Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus"

Transkriptio

1 On suositeltavaa, että esitelmänpitäjä tutustuu kalvoselitteiden alla oleviin Nuukuusviikon kiertoartikkeleihin, joissa on paljon taustatietoa kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta. Artikkeleiden pohjalta esitelmän pitäminen on antoisampaa. Kalvo 1: Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus - Tämä on Nuukuusviikon vuoden 2008 teeman kalvoesitys. Esitys soveltuu esimerkiksi lukioiden, ammattikorkeakoulujen ja aikuisopetuksen materiaaliksi. Yläkouluille tietopaketti saattaa olla hieman raskas. - Nuukuusviikkoa järjestää Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike - Kalvojen tiedot perustuvat KotiMIPS-tutkimushankkeeseen: Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS -tutkimushankkeessa selvitetään suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta MIPS-menetelmällä. Hankkeessa on laskettu luonnonvarojen kulutusta niin keskivertosuomalaiselle kuin 27 hankkeessa vapaaehtoisesti mukana olleelle koitaloudelle. Kalvo 2: Miksi kulutusta täytyy hillitä ja vähentää? - Motivointia siitä, minkä takia kulutusta täytyy vähentää. Voi kertoa kaikista mahdollisista vähääkään kulutukseen tai tuotantoon liittyvistä ympäristöongelmista, koska aiheutuvat ainakin välillisesti, jolleivät suoraan, luonnonvarojen liikakulutuksesta. - Ilmastonmuutos kaikille tuttu, joten hyvä nostaa esille esimerkkinä myös luonnonvarojen liikakulutuksen seurauksista. - Sen huomiointi, että kulutus jakaantunut epätasaisesti. Teollisuusmaat kuluttavat kaikkia luonnonvaroja enemmän kuin kehittymättömät valtiot. - Neljän maapallon tarve on laskettu ekologisella jalanjäljellä, joka on karkea ekotehokkuutta mittaava indikaattori. - Kulutus on todellisuudessa vieläkin enemmän kuin 1/6, sillä luvussa ei ole mukana kotitalouksien osuutta esimerkiksi liikenneinfrastruktuurin käytöstä. Kalvo 3: Miten materiaalien kulutusta voi mitata? - Suoraan kulutukseen huomioidaan vain kaikki tavarat ja niiden paino. Tämä ei kuitenkaan kerro kuin jäävuorenhuipun todellisesta luonnonvarojen kulutuksesta, jota tavaroiden valmistamiseksi tarvitaan. - Mukaan mittaukseen täytyy siis ottaa tavaroiden (ja palveluiden) takana olevat piilovirrat, eli kaikki se materiaali, jota tuotteen tekemiseksi on tarvittu, mutta mitä kuluttuja ei esimerkiksi kaupan hyllyllä näe. Tällaisia ovat esimerkiksi raaka-aineiden louhinta, jalostus ja kuljetus, valmistamiseen tarvittu energia ja varastotilat. - Materiaalin kulutuksen mittareita ovat muun muassa ekologinen selkäreppu ja MIPS-mittari. Näissä huomioidaan nimenomaan piilovirrat. Kalvo 4: Mikä ihmeen MIPS? - MIPS-mittari mainittiin yhtenä tapana mitata tavaroiden materiaalienkulutusta. MIPS mittaa ekotehokkuutta, mutta koska ekotehokkuus on varsin laaja käsite, niin parempi puhua materiaalitehokkuudesta. - Tekstistä käy ilmi ekologisen selkärepun ja MIPS:n ero: MIPS:ssä mukana on myös tuotteen oma paino, ekologisessa selkärepussa vain piilovirrat. Usien on

2 kuitenkin kyse tapauksista, tavaroista tai palvelusita, joissa tuotteen omalla painolla ei ole suurtakaan merkitystä. Esimerkiksi kullan louhiminen kuluttaa runsaasti luonnonvaroja. Yhden kultasormuksen paino on noin 5 grammaa ja sen tekemiseen on täytynyt siirtää noin kiloa maata. On siis sama asia, puhutaanko tällöin ekologisesta selkärepusta vai MI(PS) arvosta: tässä suuruusluokassa ne ovat yksi ja sama luku. - MIPS:n etu muihin mittareihin nähden on se, että se suhteuttaa luonnonvarojen käytön siitä saatavaan hyötyyn. Autolla ajaessa esimerkiksi kuljettuihin kilometreihin ja kahvimukilla käyttökertoihin. Kalvo 5: MIPS ekotehokkuuden mittari - Kuvassa havainnollistetaan vielä MIPS-mittaria. - Ylemmässä kuvassa isoisä valmistaa tuolin vuonna Alemmassa kuvassa pojanpoika istuu samaisella tuolilla vielä vuonna Tuolin elinkaari on siis pitkä: sillä on ollut monta käyttökertaa. Ylemmässä kuvassa havainnoidaan kaikki tuolin valmistamiseen tarvitut materiaalipanokset eli luonnonvarat ja alemmassa kuvassa havainnoidaan, kuinka paljon tuoli on tuottanut hyötyä. Tässä tapauksessa voitaisiin laskea tuolin MIPS-luku yhtä vuotta kohden, jolloin jaettaisiin materiaalipanos (MI) käyttövuosilla (S). Kalvo 6: Rekka-autollinen luonnonvaroja vuodessa - Tulos on saatu FIN-MIPS Kotitalous - kestävän kulutuksen juurruttaminen nimisessä tutkimushankkeessa, jossa on laskettu kotitalouksien luonnonvarojen käyttöä. Tutkimuksen yhteydessä laskettiin tilastotietoihin perustuva keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu. - Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutus vuodessa vastaa rekka-auton lastia. - Kulutusta laskettiin merkittävimmissä osa-alueissa, joista eniten ekologista selkäreppua täyttävät liikenne, asuminen, matkailu ja syöminen. - Vähemmän vaikutusta on kodin tavaroilla ja harrastuksilla. - Kotitalouksien välillä luonnonvarojen kulutuksessa on eniten eroa asumisessa, liikenteessä ja matkailussa. Varsinkin matkailuun voi itse vaikuttaa. Asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä asioissa voi olla vaikeampaa valita. - Muistettava, että kotitaloudet eivät ole ainoita, jotka kuluttavat luonnonvaroja. Kulutuksen voidaan katsoa jakautuvan kotitalouksien lisäksi elinkeinoelämälle ja hallinnolle. Jokaisen on siis tehtävä osansa, jotta luonnonvarojen kulutus pienenee. Kalvo 7: Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutus - Kuvaajaan on eritelty luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen eri osaalueisiin. Liikenteessä on mukana sekä arki- että lomaliikenne. Jos ne olisi eroteltu, kummallakin olisi noin puolet 17 tonnista. - Pylväiden määrä on kiinteitä luonnonvaroja per keskivertokuluttaja per vuosi. Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus Kalvo 9: Liikenne - MIPS-mittarissa korostuu infrastruktuuri, joten siksi henkilöautoilu painaa

3 repussa erityisen paljon verrattuna esimerkiksi lentokoneella lentämiseen. Kalvo 10: Kohti kepeämpää liikennettä - Vinkkejä siihen, kuinka liikenteen ekologista selkäreppua saa pienennettyä. - Eniten reppu pienenee, kun minimoi erityisesti henkilöautoilun kilometrit. - Kevyt liikenne kuluttaa murto-osan moottoroituun liikenteeseen verrattuna. Kalvo 11: Keskivertojen asuminen: 11 tonnia vuodessa - Piirakka diagrammissa on eroteltuna asumisen ekologinen selkäreppu: mistä se koostuu ja kuinka paljon. Puolet tulee itse rakennuksesta, seuraavaksi merkittävin on lämmityksen osuus. Kalvo 12: Asuminen - Tehokkain keino vähentää asumisen ekologista selkäreppua on asua pienemmin eli vaihtaa pienempään asuntoon. Rakentaminen kokonaisuudessaan vaatii paljon luonnonvarojen siirtämistä, jonka lisäksi rakennuksia täytyy myös ylläpitää eli lämmittää. Pienemmin asuttaessa ylläpidettävää pinta-alaa on vähemmän ja luonnonvarojenkin kulutus on pienempää. Kalvo13: Vinkkejä asumisen selkärepun pienentämiseen. - Ihan kiva katsoa lävitse vaikka eivät ehkä ole ainakaan koululaisille niin ajankohtaisia. Kalvo 14: (Keskivertojen) elintarvikkeet: 6 tonnia/hlö/vuosi - Ylemmässä piirakkadiagrammissa on keskivertosuomalaisen syömä ruoka. Kannattaa kiinnittää huomiota lihan määrään. - Alemmassa diagrammissa on syödylle ruoalla lasketut ekologiset selkäreput. Nyt kun katsoo lihaa, niin voi havaita, kuinka paljon sen tuottaminen vaatii luonnonvaroja. Ero on noin kolminkertainen, ilman kalaa ero olisi vielä suurempi. Kalvo 15: Elintarvikkeet ja ruokailu - Piirakkadiagrammeissa huomioitiin jo, että eläinperäiset tuotteet kuluttavat eniten luonnonvaroja. Tämä johtuu siitä, että tuotantoeläimet syövät huomattavat määrät rehua, jonka tuottaminen vaatii myös materiaalipanoksia. - Myös juustolla on suuri ekologinen selkäreppu. Juusto on eläinperäinen tuote, joka on pitkälle jalostettu. Jalostamisen määrä kasvattaa ekologista reppua. - Vähän luonnonvaroja kuluttavia elintarvikkeita ovat juurekset, soija, luonnonmarjat sekä viljat. Vaikka soija tuodaankin suomeen ulkomailta, on sen ekologinen reppu silti pienempi kuin lihatuotteiden. - Kasvispitoisen ruokavalion suosiminen keventää ekologista selkäreppua. Kalvo 16: Ruokaa kepeämmin - Ruokaa kepeämmin ei tarkoita, että kepeämpää ruokaa. Eli kasvispainotteisella ruokavaliolla voi hyvin täyttää terveellisen ruoan kriteerit ja saada kaikki tarvittava energia sekä ravintoaineet. - Vinkkejä ruokavalioon, joka kuluttaa vähemmän luonnonvaroja. Kalvo 17: Keskivertojen tavarat: 3 tonnia/hlö/vuosi

4 - Piirakkadiagrammissa esitetään prosenttiosuutena, kuinka paljon tavarat muodostavat kolmen tonnin ekologisesta selkärepusta. - Elektroniikkalaitteiden korostuminen Kalvo 18: Tavarataivas - Kodin tavaroiden määrä ja tyyppi on hyvin riippuvainen kotitalouden kiinnostuksen kohteista. On vaikea määritellä keskiverto kodin tavarat, joskin lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa on esimerkiksi pölynimuri, radio, kahvinkeitin, uuni ja televisio. - Pitkäkestoisilla tavaroilla, kuten myös tavaroilla, jotka ovat hankittu käytettyinä, on pieni ekologinen selkäreppu. - Koruilla ja elektroniikalla on suuret reput. Kummassakin tarvitaan (jalo)metalleja, joiden louhimisessa siirretään paljon luonnonvaroja. Lisäksi elektroniikka tarvitsee toimiakseen sähköä, jonka tuottaminen kulutta myös luonnonvaroja. Kalvo 19: Kepeämpi kuorma kodin tavaroista - Vinkkejä repun kevennykseen kodin tavaroissa Kalvo 20: Harrastukset: 2 tonnia/hlö/vuosi - Ihmiset harrastavat paljon eri asioita, joten keskivertoharrastajaa vaikea määritellä. Päivittäisestä vapaa-ajastaan suomalainen katsoo noin puolet televisiota. Tämän lisäksi radion tai musiikinkuuntelu sekä ystävien ja perheen kanssa oleminen kuuluvat useiden arkeen. Suomen suosituin liikuntapaikka on kevyen liikenteen väylä. - Esimerkkejä eri harrastusten luonnonvarojen kulutuksista. Luonnonvarojen kulutus on ilmaistu muodossa kg/harrastaja/tunti. - Yleisesti ottaen harrastukset kuluttavat vähän luonnonvaroja. Harrastuksiin kulkeminen voi aiheuttaa suuren luonnonvarojen kulutuksen, jos harrastuksiin kuljetaan henkilöautolla. Poikkeuksena on moottoriurheilu, joka itsessään kuluttaa paljon luonnonvaroja. Kalvo 21: Kepeämmällä mielellä harrastamaan - Vinkkejä ekologisen selkärepun pienentämiseen harrastuksissa. Kalvo 22: Matkailun yöpymiset: 1 tonni/hlö/vuosi - Matkailun yöpymiset aiheuttavat tonnin luonnonvarojen kulutuksen vuodessa. Matkailun liikenne on merkittävämpää, mutta se on jo laskettu Liikenteeseen aiemmin. - Kalvossa on verrattu kahta eri kesämökkiä: perinteistä kesämökkiä ilman sähköjä ja suurempia mukavuuksia sekä luksusmökkiä, joka on enemmän kuin toinen koti. Luksus mökin luonnonvarojen kulutus on moninkertaista perinteiseen mökkiin verrattuna. - Mökkimatkat kerryttävät luonnonvarojen kulutusta. Mökille mennään usein myös henkilöautolla, joka kasvattaa reppua entisestään. Bussilla luonnonvarojen kulutus on pienempää, mutta harvalle mökille pääsee linjaautolla. Kalvo 23: Kepää lomanviettoa - Vinkkejä selkärepun keventämiseksi lomaillessa

5 Kalvo 24: Kepeyttä edistää myös - Kaikkea ei tarvitse omistaa itse lainaamisesta oikea vaihtoehto omistamisen sijaan - Kulttuurin ja palvelujen kuluttaminen ei ole aineetonta, mutta niihin tarvittava infrastruktuuri on jo olemassa. Sen sijaan, että hankkii uutta materiaalia, kannattaa kuluttaa kulttuuria joka on tuotettu vanhassa infrastruktuurissa. - Virkistys myös omalla asuinalueella, eikä sitä tarvitse lähteä hakemaan kauempaa. Kun oma kädenjälki näkyy asuinalueella, tuntuu se myös enemmän kodilta ja alueella viihtyy paremmin. Vähentää tarvetta liikkua pois omalta alueelta. Kalvo 25: Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike: 20 vuotta... - Kalvossa on esitelty Kansalaisjärjestöjen kierrätysliikkeen toimintaa menneiltä vuosilta. Kierrätysliikkeen nimi ei enää kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla toimintaa, sillä nykyään suuntaudutaan kierrätystä enemmän suurempiin asioihin kuten jätteen synnyn ehkäisyyn ja kohtuulliseen kuluttamiseen. Tämä näkyy myös Nuukuusviikon teemojen kehityksessä. Kalvo 26: Mukana 20 kansalaisjärjestöä - Kaikki Kierrätysliikkeen jäsenjärjestöt Kiertoartikkelit kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta Yleinen: Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus Keskivertosuomalainen kuluttaa kiinteitä luonnonvaroja 40 tonnia eli rekka-autollisen verran vuodessa. Suurimman osan luonnonvarojen kulutuksesta muodostavat asuminen, liikenne, elintarvikkeet sekä matkailu. Harrastuksilla, kodin tavaroilla ja pakkausjätteillä on pienempi rooli. Tiedot selvisivät Suomen luonnonsuojeluliiton FIN- MIPS Kotitalous - Kestävän kulutuksen juurruttaminen tutkimushankkeessa (KotiMIPS-tutkimus), jossa laskettiin suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta niin tilastojen perusteella keskivertosuomalaiselle kuin 27 mukana olleelle kotitaloudelle. Tutkimuksessa käytetty ekotehokkuuden mittari MIPS (Material Input Per Service unit) kertoo luonnonvarojen kokonaiskulutuksesta eli ekologisesta selkärepusta suhteutettuna kulutuksesta saatavaan hyötyyn. Ekologisella selkärepulla tarkoitetaan kaikkia niitä luonnonvaroja, mitä jokin palvelu tai tavara kuluttaa elinkaarensa aikana jossain vaiheessa ja jossain päin maailmaa. Kiinteillä

6 luonnonvaroilla tarkoitetaan elottomia ja elollisia materiaaleja sekä eroosiota. Elottomia aineita ovat esimerkiksi öljy, sora, mineraalit ja metallit. Puu taas lasketaan elollisiin aineisiin. Erikseen mitataan vielä maan kulumista eli eroosiota. KotiMIPS-tutkimuksessa selvisi, että kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksen välillä on suuria eroja. Tutkimuksen eniten kuluttaneessa kotitaloudessa henkilöä luonnonvarojen kulutus henkilöä kohden oli kymmenen kertaa suurempi kuin tutkimuksen vähiten kuluttaneessa kotitaloudessa. Tulos osoittaa kulutuksen pienentämiseen olevan potentiaalia. Eniten eroa kotitalouksien kulutuksen välillä on asumisessa, liikenteessä ja matkailussa. Kaikkiin kolmeen osa-alueeseen voi itse vaikuttaa vaikka esimerkiksi asumisessa ja liikenteessä tulevat vastaan myös rakenteelliset seikat ja muutokset ovat hitaampia. Aina ei ole mahdollista muuttaa pienempään asuntoon, eikä joka paikassa ole tarjolla esimerkiksi julkista liikennettä päivittäisen matkustamisen vaihtoehdoksi. Matkailuun sen sijaan voi vaikuttaa miettimällä kuinka kauas ja miten haluaa matkustaa. Samoin syömisen ympäristökuormaan voimme vaikuttaa joka päivä omilla valinnoillamme. Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen on ajankohtainen asia, sillä kulutamme luonnonvaroja yli varojemme. Teollisuusmaissa asuu noin viidennes maapallon ihmisistä, mutta me kulutamme kuitenkin neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin monta maapalloa. Liikakulutuksen yksi konkreettinen ilmenemismuoto on ilmastonmuutos, josta kärsivät erityisesti köyhien maiden asukkaat. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaikilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointinsa luomiseen. Tämä onnistuu parantamalla luonnonvarojen käytön ekotehokkuutta ja tavoittelemalla hyvinvointia ja onnellisuutta jatkuvan taloudellisen kasvun sijaan. Kotitalouksien kulutus aiheuttaa suoraan noin kuudesosan kansantalouden luonnonvarojen kokonaiskäytöstä, vaikka lopulta suurin osa kulutuksesta voidaan katsoa kotitalouksille kuuluvaksi. Kotitalouksien ekologisen selkärepun pienentäminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan elinkeinoelämän ja hallinnon on myös tehtävä oma osansa kestävän kulutuksen juurruttamiseksi ja helpottamiseksi. Liikenne Keskivertosuomalainen kuluttaa liikenteessä 17 tonnia luonnonvaroja vuodessa. KotiMIPS -hankkeessa mukana olleilla kotitalouksilla liikenteen ympäristökuormasta noin puolet muodostui arkiliikenteestä ja toinen puoli matkailusta. Arkiliikenteen luonnonvarojen kulutuksesta suurimman osan nappaa henkilöautolla kulkeminen. Henkilöautoilu muodostaa noin yhdeksänkymmentä prosenttia keskivertosuomalaisen liikenteen luonnonvarojen kulutuksesta. Päivittäinen yksityinen

7 matkailusuorite on 38 kilometriä, josta suurin osa tehdään henkilöautolla. Vaihtamalla 7 kilometrin työmatkat henkilöautosta linja-autoon keskivertosuomalainen säästäisi vuodessa kolme tonnia luonnonvaroja. Aina ei kuitenkaan ole tarjolla joukkoliikennevaihtoehtoa, jolloin vaihtoehtona on esimerkiksi kevyt liikenne ja kimppakyydit. Tehokkain tapa vähentää liikenteen ekologista selkäreppua on minimoida kuljetut kilometrit. Matkojen yhdistämisellä saa aikaan tuntuvia säästöjä myös kukkarossa. Suurin osa kuljetuista matkoista on alle kuuden kilometrin mittaisia, joista valtaosan voisi tehdä esimerkiksi pyörällä auton sijaan. Pyörän on todettu olevan alle kuuden kilometrin matkoilla kaupungeissa nopein kulkumuoto. Suosimalla kevyttä liikennettä voi paitsi vähentää luonnonvarojen kulutusta myös kasvattaa kuntoa. Asuminen Asuminen kuluttaa vuodessa keskimäärin 11 tonnia kiinteitä luonnonvaroja per suomalainen. Tästä noin puolet kuluu talon ja pihan rakentamiseen ja puolet energiaan ja vedenkäyttöön. Keskivertosuomalaisen asuinpaikka on taajamassa sijaitseva kerrostalo, joka lämpiää kaukolämmöllä. Asuinneliöitä on 38 henkilöä kohden. Pinta-alalla on suuri merkitys asumisen luonnonvarojen kulutukseen. Asuinneliöt ovat rakennusvaiheessa kuluttaneet luonnonvaroja, mutta myös niiden ylläpitäminen ja lämmittäminen kartuttaa ekologisen selkärepun painoa. Selkäreppu kevenee tehokkaimmin, kun vähentää asuinneliöitä. Asuinneliöiden lämpötilaa kannattaa säädellä, sillä jo yhden asteen lasku säästää viisi prosenttia lämmitysenergiaa. Huonelämpötilaksi astetta on riittävä ja makuuhuoneessa lämpötila voi olla tämänkin alapuolella. Kerrostaloasujien kannattaa tarkkailla myös rappukäytävien lämpötilaa ja valojen palamista. Rappukäytävät hohkaavat usein tarpeettoman lämpiminä ja valot voivat olla päällä yötä päivää. Turha energiankulutus on haitaksi sekä ympäristölle että kukkarolle. Sähkönkulutuksen ekologista selkäreppua pystyy pienentämään vaihtamalla ekosähköön. Vähiten luonnonvaroja kuluttaa tuulisähkö. Lämpimällä vedellä lotraamista kannattaa myös tarkkailla, niin energiaa ja luonnonvaroja säästyy. Tavarat Tavarameri symboloi usein länsimaisen kulutuksen suuruutta, mutta se ei kerro kuitenkaan kuin osan totuudesta. Tavarat muodostavat kotitalouksien luonnonvarojen kulutuksesta noin kymmenen prosenttia, ja niiden ekologinen selkäreppu on noin 3 tonnia vuodessa. Tavaravalikoima riippuu vahvasti kotitalouden kiinnostuksen kohteista ja luonteesta: toiset hamstraavat kaiken,

8 toisilla tavara on nopeassa kierrossa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteilla on suurin osuus keskivertosuomalaisen tavaroiden luonnonvarojen kulutuksesta. Laitteiden valmistamisessa tarvitaan paljon erilaisia metalleja ja jalometalleja, joiden louhiminen on materiaali-intensiivistä. Metallien lisäksi elektroniikkalaitteiden suuret MIPS-luvut johtuvat sähkönkulutuksesta. Aina kun laitetta halutaan käyttää, se tarvitsee sähköä ja kuluttaa samalla luonnonvaroja. Moni elektroniikkalaite kuluttaa sähköä myös standby-tilassa, ja laitteen elinkaaren aikana lepotilan sähkönkulutus saattaa nousta suuremmaksi kuin aktiiviajan sähkönkulutus. Sammuta siis laitteista virta kokonaan, kun ne eivät ole käytössä. Vaikka sähkölaitteiden käyttö keskimäärin kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin laitteiden valmistus, elektroniikkalaitteiden valmistus kuormittaa ympäristöä käyttöä enemmän. Esimerkiksi tietokonetta ja kännykkää kannattaa käyttää mahdollisimman pitkään, mikä tulee ottaa huomioon jo laitetta ostettaessa. Yleisesti ottaen kodin tavaroissa kannattaa suosia ajatonta, laadukasta, ja mahdollisuuksien mukaan jo käytettyä. Hankintavaiheessa on syytä miettiä tuotteen korjaamismahdollisuuksia. Parasta on kuitenkin harkita tarkkaan, tarvitseeko tavaraa vai ei. Mitä enemmän tavaraa, sitä enemmän tilaa sen säilyttämiseen tarvitaan. Ruoka Elintarvikkeet muodostavat keskivertosuomalaiselle noin 6 tonnin ekologisen selkärepun vuosittain, ja määrästä noin kolmannes muodostuu lihatuotteista. Syödystä ruoasta kuitenkin vain kymmenesosa on lihaa, joten lihatuotannon taustalla oleva luonnonvarojen kulutus on suurta. Toisen kolmanneksen elintarvikkeiden selkärepusta muodostavat muut eläinperäiset tuotteet kuten juusto ja erilaiset maitotuotteet. Eläinperäisten tuotteiden tuotannon ekologisessa selkärepussa painaa erityisesti alkutuotanto: lannoitus, kalkitus ja rehu. Muita merkittäviä tekijöitä ovat kuljetukset sekä sähkön- ja lämmöntarve. Erilaisten ruokavalioiden luonnonvarojen kulutuksen erot voivat olla suuria, noin kilosta kiloon vuodessa. Kasvispainotteista ruokavaliota suosimalla pystyy säästämään luonnonvaroja. Soija on ekologiselta selkärepultaan kevyempi verrattuna esimerkiksi kotimaassa tuotettuun lihaan. Soija pärjää lihalle myös proteiinin lähteenä. Muita vähän materiaalipanoksia vaativia tuotteita ovat luonnonvaraiset marjat, erilaiset viljatuotteet ja juurekset. Kurkkuja ja tomaatteja kannattaa popsia kesällä, jolloin ne saavat kasvuenergiansa suoraan auringosta. Talvella kasvihuoneessa kasvatetut vihannekset sitä vastoin kuluttavat luonnonvaroja lähes saman verran kuin eläinperäiset tuotteet. Lähiruoan suosiminen kaupan ruokahyllyllä keventää myös elintarvikkeiden ekologista selkäreppua. Ruokaa kannattaa ostaa ja valmistaa vain sen verran kuin sitä syödään. Ruoan elinkaari on pitkä: sen raaka-aineet täytyy kasvattaa ja jalostaa, erilaisia ainesosia pitää kuljettaa usein pitkiä matkoja ennen kuin lopputuote pääty kuluttajalle. Tämän jälkeen

9 ruoka vielä valmistetaan kotona pöytään sopivaksi. Ruoan roskiin heittäminen on luonnonvarojen ja rahan haaskausta. Kuluttajan kannattaa suosia elintarvikkeita, joita on jalostettu mahdollisimman vähän ja kiinnittää huomiota myös siihen, millä ja missä ruokakaupassa käydään. Parasta on kävellä tai pyöräillä lähikauppaan. Vapaa-aika ja matkailu Keskivertosuomalaisella on 6,5 tuntia vapaa-aikaa vuorokaudessa, josta kolme tuntia kuluu television katseluun. Lähes jokainen kuuntelee vapaa-ajallaan myös musiikkia ja radiota. Suomalaisten lomamatkoista lähes seitsemänkymmentä prosenttia suuntautuu yksityisille mökeille tai muihin majoituskohteisiin kotimaassa. Suosituinta on kuitenkin kyläillä ystävien ja sukulaisten luona. Tavallisimpien harrastusten luonnonvarojen kulutuksesta suurimman osan aiheuttaa matkustaminen harrastuspaikkaan. Jos harrastuksiin kuljetaan henkilöautolla, on liikenteen taakka suurempi kuin linja-autolla mentäessä. Keskivertomatkalla henkilöautoilu kuluttaa noin 20 kiloa luonnonvaroja, linja-auto viisi kiloa. Jos haluaa pitää harrastustensa luonnonvarojen kulutuksen alhaisena, kannattaa niihin kulkea jalan, pyörällä tai julkisilla. Kimppakyytikin keventää henkilöautoilun taakkaa. Itse harrastuksen luonnonvarojen kulutuksella on merkitystä silloin, kun lajina on esimerkiksi moottoriurheilu. Harrastuksen ekologisen selkärepun painavuutta lisää myös, jos harrastukseen tarvitaan paljon jäähdytettyä tai lämmitettyä tilaa. Tunti uintia uimahallissa kuluttaa luonnonvaroja 11 kiloa, kuntosalilla käynti 6 kiloa, soittotunti 4 kiloa ja lenkkeily kuntoradalla noin kilon. Henkilöautolla esimerkiksi kuntosalille 15 kilometrin matkan kulkeminen lisää harrastuksen luonnonvarojen kulutusta kolminkertaiseksi eli 26 kiloon. Vapaa-aikaa on erityisen paljon lomalaisella. Lomailun luonnonvarojen kulutus riippuu siitä, kuinka kauas ja kuinka nopeasti matkustetaan. Suomalaisten liikenteen luonnonvarojen kulutuksesta noin puolet muodostuu matkailusta. Edestakainen lento Thaimaahan kuluttaa tuhat kiloa luonnonvaroja, Tallinnaan pääsee pika-aluksella 190 kilon ekologisella selkärepulla ja matkustaja-autolautalla 30 vastaavasti kilon repulla. Pyöräretkeily lähiseudulla vie vain murto-osan näistä. Yhdellä kaukomatkalla vuodessa voi helposti tuplata vuosittaisen liikennesuoritteensa. Keskivertosuomalaiselle kertyy vuodessa hieman yli henkilöautokilometriä ja kaikkiaan vuodessa hieman yli kilometriä liikennesuoritetta, mikä vastaa edestakaista Thaimaan lentoa. Lisäksi kaukomatkat tehdään usein lentämällä, mikä on ilmaston kannalta haitallisin liikkumismuoto.

10 Suomalaiselle mökkeily on lähes pyhä asia: mökillä koetaan luonnon läheisyys ja sinne mennään nauttimaan luonnon rauhasta. Viattomalta tuntuvan vapaa-ajan vieton luonnonvarojen kulutus voi kuitenkin olla melkoista. Vertailtaessa perinteisen 30 neliömetrin mökin luonnonvarojen kulutusta uuden trendin mukaiseen 140 neliön omakotitaloon, huomataan eron olevan merkittävä. Tasokas "luksusmökki" kuluttaa vuoden aikana lähes yhdeksän tonnia luonnonvaroja, kun vaatimaton mökki kuluttaa vajaat neljä tonnia luonnonvaroja vuodessa. Hyvin varustellussa vapaa-ajan asunnossa energiankulutus nousee sähkölaitteiden lisääntymisen myötä, ja asuntoa joudutaan lämmittämään ympäri vuoden. Myös sillä on merkitystä, kuinka mökille kuljetaan. Keskimäärin edestakainen mökkimatka on Suomessa 214 km. Mökille ajaminen henkilöautolla kuluttaa jopa viisi kertaa enemmän luonnonvaroja kuin bussilla kulkeminen. Mökit ovat kuitenkin usein paikoissa, joihin ei helposti pääse julkisilla kulkuneuvoilla.

Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon

Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon Suomalaisen ekologinen selkäreppu (kg/henkilö/vuosi) 17 200 11 300 5 900 Liikenne aiheuttaa suuren osan kotitalouden ekologisesta selkärepusta. Tässä kaikki liikenne

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Reput ja reissumiehet. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Reput ja reissumiehet. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Reput ja reissumiehet Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Ekologinen selkäreppu Tuotteen elinkaari Suomalaisen ekologinen selkäreppu Katja ja Kari Keskiverto: liikenteen, asumisen, ruoan,

Lisätiedot

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana Karoliina Luoto, Suomen Liikunta ja Urheilu Sini Veuro, Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike Suomen Teollisen Ekologian Seuran seminaari Materiaalivirrat ja kulutus

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa Kestävä kulutus kotitalouksien merkitys Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Teollisen ekologian seminaari Lahdessa 27.11.2007 Luontoa kuluu liikaa Luonnonvarojen

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? ElintarvikeMIPS-tutkimuksen tuloksia FIN-MIPS Kotitalous -tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin suomalaisen

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanokset FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin

Lisätiedot

Laitteiden ekologiset selkäreput

Laitteiden ekologiset selkäreput Laitteiden ekologiset selkäreput 2190 kg 5233 kg 1394 kg Ministereoiden ekologinen selkäreppu 1394 kg Laskennan oletukset: Laitteen käyttöikä 8 vuotta, laitteen teho käytettäessä 15 W ja valmiustilassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet ILMANKOS-hankkeen työpaja 26.1.2009 Ilmastonmuutos ja lapsiperheet Elli Kotakorpi Elli.kotakorpi@gmail.com 040 825 4354 Esityksen rakenne KotiMIPS-hanke Ilmastonmuutos lyhyesti Kotitalouksien kulutuksen

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Reput ja Reissumies diasarjan taustateksti

Reput ja Reissumies diasarjan taustateksti Reput ja Reissumies diasarjan taustateksti Käyttäjälle: Tätä diasarjaa saa vapaasti esittää neuvontatilaisuuksissa. Voit käyttää esitystä sellaisenaan tai koostaa dioista oman kokonaisuuden. 31 dian esityksen

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Oulun ammattikorkeakoulu 18.10.2007 Ainaisesta kasvusta kohtuuteen? Rajallinen planeetta asettaa rajat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Kesätutkimus 2013. Tutkimuksen tekijä: Kopla Helsinki

Kesätutkimus 2013. Tutkimuksen tekijä: Kopla Helsinki Kesätutkimus 2013 Tutkimuksen tekijä: Kopla Helsinki METODIT OTOS Haastattelut Helsingin keskustassa 21. ja 22. toukokuuta 2013 n=17 Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 2 kpl 21.5.2013. n=27 20-34v.

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Kulutus jakautuu epäreilusti Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 mrd ihmistä,

Lisätiedot

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja WIN-WIN: Monilla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvillä valinnoilla on myös muita positiivisia vaikutuksia. Säästämällä ilmastoa voit säästää myös euroja

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Kestävät arvot hankinnoissa

Kestävät arvot hankinnoissa Kestävät arvot hankinnoissa Keinoja ja käytäntöjä jätteiden vähentämiseen työpaikalla Jaana Itälä-Laine Kulutusyhteiskunta Julkiset hankinnat Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on n. 30 miljardia

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Materiaalitehokkaasti kohtuudella. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Materiaalitehokkaasti kohtuudella. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Materiaalitehokkaasti kohtuudella Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy MIKSI? Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä 30. päivänä

Lisätiedot

LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS

LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS 1) Esimerkkituotteen elinkaari Tuotteen elinkaarta voi havainnollistaa esimerkkituotteen avulla. Esimerkkinä

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta

10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta FIA:n Make Cars Green kampanjan tavoite on vähentää autojen ympäristövaikutuksia ja auttaa kuljettajia valitsemaan ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot autoilussaan. 10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi: Luokka:

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi: Luokka: ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) OPPILAAN NIMI: Ikä: Koulu: Opettajan nimi: Luokka: Alla oleviin kuvioihin on kerätty yli

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat 2 Sisältö Johdanto... 2 Kaukolämpö... 3 Sähkö... 5 Vesi... 9 Jätetiedot... 10 Teemakartat... 14 Sanna Viilo, Sito Tietotekniikka Oy Anna Johansson,

Lisätiedot

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015 Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus Irina Niinivaara 2015 Kierrätys on (vain) osaratkaisu Kuvitus: Sopiva Design Jätelaki Etusijajärjestys: 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Pakkaus on hyvis, ei pahis

Pakkaus on hyvis, ei pahis Pakkaus on hyvis, ei pahis Lehdistölounas SPY:n ympäristökonferenssin yhteydessä 24.11.2015 1 Pakkausten lisäarvo ja ympäristövaikutukset Pakkaukset tuottavat lisäarvoa ja positiivisia ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

HIIHTOKESKUS. KÄYTTÄJÄPROFIILIT Hiihtokeskus KÄYTTÄJÄ PROFIILIT

HIIHTOKESKUS. KÄYTTÄJÄPROFIILIT Hiihtokeskus KÄYTTÄJÄ PROFIILIT HIIHTOKESKUS KÄYTTÄJÄPROFIILIT Hiihtokeskus KÄYTTÄJÄ PROFIILIT LASKETTELIJAT/ LUMILAUTAILIJAT Laskettelijat/lumilautailijat Lähde: TNS atlas 2013 M50 69 18 % Ikä (%) N15 29 15 % M30 49 29 % Asuu puolison

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin ECOPAF-hankkeen tiedotustilaisuus 16.5.2013 Juha-Matti Katajajuuri, MTT, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi Hanna Hartikainen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

loppu Sinimaria Ikonen materiaali: television osia Vanhoja hyväkuntoisia televisioita ei oteta edes ilmaiseksi vastaan.

loppu Sinimaria Ikonen materiaali: television osia Vanhoja hyväkuntoisia televisioita ei oteta edes ilmaiseksi vastaan. Sinimaria Ikonen Putkitelevision loppu materiaali: television osia Vanhoja hyväkuntoisia televisioita ei oteta edes ilmaiseksi vastaan. Putkitelevision ekologinen selkäreppu käyttöikä 10 vuotta päivittäinen

Lisätiedot