Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto"

Maija-Leena Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Oulun ammattikorkeakoulu

2 Ainaisesta kasvusta kohtuuteen? Rajallinen planeetta asettaa rajat kulutukseenkin Ekotehokkuus Mikä on tarpeeksi? Mikä on kohtuullista? Jätteen synnyn ehkäisy = ekotehokkuus + kohtuus KotiMIPS - uutta tutkimustietoa kotitalouksien kulutuksesta

3 MIKSI?

4 Luontoa kuluu liikaa Luonnonvarojen nykykäyttö kestämättömällä tasolla Luonnon kantokyky ylitetään jo tänä päivänä Materiaalien kokonaiskulutus maailmassa kasvaa edelleen Kulutus jakautuu epätasaisesti köyhyysongelma kasvaa sosiaaliset ongelmat purkautuvat maailmanlaajuisesti

kokonaiskulutus maailmassa kasvaa edelleen Kulutus jakautuu

5 Eri maiden hiilidioksidipäästöjä

6 Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki

7 Maailman ekovelkapäivä

8 Suomen haasteet?

9 Kansantalouden luonnonvarojen kokonaiskäyttö Miljoonaa ton nia Tuonnin piilovirrat Kotimaiset piilovirrat Tuonnin suorat panokset Kotimaiset suo rat panokset

piilovirrat Tuonnin suorat panokset Kotimaiset suo rat

11 Suomen ekologinen jalanjälki 6. sijalla 148 maasta

12 Suomi ei kuluta yksin

13 Tulevaisuus? A = Nykytilanne B = Kehitysmaat kuluttavat luonnonvaroja yhtä paljon kuin teollisuusmaat nykyään C = Sama kuin B, väestönkasvu otettu huomioon D = Maailmanlaajuinen luonnonvarojen kulutus puoleen, hyvinvointi kaksinkertaiseksi => ekotehokkuus + kohtuus

14 Kestävää kulutusta ekotehokkaasti kohtuudella Ekotehokkuus = vähemmästä enemmän Kohtuus = tyytyväinen vähempään Jätteiden synnyn ehkäisy = kohtuus + ekotehokkuus

15 Tavoitteena noin vuoteen 2050: Factor 4: maailmanlaajuisesti hyvinvointi kaksinkertaiseksi & materiaalivirrat puoleen Factor 10: edellisen toteuttamiseksi teollisuusmaiden materiaalivirrat kymmenesosaan, hyvinvointi vähintään nykytasolla => ekotehokkuus!

10: edellisen toteuttamiseksi teollisuusmaiden materiaalivirrat

16 Ennakoivaan ympäristönsuojeluun ehkäisy jätehuollon lähtökohdaksi Perinteinen ympäristönsuojelu Ennaltaehkäisevä ympäristösuojelu Luonnonvarapanokset TUOTANTOJA KULUTUSTAVAT Jätteet Jätevedet Ilmapäästöt Kemikaalit Luonnons. Päästöistä säästöihin jälkien siivoamisesta luonnonvarojen käytön tehostamiseen

Luonnonvarapanokset TUOTANTOJA KULUTUSTAVAT Jätteet Jätevedet Ilmapäästöt

17 MITEN? Ekotehokkuus

18 Vähemmästä enemmän

19 Elinkaarenaikainen säästö

20 MIPS - ekotehokkuuden mittari material input, materiaalipanos hyödykkeen koko elinkaarensa aikana vaatimat luonnonvarat service unit, palvelusuorite hyödykkeen koko elinkaarensa aikana tuottama hyöty

21 Tavarat Tavaroiden määrä suuri, luonnonvarojen kulutus vaihtelee Suuri merkitys mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteilla ja koruilla Kestävyys merkittävä tekijä

22 Paljonko huonekaluja saa 5 g kultasormuksen luonnonvaroilla? Luonnonvaroja: 2700 kg Bed, 120cm Sofa, 3-seater kitchen table + 4 chairs coffee table desk office chair bookshelf tv-shelf dresser armchair TOTAL Sillä sisustaa kaksi yksiötä! MI abiotic (kg)

23 Tuotteiden ekotehokkuus Materiaalivalinnat Toimintatavat Korjaus, huolto, parannus Kuljetukset, pakkaus Uudelleenkäyttö Lainaus, vuokraus, liisaus Tuotteita korvaavat palvelut

24 MITEN? Kohtuus

25 Talouskasvun vaikutus Talouskasvu (%) Dematerialisaatiokerroin - 1,0 6, ,00 1,0 16,66 2,0 27,03 3,0 45,50 Kun tavoitteena on luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen kymmenesosaan 50 vuodessa

26 Tehokkuus ei riitä: tietokoneet Saksassa Tehostumiskerroin Kulutus / 2,1 kaikki PC:t (TWh/a) 4,1 0,5 Kulutus / PC (W)

27 Ostovoima ja onnellisuus Iso-Britanniassa

28 Rikkaat ja onnelliset valtiot

29 Miksei lisäkulutus tee meistä onnellisempia? Kulutus voi olla miellyttävää, mutta se ei tarjoa haasteita Kulutus varastaa aikaa tärkeämmiltä asioilta Liika vaihtoehtojen määrä aiheuttaa stressiä ja pettymyksiä Kilpailu ja luksukseen tottuminen vievät ilon

30 Miksi sitten kulutetaan Miksi ei? Muutkin? Mainonta? 2,5 mrd euroa/vuosi! Vapaamatkustajuus Ei vois vähemmän kiinnostaa --> Tarvitsenko sitä todella?

31 Tarvitsenko sitä todella? Aika on rajallinen - paljonko kannattaa tehdä töitä kulutuksen kustantamiseksi? Koti on rajallinen - onko uusista tavaroista pian enemmän riesaa? Lompakko on rajallinen - kuka sen sisällön käytöstä päättää? Maailma on rajallinen - olisiko se arvokkaampi kuin lisäkulutus?

32 Saksalaiset viisaat miehet Kestävän kehityksen avainsanat: hitaammin lähemmäs vähemmän kauniimmin paremmin

33 Jatkossa käytännön suuri haaste on kertoa niin hyvä juttu ihmiskunnan yhteisestä tulevaisuudesta, että se tenhoaa kaikki kuulijansa... Tarinan ei tarvitse olla tosi; se ei kertomisen hetkellä vielä voikaan kuvata olemassa olevaa todellisuutta. Riittää että se voisi olla tosi. Sellaista juttua nimitetään unelmaksi tai visioksi. Moraalin nykyaikainen sankari on se, joka pistää liikkeelle parhaan jutun hyvästä elämästä, joka voisi olla totta... Meidän eloon jäämisemme riippuu siitä, miten vetoavan tarinan keksimme. - Filosofi Maija-Riitta Ollila (1997)

35 Mistä vähentää? Suomalainen kuluttaa - ja paljon

36 FIN-MIPS Kotitalous Uutta tietoa kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta

37 FIN-MIPS Kotitalous: yhteistyötahot Mukana myös: KTM, vastuullisen kulutuksen työryhmä Kesko Päijät-Hämeen Jätehuolto Oyj Lahden seudun ympäristöpalvelut Ekokumppanit Oy Helsingin kaupunki Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike järjestöineen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Wuppertal-instituutti, SERI ym. keskieurooppalaisia tahoja

38 KotiMIPS: mitä tehdään MIPS-tutkimukset eri osa-alueista esiselvitys tietopohjasta 6 opinnäytetyötä Tietojen soveltaminen kotitalouksien kanssa 27 kotitaloutta seuraa kulutustaan lasketaan kunkin kotitalouden ekologinen reppu 3 opinnäytetyötä Havainnollistamista ja johtopäätöksiä suosituksia ja johtopäätöksiä: miten päästään esim. Factor -tavoitteisiin tulosten popularisointi, erilaisia materiaaleja

39 Alkuvaiheen osatutkimukset Rakentaminen - erityyppisiä taloja Elintarvikkeet Matkailu Vapaa-ajan liikunta Muu vapaa-aika Kodin tavarat

40 Suomalaisen keskivertokuluttajan ekologinen selkäreppu: 40 tonnia/vuosi The natural resource consumption (TMR) of an average Finnish consumer (kg/person/year) 20,000 18,000 17,217 16,000 14,000 11,338 12,000 10,000 8,000 5,909 6,000 2,883 4,000 2,000 2, Transport Housing Food Goods and appliances Hobbies and free time Accomodation on leisure trips Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus,

41 Liikenne: 17 tonnia/vuosi Natural resorce consumption of transport, kg/person/year private car (11,200 km) public transport (2,000 km) non-motorised transport (700 km) plane and ferry (2,000 km) 16,064

42 Asuminen: 11 tonnia/vuosi Natural resource consumption of housing (kg/person/year) 1,289 Building Electricity 5,609 3, Heating Warm and cold water

43 Elintarvikkeet: 6 tonnia/vuosi The use of food products (total 840 kg/person/year) 14 % 17 % grain and potatoes milk products meat and fish 8% eggs margarine and oil sugar fruits and vegetables (incl. juices) 26 % soft drinks alcohol and coffee 19 % 4% 1% 1% 10 % Material input of food products (total 6,000 kg/person/year) 1% 8% 6% grain and potatoes milk products 13 % 30 % 3% meat and fish eggs margarine and oil sugar fruits and vegetables (incl. juices) soft drinks 5% alcohol and coffee 2% 32 %

44 Kodin tavarat: 3 tonnia / vuosi Kodin tavaroiden valmistuksen ja käytön vuosittainen ekologinen selkäreppu 5% 17 % 5% Huonekalut 8% 5% Kodinkoneiden valmistus Kodinkoneiden käyttö Sähkölaitteiden valmistus Sähkölaitteiden käyttö 15 % 31 % 14 % Vaatteet ja muut tekstiilit Kirjat, lehdet ja paperi Korut

45 Vapaa-aika: 2 tonnia/vuosi Harrastus Lenkkeily pururadalla Rullaluistelu Uinti uimahallissa Jääkiekko jäähallissa kg/tunti Kuntosalilla käynti 6 Jalkapallo tekonurmella (ei lämmitetyllä) Pianonsoitto 6 Teatterissa käynti 13 Soutuveneily mökkirannasta 0,7 Veneily moottoriveneellä (alumiinipulpettivene, jota säilytetään satamassa) Television katselu kotona 70 Liikenne harrastuksiin 15 km henkilöautolla kg km linja-autolla 5 4 1

46 Matkailun yöpymiset: 1 tonni Esimerkki: kesämökin luonnonvarojen kulutus, kg/hlö/v. kg rakennus sähkö polttopuut huonekalut ja laitteet muut YHTEENSÄ ilman liikennettä liikenne autolla liikenne bussilla Vaatimaton (29 m2) Tasokas (140 m2) kg 822 kg

47 Saako reppua kevyemmäksi? Keino Muutos materiaalipanoksessa kg/hlö/a Asuinpinta-ala 38 m2 25 m2/hlö kg + huonelämpötilan laskeminen kahdella asteella kg Lämpimän veden kulutus 20 % (14 l/vrk) kg Huonekalujen hankinta käytettynä kg Siirtyminen kasvissyöjäksi kg Työmatkat bussilla auton sijaan (15 km/vrk) kg Kauppa- ja asiointimatkat pyörällä auton sijaan (11 km/vrk) kg Siirtyminen tuulisähköön kg Kaikki keinot yhteensä kg Muutos yhteensä - 27 %

48 Testaus käynnissä 27 kotitaloutta mukana selkäreput tiedossa marraskuun lopussa tuloksia ja johtopäätöksiä keväällä

49 Mitä seuraavaksi? Työkalu/nettisovellus, jolla kuka vain voi laskea kulutuksensa ja verrata muihin? Opetus- ja popularisointimateriaalia Nuukuusviikon ensi vuoden teemana kotitalouksien ekologinen selkäreppu ja sen pienentäminen

50 Kiitos! Lisätietoja:

Samankaltaiset tiedostot

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa

Kestävä kulutus kotitalouksien merkitys Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Teollisen ekologian seminaari Lahdessa 27.11.2007 Luontoa kuluu liikaa Luonnonvarojen