Jätteen synnyn ehkäisystrategian

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätteen synnyn ehkäisystrategian"

Transkriptio

1 Jätteen synnyn ehkäisyn osaprojektit Jätteen synnyn ehkäisystrategian toteuttaminen perustuu yhteistyöverkostoihin, joiden kautta kyetään motivoimaan asukkaita, yrityksiä ja julkista sektoria jätteen välttämiseen. Koska jätteen synnyn ehkäisy koskettaa jokaista ihmistä ja organisaatiota, tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien osapuolten aktiivista panosta ja vastuun kantamista omalta osaltaan. Verkostoissa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia sekä kehitellään yhdessä vähäjätteisiä toimitapoja kaikkien hyödyksi. YTV:n roolina on verkostojen muodostaminen ja niiden toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Verkostojen luomiseksi on jätteen synnyn ehkäisy -projekti jaettu eri kohderyhmien tarpeita palveleviin osaprojekteihin. Jätteen synnyn ehkäisy -projektin projektipäällikkönä toimii Riitta-Liisa Hahtala, puh Yritykset Tavoitteena on luoda laaja yhteistyöverkosto seudulla toimivien yritysten, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa ja laatia eri toimialoille vähäjätteisiä best practice -toimintatapoja. Yhteyshenkilö: Minna Partti puh Jätebenchmarking YTV Jätehuollon kotisivuilla (www.ytv.fi/ jateh) on jätebenchmarking-järjestelmä, jonka avulla yritykset ja oppilaitokset voivat vertailla jätetietojaan muihin saman alan toimijoihin. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni mukaan järjestelmään ja luoda säännöllinen yhteydenpito käyttäjiin. Yhteyshenkilö: Olli Linsiö puh Julkishallinnon toimistot Tavoitteena on innostaa YTV-alueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen vähentämään toimistojensa jätemäärää mm. paperin kulutusta vähentämällä. Lisäksi luodaan kuntien kesken yhteistyöverkosto, jossa työstetään julkishallinnon toimistojen jätteiden vähentämiseen best practice -mallia. YTV itse pyrkii olemaan esimerkillinen ja ottamaan huomioon jätteen synnyn ehkäisyn hankinnoissaan, toiminnassaan ja järjestämissään tilaisuuksissa. Yhteyshenkilö: Sirje Stén puh Sosiaali- ja terveysala YTV-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen sekä HUS:in (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) piiristä kootaan yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuottaa yhteisiä malleja jätteen vähentämiseksi mm. erikoissairaanhoidon, kuntien terveyspalveluiden ja vanhustenhuollon eri toimintoihin. Yhteyshenkilö: Minna Partti puh Kotitaloudet Neuvonta on yksi tärkeimmistä keinoista jätteen synnyn ehkäisemiseksi, sillä paljon riippuu asukkaiden vapaaehtoisista päätöksistä ja toimenpiteistä. Tavoitteena on, että kotitaloudet suhtautuvat myönteisesti jätteen synnyn ehkäisyyn sekä tietävät omat mahdollisuutensa vähentää jätemäärää. Yhteyshenkilö: Tarja-Riitta Blauberg puh Yleissivistävä opetus Jokaiselle oppilaalle tarjotaan tietoa jätteen synnyn ehkäisystä kerran esikouluikäisenä, kerran ala-asteella ja kerran lukiossa. Jätteen synnyn ehkäisy tulee lapsille, nuorille ja opettajille tutuksi sekä käsitteenä että sisältönä. Yhteyshenkilö: Sari Kemppainen puh Ammatillinen koulutus Seudun ammatilliseen koulutukseen sisällytetään materiaalitehokkuusajattelu ja jätteen synnyn ehkäisy. Tietoa ja oppimateriaalia kootaan yhteistyössä opettajien ja eri toimialojen kanssa. Tavoitteena on myös oppilaitosten materiaalivirtojen seuranta. Yhteyshenkilö: Seppo Kajaste puh

2 Yrityksissä on mahdollista ehkäistä jätteen syntyä tehokkaasti yksittäisillä päätöksillä. Tarvitaan vain tietoa hyvistä käytännöistä ja halua muuttaa omaa toimintaa. YTV kokoaa tietoa parhaista toimintamalleista eri aloilla. Ensimmäiset mallit valmistuvat kaupan alalle, toimistoille ja rakentamiseen. Best practice -malleja kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän etujärjestöjen, suurten yhtiöiden ja yksittäisten yritysten kanssa. Toimintamallit yrityksille Best practice -mallit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Yhteistyökumppaneiden kautta tietoa viedään tehokkaasti yrityksiin. YTV Jätehuollon sähköinen tietopalvelu pitää yritykset ja yhteistyökumppanit ajan tasalla ja kannustaa vähentämään jätteen määrää. Yhteistyötä laajalla rintamalla Ympäristöviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä, jotta uusiin ympäristölupiin saadaan jätteen synnyn ehkäisyä koskevia velvoitteita. Palvelualojen ympäristömerkkikriteerit toimivat vapaaehtoisena ohjauskeinona. YTV pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti ympäristömerkkikriteerien sisältöön. YTV myös selvittää pääkaupunkiseudulla eri toimialoilla syntyvän yhdyskuntajätteen määrää. Jätevirtojen kannalta tärkeimmillä toimialoilla kartoitetaan mahdollisuudet jätteen synnyn ehkäisyyn sekä ollaan mukana kehittämishankkeissa, joissa haetaan uusia tapoja vähentää jätettä.

3 Jätetietojen vertailujärjestelmä Jätebenchmarking auttaa yrityksiä vähentämään jätemääriään. Se helpottaa eri jätelajien määrien seuraamista, kannustaa hyötykäytön lisäämiseen ja luo edellytyksiä jätteen synnyn ehkäisyyn. Saavutetut tulokset näkyvät säästöinä materiaalihankinnoissa ja jätemaksuissa. YTV:n kotisivuilla (www.ytv.fi/jateh/ benchmark) toimiva järjestelmä on maksuton ja tarkoitettu kaikille Suomessa toimiville yrityksille ja julkisyhteisöille. Oppilaitokset ja toimistot, tukkuliikkeet ja tuotantolaitokset kaikki voivat liittyä mukaan koosta tai toimialasta riippumatta. Järjestelmään lähetetyt tiedot ovat luottamuksellisia. Selvitä - vertaile - vähennä Miten järjestelmä toimii Yritys tai oppilaitos ilmoittautuu järjestelmään YTV:n kotisivuilla. Oman tunnusluvun ja salasanan avulla voidaan järjestelmään syöttää tiedot kokonaisjätemäärästä ja eri jätejakeiden kertymistä. Tiedot voivat olla joko punnitustuloksia tai niiden puuttuessa arvioita. Järjestelmästä löytyvät selkeät ja seikkaperäiset ohjeet jätemäärien selvittämiseen ja luotettavien arviointien tekemiseen. Yritys voi myös kertoa jätehuoltonsa nykytilasta ja antaa vinkkejä hyviksi havaitsemistaan käytännöistä muille. Mitä järjestelmä antaa yritykselle Jätebenchmarking -järjestelmän käyttö kannustaa konkreettisella tavalla jätteen määrän vähentämiseen. Järjestelmä opastaa seuraamaan, laskemaan ja arvioimaan syntyviä jätemääriä. Yritys saa useita erilaisia graafisia raportteja, joissa yrityksen tuloksia verrataan saman toimialan keskiarvoihin ja samalla voi seurata oman jätehuollon kehitystä. Järjestelmästä löytyy myös vinkkejä erilaisista jätteen vähentämiskeinoista. Lisäksi järjestelmän käyttäjät osallistuvat vuosittaiseen Luonnonvarojen säästäjä -kilpailuun.

4 Tavoitteena on, että vuonna 2007 julkishallinto eli valtionhallinto ja kunnat ovat sisällyttäneet jätteen vähentämisstrategian omaan toimintaansa. Tavoitteeseen pääsemiseksi asiaa edistetään kolmella osaalueella: toimistot, hankinnat sekä sosiaali- ja terveydenhuolto, joihin keskittymällä katetaan julkishallinnon suurimmat materiaalivirrat. Toimistojen jätevirrat pienemmiksi YTV-alueen julkishallinnon toimistoissa syntyvän jätteen määrää vähennetään vuoteen 2007 mennessä. Lisäksi YTV ja YTV-kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen seuraavat jätemääriään ja jätteen synnyn ehkäisy otetaan huomioon toimistojen kaikissa toiminnoissa. YTV luo yhteistyöverkoston YTV-kuntien ja alueen valtionhallinnon kanssa ja Vähäjätteinen julkishallinto verkostossa työstetään julkishallinnon toimistojen best practice -malli. YTV on esimerkkinä omassa toiminnassaan ja ottaa jätteen synnyn ehkäisyn huomioon hankinnoissa, työskentelyssä ja järjestämissään tilaisuuksissa. Konkreettisena tavoitteena on vähentää tulostus- ja kopiopaperin määrää 30 % vuoden 2007 loppuun mennessä. Fiksuja hankintoja YTV:n ja YTV-kuntien hankintaohjeissa on huomioitu jätteen synnyn ehkäisy viimeistään vuonna Asiantuntemuksen ja tiedonvälityksen lisäämiseksi YTV on mukana yhteistyöverkostoissa, jotka miettivät jätteen synnyn ehkäisyn ja muiden ympäristöasioiden huomioon ottamista hankinnoissa. Nykyisin olemassa olevien hankintaohjeistojen käyttöönottoa edistetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. Lisäksi selvitetään tarvetta koota kriteeristöjä eri tuoteryhmille vähäjätteisten hankintojen helpottamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoituminen YTV kokoaa YTV-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen sekä HUS:in (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) piiristä yhteistyöverkoston. Verkosto tuottaa yhteisiä malleja jätteen vähentämiseksi erikoissairaanhoidon, kuntien terveyspalveluiden sekä vanhusten ja vammaistenhuollon eri toimintoihin. Pilottikohteissa kehitettyjä ja kokeiltuja malleja levitetään käyttöön kaikkiin samanlaista toimintaa harjoittaviin yksiköihin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi kehitetään jätemäärien seurantaa jätebenchmarking-järjestelmää apuna käyttäen.

5 Jokainen pääkaupunkiseudun asukas vaikuttaa jätemääriin päivittäisillä valinnoillaan. Kotonaan jokainen meistä tuottaa jätettä noin 300 kg vuodessa ja työpaikalla ja harrastuksissa jätettä kertyy lähes yhtä paljon. Pääkaupunkiseudun asukkaat pitävät kuitenkin tärkeänä jätteiden kokonaismäärän vähentämistä ja moni onkin muuttanut toimintaansa jäteasioissa viimeisten vuosien aikana. Jätteen vähentäminen on helppoa Kotitaloudet vaikuttavat valinnoillaan Tavoitteena on vaikuttaa kotitalouksiin siten, että kestävään kuluttamiseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn suhtaudutaan myönteisesti ja tietämys toimintamahdollisuuksista sekä halukkuus toimia vähäjätteisesti lisääntyy. Keskeinen viesti on, että jätteen vähentäminen on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Erityishuomiota kiinnitetään niihin asioihin, joissa kotitaloudet voivat varsin helposti vähentää jätemääräänsä. Tällaisia ovat pakkausjätteiden vähentäminen, mainospostin jakelun kieltäminen ja kertakäyttötuotteista luopuminen. Lisäksi kotitalouksia kannustetaan pidentämään huonekalujen ja kodinkoneiden käyttöikää sekä suosimaan palveluja tavaroiden sijasta. Tavoitteena on myös käynnistää laaja kansalaiskeskustelu jätteen synnyn ehkäisyn keinoista, tarpeesta ja merkityksestä. Kampanjointia ja neuvontaa Kotitalouksia lähestytään paitsi perinteisin neuvonnan keinoin myös puolivuosittain järjestettävillä kampanjoilla. Tarkoituksena on herättää asukkaat miettimään kertyviä jätemääriään ja tarjota selkeitä keinoja niiden vähentämiseen. Jätteen synnyn ehkäisyn verkkosivut (www.fiksu.net) ovat keskeinen osa neuvontaa. Kotisivuilla annetaan vinkkejä jätemäärien vähentämiseen kotona, töissä, koulussa ja vapaa-ajalla. Kampanjat näkyvät pääasiassa sähköisissä medioissa TV:ssä, radiossa, verkossa ja elokuvateattereissa. Asukkaita lähestytään myös erilaisissa tapahtumissa. Kampanjointia toteutetaan yhteistyössä mm. palvelujen tarjoajien kanssa. Yhteisillä tapahtumilla ja kampanjoilla saavutetaan paitsi laajaa julkisuutta myös yhteistyöjoukko, joka pystyy pohtimaan monipuolisesti keinoja jätteen synnyn vähentämiseksi.

6 Jätteen synnyn ehkäisy opitaan nuorena Lapset ja nuoret ovat tärkeä ryhmä tulevaisuuden ja myös nykyhetken kuluttajina sekä tulevaisuuden päättäjinä. Kouluissa ja päiväkodeissa on tavoitteena vähentää jätemääriä ja tehdä kestävä kuluttaminen tutuksi. Kyse on yhtä lailla suhteesta kuluttamiseen kuin materiaalitehokkaiden käytäntöjen omaksumisesta. Jätteen vähentämisessä ovat mukana esiopetuksen, peruskoulun ja lukion oppilaat, opettajat sekä muu henkilökunta. Ikäluokassa on noin lasta tai nuorta, kaikkiaan 6-18-vuotiaita on pääkaupunkiseudulla yli esi- ja perusopetuksen sekä lukion piirissä. Jätteen synnyn ehkäisy mukaan opetukseen Vuoteen 2007 mennessä jokainen koululainen on saanut tietoa jätteen synnyn ehkäisystä kolmesti koulu- uransa aikana: kertaalleen esiopetuksessa, ala-asteella ja lukiossa. Jätteen synnyn ehkäisystä tuotetaan yhteistyössä opettajien ja muiden alalla toimivien kanssa opetusmateriaalia, joka soveltuu käytettäväksi eri aineiden oppitunneilla uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Aihetta käsitellään lasten ja nuorten ikään ja kehitysvaiheeseen soveltuvin menetelmin, esimerkiksi havainnollisten tarinoiden, pelien tai monipuolisten tehtävien muodossa. Materiaalitehokkuus opetuskiinteistöillä Jätteen synnyn ehkäisyn tulee olla laajasti osa opetusta ja kiinteistön toimintaa. Tietoa parhaista materiaalitehokkaista käytännöistä kootaan yhteen ja levitetään kaikkien saataville. Esimerkiksi paperin käyttöä on useimmiten mahdollista tehostaa. Helpoilla toimintatapojen muutoksilla paperia säästyy neljännes aiempaan verrattuna. Tietoa tarvitaan myös koulu- ja päivähoitokiinteistöjen jätevirroista ja sitä kootaan jätetietojen vertailujärjestelmään, YTV:n kotisivuilla toimivaan jätebenchmarkingiin ((www.ytv.fi/jateh/ benchmark) Jätteen synnyn ehkäisy yleissivistävässä ja esiopetuksessa -projektissa ovat mukana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten opetus-, sosiaali- ja palvelutoimet sekä Opetushallitus.

7 Jätteen vähentäminen osa ammattitaitoa Ammattiin opiskelevat nuoret omaksuvat toimintatapoja ja -periaatteita opiskelun kuluessa ja toimivat niiden mukaan myös tulevilla työpaikoillaan: päättäjinä sekä tavaroiden ja palvelujen käyttäjinä. Ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään materiaalitehokkuusajattelu tutuksi ja se sisällytetään ammatilliseen opetukseen. Peruskoulun suorittaneita tutkintoon johtavaa ammatillista perus- ja lisäkoulutusta opiskelevia nuoria oli pääkaupunkiseudulla vuonna 2000 noin Heistä runsaat opiskeli kuntien ylläpitämissä oppilaitoksissa ja loput lähinnä kaupan ja hallinnon alaan kuuluvissa yksityisissä oppilaitoksissa. Oppilaitokset avainasemassa Päämääränä on, että opettajat ja oppilaat tuntevat oman ammattialansa mahdollisuudet ja vaatimukset edistää materiaalitehokkuutta ja ehkäistä siten jätteen syntyä. Opiskelijat osaavat soveltaa materiaalitehokkuusajattelua omalle alalleen ja tuntevat toimiensa vaikutukset ympäristöön. Jätteen synnyn ehkäisy on tulevaisuudessa osa jokaisen opiskelijan ammattitaitoa. Oppilaitos on avainasemassa niin kouluttaessaan kuin myös omissa käytännön toimissaan. Esimerkillisesti toimivien oppilaitosten henkilökunta on tietoinen kiinteistöllä syntyvistä jätemääristä ja pyrkii luotujen mallien ja ohjeiden mukaan vähentämään jätettä. Opetusmateriaalia eri aloille Jätteen synnyn ehkäisystä tuotetaan opetusmateriaalia tekniikan, kaupan, hallinnon, kulttuurin, matkailun, ravitsemuksen ja suurtalouden sekä sosiaali- ja terveysalan oppialoille. Opetusmateriaalit laaditaan yhteistyössä opettajien, alan asiantuntijoiden ja yrityselämän kanssa. Valmis opetusmateriaali on vapaasti kaikkien pääkaupunkiseudun ammatillisten oppilaitosten käytettävissä. Ammatillisten oppilaitosten opettajat perehdytetään opetusmateriaalin käyttöön ja hankkeen vaikuttavuutta seurataan opettajille suunnattujen kyselyjen ja haastattelujen avulla.

8 Keskeisiä käsitteitä Best practice Best practice tarkoittaa suomennettuna parasta käytäntöä tai parasta tapaa. Best practice ilmaisee, että kyseinen tapa tehdä asia on esittäjänsä/esittäjiensä senhetkisen tiedon mukaan paras tapa toimia toivottujen tulosten saavuttamiseksi. Ekotehokkuus Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän palvelua ja hyvinvointia vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Tällaisessa toiminnassa raakaaineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ekotehokkuuden toteutumiseen tarvitaan sekä tuotannon että kulutuksen muutoksia. Materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuus on materiaalien käytön vähentämistä, optimoimista ja uudelleen käyttämistä. Materiaalivirta syntyy, kun ihminen ottaa luonnosta aineita ja palauttaa ne käytön jälkeen sinne takaisin. Mitä pienempi tuotteeseen tai palveluun käytettävä materiaalipanos on, sitä tehokkaammin luonnonvaroja käytetään. Luonnonvaratuottavuus Luonnonvaratuottavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman vähistä luonnonvaroista ja niiden siirroista saadaan aikaiseksi mahdollisimman paljon. Luonnonvaratuottavuudessa keskitytään ekologisten selkäreppujen tarkasteluun. Kohtuullisuus Jätteiden syntymistä voidaan ehkäistä lisäämällä luonnonvaratuottavuutta ja edistämällä kohtuullista kulutusta. Kulutuksen kohtuullistamisessa on kyse siitä, kuinka tyytyä kohtuulliseen materiaaliseen hyvinvointiin. Ekologinen selkäreppu Ekologinen selkäreppu sisältää ne materiaalipanokset, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen, mutta jotka eivät sisälly itse tuotteeseen. Tuotteen ekologinen selkäreppu sisältää tuotteen piilo- ja sivuvirrat, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa syntyneet kaivosjätteet, valmistuksen yhteydessä kuluneen veden ja kuljettamiseen käytetyn polttoaineen.

9 Suomessa luonnonvaroja kulutetaan kaikkiaan lähes 500 miljoonaa tonnia joka vuosi. Tästä noin 60 % eli 280 miljoonaa tonnia on erilaisia piilovirtoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Ekologinen selkäreppu on siis huomattavasti suurempi kuin käytetyt suorat materiaalipanokset. Esimerkkejä ekologisista selkärepuista: - appelsiinimehu 1 l:n tölkki 25 kg - kahvinkeitin 298 kg - kultasormus 5 g 2000 kg Factor-tavoitteet Factor-tavoitteet perustuvat arvioihin, joiden mukaan maapallon ekosysteemi kestäisi noin puolet nykyisestä kulutustasosta. Toisaalta maapallonlaajuinen hyvinvointi olisi nostettava noin kaksinkertaiseksi, jotta myös kehitysmaiden asukkaat pääsisivät siitä osalliseksi. Koska 80 % luonnonvaroista kulutetaan teollisuusmaissa, on näiden lisättävä ekotehokkuuttaan voimakkaammin, jotta kulutus jakautuisi oikeudenmukaisesti. Tähän perustuu teollisuusmaille asetettu tavoite Factor 10, joka tarkoittaa ekotehokkuuden kasvamista kymmenkertaiseksi. Teollisuusmaiden täytyisi siis kyetä tuottamaan kansalaisilleen riittävä hyvinvointi kymmenesosalla nykyisestä luonnonvarojen kulutuksesta. PS MIPS MIPS (Material Input Per Service Unit) on ekotehokkuuden mittari, joka on kehitetty Wuppertal-instituutissa Saksassa. MI eli kokonaismateriaalipanos kertoo, kuinka paljon materiaalia on kaiken kaikkiaan tarvittu valmista tuotetta varten. S on tuotteen tai palvelun kaikkien käyttökertojen eli palvelusuoritteiden summa. Käyttökerta voi olla myös esimerkiksi kuljettu kilometri tai puhdistunut pyykkikilo. Kertakäyttötuotteilla S on yksi. Palvelujen tai tuotteiden MIPS saadaan, kun tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana vaatimat materiaalipanokset jaetaan tuotteen tai palvelun kaikilla käyttökerroilla. Tavoitteena on MIPS-arvojen pienentäminen. Näin vähennetään raaka-aineiden kulutusta ja ehkäistään jätteiden syntymistä. Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki ilmoittaa, kuinka paljon jonkin alueen asukkaan tarpeiden tyydyttämiseen tarvitaan maapintaalaa. Se lasketaan vuositasolla henkeä kohti ja ilmaistaan hehtaareina. Kaikki kuluttajan tarvitsemat ja käyttämät elintarvikkeet, tavarat ja palvelut muutetaan yhdeksi tunnusluvuksi eli pinta-alaksi. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan arvioida luonnonvarojen käytön ja päästöjen vaikutuksia luontoon. Menetelmä osoittaa luonnonvarojen kulutuksen suuruusluokan ja kehityssuunnan.

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetustoimen toimenpiteet resurssiviisaan Lappeenrannan tiekartan tavoitteiden toteuttamiseksi

Kasvatus- ja opetustoimen toimenpiteet resurssiviisaan Lappeenrannan tiekartan tavoitteiden toteuttamiseksi Kasvatus- ja opetuslautakunta 63 17.08.2015 Kasvatus- ja opetustoimen toimenpiteet resurssiviisaan Lappeenrannan tiekartan tavoitteiden toteuttamiseksi 551/00.04.00/2014 KOLA 63 Valmistelija / lisätiedot:

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline Ulla Angervo, Opetushallitus Oppijan verkkopalvelut -hanke eperusteet on toteutettu osana Oppijan verkkopalvelut -hanketta, jossa kehitetään

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016

Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 oppilaanohjaaja Aija Helander http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot ILLAN OHJELMA 18:00 lyhyet alkusanat 18:05 Ammatillisten perustutkintojen esittely, Espoon ammatillinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi OPS prosessin tasot Lainsäädäntö valtakunnallinen ja kansainvälinen Opetushallituksen perusteet

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot