Jätteen synnyn ehkäisystrategian

Transkriptio

1 Jätteen synnyn ehkäisyn osaprojektit Jätteen synnyn ehkäisystrategian toteuttaminen perustuu yhteistyöverkostoihin, joiden kautta kyetään motivoimaan asukkaita, yrityksiä ja julkista sektoria jätteen välttämiseen. Koska jätteen synnyn ehkäisy koskettaa jokaista ihmistä ja organisaatiota, tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien osapuolten aktiivista panosta ja vastuun kantamista omalta osaltaan. Verkostoissa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia sekä kehitellään yhdessä vähäjätteisiä toimitapoja kaikkien hyödyksi. YTV:n roolina on verkostojen muodostaminen ja niiden toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Verkostojen luomiseksi on jätteen synnyn ehkäisy -projekti jaettu eri kohderyhmien tarpeita palveleviin osaprojekteihin. Jätteen synnyn ehkäisy -projektin projektipäällikkönä toimii Riitta-Liisa Hahtala, puh Yritykset Tavoitteena on luoda laaja yhteistyöverkosto seudulla toimivien yritysten, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa ja laatia eri toimialoille vähäjätteisiä best practice -toimintatapoja. Yhteyshenkilö: Minna Partti puh Jätebenchmarking YTV Jätehuollon kotisivuilla ( jateh) on jätebenchmarking-järjestelmä, jonka avulla yritykset ja oppilaitokset voivat vertailla jätetietojaan muihin saman alan toimijoihin. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni mukaan järjestelmään ja luoda säännöllinen yhteydenpito käyttäjiin. Yhteyshenkilö: Olli Linsiö puh Julkishallinnon toimistot Tavoitteena on innostaa YTV-alueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen vähentämään toimistojensa jätemäärää mm. paperin kulutusta vähentämällä. Lisäksi luodaan kuntien kesken yhteistyöverkosto, jossa työstetään julkishallinnon toimistojen jätteiden vähentämiseen best practice -mallia. YTV itse pyrkii olemaan esimerkillinen ja ottamaan huomioon jätteen synnyn ehkäisyn hankinnoissaan, toiminnassaan ja järjestämissään tilaisuuksissa. Yhteyshenkilö: Sirje Stén puh Sosiaali- ja terveysala YTV-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen sekä HUS:in (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) piiristä kootaan yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuottaa yhteisiä malleja jätteen vähentämiseksi mm. erikoissairaanhoidon, kuntien terveyspalveluiden ja vanhustenhuollon eri toimintoihin. Yhteyshenkilö: Minna Partti puh Kotitaloudet Neuvonta on yksi tärkeimmistä keinoista jätteen synnyn ehkäisemiseksi, sillä paljon riippuu asukkaiden vapaaehtoisista päätöksistä ja toimenpiteistä. Tavoitteena on, että kotitaloudet suhtautuvat myönteisesti jätteen synnyn ehkäisyyn sekä tietävät omat mahdollisuutensa vähentää jätemäärää. Yhteyshenkilö: Tarja-Riitta Blauberg puh Yleissivistävä opetus Jokaiselle oppilaalle tarjotaan tietoa jätteen synnyn ehkäisystä kerran esikouluikäisenä, kerran ala-asteella ja kerran lukiossa. Jätteen synnyn ehkäisy tulee lapsille, nuorille ja opettajille tutuksi sekä käsitteenä että sisältönä. Yhteyshenkilö: Sari Kemppainen puh Ammatillinen koulutus Seudun ammatilliseen koulutukseen sisällytetään materiaalitehokkuusajattelu ja jätteen synnyn ehkäisy. Tietoa ja oppimateriaalia kootaan yhteistyössä opettajien ja eri toimialojen kanssa. Tavoitteena on myös oppilaitosten materiaalivirtojen seuranta. Yhteyshenkilö: Seppo Kajaste puh

2 Yrityksissä on mahdollista ehkäistä jätteen syntyä tehokkaasti yksittäisillä päätöksillä. Tarvitaan vain tietoa hyvistä käytännöistä ja halua muuttaa omaa toimintaa. YTV kokoaa tietoa parhaista toimintamalleista eri aloilla. Ensimmäiset mallit valmistuvat kaupan alalle, toimistoille ja rakentamiseen. Best practice -malleja kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän etujärjestöjen, suurten yhtiöiden ja yksittäisten yritysten kanssa. Toimintamallit yrityksille Best practice -mallit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Yhteistyökumppaneiden kautta tietoa viedään tehokkaasti yrityksiin. YTV Jätehuollon sähköinen tietopalvelu pitää yritykset ja yhteistyökumppanit ajan tasalla ja kannustaa vähentämään jätteen määrää. Yhteistyötä laajalla rintamalla Ympäristöviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä, jotta uusiin ympäristölupiin saadaan jätteen synnyn ehkäisyä koskevia velvoitteita. Palvelualojen ympäristömerkkikriteerit toimivat vapaaehtoisena ohjauskeinona. YTV pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti ympäristömerkkikriteerien sisältöön. YTV myös selvittää pääkaupunkiseudulla eri toimialoilla syntyvän yhdyskuntajätteen määrää. Jätevirtojen kannalta tärkeimmillä toimialoilla kartoitetaan mahdollisuudet jätteen synnyn ehkäisyyn sekä ollaan mukana kehittämishankkeissa, joissa haetaan uusia tapoja vähentää jätettä.

3 Jätetietojen vertailujärjestelmä Jätebenchmarking auttaa yrityksiä vähentämään jätemääriään. Se helpottaa eri jätelajien määrien seuraamista, kannustaa hyötykäytön lisäämiseen ja luo edellytyksiä jätteen synnyn ehkäisyyn. Saavutetut tulokset näkyvät säästöinä materiaalihankinnoissa ja jätemaksuissa. YTV:n kotisivuilla ( benchmark) toimiva järjestelmä on maksuton ja tarkoitettu kaikille Suomessa toimiville yrityksille ja julkisyhteisöille. Oppilaitokset ja toimistot, tukkuliikkeet ja tuotantolaitokset kaikki voivat liittyä mukaan koosta tai toimialasta riippumatta. Järjestelmään lähetetyt tiedot ovat luottamuksellisia. Selvitä - vertaile - vähennä Miten järjestelmä toimii Yritys tai oppilaitos ilmoittautuu järjestelmään YTV:n kotisivuilla. Oman tunnusluvun ja salasanan avulla voidaan järjestelmään syöttää tiedot kokonaisjätemäärästä ja eri jätejakeiden kertymistä. Tiedot voivat olla joko punnitustuloksia tai niiden puuttuessa arvioita. Järjestelmästä löytyvät selkeät ja seikkaperäiset ohjeet jätemäärien selvittämiseen ja luotettavien arviointien tekemiseen. Yritys voi myös kertoa jätehuoltonsa nykytilasta ja antaa vinkkejä hyviksi havaitsemistaan käytännöistä muille. Mitä järjestelmä antaa yritykselle Jätebenchmarking -järjestelmän käyttö kannustaa konkreettisella tavalla jätteen määrän vähentämiseen. Järjestelmä opastaa seuraamaan, laskemaan ja arvioimaan syntyviä jätemääriä. Yritys saa useita erilaisia graafisia raportteja, joissa yrityksen tuloksia verrataan saman toimialan keskiarvoihin ja samalla voi seurata oman jätehuollon kehitystä. Järjestelmästä löytyy myös vinkkejä erilaisista jätteen vähentämiskeinoista. Lisäksi järjestelmän käyttäjät osallistuvat vuosittaiseen Luonnonvarojen säästäjä -kilpailuun.

4 Tavoitteena on, että vuonna 2007 julkishallinto eli valtionhallinto ja kunnat ovat sisällyttäneet jätteen vähentämisstrategian omaan toimintaansa. Tavoitteeseen pääsemiseksi asiaa edistetään kolmella osaalueella: toimistot, hankinnat sekä sosiaali- ja terveydenhuolto, joihin keskittymällä katetaan julkishallinnon suurimmat materiaalivirrat. Toimistojen jätevirrat pienemmiksi YTV-alueen julkishallinnon toimistoissa syntyvän jätteen määrää vähennetään vuoteen 2007 mennessä. Lisäksi YTV ja YTV-kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen seuraavat jätemääriään ja jätteen synnyn ehkäisy otetaan huomioon toimistojen kaikissa toiminnoissa. YTV luo yhteistyöverkoston YTV-kuntien ja alueen valtionhallinnon kanssa ja Vähäjätteinen julkishallinto verkostossa työstetään julkishallinnon toimistojen best practice -malli. YTV on esimerkkinä omassa toiminnassaan ja ottaa jätteen synnyn ehkäisyn huomioon hankinnoissa, työskentelyssä ja järjestämissään tilaisuuksissa. Konkreettisena tavoitteena on vähentää tulostus- ja kopiopaperin määrää 30 % vuoden 2007 loppuun mennessä. Fiksuja hankintoja YTV:n ja YTV-kuntien hankintaohjeissa on huomioitu jätteen synnyn ehkäisy viimeistään vuonna Asiantuntemuksen ja tiedonvälityksen lisäämiseksi YTV on mukana yhteistyöverkostoissa, jotka miettivät jätteen synnyn ehkäisyn ja muiden ympäristöasioiden huomioon ottamista hankinnoissa. Nykyisin olemassa olevien hankintaohjeistojen käyttöönottoa edistetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. Lisäksi selvitetään tarvetta koota kriteeristöjä eri tuoteryhmille vähäjätteisten hankintojen helpottamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoituminen YTV kokoaa YTV-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen sekä HUS:in (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) piiristä yhteistyöverkoston. Verkosto tuottaa yhteisiä malleja jätteen vähentämiseksi erikoissairaanhoidon, kuntien terveyspalveluiden sekä vanhusten ja vammaistenhuollon eri toimintoihin. Pilottikohteissa kehitettyjä ja kokeiltuja malleja levitetään käyttöön kaikkiin samanlaista toimintaa harjoittaviin yksiköihin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi kehitetään jätemäärien seurantaa jätebenchmarking-järjestelmää apuna käyttäen.

5 Jokainen pääkaupunkiseudun asukas vaikuttaa jätemääriin päivittäisillä valinnoillaan. Kotonaan jokainen meistä tuottaa jätettä noin 300 kg vuodessa ja työpaikalla ja harrastuksissa jätettä kertyy lähes yhtä paljon. Pääkaupunkiseudun asukkaat pitävät kuitenkin tärkeänä jätteiden kokonaismäärän vähentämistä ja moni onkin muuttanut toimintaansa jäteasioissa viimeisten vuosien aikana. Jätteen vähentäminen on helppoa Kotitaloudet vaikuttavat valinnoillaan Tavoitteena on vaikuttaa kotitalouksiin siten, että kestävään kuluttamiseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn suhtaudutaan myönteisesti ja tietämys toimintamahdollisuuksista sekä halukkuus toimia vähäjätteisesti lisääntyy. Keskeinen viesti on, että jätteen vähentäminen on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Erityishuomiota kiinnitetään niihin asioihin, joissa kotitaloudet voivat varsin helposti vähentää jätemääräänsä. Tällaisia ovat pakkausjätteiden vähentäminen, mainospostin jakelun kieltäminen ja kertakäyttötuotteista luopuminen. Lisäksi kotitalouksia kannustetaan pidentämään huonekalujen ja kodinkoneiden käyttöikää sekä suosimaan palveluja tavaroiden sijasta. Tavoitteena on myös käynnistää laaja kansalaiskeskustelu jätteen synnyn ehkäisyn keinoista, tarpeesta ja merkityksestä. Kampanjointia ja neuvontaa Kotitalouksia lähestytään paitsi perinteisin neuvonnan keinoin myös puolivuosittain järjestettävillä kampanjoilla. Tarkoituksena on herättää asukkaat miettimään kertyviä jätemääriään ja tarjota selkeitä keinoja niiden vähentämiseen. Jätteen synnyn ehkäisyn verkkosivut ( ovat keskeinen osa neuvontaa. Kotisivuilla annetaan vinkkejä jätemäärien vähentämiseen kotona, töissä, koulussa ja vapaa-ajalla. Kampanjat näkyvät pääasiassa sähköisissä medioissa TV:ssä, radiossa, verkossa ja elokuvateattereissa. Asukkaita lähestytään myös erilaisissa tapahtumissa. Kampanjointia toteutetaan yhteistyössä mm. palvelujen tarjoajien kanssa. Yhteisillä tapahtumilla ja kampanjoilla saavutetaan paitsi laajaa julkisuutta myös yhteistyöjoukko, joka pystyy pohtimaan monipuolisesti keinoja jätteen synnyn vähentämiseksi.

6 Jätteen synnyn ehkäisy opitaan nuorena Lapset ja nuoret ovat tärkeä ryhmä tulevaisuuden ja myös nykyhetken kuluttajina sekä tulevaisuuden päättäjinä. Kouluissa ja päiväkodeissa on tavoitteena vähentää jätemääriä ja tehdä kestävä kuluttaminen tutuksi. Kyse on yhtä lailla suhteesta kuluttamiseen kuin materiaalitehokkaiden käytäntöjen omaksumisesta. Jätteen vähentämisessä ovat mukana esiopetuksen, peruskoulun ja lukion oppilaat, opettajat sekä muu henkilökunta. Ikäluokassa on noin lasta tai nuorta, kaikkiaan 6-18-vuotiaita on pääkaupunkiseudulla yli esi- ja perusopetuksen sekä lukion piirissä. Jätteen synnyn ehkäisy mukaan opetukseen Vuoteen 2007 mennessä jokainen koululainen on saanut tietoa jätteen synnyn ehkäisystä kolmesti koulu- uransa aikana: kertaalleen esiopetuksessa, ala-asteella ja lukiossa. Jätteen synnyn ehkäisystä tuotetaan yhteistyössä opettajien ja muiden alalla toimivien kanssa opetusmateriaalia, joka soveltuu käytettäväksi eri aineiden oppitunneilla uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Aihetta käsitellään lasten ja nuorten ikään ja kehitysvaiheeseen soveltuvin menetelmin, esimerkiksi havainnollisten tarinoiden, pelien tai monipuolisten tehtävien muodossa. Materiaalitehokkuus opetuskiinteistöillä Jätteen synnyn ehkäisyn tulee olla laajasti osa opetusta ja kiinteistön toimintaa. Tietoa parhaista materiaalitehokkaista käytännöistä kootaan yhteen ja levitetään kaikkien saataville. Esimerkiksi paperin käyttöä on useimmiten mahdollista tehostaa. Helpoilla toimintatapojen muutoksilla paperia säästyy neljännes aiempaan verrattuna. Tietoa tarvitaan myös koulu- ja päivähoitokiinteistöjen jätevirroista ja sitä kootaan jätetietojen vertailujärjestelmään, YTV:n kotisivuilla toimivaan jätebenchmarkingiin (( benchmark) Jätteen synnyn ehkäisy yleissivistävässä ja esiopetuksessa -projektissa ovat mukana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten opetus-, sosiaali- ja palvelutoimet sekä Opetushallitus.

7 Jätteen vähentäminen osa ammattitaitoa Ammattiin opiskelevat nuoret omaksuvat toimintatapoja ja -periaatteita opiskelun kuluessa ja toimivat niiden mukaan myös tulevilla työpaikoillaan: päättäjinä sekä tavaroiden ja palvelujen käyttäjinä. Ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään materiaalitehokkuusajattelu tutuksi ja se sisällytetään ammatilliseen opetukseen. Peruskoulun suorittaneita tutkintoon johtavaa ammatillista perus- ja lisäkoulutusta opiskelevia nuoria oli pääkaupunkiseudulla vuonna 2000 noin Heistä runsaat opiskeli kuntien ylläpitämissä oppilaitoksissa ja loput lähinnä kaupan ja hallinnon alaan kuuluvissa yksityisissä oppilaitoksissa. Oppilaitokset avainasemassa Päämääränä on, että opettajat ja oppilaat tuntevat oman ammattialansa mahdollisuudet ja vaatimukset edistää materiaalitehokkuutta ja ehkäistä siten jätteen syntyä. Opiskelijat osaavat soveltaa materiaalitehokkuusajattelua omalle alalleen ja tuntevat toimiensa vaikutukset ympäristöön. Jätteen synnyn ehkäisy on tulevaisuudessa osa jokaisen opiskelijan ammattitaitoa. Oppilaitos on avainasemassa niin kouluttaessaan kuin myös omissa käytännön toimissaan. Esimerkillisesti toimivien oppilaitosten henkilökunta on tietoinen kiinteistöllä syntyvistä jätemääristä ja pyrkii luotujen mallien ja ohjeiden mukaan vähentämään jätettä. Opetusmateriaalia eri aloille Jätteen synnyn ehkäisystä tuotetaan opetusmateriaalia tekniikan, kaupan, hallinnon, kulttuurin, matkailun, ravitsemuksen ja suurtalouden sekä sosiaali- ja terveysalan oppialoille. Opetusmateriaalit laaditaan yhteistyössä opettajien, alan asiantuntijoiden ja yrityselämän kanssa. Valmis opetusmateriaali on vapaasti kaikkien pääkaupunkiseudun ammatillisten oppilaitosten käytettävissä. Ammatillisten oppilaitosten opettajat perehdytetään opetusmateriaalin käyttöön ja hankkeen vaikuttavuutta seurataan opettajille suunnattujen kyselyjen ja haastattelujen avulla.

8 Keskeisiä käsitteitä Best practice Best practice tarkoittaa suomennettuna parasta käytäntöä tai parasta tapaa. Best practice ilmaisee, että kyseinen tapa tehdä asia on esittäjänsä/esittäjiensä senhetkisen tiedon mukaan paras tapa toimia toivottujen tulosten saavuttamiseksi. Ekotehokkuus Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän palvelua ja hyvinvointia vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Tällaisessa toiminnassa raakaaineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ekotehokkuuden toteutumiseen tarvitaan sekä tuotannon että kulutuksen muutoksia. Materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuus on materiaalien käytön vähentämistä, optimoimista ja uudelleen käyttämistä. Materiaalivirta syntyy, kun ihminen ottaa luonnosta aineita ja palauttaa ne käytön jälkeen sinne takaisin. Mitä pienempi tuotteeseen tai palveluun käytettävä materiaalipanos on, sitä tehokkaammin luonnonvaroja käytetään. Luonnonvaratuottavuus Luonnonvaratuottavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman vähistä luonnonvaroista ja niiden siirroista saadaan aikaiseksi mahdollisimman paljon. Luonnonvaratuottavuudessa keskitytään ekologisten selkäreppujen tarkasteluun. Kohtuullisuus Jätteiden syntymistä voidaan ehkäistä lisäämällä luonnonvaratuottavuutta ja edistämällä kohtuullista kulutusta. Kulutuksen kohtuullistamisessa on kyse siitä, kuinka tyytyä kohtuulliseen materiaaliseen hyvinvointiin. Ekologinen selkäreppu Ekologinen selkäreppu sisältää ne materiaalipanokset, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen, mutta jotka eivät sisälly itse tuotteeseen. Tuotteen ekologinen selkäreppu sisältää tuotteen piilo- ja sivuvirrat, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa syntyneet kaivosjätteet, valmistuksen yhteydessä kuluneen veden ja kuljettamiseen käytetyn polttoaineen.

9 Suomessa luonnonvaroja kulutetaan kaikkiaan lähes 500 miljoonaa tonnia joka vuosi. Tästä noin 60 % eli 280 miljoonaa tonnia on erilaisia piilovirtoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Ekologinen selkäreppu on siis huomattavasti suurempi kuin käytetyt suorat materiaalipanokset. Esimerkkejä ekologisista selkärepuista: - appelsiinimehu 1 l:n tölkki 25 kg - kahvinkeitin 298 kg - kultasormus 5 g 2000 kg Factor-tavoitteet Factor-tavoitteet perustuvat arvioihin, joiden mukaan maapallon ekosysteemi kestäisi noin puolet nykyisestä kulutustasosta. Toisaalta maapallonlaajuinen hyvinvointi olisi nostettava noin kaksinkertaiseksi, jotta myös kehitysmaiden asukkaat pääsisivät siitä osalliseksi. Koska 80 % luonnonvaroista kulutetaan teollisuusmaissa, on näiden lisättävä ekotehokkuuttaan voimakkaammin, jotta kulutus jakautuisi oikeudenmukaisesti. Tähän perustuu teollisuusmaille asetettu tavoite Factor 10, joka tarkoittaa ekotehokkuuden kasvamista kymmenkertaiseksi. Teollisuusmaiden täytyisi siis kyetä tuottamaan kansalaisilleen riittävä hyvinvointi kymmenesosalla nykyisestä luonnonvarojen kulutuksesta. PS MIPS MIPS (Material Input Per Service Unit) on ekotehokkuuden mittari, joka on kehitetty Wuppertal-instituutissa Saksassa. MI eli kokonaismateriaalipanos kertoo, kuinka paljon materiaalia on kaiken kaikkiaan tarvittu valmista tuotetta varten. S on tuotteen tai palvelun kaikkien käyttökertojen eli palvelusuoritteiden summa. Käyttökerta voi olla myös esimerkiksi kuljettu kilometri tai puhdistunut pyykkikilo. Kertakäyttötuotteilla S on yksi. Palvelujen tai tuotteiden MIPS saadaan, kun tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana vaatimat materiaalipanokset jaetaan tuotteen tai palvelun kaikilla käyttökerroilla. Tavoitteena on MIPS-arvojen pienentäminen. Näin vähennetään raaka-aineiden kulutusta ja ehkäistään jätteiden syntymistä. Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki ilmoittaa, kuinka paljon jonkin alueen asukkaan tarpeiden tyydyttämiseen tarvitaan maapintaalaa. Se lasketaan vuositasolla henkeä kohti ja ilmaistaan hehtaareina. Kaikki kuluttajan tarvitsemat ja käyttämät elintarvikkeet, tavarat ja palvelut muutetaan yhdeksi tunnusluvuksi eli pinta-alaksi. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan arvioida luonnonvarojen käytön ja päästöjen vaikutuksia luontoon. Menetelmä osoittaa luonnonvarojen kulutuksen suuruusluokan ja kehityssuunnan.