SURUN SIIVILLÄ LEHTINEN. lehtinen tueksi omaisille kotisaattohoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SURUN SIIVILLÄ LEHTINEN. lehtinen tueksi omaisille kotisaattohoitoon"

Transkriptio

1 SURUN SIIVILLÄ LEHTINEN lehtinen tueksi omaisille kotisaattohoitoon Isola Mirva - Rääpysjärvi Mervi Opinnäytetyö, 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektin ideoiminen Projektin laatiminen Projektin organisaatio SURUN SIIVILLÄ - LEHTISEN TOTEUTUS Lehtisen teksti Surun tunteet Kuoleman merkit Jäähyväiset kodissa Kuolemaan liittyviä järjestelyjä Tukea surussa Lehtisen visuaalisuus PROJEKTIN ARVIOINTI POHDINTA...28 LÄHTEET...29 LIITTEET Liite 1. Projektisuunnitelma Liite 2. Kotisaattohoitopotilaan hoitopolku Kotisairaalassa Liite 3. Surun siivillä - ohjauslehtinen Liite 4. Projektisopimus

3 TIIVISTELMÄ Isola Mirva, Rääpysjärvi Mervi, Projektityö: Surun siivillä ohjauslehtinen, Oulu, kevät 2003, 28 s. 4 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (amk), diakonissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa projektityönä ohjauslehtinen Diakonissalaitoksen Kotisairaalaan. Ohjauslehtinen on laadittu kotona kuolevan potilaan omaiselle. Projektissa oli eri vaiheita: ideoiminen, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tämä loppuraportti sisältää kuvauksen projektin ja ohjauslehtisen toteutuksesta. Ohjauslehtisen sisältö on muodostunut Kotisairaalan henkilökunnan havaitsemasta omaisten tiedontarpeesta. Ohjauslehtinen on tukena omaiselle saattohoidon aikana ja kuoleman jälkeen, ja sen tarkoitus on ohjata, tukea ja antaa tietoa. Se sisältää tietoa surusta, kuolemasta ja kuolevan hyvästelemisestä. Lehtisen avulla omainen saa ohjeita kuolemaan liittyvistä käytännönjärjestelyistä ja tietoa eri tukimuodoista surussa. Lehtisen sisällön tavoitteena on antaa omaiselle toivon ja turvallisuuden tunne. Ohjauslehtinen on tullut käytännön tarpeeseen, ja se on otettu käyttöön Kotisairaalassa. Projektin toteutuksesta on saatu myönteistä palautetta Kotisairaalan henkilökunnalta. Projektin edistäviä tekijöitä ovat olleet projektiryhmän hyvä yhteistyö ja tavoitteellinen toiminta. Lehtinen on tulos kehittyvästä hoitotyöstä. Osana Kotisairaalan hoitotyön laatua on kehittää erilaisia tuotteita käytäntöön. Asiasanat: Kuolema; omainen; suru; projektityö

4 ABSTRACT Isola Mirva, Rääpysjärvi Mervi, A guide for terminal care., Oulu, Spring 2003, Language: Finnish, 28 peges, 4 appendices. Diaconia Polytecnic, Oulu Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, nurse, deaconess. The aim of this project was to produce a guide to the Home Hospital of the Deaconess Institute of Oulu. The guide was mede for the relatives of terminal patients. Project contained different parts: brainstorming, planning, implementation, and evaluation. This final report contains the description of implementation of the project and the guide. The content of the guide was formed from the need of knowledge that the personnel in the Home Hospital had noticed among relatives. The guide operates as support for relatives at the time of terminal care and after death. It also guides, support and gives information about grief, dying and saying good byeto the dying relative. The guide also gives instructions for practical arrangements related to death and gives information of different support forms in grief. The aim of the guide is to give a feeling of hope and security to the relative. The guide has met practical needs and it has been taken in use in the Home Hospital. The personnel of the Home Hospital have given positive feedback about the implementation of the project. The guide is a result of developing quality treatment. A part of the Home Hospital is to develop different practical products. Key words: Dying; relative; grief; project work

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme projektiraportti käsittelee kotisaattohoitopotilaan omaisten tukemiseen laatimaamme Surun siivillä -lehtistä ja siihen liittyvän projektin kulkua. Lehtisen keskeiseksi sisällöksi muodostuu asiakaslähtöisyys, jonka kohteena on kotona kuolevan omainen. Lehtisen tavoite on auttaa selviämään vaikeuksista ja muutoksista surun eri vaiheissa, tuoda toivoa, antaa tietoa ja ohjausta sekä uskoa huomiseen. Projektiin kuuluu meidän omat oppimistavoitteemme: Tarkoituksemme on opetella projektityötä. Diakonissa-sairaanhoitaja opiskelijoina meitä kiinnostaa kehittää ammatillista osaamistamme ja herkkyyttä kohdata surevia läheisiä. Projektityöstä saamamme kokemusta voimme hyödyntää tulevassa diakonissa-sairaanhoitajan työssä. Projektityö on osa ammatillista osaamista, jossa voidaan kehittää Kotisairaalan hoidon laatua. Pelinin mukaan projektin viimeinen tehtävä on kirjoittaa raportti projektin toteutumisesta ja arvioinnista (Pelin 2002, 84.). Kuolemaan suhtautuminen on vaihdellut eri aikakausina. Aikaisemmin suhtautuminen kuolemaan oli osa jokapäiväistä elämää, mutta yhteiskunnan muuttuessa kuolemasta tuli torjuttu ja epäluonnolliseksi koettu asia. Kuolevat haluttiin eristää sairaaloihin pois elävien parista. Suhtautuminen kuolemaan on jälleen muuttumassa myönteisempään suuntaan. (Mäkeläinen & Mäkeläinen 1999, 5.) Kuolevan potilaan hoitoa kutsutaan terminaali- tai saattohoidoksi. Terminaalihoito on hoitoa kuoleman lähestyessä. Se sisältää oireen mukaisen hoidon ja läheisen tukemisen. Lääkintöhallitus antoi vuonna 1982 terminaalihoidon ohjeet, joiden mukaan terminaalihoitoa annetaan, kun potilaan sairautta ei käytettävillä hoitomenetelmillä ole mahdollista parantaa. Päätöksen terminaalihoitoon siirtymisestä tekee lääkäri. Myös potilaalla ja hänen omaisellaan on oikeus vaikuttaa päätökseen. Lääkintöhallituksen ohjeen mukaan potilaalla on oikeus päättää hoitopaikastaan. (Lääkintöhallitus 1982.) Projektimme toteutui yhteistyössä Oulun Diakonissalaitoksen Kotisairaalan kanssa. Kotisairaala aloitti toimintansa keväällä 2001, jolloin ilmeni kehittämistarpeita, myös saattohoidon osalta. Kotisairaalan toiminta on lääkärijohtoista, hoitotiimin antamaa

6 ympärivuorokautista hoitoa, joka mahdollistaa kotisaattohoidon. Se korvaa laitoshoidon, ja tavoitteena on tukea kotona kuolemista. Omaisen huomioiminen on osa koti-saattohoitopotilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Mäkeläisen mukaan omaisen kanssa tehtävä yhteistyö on huomioimista ja ymmärtämistä (Mäkeläinen & Mäkeläinen 1999,54.). Ihminen on elävä sielu, hengen ja ruumiin erottamaton ykseys. Ihmisyys näkyy ruumiillisuuden, sosiaalisuuden, henkisyyden ja hengellisyyden ulottuvuuksilla. Yksilönä ihminen on kokonaisuus, hän on Jumalan rakkauden ja puhuttelun kohde. (Aalto, Esko & Virtaniemi 1998, 32.) Kristillinen sielunhoito on huolenpitoa yksityisestä ihmisestä. Raamatun käsityksen mukaan ihminen on jakamaton kokonaisuus, jossa ruumis, sielu ja henki ovat sen eri ominaisuuksia ja vaikuttavat kaiken aikaa toisiinsa. Sielunhoidon tilanteita ovat: yleinen henkinen ja hengellisen tuen tarve, elämisen kriisit ja elämän käännekohdat. Sielunhoidossa lähimmäisen rakkaus korostuu: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.(aalto ym. 1998, 23; Huotari 1992, 233; Raamattu 1992, Matt.22:39.) Diakonissalaitoksen Kotisairaalan arvopohja on kristillinen, mikä näkyy lähimmäisen rakkautta korostavassa hoitotyössä. Lähimmäisenä omaiselle ovat kaikki lähellä olevat ihmiset, myös Kotisairaalan henkilökunta.

7 2 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Projektin motiivina on aito tarve (Virtanen 2000, 79.). Diakonissalaitoksen Kotisairaalasta lähtöisin oleva tarve kehittää kotisaattohoitopotilaan omaisen tukemista on lähtökohta opinnäytetyöllemme. Diakonia- ammattikorkeakoulun toiminta perustuu kristillisiin ja eettisiin arvoihin. Koulun perusarvoja ovat ihmisen kunnioitus ja oikeudenmukaisuus. Arvopohja nousee Raamatusta ja kristinuskosta. Kristillisyyden ja eettisyyden perustana on asettuminen toisen ihmisen asemaan. (Kotila 2001, 11.) Kristillisen uskon mukaan Jumala loi ihmisen ja kaiken muun ihmisen ympärillä. Jumalan ja ihmisen välillä on dialogi. Ainutlaatuisena persoonana ihminen kykenee ilmaisemaan itseään ja on moraalisessa vastuussa lähimmäisestään sekä kuulee Jumalan äänen. Kristinuskon ihmiskäsityksessä ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Sen käsityksen mukaan elämä on luotu hyväksi ja maailma ihmisen luovan toiminnan näyttämöksi. (Aalto ym. 1998, 32.) Kristillisellä diakonialla tarkoitetaan Uuden testamentin rakkauden käskyyn perustuvaa palvelutoimintaa kaikkien hädässä olevien auttamiseksi, erityisesti niiden jotka ovat vaikeimmassa asemassa. Palvelu, diakonia, ei ole jotain uskon lisäksi, vaan se kuuluu uskon kokonaisuuteen. Diakonian tavoitteita ovat Kristuksen rakkauden pohjalta tunnistaa hätä ja kärsimys, auttaa elämään hädän ja kärsimyksen keskellä, hoitaa ja auttaa parantumaan ja eheytymään sekä pyrkiä muuttamaan asenteita ja rakenteita hädän ja kärsimyksen poistamiseksi. (Heinämäki, Leskinen, Palosuo & Saari 1990; Helosvuori, Koskenvesa, Niemelä & Veikkola 2002.) Kristillinen ihmiskäsitys ja sen arvopohja on diakonisen hoitotyö-käsitteen lähtökohta. Diakoniaa ja hoitotyötä yhdistää usko. Toimintana diakoninen hoitotyö ei edellytä toisilta ihmisiltä kristillistä arvomaailmaa, samanlaista kulttuuria tai uskontoa. Jumalan palvelemisen sisältöä on rukoileminen, laulaminen, koskettaminen, kuunteleminen, kuuleminen, läsnäoleminen, anteeksiantaminen, kärsimyksen lievittäminen ja toivon lisääminen sekä jumalallisen rakkauden osoittaminen ja sielunhoito.(myllylä 2000, 64.)

8 Ihminen, jota kuolema ja suru peräänkuuluttavat, on ihminen lähimmäisenä. Maallistunut kristillinen- käsitys lähimmäisestä ei rajaa sukulaisia ja muita läheisiä surun ulkopuolelle. Lähimmäinen voi olla kuka hyvänsä. Oikeastaan lähimmäisyys perustuu koko kristilliseen ihmiskäsitykseen: Jokainen kristitty on toisilleen lähimmäinen. Lähimmäisyyteen liittyy rakkauden vaatimus: Rakasta toista kuten itseäsi. Lähimmäisen määritelmä on lähellä itseä. Raja itseen on tästä näkökulmasta hämärä ja läpäisevä, huokoinen. Lähimmäisen käskyyn on annettu moraaliohje: Lähimmäisyys on arvo, ei vain luonnontila. Ajatus läsnäolosta ja läheisyydestä tuntuisi sisältävän kiinteästi lähimmäisen ajatukseen. (Utriainen 1999,155.) Projektin tuotteessa kohderyhmä on kuolevan potilaan omainen. Omaisen hoito ja huomioonottaminen on yhteisön osallisuuden tukemista kuoleman kohdatessa. Opinnäytetyössämme omainen -käsite on ihminen, jota suru koskettaa: lähin omainen, perhe, sukulainen, ystävä tai muu lähimmäinen. Mikkolan mukaan omaiskäsite kattaa perheen lisäksi myös muita sukulaisia. Omaisina pidetään läheisiä ihmisiä, joilla on tiettyjä arvostettuja ja tärkeitä piirteitä. (Arvohaara 1990, 30.)

9 3 PROJEKTIN SUUNNITTELU 3.1 Projektin ideoiminen Valmisteluvaiheeseen kuuluu projektin ideoiminen (Virtanen 2000, 82.). Kun on varma tieto kehittämistarpeesta, käynnistyy ideointiprosessi eri vaihtoehtojen löytämiseksi. Näillä vaihtoehdoilla pyritään löytämään ratkaisu ajankohtaisiin ongelmiin. Luovilla ongelmaratkaisun keinoilla pyritään etsimään vastauksia kysymykseen, millainen tuote auttaa ongelmaratkaisua ja vastaa tarvetta. Aivoriihi on eräs esimerkki tällaisesta luovasta työskentelytavasta, jonka avulla etsitään ratkaisuvaihtoehtoja kyseessä olevaan ongelmaan tai luodaan uusia toimintatapoja. (Jämsä 2000, 35.) Projekti Kotisairaalan kanssa lähti käyntiin toukokuussa Kotisairaalassa ideoimme yhdessä henkilökunnan kanssa sopivaa vaihtoehtoa kehittää ja tukea kotisaattohoitoa. Henkilökunta on kokenut, että kotisaattohoitopotilaiden omaiset tarvitsevat ohjausta ja tukea. Projektin ideointivaiheessa syntyi idea ohjauslehtisestä omaiselle. Saimme tukea muilta diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoilta ja opettajalta ohjauslehtisen tarpeellisuudesta omaisille seminaarissa toukokuussa 2001, minkä vuoksi koimme ohjauslehtisen laatimisen hyödylliseksi. 3.2 Projektisuunnitelman laatiminen Ideoimisen jälkeen aloitimme projektisuunnitelman laatimisen kesäkuussa 2001 (Liite 1. Projektisuunnitelma). Virtasen mukaan projektin hyvin tehty suunnitelma ohjaa projektin etenemistä ja edistää tavoitteiden saavuttamista. Projektin alussa tehdään projektisuunnitelma, joka kertoo, miten tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. (Virtanen 2000, 89.)

10 Projektityö oli meille uusi tapa työskennellä. Olimme saaneet tietoa projektityöstä luennoilta ja kirjallisuudesta. Tämän tiedon avulla suunnittelimme projektiaikataulua ja mahdollisia ohjaus- ja tukiryhmän jäseniä projektillemme. Keräsimme teoriatietoa surusta ja kuolemasta, vaikka ensin olisimme tarvinneet teoriatietoa projektityöstä. Elokuussa 2001 opettajan ohjauksen jälkeen projektisuunnitelma edistyi. Pelinin mukaan se oli tärkeää, koska ohjaus varmistaa oikean suunnan (Pelin 2001, 285.). Lisäsimme teoriatietoa projektityön etenemisestä ja siitä, mitä tulisi huomioida projektia suunniteltaessa. Tapasimme projektin edustajat Kotisairaalasta, joiden kanssa tarkensimme projektin aikataulua, tuotetta ja budjettia projektille sekä tuotteellemme. Ohjauslehtisen valmistumisen aikataulusta saimme suosituksen Kotisairaalasta. Sen tulisi olla valmis helmikuussa Otimme selvää lehtiseen liittyvistä kustannuksista ja suunnittelimme budjetin projektille. Projektia suunnitellessamme kartoitimme eri mahdollisuuksia painattaa lehtinen Kotisairaalaan. Teimme painotyötarjouspyynnön mainostoimistolle, jonka palveluja Diakonissalaitos käyttää tuotteissaan. Kotisairaala ei hyväksynyt mainostoimiston tarjousta, koska lehtinen olisi tullut liian kalliiksi tuottaa ulkopuolisella mainostoimistolla. Kotisairaala päätti itse tuottaa ja painattaa ohjelehtisen projektisihteerin ammattitaitoa hyväksikäyttäen. Pelinin mukaan budjetti on aikaan sidottu projektin taloudellinen toimintasuunnitelma (Pelin 2001, 183.). Projektisuunnitelman tarkoituksena on kuvata projektin etenemistä ja esittää tarvittavat resurssit projektin loppuunsaattamiselle. Olemme oppineet, että suunnitelman laatimiseen kuluu aikaa ja se tulee tehdä huolella, koska suunnitelma ohjaa projektia eteenpäin eri vaiheissa.

11 3.3 Projektin organisaatio Projektiorganisaatio on tarkoituksenmukainen organisaatio, joka on muodostettu projektin toteuttamista varten määräajaksi (Pelin 2002, 79.). Siihen kuului projektiryhmä, ohjausryhmä ja tukiryhmä. Projektin ohjausryhmän jäsenet kootaan organisaatioyksiköistä, joiden toimintaan projektin tulos vaikuttaa. (Pelin 2002.) Ohjausryhmän jäsenet on valittu kahdesta organisaatiosta, Diakonia- ammattikorkeakoulusta ja Kotisairaalasta. Ohjausryhmän tehtävänä oli hyväksyä projektisuunnitelma ja antaa projektille resurssit. Ohjausryhmä valvoi projektin toteutumista ja huolehti projektin päättämisestä. Pelinin mukaan projektin valvonta perustuu suunnitelmaan.(pelin 2002.) Projektiryhmä koostui tässä projektissa kahdesta opiskelijasta, joiden tavoite oli toteuttaa projekti. Käytämme tässä raportissa projektiryhmästä puhuttaessa mepronominia, koska haluamme korostaa aiheen läheisyyttä ja projektiryhmän tiivistä yhteistyötä. Jos ryhmä olisi ollut suurempi, projektiryhmä-nimitystä olisi ollut mielekkäämpää käyttää. Projektiryhmämme on muodostunut yhteisen kiinnostuksen ja tavoitteiden pohjalta. Projektin tarvitsemat asiantuntijat ovat eri ammattiryhmistä, joista projekti varaa tarvitsemansa henkilöt projektille (Pelin 2002, 86). Tukiryhmän tehtävä oli tukea ja ohjata projektia ja tuotteen tekemistä. Valitsimme tukiryhmäämme asiantuntijoita, jotka ohjasivat tuotteen asiantuntijatietoa eri tieteenaloilta ja antoivat neuvoja päätöksentekoon sisällön osalta.

12 4 SURUN SIIVILLÄ- LEHTISEN TOTEUTUS Tuotteen luonnostelu alkaa, kun on suunniteltu millainen tuote olisi ja millainen aiotaan valmistaa. Tuotteen suunnittelussa ja valmistamisessa tarvitaan asiantuntemusta ja osaamista. Kirjallisuuteen perehtyminen ja asiantuntijatiedon hankkiminen auttavat tunnistamaan tekijät, josta syntyy tuotteen laatu. (Jämsä 2000.) Kotisaattohoidon laatua voidaan kehittää omaisille suunnatun ohjauslehtisen avulla. Lehtisen tavoite on olla apuvälineenä vuorovaikutustilanteessa omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä hoitotyön käytännössä (Liite 2. Kotisaattohoitopotilaan hoitopolku Kotisairaalassa). Omaisille lehtinen on työväline surun työstämisessä ja apu tiedon hankkimisessa. Omaisten mielestä kuolevan persoonaton kohtelu ja omaisten vähäinen tiedonsaanti olivat huonoa hoito-toimintaa. Sairaanhoitajat painottavat kuolevan potilaan hoidossa asiantuntijuudessa sairaanhoitajan ominaisuuksia, kuolevan potilaan hyvää hoitoa ja omaisten huomioonottamista. Asiantuntijuus kuolevan potilaan hoidossa sairaanhoitajien määrittelemänä on osa hyvää hoitoa, kuolevan potilaan ja omaisten kunnioittamista sekä omaisten huomioimista. (Raatikainen, Miettunen & Karppi 2001, 30; Mäkeläinen & Mäkeläinen 1999.) Sosiaali- ja terveysalan tuotteiden tarkoituksena on asiakkaan terveyden, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen. Tuotteeseen liittyy hoitajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus. (Jämsä 2000, 24.) Tuotteen keskeisin sisältö muodostuu tosiasioista, jotka kerrotaan täsmällisesti, ymmärrettävästi ja vastaanottajan tiedontarve huomioiden. Informaatiota välittävän tuotteen ongelmana voi olla asiasisällön valinta, määrä sekä tietojen muuttuminen tai vanhentuminen. Kun ammattilaiset laativat informaatiota asiakkaan tai omaisen käyttöön, on osattava eläytyä tiedon vastaanottajan asemaan henkilökohtaisten tai ammatillisen tiedontarpeiden sijasta. (Jämsä 2000, 54.)

13 Ohjauslehtisen tiedon ja asiasisällön kokosimme helmi maaliskuussa 2002 hyödyntäen kirjallisuutta, johon olimme perehtyneet (Liite 3. Surun siivillä- ohjauslehtinen). Aluksi selvitimme seurakunnan ja hautaustoimiston tarjoamat palvelut, jotta vältyimme tiedon toistamiselta. Keräsimme esitteitä eri tahoilta ja vertailimme niiden hyviä ja huonoja puolia. Ohjauslehtisessä tarvitsemaamme tietoa ja sisältöä tarkensimme yhdessä Kotisairaalan sisällönohjaajan kanssa, jotta lehtinen vastaisi käytännön tarvetta. Lehtisen tieto ei sopinut suunniteltuun 8-sivuiseen lehtiseen, joten lisäsimme sivumäärää kahdella sivulla. Projektin edustajalla ei ollut ennakkoon tarkkaa suunnitelmaa ohjauslehtisen asiasisällöstä, ja siksi aiheet nousivat esiin projektin aikana. Teimme tarvittavat rajaukset tuotteen sisältöön, jota muokkasimme yhdessä tukiryhmän asiantuntemusta hyödyntäen. Tukiryhmän ansiosta asiasisältö tarkentui ja tuotteen luonnostelu eteni. Projektiryhmä sai tukea ja ohjeita muilta ammattikorkeakoulun opiskelijoilta ja opettajalta tuotteen sisällön suunnitteluun ja aiheiden rajaamiseen. 4.1 Lehtisen teksti Kirjoitettu teksti on tarkoitettu luettavaksi, ymmärrettäväksi ja muistettavaksi. Se on yhteistyötä lukijan kanssa. Kirjoittajan on paneuduttava lukijan asemaan, jotta kirjoittaja saa aikaan kiinnostuksen ja pystyy pitämään sitä yllä. Kirjoittajan tulisi saada vuoropuhelu aikaan tekstinsä välityksellä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 259.) Tavoitteenamme oli saada teksti selkokieliseksi, selkeäksi ja helppolukuiseksi. Lukijalle tarjoamme tekstin yksinkertaisesti. Lehtisen tekstissä ei ole ammattihenkilöiden käyttämää ammattikieltä. Selkeys näkyy tekstin sanavalinnoissa ja asioiden yksinkertaisuudessa. Huolellisella sanavalinnalla tekstissä korostuu asiakaslähtöisyys, jossa on huomioitu omaisen tunteet. Tekstissä asiakokonaisuudet on tuotu esiin tavalla, jossa omaisen oma ajattelu pääsee liikkeelle. Tekstin kirjasinkooksi valitsimme 12, tekstin tyyliksi Lucida Sans Unicoden ja riviväliksi 1,5. Tuotteen tekstissä käytämme teitittely-muotoa ja isoa T-kirjainta, koska

14 siten kunnioitamme lukijaa. Lehtisen pääotsikot olemme kirjoittaneet isoin kirjaimin ja ne on lihavoitu. Jokaisen pääotsikon aihe on oma kokonaisuus. Lehtistä tehdessä projektiryhmä on huomioinut omaisen näkökulman. Mäkeläisen mukaan omakohtainen kokemus läheisensä menettämisestä vaikuttaa vuorovaikutuksen luonteeseen. Se auttaa sairaanhoitajaa kohtaamaan kuolevaa potilasta ja hänen omaisiaan. Hoitotaitoon kuuluu kuolevan potilaan omaisten kanssa tapahtuva yhteistyö ja tiedottaminen. (Mäkeläinen & Mäkeläinen 1999.) Asiakaslähtöisyyttä korostaen olemme tekstissä huomioineet omaisen surun tunteet asettumalla omaisen asemaan. Pelttarin mukaan sairaanhoitajalta vaaditaan asiakaslähtöisessä työssä lähimmäisen ja hänen tarpeidensa kokonaisvaltaista näkemistä, kuulemista ja kohtaamista terveydenhuollossa. Vuorovaikutus on tärkeä osa sairaanhoitajan työtä, jossa asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa korostuu keskustelu, lohduttaminen ja tukeminen. Terveyspalvelurakenteen muuttuessa avohoitopainotteiseksi potilaat ja omaiset joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta hoidosta ja tarvitsevat tietoa, neuvontaa, tukea sekä ohjausta. (Pelttari 1997.) Saattohoidollisen vuorovaikutuksen teemana on luopuminen ja sen herättämien tunteiden kohtaaminen. Sielunhoidon näkökulmasta saattohoito on vuorovaikutusta. Vuorovaikutus on kuolevan ja sielunhoitajan tai kuolevan ja Jumalan välistä. Vuorovaikutus voi olla myös omaisen ja sielunhoitajan tai hoitoyhteisön välistä. Kysymys on toivon ja periksi antamisen välisestä taistelusta, joka on osapuolille todella koettelevaa. (Aalto ym. 1998, 295.) Kuolemasta tulee puhua, koska tunteet ovat ainutlaatuisia ja niistä on tärkeää puhua. Siten voidaan vaikuttaa jäljelle jäävän omaisen elämänlaatuun. Hoitohenkilökunnan asenteilla on tärkeä merkitys kuolemaa kohdatessa ja siksi on käytävä läpi ja hyväksyttävä oma kuoleman pelko. Sielunhoitajan tehtävänä on olla läsnä ja lähellä. Se on kysymysten ja tunteiden jakamista, jotka liittyvät kuolemaan ja suruun. (Aalto ym. 1998, 298.)

15 4.2 Surun tunteet Tuotteemme ensimmäisenä asiasisältönä ovat suruun liittyvät tunteet. Jokaisella omaisella on surussa erilaisia tunteita, jotka ilmenevät monella eri tavalla. Lehtisen avulla omainen saa tietoa surusta ja siihen liittyvistä tunteista. Lehtisen tieto auttaa toivottavasti omaisia ymmärtämään omaa suruaan tai menetystään. On tärkeää, että omainen ymmärtää tunteiden kuuluvan osaksi suruprosessia. Pyrimme tekstin avulla ehkäisemään tunnetta yksinjäämisestä ja masennuksesta. Omainen kokee elämässään menetyksen jälkeen kaipausta, kärsimystä ja suuria muutoksia. Nyman kuvaa elämän muutosta tuuliviirinä, joka pysähdyttää. Suru on muutos, jonka jälkeen alkaa sen työstäminen. Surutyön jälkeen omainen voi kokea elämän iloa ja sen merkityksen löytymistä uudelleen. Omainen toipuu menetyksestä ja elämän sisäinen merkitys palautuu takaisin. (Newman 1995.) Masennus ja toivottomuus ovat yhteydessä toisiinsa. Kaikista tutkituista yli puolella oli ollut itsemurha-ajatuksia. Heistä yli puolet kuuluu kohtalaista tai vakavaa toivottomuutta sairastaviin masennuspotilaisiin. Toivottomuus ja vähäinen elämäntyytyväisyys kuuluvat tutkimuksen mukaan yhteen. Masentuneen potilaan toivottomuuden yhteydessä olevien tekijöiden, kuten masennuksen, vähäisen elämän tyytyväisyyden, itsemurha-ajatusten sekä elämänmuutosten tunnistaminen auttaa hoitajaa havaitsemaan potilaan toivottomuutta. Tunnistaminen auttaa löytämään ja valitsemaan helpottavia, toivoa lisääviä, auttamismenetelmiä. (Kokkonen & Rissanen 2001.) Suru on henkilökohtainen ja sitä ei mielellään luokitella tiettyihin vaiheisiin. Surun kokee jokainen eri tavalla. Raskaiden elämäntilanteiden kohtaamiseen on vaikea valmistautua, ja siksi on hyvä tiedostaa surutyön vaiheet. Tieto auttaa ymmärtämään paremmin lähimmäisen surua ja ahdistusta. Osalla ihmisistä surutyön vaiheet menevät päällekkäin, ja osalla taas jäävät kokonaan pois tai kertaantuvat. Surutyö voi jäädä myös vaillinaiseksi. Voimakas katkeruus, viha tai masennus voi jäädä vallalle, eikä suru pääse pidemmälle. Surusta voi tulla krooninen. Suru voi myös viivästyä, jos ihminen ei osoita

16 suruaan tai hän kieltää koko surun. Surua voidaan hukuttaa myös huumaaviin aineisiin, alkoholiin tai lääkkeisiin.(lappalainen 1998, 84.) Jokaisen ihmisen suru on hyvin yksilöllinen. Surutyölle ei voida antaa tiettyä aikaa, koska jokainen suree omalla tavallaan: Jollakin surutyö voi kestää vuoden ja toisella taas 10 vuotta. Surutyön läpikäyminen on tärkeä prosessi, koska se heijastuu muihin ihmissuhteisiin. Menetyksen kanssa on opittava elämään niin, että se ei hallitse elämää ja että elämä ei jää elämättä. Tukijan on myös kysyttävä, haluaako sureva puhua menetyksestään. Surevan on vaikea käydä läpi suruaan, häntä ei tulisi jättää yksin, jos hän ei itse sitä toivo. Ihmiselle voi tulla paha masennus, josta hän ei pääse yli tai hänellä voi olla käsittelemätön syyllisyydentunne. (Lappalainen 1998, 79.) Suru nähdään poissaolona, tyhjiönä, joka kaipaa täytettä: Omaiset, he jäävät ahdistukseen, kenties tyhjyyteenkin.. Suru voidaan nähdä myös päinvastoin: isona painavana kappaleena, joka pitää siirtää ja paloitella. Suru on pahan-makuinen, ehkä jopa myrkyllinen tuntematon leipä, joka on pakko syödä, mutta jota ei ole pakko syödä yksin. Surutyön kuvaukset saattavat muistuttaa pakollista ehtoollista, jossa surija kutsuu osanottajat itsensä, oman tunteensa äärelle. Surun jakaminen on hyvin intiimiä, ja se vaatii tietynlaisen lähelletulon ja kosketuksen kynnyksen, ehkä jopa totutun rajan, ylittämistä. Utriainen näkee asian niin, että yhdessä suremisella, osanotolla voidaan surun isoa, tuntematonta ja pelottavaa möhkälettä pala palalta nakertaa pienemmäksi, siedettävämmäksi kestää. Lähimmäisen tarjoama kuuntelu ja läsnäolo helpottavat suruprosessia. Surija ei saa jäädä surunsa kanssa kahden. (Utriainen 1999, 155.) 4.3 Kuoleman merkit Toisena sisällön aiheena käsittelimme tuotteessamme kuoleman merkkejä. Tekstissä käydään läpi ihmisen fyysinen kuolema. Tämän asiasisällön tarpeellisuus lähti henkilökunnan toiveesta. He ovat kokeneet tiedon kuoleman merkeistä tärkeäksi omaisille, jotka ovat mukana kotisaattohoidossa. Aiheen ottaminen ohjauslehtiseen oli vaikeaa, koska aihe on arka. Vaikeutena oli sisällyttää tämä tieto lehtiseen, koska lehtisen tekstissä huomioidaan omaisen tunteet. Kuolema on yllättävä, vaikka se on

17 odotettu ja siihen on valmistauduttu. Tieto ohjauslehtisessä auttaa omaista huomaamaan fyysisiä muutoksia läheisensä voinnissa kuoleman lähestyessä. Huomatessaan näitä muutoksia omainen voi ottaa yhteyttä Kotisairaalan henkilökuntaan. Meidän kulttuurissamme kuolema on kaukainen tapahtuma ja kuolintapahtumasta puhutaan vähän. Lappalaisen mukaan kuolema on nykyään kaukaisempi käsite kuin vuosikymmeniä ja vuosisatoja sitten. Ennen oli yleistä kuolla kotona. Perhe kokoontui jättämään hyvästit kuolevan ympärillä, ja pappi pyydettiin paikalle. Kotona kuollaan nykyään paljon harvemmin, vaikkakin nykyään on alettu ottaa huomioon ihmisten tarpeet ja toiveet kuolla kotona.(lappalainen 1998, 68.) Kuolevan asento on ikuisen levon mutta myös pysähtyneisyyden esiaste. Uni vie kuolevan pois ulottuviltamme vaatimuksineen. Hyvä kuolema kuvataan nukahtamisena, ja kuollut nukkuvan näköisenä. Uni kuuluu keskeisesti ajatuksiimme kuolemasta. Unena pystymme ja uskallamme ajatella kuolemaa. Uni on meille lohdullisin kuva kuolemasta, vastakohta kauheimmille ajatuksille. Kuolema voidaan ymmärtää äärimmäisenä väsymyksenä ja toivottuna, jopa ansaittuna unena Jumalan sylissä. Tämä vanhatestamentillinen kuva kuolemasta hyvän elämän päätteeksi saatuna lahjana voidaan nähdä saattohoidon arvokkaana ja hyvänä kuolemana, eräänä kantavana myyttisenä kuvana. (Utriainen 1999.) 4.4 Jäähyväiset kodissa Kolmas tekstin aihe on jäähyväiset kodissa. Lehtisessä oleva teksti auttaa omaisia tiedostamaan, että jäähyväiset voivat tapahtua rauhassa. Rauhalliset jäähyväiset kotona auttavat surun läpi käymisessä, ja omaiselle jää hyvät muistot kuolleesta. Lehtisessä olemme käsitelleet omaa kulttuuri taustaa vasten olevia perinteitä, jossa omainen ja kuoleva potilas saavat itse valita perinteet, joita noudattavat. Dygerovin mukaan kuolemaan liittyvät seremoniat ja rituaalit auttavat saamaan käsityksen tapahtuneesta, ymmärtämään, että kuolema on tapahtunut. Ne auttavat myös kohtaamaan menetyksen.(dygerov 1996, 67.)

18 Surutyön läpikäymistä edistää se, että omainen saa käydä katsomassa läheistään vielä kuoleman jälkeenkin ja jättää jäähyväiset. Kulttuurissamme kuolema on viety niin etäälle, että meidän on vaikea lähestyä kuolevaa tai kuollutta ihmistä. Osalle ihmisistä kuolevan näkeminen merkitsee sitä, että tunnetasolla pystyy hyväksymään kuoleman paremmin. Se poistaa myös epäilyt, onko hän todella siinä tai varmistaa, että se ei ole kukaan toinen ihminen. Vainajan äärellä voidaan viettää pieni muisto-hetki ja se voi olla lohduttava ja voimaa antava kokemus omaisille. (Lappalainen 1998, 80.) Attilan tutkimuksen mukaan läheisen näkeminen kuolleena teki todeksi elämän päättymisen. Se lopetti epävarmuuden tilan, toivon ja toivottomuuden vaihtelun. Omaisen ymmärsi, että kuolema on osa elämää. (Attila 1998.) Korostamme läsnäolon merkitystä tekstissä, koska se on tärkeä hetki kuolevalle ja omaisille. Hetki on ainutlaatuinen, jota muistellaan myöhemmin suruprosessissa. Utriaisen tutkimuksessa läsnäololla tarkoitetaan fyysistä paikallaoloa, läheisyyttä ja kosketusta. Läsnäolon ilmaus on tässä ja nyt - oleminen. Kyseessä on tila ja aika. Kuolema luo oman epämääräisen läsnäolon, aaveen. Aave on läsnä- ja poissaolon sekoittuma ja siksi eräänlainen varmuuden ja jaettavuuden kivi. Aave on kokijalleen läsnä, mutta toiselle poissa: kokijalleen erillistä hämärämpää läsnäoloa kuin elävän ihmisen läsnäolo. Aave on usein myös vainaja, poissaoleva, joka tuleekin jollain tavalla läsnäolevaksi surun, poissaolon kokemukseen, elämismaailmaan. Aave voi olla myös toisille aisteille läsnä ja toisille poissa; vaikkapa näkyvä, mutta ei kuuluva tai toisin päin. Kuolema ja suru aiheuttavat läsnä- ja poissaolon hämäriä yhtäaikaisuuksia ja päällekkäisyyksiä. (Utriainen 1999, 107.) Kristinuskossa kristitty pyrkii Jumalan läheisyyteen, läsnäoloon sekä elämässä että kuoleman jälkeisessä kuolemattomuudessa. Jumalan poissaolo merkitsee kristitylle suurinta mahdollista kärsimystä. Toisaalta hänen tulisi uskoa Jumalan läheisyyteen ja läsnäoloon silloinkin, kun ulkoiset olosuhteet eivät sitä todista. (Utriainen 1999, 109.) 4.5 Kuolemaan liittyviä käytännön järjestelyjä Hoitohenkilökunta on huomannut käytännössä, että omaiset tietävät vähän kuolemaan liittyvistä käytännön järjestelyistä. Käytännön järjestelyt ovat yksi lehtisen aihe.

19 Omaisen saama tieto lehtisessä auttaa ennakoimaan tulevia käytännön järjestelyjä ja välttämään turhia yhteydenottoja. Tuotteessamme emme ole lähteneet antamaan tietoa, jota hautaustoimisto ja seurakunta antavat, vaan antamaan tietoa, joka ohjaa omaista tiedon hakemiseen. Omainen voi kysyä lehtisen pohjalta epäselviä asioita, joihin henkilökunta antaa lisää tietoa. Surunkin keskellä omaisten on alettava käytännöntoimiin. 4.6 Tukea surussa Lehtinen pyrkii tukemaan yksilöllisesti jokaisen omaisen valintoja, milloin hän on valmis ottamaan vastaan tietoa esimerkiksi järjestelyistä, tuen tarpeesta ja tukimuodoista. Lehtiseen olemme valinneet tukimuodot, jotka tukevat omaista sekä kotisaattohoidon aikana että läheisen kuoleman jälkeen. Tuotteessamme on osio, johon olemme keränneet tietoa erilaisista tukimuodoista surun kanssa elämisessä. Tuki voi olla läheisten tai ammatti-ihmisten antamaa. Olemme tekstissä ohjanneet aikuisia huomaamaan oman surun lisäksi lasten surun. Lehtinen ohjaa omaista saamaan tukea ja ohjausta ensisijaisesti Kotisairaalan hoitohenkilökunnalta. Henkilökunta antaa tietoa lisää muista tukimuodoista, jotta omainen ei jää ilman tukea, kun hoitosuhde päättyy. Henkisen tuen tavoitteena on toisen huomioiminen ja lisäavun hankkiminen (Kettunen 2001, 60). Lehtisen avulla haluamme turvata hoidon jatkuvuuden. Omaisella on mahdollisuus saada hengellistä tukea seurakunnalta, psyykkistä tukea mielenterveystoimistoilta, fyysistä tukea terveyskeskuksesta ja sosiaalista tukea tai vertaistukea ystäväpalveluista. Kettusen tutkimuksessa diakoniatyöntekijät korostavat ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista, jossa auttamisen tulee olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä. (Kettunen 2001.) Omaisella voi tulla tarvetta palata lehtisessä esille tulleisiin tukimuotoihin vasta hoitosuhteen jälkeen, jolloin hän voi ottaa yhteyttä lehtisessä mainittuihin tahoihin. Lehtisessä esitettyjen tukimuotojen tarkoitus on ohjata omaista hakemaan tukea suruunsa ja ehkäistä yksinjäämistä. Utriaisen mukaan kuoleman luoma yhteisöllisyys ja

20 yhteisyys merkitsevät konkreettista jaettavuutta. Jaettavuuden ja jakamisen teema korostuu surussa. Surun merkitystä ilmaistaan kuoleman aiheuttamana kaiken läpäisevänä tyhjyytenä. Utriaisen tutkimuksessa esille tulee ajatus voimia vievästä surutyöstä. Surutyötä voidaan tehdä osittain jo ennen kuolemaa. Kuolinvuoteen ajatusta korostaa mahdollisuutta surra kuolevan kanssa yhdessä jo ennen fyysistä kuolemaa. Usein äkillisissä kuoleman tapauksessa surutyö jää kokonaan tehtäväksi kuoleman jälkeen. Tyhjiötä täytyy alkaa voimaperäisesti täyttää, ja siihen tarvitaan usein lisävoimia. Yhteisön pitäisi tarjota niitä, ja tässä kaivataan usein myös yhteisön laajentumista yksityisen lähipiirin ulkopuolelle. Tyhjiötä täytetään toisten läsnäololla.(utriainen 1999, 154.) Olemme esitelleet muita tukimuotoja, joita lehtisessä ovat esimerkiksi seurakunnat. Ne antavat sielunhoidollista tukea ja ohjaavat käytännön asioiden järjestelyissä sekä järjestävät sururyhmiä. Sururyhmän tavoitteena on antaa sureville paikka ja tila puhua surusta, tulla kuulluksi ja kuulla toisten kokemuksia. (Aalto 2000, 173.) Kynnys ryhmiin lähtemiseen madaltuu, jos niistä kerrotaan enemmän ja niitä tehdään ennakolta tutuksi. Seurakunnasta voi löytää lohdutusta, sielunhoitoa ja Jumalan läsnäolon tuomaa turvaa suruun. (Aalto 2000, 178.) Nykyään sielunhoidossa pyritään vuorovaikutukseen. Periaatteena on kuunteleminen ja eteneminen siinä tahdissa ja niihin asioihin, joista asiakas on itse valmis puhumaan. Parantaminen pyrkii poistamaan jonkin puutteen ja johtaa ihmisen parempaan tilaan. Tukeminen on ihmisen auttamista, johon päästään uskon ja toivon avulla. Ohjaaminen on ihmisen turvallisuuden lisäämistä, joilla ohjataan ratkaisuihin ja ajatuksiin.(huotari 1992.) Monelle hengellisyys tuo turvaa suruun. Kotisairaalan henkilökunta antaa tietoa ja ohjaa eri tukimuotojen pariin. Sielunhoidossa keskustelun tarve on erityisen suuri, kun läheinen on kuollut. Niissä voidaan keskustella vainajan viimeisistä elämänvaiheista ja yhteisistä kokemuksista hänen kanssaan. (Huotari 1992, 246.) Sielunhoidolla pyritään parantamaan tai eheyttämään omaista elämässään parempaan vaiheeseen. Tukeminen tarkoittaa sielunhoidossa, että kun ihmisen elämä järkkyy, kriisiin saa tukea. Ohjaamisessa sielunhoitaja miettii yhdessä omaisen kanssa keinoja tulevaisuuden tärkeisiin ratkaisuihin. Lähiomaista ei voida nimittää sielunhoitajaksi, koska tunnerasitus voi muodostua esteeksi. Omaisen läsnäolo ja tehtävä on erilaisen kuin sielunhoitajan. Vaikeita asioita voidaan puhua ystävien kanssa, mutta se ei ole sielunhoitosuhde.

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot