanmuuttajanuorten työllistymiseksi f) Solid Skills-hankkeen kanssa toteutettu maahanmuuttajien syrjäyttämistä ehkäisevä konkreettinen toiminto kohderyhmittäin. Tämä kuten oppisopimukseen liittyvät toiminnot jatkuvat hanketoimijoiden omana työnä hankekauden jälkeen. Suitcase stories menetelmän työpaja (kuva: Nina Stubb) Hankkeessa laadittu nykytilan kartoitus on tuonut esille maahanmuuttajanuorten kotoutumista tukevien palveluiden vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämistarpeita. Arvio laadittiin sekä nuorten itsensä, palveluissa toimivien, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden näkemyksiin sekä tilastotietoihin ja aiempaan tutkimukseen pohjautuen. Hankekauden aikana palvelukokonaisuuden aukot ja pullonkaulat tunnistettiin ja keskeisistä, hankeaikana mahdollisista kehittämistoimista päätettiin ohjausryhmän asiantuntevalla tuella. Asiakaslähtöisesti tunnistettujen palvelukokonaisuutta tukevien toimintojen tueksi järjestettiin seminaareja, työpajoja ja koulutusta maahanmuuttajanuorten parissa työskenteleville (opettajat, sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, nuoriso-ohjaajat, maahanmuuttajakoordinaattorit jne.). Näin vahvistettiin heidän asiantuntijuuttaan ja ammattitaitoaan sekä kykyään tunnistaa kohderyhmään kuuluvien nuorten erityistarpeita. Hanketoimijat verkottuivat paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti etenkin maahanmuuttajanuorten osallisuuden tiimoilta. Hankkeen tuloksia ja menetelmiä hyödynnettiin ja hyödynnetään myös varsinaisen hanke-alueen ulkopuolella. 15

16 Hankeaikana usean keskeisen tahon allekirjoittama Pohjanmaan alueellinen aiesopimus maahanmuuttajien osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi loi hyvän pohjan hankkeen tulosten juurruttamiselle, hyvien käytäntöjen levittämiselle ja alueellisista laajemmalle kansalliselle verkottumiselle. Kuvia aiesopimuksen allekirjoitustilaisuudesta (kuvat: Ritva Mertaniemi). Vasemmalla kuvassa Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Olav Jern sekä aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi. Oikealla Vaasanseudun yhdistysten toiminnanjohtaja Tuula Jäntti. Määrällinen tavoite ylitettiin monilta osin ja huomattavasti. Hankkeessa järjestettiin seuraavat koulutukset ja työpajat: Monikulttuurinen työyhteisö - tuleviasuuden kilpailuvaltti työnantajille - osallistujia Pohjoismainen seminaari, useita kouluttajia, osallistujia 60 - Helmikuu Oma tarinasi -menetelmän kohdennettu koulutus vain paikallisille vetäjille,kouluttaja Camilla Djupsund, Suomen Mielenterveysseura, osallistujia Puhutaan kotoutumisesta, toimintamallin alustava esittely. Kouluttaja Mina Zandkarimi, Västöliitto, osallistujia ja Suitcase Stories, kouluttaja psyk. Carl Dutton. Yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Teatteriyhdistys Outolinut ry:n kanssa. Osallistujia yhteensä 41 (kahteen identtiseen koulutuspäivään) Hyvinvointia osallistumalla - osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita käsittelevä seminaari, pääkouluttaja Simon Duffy (Centre for Welfrom Reforms),yhteistyössä BoWer-verkoston, yliopistojen ja korkeakoulujen, yhdistysten ja Pohjanmaan liiton kanssa, osallistujia Puhutaan kotoutumisesta - ryhmäohjaajan koulutus, kouluttaja Mina Zandkarimi, Väestöliitto, osallistujia 11 16

17 Hankkeessa aloitettiin ohjausryhmän päätöksellä kuusi kehittämisprosessia kuten edellä on kuvattu, joten määrällinen tavoite alittui hieman. Hankkeessa ja sen yhteistyöverkostona olevassa Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmassa tuotettiin hankeaikana useita menetelmiä ja palvelumalleja kuvaavia artikkeleita tieteellisiä julkaisuja varten, mielipideosastoille (Pohjalaisessa, Vasabladetissa ja Helsingin Sanomissa) sekä blogikirjoituksiin mm. Sosiaaliviestiin ja hankekumppaneiden sivustoille, ks. Sen lisäksi hankkeeseen tuotettiin opiskelijatyönä kartoitus nuorten osallisuutta tukevista hyvistä käytännöistä Suomessa ja asiantuntijatyönä myös kooste pohjoismaisista, osallisuutta edistävistä hyvistä käytännöistä. Hankkeeseen kytkeytyi kaksi väitöskirjatutkimusta (hallintotiede, sosiaali- ja terveysala), jotka toteutetaan osana Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaa ja hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. Teemahaastatteluista, fokusryhmähaastatteluista ja osallistujien palautteesta koottiin työpapereita ja tiivistelmiä, joita hyödynnettiin verkostokokouksissa ja työpajoissa ja julkaistaan nettisivuilla myöhempää käyttöä varten Ehkäistään turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä Hankkeen tavoite ehkäistä turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä osoittautui erittäin tärkeäksi ja oikeaan osuneeksi nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin ja kustannustehokkaan palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Hanke antoi nuorille äänen tulla kuulluksi (esim. asiakaspalvelusuunnitelmien kehittäminen) ja mahdollisuuden vaikuttaa itse syrjäytymisensä ehkäisemiseksi. Jo tavoitteessa yksi todetusti hankkeessa nuorten kanssa tehty työ (fokusryhmät, haastattelut, työpajat) tuki nuorten voimavaraistumista ja siten ehkäisi syrjäytymistä. Oma tarinasi ryhmän kevätretki (kuva: Nina Stubb) 17

18 Hanke osoitti ehkäisevässä työssä kunnissa eri hallintoaloilla tehtävän perustyön merkityksen ja sitoutumisen tärkeyden. Hanke osoitti, että kohderyhmän nuorten syrjäytyminen oli kasautuvaa huonoosaisuutta, jossa yhdistyivät työttömyys, toimeentulo-ongelmat, elämänhallinnan ongelmat sekä yhteiskunnallinen ulkopuolisuus. Tutkimusten mukaan syrjäytyneistä nuorista onkin lähes neljännes maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajien riski syrjäytyä on jopa 4 6-kertainen kantaväestöön verrattuna. Hanke edisti monin tavoin nuorten yhteiskuntatakuun hyödyntämistä alueella, koska syrjäytymistä voidaan nuorisotakuun keinoin ehkäistä oikea-aikaisesti jo sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ulkopuolella esim. kouluissa, opiskelussa ja työpaikoilla. Nuorten yhteiskuntatakuun aktiivinen toimeenpano Suomessa, Pohjanmaalla ja Vaasassa onkin keskeinen keino edistää tämän hankkeen tavoitteita myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tehtävää on paljon - onhan yli 70 % maahanmuuttajista alle 35-vuotiaita ja siten iältään nuorisotakuun piirissä. Nämä nuoret pitää löytää varhain. Hanke tarjosi syrjäytymistä ehkäiseviä alueellisia, kansallisia, pohjoismaisia ja kansainvälisiä koulutuksia, jotka vahvistivat toimijoiden osaamista erityistarpeiden tunnistamiseen ja osallistaviin menetelmiin. Esimerkiksi kouluympäristöissä suurin vastuu ongelmien varhaisesta tunnistamisesta ja ehkäisemisestä ei ole vain opettajilla vaan uuden voimaan astuneen oppilashuoltolain mukaan koko kouluyhteisöllä verkostoineen ja yhteistyötahoineen. Vaikuttavuuden haaste on mittava. Yksi peruskoulun päättyessä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle THL:n arvioiden mukana noin 1, 4 miljoonaa, tällä suurimmaksi osaksi kuntien syliin kaatuvalla summalla palkkaisi esim. koulukuraattorin neljännesvuosisadaksi. SOLID Youth -hankkeessa tehtyjen haastatteluiden perusteella myös maahanmuuttajanuoret itse korostavat osuvasti ehkäisevän työn tärkeyttä ja syrjäytymisen vastakohtia seuraavasti: Hankkeessa kiinnitettiinkin huomioita koulutukseen ja työhön nuorten syrjäytymisen ehkäisijöinä. Hanke edisti monin tavoin (esim. osaamisen vahvistaminen, oppilashuollon verkottuminen, palvelujen tunnettavuus ja verkottuminen, palveluista tiedottaminen) nuorten osallisuutta kouluissa ja mahdollisuuksia saada koulunkäyntinsä tueksi myös vanhempiensa apua. Vanhemmuuden tukeen ja kodin ja koulun yhteistyöhön tähtäävät, osallistujien kielille tulkatut informaatio-tilaisuudet ja vanhempain illat saivat hyvän vastaanoton nuorten, vanhempien ja monitoimijaisen verkoston taholta. Vanhemmuuden tuki onkin vakiintumassa pysyväksi käytännöksi Vaasan kouluissa ja toimintamallia levitetään. Myös kansallista yhteistyötä Suomen Vanhempainliiton ja THL:n koordinoiman Kasvun kumppanit -verkoston kanssa jatketaan hankekauden päättymisen jälkeen. Hanke teki näkyviksi turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten tilanteita ja niitä tekijöitä, jotka lisäsivät riskiä syrjäytymiselle (esim. asiakaslähtöisten palvelusuunnitelmien hyödyntämättömyys, ehkäisevien palvelujen aukot ja hajanaisuus, puutteet ehkäisevän työn osaamisessa ja se, että ehkäisevään työhön ei ohjata resursseja eikä palveluja koordinoida mitenkään). Hankkeen vaikeudet osoittivat myös huomattavia aukkoja ehkäisevissä palveluissa ja ehkäisevän työn osaamisessa. Tutkimustiedon perusteella usein kohdatun sitoutumattomuuden kustannukset ja vaikutukset ovat mittavia. Hanke jättää vastattavaksi kysymyksen, mitä maksaa euroina ja nuorten pahoinvointina, kun toimitaan vasta sitten kun, sen sijaan että toimittaisiin ennen kuin. Tavoitetta tukevat toiminnot: 1. Fokusryhmähaastattelut turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorille hyvinvoinnin edellytystekijöistä ja syrjäytymisen riskitekijöistä. 2. Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten kansalaisraati. Fokusryhmähaastattelut ja kansalaisraatiin liittyvät seikat on kuvattu 1-tavoitteessa toiminnoittain. 18

19 3. Vaikuttavat toimintatavat syrjäytymisen ehkäisyssä. Vaikuttavat toimintatavat syrjäytymisen ehkäisyssä: Hankkeessa kerättiin tilasto- ja tutkimustietoa, kartoitettiin syrjäytymistä ehkäiseviä käytäntöjä, kartoitettiin ja tutustuttiin Helsingissä ja Tampereella Nuorisotakuun tueksi ja oppisopimuskoulutuksen toteuttamiseksi kehitettyihin toimintamalleihin, perehdyttiin pohjoismaisiin osallisuutta edistäviin hyviin käytäntöihin ja alueelliseen yhteistyöhön, hyödynnettiin mm. Osallisena Suomessa ja Kaste-ohjelman mukaisten hankkeiden kokemuksia, tiivistettiin ja laajennettiin asiantuntijaverkostoja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän osaamisen vahvistamiseksi ja toimintaympäristön sitouttamiseksi (muut hankkeet, yrittäjät, alueen päättäjät, tutkijat BoWerverkostossa) ja tuotettiin kaksi selvitystä näyttöön perustuvista, osallisuutta edistävistä hyvistä käytännöistä Suomessa ja Pohjoismaissa. Tietoa hyödynnetään kehittämis- ja tutkimustyön tukena tulevina vuosina. 4. Toimintatapojen käyttöönoton tuki. Toimintatapojen käyttöön oton tuki: Hankkeessa toteutettiin asiantuntijatapaamisia, seminaareja, koulutusta ja verkottumista syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ohjausryhmän määrittelemien kehittämistoimenpiteiden tueksi. Koulutuksia ja seminaaria järjestettiin yhteistyössä muiden hankkeiden ja/tai keskeisten toimijatahojen kanssa synergiaetujen maksimoimiseksi. Tulevina vuosina syrjäytymistä ehkäiseviä toimintatapoja tuetaan kansallisesti THL:n ja TEM:n yhteistyönä esim. Kotikunta-hankkeessa ja psykososiaalisia palveluja koskevassa kokonaisuudessa sekä Kaste-hankkeissa. 5. THL:n toiminta asiantuntijaverkostojen synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaste-ohjelman toteuttamisen, ohjauksen ja arvioinnin asiantuntijatuki liittyi palvelujen kehittämiseen, osaamisen vahvistamiseen ja tiedolla johtamiseen. Hanke verkottui pohjoismaisiin asiantuntijoihin erityisesti NVC:n ja NHV:n kautta. Hanke verkottui myös THL- Vaasan ja Vaasan yliopiston koordinoimaan Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaan. Keskeisiä yhteistyöverkostoja ovat tulevina vuosina sosiaalialan osaamiskeskukset ja perusterveydenhuollon verkostot sekä valmisteilla olevat alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet. THL pyrkii tulevina vuosina vahvistamaan verkottumista STM:n lisäksi myös TEM:n, ELY-keskusten ja OKM:n ja niiden informaatio-ohjaukseen. 6. Yhteistyö Innokylän ja sen Inno-Opiston kanssa. Hankkeen toiminnot kytkeytyivät Innotuutori-koulutukseen ja sen osana käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun kehittämiseen. Jatkuvuuden turvaamiseksi THL:n hankkeessa toimiva asiantuntija osallistuu aina vuoden 2015 alkuun saakka jatkuvaan koulutukseen. Hyvien käytäntöjen ja Inno-Opiston verkostoja hyödynnetään koulutuksen aikana ja sen jälkeen. Hankkeen toimintojen ja tiedotuksen avulla pystyttiin tuomaan näkyvyyttä maahanmuuttajanuorten osallisuuden tärkeydestä ja välittämään nuorten omia näkemyksiä palvelujen toimivuudesta. Maahanmuuttajanuorilta kerätyn tiedon pohjalta vahvistettiin asiakaslähtöistä toimintatapaa ja kehitettiin pienin askelin nuorten integraatiota ja kotoutumista tukevia palveluita. 19

20 Verkostojen avulla lisättiin erityisesti alueellista vuoropuhelua maahanmuuttajanuorten kotoutumisesta ja sitä edistävistä tekijöistä, mutta myös edistettiin kansallinen verkottumista esim. TEM:n, OKM:n ja STM:n hallinnon alojen kesken. Saadun palautteen perusteella osaaminen osallisuutta ja voimavaraistumista tukevista ja syrjäytymistä ehkäisevistä hyvistä käytännöistä vahvistui koulutuksella, asiantuntijatuella ja verkottumisella. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan jopa n. 60 % osallistujista aikoi hyödyntää oppimiansa menetelmiä työssään. Hankkeen toimintojen tiimoilta verkostotyöskentely vahvistui. Myös hankkeen järjestämät koulutukset toimivat uusien alueellisten verkostojen ja yhteistyökumppanuuksien foorumeina. Yhteiset tavoitteet yhdistivät. Hankkeeseen kytkeytyi kaksi väitöskirjatutkimusta (hallintotiede, sosiaali- ja terveysala), jotka toteutetaan osana Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaa ja hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. Teemahaastatteluista, fokusryhmähaastatteluista ja osallistujien palautteesta koottiin työpapereita ja tiivistelmiä, joita hyödynnettiin verkostokokouksissa ja työpajoissa ja julkaistaan nettisivuilla myöhempää käyttöä varten. Hankkeessa on muodostunut useampia alueellisia ja kansallisia verkostoja (4), joista vahvimpana maahanmuuttajavanhempien vanhemmuuden tueksi syntynyt verkosto. Tämä verkosto oli jo toiminnassa ennen hankkeen alkamista, mutta hankeaikana se on laajentunut. Uusia verkostoja tulevien toimintojen kannalta on mm. asuinalueen viihtyvyyttä ja osallisuutta edistävä toimijahanke Ristinummi II (ARA) ja Kasteverkostojen laajenemin kattamaan entistä enemmän maahanmuuttajien ja heidän palvelujensa tarpeita. Pidemmän aikavälin tunnuslukuja ja trendejä seurataan hyvinvointikertomuksissa, väestökyselyissä, kouluterveyskyselyissä, UTH-tutkimuksessa, ATH-tutkimuksessa, nuorisobarometrissä, hyvinvointibarometrissä ja muissa Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelman puitteissa toteutettavissa tutkimuksissa alueella. ERITYISTAVOITTEEN TOTEUTUMINEN Erityislinjan tavoitetta toteutti, että kohderyhmään kuuluvat nuoret ja nuoret aikuiset olivat osallisia ja kokemusasiantuntijoita nykytilan analysoimiseksi, kehittämistarpeiden arvioimiseksi, toimien priorisoimiseksi ja koko hankkeen arvioimiseksi. Toimintalinjan erityistavoitetta toteuttivat ja nuorten osallisuutta vahvistivat myös vertaistuen eri muodot ja voimaannuttavat toiminnot (esim. Oma tarinasi - kurssit ja ulkomaalaistoimiston työpajat, vertaistuki- ja aktivointiryhmät). 20