Menneisyyden evoluutio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menneisyyden evoluutio"

Transkriptio

1 Menneisyyden evoluutio 1

2 Sisältö 3. Big Bang 4. Onko avaruudessa elämää? 5. Stephen Hawkin 6. Uskontojen luomisteoria 7. DNA ja Geenit 8. DNA ja Geenit tutkimuksissa 9. Geenivirheet ja mutaatio 10. Kambrikauden merielämää 11. Muinaiset kalat 12. Kivihiilikausi 13. Panssarisammakko 14. Hirmuliskot 15. Dinosauruksia on erikoisia 16. Megalodon 17. Tyrannosaurus Rex 18. Lentoliskojen ja liskolintujen eroavaisuudet 19. Dinosaurusten löytöpaikkoja 20. Elävät fossiilit 21. Ihmiset ja evoluutio 22. Apinat 23. Lucy 24. Homo Erectus 25. Neandertalinihminen 26. Ihmisten selviytymiskeinot 27. Kalliotaide 28. Delfiinien älykkyys verrattuna ihmisen älykkyyteen 29. Mammuttien sukupuuton jälkeinen aika 30. Kvagga 31. Eläinten ja kasvien jalostus 32. Tulevaisuuden eläimet 33. Charles Darwin Testaa tietosi Ulkoasu ja taittaminen: Leo K. & Väinö H. Artikkelit: Kaikki 8-luokkalaiset 2

3 Big Bang/alkuräjähdys Big bang tapahtui n. 13,7 miljardia vuotta sitten. Big bang aloitti universumin synnyn. 13,3 miljardia vuotta sitten syntyi ensimmäiset tähdet. Noin 8 miljardia vuotta sitten galaksit ja planeetat alkoivat kehittyä. Maa alkoi kasvaa planeetaksi noin 4,56 miljardia vuotta sitten. Alkuaineet syntyivät, jo sekunnin kuluttua alkuräjähdyksestä. Todisteet Alkuräjähdys on todistettu esimerkiksi maailman kaikkeuden mikroaaltotausta säteilyllä, joka löydettiin vuonna Mikroaalto säteilyllä voidaan todistaa, että universumi oli alussa todella kuuma ja tiheä. Mikroaalto säteily ympäröi maata jokaisesta suunnassa. Sen avulla on selvitetty myös maailmankaikkeuden ikä ja koostumus. Se on todistettu myös Hubblen lailla. Hubblen lain mukaan on kaksi mahdollista selitystä. Joko että olemme maailmankaikkeuden laajenemisen keskipisteessä. Toisen hänen teorian mukaan maailmankaikkeus laajenee tasaisesti. Se on todistettu myös spektriviivojen järjestelmällinen punertuminen. Se todistaa avaruuden laajenemisen ja galaksien etäisyydet. Teorioiden ongelmat Suuri osa tutkijoista sanoo, että alkuräjähdys teoriassa ei ole suuria ongelmia, mutta avoimia kysymyksiä silti on. Alkuräjähdystä perustellaan monilla tapahtumilla, joita ei ole vielä todistettu. Alkuräjähdys teoriaa tutkitaan tälläkin hetkellä esimerkiksi useiden satelliittien avulla, joiden toivotaan tuovan uutta tietoa. Tulevaisuus teorian mukaan On esitetty monia veikkauksia siitä, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan teorian mukaan. Veikkauksia ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan vielä. Yhden teorian mukaan maailmankaikkeuden laajeneminen pysähtyy ja kääntyy kutistumiseksi. Se johtaisi siihen, että maa tuhoutuisi. Sen on arvioitu käyvän noin 100 miljardin vuoden päästä. Toinen teoria kertoo, että maailmankaikkeus on vain pitkäaikainen virheellinen tyhjiö, joka myöhemmin tulisi tuhoutumaan välittömästi ilman minkäänlaista varoitusta. Todennäköisimpänä teoriana pidetään lämpökuolemaa. Se tapahtuisi, koska maailman kaikkeus jatkaisi kasvamistaan. Tällöin teorioiden mukaan kaikki energia muuttuisi lämpöenergiaksi. Tatu Penttilä ja Thomas Kaatranen 8a 3

4 Olemmeko yksin? Ihmiset ovat kautta aikojen yrittäneet ymmärtää maailmankaikkeuden rakennetta ja sen sisältöä. Avaruudessa olevan elämän olemassaoloon usko jakaa ihmiskunnan kahtia. Todisteita kumpaankaan suuntaan ei ole esitetty, joten kysytään: miksi avaruudessa ei olisi elämää? Avaruus on kuitenkin kartoittamaton ja käsittämättömän suuri laajeneva arvaamaton asia, jota ihmiset ovat vasta jotenkin oppineet ymmärtämään. Evoluutioteoria tukee avaruuden ulkopuolista elämää, sillä evoluutioteorian mukaan elämä voi alkaa vain pienestä organismista eli yhdestä tai useammasta solusta koostuneesta eliöstä. Useat eri uskonnot eivät usko evoluutioteorian mukaiseen elämän kehitykseen. Evoluutioteoriaan liittyy vahvasti usko sattumaan, jonka mukaan kaksi neutronia törmätessään ja loivat maailmankaikkeuden. Tätä maailmankaikkeuden syntymisteoriaa kutsutaan nimellä Bing Bang. Big Bang on nykyään kaikkein uskotuin maailmankaikkeuden syntymisteoria luvun alussa on uskottu myös sykkivään maailman kuvaan, jossa maailmankaikkeus luhistuu kasaan ja räjähtää uudelleen. Todennäköisesti avaruudessa ei ole muuta elämää, koska täälläkin elämän olemassa olo on sattumateoriaan tukeutuen miltei mahdottomuus. Sattumateorian mukaan kuitenkin avaruudessa voi olla muutakin elämää, mutta todennäköisyys älyllisestä elämästä on todella pieni, joten UFO palvojat ovat heikoilla jäillä. Oma aurinkokuntamme saattoi syntyä 4,6 miljardia vuotta sitten, kun avaruudessa leijuvan kaasun ja pölyn keskelle syntyi tiivistymä, joka aloitti fuusioitumisydinreaktioketjun. Tästä jättimäisestä kaasupallosta syntyi oma aurinkomme, kun fuusioreaktiot alkoivat. Aurinkoa kiersi tuohon aikaan pölyrenkaita ja erilaisia taivaankappaleita, jotka liittyivät gravitaatiolakien mukaisesti. Näin syntyivät planeetat. Maa syntyi todennäköisesti noin 4,7 miljardia vuotta sitten samoihin aikoihin muiden aurinkokuntamme kappaleiden kanssa. Syntyyn uskotaan vaikuttaneen läheisen tähden suuri räjähdys, jolloin suuri määrä aineita levisi ympäristöön ja alkoi tiivistyä. Maan saatua kiinteää ainetta sen pinnalle satoi meteoreja tähden räjähdyksen seurauksena. Meteorien mukana maapallolle tuli kaikenlaisia resursseja, kuten rautaa. Meteoritörmäysten loputtua maanpinta tasoittui ja aineet painuivat raskausjärjestykseen, jolloin syntyi litosfääri. Kaikkein tärkein resurssi, joka lienee komeetoista peräisin on vesi, jota on kulkeutunut maapallolle jäätyneenä komeetoiden mukana. Miltei kaikki tuntemamme eliömuodot tarvitsevat vettä elääkseen, etenkin nestemäisessä muodossa. Missä elämää voisi olla? Elämällä on erilaisia vaatimuksia. Se tarvitsee valoa ja sopivan lämpötilan. Avaruudessa on paljon planeettoja, mutta suurin osa ei täytä vaatimuksia elämälle. Eksoplaneetat ovat planeettoja, jotka kiertävät toista tähteä, kuin meidän aurinkoamme. Eksoplaneetat jaetaan kaasuplaneettoihin ja kiviplaneettoihin. Niiden joukosta on löydetty planeettoja, jotka täyttävät elämän vaatimukset. Ne ovat yleensä 10 kertaa isompia, kuin maapallomme. Niitä kutsutaan supermaapalloiksi. Ne ovat kuitenkin liian kaukana, että voisimme matkustaa niille planeetoille. Eksoplaneettoja löydetään jatkuvasti lisää. Eksoplaneetalla ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää joten eri tahojen määritelmien mukaan planeettojen määrä vaihtelee. Atte Pohjanmaan/, Riku Hökkö, Eemeli Saarinen ja Eetu сукаnen 8M 4

5 Stephen Hawking Stephenin vanhemmat Frank ja Isobel Hawking asuivat Lontoossa ennen Stephenin syntymää. Frank oli, niin kuin vaimonsa opiskellut Oxfordissa lääketiedettä ja trooppisia sairauksia. Stephenin opiskelu- ja sairastumisvuodet 8 tammikuuta 1942 Stephen syntyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Maalliskuussa 1959 Stephen meni stipendinhakukokeisiin, hänen tavoitteenaan oli päästä Oxfordiin opiskelemaan luonnontieteitä. Stephen kävi väittelyjä isänsä kanssa ja keskusteluja tulevista opinnoistaan. Hänen mielenkiintonsa pysyi yhä fysiikan ja matematiikan parissa. Stephen sairastui 21 vuotiaana ALS-tautiin johon normaalisti sairastutaan vasta ikävuoden ikäisenä. ALS-taudista johtuen Stephen halvaantui lähes kokonaan, hän pystyy viestittämään puhetta hänen pyörätuoliinsa liitetyllä puhesyntetisaattorilla. Tutkimustyö Hawkingin tutkimus aloja ovat kosmologia, kvanttigravitaatio, säieteoria. Hänen tärkeimmät työnsä käyvät läpi mustien aukkojen ja termodynamiikan välisiä suhteita Hawkingin uran alkuaikoina tiedepiireissä vallitsi epäselvyys mustien aukkojen suhteen. Mustien aukkojen olemassa olo oli jo tiedossa, mutta monet tieteilijät eivät pitäneet niitä olemassa olevina. Vuonna 1971 Hawking ja Sir Roger Penrose osoittavat, että kaikkeuden on täytynyt olla jossakin vaiheessa singulariteetti. Mikäli yleinen suhteellisteoria pätee. Tällaista näkemystä tähtitieteilijät olivat vastustaneet vielä vuonna eli ennen kuin varsinainen alkuräjähdysteoria oli saanut yleistä kannatusta. Myöhemmin Hawking on pyrkinyt kumoamaan oman teoriansa muun muassa kirjassaan maailmankaikkeus pähkinänkuoressa. Braanit Hawking on tutkimuksissaan ottanut kantaa myös braaneihin. Kirjassaan Hawking on omistanut braaneille oman luvun, joka tunnetaan myös nimellä p-braani on teoreettisessa fysiikassa käytetty teoria, jonka mukaan maailmankaikkeutemme olisi yhden braanin pinnalla ja braaneja voisi olla useita. Aikamatkustus Hawking on myös jonkin verran käsitellyt ja ottanut kantaa aikamatkailuun ja sen mukanaan tuomineen ongelmiin. Aihetta hän on käsitellyt sekä kirjassaan Ajan lyhyt historia, maailmankaikkeus pähkinänkuoressa, jossa hän toteaa: fyysikoista vain me muutamat höyrypäät olemme uskaltaneet näin arveluttamaan puuhaan (aikamatkustuksen käsittelyyn). Hawking on kuitenkin yksi monista aikamatkustuksen mahdollisuuteen hyvin epäilevästi suhtautuvista tukijoista. Teoksissaan Hawking ei kuitenkaan suoraan kiellä aikamatkustuksen mahdollisuutta. Lauri Pajumäki ja Eero Leivo 8a 5

6 Kristinuskon, islamin ja hindulaisuuden luomiskertomukset Kristinusko Kristinuskossa maailmankaikkeuden synty kerrotaan Raamatun luomiskertomuksessa. Siinä kerrotaan, että Jumala loi maailman kuuden päivän aikana. Ensimmäisenä ja toisena päivänä Jumala loi maan ja taivaan, sekä teki eron päivän ja yön välillä. Kolmantena päivänä Kaikkivaltias loi meret, käskemällä vesiä taivaan alla siirtymään yhteen paikkaan siten, että maa tuli esiin luoden kasvillisuuden. Neljäntenä päivänä Hän loi tähdet, kuun ja auringon merkeiksi osoittamaan vuosia ja päiviä. Viidentenä päivänä Luoja loi vesieläimet kukin lajinsa mukaan sekä linnut käskien niitä lisääntymään. Kuudentena luomispäivänä hän loi maaeläimet: karjaeläimet, matelijat sekä metsäeläimet. Viimeiseksi hän loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumala siunasi ihmistä, määritteli ravinnon ja käski heidänkin lisääntyä. Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi ja pyhitti päivän lepopäiväksi. Islam Islamin uskonnossa luomiseen on käytetty kuusi kehityskautta. Ensimmäisen kehityskauden aikana taivaat ja maat erotettiin toisistaan ennen niiden ollessa yksi ja sama asia. Toisessa kehityskaudessa taivaat olivat usvaa, eli kaasua ja plasmaa. Kolmantena kehityskautena kaikki saatettiin järjestykseen: kahdessa päivässä luotiin seitsemän taivasta ja seitsemän maata, päivä, yö, auringonvalo sekä pimeys. Kolmas kehityskausi oli maan jäähtymisen ajanjakso ja tällöin myös vuoret muodostuivat. Vesi ja kasvillisuus maailmalla sekä eläimet vedessä ja maalla syntyivät viidennellä kehityskaudella. Kuudentena kehityskautena Adam ja hänen vaimonsa asetettiin asumaan maapallolle. Hindulaisuus Hindulaisuudessa yhdessä luomiskertomuksessa Vishnu uneksi ja hänen hengityksestään syntyi lukemattomia maailmankaikkeuksia, jotka säilyivät hänen hengenvetonsa ajan. Hän siirtyy lepäilemään jokaiseen näistä maailmankaikkeuksista. Vishnun navasta versoo lootuksen kukka ja kukan päällä syntyy brahma, joka luo kaikki erilaiset olennot jokaisen sielun toiveiden mukaan. Kumminkin tässäkin uskotaan, että sielut ovat aina olleet olemassa. Maailmat ja maailmankaikkeudet tuhoutuvat tullakseen taas luoduksi uudestaan. Eli luominen ja tuho seuraavat toisiaan Vishnun sisään- ja uloshengityksen tahdissa. Tehnyt: Supattra, Iina sekä Aino 8C 6

7 Geenit ja DNA elämän rakennusohjeet Geenit ja DNA ovat elämän ja perinnöllisyyden kannalta tärkeitä käsitteitä. Kaikki ovat luultavasti kuulleet ainakin jossain yhteydessä niistä, mutta monelle voi silti olla epäselvää, mitä ne tarkoittavat tai miten ne eroavat toisistaan. Mitä siis tarkoittaa sana geeni tai DNA? DNA eli deoksiribonukleiinihappo (eng. deoxyribonucleic acid) on eläintai kasvisolun sisällä oleva nukleiinihappo, joka sisältää tiedon solun ja samalla koko eliön rakenteesta. Se kopioituu ja siirtyy jälkeläisille eliön lisääntyessä ja voi muuttua eli tuottaa mutaatioita kopioituessaan. DNA koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta, jotka ovat kiertyneet toistensa ympärille tikapuumaiseksi kaksoiskierteeksi (α-helix). Juosteet ovat kiinnittyneet toisiinsa neljän DNA:n sisältämän typpiemäksen, adeniinin (A), guaniinin (G), sytosiinin (C) ja tymiinin (T) avulla. Nämä hapot muodostavat pareja siten, että jos toisella puolella on adeniini, toisella puolella on aina tymiini ja päinvastoin. Myös guaniini ja sytosiini muodostavat aina pareja. Geeni on DNA-jakso, joka sisältää tiedon esimerkiksi tietyn proteiinin tai RNA:n rakenteesta. Koska solut ovat erilaisia ja toimivat eri tarkoituksissa, ne tarvitsevat eri osan DNA:n sisältämästä tiedosta. Saadakseen tarvitsemansa tiedon solu lukee tarvitsemansa geenin ja alkaa tuottaa esim. proteiineja sen ohjeiden mukaan. DNA:n typpiemästen järjestys määrää, että mitä informaatiota geeni sisältää. Geeneillä on merkittävä asema elämän ja evoluution kannalta, sillä perimän muutokset ja periytyminen mahdollistavat lajien kehityksen ja sopeutumisen uusiin olosuhteisiin. Niiden avulla voidaan myös selvittää elämän historiaa ja saada uutta tietoa eläinten alkuperästä. Lisäksi ne vaikuttavat kaikkeen, mitä olet nyt. Ulkonäköösi, luonteeseesi, terveyteesi, elinikääsi kaikkeen tähän vaikuttaa se sama noin kahden metrin pätkä DNA:ta, joka sinulla on sisällä jokaisessa solussasi. DNA:n kaksoiskierre ja typpiemästen koostumus Senna Luntama 8M 7

8 DNA ja geenit tutkimuksissa Jokaisessa ihmisen solussa on 46 kromosomia, joissa ihmisen kaikki geenit, joita on yhteensä noin Geeni on tietyn pituinen osa DNA:ta. Vaikka kaikissa soluissa on kaikki geenit, ne toimivat eri soluissa. Ihminen on perinyt puolet kromosomeistaan äidiltään ja puolet isältään. Se tarkoittaa sitä, että hän on perinyt 25 % geeneistään jokaiselta isovanhemmaltaan ja niin edelleen. Ne määrittävät ihmisen älykkyyden, taiteellisuuden, henkiset ominaisuudet ja vaikka korvalehden muodon, eli niiden avulla ihminen rakentuu. Ihmisen ominaisuuksiin vaikuttavat kuitenkin geenien lisäksi myös suuresti ympäristötekijät. okaisella ihmisellä, identtisiä kaksosia lukuun ottamatta, on yksilöllinen DNA. Sitä tutkimalla voidaan saada selville esimerkiksi veriryhmä, perinnöllisiä sairauksia tai niihin sairastumisen riskiä. Sillä on merkittävä rooli myös rikostutkimuksessa: Rikospaikalta löytyneestä veritahrasta tai hiuksesta pystytään usein eristämään DNA, jonka avulla voidaan saada selville epäilty. DNA:sta saadaan myös selville myös ihmisen biologiset vanhemmat. Silloin tutkimus keskittyy kromosomeihin tai soluihin. Esimerkiksi pojan Y- kromosomi on usein identtinen hänen isänsä kanssa. Äidin puolta selvitettäessä tutkitaan solun mitokondrion mtdna:ta, joka periytyy lähes samanlaisena kummankin sukupuolen jälkeläiselle. Tulos ei ole kuitenkaan yhtä varma kuin isyyttä selvittävä testi. Autosomaalisen DNA testin avulla tutkitaan ihmisen etnistä taustaa. Se periytyy kaikilta esivanhemmilta, joten sen avulla voidaan määrittää, onko kyseinen henkilö esimerkiksi viikinkien sukua tai afrikkalaista sukua. Tälläkin hetkellä DNA:lla on suuri merkitys tieteellisissä tutkimuksissa. On saatu esimerkiksi viitteitä siitä, että rikollisilla on usein samanlainen perimä. On varmaa, että DNA:lla on vielä paljon annettavaa meille tulevaisuudessa. Sitä pitää vain oppia tulkitsemaan oikein Näin voitaisiin saada tietoon esimerkiksi alkuihmisen väri. Tuuli Tanni 8M 8

9 Geenivirheet ja mutaatio Geenivirhe on muutos tai virhe perimäaineksessa eli DNA:ssa tai joskus RNA:ssa. Tämä satunnainen muutos geenejä koodaavalla alueella on mutaatio. Mutaatio voi olla yksinkertainen pistemutaatio, kuten yhden emäsparin vaihdos, poistuminen tai lisääminen. Suurin osa mutaatioista ei haittaa eliön eloonjäämismahdollisuutta tai sopivuutta elinympäristöön eli ovat neutraaleja. Mutaatiosta, jotka eivät ole neutraaleja, suurin osa on vahingollisia tai haitallisia eliölle. Todennäköisyys hyödylliseen mutaatioon eliössä on pieni. Jotta hyödyllinen mutaatio voisi periytyä jälkeläisille, sen täytyy tapahtua siittiön tai munasolun. sukusolulinjassa. Solun jakautumisen kautta jatkuvat mutaatiot aiheuttavat muun muassa syöpää. Sukusolulinjassa mutaatio tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin, joten hyödyllisten mutaatioiden todennäköisyys periytyä ja muodostaa jopa oman lajinsa on mitätön. Mutaatiota esiintyy mutageenien vaikutuksesta. Mutageenejä on esimerkiksi radioaktiivinen säteily, kemialliset yhdisteet sekä ympäristön myrkyt ja virukset. Mutaatiota esiintyy myös spontaanisti, eli ilman mitään ulkopuolista selvää syytä, kuten DNA:n kopiointivirheenä. Jotkut viruksetkin aiheuttavat mutaatiota. Vaikka mutaatio on tavallaan virhe, on olemassa tarkoituksellisia mutaatioita. Solussa tarkoituksellista mutaatiota tapahtuu vastaaineiden tuotannossa. Mutaatiot saattavat johtaa myös solun virheelliseen toimintaan tai kuolemaan. Nykyään, kun ihminen tuntee jo hieman paremmin mutaatiota, ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan mutaatioon. Esimerkiksi jalostus on yksi ihmisen saavutuksista. Muuntelemalla perinnöllisyyttä sekä vaikuttamalla valintaan ja risteytyksiin, ihmiset ovat pystyneet jalostamaan haluttuja ominaisuuksia omaavia viljelykasveja ja koirarotuja. Ihmisen tietämys mutaatiosta on kuitenkin vielä melko vähäistä, joten vauhtia kannattaa hidastaa. Ihminen ei tiedä, mitä vaikutuksia tekemillään mutaatioilla voi tulevaisuudessa olla. Merkityksettömältä tuntunut ominaisuus voi aiheuttaa myöhemmin suuria vahinkoja. Mutaatio on luonnonvalinnan muotona yksi evoluution monista mekanismeista. Muita luonnonvalinnan muotoja ovat muun muassa seksuaalivalinta, migraatio ja geneettinen ajautuminen. Mutaatio on evoluution välttämätön prosessi. Mutaatiot vaikuttavat evoluutioon yleensä vain hyödyllisessä mielessä. Huonot mutaatiot heikentävät eliön selviytymismahdollisuuksia ja nämä yksilöt kuolevat pois. Mutaatio voi muokata eliötä paremmin ympäristöönsä sopeutuvaksi. Tällaiset hyvät mutaatiot puolestaan menestyvät parhaiten ja saavat myös enemmän jälkeläisiä kuin heikommin sopeutuvat. Näin menestyneimmistä yksilöistä tulee lopulta populaation vallitseva tyyppi. Saana Lonka 8m 9

10 Kambrikauden Merielämä Kambrikausi oli noin 600 miljoonaa vuotta sitten. Silloin elämä oli keskittynyt mereen eikä maalla ollut vielä eläimiä tai kasveja. Meressä eli suuri määrä erilaisia selkärangattomia elämänmuotoja. Kaikki tärkeimmät ryhmät olivat silloin jo olemassa kuten muinaiset meduusat, sienieläimet, korallit, erilaiset madot, äyriäiset ja lonkerojalkaiset. Erilaiset kotilot kertovat sen että nilviäiset olivat kehittyneet jo pitkälle. Kasvien kehitys ei ollut niin suuri kuin selkärankaisten mutta erilaisia leviä oli kumminkin paljon. Tätä kambrikauden nopeaa eliöiden kehitystä kutsutaan ''kambrikauden räjähdykseksi''. Kambrikauden voi jakaa kolmeen pääjaksoon jotka ovat yläkambri noin milj vuotta sitten, keskikambri noin milj vuotta sitten ja alakambri noin milj vuotta sitten. Kambrikausi päättyi pienehköön joukkotuhoon. Tämän kauden ylivoimaisesti suurin laji oli Trilobiitit. Nämä nilviäiset edustivat noin 60% kambrikauden eläimistöstä. Niillä oli kova jaokkeinen kuori, joka suojasi niiden ruumista jalkoja ja kiduksia. Niiden koko vaihteli millimetristä puoleen metriin. Puolimetrinen trilobiitti ei välttämättä kuulosta suurelta mutta siihen aikaan se oli suuri. Trilobiitit olivat luultavasti huonoja uimareita sillä niiden kuori painoi paljon. Siksi niiden ajatellaan olevan liikkuneen pitkin merenpohjaa. Ne luultavasti saivat erilaisia elämän muotoja jota ne pohjasta tonkivat. Tämän takia niitä myös kutsutaan ''meren tonkijoiksi''. Trilobiiteillä oli hyvät olot kambrikaudella koska olosuhteet olivat todella hyvät, ruokaa oli paljon ja pedot puuttuivat lähes kokonaan. 10

11 Muinaiset kalat Ensimmäiset selkärankaiset ilmestyivät maailmaan ordovikikaudella noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Fossiilit ovat todistaneet, että ensimmäisiä kaloja suojasi pään ja lähes koko ruumiin suojaava panssari. Tämä kehitys on huomattavissa vaikkapa silloin, kun tarkastelee ordovikikauden panssarikalaa, jota suojaa kyseinen panssari. Kalat pystyivät liikkumaan koska niiden pyrstö tuli ulos panssarista mahdollistaen vähäiset evien liikkeet. Panssarikalan lisäksi ordovikikauden muita mereneläviä olivat esimerkiksi meriskorpioni, joka ei ollut myrkyllinen toisin kuin sen nykyinen serkku. Myös trilobiitteja kuhisi ordovikikauden merissä. Devonikauden alussa 395 vuotta sitten kaloille kehittyivät liikkuvat leuat, mikä oli huikea kehitys erityisesti petokaloille. On todistettu, että devonikaudella tapahtui kahden eri lajin kilpailua ekologisessa lokerossa ja ensimmäiset petokalat ilmaantuivat. Devonikausi tunnetaan myös kalojen aikakautena. Muinaisia kalalajeja olivat: panssarikalat, fossiiliset piikkikalat ja leuattomat alkukalat. Kivihiilikaudella 345 miljoonaa vuotta sitten tulivat ensimmäiset hait esim. megalodon (joka oli sen ajan merten mahtavin kala) ja rauskut. Trias- ja liitukaudella kalojen evoluutio meni eteenpäin ja ensimmäiset luuhauet ilmaantuivat. Tiesitkö että? Tertiäärikauden ajanjaksolla 65-2,6 miljoonaa vuotta sitten merissä eli suuri merten saalistajakala, Carcharodon megalogon, joka kuului samaan lahkoon kuin valkohai, eli sillihaikaloihin. Megalodon oli pisimmillään jopa 30-metrinen ja painoi noin tuhatta kiloa ja sen tukiranka oli muodostunut rustosta. Erityisen vaaralliseksi Carcharodon megalodonin tekivät sen koko ja hampaiden koko, koska ne olivat pisimmillään noin 17 senttimetriä! Tässä kuvia Megalodonista: Erik Lehti ja Paavo Mård 8B 11

12 Kivihiilikausi Kivihiilikausi eli hiilikausi ( miljoona vuotta sitten) oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä. Kaudelle tyypillisiä olivat monilajiset, suuret kortemetsät, jättiläismäiset sammakot sekä valtavat sudenkorennot ja kaksimetriset tuhatjalkaiset. Kivihiili syntyi myöhemmällä kivihiilikaudella kortemetsien jouduttua meren alle ja vajottua meren pohjaan sedimenttikerrostumien alle. Kausi jaetaan vanhempaan Missisippi-kauteen ( miljoonaa vuotta sitten) ja nuorempaan Pennsylvania-kauteen ( miljoonaa vuotta sitten), ja nämä edelleen yhteensä seitsemään vaiheeseen. Ilmasto lainen. On arvioitu että ilmasto oli kaksi kertaa lämpimämpi ja kosteampi kuin nykyään. Happea ja hiilidioksidia oli runsaasti, happea jopa 35 %. Korkean hiilidioksidipituisuuden ansiosta elämä siirtyi maalle ja kasvu kiihtyi. Tämä ilmasto vallitsi maapallolla jopa 200 miljoonaa vuotta. Kauden lopussa ilmasto viileni ja kuivui, jonka syystä moni laji kuoli sukupuuttoon Kasvillisuus Kivihiilikaudella saniaiset kukoistivat ja kasvillisuus oli hyvin rehevää, lämpimän ja kostean ilmaston ansiosta. Muita kasveja olivat kortteet ja liekokasvit. Puusto koostui mm. sinettipuista ja suomupuista, suomupuu saattoi kasvaa vaikka 35 metriä korkeaksi. Myös sanikkaiset puut pystyivät kasvamaan 50 metriä korkeaksi. Kivihiilikaudella syntyivät suuret kivihiilikerrostumat maahan hautautuneiden kasvien jätteistä Eläimistö pituisia jättiläisskorpioneja. Megarachne hämähäkki oli n. 30 cm pituinen. Ilmakehän suuren happipitoisuuden arvellaan mahdollistaneen jättikokoisten hyönteisten kehittymisen. Kivihiilikauden valtiaita olivat kauden alussa ilmaantuneet nykyisiä salamantereita muistuttaneet ensimmäiset maaselkäjänteiset sammakkoeläimet. Myöhemmin kivihiilikaudella kehittyivät ensimmäiset matelijat, mm. anapsidi Hylonomus. Se oli n. 310 miljoona vuotta sitten. Tämä pieni lisko lienee ollut metsän pohjalla elävä hyönteissyöjä. Kauden lopussa 300 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Amerikasta eli pitkähäntäinen, neljällä jalalla kulkeva matala Petrolacosaurus, joka taas oli varhainen diapsidi. Fossiilistossa on myös runsaasti rustokaloja ja luukaloja. Kivihiilikauden alussa ja keskivaiheilla vallitsi kostea ja lämmin ilmasto, ja se oli ympäri vuoden saman- Puuvartisten kasvien muodostamissa metsissä eli mm. sammakkoeläimiä ja jättimäisiä hyönteisiä. Lentävät hyönteiset kehittyivät kivihiilikaudella. Kivihiilikaudella ilmestyivät mm. torakoiden edeltäjät. Tunnetuimpia kivihiilikauden hyönteisiä ovat jättiläissudenkorennot, joiden siipien kärkiväli saattoi olla 66 cm. Oli myös n. 2 metrisiä tuhatjalkaisia ja metrin Tekijät: Tero, Topias, Joonas, ja Leevi 12

13 PANSSARISAMMAKO (lat. Stagocephali) Suurin osa löydetyistä fossilisoituneista sammakkoeläimistä kuuluu panssarisammakojen lohkoon. Panssarisammakko eli hiilikautena (kutsutaan myös kivihiilikaudeksi, miljoonaa vuotta sitten) jolloin kasvillisuus oli rehevää, johtuen kosteasta ja lämpimästä ilmastosta. Pansarisammakko on suurin sammakkolaji, ne olivat jopa 1,5 metriä pitkiä. Hiilikaudella eläneiden sammakkoeläimien oli myös päästävä välillä veteen, vaikka ne etsivät ravintonsa maalta. Niiden rinnalla kehittyivät alkuliskot, joiden ei tarvinnut käydä vedessä. Kalloluiden samankaltaisuuksien ja vähälukuisuuden vuoksi tutkijat epäilevät matosammakon olevan panssarisammakon surkastunut jälkeläinen. Sammakkoeläimet olivat ensimmäisiä maalla olleita eläimiä, sillä hiilikaudella suurinosa eläimistä elivät vedessä. Hiilikaudella oli monia eri sammakkolajeja esim. pyrstösammakko ja sammakko (varsinaisen ensimmäisen sammakkon latinankielinen nimi on protobatrachus) Tekijät: Teemu Riekkinen, Max Syrjälä, Aarne Leppäkoski 8C 13

14 Hirmuliskot Hirmuliskojen aika Dinosaurukset eli hirmuliskot elivät lähes 150- miljoonan vuoden ajan, kunnes hävisivät nopeasti historian mystillisimpiin kuuluneessa sukupuutossa. Ensimmäiset dinosaurukset elivät triaskaudella n miljoonaa vuotta sitten, mutta varsinainen dinosaurusten kausi oli miljoonaa vuotta sitten. Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon liitukauden lopulla n miljoonaa vuotta sitten. Tämän syynä pidetään Jukatanin niemimaan kohdalle törmännyttä asteroidia, josta seurasi maailmanlaajuisia metsäpaloja, kylmän sään jakso, auringon säteilyn estyttyä, jonka jälkeen maapallolla vallitsi lämpökausi. Hirmoliskojen lahkot Dinosaurukset jaetaan kahteen pääryhmään lantioluiden perusteella. Liskolantioisten hirmuliskojen lajeilla lantion kaksi alinta luuta olivat selvästi erisuuntaisia. Tätä lahkoa kutsutaan saurischia-lahkoksi. Toisen lahkon eli lintulantioisten dinosaurusten kaksi alinta luuta olivat lähekkäin ja samansuuntaiset. Tätä lahkoa kutsutaan ornithischia-lahkoksi Dinosaurusten ravinto Hirmuliskoista useat olivat rauhallisia kasvissyöjiä, jotka söivät lehtiä puiden latvoista. Jotkut dinosaurukset söivät lihaa, jossa leukojen ja hampaiden muoto ja järjestys auttoivat. Osa dinosauruksista oli sekaravinnon käyttäjiä eli söivät sekä lihaa että kasveja. Ne dinosaurukset, jotka eivät olleet kasvissyöjiä, söivät myös hyönteisiä dinosaurusten ja lintujen lihan lisäksi. Kaikki lihaa syövät dinosaurukset luokitellaan petoliskojen ryhmään theropoda, joka tarkoittaa petojalkaista. Kaikki lintulantioiset dinosaurukset olivat kasvissyöjiä. Kasvisyöjien ravintoon kuuluivat männynkävyt, puiden lehdet sekä männyn neulaset. Dinosaurusten pesät ja munat Dinosaurusten munat olivat kovakuorisia, kuten nykyisten matelijoiden ja lintujen munat. Linnun poikasten tavoin myös dinosaurusten poikaset vaistomaisesti jäivät pesään riippumatta siitä mitä heidän emolleen oli tapahtunut. Monien pesien löytyminen lähekkäin viittaa siihen, että jotkut dinosaurukset pesivät yhdyskuntina. Useat emot laskivat munansa ympyrään samaan pesään, jossa saattoi olla 30 munaa Tiesitkö? - Joidenkin sauropodien kaula oli 10 kertaa niin pitkä kuin kirahvilla. - Tyrannosauruksen purenta oli voimakkaampi kuin minkään muun koskaan eläneen lajin. - Stegosauruksella oli pähkinän kokoiset aivot, mikä on antanut aiheen pitää hirmuliskoja hitaina ja typerinä. Mount Kirkpatrickin fossiilit osoittavat, että Etelämantereella eli dinosauruksia. Tekijät: Roni, Joona & Juuso 14

15 Dinosauruksia on erikokoisia Dinosaurus-lajeja oli ainakin Selväähän on myös se että niiden koot vaihtelivat hyvin paljon. Yksi pienimmistä oli microraptor, joka painoi n 1 kg ja yksi suurimmista oli tonnia painava argentinosaurus. Ensimmäiset dinosaurukset olivat pieniä, vain lemmikkikissan kokoisia. Suurin löydettty fossiili on ultrasauruksen eturaaja(kuva). Suurimmasta eläneestä dinosauruksesta on kiistelty. Jotkut väittävät että ultrasaurus olisi suurin koskaan elänyt dinosaurus, mutta osa pitää argentinosaurusta suurimpana, koska sen luita on löydetty enemmän ja se on keskimäärin suurempi kuin ultrasaurus. Ultrasauruksen eturaaja(kuva) on n. 3 kertaa keskiverron miehen pituinen. Argentinosaurus oli 35 m pitkä ja painoi jopa 100 tonnia. Varsinainen jätti on amphicoelias fragillimus. Arvion mukaan se painoi tonnia ja oli noin m pitkä. Pieniä dinosauruksia oli alkuaikoina enemmän ja myöhemmin tulivat suuremmat hirmuliskot. Yksi pienimmistä tunnetuista dinosauruksista oli compsognathus, joka oli vain hieman kanaa suurempi. Se oli vain cm pitkä ja painoi n. 3 kg. Heterodontosaurus(kuva) oli n. 20 cm korkea kasvinsyöjä. Suurin petodinosaurus oli Giganotosaurus (kuva) joka kasvoi jopa 14 metriseksi ja painoi n 8 tonnia. Plesiosaurus oli vedessä uiskenteleva hirmulisko joka kasvoi jopa 15 metriä pitkäksi. Tekijät: MarianneDaria 15

16 Megalodon Megalodon oli esihistoriallinen hailaji. Suurimmat niistä kasvoivat jopa 30 metrisiksi ja painoivat arviolta tonnia. Niiden elinalueeseen kuului trooppiset meret tertiäärikauden loppupuolella. Vanhimmat löydetyt fossiilit ovat 18 miljoonaa vuotta vanhoja ja tuoreimmat ovat 1,5 miljoonan vuoden takaa. Ne söivät sen ajan kookkaita kaloja ja valaita. Megalodeneista on löydetty vain fossiilinoituneita hampaita, koska niiden tukiranka koostui nykyisen hain tapaan rustosta eikä luista. Suurimmat hampaat ovat yli 17 senttimetrin. Sen leuan kooksi on oletettu olevan 10-kertainen nykyisen Valkohain leukaan verrattuna. Leo Mµller, Tomi Lehto 16

17 Tyrannosaurus Rex Tyrannosaurus rex oli Tyrannosaurus-suvusta suurin laji ja yksi suurimmista lihansyöjä dinosauruksista. Tyrannosaurus rex oli kahdella raajalla liikkuva hirmulisko, joka eli myöhäisliitukaudella miljoonaa vuotta sitten. Tyrannosaurus rex kuoli sukupuuttoon liitukauden joukkosukupuutossa, joka koitui lintuja lukuunottamatta kaikkien silloisten dinosaurusten kohtaloksi. Tyrannosaurus rex merkitsee tyranniliskojen kuningasta. Viihdeteollisuus on tehnyt tyrannosaurus rexin erääksi tunnetuimmista dinosauruksista Jurassic Parkin jokaisissa elokuvissa hyvin muistettu eläin. T-rex on ollut suosittu lasten ohjelmissa, kirjoissa ja leluissa. Tyrannosaurus ei pysty koskemaan käsiään. Tuntomerkit Tyrannosaurus rex liikkui voimakkailla takaraajoillaan. Kaksikyntiset eturaajat ovat pienet. Pää on raskas ja sitä tasapainottaa pitkä häntä. Täydellisin ja suurin tyrannosaurus rexin fossiileista on Chicagossa näytteillä oleva Sue. Nimestään huolimatta sen sukupuolta ei ole todettu vielä. Sillä oli hyvin lyhyet kädet ja suuret hampaat. T-rexin Fossiilit T-rexin fossiileja on löydetty Amerikasta: Montanasta Texasista Utahista yms.. Ensimmäinen löyty tehtiin vuonna 1892 paleontologi kun Edward Drinker Cope löysi myöhäisen liitukauden kerrostumista fossiloituneen selkärangan, ja antoi löydölle nimeksi manospndylus gigas. Fossiileita on paljon löydetty maailmasta vaikka ne ovat harvinaisia. Tyrannosaurus Rex viihteessä Tyrannosaurus rex on tunnetuin dinosaurus ja myös suosituin, se on ollut Roland 17

18 Lentoliskojen ja liskolintujen eroavaisuudet Mitä eroa on liskolinnulla ja lentoliskolla? Lentolisko Lentoliskot olivat myöhäistriaskaudella eläneitä, lentäviä matelijoita. Lentoliskot eivät siis olleet lintuja eivätkä dinosauruksia. Ne olivat ensimmäisiä lentäviä selkärankaisia ja niiden siivet muistuttivat lepakoiden siipiä. Ne olivat suuret - joidenkin siipienväli oli jopa 12 metriä. Niillä oli myös pieni, lyhyt häntä. Lentoliskot olivat hyviä lentäjiä ja ne hankkivat ravintonsa saalistamalla kaloja. Ne eivät kuitenkaan voineet nousta lentoon maasta, vaan niiden piti heittäytyä oksalta tai kallionreunalta ilmaan. Lentoliskoja on monta erilajia. Lentoliskojen oletetaan kuolleen sukupuuttoon noin. 65 miljoonaa vuotta sitten. Liskolinnut elivät Jura- ja Liitukausilla. Ne todennäköisesti kehittyivät hirmuliskoista. Liskolinnuilla oli linnun ja matelijan piirteitä. Liskolinnulla oli höyhenpeite, pitkä pyrstö, rivi teräviä hampaita ja raatelukynnet. Tunnetuin liskolintu on Archaeopteryx. Se oli harakan kokoinen ja painoi noin kilon verran. Liskolinnut kykenivät lentämään vain lyhyitä aikoja kerrallaan, koska niillä ei ollut lentolihaksia tukevaa rintalastaa. Tekijät: Hamdi ja Heidi Liskolintu 18

19 KUULUISIA DINOSAURUSTEN LÖYTÖPAIKKOJA Dinosaurusten jäänteet, kivettymät ja jäljet ovat tunnetuimpia fossiileja. Niitä on löydetty ympäri maailmaa. Dinosaurusten jäljistä voi päätellä esim. ovatko ne liikkuneet laumoissa. Fossiileja saattaa löytää odottamattomistakin paikoista, jopa omalta takapihaltaan. Ensimmäisiä dinosaurusten luita löysi vuonna 1820 englantilainen tohtori Gideon Mantell vaimonsa kanssa. Hän päätteli löytyneiden hampaiden kuuluneen jollekin jättiläismäiselle matelijalle, jonka hän nimesi Iguanodoniksi. Pian Brittein saarilta tehtiin muita samantapaisia löytöjä. Vuonna 1841 näitä suuria matelijoita alettiin kutsua dinosauruksiksi. Kun tieto oli levinnyt, alkoi suuri liskojahti ympäri maailmaa. Eniten dinosaurusten fossiileja on löydetty Pohjois-Amerikasta, Aasiasta ja sieltä erityisesti Mongoliasta, sekä Euroopasta. Niitä on löydetty paljon myös Australiasta, Alaskasta ja Antarktikselta. Yksi kuuluisimpia löytöpaikkoja on Dinosaur Provincial Park Kanadassa. Sieltä on löydetty yli 150 dinosauruksen luurankoa. Ensimmäinen dinosauruksen muna, Hypselosauruksen muna, löydettiin Ranskasta vuonna Yksiä viimeisimpiä dinosauruslöytöjä tehtiin 2013 Saudi-Arabiasta sekä Alaskasta, josta löytyi tuhansia jalanjälkiä. Alaskasta löytyneistä jäljistä tunnistettiin suurin osa, mutta muutamia ei. Emmi, Aino ja Anni 19

20 Elävät fossiilit Erilaisten eliöiden ja kasvien kivettyneitä jäännöksiä eli fossiileja on löydetty kaikkiaan lähes 100 miljoonaa. Elävä fossiili tarkoittaa eliölajia, joka on säilynyt alkuajoista nykyhetkeen lähes muuttumattomana. Eläviä fossiileja tavataan luonnossa niin elävinä kuin fossiileinakin. Nykyisistä nisäkäslajeista noin 80 % tunnetaan myös fossiileina. Lähes täysin esihistoriallisen ajan kaltaisia eliölajeja ovat mm. krokotiilieläimet, hait, kilpikonnat, erilaiset hyönteiset, kuten sudenkorennot ja torakat, siilit, meritähdet ja simpukat. Tässä esimerkkejä muutamista nykyisistä eliölajeista, joista on löytynyt jopa satoja miljoonia vuosia vanhoja fossiileja. Krokotiilit Krokotiilieläinten kaltaisia eläimiä on ollut olemassa jo keskiajan triaskaudelta lähtien, eli noin 225 miljoonaa vuotta sitten. Lintujen ohella ne ovat dinosaurusten lähimpiä sukulaisia. Varhaisimmat krokotiilien fossiilit ovat peräisin aikaiselta jurakaudelta. Nämä varhaiset krokotiilit elivätkin maalla eivätkä vedessä. Lisäksi niillä oli nykyistä pidemmät jalat. Isokokoinen ja komea urosmammutti etsii sielunkumppania! Etsin sydämet sulattavaa kaunista mammuttineitoa, joka pitäisi yhdessäolosta ja toisi arkeen iloa. Ulkonäöltä toivoisin sinun olevan viehättävä, mieluiten sinisilmäinen ja paksuturkkinen. Pidän lapsista, joten perheenlisäys olisi mukavaa jossain elämänvaiheessa. Liikunnallisuus olisi plussaa, sillä itse olen erittäin urheilullinen. Jos tunnistit itsesi, ota rohkeasti minuun yhteyttä sähköpostitse: 20

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13

Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13 Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13 Tietoiskun kesto: n. 20 minuuttia + mahdolliset kuulijoiden kysymykset Yleistä: - Vahtimestari kuuluttaa tietoiskun n. 10 minuuttia ennen sen alkamista - Tietoiskut

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

LUKUNÄYTE. Viisas Elämä Oy

LUKUNÄYTE. Viisas Elämä Oy Vuokko Hurme ja Sanna Pelliccioni k ä s i k i r j a S u o m e n t i e t o k i r j a i l i j a t r y j a Gr a f i a o v a t t u k e n e e t t ä m ä n k i r j a n t e k e m i s t ä TITTELITIEDOT t i e t

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys... Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Dinosaurusten maailma! (1h)

Dinosaurusten maailma! (1h) 1 Markku Liinamaa 15.09.09 Dinosaurusten maailma! (1h) Opastuskäsikirjoitus Kuvaus: Pienten tutkimusmatkailijoiden retkellä tutustutaan valtavan kokoisiin dinosauruksiin, mutta ei unohdeta niitä pienimpiäkään.

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen? DELFIINIEN EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan

Lisätiedot

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely

6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely 6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely tavoite: Oppia ymmärtämään museoiden ja näyttelyiden merkitys sekä oppia käyttämään niitä iloksi ja hyödyksi. idea: Tutustutaan

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen Bi3. Ympäristöekologia Mika Sipura Sähköposti: mika.sipura@kolumbus.fi Kurssin suorittaminen Oppikirja: Leinonen, Tyrväinen & Veistola: Koulun biologia, lukio 3. Ympäristöekologia. (vuoden 2005 painos

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ihmisen, eläinten ja kasvien hyvinvoinnin kannalta nykyaikaiset mittaus-,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Kokkonen ym.: Lukion biologia, eliömaailma. Otava, 2010 (tai uudempi). Kurssi koostuu kolmesta osasta: 1. Kurssikoe (18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot