SOLID YOUTH turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelukokonaisuuden rakentaminen osallistavien menetelmien keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOLID YOUTH turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelukokonaisuuden rakentaminen osallistavien menetelmien keinoin"

Transkriptio

1 SOLID YOUTH turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelukokonaisuuden rakentaminen osallistavien menetelmien keinoin Hankkeen loppuraportti 09/2014 Kuva: Nina Stubb 1

2 Sisällys 1. JOHDANTO Vaasa monikulttuurisena kaupunkina Huomio syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA KESKEISET TULOKSET Lisätään haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten kotoutumista tukevien ja syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti ja nuorten tarpeista käsin Ehkäistään turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä HANKKEEN KESKEISIN LISÄARVO TIEDOTTAMINEN VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ JOHTOPÄÄTÖKSET MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? LIITTEET

3 1. JOHDANTO Maahanmuuttajanuorten ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat paitsi kansallisesti niin myös Vaasan seudulla ja Pohjanmaan maakunnassa tunnistettuja alueellisia kehittämistarpeita. Syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteeseen on kansallisesti tartuttu mm. hallitusohjelmassa, jossa yhteiskuntatakuulla luodaan keinoja näiden nuorten tavoittamiseksi nivelvaiheessa. Nuorten osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy on painopistealueena myös useissa kansallisissa kehittämisohjelmissa, joiden hallinto- ja sektorirajat ylittävät, vaikuttavat toimintatavat tähtäävät väestön hyvinvoinnin edistämiseen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä erityisesti maahanmuuttajanuoriin suunnatut toimenpiteet ovat vaikuttavia: maahanmuuttajien riski syrjäytyä on 4 6-kertainen kantaväestöön verrattuna. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes onkin maahanmuuttajataustaisia. Nuorten yhteiskuntatakuu on keskeinen maahanmuuttajien kannalta, koska yli 70 % maahanmuuttajista on alle 35-vuotiaita. Vieraskielisten lasten osuus on Suomessa nopeassa kasvussa. Maahanmuutto keskittyy voimakkaasti suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä vieraskielisten osuus on 11 %, kun muualla maassa keskiarvo on 4 %. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 opintojen ja työelämän ulkopuolella oli vieraskielistä vuotiasta. Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää yksilöllisiä ja tuettuja polkuja. Koulutusjärjestelmän onkin tarjottava tukimuotoja maahanmuuttajan kielen oppimisen ja muun erityisen tuen tarpeeseen. Varhaiskasvatukseen osallistunut maahanmuuttajalapsi selviää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan toimipaikka sekä Vaasan kaupunki käynnistivätkin tammikuussa 2013 Euroopan pakolaisrahaston tuella SOLID YOUTH -hankkeen, jossa tarkoituksena oli lisätä maahanmuuttajanuorten osallisuutta ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Tässä loppuraportissa esitellään hankkeen toimintaa ja sen keskeisimpiä tuloksia. Lopuksi luodaan vielä katsaus tulevaan sekä linjataan jatkokehittämisen ja -tutkimuksen paikkoja Vaasa monikulttuurisena kaupunkina SOLID YOUTH -hankkeen toiminta-alueeksi valikoitui Vaasan kaupunki, jossa monikulttuurisuus on osa arkea. Tilastojen mukaan Vaasan kaupunki onkin yksi maamme monikielisimmistä kaupungeista, ja vuoden 2013 lopussa kaupungissa tilastoitiin puhuttavan 92 eri kieltä. Vieraskielisten osuus kaupungissa on yli 7 %. Vaasaan muutetaan monesta eri syystä. Kansainvälinen elinkeinoelämä houkuttelee osaajia ulkomailta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on Pohjanmaalla ja Vaasassa maamme korkeimpia. Sen lisäksi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden määrä on merkittävä. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymä Vaasan kaupungin strategia Pohjolan energiapääkaupunki virtaa hyvään elämään linjaa strategisiksi painopistealueikseen muun muassa hyvinvoinnin sekä kansainvälisyyden. Kun vielä menestystekijöiksi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi listataan osaava työvoima, kaksi- ja monikieliset palvelut, turvallisuus sekä hyvinvoivat kuntalaiset, on maahanmuuttajien integraation tuki yksi keskeisistä menestymisen edellytyksistä. Vaasan kaupungin kaupunkikehityksen tilastot antavat ajantasaisen kuvan kaupungin monikulttuurisuudesta. Alla olevat tilastot on koonnut Jonas Nylén Vaasan kaupunkikehityksestä. 3

4 4

5 Kun tarkastellaan vieraskielisten osuutta koko maan tilanteeseen, voidaan havaita että Vaasan kaupungissa vieraita kieliä puhutaan kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin maassa keskimäärin. Tilastot on koonnut THL:n erikoistutkija Ritva Mertaniemi. Vieraskielisten osuus ikäryhmittäin (%) koko maassa ja Vaasassa v

6 Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten lasten ja nuorten määrä, kaikkien lasten ja nuorten määrä (N) sekä vieraskielisten osuus (%) ko. ikäluokasta Vaasassa v Ikäluokat Vieraiskieliset (Vaasa) Koko väestö (Vaasa) osuus % 0 v 6 v ,20 7 v 12 v ,92 13 v 16 v ,91 17 v 19 v ,85 20 v 25 v ,26 26 v 30 v ,44 % Lähde: Tilastokeskus Suomi tai ruotsi toisena kielenä perusopetuksessa sekä peruskoulusta kaikki valmistuneet oppilaat koko maassa, Pohjanmaalla ja Vaasassa v (N) Valmistunei ta peruskoulus ta v Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Yhteensä su ja ru toisena kielenä Koko maa Pohjanmaa Vaasa Luokat 1-6 Luokat 7-9 YHTEENSÄ Luokat 1-6 Luokat 7-9 YHTEENSÄ Luokat 1-6 Luokat YHTEENSÄ Lähde: OPH. Vipunen 6

7 1.2. Huomio syrjäytymistä ehkäiseviin tekijöihin SOLID YOUTH -hankkeessa nuorten syrjäytymistä tarkastellaan erityisesti maahanmuuttajanuorten näkökulmasta. Kun syrjäytyneistä nuorista maassamme lähes neljännes on maahanmuuttajia, tarvitaan tämänkaltaisia kohdennettuja hankkeita ja toimenpiteitä jatkossakin peruspalveluissa tarjottavan perustyön rinnalla. Syrjäytyminen on myös kotouttamiseen liittyvä ongelma, jolloin keinot maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen torjumiseksi ovat nuorten osallistaminen, tehokkaampi kotouttaminen ja ohjaaminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Toimiva ja laadukas kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyvä politiikka on edellytys maahanmuuttajien hyvinvoinnille ja terveydelle. Keskeistä on maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottaminen politiikan kaikilla sektoreilla. Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan vuonna Lain tarkoituksena on edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi lailla tavoitellaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken Vaasan kaupungissa maahanmuuttajatyöstä vastaavat julkinen sektori ja järjestöt. Kaupungin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi tarjoavat kaikille kansalaisille kuuluvia palveluita. Maahanmuuttajille kohdennettavia erityispalveluja tarjotaan Vaasan ulkomaalaistoimistossa. Vaasan kaupungin sivistystoimi vastaa nuorten vapaa-ajan toiminnasta sekä koulutuksesta ja kasvatuksesta. Maahanmuuttajien koulutuksesta ja työllistämisestä vastaa Vaasan työ- ja elinkeinotoimisto. Yleistä palveluiden tarjontaa syventävät erilaiset järjestöt, jotka keskittyvää muun muassa kielenopetukseen ja ystävätoimintaan. Näillä toimijoilla on suuri mahdollisuus toimia myös maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja osallisuuden edistämisessä. Maahanmuuttajalapsia ja -nuoria voidaan tukea kouluympäristöissä mm. lisäämällä kodin ja koulun välistä yhteistyötä huomioiden, etteivät monissa kouluissa käytetyt nettipohjaisen tiedottamisen kanavat tai vanhempainillat aina tavoita vanhempia tarjoamalla lapselle/nuorelle valmistavaa opetusta ennen perusopetusta sijoittamalla lapsi/nuori osaamistasoaan vastaavaan ryhmään ja tarjoamalla tukiopetusta tukemalla kielen opiskelua tarjoamalla suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta sekä oman äidinkielen opetusta Koulussa nuori ihminen saa avaimet joilla avata tulevaisuutensa ovia. Koulussa nuori saa ne tiedot ja oppii ne taidot, joiden varaan rakentaa tulevaisuuttaan niin työelämässä kuin yhteiskunnan täysvaltaisena jäsenenä. Maahanmuuttajanuorten kohdalla nuo avaimet jäävät joskus saamatta kokonaan tai ne eivät ole riittävän toimivia. Tuorein PISA-tutkimus (2012) puhuu karua kieltään. Maahanmuuttajaoppilaiden testitulokset lukemisessa, luonnontieteissä ja matematiikassa ovat keskimäärin pistettä alhaisemmat kuin kantaväestön nuorilla. Erot ensimmäisen sukupolven ja toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden välillä olivat myös merkittävät. Vaikka Suomi edelleen menestyy PISA-testissä hyvin sijoittuen OECD-maiden kärkijoukkoihin, on kantaväestön ja maahanmuuttajanuorten väliset erot myös kaikkein suurimpia. Matematiikassa Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset oppilaat olivat OECD-maiden heikoimpien joukossa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat matematiikassa noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaa kaksi vuotta muita oppilaita jäljessä. Noin puolet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ei saavuta vähimmäistasoa matematiikan osaamisessa (kantaväestön keskuudessa n. 10 %). Koulumenestykseen vaikuttaa mm. minkä ikäisenä lapsi on muuttanut tai minkä verran hän on aiemmin käynyt koulua. Maahanmuuttajanuoren tuloksiin vaikuttaa myös se, miten hyvin hänen vahvuutensa mutta myös tarpeensa tunnistetaan ja tunnustetaan koulussa ja miten niihin vastataan. Kielen oppiminen on 7

8 ensisijaisen tärkeä koulumenestyksenkin kannalta ja siksi onkin tärkeää, että koulussa panostetaan siihen, että nuori mahdollisimman luontevasti ja usein saa mahdollisuuden kanssakäymiseen ikäistensä kanssa. Kielitaito harjaantuu kaikista parhaiten ihmisten välisessä kanssakäymisessä. PISA-tutkimus osoittaa, että heikommasta koulumenestyksestä huolimatta maahanmuuttajataustaisten nuorten asennoituminen koulua kohtaan oli muita oppilaita myönteisempi ja heidän kouluun kuulumisen tunteensa oli vahvempi kuin muilla. Sen lisäksi he kokivat opettajien ja oppilaiden väliset suhteet muita oppilaita myönteisempänä. Myös muissa tutkimuksissa on nähtävissä, että maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kokevat koulun tärkeämmäksi ja mielekkäämmäksi kuin muut oppilaat ja he viihtyvät siellä paremmin. Maahanmuuttajanuoren myönteinen suhtautuminen kouluun on voimavara, jota voisi hyödyntää koulun yhteisöllisyyttä ja nuorten vuorovaikutusta tukevassa kehittämistyössä. Vanhempien tuella on suuri merkitys nuoren koulunkäynnin ja menestyksen kannalta. Uudessa oppilashuoltolaissa korostetaankin oppilaan, koulun ja vanhempien yhteistyötä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla kodin ja koulun yhteistyö kanssa voi kuitenkin sisältää erilaisia haasteita. Suurimman haasteen muodostanee yhteisen kielen puuttuminen, mikä estää kommunikaatiota ja/tai lisää väärinkäsitysten riskiä. Monet selvitykset antavat viitteitä siitä, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osallistu koulujen vanhempain-iltoihin yhtä usein kuin muut vanhemmat. Vanhemmat itse kokevat osallistumisen hankalaksi juuri yhteisen kielen puuttumisen takia Opettajille työskenteleminen tulkin välityksellä voi olla myös haasteellista. Ollakseen vaikuttavia, nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet edellyttävät ongelmien varhaista tunnistamista. Kunnissa tehtävän perustyön merkitys on tämän vuoksi olennaista. Esimerkiksi kouluympäristöissä suurin vastuu ongelmien varhaisesta tunnistamisesta on opettajilla. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen ei siis vähennä yksittäisten ammattilaisten työn merkitystä, mutta voi parhaimmillaan tukea heidän ammattitaitonsa hyödyntämistä. 2. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA KESKEISET TULOKSET Seuraavaksi tarkastellaan SOLID YOUTH -hankkeen kolmen päätavoitteen toteutumista. Hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat: 1. Lisätään haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista 2. Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten kotoutumista tukevien ja syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti ja nuorten tarpeista käsin 3. Ehkäistään turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä 8

9 2.1. Lisätään haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista Maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuus, kuuleminen ja voimavaraistuminen ovat keskeisiä hyvinvointipoliittisia tavoitteita. Sosiaalinen tilaus helpotti hankkeen toteuttamista, mutta lyhyt hankeaika vaikeutti sitä. Arviointi- ja seurantatieto osoittivat, että hanke lisäsi yksilötasolla haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistamista. Hanketoimijoilla verkostoineen oli vuosien kokemus erilaisista osallistavista menetelmistä (esim. kokemusarviointi ja kansalaisraadit), joita myös tässä hankkeessa hyödynnettiin. Alustavat haastattelut, ohjausryhmän kommentit ja muiden vastaavien kehittämiskokonaisuuksien kokemukset osoittivat, että alun perin suunniteltu turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten kansalaisraati ei olisikaan se paras mahdollinen keino osallistaa nuoria ja siten kerätä tietoa heidän palvelujensa kehittämiseksi. Keskeisiä perusteluja raadista luopumiseen olivat myös nuorten yksilöllinen kielitaito ja kohderyhmän nuorten hyvin vaihtelevat maassaoloajat ja siten eriävät kokemukset palveluista ja palvelujärjestelmästä kokonaisuudessaan. Raadit korvattiin paremmin nuorten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista edistävillä menetelmillä. Näitä olivat fokusryhmissä toteutettu Tulevaisuuden muistelu, yksilölliset ja syventävät teemahaastattelut ja Suomen mielenterveysseuran kehittämä Oma tarinasi -menetelmä. Arviointi osoitti, että nuoret kokivat valitut menetelmät myönteisesti osallistaviksi. Menetelmät olivat voimavaraistavia tapoja, joilla nuoret halusivat jakaa ajatuksiaan, kokemuksiaan ja myös näkemyksiään palvelujärjestelmän kehittämisestä. Nuoret kokivat tulleensa aiemmin kokemattomallaan tavalla kuulluiksi ja usein myös nähdyiksi. Arviointi- ja seurantatiedon välittäminen nuorille itselleen palautteena heidän osallisuudestaan osoittautui voimavaraistavaksi. Nuorten äänellä vaikutettiin päätöksentekoon ja julkisuudessa (esim. lehtijutut, seminaarit, verkosto- ja asiantuntijatapaamiset). Hankkeessa järjestetyt alueelliset, pohjoismaiset ja kansainväliset koulutukset (esim. Matkalaukkumenetelmä, kotoutumisen monimuotoinen tuki, alueellinen yhteistyösopimus maahanmuuttajien osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi) korostivat nuorten kanssa toimivien osaamista ja vahvistivat valmiuksia tukea nuorten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista. Hankkeen vaikuttavuudesta kertoo sekin, että vaikka hanke toteutettiin yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa siinä käytetyt menetelmät ja saadut tulokset ovat herättäneet laajasti kiinnostusta koko Pohjanmaalla. Kaste-ohjelman välityksellä ne vaikuttavat laajemmin Suomessa. Tavoitetta tukevat toiminnot: 1. Fokusryhmähaastattelut turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten osallisuudesta ja sen mahdollisuuksista nuoren arjessa Hankeaikana järjestettiin viisi fokusryhmähaastattelua, joiden tavoitteena oli lisätä maahanmuuttajanuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta, kuulemista ja voimavaraistumista. Fokusryhmissä tavoitettiin 35 nuorta. Vaasan ulkomaalaistoimiston pajatoiminnoissa tavoitettiin kymmeniä nuoria. Pajatoiminta jatkui koko hankekauden ajan ja edelleen. Pajatoiminnassa huomioitiin fokusryhmien näkemykset. Vuonna 2014 hankkeessa tehtiin fokusryhmien syventämiseksi 25 yksilöllistä teemahaastattelua, jotka kohdentuivat nuorten osallisuuteen aikuissosiaalityössä. Nuorten lisäksi haastateltiin kuutta sosiaalityöntekijää, ohjaajaa ja alan esimiestä. Tulokset on analysoitu ja toimitettu ohjausryhmään ja sosiaalivirastoon tulevien vuosien kehittämistyön tueksi. 9

10 Fokusryhmähaastatteluissa esiin nousseita huomioita osallisuuden mahdollisuuksista: Haluan oppia, haluan työn ja haluan asua ja olla iloinen. Ja haluan paljon ystäviä ja tuntea ihmisiä olla yhteiskunnassa. Jos et ole koulussa vaan istut kotona missä opit kieli? Hankkeessa toteutettujen fokusryhmähaastattelujen, yksilöhaastattelujen ja työpajojen avulla nuorille tarjoutui mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin ja tuoda esille ajatuksia ja kehittämisehdotuksia, joita heillä oman osallisuutensa kannalta on ollut. Fokusryhmissä hyödynnetty Tulevaisuuden muistelu-menetelmä tähtäsi nimenomaan nuoren voimavaraistumiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Myös Oma tarinasi -menetelmän avulla tuettiin nuoren voimavaraistumista ja mahdollisuutta vertaistukeen. Nuorilta kerätty tietoa välitettiin laajasti eri verkostoissa ja tiedon perusteella tarkennettiin hankkeen toimintoja niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukisivat nuorten osallisuutta ja voimavaraistumista. Nuorilta kerätty palaute kertoi, että nuoret kokivat osallistumisensa mielekkääksi ja tunnistivat sen keinoksi tulla kuulluksi ja usein myös nähdyksi. 2. Omien voimavarojen tunnistaminen Omien voimavarojen tunnistamiseksi tehtiin ennakoivia haastatteluja Tulevaisuuden muistelumenetelmällä. Näin kartoitettiin nuorten tulevaisuudenkuvia, käsityksiä voimavaroistaan ja osallisuudestaan. Myös Suomen Mielenterveysseuran Oma tarinasi -menetelmän tavoitteena kirjoituspajoissa oli tukea nuorten osallisuutta ja voimavaraistumista. Teemahaastatteluissa nuoret pääsivät pohtimaan asiakkuuttaan aikuissosiaalityössä ja siinä mahdollisuuksia voimavarojensa tunnistamiseksi. Koulutuskokonaisuuksia omien voimavarojen tunnistamiseksi on suunnitteilla myös jatkoon. 10

11 Oma tarinasi -ryhmän tapaaminen (kuva: Nina Stubb) 3. Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten ja nuorten aikuisten kansalaisraati Kansalaisraadista päätettiin hankkeen puitteissa luopua ja se korvattiin muilla osallistavilla menetelmillä. Osallistavista menetelmistä on tekeillä tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyönä julkaisu, joka valmistuu vuonna Pohjanmaan liiton alueella valmisteilla olevassa hyvinvointistrategiassa edistetään pohjoismaisten hyvien käytäntöjen mukaisesti osallisuudenpolitiikkaa. 4. Tulosten jakaminen ja kehittämistyön tutkimustulosten levittäminen Hankkeen tuloksia nuorten osallisuudesta, kuulemisesta ja voimavaraistumisesta jaettiin ja levitettiin alueellisissa ja paikallisissa ohjelmissa, strategioissa ja suunnitelmissa hyödynnettäviksi kuten edellä kohdassa neljä on kuvattu. Maahanmuuttajanuorten osallisuus ja voimavaraistuminen huomioitiin tulevia vuosia koskien myös Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkoston (BoWer) tutkimusohjelmassa ja yhteistyössä BoWerin kanssa julkaistiin artikkeleita ja blogikirjoituksia aiheesta. Hankkeeseen kytkeytyneiden väitöskirjatutkimusten tukemana maahanmuuttajanuorten osallisuutta ja voimavaraistumista käsittäviä tieteellisiä artikkeleita julkaistaan myös hankekauden jälkeen. Nämä tutkimukset ovat osa monialaista Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaa. Hankkeen verkostoyhteistyönä kirjoitettiin myös elokuussa 2014 yhteisartikkeli Maahanmuuttajanuoret osallisiksi kouluyhteisössä, joka julkaistiin Kuntalehden numerossa 10/2014. Kirjoitus löytyy myös BoWerin blogista sivulta: Hankkeessa järjestettyjen koulutusten ja työpajojen sekä kohderyhmälle suunnattujen toimintojen kautta on rakentumassa verkostoja tukemaan kohderyhmän nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Erityisesti nuorten tunnistama tarve osallisuuteen koulussa ja sitä tukeva vanhempaintukitoiminta keräsi nopeasti useista eri toimijoista koostuvan verkoston. Verkoston työ jatkuu hankekauden jälkeen esim. Vaasan kasvatus- ja sivistysviraston ja Pohjanmaan liiton luotsaamina ja yhdessä THL:n kanssa koordinoimina. 11

12 Vanhempaintukitoimintaa Vöyrinkaupungin koululla (kuva: Nina Stubb) Toiminnoista kerättiin säännöllisesti ja toiminnoittain palautetta. Sitä hyödynnettiin hankkeen ohjaukseksi. Osa seurannan annista löytyy jatkossakin hyödynnettäväksi osoitteessa youth Koulutus on tärkeää jotta voisimme auttaa meidän nuoria pääsemään eteenpäin elämässään eikä takertumaan vaikeisiin tilanteisiin. (Suitcase stories - koulutuspalautteesta) Kouluttaja osasi asiansa homma toimi ja ryhmä oli hyvä. tulen varmasti käyttämään menetelmää ja se jää henkiin. Uusi koulutus saman ryhmän kanssa 1-2 vuoden päästä voisi olla mielenkiintoista. (Suitcase stories - koulutuspalautteesta) 12

13 Hankkeen pitkän tähtäimen vaikuttavuuden arviointia jatketaan hankekauden jälkeen hanketoimijoiden omana työnä ja osallisuuden politiikan vaikuttavuuden seurantana Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmassa Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten aikuisten kotoutumista tukevien ja syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen asiakaslähtöisesti ja nuorten tarpeista käsin Hankkeen ensimmäisellä puoliskolla analysoitiin palvelujen nykytila kohderyhmään kuuluvien nuorten, kotoutumista tukevissa palveluissa työskentelevien ja palveluista vastaavien muiden asiantuntijoiden näkemysten perusteella. Analyysissä hyödynnettiin myös THL:n ATH- ja Maamu -tutkimuksia sekä Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -hankkeen tuloksia. Hankkeen ensimmäisellä puoliskolla valittiin ohjausryhmän tuella kehittämiskohteiksi sosiaali- ja terveyspalveluja (esim. ulkomaalaistoimiston toimintoja ja aikuissosiaalityötä) ja niihin läheisesti liittyviä ehkäiseviä toimintoja esim. järjestöt, koulutus ja työvoimapalvelut. Hankkeen toisella puoliskolla syrjäytymistä ehkäisevien seudullisten palvelujen kehittämiseksi painopiste oli osallisuutta ja voimavaraistamista tukevissa toiminnoissa, osaamisen vahvistamisessa, hallinto- ja sektorirajat ylittävässä strategisessa ja ohjelmallisessa yhteistyössä sekä kehittämistyön jatkuvuuden turvaamisessa nyt raportoitavan hankkeen päättymisen jälkeen. Tutkimusten, selvitysten ja opinnäytetöiden tukemina etsittiin kehittämistarpeeseen vaikuttaviksi osoittautuneita toimintatapoja ja tarjottiin niihin koulutusta ja asiantuntijatukea. Asiakaslähtöinen arviointi- ja seurantatieto hyödynnettiin hankkeen toimeenpano-, viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmissa. Arviointi ja seurantatiedolla vaikutettiin ehkäiseviä palveluja koskevaan päätöksentekoon (esim. Pohjanmaan liiton hyvinvointistrategia ja Vaasan kaupungin strategiset linjaukset), vaikutettiin julkisuudessa (esim. blogit, haastattelut, lehtijutut, näyttelyt, koulutukset, seminaarit) ja tuettiin jatkohankkeiden suunnittelua (esim. sosiaalisen kuntoutuksen hanke ja Kaste-hankkeet). Seurantatieto analysoitiin ja raportoitiin paitsi hanketoimijoille ja niiden verkostoissa, myös ohjausryhmässä ja useilla nettisivuilla (http://www.welcomeoffice.fi/sivut/maahanmuuttajastakuntalaiseksi.php/solid youth, Syrjäytymistä estävien seudullisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi hankkeen tuloksia on hyödynnetty myös alueen keskeisten strategioiden, ohjelmien, sopimusten ja toimintakokonaisuuksien valmistelussa (esim. Vaasan kotouttamisohjelma, Pohjanmaan liiton hyvinvointistrategia, Pohjanmaan toimijoiden aiesopimus maahanmuuttajien osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi, Vaasan kaupungin perusopetuksen toimenpideohjelma , julkisen ja järjestön kumppanuussopimus, Pohjanmaan kriisikeskuksen valmistelu, monikulttuuristen perheiden vanhemmuuden tuki yhdessä Suomen Vanhempainliiton kanssa). Hankeajan lyhyyden takia, ohjausryhmä päätti keväällä 2014 jatkohankkeiden valmistelujen käynnistämisestä esim. uusille ESR- ja EAKR -ohjelmakausille. Hankkeen vaikeudet osoittivat, että tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutoksessa ehkäiseville seudullisille palvelukokonaisuuksiin tarvitaan välttämättä paikka, resurssit, osaaminen ja alueellinen, hallinto- ja sektorirajat ylittävä koordinaatio. Alueellisten toimien lisäksi hankkeen tuloksia on hyödynnetty kehitettäessä ehkäiseviin palvelukokonaisuuksiin kansallista informaatio-ohjausta, Kaste-ohjelman mukaisissa hankkeissa, Kaste- 13

14 ohjelman kansallisessa toimeenpanosuunnitelmassa ja osallisuuden osaohjelmassa ja hyödynnetään vielä tulevassa Kaste 3-ohjelman valmistelussa. Myös kansallisen tason ohjelmissa eri hallintoaloilla hyvät tavoitelauseet asiakaslähtöisistä, syrjäytymistä ehkäisevistä palvelukokonaisuuksista on saatava muuttumaan arjen prioriteeteiksi ja konkretioiksi. Tämän tavoitealueen toiminnot ovat käynnistyneet ajoissa, kuten alla tarkemmin kuvataan. Silti etenkin seudullisen palvelukokonaisuuden kehittäminen jää jo hankeajan lyhyydenkin takia odottamaan jatkoa ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistuksen etenemistä - ja siihen tarvittavia polittisia päätöksiä. Tavoitetta tukevat toiminnot: 1. Fokusryhmähaastattelujen toteuttaminen ja tulosten raportointi ja levittäminen Viiden fokusryhmähaastattelun tulokset analysoitiin ja raportoitiin ja niitä levitettiin maahanmuuttajanuorten palveluista vastaaville tahoille, verkostotoimijoille ja ohjausryhmän välityksellä heidän taustaorganisaatioilleen. Tällä tavoiteltiin laajempia alueellisia vaikutuksia. Tuloksia käsiteltiin myös työpajoissa ja verkostokokouksissa. Tuloksia hyödynnettiin myös alueen keskeisissä strategioissa ja ohjelmissa ja myös kansallisesti mm. Kaste-ohjelmatyöskentelyssä. Tulokset ovat olleet tukemassa kehittämistoimia ja hankkeistamisia myös tuleville vuosille. 2. Tiedottamis- ja sitouttamistyö kehittämisen tukena Hankkeen ulkopuolisella rahoituksella, mutta hankkeen tavoitteita tukien on tekeillä kaksi väitöstutkimusta. Tutkimuksissa tuotettiin osallisuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä tieteellisiä artikkeleita ja muita julkaisuja. Hankkeen tukemana kirjoitettiin alueen ja alan lehtiin kuntalaisten mahdollisuuksista palvelujen kehittämiseen. VNK:lle toimitettiin BoWer-verkoston toimesta tutkimus-ja kehittämishakemus osallistavasta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä. 3. Tulosten pohjalta laadittava nuorten syrjäytymistä ehkäisevä seudullinen toimintamalli Ohjausryhmässä tunnistettiin vuonna 2013 yhteensä kuusi kehittämistoimintoa vuosille Toiminnot olivat arvioitavia ja seurattavia kehäänkärkiä. Vuoden 2014 aikana järjestettiin useita asiantuntijatapaamisia, työpajoja ja koulutuksia. Hankkeessa asiakaslähtöisesti kerätty tieto vahvisti aiempaa tutkimus- ja asiantuntijatietoa siitä, että syrjäytymistä ehkäisevät palvelut ovat usein hajallaan, osin satunnaisia ja heikosti resurssoituja ja kohdentamattomia. Usein ne olivat vailla minkäänlaista kuntatason koordinointia. Kun ehkäisevä työ on ihan kaikkien asia, ei se näytä olevan kenenkään tehtävä. Alueellisen tason koordinaatiota tavoitellaan valmisteilla olevassa Pohjanmaan maakunnan hyvinvointistrategiassa. 4. Toimintamallin toteuttamista mahdollistavien verkostojen muodostaminen Vuonna 2014 syvennettiin verkostotoimintaa olemassa olevia verkostoja laajentamalla ja uusia muodostamalla. Kunnan ja alueen ja kansallisten toimijoiden tiivis verkostoyhteistyö on jatkossa tarvittavan strategisen yhteistyön, vaikuttavien toimintojen kehittämisen ja arviointitutkimuksen ohittamaton ehto. Tiivis verkottuminen on perusedellytys tulevina vuosina, jotta syrjäytymistä ehkäisevä seudullinen ja alueellinen toimintamalli voisi toteutua sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen olennaisena osana. 14

15 5. Palvelukokonaisuuden organisoituminen, resursointi ja hallinnointi ja seuranta Ohjausryhmän nimeämät ja hankeaikana käynnistyneet kehittämistoiminnot olivat a) Vertaistukitoiminnan laajentaminen julkisista palveluista etsivän työn ja järjestötyön suuntaan. Tämä jatkuu Pohjanmaan kriisikeskuksen toiminnoissa. b) Vanhemmuuden tukeminen maahanmuuttaja-taustaisten nuorten perheissä kouluissa laajan verkostoyhteistyön keinoin. Tämä jatkuu perusopetuksen suunnitelmissa ja yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton kanssa. c) Ehkäisevän työotteen vahvistaminen mm. toimeentulotukiasiakkuuksissa. Tämä jatkuu aikuissosiaalityön määrittelemällä tavalla. d) Nuorisotakuun mahdollisuuksien hyödyntäminen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyssä. Tämä jatkuu Pohjanmaan alueellisen maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä edistävän aiesopimuksen toimeenpanossa e) Oppisopimuskoulutus ja räätälöidyt koulutus- ja oppimispolut maahanmuuttajanuorten työllistymiseksi f) Solid Skills-hankkeen kanssa toteutettu maahanmuuttajien syrjäyttämistä ehkäisevä konkreettinen toiminto kohderyhmittäin. Tämä kuten oppisopimukseen liittyvät toiminnot jatkuvat hanketoimijoiden omana työnä hankekauden jälkeen. Suitcase stories menetelmän työpaja (kuva: Nina Stubb) Hankkeessa laadittu nykytilan kartoitus on tuonut esille maahanmuuttajanuorten kotoutumista tukevien palveluiden vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämistarpeita. Arvio laadittiin sekä nuorten itsensä, palveluissa toimivien, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden näkemyksiin sekä tilastotietoihin ja aiempaan tutkimukseen pohjautuen. Hankekauden aikana palvelukokonaisuuden aukot ja pullonkaulat tunnistettiin ja keskeisistä, hankeaikana mahdollisista kehittämistoimista päätettiin ohjausryhmän asiantuntevalla tuella. Asiakaslähtöisesti tunnistettujen palvelukokonaisuutta tukevien toimintojen tueksi järjestettiin seminaareja, työpajoja ja koulutusta maahanmuuttajanuorten parissa työskenteleville (opettajat, sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, nuoriso-ohjaajat, maahanmuuttajakoordinaattorit jne.). Näin vahvistettiin heidän asiantuntijuuttaan ja ammattitaitoaan sekä kykyään tunnistaa kohderyhmään kuuluvien nuorten erityistarpeita. Hanketoimijat verkottuivat paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti etenkin maahanmuuttajanuorten osallisuuden tiimoilta. Hankkeen tuloksia ja menetelmiä hyödynnettiin ja hyödynnetään myös varsinaisen hanke-alueen ulkopuolella. 15

16 Hankeaikana usean keskeisen tahon allekirjoittama Pohjanmaan alueellinen aiesopimus maahanmuuttajien osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi loi hyvän pohjan hankkeen tulosten juurruttamiselle, hyvien käytäntöjen levittämiselle ja alueellisista laajemmalle kansalliselle verkottumiselle. Kuvia aiesopimuksen allekirjoitustilaisuudesta (kuvat: Ritva Mertaniemi). Vasemmalla kuvassa Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Olav Jern sekä aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi. Oikealla Vaasanseudun yhdistysten toiminnanjohtaja Tuula Jäntti. Määrällinen tavoite ylitettiin monilta osin ja huomattavasti. Hankkeessa järjestettiin seuraavat koulutukset ja työpajat: Monikulttuurinen työyhteisö - tuleviasuuden kilpailuvaltti työnantajille - osallistujia Pohjoismainen seminaari, useita kouluttajia, osallistujia 60 - Helmikuu Oma tarinasi -menetelmän kohdennettu koulutus vain paikallisille vetäjille,kouluttaja Camilla Djupsund, Suomen Mielenterveysseura, osallistujia Puhutaan kotoutumisesta, toimintamallin alustava esittely. Kouluttaja Mina Zandkarimi, Västöliitto, osallistujia ja Suitcase Stories, kouluttaja psyk. Carl Dutton. Yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Teatteriyhdistys Outolinut ry:n kanssa. Osallistujia yhteensä 41 (kahteen identtiseen koulutuspäivään) Hyvinvointia osallistumalla - osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita käsittelevä seminaari, pääkouluttaja Simon Duffy (Centre for Welfrom Reforms),yhteistyössä BoWer-verkoston, yliopistojen ja korkeakoulujen, yhdistysten ja Pohjanmaan liiton kanssa, osallistujia Puhutaan kotoutumisesta - ryhmäohjaajan koulutus, kouluttaja Mina Zandkarimi, Väestöliitto, osallistujia 11 16

17 Hankkeessa aloitettiin ohjausryhmän päätöksellä kuusi kehittämisprosessia kuten edellä on kuvattu, joten määrällinen tavoite alittui hieman. Hankkeessa ja sen yhteistyöverkostona olevassa Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmassa tuotettiin hankeaikana useita menetelmiä ja palvelumalleja kuvaavia artikkeleita tieteellisiä julkaisuja varten, mielipideosastoille (Pohjalaisessa, Vasabladetissa ja Helsingin Sanomissa) sekä blogikirjoituksiin mm. Sosiaaliviestiin ja hankekumppaneiden sivustoille, ks. Sen lisäksi hankkeeseen tuotettiin opiskelijatyönä kartoitus nuorten osallisuutta tukevista hyvistä käytännöistä Suomessa ja asiantuntijatyönä myös kooste pohjoismaisista, osallisuutta edistävistä hyvistä käytännöistä. Hankkeeseen kytkeytyi kaksi väitöskirjatutkimusta (hallintotiede, sosiaali- ja terveysala), jotka toteutetaan osana Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaa ja hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. Teemahaastatteluista, fokusryhmähaastatteluista ja osallistujien palautteesta koottiin työpapereita ja tiivistelmiä, joita hyödynnettiin verkostokokouksissa ja työpajoissa ja julkaistaan nettisivuilla myöhempää käyttöä varten Ehkäistään turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä Hankkeen tavoite ehkäistä turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten syrjäytymistä osoittautui erittäin tärkeäksi ja oikeaan osuneeksi nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin ja kustannustehokkaan palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Hanke antoi nuorille äänen tulla kuulluksi (esim. asiakaspalvelusuunnitelmien kehittäminen) ja mahdollisuuden vaikuttaa itse syrjäytymisensä ehkäisemiseksi. Jo tavoitteessa yksi todetusti hankkeessa nuorten kanssa tehty työ (fokusryhmät, haastattelut, työpajat) tuki nuorten voimavaraistumista ja siten ehkäisi syrjäytymistä. Oma tarinasi ryhmän kevätretki (kuva: Nina Stubb) 17

18 Hanke osoitti ehkäisevässä työssä kunnissa eri hallintoaloilla tehtävän perustyön merkityksen ja sitoutumisen tärkeyden. Hanke osoitti, että kohderyhmän nuorten syrjäytyminen oli kasautuvaa huonoosaisuutta, jossa yhdistyivät työttömyys, toimeentulo-ongelmat, elämänhallinnan ongelmat sekä yhteiskunnallinen ulkopuolisuus. Tutkimusten mukaan syrjäytyneistä nuorista onkin lähes neljännes maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajien riski syrjäytyä on jopa 4 6-kertainen kantaväestöön verrattuna. Hanke edisti monin tavoin nuorten yhteiskuntatakuun hyödyntämistä alueella, koska syrjäytymistä voidaan nuorisotakuun keinoin ehkäistä oikea-aikaisesti jo sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ulkopuolella esim. kouluissa, opiskelussa ja työpaikoilla. Nuorten yhteiskuntatakuun aktiivinen toimeenpano Suomessa, Pohjanmaalla ja Vaasassa onkin keskeinen keino edistää tämän hankkeen tavoitteita myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tehtävää on paljon - onhan yli 70 % maahanmuuttajista alle 35-vuotiaita ja siten iältään nuorisotakuun piirissä. Nämä nuoret pitää löytää varhain. Hanke tarjosi syrjäytymistä ehkäiseviä alueellisia, kansallisia, pohjoismaisia ja kansainvälisiä koulutuksia, jotka vahvistivat toimijoiden osaamista erityistarpeiden tunnistamiseen ja osallistaviin menetelmiin. Esimerkiksi kouluympäristöissä suurin vastuu ongelmien varhaisesta tunnistamisesta ja ehkäisemisestä ei ole vain opettajilla vaan uuden voimaan astuneen oppilashuoltolain mukaan koko kouluyhteisöllä verkostoineen ja yhteistyötahoineen. Vaikuttavuuden haaste on mittava. Yksi peruskoulun päättyessä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle THL:n arvioiden mukana noin 1, 4 miljoonaa, tällä suurimmaksi osaksi kuntien syliin kaatuvalla summalla palkkaisi esim. koulukuraattorin neljännesvuosisadaksi. SOLID Youth -hankkeessa tehtyjen haastatteluiden perusteella myös maahanmuuttajanuoret itse korostavat osuvasti ehkäisevän työn tärkeyttä ja syrjäytymisen vastakohtia seuraavasti: Hankkeessa kiinnitettiinkin huomioita koulutukseen ja työhön nuorten syrjäytymisen ehkäisijöinä. Hanke edisti monin tavoin (esim. osaamisen vahvistaminen, oppilashuollon verkottuminen, palvelujen tunnettavuus ja verkottuminen, palveluista tiedottaminen) nuorten osallisuutta kouluissa ja mahdollisuuksia saada koulunkäyntinsä tueksi myös vanhempiensa apua. Vanhemmuuden tukeen ja kodin ja koulun yhteistyöhön tähtäävät, osallistujien kielille tulkatut informaatio-tilaisuudet ja vanhempain illat saivat hyvän vastaanoton nuorten, vanhempien ja monitoimijaisen verkoston taholta. Vanhemmuuden tuki onkin vakiintumassa pysyväksi käytännöksi Vaasan kouluissa ja toimintamallia levitetään. Myös kansallista yhteistyötä Suomen Vanhempainliiton ja THL:n koordinoiman Kasvun kumppanit -verkoston kanssa jatketaan hankekauden päättymisen jälkeen. Hanke teki näkyviksi turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten tilanteita ja niitä tekijöitä, jotka lisäsivät riskiä syrjäytymiselle (esim. asiakaslähtöisten palvelusuunnitelmien hyödyntämättömyys, ehkäisevien palvelujen aukot ja hajanaisuus, puutteet ehkäisevän työn osaamisessa ja se, että ehkäisevään työhön ei ohjata resursseja eikä palveluja koordinoida mitenkään). Hankkeen vaikeudet osoittivat myös huomattavia aukkoja ehkäisevissä palveluissa ja ehkäisevän työn osaamisessa. Tutkimustiedon perusteella usein kohdatun sitoutumattomuuden kustannukset ja vaikutukset ovat mittavia. Hanke jättää vastattavaksi kysymyksen, mitä maksaa euroina ja nuorten pahoinvointina, kun toimitaan vasta sitten kun, sen sijaan että toimittaisiin ennen kuin. Tavoitetta tukevat toiminnot: 1. Fokusryhmähaastattelut turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorille hyvinvoinnin edellytystekijöistä ja syrjäytymisen riskitekijöistä. 2. Turvapaikanhakija- ja pakolaisnuorten kansalaisraati. Fokusryhmähaastattelut ja kansalaisraatiin liittyvät seikat on kuvattu 1-tavoitteessa toiminnoittain. 18

19 3. Vaikuttavat toimintatavat syrjäytymisen ehkäisyssä. Vaikuttavat toimintatavat syrjäytymisen ehkäisyssä: Hankkeessa kerättiin tilasto- ja tutkimustietoa, kartoitettiin syrjäytymistä ehkäiseviä käytäntöjä, kartoitettiin ja tutustuttiin Helsingissä ja Tampereella Nuorisotakuun tueksi ja oppisopimuskoulutuksen toteuttamiseksi kehitettyihin toimintamalleihin, perehdyttiin pohjoismaisiin osallisuutta edistäviin hyviin käytäntöihin ja alueelliseen yhteistyöhön, hyödynnettiin mm. Osallisena Suomessa ja Kaste-ohjelman mukaisten hankkeiden kokemuksia, tiivistettiin ja laajennettiin asiantuntijaverkostoja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän osaamisen vahvistamiseksi ja toimintaympäristön sitouttamiseksi (muut hankkeet, yrittäjät, alueen päättäjät, tutkijat BoWerverkostossa) ja tuotettiin kaksi selvitystä näyttöön perustuvista, osallisuutta edistävistä hyvistä käytännöistä Suomessa ja Pohjoismaissa. Tietoa hyödynnetään kehittämis- ja tutkimustyön tukena tulevina vuosina. 4. Toimintatapojen käyttöönoton tuki. Toimintatapojen käyttöön oton tuki: Hankkeessa toteutettiin asiantuntijatapaamisia, seminaareja, koulutusta ja verkottumista syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ohjausryhmän määrittelemien kehittämistoimenpiteiden tueksi. Koulutuksia ja seminaaria järjestettiin yhteistyössä muiden hankkeiden ja/tai keskeisten toimijatahojen kanssa synergiaetujen maksimoimiseksi. Tulevina vuosina syrjäytymistä ehkäiseviä toimintatapoja tuetaan kansallisesti THL:n ja TEM:n yhteistyönä esim. Kotikunta-hankkeessa ja psykososiaalisia palveluja koskevassa kokonaisuudessa sekä Kaste-hankkeissa. 5. THL:n toiminta asiantuntijaverkostojen synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaste-ohjelman toteuttamisen, ohjauksen ja arvioinnin asiantuntijatuki liittyi palvelujen kehittämiseen, osaamisen vahvistamiseen ja tiedolla johtamiseen. Hanke verkottui pohjoismaisiin asiantuntijoihin erityisesti NVC:n ja NHV:n kautta. Hanke verkottui myös THL- Vaasan ja Vaasan yliopiston koordinoimaan Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaan. Keskeisiä yhteistyöverkostoja ovat tulevina vuosina sosiaalialan osaamiskeskukset ja perusterveydenhuollon verkostot sekä valmisteilla olevat alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet. THL pyrkii tulevina vuosina vahvistamaan verkottumista STM:n lisäksi myös TEM:n, ELY-keskusten ja OKM:n ja niiden informaatio-ohjaukseen. 6. Yhteistyö Innokylän ja sen Inno-Opiston kanssa. Hankkeen toiminnot kytkeytyivät Innotuutori-koulutukseen ja sen osana käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun kehittämiseen. Jatkuvuuden turvaamiseksi THL:n hankkeessa toimiva asiantuntija osallistuu aina vuoden 2015 alkuun saakka jatkuvaan koulutukseen. Hyvien käytäntöjen ja Inno-Opiston verkostoja hyödynnetään koulutuksen aikana ja sen jälkeen. Hankkeen toimintojen ja tiedotuksen avulla pystyttiin tuomaan näkyvyyttä maahanmuuttajanuorten osallisuuden tärkeydestä ja välittämään nuorten omia näkemyksiä palvelujen toimivuudesta. Maahanmuuttajanuorilta kerätyn tiedon pohjalta vahvistettiin asiakaslähtöistä toimintatapaa ja kehitettiin pienin askelin nuorten integraatiota ja kotoutumista tukevia palveluita. 19

20 Verkostojen avulla lisättiin erityisesti alueellista vuoropuhelua maahanmuuttajanuorten kotoutumisesta ja sitä edistävistä tekijöistä, mutta myös edistettiin kansallinen verkottumista esim. TEM:n, OKM:n ja STM:n hallinnon alojen kesken. Saadun palautteen perusteella osaaminen osallisuutta ja voimavaraistumista tukevista ja syrjäytymistä ehkäisevistä hyvistä käytännöistä vahvistui koulutuksella, asiantuntijatuella ja verkottumisella. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan jopa n. 60 % osallistujista aikoi hyödyntää oppimiansa menetelmiä työssään. Hankkeen toimintojen tiimoilta verkostotyöskentely vahvistui. Myös hankkeen järjestämät koulutukset toimivat uusien alueellisten verkostojen ja yhteistyökumppanuuksien foorumeina. Yhteiset tavoitteet yhdistivät. Hankkeeseen kytkeytyi kaksi väitöskirjatutkimusta (hallintotiede, sosiaali- ja terveysala), jotka toteutetaan osana Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelmaa ja hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. Teemahaastatteluista, fokusryhmähaastatteluista ja osallistujien palautteesta koottiin työpapereita ja tiivistelmiä, joita hyödynnettiin verkostokokouksissa ja työpajoissa ja julkaistaan nettisivuilla myöhempää käyttöä varten. Hankkeessa on muodostunut useampia alueellisia ja kansallisia verkostoja (4), joista vahvimpana maahanmuuttajavanhempien vanhemmuuden tueksi syntynyt verkosto. Tämä verkosto oli jo toiminnassa ennen hankkeen alkamista, mutta hankeaikana se on laajentunut. Uusia verkostoja tulevien toimintojen kannalta on mm. asuinalueen viihtyvyyttä ja osallisuutta edistävä toimijahanke Ristinummi II (ARA) ja Kasteverkostojen laajenemin kattamaan entistä enemmän maahanmuuttajien ja heidän palvelujensa tarpeita. Pidemmän aikavälin tunnuslukuja ja trendejä seurataan hyvinvointikertomuksissa, väestökyselyissä, kouluterveyskyselyissä, UTH-tutkimuksessa, ATH-tutkimuksessa, nuorisobarometrissä, hyvinvointibarometrissä ja muissa Hyvinvoinnin ja johtamisen tutkimusohjelman puitteissa toteutettavissa tutkimuksissa alueella. ERITYISTAVOITTEEN TOTEUTUMINEN Erityislinjan tavoitetta toteutti, että kohderyhmään kuuluvat nuoret ja nuoret aikuiset olivat osallisia ja kokemusasiantuntijoita nykytilan analysoimiseksi, kehittämistarpeiden arvioimiseksi, toimien priorisoimiseksi ja koko hankkeen arvioimiseksi. Toimintalinjan erityistavoitetta toteuttivat ja nuorten osallisuutta vahvistivat myös vertaistuen eri muodot ja voimaannuttavat toiminnot (esim. Oma tarinasi - kurssit ja ulkomaalaistoimiston työpajat, vertaistuki- ja aktivointiryhmät). 20

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot