Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus"

Transkriptio

1 On suositeltavaa, että esitelmänpitäjä tutustuu kalvoselitteiden alla oleviin Nuukuusviikon kiertoartikkeleihin, joissa on paljon taustatietoa kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta. Artikkeleiden pohjalta esitelmän pitäminen on antoisampaa. Kalvo 1: Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus - Tämä on Nuukuusviikon vuoden 2008 teeman kalvoesitys. Esitys soveltuu esimerkiksi lukioiden, ammattikorkeakoulujen ja aikuisopetuksen materiaaliksi. Yläkouluille tietopaketti saattaa olla hieman raskas. - Nuukuusviikkoa järjestää Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike - Kalvojen tiedot perustuvat KotiMIPS-tutkimushankkeeseen: Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS -tutkimushankkeessa selvitetään suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta MIPS-menetelmällä. Hankkeessa on laskettu luonnonvarojen kulutusta niin keskivertosuomalaiselle kuin 27 hankkeessa vapaaehtoisesti mukana olleelle koitaloudelle. Kalvo 2: Miksi kulutusta täytyy hillitä ja vähentää? - Motivointia siitä, minkä takia kulutusta täytyy vähentää. Voi kertoa kaikista mahdollisista vähääkään kulutukseen tai tuotantoon liittyvistä ympäristöongelmista, koska aiheutuvat ainakin välillisesti, jolleivät suoraan, luonnonvarojen liikakulutuksesta. - Ilmastonmuutos kaikille tuttu, joten hyvä nostaa esille esimerkkinä myös luonnonvarojen liikakulutuksen seurauksista. - Sen huomiointi, että kulutus jakaantunut epätasaisesti. Teollisuusmaat kuluttavat kaikkia luonnonvaroja enemmän kuin kehittymättömät valtiot. - Neljän maapallon tarve on laskettu ekologisella jalanjäljellä, joka on karkea ekotehokkuutta mittaava indikaattori. - Kulutus on todellisuudessa vieläkin enemmän kuin 1/6, sillä luvussa ei ole mukana kotitalouksien osuutta esimerkiksi liikenneinfrastruktuurin käytöstä. Kalvo 3: Miten materiaalien kulutusta voi mitata? - Suoraan kulutukseen huomioidaan vain kaikki tavarat ja niiden paino. Tämä ei kuitenkaan kerro kuin jäävuorenhuipun todellisesta luonnonvarojen kulutuksesta, jota tavaroiden valmistamiseksi tarvitaan. - Mukaan mittaukseen täytyy siis ottaa tavaroiden (ja palveluiden) takana olevat piilovirrat, eli kaikki se materiaali, jota tuotteen tekemiseksi on tarvittu, mutta mitä kuluttuja ei esimerkiksi kaupan hyllyllä näe. Tällaisia ovat esimerkiksi raaka-aineiden louhinta, jalostus ja kuljetus, valmistamiseen tarvittu energia ja varastotilat. - Materiaalin kulutuksen mittareita ovat muun muassa ekologinen selkäreppu ja MIPS-mittari. Näissä huomioidaan nimenomaan piilovirrat. Kalvo 4: Mikä ihmeen MIPS? - MIPS-mittari mainittiin yhtenä tapana mitata tavaroiden materiaalienkulutusta. MIPS mittaa ekotehokkuutta, mutta koska ekotehokkuus on varsin laaja käsite, niin parempi puhua materiaalitehokkuudesta. - Tekstistä käy ilmi ekologisen selkärepun ja MIPS:n ero: MIPS:ssä mukana on myös tuotteen oma paino, ekologisessa selkärepussa vain piilovirrat. Usien on

2 kuitenkin kyse tapauksista, tavaroista tai palvelusita, joissa tuotteen omalla painolla ei ole suurtakaan merkitystä. Esimerkiksi kullan louhiminen kuluttaa runsaasti luonnonvaroja. Yhden kultasormuksen paino on noin 5 grammaa ja sen tekemiseen on täytynyt siirtää noin kiloa maata. On siis sama asia, puhutaanko tällöin ekologisesta selkärepusta vai MI(PS) arvosta: tässä suuruusluokassa ne ovat yksi ja sama luku. - MIPS:n etu muihin mittareihin nähden on se, että se suhteuttaa luonnonvarojen käytön siitä saatavaan hyötyyn. Autolla ajaessa esimerkiksi kuljettuihin kilometreihin ja kahvimukilla käyttökertoihin. Kalvo 5: MIPS ekotehokkuuden mittari - Kuvassa havainnollistetaan vielä MIPS-mittaria. - Ylemmässä kuvassa isoisä valmistaa tuolin vuonna Alemmassa kuvassa pojanpoika istuu samaisella tuolilla vielä vuonna Tuolin elinkaari on siis pitkä: sillä on ollut monta käyttökertaa. Ylemmässä kuvassa havainnoidaan kaikki tuolin valmistamiseen tarvitut materiaalipanokset eli luonnonvarat ja alemmassa kuvassa havainnoidaan, kuinka paljon tuoli on tuottanut hyötyä. Tässä tapauksessa voitaisiin laskea tuolin MIPS-luku yhtä vuotta kohden, jolloin jaettaisiin materiaalipanos (MI) käyttövuosilla (S). Kalvo 6: Rekka-autollinen luonnonvaroja vuodessa - Tulos on saatu FIN-MIPS Kotitalous - kestävän kulutuksen juurruttaminen nimisessä tutkimushankkeessa, jossa on laskettu kotitalouksien luonnonvarojen käyttöä. Tutkimuksen yhteydessä laskettiin tilastotietoihin perustuva keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu. - Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutus vuodessa vastaa rekka-auton lastia. - Kulutusta laskettiin merkittävimmissä osa-alueissa, joista eniten ekologista selkäreppua täyttävät liikenne, asuminen, matkailu ja syöminen. - Vähemmän vaikutusta on kodin tavaroilla ja harrastuksilla. - Kotitalouksien välillä luonnonvarojen kulutuksessa on eniten eroa asumisessa, liikenteessä ja matkailussa. Varsinkin matkailuun voi itse vaikuttaa. Asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä asioissa voi olla vaikeampaa valita. - Muistettava, että kotitaloudet eivät ole ainoita, jotka kuluttavat luonnonvaroja. Kulutuksen voidaan katsoa jakautuvan kotitalouksien lisäksi elinkeinoelämälle ja hallinnolle. Jokaisen on siis tehtävä osansa, jotta luonnonvarojen kulutus pienenee. Kalvo 7: Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutus - Kuvaajaan on eritelty luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen eri osaalueisiin. Liikenteessä on mukana sekä arki- että lomaliikenne. Jos ne olisi eroteltu, kummallakin olisi noin puolet 17 tonnista. - Pylväiden määrä on kiinteitä luonnonvaroja per keskivertokuluttaja per vuosi. Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus Kalvo 9: Liikenne - MIPS-mittarissa korostuu infrastruktuuri, joten siksi henkilöautoilu painaa

3 repussa erityisen paljon verrattuna esimerkiksi lentokoneella lentämiseen. Kalvo 10: Kohti kepeämpää liikennettä - Vinkkejä siihen, kuinka liikenteen ekologista selkäreppua saa pienennettyä. - Eniten reppu pienenee, kun minimoi erityisesti henkilöautoilun kilometrit. - Kevyt liikenne kuluttaa murto-osan moottoroituun liikenteeseen verrattuna. Kalvo 11: Keskivertojen asuminen: 11 tonnia vuodessa - Piirakka diagrammissa on eroteltuna asumisen ekologinen selkäreppu: mistä se koostuu ja kuinka paljon. Puolet tulee itse rakennuksesta, seuraavaksi merkittävin on lämmityksen osuus. Kalvo 12: Asuminen - Tehokkain keino vähentää asumisen ekologista selkäreppua on asua pienemmin eli vaihtaa pienempään asuntoon. Rakentaminen kokonaisuudessaan vaatii paljon luonnonvarojen siirtämistä, jonka lisäksi rakennuksia täytyy myös ylläpitää eli lämmittää. Pienemmin asuttaessa ylläpidettävää pinta-alaa on vähemmän ja luonnonvarojenkin kulutus on pienempää. Kalvo13: Vinkkejä asumisen selkärepun pienentämiseen. - Ihan kiva katsoa lävitse vaikka eivät ehkä ole ainakaan koululaisille niin ajankohtaisia. Kalvo 14: (Keskivertojen) elintarvikkeet: 6 tonnia/hlö/vuosi - Ylemmässä piirakkadiagrammissa on keskivertosuomalaisen syömä ruoka. Kannattaa kiinnittää huomiota lihan määrään. - Alemmassa diagrammissa on syödylle ruoalla lasketut ekologiset selkäreput. Nyt kun katsoo lihaa, niin voi havaita, kuinka paljon sen tuottaminen vaatii luonnonvaroja. Ero on noin kolminkertainen, ilman kalaa ero olisi vielä suurempi. Kalvo 15: Elintarvikkeet ja ruokailu - Piirakkadiagrammeissa huomioitiin jo, että eläinperäiset tuotteet kuluttavat eniten luonnonvaroja. Tämä johtuu siitä, että tuotantoeläimet syövät huomattavat määrät rehua, jonka tuottaminen vaatii myös materiaalipanoksia. - Myös juustolla on suuri ekologinen selkäreppu. Juusto on eläinperäinen tuote, joka on pitkälle jalostettu. Jalostamisen määrä kasvattaa ekologista reppua. - Vähän luonnonvaroja kuluttavia elintarvikkeita ovat juurekset, soija, luonnonmarjat sekä viljat. Vaikka soija tuodaankin suomeen ulkomailta, on sen ekologinen reppu silti pienempi kuin lihatuotteiden. - Kasvispitoisen ruokavalion suosiminen keventää ekologista selkäreppua. Kalvo 16: Ruokaa kepeämmin - Ruokaa kepeämmin ei tarkoita, että kepeämpää ruokaa. Eli kasvispainotteisella ruokavaliolla voi hyvin täyttää terveellisen ruoan kriteerit ja saada kaikki tarvittava energia sekä ravintoaineet. - Vinkkejä ruokavalioon, joka kuluttaa vähemmän luonnonvaroja. Kalvo 17: Keskivertojen tavarat: 3 tonnia/hlö/vuosi

4 - Piirakkadiagrammissa esitetään prosenttiosuutena, kuinka paljon tavarat muodostavat kolmen tonnin ekologisesta selkärepusta. - Elektroniikkalaitteiden korostuminen Kalvo 18: Tavarataivas - Kodin tavaroiden määrä ja tyyppi on hyvin riippuvainen kotitalouden kiinnostuksen kohteista. On vaikea määritellä keskiverto kodin tavarat, joskin lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa on esimerkiksi pölynimuri, radio, kahvinkeitin, uuni ja televisio. - Pitkäkestoisilla tavaroilla, kuten myös tavaroilla, jotka ovat hankittu käytettyinä, on pieni ekologinen selkäreppu. - Koruilla ja elektroniikalla on suuret reput. Kummassakin tarvitaan (jalo)metalleja, joiden louhimisessa siirretään paljon luonnonvaroja. Lisäksi elektroniikka tarvitsee toimiakseen sähköä, jonka tuottaminen kulutta myös luonnonvaroja. Kalvo 19: Kepeämpi kuorma kodin tavaroista - Vinkkejä repun kevennykseen kodin tavaroissa Kalvo 20: Harrastukset: 2 tonnia/hlö/vuosi - Ihmiset harrastavat paljon eri asioita, joten keskivertoharrastajaa vaikea määritellä. Päivittäisestä vapaa-ajastaan suomalainen katsoo noin puolet televisiota. Tämän lisäksi radion tai musiikinkuuntelu sekä ystävien ja perheen kanssa oleminen kuuluvat useiden arkeen. Suomen suosituin liikuntapaikka on kevyen liikenteen väylä. - Esimerkkejä eri harrastusten luonnonvarojen kulutuksista. Luonnonvarojen kulutus on ilmaistu muodossa kg/harrastaja/tunti. - Yleisesti ottaen harrastukset kuluttavat vähän luonnonvaroja. Harrastuksiin kulkeminen voi aiheuttaa suuren luonnonvarojen kulutuksen, jos harrastuksiin kuljetaan henkilöautolla. Poikkeuksena on moottoriurheilu, joka itsessään kuluttaa paljon luonnonvaroja. Kalvo 21: Kepeämmällä mielellä harrastamaan - Vinkkejä ekologisen selkärepun pienentämiseen harrastuksissa. Kalvo 22: Matkailun yöpymiset: 1 tonni/hlö/vuosi - Matkailun yöpymiset aiheuttavat tonnin luonnonvarojen kulutuksen vuodessa. Matkailun liikenne on merkittävämpää, mutta se on jo laskettu Liikenteeseen aiemmin. - Kalvossa on verrattu kahta eri kesämökkiä: perinteistä kesämökkiä ilman sähköjä ja suurempia mukavuuksia sekä luksusmökkiä, joka on enemmän kuin toinen koti. Luksus mökin luonnonvarojen kulutus on moninkertaista perinteiseen mökkiin verrattuna. - Mökkimatkat kerryttävät luonnonvarojen kulutusta. Mökille mennään usein myös henkilöautolla, joka kasvattaa reppua entisestään. Bussilla luonnonvarojen kulutus on pienempää, mutta harvalle mökille pääsee linjaautolla. Kalvo 23: Kepää lomanviettoa - Vinkkejä selkärepun keventämiseksi lomaillessa

5 Kalvo 24: Kepeyttä edistää myös - Kaikkea ei tarvitse omistaa itse lainaamisesta oikea vaihtoehto omistamisen sijaan - Kulttuurin ja palvelujen kuluttaminen ei ole aineetonta, mutta niihin tarvittava infrastruktuuri on jo olemassa. Sen sijaan, että hankkii uutta materiaalia, kannattaa kuluttaa kulttuuria joka on tuotettu vanhassa infrastruktuurissa. - Virkistys myös omalla asuinalueella, eikä sitä tarvitse lähteä hakemaan kauempaa. Kun oma kädenjälki näkyy asuinalueella, tuntuu se myös enemmän kodilta ja alueella viihtyy paremmin. Vähentää tarvetta liikkua pois omalta alueelta. Kalvo 25: Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike: 20 vuotta... - Kalvossa on esitelty Kansalaisjärjestöjen kierrätysliikkeen toimintaa menneiltä vuosilta. Kierrätysliikkeen nimi ei enää kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla toimintaa, sillä nykyään suuntaudutaan kierrätystä enemmän suurempiin asioihin kuten jätteen synnyn ehkäisyyn ja kohtuulliseen kuluttamiseen. Tämä näkyy myös Nuukuusviikon teemojen kehityksessä. Kalvo 26: Mukana 20 kansalaisjärjestöä - Kaikki Kierrätysliikkeen jäsenjärjestöt Kiertoartikkelit kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta Yleinen: Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus Keskivertosuomalainen kuluttaa kiinteitä luonnonvaroja 40 tonnia eli rekka-autollisen verran vuodessa. Suurimman osan luonnonvarojen kulutuksesta muodostavat asuminen, liikenne, elintarvikkeet sekä matkailu. Harrastuksilla, kodin tavaroilla ja pakkausjätteillä on pienempi rooli. Tiedot selvisivät Suomen luonnonsuojeluliiton FIN- MIPS Kotitalous - Kestävän kulutuksen juurruttaminen tutkimushankkeessa (KotiMIPS-tutkimus), jossa laskettiin suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta niin tilastojen perusteella keskivertosuomalaiselle kuin 27 mukana olleelle kotitaloudelle. Tutkimuksessa käytetty ekotehokkuuden mittari MIPS (Material Input Per Service unit) kertoo luonnonvarojen kokonaiskulutuksesta eli ekologisesta selkärepusta suhteutettuna kulutuksesta saatavaan hyötyyn. Ekologisella selkärepulla tarkoitetaan kaikkia niitä luonnonvaroja, mitä jokin palvelu tai tavara kuluttaa elinkaarensa aikana jossain vaiheessa ja jossain päin maailmaa. Kiinteillä

6 luonnonvaroilla tarkoitetaan elottomia ja elollisia materiaaleja sekä eroosiota. Elottomia aineita ovat esimerkiksi öljy, sora, mineraalit ja metallit. Puu taas lasketaan elollisiin aineisiin. Erikseen mitataan vielä maan kulumista eli eroosiota. KotiMIPS-tutkimuksessa selvisi, että kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksen välillä on suuria eroja. Tutkimuksen eniten kuluttaneessa kotitaloudessa henkilöä luonnonvarojen kulutus henkilöä kohden oli kymmenen kertaa suurempi kuin tutkimuksen vähiten kuluttaneessa kotitaloudessa. Tulos osoittaa kulutuksen pienentämiseen olevan potentiaalia. Eniten eroa kotitalouksien kulutuksen välillä on asumisessa, liikenteessä ja matkailussa. Kaikkiin kolmeen osa-alueeseen voi itse vaikuttaa vaikka esimerkiksi asumisessa ja liikenteessä tulevat vastaan myös rakenteelliset seikat ja muutokset ovat hitaampia. Aina ei ole mahdollista muuttaa pienempään asuntoon, eikä joka paikassa ole tarjolla esimerkiksi julkista liikennettä päivittäisen matkustamisen vaihtoehdoksi. Matkailuun sen sijaan voi vaikuttaa miettimällä kuinka kauas ja miten haluaa matkustaa. Samoin syömisen ympäristökuormaan voimme vaikuttaa joka päivä omilla valinnoillamme. Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen on ajankohtainen asia, sillä kulutamme luonnonvaroja yli varojemme. Teollisuusmaissa asuu noin viidennes maapallon ihmisistä, mutta me kulutamme kuitenkin neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin monta maapalloa. Liikakulutuksen yksi konkreettinen ilmenemismuoto on ilmastonmuutos, josta kärsivät erityisesti köyhien maiden asukkaat. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaikilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointinsa luomiseen. Tämä onnistuu parantamalla luonnonvarojen käytön ekotehokkuutta ja tavoittelemalla hyvinvointia ja onnellisuutta jatkuvan taloudellisen kasvun sijaan. Kotitalouksien kulutus aiheuttaa suoraan noin kuudesosan kansantalouden luonnonvarojen kokonaiskäytöstä, vaikka lopulta suurin osa kulutuksesta voidaan katsoa kotitalouksille kuuluvaksi. Kotitalouksien ekologisen selkärepun pienentäminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan elinkeinoelämän ja hallinnon on myös tehtävä oma osansa kestävän kulutuksen juurruttamiseksi ja helpottamiseksi. Liikenne Keskivertosuomalainen kuluttaa liikenteessä 17 tonnia luonnonvaroja vuodessa. KotiMIPS -hankkeessa mukana olleilla kotitalouksilla liikenteen ympäristökuormasta noin puolet muodostui arkiliikenteestä ja toinen puoli matkailusta. Arkiliikenteen luonnonvarojen kulutuksesta suurimman osan nappaa henkilöautolla kulkeminen. Henkilöautoilu muodostaa noin yhdeksänkymmentä prosenttia keskivertosuomalaisen liikenteen luonnonvarojen kulutuksesta. Päivittäinen yksityinen

7 matkailusuorite on 38 kilometriä, josta suurin osa tehdään henkilöautolla. Vaihtamalla 7 kilometrin työmatkat henkilöautosta linja-autoon keskivertosuomalainen säästäisi vuodessa kolme tonnia luonnonvaroja. Aina ei kuitenkaan ole tarjolla joukkoliikennevaihtoehtoa, jolloin vaihtoehtona on esimerkiksi kevyt liikenne ja kimppakyydit. Tehokkain tapa vähentää liikenteen ekologista selkäreppua on minimoida kuljetut kilometrit. Matkojen yhdistämisellä saa aikaan tuntuvia säästöjä myös kukkarossa. Suurin osa kuljetuista matkoista on alle kuuden kilometrin mittaisia, joista valtaosan voisi tehdä esimerkiksi pyörällä auton sijaan. Pyörän on todettu olevan alle kuuden kilometrin matkoilla kaupungeissa nopein kulkumuoto. Suosimalla kevyttä liikennettä voi paitsi vähentää luonnonvarojen kulutusta myös kasvattaa kuntoa. Asuminen Asuminen kuluttaa vuodessa keskimäärin 11 tonnia kiinteitä luonnonvaroja per suomalainen. Tästä noin puolet kuluu talon ja pihan rakentamiseen ja puolet energiaan ja vedenkäyttöön. Keskivertosuomalaisen asuinpaikka on taajamassa sijaitseva kerrostalo, joka lämpiää kaukolämmöllä. Asuinneliöitä on 38 henkilöä kohden. Pinta-alalla on suuri merkitys asumisen luonnonvarojen kulutukseen. Asuinneliöt ovat rakennusvaiheessa kuluttaneet luonnonvaroja, mutta myös niiden ylläpitäminen ja lämmittäminen kartuttaa ekologisen selkärepun painoa. Selkäreppu kevenee tehokkaimmin, kun vähentää asuinneliöitä. Asuinneliöiden lämpötilaa kannattaa säädellä, sillä jo yhden asteen lasku säästää viisi prosenttia lämmitysenergiaa. Huonelämpötilaksi astetta on riittävä ja makuuhuoneessa lämpötila voi olla tämänkin alapuolella. Kerrostaloasujien kannattaa tarkkailla myös rappukäytävien lämpötilaa ja valojen palamista. Rappukäytävät hohkaavat usein tarpeettoman lämpiminä ja valot voivat olla päällä yötä päivää. Turha energiankulutus on haitaksi sekä ympäristölle että kukkarolle. Sähkönkulutuksen ekologista selkäreppua pystyy pienentämään vaihtamalla ekosähköön. Vähiten luonnonvaroja kuluttaa tuulisähkö. Lämpimällä vedellä lotraamista kannattaa myös tarkkailla, niin energiaa ja luonnonvaroja säästyy. Tavarat Tavarameri symboloi usein länsimaisen kulutuksen suuruutta, mutta se ei kerro kuitenkaan kuin osan totuudesta. Tavarat muodostavat kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta noin kymmenen prosenttia, ja niiden ekologinen selkäreppu on noin 3 tonnia vuodessa. Tavaravalikoima riippuu vahvasti kotitalouden kiinnostuksen kohteista ja luonteesta: toiset hamstraavat kaiken,

8 toisilla tavara on nopeassa kierrossa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteilla on suurin osuus keskivertosuomalaisen tavaroiden luonnonvarojen kulutuksesta. Laitteiden valmistamisessa tarvitaan paljon erilaisia metalleja ja jalometalleja, joiden louhiminen on materiaali-intensiivistä. Metallien lisäksi elektroniikkalaitteiden suuret MIPS-luvut johtuvat sähkönkulutuksesta. Aina kun laitetta halutaan käyttää, se tarvitsee sähköä ja kuluttaa samalla luonnonvaroja. Moni elektroniikkalaite kuluttaa sähköä myös standby-tilassa, ja laitteen elinkaaren aikana lepotilan sähkönkulutus saattaa nousta suuremmaksi kuin aktiiviajan sähkönkulutus. Sammuta siis laitteista virta kokonaan, kun ne eivät ole käytössä. Vaikka sähkölaitteiden käyttö keskimäärin kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin laitteiden valmistus, elektroniikkalaitteiden valmistus kuormittaa ympäristöä käyttöä enemmän. Esimerkiksi tietokonetta ja kännykkää kannattaa käyttää mahdollisimman pitkään, mikä tulee ottaa huomioon jo laitetta ostettaessa. Yleisesti ottaen kodin tavaroissa kannattaa suosia ajatonta, laadukasta, ja mahdollisuuksien mukaan jo käytettyä. Hankintavaiheessa on syytä miettiä tuotteen korjaamismahdollisuuksia. Parasta on kuitenkin harkita tarkkaan, tarvitseeko tavaraa vai ei. Mitä enemmän tavaraa, sitä enemmän tilaa sen säilyttämiseen tarvitaan. Ruoka Elintarvikkeet muodostavat keskivertosuomalaiselle noin 6 tonnin ekologisen selkärepun vuosittain, ja määrästä noin kolmannes muodostuu lihatuotteista. Syödystä ruoasta kuitenkin vain kymmenesosa on lihaa, joten lihatuotannon taustalla oleva luonnonvarojen kulutus on suurta. Toisen kolmanneksen elintarvikkeiden selkärepusta muodostavat muut eläinperäiset tuotteet kuten juusto ja erilaiset maitotuotteet. Eläinperäisten tuotteiden tuotannon ekologisessa selkärepussa painaa erityisesti alkutuotanto: lannoitus, kalkitus ja rehu. Muita merkittäviä tekijöitä ovat kuljetukset sekä sähkön- ja lämmöntarve. Erilaisten ruokavalioiden luonnonvarojen kulutuksen erot voivat olla suuria, noin kilosta kiloon vuodessa. Kasvispainotteista ruokavaliota suosimalla pystyy säästämään luonnonvaroja. Soija on ekologiselta selkärepultaan kevyempi verrattuna esimerkiksi kotimaassa tuotettuun lihaan. Soija pärjää lihalle myös proteiinin lähteenä. Muita vähän materiaalipanoksia vaativia tuotteita ovat luonnonvaraiset marjat, erilaiset viljatuotteet ja juurekset. Kurkkuja ja tomaatteja kannattaa popsia kesällä, jolloin ne saavat kasvuenergiansa suoraan auringosta. Talvella kasvihuoneessa kasvatetut vihannekset sitä vastoin kuluttavat luonnonvaroja lähes saman verran kuin eläinperäiset tuotteet. Lähiruoan suosiminen kaupan ruokahyllyllä keventää myös elintarvikkeiden ekologista selkäreppua. Ruokaa kannattaa ostaa ja valmistaa vain sen verran kuin sitä syödään. Ruoan elinkaari on pitkä: sen raaka-aineet täytyy kasvattaa ja jalostaa, erilaisia ainesosia pitää kuljettaa usein pitkiä matkoja ennen kuin lopputuote pääty kuluttajalle. Tämän jälkeen

9 ruoka vielä valmistetaan kotona pöytään sopivaksi. Ruoan roskiin heittäminen on luonnonvarojen ja rahan haaskausta. Kuluttajan kannattaa suosia elintarvikkeita, joita on jalostettu mahdollisimman vähän ja kiinnittää huomiota myös siihen, millä ja missä ruokakaupassa käydään. Parasta on kävellä tai pyöräillä lähikauppaan. Vapaa-aika ja matkailu Keskivertosuomalaisella on 6,5 tuntia vapaa-aikaa vuorokaudessa, josta kolme tuntia kuluu television katseluun. Lähes jokainen kuuntelee vapaa-ajallaan myös musiikkia ja radiota. Suomalaisten lomamatkoista lähes seitsemänkymmentä prosenttia suuntautuu yksityisille mökeille tai muihin majoituskohteisiin kotimaassa. Suosituinta on kuitenkin kyläillä ystävien ja sukulaisten luona. Tavallisimpien harrastusten luonnonvarojen kulutuksesta suurimman osan aiheuttaa matkustaminen harrastuspaikkaan. Jos harrastuksiin kuljetaan henkilöautolla, on liikenteen taakka suurempi kuin linja-autolla mentäessä. Keskivertomatkalla henkilöautoilu kuluttaa noin 20 kiloa luonnonvaroja, linja-auto viisi kiloa. Jos haluaa pitää harrastustensa luonnonvarojen kulutuksen alhaisena, kannattaa niihin kulkea jalan, pyörällä tai julkisilla. Kimppakyytikin keventää henkilöautoilun taakkaa. Itse harrastuksen luonnonvarojen kulutuksella on merkitystä silloin, kun lajina on esimerkiksi moottoriurheilu. Harrastuksen ekologisen selkärepun painavuutta lisää myös, jos harrastukseen tarvitaan paljon jäähdytettyä tai lämmitettyä tilaa. Tunti uintia uimahallissa kuluttaa luonnonvaroja 11 kiloa, kuntosalilla käynti 6 kiloa, soittotunti 4 kiloa ja lenkkeily kuntoradalla noin kilon. Henkilöautolla esimerkiksi kuntosalille 15 kilometrin matkan kulkeminen lisää harrastuksen luonnonvarojen kulutusta kolminkertaiseksi eli 26 kiloon. Vapaa-aikaa on erityisen paljon lomalaisella. Lomailun luonnonvarojen kulutus riippuu siitä, kuinka kauas ja kuinka nopeasti matkustetaan. Suomalaisten liikenteen luonnonvarojen kulutuksesta noin puolet muodostuu matkailusta. Edestakainen lento Thaimaahan kuluttaa tuhat kiloa luonnonvaroja, Tallinnaan pääsee pika-aluksella 190 kilon ekologisella selkärepulla ja matkustaja-autolautalla 30 vastaavasti kilon repulla. Pyöräretkeily lähiseudulla vie vain murto-osan näistä. Yhdellä kaukomatkalla vuodessa voi helposti tuplata vuosittaisen liikennesuoritteensa. Keskivertosuomalaiselle kertyy vuodessa hieman yli henkilöautokilometriä ja kaikkiaan vuodessa hieman yli kilometriä liikennesuoritetta, mikä vastaa edestakaista Thaimaan lentoa. Lisäksi kaukomatkat tehdään usein lentämällä, mikä on ilmaston kannalta haitallisin liikkumismuoto.

10 Suomalaiselle mökkeily on lähes pyhä asia: mökillä koetaan luonnon läheisyys ja sinne mennään nauttimaan luonnon rauhasta. Viattomalta tuntuvan vapaa-ajan vieton luonnonvarojen kulutus voi kuitenkin olla melkoista. Vertailtaessa perinteisen 30 neliömetrin mökin luonnonvarojen kulutusta uuden trendin mukaiseen 140 neliön omakotitaloon, huomataan eron olevan merkittävä. Tasokas "luksusmökki" kuluttaa vuoden aikana lähes yhdeksän tonnia luonnonvaroja, kun vaatimaton mökki kuluttaa vajaat neljä tonnia luonnonvaroja vuodessa. Hyvin varustellussa vapaa-ajan asunnossa energiankulutus nousee sähkölaitteiden lisääntymisen myötä, ja asuntoa joudutaan lämmittämään ympäri vuoden. Myös sillä on merkitystä, kuinka mökille kuljetaan. Keskimäärin edestakainen mökkimatka on Suomessa 214 km. Mökille ajaminen henkilöautolla kuluttaa jopa viisi kertaa enemmän luonnonvaroja kuin bussilla kulkeminen. Mökit ovat kuitenkin usein paikoissa, joihin ei helposti pääse julkisilla kulkuneuvoilla.

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja WIN-WIN: Monilla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvillä valinnoilla on myös muita positiivisia vaikutuksia. Säästämällä ilmastoa voit säästää myös euroja

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin PERUSTELE VÄITTÄMÄT: Ympäristöystävällinen ruoka Ruokaa syödään päivittäin ja ruokavalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Tutustutaan erilaisiin tapoihin vähentää oman syömisen ympäristökuormitusta.

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Median ympäristövaikutukset ja viestintä television näkökulmasta

Median ympäristövaikutukset ja viestintä television näkökulmasta Median ympäristövaikutukset ja viestintä television näkökulmasta SHAPE Media tapaustutkimus osana SHAPE hanketta Minna Nors, Hanna Pihkola, Maija Federley ja Katri Behm SHAPE koordinaattori Heidi Korhonen,

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet 1 Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet Kestävän kehityksen määritelmän mukaan tarkoituksena on turvata tämän päivän yhteiskunnan tarpeet samalla, kun turvataan

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Luku 4 Sähkön kilpailutus Luku 4 Sähkön kilpailutus Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Sähkönkulutustiedot Kilpailutus Tarjousvertailu Sopimukset 2 YLEISTÄ 3 Sähköenergialasku

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät Akkutoimiset porraskiipijät ihmiset SANO asettaa etusijalle! LIFTKAR PT PORRASKIIPIJÄT LIFTKAR PT ON TURVALLINEN PORTAISSA JA HELPPOKÄYTTÖINEN. ELÄMÄNLAATU ON ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISTA TÄYSILLÄ JA YHDESSÄ

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille

Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille LAPIN LIITTO Lapin liitto Julkaisunumero A32/2012 ISBN 978-951-9244-64-8 Rovaniemi 2012 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Lapissa Luonnollinen

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Asiakastyöstä KuVa-projektissa

Asiakastyöstä KuVa-projektissa Asiakastyöstä KuVa-projektissa Seija Juntunen Projektin työvalmentaja Kuntouttavan vankityön seminaari Hämeenlinnassa 22.11.2006 Valmentaja KuVa-projektissa 1.6.2004-30.4.2006 Kesä 2004: KuVasta tiedottaminen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot