Jätteen synnyn ehkäisystrategian

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätteen synnyn ehkäisystrategian"

Transkriptio

1 Jätteen synnyn ehkäisyn osaprojektit Jätteen synnyn ehkäisystrategian toteuttaminen perustuu yhteistyöverkostoihin, joiden kautta kyetään motivoimaan asukkaita, yrityksiä ja julkista sektoria jätteen välttämiseen. Koska jätteen synnyn ehkäisy koskettaa jokaista ihmistä ja organisaatiota, tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien osapuolten aktiivista panosta ja vastuun kantamista omalta osaltaan. Verkostoissa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia sekä kehitellään yhdessä vähäjätteisiä toimitapoja kaikkien hyödyksi. YTV:n roolina on verkostojen muodostaminen ja niiden toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Verkostojen luomiseksi on jätteen synnyn ehkäisy -projekti jaettu eri kohderyhmien tarpeita palveleviin osaprojekteihin. Jätteen synnyn ehkäisy -projektin projektipäällikkönä toimii Riitta-Liisa Hahtala, puh Yritykset Tavoitteena on luoda laaja yhteistyöverkosto seudulla toimivien yritysten, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa ja laatia eri toimialoille vähäjätteisiä best practice -toimintatapoja. Yhteyshenkilö: Minna Partti puh Jätebenchmarking YTV Jätehuollon kotisivuilla (www.ytv.fi/ jateh) on jätebenchmarking-järjestelmä, jonka avulla yritykset ja oppilaitokset voivat vertailla jätetietojaan muihin saman alan toimijoihin. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni mukaan järjestelmään ja luoda säännöllinen yhteydenpito käyttäjiin. Yhteyshenkilö: Olli Linsiö puh Julkishallinnon toimistot Tavoitteena on innostaa YTV-alueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen vähentämään toimistojensa jätemäärää mm. paperin kulutusta vähentämällä. Lisäksi luodaan kuntien kesken yhteistyöverkosto, jossa työstetään julkishallinnon toimistojen jätteiden vähentämiseen best practice -mallia. YTV itse pyrkii olemaan esimerkillinen ja ottamaan huomioon jätteen synnyn ehkäisyn hankinnoissaan, toiminnassaan ja järjestämissään tilaisuuksissa. Yhteyshenkilö: Sirje Stén puh Sosiaali- ja terveysala YTV-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen sekä HUS:in (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) piiristä kootaan yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuottaa yhteisiä malleja jätteen vähentämiseksi mm. erikoissairaanhoidon, kuntien terveyspalveluiden ja vanhustenhuollon eri toimintoihin. Yhteyshenkilö: Minna Partti puh Kotitaloudet Neuvonta on yksi tärkeimmistä keinoista jätteen synnyn ehkäisemiseksi, sillä paljon riippuu asukkaiden vapaaehtoisista päätöksistä ja toimenpiteistä. Tavoitteena on, että kotitaloudet suhtautuvat myönteisesti jätteen synnyn ehkäisyyn sekä tietävät omat mahdollisuutensa vähentää jätemäärää. Yhteyshenkilö: Tarja-Riitta Blauberg puh Yleissivistävä opetus Jokaiselle oppilaalle tarjotaan tietoa jätteen synnyn ehkäisystä kerran esikouluikäisenä, kerran ala-asteella ja kerran lukiossa. Jätteen synnyn ehkäisy tulee lapsille, nuorille ja opettajille tutuksi sekä käsitteenä että sisältönä. Yhteyshenkilö: Sari Kemppainen puh Ammatillinen koulutus Seudun ammatilliseen koulutukseen sisällytetään materiaalitehokkuusajattelu ja jätteen synnyn ehkäisy. Tietoa ja oppimateriaalia kootaan yhteistyössä opettajien ja eri toimialojen kanssa. Tavoitteena on myös oppilaitosten materiaalivirtojen seuranta. Yhteyshenkilö: Seppo Kajaste puh

2 Yrityksissä on mahdollista ehkäistä jätteen syntyä tehokkaasti yksittäisillä päätöksillä. Tarvitaan vain tietoa hyvistä käytännöistä ja halua muuttaa omaa toimintaa. YTV kokoaa tietoa parhaista toimintamalleista eri aloilla. Ensimmäiset mallit valmistuvat kaupan alalle, toimistoille ja rakentamiseen. Best practice -malleja kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän etujärjestöjen, suurten yhtiöiden ja yksittäisten yritysten kanssa. Toimintamallit yrityksille Best practice -mallit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Yhteistyökumppaneiden kautta tietoa viedään tehokkaasti yrityksiin. YTV Jätehuollon sähköinen tietopalvelu pitää yritykset ja yhteistyökumppanit ajan tasalla ja kannustaa vähentämään jätteen määrää. Yhteistyötä laajalla rintamalla Ympäristöviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä, jotta uusiin ympäristölupiin saadaan jätteen synnyn ehkäisyä koskevia velvoitteita. Palvelualojen ympäristömerkkikriteerit toimivat vapaaehtoisena ohjauskeinona. YTV pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti ympäristömerkkikriteerien sisältöön. YTV myös selvittää pääkaupunkiseudulla eri toimialoilla syntyvän yhdyskuntajätteen määrää. Jätevirtojen kannalta tärkeimmillä toimialoilla kartoitetaan mahdollisuudet jätteen synnyn ehkäisyyn sekä ollaan mukana kehittämishankkeissa, joissa haetaan uusia tapoja vähentää jätettä.

3 Jätetietojen vertailujärjestelmä Jätebenchmarking auttaa yrityksiä vähentämään jätemääriään. Se helpottaa eri jätelajien määrien seuraamista, kannustaa hyötykäytön lisäämiseen ja luo edellytyksiä jätteen synnyn ehkäisyyn. Saavutetut tulokset näkyvät säästöinä materiaalihankinnoissa ja jätemaksuissa. YTV:n kotisivuilla (www.ytv.fi/jateh/ benchmark) toimiva järjestelmä on maksuton ja tarkoitettu kaikille Suomessa toimiville yrityksille ja julkisyhteisöille. Oppilaitokset ja toimistot, tukkuliikkeet ja tuotantolaitokset kaikki voivat liittyä mukaan koosta tai toimialasta riippumatta. Järjestelmään lähetetyt tiedot ovat luottamuksellisia. Selvitä - vertaile - vähennä Miten järjestelmä toimii Yritys tai oppilaitos ilmoittautuu järjestelmään YTV:n kotisivuilla. Oman tunnusluvun ja salasanan avulla voidaan järjestelmään syöttää tiedot kokonaisjätemäärästä ja eri jätejakeiden kertymistä. Tiedot voivat olla joko punnitustuloksia tai niiden puuttuessa arvioita. Järjestelmästä löytyvät selkeät ja seikkaperäiset ohjeet jätemäärien selvittämiseen ja luotettavien arviointien tekemiseen. Yritys voi myös kertoa jätehuoltonsa nykytilasta ja antaa vinkkejä hyviksi havaitsemistaan käytännöistä muille. Mitä järjestelmä antaa yritykselle Jätebenchmarking -järjestelmän käyttö kannustaa konkreettisella tavalla jätteen määrän vähentämiseen. Järjestelmä opastaa seuraamaan, laskemaan ja arvioimaan syntyviä jätemääriä. Yritys saa useita erilaisia graafisia raportteja, joissa yrityksen tuloksia verrataan saman toimialan keskiarvoihin ja samalla voi seurata oman jätehuollon kehitystä. Järjestelmästä löytyy myös vinkkejä erilaisista jätteen vähentämiskeinoista. Lisäksi järjestelmän käyttäjät osallistuvat vuosittaiseen Luonnonvarojen säästäjä -kilpailuun.

4 Tavoitteena on, että vuonna 2007 julkishallinto eli valtionhallinto ja kunnat ovat sisällyttäneet jätteen vähentämisstrategian omaan toimintaansa. Tavoitteeseen pääsemiseksi asiaa edistetään kolmella osaalueella: toimistot, hankinnat sekä sosiaali- ja terveydenhuolto, joihin keskittymällä katetaan julkishallinnon suurimmat materiaalivirrat. Toimistojen jätevirrat pienemmiksi YTV-alueen julkishallinnon toimistoissa syntyvän jätteen määrää vähennetään vuoteen 2007 mennessä. Lisäksi YTV ja YTV-kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen seuraavat jätemääriään ja jätteen synnyn ehkäisy otetaan huomioon toimistojen kaikissa toiminnoissa. YTV luo yhteistyöverkoston YTV-kuntien ja alueen valtionhallinnon kanssa ja Vähäjätteinen julkishallinto verkostossa työstetään julkishallinnon toimistojen best practice -malli. YTV on esimerkkinä omassa toiminnassaan ja ottaa jätteen synnyn ehkäisyn huomioon hankinnoissa, työskentelyssä ja järjestämissään tilaisuuksissa. Konkreettisena tavoitteena on vähentää tulostus- ja kopiopaperin määrää 30 % vuoden 2007 loppuun mennessä. Fiksuja hankintoja YTV:n ja YTV-kuntien hankintaohjeissa on huomioitu jätteen synnyn ehkäisy viimeistään vuonna Asiantuntemuksen ja tiedonvälityksen lisäämiseksi YTV on mukana yhteistyöverkostoissa, jotka miettivät jätteen synnyn ehkäisyn ja muiden ympäristöasioiden huomioon ottamista hankinnoissa. Nykyisin olemassa olevien hankintaohjeistojen käyttöönottoa edistetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. Lisäksi selvitetään tarvetta koota kriteeristöjä eri tuoteryhmille vähäjätteisten hankintojen helpottamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoituminen YTV kokoaa YTV-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen sekä HUS:in (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) piiristä yhteistyöverkoston. Verkosto tuottaa yhteisiä malleja jätteen vähentämiseksi erikoissairaanhoidon, kuntien terveyspalveluiden sekä vanhusten ja vammaistenhuollon eri toimintoihin. Pilottikohteissa kehitettyjä ja kokeiltuja malleja levitetään käyttöön kaikkiin samanlaista toimintaa harjoittaviin yksiköihin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi kehitetään jätemäärien seurantaa jätebenchmarking-järjestelmää apuna käyttäen.

5 Jokainen pääkaupunkiseudun asukas vaikuttaa jätemääriin päivittäisillä valinnoillaan. Kotonaan jokainen meistä tuottaa jätettä noin 300 kg vuodessa ja työpaikalla ja harrastuksissa jätettä kertyy lähes yhtä paljon. Pääkaupunkiseudun asukkaat pitävät kuitenkin tärkeänä jätteiden kokonaismäärän vähentämistä ja moni onkin muuttanut toimintaansa jäteasioissa viimeisten vuosien aikana. Jätteen vähentäminen on helppoa Kotitaloudet vaikuttavat valinnoillaan Tavoitteena on vaikuttaa kotitalouksiin siten, että kestävään kuluttamiseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn suhtaudutaan myönteisesti ja tietämys toimintamahdollisuuksista sekä halukkuus toimia vähäjätteisesti lisääntyy. Keskeinen viesti on, että jätteen vähentäminen on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Erityishuomiota kiinnitetään niihin asioihin, joissa kotitaloudet voivat varsin helposti vähentää jätemääräänsä. Tällaisia ovat pakkausjätteiden vähentäminen, mainospostin jakelun kieltäminen ja kertakäyttötuotteista luopuminen. Lisäksi kotitalouksia kannustetaan pidentämään huonekalujen ja kodinkoneiden käyttöikää sekä suosimaan palveluja tavaroiden sijasta. Tavoitteena on myös käynnistää laaja kansalaiskeskustelu jätteen synnyn ehkäisyn keinoista, tarpeesta ja merkityksestä. Kampanjointia ja neuvontaa Kotitalouksia lähestytään paitsi perinteisin neuvonnan keinoin myös puolivuosittain järjestettävillä kampanjoilla. Tarkoituksena on herättää asukkaat miettimään kertyviä jätemääriään ja tarjota selkeitä keinoja niiden vähentämiseen. Jätteen synnyn ehkäisyn verkkosivut (www.fiksu.net) ovat keskeinen osa neuvontaa. Kotisivuilla annetaan vinkkejä jätemäärien vähentämiseen kotona, töissä, koulussa ja vapaa-ajalla. Kampanjat näkyvät pääasiassa sähköisissä medioissa TV:ssä, radiossa, verkossa ja elokuvateattereissa. Asukkaita lähestytään myös erilaisissa tapahtumissa. Kampanjointia toteutetaan yhteistyössä mm. palvelujen tarjoajien kanssa. Yhteisillä tapahtumilla ja kampanjoilla saavutetaan paitsi laajaa julkisuutta myös yhteistyöjoukko, joka pystyy pohtimaan monipuolisesti keinoja jätteen synnyn vähentämiseksi.

6 Jätteen synnyn ehkäisy opitaan nuorena Lapset ja nuoret ovat tärkeä ryhmä tulevaisuuden ja myös nykyhetken kuluttajina sekä tulevaisuuden päättäjinä. Kouluissa ja päiväkodeissa on tavoitteena vähentää jätemääriä ja tehdä kestävä kuluttaminen tutuksi. Kyse on yhtä lailla suhteesta kuluttamiseen kuin materiaalitehokkaiden käytäntöjen omaksumisesta. Jätteen vähentämisessä ovat mukana esiopetuksen, peruskoulun ja lukion oppilaat, opettajat sekä muu henkilökunta. Ikäluokassa on noin lasta tai nuorta, kaikkiaan 6-18-vuotiaita on pääkaupunkiseudulla yli esi- ja perusopetuksen sekä lukion piirissä. Jätteen synnyn ehkäisy mukaan opetukseen Vuoteen 2007 mennessä jokainen koululainen on saanut tietoa jätteen synnyn ehkäisystä kolmesti koulu- uransa aikana: kertaalleen esiopetuksessa, ala-asteella ja lukiossa. Jätteen synnyn ehkäisystä tuotetaan yhteistyössä opettajien ja muiden alalla toimivien kanssa opetusmateriaalia, joka soveltuu käytettäväksi eri aineiden oppitunneilla uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Aihetta käsitellään lasten ja nuorten ikään ja kehitysvaiheeseen soveltuvin menetelmin, esimerkiksi havainnollisten tarinoiden, pelien tai monipuolisten tehtävien muodossa. Materiaalitehokkuus opetuskiinteistöillä Jätteen synnyn ehkäisyn tulee olla laajasti osa opetusta ja kiinteistön toimintaa. Tietoa parhaista materiaalitehokkaista käytännöistä kootaan yhteen ja levitetään kaikkien saataville. Esimerkiksi paperin käyttöä on useimmiten mahdollista tehostaa. Helpoilla toimintatapojen muutoksilla paperia säästyy neljännes aiempaan verrattuna. Tietoa tarvitaan myös koulu- ja päivähoitokiinteistöjen jätevirroista ja sitä kootaan jätetietojen vertailujärjestelmään, YTV:n kotisivuilla toimivaan jätebenchmarkingiin ((www.ytv.fi/jateh/ benchmark) Jätteen synnyn ehkäisy yleissivistävässä ja esiopetuksessa -projektissa ovat mukana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten opetus-, sosiaali- ja palvelutoimet sekä Opetushallitus.

7 Jätteen vähentäminen osa ammattitaitoa Ammattiin opiskelevat nuoret omaksuvat toimintatapoja ja -periaatteita opiskelun kuluessa ja toimivat niiden mukaan myös tulevilla työpaikoillaan: päättäjinä sekä tavaroiden ja palvelujen käyttäjinä. Ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään materiaalitehokkuusajattelu tutuksi ja se sisällytetään ammatilliseen opetukseen. Peruskoulun suorittaneita tutkintoon johtavaa ammatillista perus- ja lisäkoulutusta opiskelevia nuoria oli pääkaupunkiseudulla vuonna 2000 noin Heistä runsaat opiskeli kuntien ylläpitämissä oppilaitoksissa ja loput lähinnä kaupan ja hallinnon alaan kuuluvissa yksityisissä oppilaitoksissa. Oppilaitokset avainasemassa Päämääränä on, että opettajat ja oppilaat tuntevat oman ammattialansa mahdollisuudet ja vaatimukset edistää materiaalitehokkuutta ja ehkäistä siten jätteen syntyä. Opiskelijat osaavat soveltaa materiaalitehokkuusajattelua omalle alalleen ja tuntevat toimiensa vaikutukset ympäristöön. Jätteen synnyn ehkäisy on tulevaisuudessa osa jokaisen opiskelijan ammattitaitoa. Oppilaitos on avainasemassa niin kouluttaessaan kuin myös omissa käytännön toimissaan. Esimerkillisesti toimivien oppilaitosten henkilökunta on tietoinen kiinteistöllä syntyvistä jätemääristä ja pyrkii luotujen mallien ja ohjeiden mukaan vähentämään jätettä. Opetusmateriaalia eri aloille Jätteen synnyn ehkäisystä tuotetaan opetusmateriaalia tekniikan, kaupan, hallinnon, kulttuurin, matkailun, ravitsemuksen ja suurtalouden sekä sosiaali- ja terveysalan oppialoille. Opetusmateriaalit laaditaan yhteistyössä opettajien, alan asiantuntijoiden ja yrityselämän kanssa. Valmis opetusmateriaali on vapaasti kaikkien pääkaupunkiseudun ammatillisten oppilaitosten käytettävissä. Ammatillisten oppilaitosten opettajat perehdytetään opetusmateriaalin käyttöön ja hankkeen vaikuttavuutta seurataan opettajille suunnattujen kyselyjen ja haastattelujen avulla.

8 Keskeisiä käsitteitä Best practice Best practice tarkoittaa suomennettuna parasta käytäntöä tai parasta tapaa. Best practice ilmaisee, että kyseinen tapa tehdä asia on esittäjänsä/esittäjiensä senhetkisen tiedon mukaan paras tapa toimia toivottujen tulosten saavuttamiseksi. Ekotehokkuus Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän palvelua ja hyvinvointia vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Tällaisessa toiminnassa raakaaineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ekotehokkuuden toteutumiseen tarvitaan sekä tuotannon että kulutuksen muutoksia. Materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuus on materiaalien käytön vähentämistä, optimoimista ja uudelleen käyttämistä. Materiaalivirta syntyy, kun ihminen ottaa luonnosta aineita ja palauttaa ne käytön jälkeen sinne takaisin. Mitä pienempi tuotteeseen tai palveluun käytettävä materiaalipanos on, sitä tehokkaammin luonnonvaroja käytetään. Luonnonvaratuottavuus Luonnonvaratuottavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman vähistä luonnonvaroista ja niiden siirroista saadaan aikaiseksi mahdollisimman paljon. Luonnonvaratuottavuudessa keskitytään ekologisten selkäreppujen tarkasteluun. Kohtuullisuus Jätteiden syntymistä voidaan ehkäistä lisäämällä luonnonvaratuottavuutta ja edistämällä kohtuullista kulutusta. Kulutuksen kohtuullistamisessa on kyse siitä, kuinka tyytyä kohtuulliseen materiaaliseen hyvinvointiin. Ekologinen selkäreppu Ekologinen selkäreppu sisältää ne materiaalipanokset, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen, mutta jotka eivät sisälly itse tuotteeseen. Tuotteen ekologinen selkäreppu sisältää tuotteen piilo- ja sivuvirrat, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa syntyneet kaivosjätteet, valmistuksen yhteydessä kuluneen veden ja kuljettamiseen käytetyn polttoaineen.

9 Suomessa luonnonvaroja kulutetaan kaikkiaan lähes 500 miljoonaa tonnia joka vuosi. Tästä noin 60 % eli 280 miljoonaa tonnia on erilaisia piilovirtoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Ekologinen selkäreppu on siis huomattavasti suurempi kuin käytetyt suorat materiaalipanokset. Esimerkkejä ekologisista selkärepuista: - appelsiinimehu 1 l:n tölkki 25 kg - kahvinkeitin 298 kg - kultasormus 5 g 2000 kg Factor-tavoitteet Factor-tavoitteet perustuvat arvioihin, joiden mukaan maapallon ekosysteemi kestäisi noin puolet nykyisestä kulutustasosta. Toisaalta maapallonlaajuinen hyvinvointi olisi nostettava noin kaksinkertaiseksi, jotta myös kehitysmaiden asukkaat pääsisivät siitä osalliseksi. Koska 80 % luonnonvaroista kulutetaan teollisuusmaissa, on näiden lisättävä ekotehokkuuttaan voimakkaammin, jotta kulutus jakautuisi oikeudenmukaisesti. Tähän perustuu teollisuusmaille asetettu tavoite Factor 10, joka tarkoittaa ekotehokkuuden kasvamista kymmenkertaiseksi. Teollisuusmaiden täytyisi siis kyetä tuottamaan kansalaisilleen riittävä hyvinvointi kymmenesosalla nykyisestä luonnonvarojen kulutuksesta. PS MIPS MIPS (Material Input Per Service Unit) on ekotehokkuuden mittari, joka on kehitetty Wuppertal-instituutissa Saksassa. MI eli kokonaismateriaalipanos kertoo, kuinka paljon materiaalia on kaiken kaikkiaan tarvittu valmista tuotetta varten. S on tuotteen tai palvelun kaikkien käyttökertojen eli palvelusuoritteiden summa. Käyttökerta voi olla myös esimerkiksi kuljettu kilometri tai puhdistunut pyykkikilo. Kertakäyttötuotteilla S on yksi. Palvelujen tai tuotteiden MIPS saadaan, kun tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana vaatimat materiaalipanokset jaetaan tuotteen tai palvelun kaikilla käyttökerroilla. Tavoitteena on MIPS-arvojen pienentäminen. Näin vähennetään raaka-aineiden kulutusta ja ehkäistään jätteiden syntymistä. Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki ilmoittaa, kuinka paljon jonkin alueen asukkaan tarpeiden tyydyttämiseen tarvitaan maapintaalaa. Se lasketaan vuositasolla henkeä kohti ja ilmaistaan hehtaareina. Kaikki kuluttajan tarvitsemat ja käyttämät elintarvikkeet, tavarat ja palvelut muutetaan yhdeksi tunnusluvuksi eli pinta-alaksi. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan arvioida luonnonvarojen käytön ja päästöjen vaikutuksia luontoon. Menetelmä osoittaa luonnonvarojen kulutuksen suuruusluokan ja kehityssuunnan.

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana Karoliina Luoto, Suomen Liikunta ja Urheilu Sini Veuro, Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike Suomen Teollisen Ekologian Seuran seminaari Materiaalivirrat ja kulutus

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisyn neuvonta kokemuksia HSY:ssä

Biojätteen synnyn ehkäisyn neuvonta kokemuksia HSY:ssä Biojätteen synnyn ehkäisyn neuvonta kokemuksia HSY:ssä Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan seminaari 25.1.2011 Minna Partti, jätehuolto/neuvonta 25.1.11 Jäteneuvonta Neuvonnan kohderyhmät

Lisätiedot

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa Kestävä kulutus kotitalouksien merkitys Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Teollisen ekologian seminaari Lahdessa 27.11.2007 Luontoa kuluu liikaa Luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015 Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus Irina Niinivaara 2015 Kierrätys on (vain) osaratkaisu Kuvitus: Sopiva Design Jätelaki Etusijajärjestys: 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön

Lisätiedot

LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS

LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS 1) Esimerkkituotteen elinkaari Tuotteen elinkaarta voi havainnollistaa esimerkkituotteen avulla. Esimerkkinä

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Kestävät arvot hankinnoissa

Kestävät arvot hankinnoissa Kestävät arvot hankinnoissa Keinoja ja käytäntöjä jätteiden vähentämiseen työpaikalla Jaana Itälä-Laine Kulutusyhteiskunta Julkiset hankinnat Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on n. 30 miljardia

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä.

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä. Kartoitus työssäoppimisjaksolla Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa sähkö-, elektroniikka- tai tietotekniikka-alan tuotantolaitoksessa,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Autoala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa sähkö-, elektroniikka- tai tietotekniikka-alan

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Laitteiden ekologiset selkäreput

Laitteiden ekologiset selkäreput Laitteiden ekologiset selkäreput 2190 kg 5233 kg 1394 kg Ministereoiden ekologinen selkäreppu 1394 kg Laskennan oletukset: Laitteen käyttöikä 8 vuotta, laitteen teho käytettäessä 15 W ja valmiustilassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016

Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 oppilaanohjaaja Aija Helander http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot ILLAN OHJELMA 18:00 lyhyet alkusanat 18:05 Ammatillisten perustutkintojen esittely, Espoon ammatillinen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet-verkosto Ammatillisten oppilaitosten Chinet-verkosto

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Oulun ammattikorkeakoulu 18.10.2007 Ainaisesta kasvusta kohtuuteen? Rajallinen planeetta asettaa rajat

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot