Kevät herättää metsän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevät herättää metsän"

Transkriptio

1 5 Saimaannorpan kuuteilla on toivoa 13 Suomen Luonnon juhlaa Risto Sulkavan kolumni Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 2 /2011 2,00 Kevät herättää metsän 8 Vaalit: näin puolueet vastasivat suojelukysymyksiin

2 2 luonnonsuojelija 2 /2011 pääkirjoitus sisällys luonnonsuojelija 2 / Luonnonsuojelija Huhtiikuu nro 2/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. TOIMITUS Antti Halkka, vs. päätoimittaja p. (09) Seppo Parkkinen, vs. toimitussihteeri, p. (09) Liisa Hulkko, graafikko p. (09) Noora Kuusela, verkkotoimittaja p. (09) TOIMITUSNEUVOSTO Milla Aalto, Hanna Kaisa Hellsten, Heidi Konkka, Noora Kuusela, Seppo Leinonen, Laura Manninen, Leo Stranius, Päivi Suihkonen, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen graafinen suunnittelu Liisa Hulkko, Emmi Jormalainen, Maria Manner VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2011 TILAUSHINTA 2011 Jäsenmaksu on 32 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 39. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 31. ILMOITUSHINNAT /1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: Ilmoitusmyyjä Marco Arhivaara, p. (09) , , ILMESTYMINEN 2011 Luonnonsuojelija ilmestyy kuusi kertaa: 7.2., 4.4., 6.6., 29.8., sekä KANsi: Sitruunaperhonen (Kuva: Seppo Parkkinen) Peipon ääni, ja sinun HUTEJA & OSUMIA PÄIVÄÄ ENNEN FUKUSHIMAA Suomalaisten huoli ydinvoimalaonnettomuudesta vähentynyt edelleen. Vain joka kolmas pitää todennäköisenä, että Suomen lähialueilla tapahtuisi ydinvoimalaonnettomuus. Verkkouutiset FUKUSHIMAN JÄLKEEN Säteilyturvakeskus (STUK) on pyytänyt Fennovoimaa, Fortumia ja Teollisuuden Voimaa selvittämään, miten niiden käytössä, rakenteilla ja suunnitteilla olevat ydinvoimalaitokset ovat varautuneet poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin ja varmistaneet sähkön sekä jäähdytysveden saatavuuden erilaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa. STUKin tiedote MATTI VIIALAINEN LUONNONSUOJELULIITOSTA On surullista, että aitona luonnonsuojelujärjestönä perustettu ja sellaisena myös paljon hyvää aikaan saanut Suomen luonnonsuojeluliitto on nykyään yhä enemmän poliittissävyinen järjestö, jossa kompromissihaluttomat ääriasenteet ovat niskan päällä. Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen Savon sanomissa JAN VAPAAVUORI VIIALAISESTA Maakuntapäättäjät vaativat nyt, että he itse saisivat päättää siitä, mikä on lainmukaista ja mikä ei! Pääagitaattorina hankkeessa hääri Etelä-Savon vasemmistoliittolaistaustainen maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka muun muassa pilkkasi ympäristöministeriötä maailmanparantamisesta. Kovin pitkä matka on marssittu taistelevan työväenliikkeen ihanteista nykypäivään, jossa helsinkiläinen kokoomusministeri joutuu puolustamaan vastuullista markkinataloutta Viialaisen cowboykapitalismia vastaan. Ministeri Jan Vapaavuori Helsingin sanomissa HALLITUKSEN KUKKAHATTU Hallitus sai aimo annoksen tuoreita kukkia kukkahattuunsa, Kansanedustaja Erkki Pulliainen Japanin tapahtumat järkyttävät myös täällä Suomessa. Maailma tuntuu vähemmän ennakoitavalta paikalta kuin vielä kuukausi sitten. Juuri nyt on samalla mahdollisuus vaikuttaa eduskuntavaaleissa edes jonkin verran maailman menoon. Suomen luonnonsuojeluliiton vaaliviestinä on: ei pöllöjä eduskuntaan. Pyrkimys on, että myös ehdokkaiden luontonäkemys tulisi vaaleissa esiin. Liiton piirit ja yhdistykset veivät muutama päivä sitten kansanedustajaehdokkaita maastoon pöllöretkille. Samalla ripustettiin pöllöille pönttöjä. Liiton näkemys on, että seuraava eduskunta linjaa paljolti Suomen luonnon tulevaisuuden. Kauhuskenaario on hallitus, joka linjaa Suomen ilmastopolitiikan takapajulaan, rakentaa tekoaltaita ja avaa luonnon suojelemiseksi tehdyt kansallispuistot rakentamiselle. Osa keskustan nykyisistä kansanedustajista ja perussuomalaisten vaaliohjelma on kannattanut jopa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdistämistä luonnonvaraministeriöksi. Tämä hirvittää länsimaiseen ympäristöministeriömalliin tottuneita kansalaisia. Luonnonvaraministeriö olisi Venäjällä käytössä oleva kovien arvojen malli. Kova ajattelu osuisi koko Suomen omimpaan olemukseen. Suomen vahvuuksia pohtinut maabrändityöryhmä nosti nimittäin luonnon maamme tärkeimmäksi tunnusmerkiksi. Työryhmän mukaan luonto on kansainvälisen Suomi-kuvan selkein ja vahvin erottava tekijä. Suomi tunnetaan ennen kaikkea puhtaasta luonnostaan ja tuhansista järvistään. Luonto on myös ehkä merkittävin suomalaisen identiteetin ja kulttuurin rakennusaine. Hallitus, joka rakentaisi esimerkiksi Vuotoksen tekoaltaan, hävittäisi olennaisen osan Suomi-brändistä linnun pesimäpaikkojen mukana. Euroopassa ei ole energiantuotannon nimissä rakennettu Vuotoksen kokoisia altaita muualle kuin Venäjälle ja Suomeen nelisenkymmentä vuotta sitten. Vaaleissa on kyse Suomesta monella tavalla. Haluammeko olla moderni luontoa kunnioittava valtio vai jotakin muuta? Luonto ei kysele, se pukeutuu jälleen keväiseen kukoistukseensa. Ehkäpä vaalien siirto huhtikuulle saa muistamaan luonnon entistä paremmin. Äänestämässä käydään peippojen jo laulaessa ja vuokkojen kohta puhjetessa kukkaan. Antti Halkka pääkirjoitus 2 /2011 Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistoista Vihreän Langan verkkolehden 9.3. mukaan MITÄ ON SUOJELTAVA MILTÄ? Turkistuotanto ja turpeennosto ovat julkisuudessa tuomittuja elinkeinoja. Perussuomalaiset kuitenkin puolustavat niitä: eläimiä on suojeltava eläinsuojelijoilta ja luontoa luonnonsuojelijoilta. Perussuomalaisten maaseutuohjelma TUTTU OHJELMA Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini myöntää Helsingin Sanomille, että hänen ilmastopoliittinen ohjelmansa ja Metalliliiton vuosi sitten julkistama lausunto ovat yhtenäiset. HS kevään kuva Tervetuloa valon ja lämmön kevätkonserttiin: tip-tip-tipplop-tip-tapplop-plop... tässä numerossa 20 ekokortteli Kempeleeseen kohosi kortteli, jolla on oma sähkön- ja lämmöntuotantolaitos. 8 vaalit lähestyvät Suomen luonnonsuojeluliitto kampanjoi luontomyönteisten ehdokkaiden puolesta. Kahdeksan suurimman puolueen puoluesihteerit saivat mahdollisuuden vastata kolmeen ajankohtaiseen luonnonsuojelukysymykseen. 22 Auta lepakkoja, rakenna pönttö! 14 Valkovuokon kukinta on huhtikuisen metsän odotetuimpia keväänmerkkejä. kuvaaja: Seppo parkkinen Janne Käpylehto Kari Laaksonen Seppo Parkkinen sisällys UUTISIA 4 Urheiluseuroissakin voi tehdä ekotekoja 5 Saimaannorpan toivon kevät 7 Ikikuusikkoa jälkipolville VAALIT 8 Puoluegallup Soidensuojelu saa kannatusta, turpeenpoltto hajottaa mielipiteet 10 Hiili luonnossa Luonnon hiilivarastot kirjanpitoon 12 Vaaran laelta näkee enemmän Vierailimme Mustarindan taiteilija-residenssissa 13 Norppaluodolta Risto Sulkava LUONTO 14 Metsä herää 16 Kakarin kotona, lampikuikan lempisijoilla ELÄMÄNTAPA 18 Ekoarjen sankarit Toimistojen tuhlarit kuriin 19 Arjen kolumni Seppo Parkkinen 20 Ekokortteli esittelyssä 22 Ei pöntömpi pesä! 24 Lukijoilta 26 Norpan menot LUONNONHARRASTUS 2011 Perinnemaisematalkoot Saaristomerellä, purokunnostusta Pohjanmaalla vai souturetki Laatokalla? Luonnonsuojeluliiton piirit järjestävät tänä vuonna useita mielenkiintoisia kursseja, leirejä ja talkoita. Sivu 30. Lue lisää:

3 4 luonnonsuojelija 2 /2011 uutiset uutiset luonnonsuojelija 2 / Lakivoittoja eduskunnasta Kuva: Hannu Salmi SLL / Juha Taskinen Luonnonsuojeluliiton vastustama maastoliikennelain uudistus meni yli vaalien. Lakiesitys herätti niin suuria ristiriitoja, että asiaa ei olisi ehditty enää käsitellä kunnollisesti eduskunnan valiokunnissa. Siksi ympäristövaliokunta päätti lain käsittelyn pysäyttämisestä. Merkittävin eduskunnan tänä keväänä tekemä lakimuutos oli kaivoslain kokonaisuudistus. Vaikka se on tehty kaivoksien tekemiseksi maahamme, sen perusteella voidaan myös hylätä ympäristölle kaikkein tuhoisimmat hankkeet. Eduskunta paransi tältä osin lakia Luonnonsuojeluliiton ja eduskunnan ympäristövaliokunnan esityksen mukaisesti. Uusi kaivoslaki lisää kansalaisten ja järjestöjen tiedonsaantia, osallistumista ja muutoksenhakua. Kaivoslain muutos on myönteisin tämän hallituksen tekemä ympäristöä koskevan lain muutos. Suurin kiista eduskunnassa käytiin Lemmenjoen kansallispuiston konekullankaivuun siirtymäkaudesta. Siksi tuli lopulta yhdeksän vuotta. Myös kauppakeskuksien kaavoitusta tiukentava maankäyttö- ja rakennuslain muutos saatiin läpi. Tapani Veistola Luonnonsuojeluliiton kummiseura HyPS liikuttaa tänä vuonna koko seuraa ja junioreita ympäristöystävällisesti. Euroliigassa pelaa kesäisin noin 900 alle 11-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Kaksi uutta kansallispuistoa Eduskunta juhlisti loppukauttansa perustamalla kaksi kansallispuistoa: Sipoonkorven ja Selkämeren. Sipoonkorven kansallispuisto meni läpi juhlatunnelmissa ilman vastustusta. Östersundomin lintuvesiä ei saatu vielä mukaan. Jatkosuunnitteluun saatiin kuitenkin hyviä ympäristövaliokunnan lausumia. Ne ovat eduskunnan viestejä alueen kaavoittajille. Selkämerellä jouduttiin tekemään enemmän töitä ja kompromisseja. Selkämeren kansallispuistoon saa ampua tykillä ja johdattaa ydinvoimaloiden lauhdevedet. Siellä voi ampua halleja ja muutamalla luodolla vesilintujakin. Ammattikalastus on peräti puiston yksi peruste. Tärkeintä on kuitenkin se, että Selkämeri on Suomen suurin meripuisto. Se on merkittävä edistysaskel vedenalaisen luonnon suojelussa. Molemmat kansallispuistot olivat luonnonsuojelijoiden aloitteita. Sipoonkorpi meni läpi viidessä vuodessa Luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljön esityksestä, kun taas Selkämeri vei 15 vuotta. Nyt suojelutyö palkittiin. Jätelain lopputulos huono Vuodesta 2007 alkaen työstetty jätelaki hyväksyttiin eduskuntakäsittelyssä Luonnonsuojeluliiton ajamat kestävän materiaalitalouden lähtökohdat eivät lopulta toteutuneet mainittavassa määrin. Tärkein asia liitolle oli jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen edistäminen. Tulokset jäivät laihoiksi. Sitovia tavoitteita jätteen synnyn ehkäisylle ei saatu itse lakiin, eikä laki myöskään velvoita ympäristöhallintoa sellaisia valmistelemaan. Kierrätyksen osalta eduskunta velvoitti hallituksen säätämään asetuksella eri jätejakeiden kierrätystavoitteet. Asia jäi siis kesken. Jätelakityöryhmään osallistunut Luonnonsuojeluliiton Jouni Nissinen on pettynyt. Voidaan perustellusti kysyä, oliko Luonnonsuojeluliiton mukanaolosta työryhmässä mitään hyötyä. Tyhjän kun saisi pyytämättäkin. Teksti Tarja Heikkonen kuva Hannu Salmi Urheiluseuroissakin voi tehdä ekotekoja Suomen Luonnonsuojeluliitto kannustaa vuonna 2011 Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) ja kummiseuran Hyvinkään Palloseuran (HyPS) kanssa urheiluseuroja ympäristötyöhön. Yhteistyössä tuodaan tunnetuksi SLU:n Liikunnan Ekomerkkiä. HyPS on Suomen suurimpia jalkapalloseuroja lisenssipelaajilla mitattuna. Tavoitteena on muun muassa parantaa liikuntapaikkojen energiataloutta, edistää juniorien varusteiden kierrättämistä ja kannustaa pelaajia saapumaan harjoituksiin kävellen, pyörällä tai kimppakyydillä. Seura kulkee useimpiin turnauksiin bussilla, HyPSin ympäristövastaava ja varapuheenjohtaja Tero Pääläinen kertoo. SLL:n jäsenyhdistysten aktiiveista varmasti aika moni toimii perheen juniorin kautta myös urheiluseurassa. Tästä joukosta voisi hyvin löytyä ympäristöviestinviejiä seuroille ja aloitteentekijöitä Liikunnan Ekomerkin hakemiseen, kannustaa SLL:n ympäristökasvatustoimikunnan puheenjohtaja Tarja Heikkonen. Turnauksia voisi järjestää ympäristöteemalla. Liikuntatilojen ylläpitäjälle voisi tehdä aloitteen ekoenergiaan siirtymisestä. Luonto on myös hauska ja kehittävä liikuntaympäristö, Heikkonen kannustaa. Yhteistyöstä kerrotaan myös Euroopan suurimmassa jääkiekkoturnauksen Turku-turnauksen esitteissä huhtikuussa. Turnaukseen osallistuu noin 150 juniorijoukkuetta. SLU tiedottaa myös omilla kanavillaan. Liikunnassa arjen tekoja ympäristön hyväksi voi olla paljonkin. Jos tarvitset autokyytiä, perusta kimppakyyti lähiseudun harrastajien kanssa. Pidä varusteista hyvää huolta, näin ne kestävät käytössä pidempään. Pese pyykki aina täysinä koneellisina ja annostele pesuainetta vain ohjeen mukainen määrä. Käytä suihkussa vettä säästävästi, sammuta suihku saippuoinnin ajaksi, ja säästä kuumaa vettä. Kun teet eväitä, pakkaa ne kestäviin ja pestäviin rasioihin tai pusseihin. Ympäristönäkökohdat voi ottaa huomioon tapahtumien ruokailujen järjestämisessä: käytä omaa juomapulloa, janojuomaksi riittää myös vesi. Kierrätä urheiluvälineitä seuran varustepörssien, kirpputorien tai tuttavaperheiden kautta. Arpajaisiin voi kysyä ympäristöystävällisiä tuotteita tai palvelulahjakortteja, ei pelkästään rihkamaa. Lisätietoja Liikunnan Ekomerkistä löytyy nettisivuilta: Tapio Mikkonen Saimaannorpan toivon kevät Saimaan rantojen lumipesissä on jälleen uusi kuuttien sukupolvi. Reilun kuukauden ikäiset kuutit imevät ehkä vielä emon maitoa, onhan norpan imetysaika hylkeeksi ihmeen pitkä, jopa kuusi viikkoa. Kuutit pysyvät pesissä niin kauan kuin niitä voi pesiksi kutsua. Ne jopa kaivavat lumiluolan sivustoihin omia pikku onkaloitaan. Ne tekevät pieniä sukellusretkiä, mutta palaavat vielä pesäänsä. Kun vedet aukeavat ja pesä menettää kattonsa, kuutit lähtevät liikkeelle. Silloin alkaa niiden elämäntaipaleen vaarallisin aika, sillä kuuteista jopa joka toinen on tässä vaiheessa sotkeutunut kalaverkkoon ja hukkunut. Tämä kevät on hiukan erilainen, siinä on toivoa. Osakaskunnat ovat rauhoittaneet vapaaehtoisesti paljon vesiä kuuttialueiden ympäriltä. Osa osakaskunnista ei ole rauhoituksiin suostunut. Nämäkin alueet rauhoitetaan asetuksella, jos ministeri Sirkka-Liisa Anttila näin esittää, kuten on luvannut. Siksi kuuttien kymmenien kilometrien pituiset tutkimusretket Moottorikelkan jäljet kertovat saimaannorpan pesimärauhan häirinnästä. Saimaalle sujuvat tänä vuonna turvallisemmissa merkeissä kuin pitkään aikaan. Iso muutos verkkoturvallisuudessa on tutkimuksen ja luonnonsuojelun hienoa yhteispeliä. Varma tieto verkkokalastuskuolleisuuden merkityksestä tuli Metsähallituksen tutkijoilta. Tarvittiin kuitenkin luonnonsuojelujärjestöjen raivokasta painostusta ennen kuin mitään todella alkoi tapahtua, sanoo Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen. Moni pitää Luonnonsuojeluliiton keväällä 2009 järjestämää norppamielenosoitusta ratkaisevana. Ihmiset sisuuntuivat: nyt norpan suojelussa on kerta kaikkiaan päästävä eteenpäin. Maailman uhanalaisin hylje Täysin turvallista kuuteilla ei vielä ole. Verkkokalastuskielto ei kata kaikkea norppien liikkuma-aluetta, vaan ainoastaan tärkeimmät osat. Rauhoitus päättyy kesäkuun lopussa, joten verkkokalastuksen rajoittaminen nyt päätettävällä tavalla ei vie pois kaikkea kuuttikuolleisuutta. Luonnonsuojeluliiton mielestä verkkokalastuskiellon kestoa on tarvittaessa jatkettava, sanoo Tiainen. Muutoin emme saavuta 400 norpan kantaa, jolla saimaannorpan sukupuuttoriski olisi nykyistä selvästi pienempi. Nykyisin saimaannorpan kanta on Metsähallituksen mukaan noin 270 yksilöä. Kanta on yhä pienempi kuin vuonna Heikon kannankehityksen takia kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokitteli pari vuotta sitten saimaannorpan äärimmäisen uhanalaiseksi. Samaan kategoriaan päätyi IUCN:n tarkastelemista 47 lajista ja alalajista vain kaksi munkkihyljettä. Kun saimaannorpan kanta on munkkihylkeitäkin pienempi, saimaannorppaa voi perustellusti pitää maailman uhanalaisimpana hylkeenä. Saimaannorpan uhkana on vapaa-ajan kalastuksen ohella etenkin ihmisen aiheuttama pesimäaikainen häiriö ja ilmastonmuutos. Joensuun yliopisto on kokeillut lumen kasaamista keinokinoksiksi, ja norpat ovat niitä huolineet käyttöönsä. Saimaan norpat huolivat käyttöönsä yli 8000 vuotta sitten. Parhaimmillaan saimaannorppia lienee ollut noin viisi tuhatta. Norppalähettiläät liikkeellä Luonnonsuojeluliitto toimii nyt norpan puolesta Saimaalla monin tavoin. Kouluissa kiertää toista vuotta norppalähettiläitä kertomassa hylkeen elintavoista. Lähettiläät kiertävät kouluissa kevään ajan esitellen lapsille saimaannorpan elämää ja Saimaan luontoa. Teksti Antti Halkka Lähettiläshanke alkoi vuonna 2010 Etelä- Savon puolelta ja sai nyt jatkoa Etelä-Karjalassa. Norppavierailut on kohdistettu ensi sijassa kolmasluokkalaisille. Pienemmissä kouluissa viestiä saatetaan viedä useammallekin luokka-asteelle. Lähettiläät kiertävät kouluja maaliskuun puolella Lappeenrannan seudulla ja Saimaan länsiosissa, ja huhtikuun lopussa Imatran ja Ruokolahden suunnalla. Viime vuonna norppalähettiläät saivat Etelä-Savossa erittäin hyvän vastaanoton ja palaute oli kiittävää. Hyvillä mielin ja innostuneina jatkamme työtä nyt Etelä-Karjalan puolella. Mukaan on ilmoittautunut yli 30 koulua, iloitsee Kaarina Tiainen. Oppitunneilla ajatuksena on sukeltaa saimaannorpan jännittävään elämään. Lapsilla on mahdollisuus esimerkiksi kuunnella norpan ääntelyä. Me taas mielellään kuulemme lasten kokemuksia Saimaasta ja norpasta, kertovat lähettiläät Niina Hätinen ja Heidi Häkkinen. Tänä vuonna lähettiläät voivat kertoa lapsille, että norpan tulevaisuus Saimaassa näyttää nyt entistä valoisammalta, vaikka lisätoimia vielä tarvitaan. Lahjoita norppatyöhön Luonnonsuojeluliitto kerää rahaa norpan suojeluun. Vapaasti valittavan summan voi lahjoittaa verkossa. Saimaannorpan suojeluun saadut varat käytetään pesimäalueen hankintaan tai muuhun saimaanorpan suojelua edistävään toimintaan.

4 6 luonnonsuojelija 2 /2011 uutiset uutiset luonnonsuojelija 2 / Karhulle ei kevätmetsästystä Aikeet karhun kevätmetsästyksen uudelleen aloittamisesta Itä-Lapissa saatiin torjuttua. Karhun kevätmetsästys lopetettiin metsästyslainsäädännön uudistuksen yhteydessä 1990-luvun alussa. Suomen Metsästäjäliitto esitti viime syksynä sen uudelleen aloittamista. Samaa esitettiin Lapin liiton seminaarissa tammikuussa. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila lupaili kokeilua. Luonnonsuojeluliitto tyrmäsi ajatuksen välittömästi. Maaliskuussa Anttila ilmoitti että ei tee asetuksenmuutosta. Sitä vastoin eduskunta hyväksyi Luonnonsuojeluliiton esityksen törkeän metsästysrikoksen lisäämisestä rikoslakiin. Uudistus mahdollistaa poliisille muun muassa televalvonnan ja korottaa enimmäisrangaistuksia. Yhdessä uuden riistalajien korvaushinnaston kanssa lakimuutos on pelote, joka pakottaa salametsästäjät entistä enemmän harkitsemaan tekojensa seurauksia. Syytä onkin, koska susikanta laski jo yksilöön. Luonnonsuojeluliitto pettyi suostrategiaan Suomen luonnonsuojeluliitto on jättänyt eriävän mielipiteen kansalliseen suo- ja turvemaiden strategiaan. Vuoden 2009 keväällä käynnistyneen Kansallisen suo- ja turvemaiden strategiatyöryhmän työn tarkoituksena on ollut yhteisen, ajantasaisen näkemyksen laatiminen soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden kestävästä ja monipuolisesta käytöstä. Tavoitteessa epäonnistuttiin. Suomen luonnonsuojeluliiton ohella strategiaa kritisoivat myös Birdlife Suomi sekä työryhmän jäsenenä, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tapio Lindholm. Vaikka pidimme aktiivisesti esillä Nagoyan biodiversiteettisopimuksen ja EU-lainsäädännön tavoitteita, ne sivuutettiin tietoisesti. Emme voi olla mukana strategiassa, jossa esitetään turvetuotannon jatkamista myös ojittamattomilla soilla, työryhmässä Suomen luonnonsuojeluliittoa edustanut Risto Sulkava toteaa. Strategiassa esitettiin useita suoluonnon tilaan vaikuttavia toimenpiteitä valmisteltavaksi. Yksi esityksistä on uusi luonnonsuojeluohjelma, jonka tavoiteaikatauluna on vuosi Lisäksi se esittää uuden luonnontilaisuusasteikon käyttöönottoa, jolla on tarkoitus ohjata soiden käyttöä niille alueille, joiden luonto on jo muuttunut ojituksen seurauksena. Toimenpiteet eivät vaikuta niihin alueisiin, joita turveyrityksillä on jo hankittuna noin kymmenen vuoden tarpeisiin. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Birdlife Suomi tiedottivat suostrategian epäonnistumisesta jo päivää ennen sen julkaisemista. Samalla järjestöt esittelivät EU-komissiolle jättämäänsä kantelua luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla. Emme voineet jäädä hiljaisiksi tilanteessa, jossa suopolitiikka ei noudata EU:n tavoitteita biodiversiteettikadon pysäyttämiseksi tai ilmastotavoitteiden savuttamiseksi, Sulkava kertoo. Suostrategia on nyt luovutettu maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Seuraavaksi se etenee lausuntokierrokselle, jonka jälkeen ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö päättävät prosessin jatkosta. Hanna Kaisa Hellsten Teksti Helena Romppanen Kuva Päivi Sissonen Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen Anita Rämö ja Saara Herajärvi tutkivat Ilomantsin Marjovaaran komeaa suojelumetsää. 102 Merikotka Haliaeetus albicilla Ei äänioikeutta! Ikikuusikkoa jälkipolville Ilomantsin ortodoksinen seurakunta teki koko maan ortodoksisista seurakunnista ensimmäisenä esimerkillisen teon suojelemalla noin 40 hehtaaria metsäänsä. Seurakunnan Metso-kohteeksi vapaaehtoisella kaupalla myymä metsä sijaitsee Ilomantsin Marjovaarassa. Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen luonnonsuojelupäällikkö Sirkka Hakalisto kiitti metsää hienoksi ja kokonsa puolesta Pohjois-Karjalassa merkittäväksi suojelukohteeksi. Kohteessa on hyvin monenlaisia luontotyyppejä. Alueella on runsaslahopuista kangasmetsää sekä kuusikkoisia märkiä korpia. Vanhoista korvista meillä onkin suojeluohjelmissa puute, sillä niitä on hyvin vähän säilynyt tällaisina laajoina kokonaisuuksina. Alueesta lähes viisi hehtaaria on noin 130-vuotiasta kuusikkoa. Lisäarvoa kohteeseen tuo metsän läpi virtaava luonnontilainen puro, jossa majavat pesivät. Suota ja nuorta metsääkin sisältyy alueeseen. Olemme tyytyväisiä, tämä oli meille myös taloudellisesti kannattava kauppa, sanoo kirkkoherra Ioannis Lampropoulos. Aloite suojeluun lähti seurakunnan kiinteistölautakunnan jäseneltä, luontoharrastaja Päivi Sissoselta. Seurakunnan elimissä asiaa puntaroitiin perusteellisesti, mutta päätös syntyi hyvässä yhteishengessä. Noin 250 hehtaaria metsää omistava Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on pari vuotta sitten kieltänyt myös kesähakkuut metsissään. Sirkka Hakaliston mukaan olisi tärkeää, että seurakunnat ja muut yhteisöt lähtisivät enemmän mukaan metsien suojeluun, sillä niiden omistuksessa on yleensä isompia kohteita kuin yksityisillä. Myös taloudellisesti suojelu on yhteisöille hyvinkin varteenotettava vaihtoehto metsän käyttömuotona. Vuonna poikasta Vuonna poikasta LUONNON SUOJELEMINEN KANNATTAA! Haluan jatkaa työtäni Eduskunnassa maan ja luonnon puolesta. PERTTI SALOLAINEN Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Tavattavissa vaalien välilläkin. KOKOOMUS HELSINKI Tukiryhmä:perttisalolainen.fi 85 ei pelaa eikä pelkää Mainoksen maksoi Timo Juurikkala kansanedustaja ympäristövaliokunnan jäsen Timo Juurikkala Äänestä Timo jatkamaan työtään - luonnon monimuotoisuuden - Itämeren - ilmastonsuojelun puolesta Monelle kansanedustajalle luonto on vain pakollinen fraasi, Timolle luonto on syy olla kansanedustaja! Ismo Tuormaa ympäristötoimittaja uusimaa nro Vihreät De Gröna Johanna Karimäki Kansanedustaja, DI Työtä metsien, soiden ja puhtaiden vesien puolesta Huolenpitoa lapsista ja ikääntyvistä Mahdollisuuksia tehdä työtä, opiskella ja yrittää Ilmastonmuutokselle jarrut UUSIMAA Ilmoituskulut: Johanna Karimäki Luonnontuotteita, kasvisruokaaineksia ja ekologisia pesuaineita. Kauppakatu Tampere runsaudensarvi.net

5 8 luonnonsuojelija 2 /2011 vaalit vaalit luonnonsuojelija 2 / Kuva: Eero Saarela / Vastavalo Jukka Kangas / Kuvaliiteri Vain vasemmistoliitto ja vihreät ovat yksiselitteisesti kaikkien ojittamattomien soiden rauhoituksen kannalla. Puolueilla oli hyvin erilaiset näkemykset turpeenpoltosta. Soidensuojelu saa kannatusta, turpeenpoltto hajottaa mielipiteet TEKSTI Venla Virkamäki Esitimme nykyisen eduskunnan puolueiden puoluesihteereille kolme luonnonsuojelun kannalta tärkeää kysymystä. Kysyimme maamme ojittamattomien soiden suojelutarpeesta, kannasta turpeenpolttoon sekä METSO-rahoituksesta. Vastaajat: Timo Laaninen Taru Tujunen Mikael Jungner Panu Laturi Sirpa Puhakka Johan Johansson Peter Östman PUOLUEGALLUP: kolme kysymystä säätelevät ilmakehän kaasutasapainoa ja vesien virtausta, pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta ja tuottavat ra- 1.Suot vintoa. Suoluontomme on kuitenkin uhattuna. Teollinen turpeenkaivuu on suurin uhka suoluonnon säilymiselle. Onko puolueenne valmis suojelemaan kaikki jäljellä olevat ojittamattomat suot, vaikka ne olisivatkin esimerkiksi valtionyhtiö Vapon hallussa? KESKUSTA: Soita merkittävästi muuttava käyttö, kuten turvetuotanto, tulee ohjata jo ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turv le. Turvetuottajat ovat kuitenkin toisenlaisten pelisääntöjen aikaan hankkineet myös luonnontilaisia soita, joiden suojelusta tulee sopia erikseen. Näiden suojelemisesta Vapo käy parhaillaan neuvotteluita ympäristöministeriön kanssa. Näitä neuvotteluita on tärkeä jatkaa, ja pyrkiä tarjoamaan turvetuottajille vaihtomaita jo ojitetuilta tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneilta alueilta. Luonnonsuojelun tavoitteet toteutuvat parhaiten silloin, kun niille on laaja, jokaisen osapuolen ymmärrys ja hyväksyntä. KOKOOMUS: Kokoomuksen mielestä luonnonsuojelun kannalta arvokkaat suot pitää jättää turvetuotannon ulkopuolelle. On löydettävä toimiva ratkaisu siihen, miten esimerkiksi Vapon hallinnassa olevat luontoarvoiltaan arvokkaat suot voitaisiin parhaiten säästää. Tarvitsemme eri tahojen yhteistyötä ja tapauskohtaista etenemistä. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Kristillisdemokraatit haluavat sitoutua ympäristön suojeluun ja luonnon toimintakyvyn ja monimuotoisuuden säilyttämiseen tuleville sukupolville. Tulevaisuuden kannalta olennaista on, miten luonnonarvoja suojellaan metsissä, suoalueilla ja kosteikoissa. Talousmetsien suojelupolitiikan on perustuttava vastuulliseen kokonaisnäkemykseen kestävästä kehityksestä: sen on parannettava metsien monimuotoisuutta, varjeltava vesistöjä ja maapohjaa metsänhoidon kuormittavilta vaikutuksilta, samalla kuitenkaan tuhoamatta kannattavaa metsätaloutta. RKP: Niin sanotun suotyöryhmän esitys on kannatettava. Siinä on hyvin yhdistetty suojelutavoitteet ja turvetuotannon tarpeet. SDP: Turpeen kaivaminen on uhka jäljellä oleville luonnontilaisille ja ennallistamiskelpoisille soille. Soiden suojelua voidaan parantaa täydentämällä suojeluverkostoa ja ennallistamalla suojelualueiden ulkopuolisia soita. Luonnontilaiset suot pitää suojella. VASEMMISTOLIITTO: Kyllä. Vasemmistoliitto haluaa toimenpideohjelman, jolla estetään ojittamattomien ja luonnontilaisten soiden hävittäminen sekä aloitetaan laajamittainen talousmetsäalueiden soiden ennallistaminen huolimatta siitä, kenen omistuksessa suoalueet ovat. VIHREÄT: Vihreät on valmis suojelemaan kaikki jäljellä olevat ojittamattomat suot. Olemme ehdottaneet, että Vapon arvokkaat suot otettaisiin esimerkiksi Metsähallituksen luontopalvelujen haltuun. Myös osittain ojitetut, luontoarvoiltaan merkittävät suot tulee suojella. Turpeenpoltto on kivihiiltäkin pahempi ilmastopilaaja. Lisäksi turpeenotto aiheut- 2. taa huomattavia vesistöhaittoja, maiseman rumentumista ja luontoarvojen tuhoutumista. Onko puolueenne valmis lopettamaan turpeenpolton; jos olette, niin mihin mennessä? KESKUSTA: Turpeen energiakäytön välitön lopettaminen merkitsisi fossiilisen tuontienergian, kivihiilen ja pienemmissä lämpölaitoksissa myös öljyn nykyistä runsaampaa käyttöä. On syytä muistaa, että turpeen nykyinenkin energiakäyttö on pääosin päästökaupan piirissä, joten sen käyttöön sisältyy päästökaupan hinnan mukainen ilmastorasite. Suomi tavoittelee vähintään 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa, että käytännössä koko energiasektorin on oltava päästötöntä. Turvetta voidaan tulevina vuosikymmeninä käyttää energiantuotannossa vain, jos hiilen talteenotto ja varastointi ovat kunnossa. Turpeen käytössä myös muut ympäristövaikutukset, erityisesti vesistövaikutukset, on otettava vakavasti. Vastikään valmistuneen suostrategia linjaa tukee ja selkeyttää soita merkittävästi muuttavan käytön kohden- tamista jo luontoarvioiltaan heikentyneille soille. Tällä yhdessä alueellisten vesienhoitosuunnitelmien tehokkaan toteuttamisen kanssa voidaan turvetuotannon vesistöhaittoja vähentää jatkossa. Turvetuotanto on yli 10 hehtaarin tuotantoalueilla luvanvaraista toimintaa, jolloin ympäristöluvassa määrätään esim. parhaasta käyttökelpoisesta vesienpuhdistustekniikasta. KOKOOMUS: Turpeen haittoja on vähennettävä kehittämällä yhä parempia turpeennostotekniikoita ja ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Kokoomuksen mielestä turpeen verotuksen on tulevaisuudessa perustuttava yhä selvemmin ilmastovaikutuksiin. Muutos pitää tehdä suunnitelmallisesti pidemmällä aikavälillä, jotta turve ei korvaudu ulkomaisella kivihiilellä. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Eri polttoaineiden ominaispäästöt vaihtelevat siten, että suurimmat päästöt tuotettua energiayksikköä kohden on hiilellä ja turpeella. Maakaasun päästöt ovat karkeasti ottaen puolet edellisistä. Muut fossiiliset polttoaineet asettuvat näiden väliin. Turve on paikallisesti merkittävä energianlähde ja siksi siitä luopumista ei voi tehdä kerralla. KD pitää tavoitteena asteittaista luopumista turpeen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. RKP: Lopettamisesta ei ole puoluekantaa. SDP: Turpeen käytössä on otettava huomioon erityisesti ilmastonäkökohdat. Turpeella on kuitenkin oma merkityksensä paikallisessa lämmön- ja sähköntuotannossa sekä sekapolttoaineena puun rinnalla. VASEMMMISTOLIITTO: Kyllä. Turve ei ole ilmastonmuutoksen kannalta merkitsevällä ajanjaksolla uusiutuva luonnonvara ja turpeennoston aiheuttamat ympäristöhaitat ovat mittavia. Turpeenpoltosta pitää alkaa siirtymään kestävämpiin ratkaisuihin välittömästi. VIHREÄT: Turpeenpoltosta tulee luopua asteittain kuten muidenkin voimakkaasti päästöjä aiheuttavien polttoaineiden. Vihreät on ehdottanut, että ensi vaalikaudella turpeen erilaiset tuet lopetettaisiin ja turpeen verot nostetaan asteittain vastaamaan päästöjä. Jos ilmastopolitiikkaa onnistutaan tekemään kunnianhimoisesti, yksi mahdollinen vuosi turpeenkäytöstä luopumiselle voisi olla esimerkiksi Metsät ovat uhanalaisten lajien merkittävin elinympäristö maassamme. Samalla metsätalouden aiheuttamat muutokset ovat myös merkittävin lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden syy. Aikaisemmista suojelutoimista huolimatta metsäluonnon köyhtymistä ei ole saatu pysäytettyä. Varsinkin Eteläja Länsi-Suomessa metsäluonnon suojelu vaatii vielä huomattavia lisäponnistuksia. METSO-ohjelman rahoitus uusien suojelualueiden hankintaan on vuonna miljoonaa euroa. Paljonko puolueenne on valmis lisäämään tätä rahoitusta ensi vaalikaudella? KESKUSTA: METSO-ohjelman vahvuus on sen laaja hyväksyttävyys ja kustannustehokkuus. Metsien suojelun rahoituksen ohjaamista METSO-ohjelmaan tulee huolehtia jatkossakin. Tavoitteena on vähintään nykytason turvaaminen. KOKOOMUS: Vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-ohjelmalla on saatu hyviä tuloksia aikaan ja sen merkitys kasvaa. Ohjelman rahoituksesta tulee huolehtia. Tässä vaiheessa emme voi antaa sellaisia rahoituslupauksia, joiden toteutumisesta vallitsevassa taloustilanteessa ei ole täysiä takeita. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Etelä-Suomen metsäsuojelualueita tulisi lisätä, erityisesti vanhojen metsien osalta. Vuonna 2009 MET- SO-ohjelman kautta toteutettiin suojeluhankkeita yksityisinä suojeluhankkeina 824 ha ja valtion hankintoina 1368 ha. Suojelun piiriin tulisi ottaa riittävän suuria kokonaisuuksia sekä soveltaa suojelussa ekokäytävä -ajattelua, joka varmistaa lajien siirtymisen paikasta toiseen myös muuttuvissa ilmastoolosuhteissa. Hyväksytty suojeluohjelmien rahoitus ei saa hidastua, ja suojeltaviksi rajattujen kohteiden lunastusta tulee kiirehtiä. RKP: METSO-ohjelman rahoitus tulee turvata ja siitä pitää olla kirjaus ensi hallitusohjelmassa. Rahoitusta tulee taata ohjelman toteuttamistarpeiden mukaisesti. SDP: Luonnon monimuotoisuuden vähentyminen on ongelma Suomessakin. Sosialidemokraateille luonnon- ja metsiensuojelun rahoituksen riittävyys on tärkeää, ja mm. METSO-ohjelman toteuttamiseen tarvitaan lisäresursseja. Etelä-Suomen metsien suojelutilanteessa on parantamisen varaa, mutta onneksi METSO-ohjelmalla on laaja tuki. Ohjelman kannustavuuden parantamiseksi täytyy pitää huoli, että ohjelman rahoitus vastaa kysyntään ja riittää suojelutavoitteiden saavuttamiseen. VASEMMISTOLIITTO: Metsänhoidossa on huolehdittava taloudellisen toiminnan rinnalla luonnon monimuotoisuudesta ja hiilivaraston lisäämisestä. Monimuotoinen metsänhoito ja vapaaehtoinen suojelu on mahdollistettava. Jotta ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutettaisiin, tulisi rahoitus ainakin kolminkertaistaa. Täten METSOohjelman vuosittaisen rahoituksen tulisi olla noin 90 miljoonaa euroa. VIHREÄT: Vihreät haluaa nostaa Etelä-Suomen metsien suojelun rahoituksen ensi vaalikaudella 100 miljoonaan euroon vuodessa, jotta ohjelmassa asetetun hehtaarin suojelutavoitteen toteutuminen varmistetaan. Haluamme mahdollistaa myös yhtiöiden, kuntien ja muiden yhteisöjen osallistuminen METSO-ohjelmaan. Vastausten arviointia Norpan yläfemma 17. päivä huhtikuuta on virallinen äänestyspäivä ehdokasta eduskuntavaaleissa 561 ehdokasta kannatti ilmastolakia 8.3. mennessä. 200 kansanedustajaa valitaan. 39 % ehdokkaista on naisia. Puolueiden vastaukset olivat osittain yllättävät, mutta pääosin odotetun kaltaiset. Kysymys ojittamattomien soiden suojelusta poiki runsaasti kaunista puhetta luonnonsuojelun tärkeydestä, mutta vähän konkreettisia toimenpideehdotuksia. Puolueet tuntuvat kuitenkin ymmärtävän, että myös Vapon hallussa olevien ojittamattomien soiden kohtalo on ratkaistava ensi vaalikaudella. Vasemmistoliitto ja Vihreät sanovat vastauksessaan, että nämä alueet on suojeltava riippumatta omistuksesta muut luottavat käynnissä olevien neuvottelujen tuottavan halutun lopputuloksen. Kivihiiltäkin pahemman ilmastopilaajan turpeen poltto jakaa puolueet selvästi. Vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit ovat valmiit asettamaan selvän aikarajan turpeenpoltosta luopumiselle. Turpeenpolton kannattavuuteen suoraan vaikuttavan alhaisen verotason korottamiseen on valmis myös kokoomus. Muutkin vastanneet puolueet tuntuvat ymmärtävän turpeen ilmastohaitat. Luonnonsuojeluliiton kyselyn perusteella näyttää selvältä, että hallitusohjelmaan kirjataan, että METSO-ohjelman rahoitus on turvattava ja mielellään lisättävä. Sen verran yksimielisesti puolueet totesivat rahoituksen turvaamisen vähintään nykytasolla olevan tärkeää. Nykytasohan ei ole missään nimessä tarpeeksi. Kiitämme kaikkia kyselyymme vastanneita puoluesihteereitä ja jäämme odottamaan tulevia toimia! Vain perussuomalaisilta emme vastauksia saaneet.

6 10 luonnonsuojelija 2 /2011 luonnonsuojelija 2 / Ekoenergia-merkki takaa, että sähkö tai kaukolämpö on tuotettu uusiutuvilla lähteillä täyttäen merkin kestävyyskriteerit. Ekoenergiaa tilaamalla voit ottaa kantaa kestävästi tuotetun uusiutuvan energian puolesta. Ekoenergia-merkki voidaan myöntää myös energiansäästöpalveluille. TEKSTI Teemu Kettunen Kuvitus Max Liimatainen Hiilen määrä (tonnia/hehtaari) Suomessa on koko maailmankin mittakaavassa suuret luonnon hiilivarastot. Hiili luonnossa Juttusarja hiilen merkityksestä Suomen luonnossa. Osa 2/6. TEKSTI Sini Eräjää Kuva Carbon Biodiversity Luonnon hiilivarastot kirjanpitoon Metsien ja soiden kyky varastoida valtavia määriä hiiltä ja siten pitää ilmastonmuutosta kurissa on yksi hyvä syy panostaa suomalaisen luonnon suojeluun. Alueen arvo hiilen varastoijana ei vielä paljon paina sen enempää luonnonsuojelu- kuin ilmastopolitiikassakaan. Miten luonnon hiilivarastojen suojeleminen ja muut ekosysteemipalvelut saataisiin osaksi päätöksentekoa? Luonnon hiilivarastot ovat ihan uudenlainen ajattelumuoto, eikä niistä löydy valmista tietoa olemassa olevista tietojärjestelmistä. Olisi kyllä mielenkiintoista tehdä peruskartoitus hiilivarastojen sijainnista ja saada niistä kattavampaa tietoa, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petteri Vihervaara tuumailee. Hiili kartalle Maailmalla esimerkkejä hiilivarastojen ja muiden ekosysteemipalveluiden kartoituksesta jo löytyy. YK:n ympäristöohjelman johdolla on laadittu karttoja esimerkiksi Tansanian, Kambodzhan, Ecuadorin ja Nigerian hiilivarastoista ja vertailtu niitä luonnonsuojelualueiden tai paikallisten elinkeinojen kannalta tärkeisiin alueisiin. Esimerkiksi Tansanian kartoituksessa selvisi, että noin kolmasosa maan hiilivarastoista sijoittuu olemassa oleville suojelualueille, mutta neljäsosa korkean hiilimäärän alueista on vielä turvaamatta. Selvityksen avulla on tarkoitus kohdentaa teollisuusmailta toivottavia varoja kehitysmaiden hiilivarastojen turvaamiseksi. Siinä missä Tansanian luontoon on arvion mukaan varastoitunut 12 gigatonnia hiiltä on Suomessa vain kolmasosalla Tansanian pinta-alasta noin 8,5 gigatonnia hiiltä. Tulevaisuudessa ilmastovaikutusten arviointi? Ideoita erilaisten ekosysteemipalveluiden huomioimiseksi politiikassa pohditaan kuumeisesti maailmalla. Kansallista tilinpitoa erilaisista ekosysteemipalveluista on ehdotettu jo useaan kertaan keinoksi turvata luonnon palveluita. Nyt noteeraamme kansallisessa tilinpidossa varallisuudeksi lähinnä erilaiset tuotantopalvelut, eli klassiset luonnonvarat. Miksemme voisi pitää kirjaa myös hiilen varastoista tai vesien puhtaudesta? Hiilen varastointi pystytään periaatteessa jo kohtuullisen hyvin arvioimaan, joten se voisi olla ensimmäisten ekosysteemipalveluiden joukossa tällaisessa tilinpidossa, Suomen ympäristökeskuksen vieraileva tutkija Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy:sta ehdottaa. Kettunen on aiemmin tehnyt esimerkiksi selvityksen siitä, miten EU voisi ottaa ekosysteemipalveluiden turvaamisen mukaan omaan politiikkaansa. EU:n budjetin laadinnan yhteydessä on viime aikoina noussut esiin niin sanottu climate proofing, joka tarkoittaa budjetin vaikutusten arviointia ilmastotaseen kannalta. Tavoitteeksi voitaisiin esimerkiksi ottaa, että budjetin tulee olla vaikutuksiltaan hiilineutraali. Samaa voisi soveltaa myös ympäristövaikutusten arvioinnissa, Kettunen visioi. Hiilineutraaliudesta puhuttaessa usein vielä unohtuu arvioida vaikutukset myös hiilivarastojen säilymisen näkökulmasta. Hiilineutraalisuuden tarkasteluun olisikin olennaista sisällyttää myös hiilivarastojen pysyvyyden näkökulma. Tärkeintä olisi kuitenkin ilmasto- ja luonnonsuojelupolitiikan tuominen paremmin yhteen. Suojelupolitiikan pitäisi olla enemmän ilmastopolitiikkaa ja toisin päin, Kettunen summaa ja toistaa samalla Luonnonsuojeluliiton teemavuoden sanoman. Lisätietoja: Tammisaari lämpiää ekologisesti Suomen luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Ekoenergia-merkin Tammisaaren kaukolämpöverkolle ja EKO-sähkö -tuotteelle. Tammisaaren kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat hieman laskentatavasta riippuen vuonna 2010 alle kuusi grammaa kilowattituntia kohden (g/kwh), kun Ekoenergia-merkin myöntämisedellytyksenä on alittaa 100 g/kwh päästötaso. Tammisaaren kaukolämpöverkko on ensimmäinen suuri kaukolämpöverkko Suomessa, jolle merkintä myönnetään. Tammisaaren Energia tuottaa vuosittain yli megawattituntia (MWh) Ekoenergia-merkittyä kaukolämpöä, joka vastaa noin 5000 omakotitalon lämmöntarvetta. Lämpö tuotetaan Koivuniemen biovoimalaitoksessa ja biolämpökattilassa. Sähköä puulla ja tuulella Tammisaaren ekosähkö on tuotettu 60- prosenttisesti metsähakkeella ja 40-prosenttisesti tuulivoimalla. Ekoenergia-sertifioidun tuotannon määrä on yhteensä noin MWh, joka vastaa noin 5000 kotitalouden sähkönkulutusta. Tammisaaren energian myymä tuulivoimatuotanto, sijaitsee Hangossa ja Inkoossa ja on teholtaan yhteensä 10 MW. Ekoenergia-merkin kriteerit takaavat, että tuulivoimalat sijoittuvat tärkeiden lintu-, luonnonsuojelu-, maisema- ja kulttuuriperintöalueiden ulkopuolelle. Puulla tuotettu sähkö on peräisin Koivuniemen biovoimalaitoksesta ja se tuotetaan yhteistuotantona kaukolämpöverkkoon johdetun lämmön kanssa. Yhteistuotannon ansiosta voimalan hyötysuhde on erittäin korkea. Lisäksi puupolttoaineen korjuu tapahtuu Ekoenergia-kriteerien mukaisesti, ja tuhka hyötykäytetään mahdollisuuksien mukaan lannoitteena. Voimalaitos kykenee polttamaan puuta ilman muita polttoaineita. Majoitu mukavasti ja edullisesti Liukonpellon luomutilalla kirkasvetisen Suvasveden rannalla! Haukirannan luontopolulta saatat bongata sekä kuikan että geokätkön. Tutustu verkossa: Voit myös tykätä Liukonpellon luomutilasta Facebookissa. Tule ja tuo ystäväsikin nauttimaan Natura-alueesta. Ekoenergia tukee vaelluskalatutkimusta Kuinka kalatiet saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin? Mistä istutuslohien heikko selviytyminen luonnossa johtuu ja kuinka sitä voitaisi parantaa? Muun muassa näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hanke Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet menetelmäkirjon arviointi ja kehittäminen. Tutkimushanke saa tukea Fortumin myymän Ekoenergia-merkityn sähkön kautta myynnistä kertyneillä ympäristörahastovaroilla tuetaan hanketta eurolla. Tutkimus koostuu 10 osahankkeesta, jotka toteutetaan pääosin vuoden 2013 loppuun mennessä. Keinotekoisessa elinympäristössä kasvaneet istukkaat eivät selviä luonnossa yhtä hyvin kuin luontaisen elinkierron kautta syntyneet villien vaelluskalojen jälkeläiset. Tämä havaitaan ammattikalastajien saaliissa, jossa luonnonlohen osuus on lohen istutusmääriin nähden korkea. Vaelluskalakantojen hoidossa ollaankin siirtymässä velvoiteistutuksista kohti luontaisen elinkierron edistämistä muun muassa kalateitä rakentamalla. RKTL:n hankkeessa tutkitaan kalateiden toimivuutta ja selvitetään nousulohien kulkureittejä kalatien suuaukon parhaan sijoituksen löytämiseksi. Lisäksi pyritään selvittämään, voidaanko aikuisia lohia patojen ohi siirtämällä käynnistää luonnonpoikastuotanto Kemi-, Ii- ja Oulujoen vapaina virtaavilla osuuksilla. Istutuslohien menestymistä luonnossa arvioidaan selvittämällä istukkaiden ja luonnonlohien suhde lohisaaliissa Kemi- ja Iijoen terminaalialueilla. Lisäksi tutkitaan vaelluskalojen selviytymistä istutuspaikalta jokisuuhun sekä eri tekijöiden kuten kasvatustaustan sekä istutuspaikan ja -ajan vaikutusta selviytymiseen.

7 12 luonnonsuojelija 2 /2011 luonnonsuojelija 2 / Puinen, vaalea Mustarinda-talo majoittaa kymmeniä taiteilijoita ja tutkijoita vuosittain. Vaaran laelta näkee enemmän Vaaran laelta näkyy tyypillinen kainuulainen talvimaisema: vihreän metsän ja valkoisten aukkojen tilkkutäkki vaarojen rinteillä. Selän takana on kuitenkin tumman vihreä, korkeuksiin nouseva seinä, Paljakan luonnonpuiston metsät. Näissä maisemissa kirveenkoskematon korkea kuusikko tuntuu todelliselta pyhätöltä. Paikalliset kertovat Paljakalla kasvavan Suomen korkeimmat kuuset. Tämän komeuden kupeessa on jotain Kainuulle vähemmän tyypillistä. Kansainvälinen taiteilijaresidenssi ja kulttuurikeskus Mustarinda. Talo nököttää yhden Kainuun korkeimmista vaaroista laella. Tänä vuonna Mustarindaan on jo tulossa lähes 30 taiteilijaa, kirjailijaa ja tutkijaa. Monet tulevat useaksi kuukaudeksi. Talon isännällä, kuvataiteilija Antti Majavalla on talo ja kädet täynnä työtä. Tänään saapuu vieras Hollannista, ensi viikolla Japanista. Minut tänne houkutteli luonto, täällä on niin kaunista. Ja rauha. Se on ylellisyyttä, juuri Rotterdamista Mustarindaan saapunut Lotte Teussink huokaa. Tieteiden ja taiteiden talo Kaiken tämän taustalla on havainto niin luonnon kuin kulttuurin kirjon kapenemisesta, Antti Majava kertoo Mustarindan ajatuksesta. Minua kiehtoo hybridiajattelu eri tieteiden ja taiteiden alojen ihmisten välillä. On selvää että tutkimus ja tiede ei yksin riitä sellaisten valtavien ongelmien kuin ilmastonmuutoksen ratkaisuun, selvittämään miten todella saamme muutettua ihmisten toimintaa. Taide on ihan yhtä lailla pätevä TEKSTI Sini Eräjää KUVAT Xavier Locquet Vandenberghe keino todellisuuden tarkasteluun ja ongelmien ratkaisuun. Tarvitsemme rajoja rikkovaa ajattelua. Ehkä tärkeintä oli kuitenkin tarve ajattelemisen rauhaan, Majava jatkaa Mustarindan tarkoituksesta. Helsingissä kaikki tuntuvat toimivan jonkinlaisessa paniikkireaktiossa maailman nykyisen tilanteen edessä. Monet faktat maailman tulevaisuudesta ovatkin niin karuja, että ihmisten mielenterveys on ihan oikeasti koetuksella. Samalla kun ottaa asiat vakavasti, täytyy kuitenkin huolehtia itsestään. Haluaisimme Mustarindan toimivan niin, että ihmiset voivat säilyttää voimansa ja terveytensä. Mustarindan luojat ja perustajat Antti Majava ja Alma Heikkilä ovat kumpikin kuvataideakatemiasta valmistuneita taiteilijoita, joille helsinkiläinen taiteilijaelämä, kuvataiteen pienet piirit ja apurahojen viidakko on tuttua. Mihin tutkijat ja taiteilijat tarvitsevat metsää? Voisihan tätä kaikkea, mitä Mustarindassa teemme, tehdä ilman metsääkin, mutta lopputulos olisi erilainen. Metsän läsnäolo vaikuttaa, Alma Heikkilä tuumailee. Taiteilijan näkökulmasta on mielenkiintoista nähdä ympäristöä, johon ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut. On oikeastaan aika kummallista, että kuvataiteessa on perinteisesti opetettu niin paljon ihmisen anatomiaa. Yhtä tärkeätä pitäisi olla myös luonnon ymmärtäminen, etenkin sellaisen luonnon, joka ei ole ihmisen toiminnan tulosta. Talousmetsät aiheuttavat taiteilijassa lähinnä suurta hämmennystä. Talousmetsähän on vain ihmisen luoma, täysin abstrakti rakennelma, jonka väitetään olevan luontoa, vaikka kyseessä on lähinnä viljelys. Ihmisellä on kummallinen pyrkimys valiomuotoisuuteen. Kun maailmaa katselee satelliittikuvista, koko pallon pintaa hallitsevat erilaiset suorakaiteet. Sellainen mullistus ei voi olla vaikuttamatta maapallon toimintakykyyn. Kaupungeissakin minua kiinnostaa monimuotoisuus, joten miksen odottaisi sitä myös luonnolta. Talousmetsä ei tässä mielessä riitä. Talousmetsät ovat vähän kuin suuret marketit urbaanissa ympäristössä. Kaupungeissakin markettien myötä kulttuuri kapenee, ja kaupungit rupeavat muistuttamaan toisiaan, Majava sanoo. Tätä metsää ei ole varaa menettää Entinen kyläkoulu ja nuorten huumevieroituskeskus muuttui Mustarinda-taloksi pari vuotta sitten. Talon ollessa myynnissä kiinteistö ei heti herättänyt taiteilijoiden kiinnostusta. Kartoista ja satelliittikuvista kävi kuitenkin ilmi, että talo on vaaran laella ja että metsä ympärillä on ihan erilaista kuin muualla näillä seuduilla. Käsittämätöntä, että myynti-ilmoituksessa tästä ei mainittu mitään, karttojen tutkimisesta innostuva Majava hämmästelee. Korkea, tuuhea, vahva metsä teki lähtemättömän vaikutuksen mutta toi myös menettämisen pelon. Luonnonpuisto on jo monelta suunnalta avohakkuiden rajaama. Olemme usein vainoharhaisesti kuulevinamme metsäkoneiden ääniä lähitiloilta, Heikkilä hymyilee vakavasti. Mustarindan palveluita on tarkoitus kehittää myös luontomatkailulle sopiviksi. Viereiseen metsään on rakennettu luontopolku Suomen luonnonsuojelun säätiön tuen avulla, kunta suunnittelee paikalle näköalatornia, ja yhteistyötä on alettu rakentaa alueen muiden luontomatkailuyrittäjien kanssa. Alma Heikkilä ja Antti Majava tutkivat Mustarindan ympäristön metsiä kartalta. Täällä metsän menettäminen voi olla todellinen katastrofi. Majava ja Heikkilä kertovat esimerkiksi pariskunnasta, joiden aikomuksena oli yhdistää luontomatkailu ja miehen perinteisen hirsirakentamisen taidot Mustarindan kaltaisella vanhalla koululla. Investoinnit oli jo tehty, kun UPM ja Metsähallitus vetivät metsän ympäriltä sileäksi. Pariskunta on ollut niin syvän tyrmistynyt tapahtuneesta, että he hädin tuskin pystyvät edes siitä puhumaan. Toisenkin läheisen luontomatkailijayrittäjän olen nähnyt kokevan suurta turhautumista ja katkeruutta, kun heidän työpanostaan matkailun kehittämisen eteen ei arvosteta eikä huomioida metsien käytössä. Saatetaan jopa väittää, etteivät matkailijat edes huomaa onko metsä pystyssä vai ei, mikä on aivan absurdia ajattelua, Antti Majava päivittelee. Mustarinda-talon pohjoispuolella, yli 300 metrin korkuisen vaaran laella on UPM:n korkeita kuusia humiseva metsätila uuden luontopolun ja mahdollisen näköalatornin kupeessa. Yritys on kuitenkin antanut ymmärtää, että alueelle on metsätaloudellisia suunnitelmia. Vain luonnonpuiston eteläpuolella tumma metsä jatkuu pidempään yli puiston rajojen, entisille Metsäntutkimuslaitoksen maille. Matkailijoiden kannalta alue olisi keskeinen, sillä itse luonnonpuisto on yksittäistä polkua lukuun ottamatta ihmisiltä rauhoitettu. Alueet ovat hiljattain siirtyneet Metsähallituksen hallintaan ja osa niistä talouskäyttöön. Metsien kohtalo on epävarma, eikä Metsähallitus suunnitelmistaan juuri kerro. Mustarinda Se muovaa itse itseään Heikkilällä ja Majavalla riittää kuitenkin suunnitelmia Mustarindan tulevaisuuden varalle. Osa Mustarindan tulevaisuutta ja tarinaa on toisaalta se, että emme tarkalleen tiedä mitä tästä kaikesta tulee. Se muovaa itse itseään. Tarvitaan kiinnostavia ihmisiä luomaan sellaista, mistä me itse emme vielä tiedä tai mitä emme ole osanneet ajatella, Alma Heikkilä kuvailee. Antti Majava jatkaa: Mustarindan ei ole tarkoitus olla mikään idealistinen pyrähdys vaan jotain pitkäkestoisempaa. Mistään pakoretkestä ei ole kyse, vaan haluamme päinvastoin päästä nykymaailman ytimeen. Norppaluodolta SLL:n hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava Suomen Luonnon juhlaa Tämä vuosi on Suomen Luonto -lehden juhlavuosi. Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema aikakauslehti on tuonut luontoa tutuksi jo 70 vuoden ajan. Lehti onkin yksi Suomen vanhimmista yhä julkaistavista ja alallaan omaa luokkaansa. Juhlavuoden kunniaksi Luonnonsuojeluliitto järjestää tämän vuoden arpajaisensa Suomen Luonnon juhla-arpajaisina ja tarjoaa lehteä jäsenilleen, jotka eivät sitä vielä tilaa. Lehti on juhlavuodekseen sopivasti uudistunut. Luontojournalismi on Suomen Luonnon alkupäivistä monipuolistunut. Pamflettimaisuus ja pelkkä Luonnonsuojeluliiton kantojen esilletuonti on historiaa sinänsä arvostettua ja merkittävää historiaa. Nykyään Suomen Luonto tuo luonto- ja ympäristöasioita esille monipuolisesti aikakauslehden keinoin. Lajissaan se on selvästi Suomen ykkönen. Suomen luonto on myös Suomen Luonto -lehden ykkösasia. Upeimmat ja tuoreet luontokuvat pysäyttävät. Kotimaan luonnosta kertovissa isommissa ja pienemmissä artikkeleissa esitellään luontomme eri piirteitä. Toisinaan lehti julkaisee myös luontomaailman ainutlaatuisia uutisia ja tutkimustuloksia, vaikka varsinainen tiedelehti Suomen Luonto ei ole. Vaikeistakin asioista on tärkeätä voida lukea hyvin taustoitetun, selvitetyn ja toimitetun uutisen muodossa lehdestä, johon luontoja ympäristösektorilla voi luottaa. Jatkuvaa keskustelua lehdessä käydään siitä, pitääkö ympäristöaiheisia juttuja olla enemmän vai vähemmän. Lukijapalautetta ja selvityksiä kuunnellaan herkällä korvalla. Tällä hetkellä ympäristöaiheisilla uutisilla tuntuu olevan kysyntää. Se ei ole ihme, kun katselee maailman menoa ja kasvavia ympäristöongelmia ympärillämme. Vaikeistakin asioista on tärkeätä voida lukea hyvin taustoitetun, selvitetyn ja toimitetun uutisen muodossa lehdestä, johon luonto- ja ympäristösektorilla voi luottaa. Nyt on myös vaalivuosi. Luonnonsuojeluliitto kampanjoi teemalla ei pöllöjä eduskuntaan. Luonnonsuojeluliitto toivoo, että sellaiset ihmispöllöt pysyvät siellä missä oikeat, viisaat pöllötkin, eli poissa eduskunnan pöntöstä. Muistathan äänestää vain luontoa puolustavaa edustajaa, oli puolue sitten mikä hyvänsä. Tulevina vuosina oikeiden pöllöjen suosimia metsiä on suojeltava lisää, samoin ojittamattomat suot on säilytettävä ja vedet pidettävä puhtaina. Tämä ei onnistu, jos lainsäätäjämme keskittyvät pyrkimään talouskasvun lisäämiseen ja halpaan energiaan. Nykyisiä kriisejä ei taltuteta muinaisin keinoin. Luonnonvarojen ja energian tuhlauksen lisääminen ja samalla tapahtuva luonnonarvojen tuhoaminen on kerta kaikkiaan menneisyyttä. Uudet lainsäätäjät tarvitsevat ainakin perustiedot ekologiasta ja ymmärryksen siitä, miten riippuvaisia olemme luonnosta. P.S. Suomen Luonnon tilaat kätevästi netistä osoitteessa

8 14 luonnonsuojelija 2 /2011 luonto luonto luonnonsuojelija 2 / Punakylkirastas Edellisvuotiset lehdet saavat kyytiä, kun punakylkirastas etsii syötävää metsänpohjalta. Välillä se kallistaa päätään nähdäkseen paremmin ympärilleen. Punakylki on saapunut muuttomatkaltaan vain viikko pari sitten, ja hyvin se on kotiutunut. Tryi-tryi-tryi-tryi säe kuuluu kaikkialta ja on huhtikuisen metsän äänimaailman ohittamaton osa. Kangasperhonen Metsien kangasperhonen on oikea kevään metsäperhonen. Se on ensimmäinen keväällä aikuistuva päiväperhonen. Ensimmäiset kangasperhoset näkevät päivänvalon jo reilusti huhtikuun puolella, ja silloin kankaille tulee eloa. Levätessään kangasperhonen nostaa siipensä ylös toisiaan vasten, jolloin siipien kirkkaanvihreät alapinnat tulevat näkyviin. Siipien yläpinnat ovat yksivärisen tummanruskeat. Kangasperhonen on kaikkein yleisimpiä ja runsaslukuisimpia päiväperhosiamme. Laulurastas TEKSTI JA KUVAT Seppo Parkkinen Metsä herää Metsien lintu laulurastas palaa muuttomatkaltaan Italiasta tai Ranskasta huhtikuussa. Linnun nimi voisi olla myös jutturastas. Kuusen latvuksesta se tarinoi niitä juttuja, joita kulkija haluaa tai ei halua kuulla. Ennen vanhaan laulurastas läksytti metsuria: hakkaa-hakkaa-hakkaa, pien pino, pien pino! Mutta kohta myönsi armollisesti lepotauon: tauko-tauko-tauko! Paa piippuun, paa piippuun. Samalla tavalla luovasti laulurastas yhä toistelee mieleisiään aiheita, mutta miten sinä laulurastaan jutustelun tulkitset? Kevätpiippo Terminen kevät alkaa, kun ilman keskimääräinen lämpötila kohoaa yli nollan. Metsä on suomalaisen oma paikka, kevät odotetuin vuodenaika. Keväisessä metsässä on hyvä olla. Luonnonsuojelija esittelee metsän kevään tekijöitä. Etelä-Suomessa terminen kevät alkaa keskimäärin maaliskuun viimeisellä viikolla, Keski-Suomessa huhtikuun alkupuolella, Etelä-Lapissa huhtikuun lopulla ja aivan pohjoisessa vasta vapun jälkeen. Kevät on selvästi lyhyin vuodenaika, sillä se kestää vain kuudesta kahdeksaan viikkoa. Sen jälkeen keskilämpö kohoaa pysyvästi yli +10 asteen, ja kesä alkaa. Lumet sulavat metsästä noin kuukauden termisen kevään alkamisesta; aukeat maat ovat vapautuneet lumipeitteestä jo pari viikkoa aiemmin. Sekin tiedetään, että lumen sulaminen ei ole tasaista, vaan sulamisvauhti kiihtyy kevään edetessä: viitenä viimeisenä lumipäivänä sulaa puolet koko lumipeitteestä. Mutta lunta on vielä varjopaikoissa paksuina kinoksina, kun kasvit, linnut ja hyönteiset alkavat kilvan tuoda kevättä metsään. Kekomuurahainen Muurahaisyhteiskunta havahtuu ottamaan paikkansa huhtikuussa heräävässä metsässä. Sillä onkin valtaa ja voimaa, sillä yhdessä muurahaiskeossa voi olla satojatuhansia asukkaita ja yhteiskuntaan voi kuulua useita pesäkekoja. Yhden yhteiskunnan asukasmäärä voi kohota miljooniin. Sammalikkoon selvästi tallotut muurahaispolut risteilevät kekojen ja parhaiden ruokapaikkojen välillä. Kevätauringon lämmittäessä pesän alimmissa kerroksissa talvehtineet muurahaiset kipuavat keon pinnalle lämmittelemään ja palatessaan pesän sisuksiin vievät lämpöä mukanaan. Tyttöperhonen Koivutyttöperhonen on kangasperhostakin aikaisempi kevätperhonen. Se on värikäs ja lentää päiväsaikaan, aurinkoisina lämpiminä kevätpäivinä heti huhtikuun alussa, joten sitä voisi helposti luulla päiväperhoseksi. Tyttöperhonen kuuluu kuitenkin mittariperhosiin. Kevätpiippo on monenlaisissa metsissä viihtyvä yleinen vihviläkasvi, jota tavataan koko Suomessa. Se on kevään varhaisimpia kukkijoita. Kevätpiippo on kukkiessaankin hyvin huomaamaton ja ympäristöönsä sulautuva kasvi. Kukat ovat kyllä hyvin sieviä, kun niitä tarkastelee oikein läheltä. Kun tuuli tarttuu hentoon piippoon, se vie mukanaan heteistä irtoavan siitepölyn. Kevätpiipon lehtituppaat ovat säilyneet vihreinä yli talven, joten yhteyttäminen pääsee vauhtiin heti kun lumet ovat sulaneet. Näsiä Kanto Valkovuokko Näsiä on kaunis mutta myrkyllinen lehtomaisten metsien laji, joka kasvaa toista metriä korkeaksi pensaaksi. Älä koske edes näsiän vartta! Hienostuneet vaaleanpunaiset kukat puhkeavat näsiän oksiin huhtikuussa ennen kuin kasvi saa lehdet. Myöhemmin kukista kehittyy punaisia luumarjoja, jotka ovat erittäin myrkyllisiä. Ensimmäisenä sulavan lumen alta paljastuu liki puolimetrinen kanto, vanha, vanha jäänne aikoinaan kasvaneesta kuusesta. Puolukan varvut ovat säilyttäneet lehtensä koko talven, mustikalla vihertävät enää rangat. Sammaliakin pilkottaa. Mutta varsinkin jäkälämaailmaa kannosta paljastuu: vaaleanharmaata harmaatyvikarvetta kannon yläosassa, alempana jauhejäkälää, tummanvihreässä palotyynyjäkälässä on pieniä mustia kotelomaljoja. Kaikkein eniten on äimätorvijäkälää, jossa erottuvat kapeat pystyt pikarimuodostumat. Valkovuokko on eteläsuomalaiselle kaikkein odotetuimpia ja myös varmimmin nähtäviä keväänmerkkejä. Sen tapaa kaikkialta valoisista ja tuoreista metsistä. Mutta jo Keski-Suomessa valkovuokko on melko harvinainen ja Lapista se käytännössä puuttuu kokonaan.

9 16 luonnonsuojelija 2 /2011 luonto luonto luonnonsuojelija 2 / puuttuu tyystin viljelyvaltaisilta ja vähävetisiltä vyöhykkeiltä Lounais-Suomesta ja Pohjanmaalta sekä suurilta seutukunnilta Metsä-Lapistakin. Kun ojitus alentaa lammen vedenpintaa, kaakkuri ei enää kipua ainoalle mahdolliselle pesäpaikalleen eli vesirajan turvemättäälle. Pesäpaikkojen tuhoaminen ei kuitenkaan ole ainoa ihmisen ilkityö, joka on kurittanut kaakkureita. Asutuksen ja metsätieverkoston laajeneminen, rantametsien hakkuut, kesämökit, retkeilyn vilkastuminen kaikki touhuilumme karkottaa kaakkureita muutenkin vähälukuisilta kotisijoiltaan ja johtaa pesintäyritysten tuhoutumiseen. Joka kesä liian moni kaakkuri hukkuu kalaverkkoihin pyytöreissuillaan isommilla järvillä. Talvialueella Pohjanmerellä kaakkureita kuolee verkkojen ohella myös öljytuhoissa. Turvaa pesärauha kaakkurille! Kun on hyvä syy pelätä sekä liian pientä poikastuottoa että luonnottomaksi kohonnutta aikuiskuolleisuutta, on korkea aika julistaa kaakkurille kotirauha ja käydä taistoon muitakin uhkia vastaan. Suojelun tehostaminen edellyttää tietoa, ja sitä saadaan lisää, kunhan BirdLife Suomen kaakkuritutkijat saavat viimevuotiset tuloksensa kootuksi. Meistä jokaisella on vastuumme siitä, että pidämme huolta lintujen pesintärauhasta retkiseuduillamme. Kaakkuri kyllä kestää kaksijalkaistakin lähistöllään, kunhan itse pesäpaikkaan ja emoihin poikasineen pidetään pitkä etäisyys. Kaakkurin mieluisin pesäpaikka on veden ympäröimä rahkamätäs. Ihmisen tullessa lammelle emo painautuu matalaksi. Kiikaroi saarekkeet ja rantaviiva huolella, ennen kuin astelet mahdollisen kaakkurilammen rantaan. Missään tapauksessa emoa ei saa ajaa pesältään! Moni pesälampi on niin pieni, että emo pakenee ihmistä muualle. Niin pienet kuin isotkin poikaset voivat joutua vaaraan epäsuotuisan sään tai pedon tähden, jos niitä suojaava emo on ajettu pois. TEKSTI JA KUVAT Pertti Koskimies Kakarin kotona, lampikuikan lempisijoilla Kalevi Eklöf: Kaakkurilla menee huonommin kuin luullaan Kaakkuri on kumma lintu. Ennen vanhaan se ennusti sateet ja salamat, määräsi maamiehen toukotöihin ja takasi hyvän sadon, kunhan mies vain malttoi kuunnella sen sanomaa. Nykyisin ani harvalle luonnonkulkijalle on suotu onni kohdata kaakkuri, sillä kaakattajat ovat huvenneet huolestuttavasti suo-ojitusten, kalaverkkojen, öljytuhojen ja pesintöjen häiriintymisen vuoksi. Katsohan kotiseutusi peruskarttaa. Kohta huomaat Kaakkolammen tuolla, Kakarlammen täällä ja Kakkurilammen kolmannellakin taholla! Mikään muu lintu ei ole jättänyt muistokseen semmoista joukkoa vedennimiä kuin kaakkuri. Kaakkurista nimensä saaneiden metsäja suolampien satalukuinen joukko ei ole syntynyt sattumalta. Eikä kaakkurin kutsumanimienkään moninaisuus eri puolella Suomea kaakuri, kakkuri, kaakko, kakari, kuikku, kuikko, pikkukuikka, rantakuikka, kurakaakkuri ja kuvaavimpana kaikista lampikuikka Ilomantsissa ja Hyrynsalmella. Inarinsaamessa kakârâs-kantaisen lajinimen rinnakkaisena on käytetty niin ikään äänestä muodostunutta kävttee ja kähtee-nimeä, jolle ei löydy äännevastinetta muista saamelaiskielistä. Niin paikan- kuin lajinimien luku kertovat siitä, että kaakkuri oli olennainen osa muinaisten suomalaisten mielenmaisemaa ja kulkukeinoja. Keskiajan ruotsalaisissa riimusauvoissa, kalenterin edeltäjissä, löytyvät esimerkiksi pääskysen ja käen kuvat vuodenkiertoa merkkaamassa, mutta täällä itämaassa luottivat maamiehet myös kaakkurin kaakatukseen. Se kieli talonpojalle säät ja sadot, kunhan linnun kutsua kuunteli touonpanosta päättäessään. Ennen viljelijäksi asettumistaankin eräsuomalainen lie kaakkuriaan kuunnellut. Vaikka nykymaku pitää kalansyöjää pahanmakuisena, inarinsaamelaiset ovat syöneet kaakkureita, luultavasti lantalaisetkin loitompina aikoina. Ainakaan munia eivät suomalaiset ole hyljeksineet. Inarissa eli perinne On korkea aika julistaa kaakkurille kotirauha. pyytää juhannusherkuksi pikkukaloilla lihonut kaakkuri. Kaakkurin kadonnut maailma Vaikka otamme huomioon sen, että eräsuomalaiset kulkivat työkseen metsiä ja soita, lampia ja järvenpoukamia, heitä oli kuitenkin pikkuruinen murto-osa meihin verrattuna. Siksi satojen lampien nimeäminen kaakkurin mukaan kielii siitä, että linnun on täytynyt olla monin verroin nykyistä lukuisampi. Tosin kalalennoillaan mekastava ennelintu pantiin varmasti merkille herkemmällä korvalla kuin useimmat muut siivekkäät. Kaakkurilla lienee ollut erityinen sija paitsi ilmojen ennustajana myös mahdollisesti paikanmäärityksissä ja polkuviittoina. Siipikansasta sorsat, hanhet, joutsenet ja metsäkanat olivat eräsuomalaisille ensimmäinen leivänlähde, mutta niiden mukaan on nimetty vain murto-osa paikannimiä kaakkuriin verrattuna. Sorsia ja kanoja eli laumoittain joka taholla, joten ne eivät osoittaneet paikkojakaan yhtä luotettavasti kuin kaakkurit. Kun metsänkäynti vaihtui elinkeinona metsänkäyttöön, alkoi kaakkurin roima alamäki maassamme. Metsä- ja suo-ojitusten tähden useimmissa pitäjissä on autioita Kaakko- ja Kakarilampia enemmän kuin asuttuja. Ojitukset, rauhanhäiritsijät, kalaverkot, öljytuhot Jos kaikki Suomen kaakkurit jaettaisiin tasan joka pitäjään, pariskuntia riittäisi vain kaksi kuhunkin. Maamme kokonaiskanta arvioitiin nimittäin 1980-luvulla vain reiluksi puoleksi tuhanneksi pariksi, eikä BirdLife Suomen tehoinventointi kesällä 2010 muuttanut tätä tietoa. Vaikka useita kaakkuripareja pesii lähekkäinkin rauhaisilla takamailla niin Salpausselän takana kuin Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, Suomenselällä, Oulujärven ympäristössä ja Inarin Utsjoen itäosissa, laji Renkolainen linturengastaja Kalevi Eklöf on kantanut huolta kaakkureista muidenkin edestä ja kerännyt vuosikymmeniä tutkimustietoa ympäri Suomea. Vuonna 2010 hän organisoi valtakunnallisen pesälampikartoituksen parin muun kaakkurituntijan kanssa sekä aloitti emojen kotipaikkauskollisuuden, kalastuslentojen ja muuttoreittien seurannan satelliittilähetinten avulla. Eklöf kritisoi tuoretta uhanalaisten lajien mietintöä puutteelliseksi. Epäilen, että vaarantuneen lajin kriteeritkin saattaisivat kaakkurilla täyttyä, koska todellinen lisääntyvä populaatiomme on pienempi kuin yleisesti uskotaan, monilla alueilla kanta taantuu huolestuttavasti, eikä poikasiakaan kehity sukukypsiksi niin paljon kuin pitäisi. Etelä-Suomessa kaakkuri on ilman muuta vaarantunut eikä vain silmälläpidettävä. Eklöf on sitä mieltä, että kaakkurin kaikkia uhkia ei oteta huomioon. Uhanalaisten mietinnöstä puuttuu kokonaan kohta muut lajit, jotka nakertavat elintilaa kaakkureilta. Laulujoutsenet ovat vallanneet pesäsaarekkeita, sekä pariskunnat pesiäkseen että joutolinnut lepäilläkseen. Sama koskee kurkia. Isojen lintujen ulosteet ovat johtaneet pesäpaikkojen liialliseen heinittymiseen ja sammalen vähenemiseen. Kaakkurin untuvikot tarvitsevat sammalta, jota ne syövät jo pieninä mahdollisesti ruoansulatuksen tarpeisiin. Liiallinen selkävesien rehevöityminenkin on kaakkurille haitallista, sillä laji suosii saaliinaan särkeä, muikkua ja muita hopeakylkisiä kaloja. Muut linnut kuuluvat luontoon, ja niiden aiheuttamat pesätappiot on helpompi hyväksyä kuin ihmisen töppäilyt, Kalevi Eklöf korostaa. Olen todistanut kymmeniä kertoja, kuinka kalastajat, retkeilijät, valokuvaajat ja muut kulkijat ovat tuhonneet kaakkurin pesinnän. Jos ihminen ajaa emon pesältä, munat ja untuvikot kylmettyvät tai paahtuvat pian. Ja vaikka sää ei epäedullinen olisikaan, vie korppi, minkki tai joku muu peto munat vikkelästi ennen emon paluuta. Ainakin retkireittien, metsäteiden ja hakkuiden suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon niin uhatun lajin kuin kaakkurin pesimärauha. Ely-keskusten on tallennettava kaakkuripaikat tietokantoihinsa ja käytettävä tietoa maankäytön suunnittelussa, Eklöf painottaa. Jos kaakkuri halutaan säilyttää Etelä-Suomessa, viranomaisten on viipymättä tehtävä sitä työtä, joka heille jo lakipykälissä ja direktiiveissä on määrätty. Meidän tavallisten luonnonkulkijoiden on heitä siihen tuupittava! Kaakkuritutkija Kalevi Eklöf on rengastanut emoja ja poikasia viime vuosina lukurenkain, joiden koodi on luettavissa ylilentävästä linnusta otetusta valokuvasta. Rengastus antaa korvaamatonta tietoa lintujen muutosta, talvialueista ja kuolinsyistä.

10 18 luonnonsuojelija 2 /2011 elämäntapa elämäntapa luonnonsuojelija 2 / arjen kolumni Ekoarjen sankarit Lukijapaneelimme kokemuksia ekologisen elämäntavan riemuista ja haasteista. Luonnonsuojelijan vs. toimitussihteeri Seppo Parkkinen Ruokaa heitetään sumeilematta roskiin ja lyhyetkin matkat autoillaan. Silmät auki työmatkalla! Hallinnon johtavat virkamiehet ajelevat mustilla työsuhdeautoillaan kampusten väliä. Kuinka ekoa se on? Päivi, 24, Joensuu Kaikkien pitäisi miettiä, milloin lähettää viestejä sähköisesti, milloin kirjepostina. Jukka, 45, Kouvola Toimistojen tuhlarit kuriin TEKSTI Päivi Suihkonen KUVITUS Hannele Törrö Kun pienelle työpaikalle on sattunut muutama viherpiipertäjä, ei muu henkilökunta jää paitsi päivittäisestä ekoilusta. Jaana, 38, Varkaus Suomalaiset ovat kovia kuluttamaan luonnonvaroja myös kouluissa ja työpaikoilla. Luontoa ja rahaa voi säästää pienillä asioilla, mutta sitä varten tarvitaan yleensä joku, joka jaksaa pitää asiasta meteliä. Tulostin sylkee surutta virheellisiä tulosteita päivästä toiseen, kun huoltomiehiä ei kiinnosta tulla korjaamaan. Koulun kaikki siis todellakin kaikki tietokoneet ovat yöt ja viikonloput päällä ihan siitä syystä, kun ne käynnistyvät niin hitaasti ja pitää ehtiä Facebookiin aamulla ennen oppitunteja, tilittää Etelä-Pohjanmaalla opiskeleva 31-vuotias Päivi. Päivi toivoo asennekasvatusta kovapäisille pohjalaisille. Helsingissä työskentelevä Sari, 47, puolestaan uskoo, että työpaikan energiansäästö- ja kierrätysasiat hoituisivat paremmin, jos joku vain ottaisi niistä vastuun. Tahdosta se ei ole kiinni, ennemminkin asiaan tarttumisesta. 50-vuotias Petteri Alajärveltä on edellisissä työpaikoissaan laittanut kuntoon paperinkeräyksen, ohjeistanut järkevästä monistamisesta ja pitänyt ekotiimiä. Petterin mielestä on sääli, että Global Action Planin mukaiset ekotiimit ovat hiipuneet suomalaisesta työpaikkakulttuurista. Tiimissä vähennettiin turhaa kulutusta kaikilla elämänalueilla. Sillä oli 1990-luvun puolessavälissä merkittävä asenteita muuttava vaikutus. Tiimiin osallistuivat ylemmät viranhaltijat kaupunginjohtajaa myöten. Vieläkin he kuulemma muistavat asian. Valtiovarainministeriö säästää Valtiovarainministeriössä asiat alkavat olla mallillaan, sillä ministeriö valmistautuu liittymään WWF:n Green Office -verkostoon. Tästä kuuluu kiitos helsinkiläisen työntekijän Päivin, 48, aloitteellisuudelle. Nyt tuntuu ekoajattelu menneen mukavasti läpi kautta linjan. Noora, 30, Marttila Uudet monitoimitulostimet säästävät energiaa huomattavasti vanhoihin verrattuna. Pasi, 35, Tampere Toki se osuu VM:n pirtaan muutenkin. Ympäristöohjelmamme motto VM säästää rahaa ja ympäristöä tuli kuin luonnostaan. Green Office on ympäristöohjelma, jonka avulla käydään järjestelmällisesti läpi esimerkiksi hankintoja ja jäteasioita sekä energian- ja paperinkulutusta. Ohjelmaa varten työpaikalta valitaan Green Office -vastaava ja Green Office -tiimi. Merkin käyttöoikeuden saa, kun WWF:n asiantuntija on hyväksynyt valmiin ympäristöohjelman toimitilojen tarkastamisen jälkeen. Järjestelmällisyys onkin tarpeen, ettei työpaikkojen ympäristötyö juutu lillukanvarsiin. Se, että työntekijä osaa laittaa viilipurkin kannen metallijätteeseen, ei ole yhtä tärkeä panostus kuin se, että työntekijä matkustaa työpaikalle julkisilla auton sijaan. Työantajan kannattaa valita toimitilat hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja antaa työntekijöilleen kannustimia joukkoliikenteen tai oman lihasvoiman käyttöön. Tätä mieltä on ainakin työmatkaliikuntaa harrastava Annika, 38, Vantaalta: Tärkein ekologinen asia, minkä työnantaja voi järjestää työntekijöilleen, on mahdollisuus suihkuun. Pitkä matka paperittomaan toimistoon Jollain tapaa ekoilua pidetään uskonnon tapaisena henkilökohtaisena asiana, johon ei vaadita. Aika paljon jää yksittäisen työntekijän varaan. Hanna, 33, Naantali Tietotekniikan yleistyessä 1980-luvulla kuviteltiin, että tietokoneet syrjäyttävät paperin. Toisin kävi, sillä tietotekniikka on jopa nopeuttanut ja lisännyt paperin kulutusta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen toimistopaperin kulutuksen kasvu on näyttänyt vihdoin pysähtyvän ja jopa laskevan Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa. Sähköinen laskunmaksu ja -arkistointi on vähentänyt esimerkiksi lomakkeiden ja kirjekuorien tarvetta. Paperiteollisuus on kehityksestä huolissaan. Ekologiselta kannalta toimistopaperin kulutuksen väheneminen on iloinen asia, sillä paperin valmistus kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa kasvihuonepäästöjä. Puuntuotanto myös köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja uhkaa yhä uusia koskemattomia metsäalueita. Yksittäiset organisaatiot ovat säästäneet paperia huomattavasti sähköisten palvelujen käyttöönoton avulla. Osuuspankki laskee säästäneensä 79,8 paperitonnia vuodessa sähköisen tiliotteen käyttöönoton ansiosta. Tämä merkitsee noin 800 puun säästymistä metsään joka vuosi. Postituskuluissa säästöjä kertyy lähes 3,2 miljoonan euron edestä. Laskelma perustuu vuoteen 2005, jolloin tiliä käytti pelkästään sähköistä versiota tiliotteesta. Sähkönsäästöä sähäkästi nappia painamalla Tutustu panelisteihin netissä: Myös sähkön säästäminen voi olla yllättävän tehokasta. Esimerkiksi tietokoneen sammuttaminen yöksi on pieni teko, joka unohtuu monelta työpaikalta. Kun Helsingin kauppaoppilaitoksen 600 tietokonetta ryhdyttiin sammuttamaan iltaisin ja viikonlopuiksi etäsammutusjärjestelmän avulla, tietokoneiden sähkönkulutus väheni puolella. Tämä tarkoitti 234 megawattitunnin säästöä ja euron kustannussäästöä vuosittain. Hiilidioksidipäästöjä säästyi 175 tonnia. Monilla työpaikoilla tietokoneiden sammuttamisen hyödyistä tarvitsee vain muistuttaa työntekijöitä aika ajoin. Käytännössä toimistot toimivat kuin suurkulutusyksiköt, joille soveltuvat samat säännöt kuin yksittäisillekin kotitalouksille: kuluta harkiten, käytä uudelleen ja kierrätä. Jutussa on käytetty lähteenä Silja Sarkkisen toimittamaa teosta Ympäristövastuu työpaikalla (Edita 2006). Kevät kohisee eteenpäin, ja kohta moni voi alkaa tehdä työ- tai koulumatkansa fillarilla. Bussilla tai junalla kulkevat kävelevät aina osan arkipäivän vakioreiteistään. Sama reitti päivästä toiseen voi tuntua tylsältä, mutta sitä sen ei tarvitse olla. Luontokin voi tarjota yllättävän paljon jalan tai pyörällä kulkevalle, vaikka päiväreitti olisi vain parin kadunpätkän mittainen. On vain pidettävä silmänsä ja korvansa auki ja mielensä avoinna ympäristön tapahtumille. Kävellessäni iltapäiväruuhkassa kadunvarren orapihlaja-aidasta rävähti äkkiä varpusten kiihtynyt metakka. Pysähdyin katsomaan. Pensaan alla viuhtoi harmaankirjava siipi ja pitkä pyrstö melkein ohikulkijoiden jaloissa. Kohta rähinä jatkui pensaan toisella puolella, ja lopulta varpushaukka joutui sillä kertaa lähtemään ilman saalista. Olin kymmenistä aivan vierestä kulkeneista nähdäkseni ainoa tapahtuman noteerannut. Toisenkin kerran yhdistelmä varpushaukka ja ruuhka-aika: nyt haukka nappasi Helsingin keskustassa Vanhankirkon puistossa pulun suoraan lennosta ja mätkähti itselleen poikkeuksellisen suureen saaliin kanssa vain parinkymmenen metrin päähän Bulevardin ja Annankadun kulmauksesta. Heti alkoi armoton höyhentäminen, puluparan höyhenet lensivät metrien päähän. Aivan tapahtuman vierestä soljui työmatkalaisten väsynyt jono; vain työtoverini ja minä jäimme haukan pelottomuutta ihmettelemään. Toissa talvena pihlajanmarjoja oli paikoin valtavasti vielä vuodenvaihteen jälkeen. Kiertelevistä tilhiparvista yksi oli asettunut ostokeskuksen ylle kaartuvan suuren pihlajan oksille. Satojen lintujen huumaava sirinä ja päälle pudottamat pihlajanmarjat eivät saaneet alta käveleviä ostosmatkalaisia kohottamaan katsettaan. Aivan viime viikoilta pari hauskaa havaintoa, jotka saatoin osoittaa kanssakulkijoillenikin: palokärki viipyi pitkään kadunvarren koivussa nakuttelemassa koivunmantokuoriaisen toukkia esiin; toisena aamuna utuiselta kevättalviselta taivaalta valaiseva aurinko tarjosi molemminpuolisine sivuaurinkoineen juhlavan näkymän, josta pääsi nauttimaan mukavasti bussissa istuen. Ei sentään koko ajan voi olla tarkkana. Työmatkan tai lähikauppareissun saa varmasti kulkea omissa mietteissään, kukaan ei aina jaksa kiinnittää huomiota ympäristöönsä. Mutta ilman muuta arkea piristää, jos silmät ja korvat auki kulkeminen on ennemminkin tapa kuin poikkeus. Kerro omien työ- tai koulumatkojesi yllättävistä luontohavainnoista! Lähetä lyhyt kertomuksesi sähköpostilla osoitteella ja otsikoi se Matkalla tapahtui. Julkaisemme seuraavassa numerossa koosteen havainnoistanne!

11 20 luonnonsuojelija 2 /2011 elämäntapa elämäntapa luonnonsuojelija 2 / Korttelin energialähteet: hake ja tuulivoima. Ekotekniikan maailma Palstalla testataan erilaisia luonnonystävän teknisiä vempaimia ja varusteita sekä kerrotaan ekohankkeista. Ekokorttelin puuhamies Juha Sipilä odottaa syöttötariffia esimerkiksi tämänkaltaisille CHP-laitoksille. Kokemuksiensa perusteella Mikko Sipilä ei enää rakentaisi valtakunnanverkon alueelle. Ekokortteli kaikin mukavuuksin, erillään valtakunnanverkosta Kempeleessä, 15 kilometriä Oulusta etelään, sijaitsee energiaratkaisuiltaan kunnianhimoinen rakennushanke. TEKSTI ja KUVAT Janne Käpylehto Yhdistettyjä lämmön- ja sähköntuotantolaitoksia kehittävä Fortel Components Oy tarvitsi pilotointi- ja kehitystarkoituksiin oikean asutun korttelin Ekokorttelin. Talojen ohjeelliseksi energiankulutukseksi määriteltiin omassa rakennusohjeessa 40 prosenttia rakennusmääräyksiä tiukempi taso. Korttelin suunnittelu on tehty oman voimalaitoksen ehdoilla hyödyntäen mahdollisimman paljon sähköntuotannon ohessa syntyvää hukka-lämpöä. Sähköalan yrittäjä Mikko Sipilä perheineen päätyi rakentamaan Ekokortteliin avoimen haun kautta. Kymmentä tonttia haki alun perin 30 perhettä, mutta taloustaantuman vaikutuksesta 20 näistä perui hakemuksensa. Voimalaitos on pelannut, sähköt olivat silloin kun sovittiin, lämmintä vettä tuli kun tarvittiin, Mikko Sipilä toteaa. Energialasku sähköstä ja lämmöstä on heidän yli 200 neliön talossaan 2000 euroa vuodessa eli saman verran kuin edellisessä, vain 65 neliöisessä suorasähkölämmitteisessä rivitalossa! Kempeleen kunnassa kaikki on sujunut helposti: alueen kaavoitus valmistui nopeasti ja kivuttomasti, mielenkiintoa hankkeeseen on riittänyt ja yhteisiä palavereita rakentajien kanssa on pidetty. Kuka siellä polkee kuntopyörää? Epäilijöitä riitti Vielä rakennusvaiheessa olevassa Silvoloitten talossa on avara olohuone ja varaava takka. Erityisluokanopettaja Mikko Silvola kertoo, että heitä kiinnosti Ekokorttelissa tonttien hintataso ja kunnan kaavoittamiin verrattuna hieman suurempi koko. Voimalaitoksen toimintaan riitti alkuvaiheessa epäilijöitä. Kyseltiin esimerkiksi että Kuka siellä polkee kuntopyörää sitten kun se ei toimi?, mutta ongelmia ei ole ollut. Ekokortteliin sähkön ja lämmön tuottava voimalaitos vaatii tällä hetkellä huoltomieheltä aikaa neljä tuntia viikossa, kun tavoite on kaksi tuntia. Elintarviketeollisuudessa työskentelevä tuotekehityspäällikkö Katja Silvola ymmärtää pilottihankkeiden problematiikkaa: Jos tämä ei onnistu niin tähän saa maalämmön laittaa. Luonnollisia energialähteitä Ekokortteli ei ole kiinni valtakunnanverkossa, vaan sähkö ja lämpö tuotetaan yhdelletoista talolle paikallisesti puuhakkeesta sekä omalla nimellisteholtaan 20 kilowatin tuulivoimalalla. Puun kaasutukseen perustuva sähkön- ja lämmöntuotantolaitos valmistui 2009 ja on tarjonnut jo rakennusvaiheessa sähköt talojen työmaille. Myös sähkön varastoinnista akkuihin ja invertteriteknologiasta saadaan hyödyllisiä käytännön kokemuksia. Akkupakka on kapasiteetiltaan 300 kilowattituntia eli karkeasti 500 auton akullista. Korttelin tyypillisellä kulutuksella akuissa on sähköä kahdeksi vuorokaudeksi. Lämpöä varastoidaan 10 kuution varaajaan. Sekä lämmön että sähkön varaaminen tasoittaa voimalaitoksen toimintaa koska käynnistyssyklit pitenevät. Tuulivoimalan vaihteleva tuotanto voidaan myös paremmin käyttää näin hyödyksi. Tuotantoketju on alkuvaiheen suunnitelmiin verrattuna hieman laajentunut. Tasalaatuisen hakkeen saatavuus on ollut haaste, ja hake tehdäänkin nyt itse. Ekokorttelissa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa hakkeen kuivauksessa. Mustan peltikaton alle on rakennettu kanava, joka kierrättää lämmennyttä ilmaa lattiassa olevien ritilöiden läpi. Sähkö on energiaa jalostetuimmassa ja kalleimmassa muodossa Oman voimalaitoksen sähköntuotannon sivutuotteena syntyvää lämpöä pystytään hyödyntämään tehokkaasti monin keinoin: taloissa on lattialämmitys, jolla voidaan hyödyntää haaleaakin vettä, ilmanvaihdossa on tuloilman esilämmitys, ja kuuma vesi tehdään esimerkiksi pesukoneissa mieluummin hukkalämmöllä kuin sähköllä. Kodinkoneet ovat A++ energialuokkaa, valaistuksessa suositaan LEDejä ja sähkökiukaat ovat kiellettyjä. Yöaikaan koko kortteli kuluttaa sähköä vain kaksi kilowattia. Energiayrittäjyydellä sivutuloja Syöttötariffia odotellessa Käytännön tekojen ja näyttöjen kautta voidaan saada kunnollista liiketoimintaa aikaiseksi ja työtä suomalaisille. Ympäristöteknologian maailmanmarkkina on 1200 miljardia euroa. Siihen sopii jo 25 Nokiaa. tiivistää Ekokorttelin puuhamies ja Fortel Invest Oy:n toimitusjohtaja Juha Sipilä. Myös henkilökohtainen kiinnostus uusiutuviin energialähteisiin ajoi hanketta eteenpäin. Hänen mielestään teknologia alkaa olla siinä vaiheessa, että pientuotannon energian hinta on kilpailukykyistä, kun se tehdään omaan käyttöön. Syöttötariffin ulottaminen pientuotantoon vauhdittaisi Ekokorttelin kaltaisten hankkeiden rakentamista. Sivutuloja voisi saada energiayrittäjyydellä, Sipilä lisää. Silvoloitten talo on valmistumassa viimeisten joukossa.

12 22 luonnonsuojelija 2 /2011 elämäntapa elämäntapa luonnonsuojelija 2 / TEKSTI Laura Manninen ja Noora Kuusela Ei pöntömpi pesä! Linnut, lepakot ja hyönteiset viihtyvät ihmisen rakentamissa pöntöissä. Pöntön suojissa varttuvat kirjosiepon poikaset huutavat nälkäänsä lisää hyönteisiä! ja emo tuo. Philippe GueĪssaz / Leuku Lepakkofani tiirailee taivaalle maalla ja kaupungissa Kullankalliit palvelijamme Albert Einstein ennusti aikoinaan, että mehiläisten katoaminen voisi tuhota koko ihmiskunnan. Mehiläisten määrä on romahtanut viime vuosina eri puolilla maailmaa, erityisesti Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. YK:n ympäristöohjelma Unep on löytänyt ilmiölle useita syitä. Niitä ovat esimerkiksi kukkivien kasvien määrän vähentyminen, loisten lisääntyminen, tuholaismyrkkyjen käyttö ja ilmansaasteet. Koska ongelman aiheuttajia on paljon, tilannetta on vaikeampi korjata kuin jos syitä olisi vain yksi. Mehiläiset ovat elintärkeitä ihmiskunnan ruokatuotannolle. Maailman sadasta tärkeimmästä viljelykasvista yli 70 on mehiläisten pölyttämiä. Nämä kasvit tuottavat 90 prosenttia maapallon kasviravinnosta. Mehiläisten ja muiden pölyttäjien tuottamien ekosysteemipalvelujen arvon on arvioitu olevan 153 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 9,5 prosenttia maapallon ruokatuotannon kokonaistuoton arvosta. Noora Kuusela Lepakot ovat pieniä epäloogisia eläimiä, on suomalaisilla lepakkotutkijoilla tapana todeta. Niitä kun löytää paikoista, joista ei heti odottaisi. Ja toisaalta nahkasiipiä ei välttämättä bongaa sieltä, missä niitä olettaisi olevan. Vanhan siirtolapuutarha-alueen kuvittelisi olevan huterine mökkeineen ja hyönteisparvineen otollista lepakkoseutua. Kesäisin kävelen pimeän laskeuduttua harva se ilta lepakkodetektorin kanssa, mutta vain pari kertaa olen saanut elonmerkkejä. Detektori on laite, joka muuntaa kaikuluotausäänen ihmiskorvin kuultavaksi. Detektori kulkee käsilaukussa myös usein kesäöoisin Helsingin Kalliossa. Oman kerrostalon kivisellä sisäpihalla lepakoita huitelee jo alkuillasta. Ja elokuussa Juhlaviikkojen aikaan on takuuvarmaa, että detektori säksättää heti Huvila-teltan ulkopuolella. Lepakoita ei haittaa soitto tai laulu eikä edes teltasta purkautuva ihmismassa. Hieman epävarmempi lepakkopaikka löytyy kesämökiltä pienen lammen rannalta. Jos menee laiturille seisomaan yön tummetessa, vesisiipat saapuvat yleensä ennemmin tai myöhemmin saalistuslennoilleen. Kertaakaan ne eivät ole lentäneet päin, vaikka aluksi tekee mieli väistää. Lepakoiden tiirailu hämärältä taivaalta on hauskaa puuhaa. Detektori auttaa huomaamisessa, mutta niitä näkee helposti paljainkin silmin, jos ymmärtää katsoa. Minulle detektori avasi lepakoiden maailman, joka oli koko ajan ollut olemassa tietämättäni myös kaupungissa. Laura Manninen Kartanokimalainen pesii rakennuksissa ja pöntöissä. Luonto alkaa omalta pihalta Palstalla kerrotaan vinkkejä luonnonmukaisen pihan perustamiseen ja hoitoon. Seppo Parkkinen Luontopiha houkuttelee monimuotoisuudellaan eläimiä. Kukkivat kasvit ja tuulensuoja luovat edellytyksiä luonnonelämälle. Jos niiden lisäksi löytyy pesiä ja piilopaikkoja, luonto tulee varmasti luo. Linnunpönttöjen ripustaminen on aloittelijan ykköskeino saada elämää omalle luontopihalle. Pönttöjä voi ripustaa mihin vuodenaikaan tahansa, mutta pesimäkauden alku kevät on tietysti mitä parhainta pöntötysaikaa. Keväällä pönttöjä myydään toreilla ja myyjäisissä ja myös moni Luonnonsuojeluliiton yhdistys tekee pönttöjä jäsenilleen. Ympäri vuoden niitä voi ostaa netistä. Linnunpöntöistä on helppo aloittaa Pönttöjä kannattaa ripustaa kaikenlaisiin ympäristöihin. Omakotipihoille ja kesämökeille pönttöjä on totuttu ripustamaan, mutta guerilla-pöntöttäjä vie pöntön kerrostalon pihapuuhun tai lenkkipolun tai työmatkan varrelle! Pöntön ripustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa, mutta ainakin Helsingin, Tampereen ja Turun ympäristöviranomaiset vahvistivat Luonnonsuojelijalle, ettei siististi ripustettujen pönttöjen perään tulla kyselemään. Fiksu tietysti varmistaa ensin mihin pöntön saa laittaa. Siivekästä elämää saa pönttöihin ja omalle pihalle taatusti hallitun hoitamattomuuden Kimalaiselle voi tehdä maapesän saviruukusta. taktiikalla. Pieni ryteikkö takapihalla antaa suojaa lintujen ruualle sekä linnunpoikasille, eli jätä tänä keväänä rohkeasti joku kolkka tontista oman onnensa nojaan ja runsastuta sitä entisestään kevätsiivouksen oksilla ja lehtikasoilla! Lepakot lepäävät lämpimässä pöntössä Mitä enemmän pihalla pörisee ja surisee, sitä enemmän pihalla asuu lentäviä eläimiä. Lintujen lisäksi pöntöissä viihtyvät lepakot, koska kolopula vaivaa niitäkin. Ne tarvitsevat lämpimiä ja suojaisia päiväpiiloja, joita voi tarjota ripustamalla pihapiiriin lepakonpönttöjä. Rehevät puutarhat ovat lepakoiden mieleen, sillä niissä riittää hyönteisiä popsittavaksi. Lepakoista voi olla silmänilon lisäksi hyötyä: ne syövät hurjan määrän hyttysiä ja tuottavat kukkapenkkiin sopivaa lantaa. Lepakoita on käytetty Yhdysvalloissa joillakin maatiloilla tuhohyönteisten torjunnassa ja papanoitakin myydään maailmalla kaupallisesti. Lepakonpönttö on erilainen kuin linnunpönttö, mutta vastaa kooltaan suurehkoa linnunpönttöä. Sen rakentaminen on melko yksinkertaista, sillä edes reikää ei tarvitse porata: sisääntuloaukkona toimii parin sentin rako lautojen välissä pöntön pohjassa. Materiaaliksi sopii pehmeä, höyläämätön ja käsittelemätön lauta, josta lepakot saavat hyvän otteen kynsillään. Koska lepakot viihtyvät kesäisin kuumassa, ulkopinnan voi maalata myrkyttömällä aineella tummaksi, jolloin se imee paremmin auringonlämpöä. Pönttöjä voi ostaa myös valmiina. Kaupan on ainakin puu-betoniseoksesta valmistettuja tummapintaisia pönttöjä. Suomessa vesisiippojen ja korvayökköjen tiedetään majailleen niissä. Lepakonpönttö kiinnitetään 2 4 metrin korkeudelle puunrunkoon tai rakennuksen seinään. Olennaista on etsiä pöntölle aurinkoinen ja tuulensuojainen paikka. Etelä ja länsi ovat parhaat ilmansuunnat. Pöntön alla ei saa olla esteitä, koska lepakot lähtevät liikkeelle pudottautumalla alaspäin. Puutarhojen lisäksi lepakot viihtyvät vesistöjen lähellä ja harvahkoissa havumetsissä. Metsässä paras paikka on metsäaukea, jolloin lepakolla on esteetön pääsy pönttöön. Yhdelle aukealle voi ripustaa muutaman pöntön. Mehiläiset ovat muotia Hyönteisillä on puutarhassa mitä tärkein rooli: ilman pölyttäviä mehiläisiä, kimalaisia ja esimerkiksi kukkakärpäsiä ei kehity marjoja eikä hedelmiä. Mehiläistenhoidosta onkin tullut pienimuotoinen puutarhatrendi. Esimerkiksi Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck on esitellyt pesiään medialle. Näyttelijä Scarlett Johansson taas innostui harrastuksesta saatuaan mehiläispesän asukkaineen häälahjaksi. Pörriäisiä voi houkutella omalle pihalleen, vaikka ei haluaisikaan ryhtyä mehiläishoitajaksi. Mesipistiäiset voivat asua kaupungissakin, jos vaan pesäpaikkoja löytyy. Minihyönteishotellin voi sijoittaa jopa parvekkeelle. Se syntyy laittamalla säilykepurkkiin onttoja järviruo on tai bambun pätkiä tiiviisti vieri viereen. Purkki naulataan kiinni suojaisaan paikkaan. Isomman hyönteishotellin voi rakentaa pihalle. Ensin nikkaroidaan noin 20 cm korkuinen puukehikko, johon tehdään muutamia pienempiä osioita, ja kiinnitetään se seinään aurinkoiseen ja suojaisaan paikkaan. Sitten rakennetaan hyönteisille hotellihuoneita sellaisista materiaalista, joihin ne voivat ryömiä sisään: onttoa ruokoa, reikätiiliä, metsästä kerättyjä oksanippuja, porattua parrua. Pesän viereen laitetaan kulhoon märkää hiekkaa tai savea hyönteisen juomapaikaksi ja ympärille istutetaan hyönteisten mieleen olevia kukkia, esimerkiksi kehäkukkaa tai muita mykerökukkaisia. Kimalaisille voi tehdä maapesän saviruukusta. Täytä ruukku ilmavasti heinillä tai lastuilla. Upota ruukku alassuin nurmikolle aurinkoiseen paikkaan siten, että ruukun pohjassa oleva reikä toimii oviaukkona. Kaiva ruukku niin syvälle, että reikä jää maanpinnan tasolle. Lepakonpönttö vastaa kooltaan suurehkoa linnunpönttöä. Lepakonpöntön osat ja mitat Lepakonpöntön voi ripustaa vaikka räystään alle. Kari Laaksonen

13 24 luonnonsuojelija 2 /2011 mielipide mielipide luonnonsuojelija 2 / Lukijoiden kirjeet Max Liimatainen Vastine Laura Mannisen kolumniin: Matkailulla on myös hyviä vaikutuksia Helsingin Keskuspuistoa maalaisin silmin Puiston puut ovat typistettyjä, harvassa ja niiden alla lyhyeksi on leikattu nurmikko kukkaistutuksineen ehkä mielikuvani puistosta. Sellainen ei Helsingin Keskuspuisto kuitenkaan ole. Mutta millainen se on? Miten maaseuturetkeilijä sopeutuu Keskuspuistoon? Onko eräretkeilytunnelma puistossa saavutettavissa? Olen asunut yli puolet elämästäni Keski-Suomessa, Keuruun maaseutukaupungin Haapamäen kylän laidalla. Suomessa olen retkeillyt ja havainnoinut luontoa yli 200 kunnassa, Keski-Suomen lisäksi mm. kaikissa Pohjois-Karjalan ja Lapin kunnissa. Täytyy myös heti tunnustaa, että pääkaupunkiseutua olen vierastanut, pitänyt sen vähäistä jäljellä olevaa luontoa ja retkeilymahdollisuuksia olemattomina. Mistä lie käsitys on syntynyt, sillä todellisuudessa olen kiertänyt Helsingin seudun mahdollisimman kaukaa. Viimeisen parin vuoden aikana olen viettänyt yhtä paljon aikaa Helsingin liepeillä kuin ns. maallakin. Kohtuullisen tutuksi ovat tulleet niin Helsingin Keskuspuisto kuin Espoon rantaraittikin. Miltä siis näyttää Keskuspuiston luonto maalaisin silmin? Puisto vai metsä? Ensimmäinen mielikuvakorjaus on tehtävä puisto-sanan sisältöön. Keskuspuisto on pääosin ihan oikeaa metsää ja millaista metsää onkaan: Tyvestään lähes metrin halkaisijaltaan olevia kuusia, paikoin myös lehtikuusia ja kallioilla kasvavia kilpikaarnaisia mäntyjä, notkoissa keskisuomalaisin silmin valtavia tervaleppiä ja uhkeita haapoja. Paikoin löytää kuusamaa, lehmuksia ja pähkinäpensaitakin. Vuoden 2010 laji raita on nähtävillä niin käävillä ja koloilla varustettuna kuin ilmankin. Männynkääpä, näsiä, tikan kuorima kuusi, kääpiä puskeva pökkelö, sammaloituva maapuu ja kirkkaat vuokot ilahduttavat silmää vuodenajasta ja paikasta riippuen. Huomaan ajattelevani kateellisena: Kansallispuistojen ja erämaiden ulkopuolella liikkuessaan, joutuu minkä tahansa suomalaisen maaseutupitäjän hiihtoladulla taivaltamaan hakkuuaukon kautta taimikosta toiseen. Maisema ei todellakaan houkuttele retkeilijää. Ja jos poikkeat reitiltä, joudut lähes läpitunkemattomaan ns. tehometsätalouden tuottamaan risukkoojikko-helvettiin. Inhimillinen kestokyky loppuu yleensä muutaman kilometrin jälkeen. Lukemattomat ovat ne paikat, joissa olen vannonut, että en tule tänne enää koskaan. Helsingin Keskuspuistossa kymmenen kilometrin hiihtoretkellä Ympäristöystävällinen ja hyvinvoiva uusi Suomi. Töölönlahdelta Paloheinään, törmään vain yhteen pieneen hakkuuaukkoon ja yhden mäensyrjän luokittelisin taimikoksi. Koko muu väli on isoa metsää siis kymmenen kilometriä oikeaa metsää! Eihän sellaisia pitänyt olla kuin kansallispuistoissa. Tänne voisin tulla uudestaan ja olen mennytkin. Tiedän, että kovan työn takana virkistysmetsien pystyssä pysyminen on ollut Helsingin seudullakin. Paikalliset luonnonsuojelijat ovat onneksi pitäneet pintansa ja toivottavasti pitävät vastakin. Miljoonan ihmisen lähivirkistys ei kaipaa ainoatakaan hakkuuaukkoa lisää. Suuret puut, monimuotoinen luonto ja luonnonmetsän tunnelma parantavat tutkimustenkin mukaan mielialaa, terveyttä ja viihtyvyyttä. Ne houkuttelevat liikkumaan. Lähimetsien arvo on paljon hakkuutuloja suurempi. Vain kauppakärryt puuttuivat Toki Helsingin metsissä sana metsä kuvaa niitä paljon paremmin kuin puisto on puutteensakin. Haapamäeltä hiihtäessäni olin tottunut pikkukylän äänten nopeaan loppumiseen ja usein lähes rikkumattomaan hiljaisuuteen. Helsingissä ei hiljaista paikkaa ole. Paikoin varsin kapeassa Keskuspuistossa, koveneva melu ohjaa omille reiteilleen eksyneen kulkijan takaisin kohti hieman hiljaisempaa metsän keskustaa. Olin myös luullut, että illan pimentyessä joudun hiihtämään otsalampun valossa takaisin. Eipä tarvinnut. Kaikkialla risteilee valaistuja reittejä. Ja vaikka jokunen lamppu olisi mennyt rikki, maiseman oranssiksi värjäävä suurkaupungin taustavalo tekee hiihtolampusta tarpeettoman peittäen samalla harmillisesti tähtitaivaan. Toisaalta taustavalon ansiosta voi nähdä lähes mahdottomia; huuhkajan saalistuksen katselu oli vanhalle huuhkajarengastajallekin melkoinen elämys. Yksin ei Helsingin Keskuspuistossa tarvitse suksia. Kahdenkymmenen kilometrin matkalla ehti vastaan tulla kaikkia mahdollisia hiihtotyylejä, kävelijöitä koirilla, sauvoilla ja ilman, maastopyöräilijöitä, ratsastajia, ainakin sadan laskijan pulkkamäki, lumilautailijoita, juoksijoita, lastenvaunuja, rattikelkka, pari luistinrataa ja siirtolapuutarhaa sekä latukahviota. Vain kauppakärryt jäivät näkemättä. Mutta kaikki mahtuivat metsään ilmeistä päätellen ainakin pääosin hyväntuulisina. Lähimetsä todella houkuttelee liikkumaan. Laadukasta lähiluontoa kaikille Miten tässä nyt näin kävi? Luulin tietäväni millaista Suomessa on retkeillä, mutta huomasin olleeni väärässä pääkaupunkiseudun luontoarvojen suhteen. Ihmisiä on paljon, laajeneva asutus ja rakentaminen puristavat luontokohteita yhä pienempään tilaan, mutta silti jäljellä on yllättävän paljon ja laadukasta luontoa. Samat luontoalueet ovat pääosin soveliaita lähivirkistykseen ja niitä myös käytetään. Toivottavasti pääkaupunkiseutulaiset osaavat olla aktiivisia, pitää puolensa ja laadukkaat lähimetsänsä. Mutta miksi maalla asuva ei saisi nauttia laadukkaista lähivirkistysalueista? Syyksi ei riitä, että pikkukunnat ovat köyhiä, omistaja saa tehdä maillaan mitä haluaa tai että teollisuus tarvitsee puuta. Ihmiset tarvitsevat metsiä elääkseen monessakin merkityksessä. Kylät ja kaupungit tarvitsevat metsiä elääkseen. Menneen maailman opeilla on selvää, että maaseutu tulee jatkossakin autioitumaan ja luonto köyhtymään, mutta onko näin pakko tapahtua? Lähellä sijaitseva laadukas luontokohde metsä, suo, kukkaniitty tai vapaarantainen järvi saa ihmiset tuntemaan kotiseuturakkautta, nostaa alueen statusta ja asuntojen arvoa. Arvostetulla alueella ja laadukkaassa luonnossa viihdytään ja sinne tullaan yhä uudestaan. Hyötyjiä ovat niin asukkaat, kunnat kuin luontokin. Perustuslain mukaan vastuu luonnosta kuuluu meille kaikille. Olisiko jo vihdoin aika ryhtyä vaatimaan jokaisen kylän ja kaupungin, kaupunginosan ja lähiön tuntumaan laadukasta lähiluontoa? Meille kaikille! Risto Sulkava, FT Luonnossa liikkuja, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Aiheellinen kysymys Luonnonsuojelijan numerossa 6/2010 esitettiin aiheellinen kysymys ympäristökasvatuksen uskottavuuden tilasta. Se on erittäin ajankohtainen nyt, kun luonto on alettu nähdä valitettavan kapeasti ihmisen tarvitsemien hyödykkeiden lähteenä. Ympäristökasvatuksen arvojen selkiyttämiselle on todella tilausta, kun luonnonsuojelutyötäkin tunnutaan voitavan perustella vain, jos siitä koituu ihmisille mitattavaa etua. Kaikki keinot luonnonsuojelun perustelemiseksi sallittakoon, mutta vaarana tässä on, että SLL:n tavoitteisiinkin kirjattu luonnon itseisarvon tunnustaminen unohtuu. Mielestäni edes luonnonsuojelujärjestöjen tulisi tuoda esiin vaihtoehtoja luonnon määrittelylle muutenkin kuin sen ihmiselle tarjoaman välinearvon kautta. Sanapari kestävä kehitys on ristiriitainen, koska se on vahvasti määrittynyt ihmisen kannalta ajateltuna, ja sisältäessään taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden jää sen toimintakentässä ekologinen kestävyys valitettavan usein muiden alueiden varjoon. On siis syytä tietää miksi sanaparia kestävä kehitys käytetään ja mitä se oikeasti merkitsee. Sen huolettomalla käytöllä voidaan nimittäin syödä tilaa ja uskottavuutta tehtävältä ympäristökasvatustyöltä. Perinteisessä suomalaisessa metsätalouskasvatuksessa ei edelleenkään nähdä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja taloudellisesti kestävän kehityksen voivan asua samassa metsässä. Jos luonnonsuojelujärjestönä mahdollistamme keken kautta kaiken ihmisen eduntavoittelun Laura Manninen kuvaili kolumnissaan (Luonnonsuojelija 1/2011) matkailun negatiivisia ympäristövaikutuksia. On mainitsemisen arvoista, että matkailulla on myös hyviä vaikutuksia. Matkailu on yksi maailman suurimmista elinkeinoista. Se työllistää suorasti tai epäsuorasti yli 8 prosenttia maailman työvoimasta, eli joka kahdestoista työpaikka maailmassa liittyy matkailuun. Se muodostaa yli 9 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Erityisesti moanille kehitysmaille matkailu on elintärkeä työllistäjä ja tulonlähde. Matkailun sanotaankin olevan suurin tulonsiirto rikkailta köyhille. Hankalammin rahassa mitattavia vaikutuksia ovat esimerkiksi virkis- pääsyn ympäristönsuojelutyöhön, olemme itse asiassa itse sitä vaikeuttamassa. Mielestäni onkin varottava ihastumasta tähän kiistanalaiseen sanapariin, joka voi syödä ympäristökasvatustyön mahdollisuuksia valitettavan vahingollisilla sekaannuksilla. Voimme toki käydä keke -keskustelua eri yhteyksissä, mutta mielestäni on tietoisesti tehtävä ero sen suhteen, milloin käytämme käsitettä kestävä kehitys sen laajassa merkityksessä ja milloin itse asiassa tarkoitamme ekologisesti kestävää kehitystä. Näistä vain jälkimmäisen toimintakentän koen vahvasti luonnonsuojelujärjestön vastuualueeksi. Toki keken muutkin osa-alueet ovat tärkeitä, mutta näitä asioita ajetaan tiukasti jo muualla, kuten Hankonenkin kirjoituksessaan viisaasti totesi. Siellä muualla kestävä kehitys tarkoittaa valitettavan usein ekologisesti kestävän kehityksen kustannuksella tapahtuvaa taloudellisesti kestävää kehitystä. Siinä ei luonnon itseisarvo paljoa paina. Sen esiin tuominen on meidän tehtävämme, alkaen tarkkuudesta käyttämissämme käsitteissä, joiden määritelmät ovat käytännössä alkaneet elää omaa elämäänsä virallisista määrittelyyrityksistä irrallaan. Vaikka voimmekin toimia Suomen suurimmassa luonnonsuojelujärjestössä mielipidevaikuttajina, kestävän kehityksen sanaparin monitulkintaisuutta tuskin pystymme muuttamaan. Ekologisesti kestävän kehityksen käsitteen ottaminen käyttöön SLL:n omissa teksteissä silloin, kun sitä oikeastaan tarkoitetaan, olisikin erityisen tärkeää. Nykyisin käytettävä kestävä kehitys kun EI ole EKO- LOGISESTI kestävän kehityksen synonyymi. Jos luonnonsuojelutyön tavoitteeksi asetetaan ekologisesti kestävä kehitys, on sekin jo ympäristökasvatuksellisesti aivan eri asia kuin laajemman kestävän kehityksen ajaminen luonnonsuojelujärjestön toiminnan piirissä. Käsitteiden toivoisikin toimivan edes omassa käytössämme niin, että ympäristökasvatuksemme pysyisi lähtökohdiltaan sinä, millä on juuret puhtaasti luonnonsuojelussa, kuten SLL:lla järjestönäkin on tähän asti ollut. Tämän ei soisi vesittyvän termiviidakossa. Mielestäni juuri näinä aikoina SLL:n tavoitteena on oltava luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen pyrkivä ja luonnon itseisarvon tunnustava ympäristökasvatus. Muutoin ei mielestäni vastata järjestön toiminnan tavoitteisiin eikä sen jäsenilleen ja toimijoilleen toiminnasta antamiin lupauksiin. Ehdotus ympäristökasvatustyön lisäämisestä kouluilla on hyvä ja ekologisesti kestävän kehityksen esiin tuominen ympäristökasvatuksen kehittämisryhmissä erityisen tärkeää. Tilan raivaaminen luonnonsuojelulle vaatii kuitenkin suurempaa ympäristökasvatuksen arvostamista ja sen resurssien lisäämistä. Taina Kelavirta Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristökasvatustoimikunnan jäsen tysarvo, uuden oppiminen ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen. Valtavalla elinkeinolla on valtavat vaikutukset. Siksi matkailussa muhii jättimäinen mahdollisuus parantaa maailmaa. Kestävä matkailu tarkoittaa, että minimoidaan matkan huonot vaikutukset ja maksimoidaan sen hyvät vaikutukset. Kun tämä viedään riittävän pitkälle, voidaan saavuttaa piste jossa matkan positiiviset vaikutukset esimerkiksi matkakohteelle ja sen väestölle ovat tasapainossa negatiivisten vaikutusten, kuten lentomatkan aiheuttamien päästöjen, kanssa tai jopa ohittavat ne. Laura Manninen määritteli matkailuyritysten ympäristötoiminnan laastariksi avomurtuman päällä. Sen voi nähdä myös kompostorina: mitä enemmän kompostoidaan, sitä enemmän saadaan multaa ja sitä vähemmän metaanipommeja kaatopaikoille. Matkailualalla ymmärretään realiteetit siinä missä muillakin aloilla. Tulevaisuudessa voidaan elää, toimia ja matkustaa vain yhdellä tavalla kestävämmin kuin nykyään. Moni matkailuyritys tekee määrätietoisesti töitä toimintansa ja tuotteidensa kestävyyden eteen. Kestävyysnäkökohdat ulottuvat esimerkiksi yhteistyökumppanien valintaan, henkilökunnan koulutukseen, tuotteistamiseen, markkinointiin ja hyväntekeväisyystoimintaan. Matkailutuotteiden kestävyys ja matkakohteiden kunnossa pysyminen on olennaisen tärkeää paitsi ympäristölle ja globaalille hyvinvoinnille myös matkailubisnekselle. Loma jätteiden ja viemärilöyhkän keskellä ei myy. Tiedostavan kuluttajan kannattaa käyttää valtaansa ja äänestää lompakollaan. Ota selvää eri matkailutuotteiden ja -palvelujen vaikutuksista. Osta matkasi yritykseltä, joka pystyy osoittamaan, että se huomioi kestävän kehityksen näkökohdat. Kysy kestävämpiä tuotteita, kerro millainen matka sinun omatunnollesi sopii. Ole valmis maksamaan kestävämmästä tuotteesta vähän enemmän. Matkustaminen on yksi osa elämää. Ollaan siinä yhtä tarkkoja ja tiedostavia kuin muussakin toiminnassamme! Elina Ranta viestintäkoordinaattori, ympäristötyöryhmän sihteeri Suomen matkatoimistoalan liitto Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rahankeräysluvan numero: 2020/2010/3777. Luvan myöntämisajankohta: Keräyksen toimeenpanoaika: Aika, jonka kuluessa varat käytetään keräystarkoitukseen:

14 26 luonnonsuojelija 2 /2011 norpan menot norpan menot luonnonsuojelija 2 / etelä-häme Hämeenlinnan seudun Yhdistyksen vuosikokouksen jatko torstaina klo Stonegallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. Asiana henkilövalinnat. Yhdistys tarvitsee ehdottomasti yhden tai kaksi uutta jäsentä hallitukseensa: sihteerin ja tiedottajan paikat ovat hakusessa. Oletko kiinnostunut näistä tehtävistä? Ilmoittaudu pikaisesti puheenjohtajalle: tai (050) Asikkalan luonnonystävät Yölaulajaretki Hollolan Kutajärven maisemiin kesäkuun alkupuolella. Retken vetäjänä toimii Tapani Saimovaara. Tarkemmat tiedot myöhemmin mm. verkkosivuillamme ja sähköpostilla postituslistalle ilmoittautuneille. Tied / pj.tuula Wikström. Lisää tietoa toiminnastamme etelä-karjala Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin kokoama suurpetonäyttely Suurpedot luonnon rikkautta vai henkipattoja on esillä Imatran pääkirjastossa Tietoa ja kuvia suden, karhun, ahman ja ilveksen elämästä Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Kesäkuussa näyttely on Simpeleen kirjastossa. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin kevätvuosikokous pidetään keskiviikkona 6.4. klo Saimaan luonnonsuojelukeskuksessa Lappeenrannassa. Luontoretki Metso-ohjelman tarjoamat suojelumahdollisuudet. Ti 7.6. klo , Lappeenrannan kaupungin lähiluonnossa. Ilmoittautuminen pe mennessä, Sari Hakanen puh Lisätietoja: Maarit Partanen puh Tapahtuma järjestetään yhteistyössä ls-piirin ja Lpr:n kaupungin kanssa. Imatran seudun Vuoksen lintukävelyt la 9.4. ja ma Molempien lähtö Imatran uimahallin pysäköintialueelta klo Retket järjestetään yhdessä EKLY:n kanssa ja ne sopivat mainiosti lapsiperheille! Retkien kesto kolmisen tuntia, mutta aikaisemminkin voi lopettaa. Puuplaanien hoitotalkoot Vuoksenniskalla la 7.5. Kokoontuminen Kolmen Ristin kirkon pysäköintialueella klo Tavoitteena on poistaa vanhoille puuvarastokentille kasvanutta nuorta mäntytaimikkoa, joka varjostaa neidonkieltä ja monia muita mielenkiintoisia kasvitulokkaita. Osallistujille on tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa, mutta omat eväät kannattaa varata mukaan. Retki kalliomaalauksille la Kokoontuminen klo Rasilassa Ruokolahtitalon pysäköintipaikalla, josta ajellaan kimpassa Äitsaareen Savilahden Kolmiköytisenvuoren maalauksille. Yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle ke 1.6. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein klo Paluu varhain torstaiaamuna. Retki järjestetään yhdessä EKLY:n kanssa. etelä-savo Itä-Savon Suoretki la Klo Luonnonsuojeluyhdistyksen opastettu suoretki tehdään Savonsuolle Kerimäelle. Tämä vuosi on luonnonsuojeluliiton rahkasammalten juhlavuodeksi julistama. Rahkasammalet muodostavat suotyyppien ytimen, jonka ympärille monimuotoinen suoluonto ja siihen liittyvät ekosysteemipalvelut kietoutuvat. Suoretki tarjoaa mahdollisuuden perehtyä sammalten lajintuntemukseen, suotyyppeihin tai laajemmin suoekosysteemien toimintaan. Savonsuo on merkittävä Sisä-Suomen keidassuo, joka on säilynyt lähes luonnontilaisena. Ilmoittautuminen ja lisätiedot p kainuu Kainuun luonnonsuojelupiiri Ilmastonmuutosta ilmassa -ilmastoluento ke klo 18.00, Raatihuone, Kajaani. Ei ilmoittautumista. Ilmastoaktivisti Urpo Taskinen Ruotsin luonnonsuojeluliitosta on kiertänyt koko kevään luennoimassa ja kouluttamassa ilmastoasioista ympäri Norrbottenia, läänin joka kunnassa. Nyt ainutlaatuinen tilaisuus kuulla luento Kajaanissa. Tutkittua, perusteltua, painavaa asiaa tämän hetken suurimmasta ympärisöongelmasta. Mistä ilmastonmuutos johtuu, mikä on tilanne juuri nyt, mitä meistä jokainen voi tehdä vaikuttaakseen asiaan? Ja miten kävi kun ruotsalainen ilmastoaktivisti ja suomalainen luonnonsuojelija pyöräilivät 2000 km Venäjällä helle- ja metsäpalokesänä 2010? Kahvitarjoilu. keski-suomi Uusi norppa paita on eettisesti valmistettua 100 % luomupuuvillaa ja se on mukava päällä. Paita on tuotettu tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa käyttämällä. HUOM! Norppapaidan voi saada vain osallistumalla kampanjaan! Uudistuneen 70-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Luonnon jokainen numero on täynnä tuoretta tietoa ja vetäviä juttuja luonnosta ja ympäristöstä, upein luontokuvin kuvitettuna. Jyväskylän seudun Korvasieniretki toukokuussa yhdessä Jyväskylän Sieniseuran kanssa myöhemmin ilmoitettavana päivänä. Seuraa ilmoittelua Jyslyn nettisivuilla ja sieniseuran sivuilla jyu.fi/~pahalme/sieniseura.htm. Ilmoittautuminen (ja tieto kyydin tarpeesta/tarjoamisesta) sieniseuran jäsensihteeri Pirjo Ritvaselle p Kesäretki Leivonmäen kansallispuistoon la Lähtö bussilla Harjukadun tilauslaiturista klo Tutustuminen Haapalehdon tilaan ja kävelemme kansallispuistossa. Mukaan omat eväät. Paluu Jyväskylään klo mennessä. Hinta jäsenille 10 ja ei-jäsenille 15. Ilmoittautuminen 3.6. mennessä Silja Parrille, p , Keurusseudun Luonnonystävät Joutsenretki. Su klo 9.00 Keuruun Valkealahden Raatelahdelle. Joutsenten muuttokerääntymäpaikka. Lähtö Keuruu, Matkahuolto, kimppakyydeillä. Ei ilmoittautumista. Koskiretki. Pe klo Keuruun Haapamäen Kaijankoskelle. Komeat kohinat korkean kivipadon yli. Lähtö Keuruu, Matkahuolto, kimppakyydeillä. Ei ilmoittautumista. Suurien puitten retki. Pe klo Keuruun Asunnan Härköseen. Kohteena Keuruun suurin kuusi, Tempakan kuusi. Lähtö Keuruu, Matkahuolto kimppakyydeillä. Ei ilmoittautumista. Hanki yksi uusi jäsen! Yksi liittyy, kolme hyötyy: luonto, ystäväsi ja sinä. Saat kiitokseksi norppapaidan tai 3 numeroa Suomen Luonto -lehteä. Uusi jäsen saa myös valita näistä liittymislahjan! Luonnonsuojeluliiton jäsenhankinta kampanjassa jokaista jäsentä kannustetaan hankkimaan yksi uusi jäsen. Se on pieni teko, jolla on suuri vaikutus. Kampanja on käynnistynyt hienosti! Osallistu, se on helppoa! Voit osallistua kampanjaan kätevästi netissä lähettämällä e-kortin tuttavallesi osoitteessa Osallistua voi myös kampanjakortilla, joita voi tilata SLL:n keskustoimistolta, p. (09) tai Lämmin kiitos osallistumisesta kampanjaan! Kampanjan ohjeet Kampanjaan voivat osallistua kutsujana kaikki SLL:n jäsenet jäsenlajista riippumatta. Uusi jäsen voi liittyä kampanjassa ainoastaan SLL:n varsinaiseksi jäseneksi (32 / vuosi). Kutsuja saa kiitokseksi uuden jäsenen hankkimisesta norppapaidan tai 3 nroa Suomen Luonto -lehteä. Myös uusi jäsen saa valita liittymislahjaksi norppapaidan tai 3 nroa Suomen Luonto -lehteä. HUOM! Kampanjassa voi kutsua useitakin uusia jäseniä, mutta kutsuja saa kiitoslahjan vain yhdestä hankitusta jäsenestä. Jokainen kampanjassa liittynyt uusi jäsen saa kuitenkin liittymislahjan! Kampanjaan osallistunut henkilö voi saada lahjan vain kerran, joko kutsujana tai uutena jäsenenä. Kampanja kestää asti. Lintutorniretki Pe klo Petäjäveden Piesalan lintutornille. Lintujen opastettua kevätmuuton tarkkailua. Lähtö Keuruun Matkahuolto kimppakyydeillä. Ei ilmoittautumista. Susivaellus. Su klo Keuruun Huhkojärvelle. Noin 8 km polutonta maastoa jylhän Limpsingin rotkon kautta Huhkojärven korkeille rantakallioille. Ilmoittautuminen Jouko Pihlainen ( ), jolta myös tietoa muista retkistä. kymenlaakso Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Arktika-retki Ulko-Tammioon la klo Retkiohjelmassa on mm. lintujen kevätmuuton seurantaa ja tutustumista saaren hienoon luontoon. Aluksella on mukana lintuopas. Retken hinnat ovat aikuisille 30 /20 (jäsen), lapsille (5 12v.) 15 /10. Perhelippu (2 aik. + 2 lasta) maksaa 75, jäsenperhelippu maksaa 50 (jäsen + perhejäsen + lapset, matkalla voi liittyä jäseneksi). Aluksella on mahdollista ruokailla etukäteisvarauksella: aluksen lohikeittoateria (sis. leipä, levite, vesi/kotikalja, pullakahvit) hintaan 11 aikuiset, 6 lapset (5 12 v.). Lohikeiton vaihtoehtona on kasviskeitto samaan hintaan. Tarkemmat tiedot retkestä, ks. Retki-ilmoittautumiset ja ruokailuvaraukset toivotaan hoidettavan ensisijaisesti s-postilla tarvittaessa puh Ilmoittautuminen klo mennessä. Retken järjestävät Meri-Kymen Luonto ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry. Kymenlaakson Piiripäivä Karhulan latumajalla la 9.4. klo noin klo Keväinen järjestötapaaminen Pernoonkosken rannalla. Ohjelmassa: kasvislounas, Mika Honkalinnan Suuri Pöllö kuvallinen tarina huuhkajasta, ajankohtaista luonto- ja järjestöasiaa, kahvittelua sekä mahdollisuus saunoa rantasaunassa. Tervetuloa yhteiseen tapaamiseen! Lisätiedot ja ilmoittautumiset Luontotoimistolle mennessä. P. (05) , Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri järjestää vaalitentit kansanedustajaehdokkaille ti 5.4. klo Kouvolan maakuntakirjaston auditoriossa ja perjantaina 8.4. klo Kotkan kirjaston auditoriossa Tervetuloa! Lisätietoja Luontotoimistolta p. (05) , Käsityö- ja taitopäivän tapahtuma Kouvolan Museokorttelissa la klo Keväinen Luontopuoti avoinna ja lisäksi mahdollisuus tehdä linnunpönttöjä! Meri-Kymen Luonto Lasten luontoretki, Kumparepuisto, to klo (kesto n. 1,5h) eväät mukaan. Järj. yhdessä Karhulan Ladun kanssa. Yhteyshenkilö:Tarja Kemppainen. Lasten luontoretki, Tampsa/Äijövuori, to 5.5. klo (kesto n. 1,5h) eväät mukaan. Järj. yhdessä Karhulan Ladun kanssa. Yhteyshenkilö: Tarja Kemppainen. Valkmusan linturetki la klo 17.00, tapaaminen Valkmusan parkkipaikalla. Yhteyshenkilöt: Ragnar ja Kaarina Öst Pohjois-Kymen Luonto Jäsenilta ti klo Vaahteratalon luontotoimistolla, Varuskuntakatu 8, Kouvola. Retki Kalalammelle huhtikuussa, tarkempi ajankohta ja lisätietoja myöhemmin nettisivuiltamme pohjoiskymenluonto. Nuukuusviikolla ( ) Degrowthseminaari ti 3.5. klo Kouvolan pääkirjaston auditoriossa. Alustajina Leo Stranius ja Michael Lettenmeier. Jäsenilta ti klo Vaahteratalon luontotoimistolla. Yölaulajaretki toukokuussa, tarkempi ajankohta myöhemmin nettisivuilta pirkanmaa Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Eduskuntavaalit lähestyvät. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin vaalikone auttaa löytämään ehdokkaan, joka suhtautuu myönteisesti luontoja ympäristöasioihin. Käy kokeilemassa vaalikonetta osoitteessa www. sll.fi/vaalit. Akaan ympäristöyhdistys Kevätkokous Kulttuuritalo Laaksolassa (Ryödintie 2, Toijala) ti klo Kokouksen aluksi Kimmo Lyytikäinen näyttää keväisiä luontokuviaan. Mäntän seudun Mäntänvuoren luontopolun siivoustalkoot torstaina klo alkaen. Kokoontuminen urheilukentällä. Makkaranpaistoa ja talkookahvit. Nokian luonto Linnunpönttötalkoot la klo Sarkolassa (Parkeentie 25). Ota oma vasara mukaan niin saat pöntön kotiin! Tarvikkeiden ja tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen on pakollinen Anne Viitalaakso-Kaasalaiselle, tai puh Järj. Nokian Lintukoulu OK-opintokeskuksen kanssa. Retki Liesjärven kansallispuistoon ja Saaren kansanpuistoon su Lähtö Nokialta Harju-Centerin P-paikalta klo Sään mukainen varustus ja nuotioeväät. Hinta 15 bussikuljetuksesta. Oppaana Kaija Helle, jolle tied. ja ilm. tai Järj. Ok-opintokeskuksen kanssa. Virtain Infoilta turpeenoton vesistövaikutuksista ti klo kaupungintalon valtuustosalissa. Luennoitsijoina Saarijärven ympäristösihteeri Kalle Laitinen ja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen vesistövastaava Arja Pihlaja. Tornien taisto la 7.5. Mäntylänlahden lintutornilla. Vlsy keittelemässä kodalla kahvia/teetä klo , mahdollisuus ostaa pikkupurtavaa ja paistaa makkaraa. Taimienvaihtotori su klo Galleria Virinän edessä. Kannattaa olla ajoissa paikalla, taimet vaihtavat vauhdilla omistajaa! pohjanmaa Pohjanmaan piiri Suoseminaari. Vesiensuojelu turv la Seinäjoella Framin auditoriossa pe. 8.4 klo Esityksiä suoluonnosta, vesiensuojelusta ja turveluvista. Tapahtuma ammattilaisille ja kansalaisille, oikea tietofoorumi johon kannattaa tulla kauempaakin. Lisätietoja: tai aluesihteeriltä p , Ilmoittaudu 7.4 mennessä! Suokoulutuspäivä la klo Seinäjoella. Aamupäivä lupaasioita ja valituskoulutusta ammattilaisen opastamana, pitkän iltapäivän suoretki ja koulutus (hyönteiset, sammalet jne.) sekä vesiensuojelu. Ilmainen kurssi. Lisätietoja: fi/pohjanmaa tai p tai Metsäretki myrkkyyn la 21.5 klo alkaen. Ikimetsien ystävät tutustuttaa retkeilijöitä Luonnonperintösäätiön uuteen suojelualueeseen Karijoen Myrkyssä. Samalla käydään luontokuvanäyttelyssä Kristiinankaupungissa. Lisätietoja: tai p tai Suupohjan yösafari la 21.5 klo alkaen. Tule retkeilemään Suupohjan yöhön ja tutustumaan kevätillan luontoon ja ääniin. Kierrellään luontokohteita ristiin rastiin. Reitti tarkentuu lähempänä ajankohtaa. Lisätietoja: tai p tai Taimenpurojen kunnostusleirit Kannuksessa, Teuvalla, Honkajoella, Pomarkussa, Karijoella, Kruunupyyssä ja Jalasjärvellä! Katso tarkemmin tämän lehden luontoharrastusilmoituksista. Lisätietoja: www. sll.fi/pohjanmaa tai p tai Etelä-Pohjanmaan lsy Kevätkokous torstaina 7.4 klo Willa Ukuli (Lapua). Lisätietoja yhdistyksen nettisivuilta tai Hannu Tuomistolta p Benjam Pöntisen kuvaesitys kokouksen jälkeen. Lapuan ympäristöyhdistys Kevätkokous to klo Lapuan kr.opiston auditorio, Siiriläntie Kokouksen alussa ELY-keskuksen ylirkm Markku Muilun esitelmä Lapuan keskustaajaman tulvavesien valmiussuunnitelmasta. Ylösnousemusaamu su klo Alajoen lintutornilla, Jokitien varrella, pumppaamon lähellä. Ukulimmekin voi näyttäytyä. Tervetuloa kaikki lintujen ystävät omin neuvoin ja eväin. POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kohtuusliikkeen vaalipaneeli ke 6.4. klo ravintola Wanha Jokela, Joensuu. Tiedustelut gmail.com Keski-Karjalan Luonto Lintujentarkkailutapahtuma vapun aattona klo Tule ihailemaan kevään muuttolintuja. Oppaamme päivystävät Kytänsalmen sillalla. Lieksan Luonnonystävät Pöllöjen kuunteluretki kevättalvella. Mikäli pöllöjen äänihavaintoja kevättalvella riittävästi ilmaantuu, teemme kuunteluretken. Seuraa yhdistyksen nettisivuja tai Lieksan Lehden ilmoittelua. Linnunpönttötalkoot. Pönttötalkoot edellisten vuosien tapaan klo Rantalan koululla yhteistyössä kuuloyhdistyksen kanssa. Yhdistys tarjoaa pönttöjen tekotarpeet. pohjois -pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Kesän 2011 ohjelmassa ovat taas perinteiset niittotalkoot: Tietoa talkoista on luonnonsuojelupiirin verkko-osoitteessa Oulun Tietoa OLSYn ja Retkikerhon tapahtumista info-pisteissä: K-Supermarket Joutsensilta, K-Supermarket Välivainio, K-Rauta Äimärautio, K-Rauta Välivainio, yliopiston keskusaula, Citymarket Kaakkuri sekä tai Retkiä: Hanhiretki 16.4., Bussiretki lakeuden pelloille, Teeriretki , Retki Anni Rapinojan ateljeelle , Perinneruokia Suomesta, Saunailta, Vierailu kasvitieteellisessä puutarhassa, Retki Oulun luonnon- ja kulttuurihistoriaan, Aamulinturetkiä. Katso retkiohjelma: retki.html Saarenmaan (kesäkuu), Gotlannin (elokuu) ja Sarekin (elo-syyskuu) ret- kien varaukset ja suunnittelu. Kampanjoita, tapahtumia: Vesivaara-kampanja: Viinivaaran pohjavesihankkeen vaihtoeho, Sanginjoen metsien suojelu -kampanja, Hietasaaren viheralueet luonnon ja oululaisen identiteetin puolesta. Tietoja: tai Harrastepiirejä: valokuvauspiiri, neulontapiiri polkupyöräpaja, puutyöpiiri Luontopisteet: lähiluonnon seuranta Löydä luonnollinen harrastus Hupisaarilla klo Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen vuosikokous ti klo (Kangaspuiston päiväkoti, Valtatie 35). pohjois-savo Koillis-Savon luonnonystävät Kevätretki Maaningan Korkeakoskelle toukokuussa. (La 14.5.?) Ajankohta varmistuu myöhemmin. Korkeakoski on Suomen korkein (36m) vapaana virtaava putous. Koski kohisee metsän siimeksessä ja on komeimmillaan kevättulvien aikaan. Ihailemme Tuovilanlahden ja Maaninkajärven kauniita kulttuurimaisemia ja vierailemme Patalahden luonnonsuojelualueella. Patalahti on laaja kosteikkoalue, pitkospuineen ja lintutorneineen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Tuula Muranen Luonto-Liiton leirikesä 2011 Kaikki leirit lapsille, nuorille ja perheille osoitteessa: Tämän mainoksen maksaa Sakari Hankonen

15 28 luonnonsuojelija 2 /2011 norpan menot norpan menot luonnonsuojelija 2 / Yölaulajalinturetken Huosiaisniemen luonnonsuojelualueelle Pisan lähelle ennen juhannusta (pe 10.6.?) Ajankohta varmistuu myöhemmin. Lähtö klo Juicen torilta. Alueella on rehevää lehtoa ja niittyä. Maaperän kalkkipitoisuudesta johtuen kasvisto on poikkeuksellista. (mm. tikankontti) Tiedustelut ja ilmoittautuminen Tuula Muranen Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys Suuri Luontoilta Kuopion museossa maanantaina 4.4. klo Kuopion museon kokoushuoneessa (Kauppakatu 23, sisäänkäynti pihan puolelta). KLYY:n luontoillassa asiantuntijat ovat vastaamassa luontoharrastusta koskeviin kysymyksiin. Asiantuntijoina ovat Pertti Renvall (linnut, sienet, vanhat metsät, kasvit), Jouni Tanskanen (riistaeläimet, metsästys), Erkki Lahti (kalat) ja Jukka Kettunen (hyönteiset). Tule paikalle kysymään, katsomaan, kuuntelemaan, nuuskimaan! Vapaa pääsy! Varkauden Luonnonystävät Lintutorniopastusta to klo Joroisten Pasalan lintutornilla. Oppaana Eino Repo, Varkauden Luonnonystävien kevätkokous Varkauden Päiviönsaaressa Op:n kerhohuoneella ke klo Tarjolla kahvia ja pitsaa. Lintutorniopastusta su klo Varkauden Ruokojärven lintutornilla. Lintujen tarkkailun ohella voit nauttia nuotiokahvit. Oppaana luonnonystävien lintuharrastajat. Lintutorniopastusta la klo Varkauden Ruokojärven lintutornilla. Varkauden Luonnonystävien joukkue osallistuu samalla myös valtakunnalliseen Tornien Taistoon klo Tule kannustamaan joukkue Pohjois-Savon ykköseksi! satakunta Ala-Satakunnan Ympäristöseura Pyhäjärvi-Instituutin vieressä sijaitsevan lehdon raivaus ja lehdossa polveilevan luontopolun kunnostus -talkoot klo alkaen. Yhteyshenkilöt (ASYS) Päivi , Seppo , Oiva ja Teija , (P-Instituutti) Marjo Tarvainen Yhdistys kunnosti edellisen kerran 15 vuotta sitten tämän saman luontopolun. Omat työkalut mukaan! Retki Säkylän Harolan lehtoon 14.5.klo alkaen. Lähemmät tiedot Päiviltä KUN HALUAT NÄHDÄ PIENIMMÄTKIN YKSITYISKOHDAT Porin seudun ympäristöseura Jäsenilta to klo Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisassa, os. Isolinnankatu 16, Pori (entinen nuorisoasema). Teemana perhoset. Biologi Janne Lampolahti tutustuttaa perhosten maailmaan. Suunnitellaan myös kesän perhosretkeä. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Lisätiedot: tai Resiinaretki Pomarkkuun la klo Bussikuljetus Porista Pomarkkuun, josta matkataan käytöstä poistettua raidetta pitkin lihasvoimin Isonevalle ja tutustutaan suoluontoon. Ilmoittautuminen Hööveliin alkaen puh Lisätiedot: tai Jäsenretki Kitukoskelle Ahlaisiin 7.5. Bussikuljetus Porista. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 3.5. mennessä tai Kasviretki Kaasmarkkuun Bussikuljetus Porista. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä tai Yölaulajaretki 1.6. Kirjurinluodossa klo alkaen. Kokoontuminen Pelle Hermannin puiston kahvilan luona. Lisätiedot: gmail.com tai Rauman seudun luonnonystävät Linturetki Koskeljärvelle sunnuntaina Lisätietoja kevään aikana yhdistyksen nettisivuilta: rauma. Luontoretki Turun Kuusistonlahdelle ja Paraisille Lenholmin upealle suojelualueelle tai Lisätietoja kevään aikana! uusimaa Hangon ympäristöyhdistys Pyöriäispiknik su klo noin klo (Hanko, Puistovuori). Kokoontuminen Casinon puiston laululavan luona klo Hangon ympäristöyhdistys ry järjestää Pyöriäispiknikin kansainvälisen Itämeren pyöriäisen päivän kunniaksi. Tähystelemme kalliolta, miksi pyöriäisiä ei näy. Paikalla on asiantuntija kertomassa pyöriäisistä ja lajien suojelusta. Omat piknik-eväät mukaan. Ilmoittautumista ei tarvita. Piknik on maksuton. Helsingin Helsyn toimisto Kotkankadulla on avoinna ma ja pe Yhteystiedot: ja numeroista tai p. (09) Voit myös liittyä suositulle helsylistalle, josta saat sähköpostiisi viikoittain pääkaupunkiseudun mielenkiintoisimmat luonto-ja ympäristöuutiset lyhyinä linkkivinkkeinä. Ellei erikseen mainita, retket ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumisia tarvita. Ajantasaisimmat tiedot aukioloajoista ja retkistä löydät Helsyn retkisivuilta: To klo keväinen luontoretki Laajasaloon. Retki järjestetään yhdessä Laajasalo-Degerö -seuran kanssa. Tapaaminen Henrik Borgströmintien ja Koirasaarentien risteyksen metsänpuoleisessa kulmauksessa. La klo linturetki bussilla Porkkalanniemeen. Retken hinta aikuisille 20 ja lapsille 10. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon joko puhelimitse tai sähköpostitse pe 8.4. alkaen. Ti 3.5. klo tutustumisretki Ilmatieteen laitokselle. Osallistujille esitellään laitoksen tiloja, selvitetään sääennustuksen syntymistä sekä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia. Mukaan mahtuu 25 henkilöä. Huom! Ilmoittautumiset Jannelle: La 7.5. klo Tornien Taisto Vanhankaupunginlahdella, Pornaistenniemen tornissa. Mukaan säänmukaiset vaatteet, kiikarit ja kaukoputket sekä lintuoppaat. Ilmoittautumista ei tarvita. Tervetuloa mukaan auttamaan Helsyn joukkue voittoon! To klo kasviretki Viikin arboretumiin. Tapaaminen Gardenian edessä klo La klo linturetki Vanhankaupunginlahdelle, Pornaistenniemeen. Tapaaminen Tekniikan museon portilla (Viikintie 1), entisen ravintola Helsingen takana. La klo Helsyn Torpan talkoot. Vain Helsyn jäsenille. Talkooväelle tarjolla purtavaa, ilmoittaudu etukäteen mukaan Anneli Mikkoselle ( ) mennessä. La klo Vaellus/ luontoretki Helsyn Torpalle. Keskitymme retkellä reitin geologiaan ja biotooppeihin. Tapaaminen bussi 96:n päätepysäkillä Vuosaaressa, Porslahdentien pohjoispäässä. Maastoon sopivat jalkineet sekä tarpeeksi eväitä ja juotavaa mukaan. Torpalla mahdollisuus lämmittää eväät, levätä ja nauttia luonnosta. Paluu joko omin nokin tai toivottaessa tilataan kimppataksi lähimmälle metroasemalle. Ma klo luontoretki Honkasuolle. Retkellä tutustutaan alueen luontoon viimeistä kertaa ennen asuinrakentamisen käynnistymistä.tapaaminen bussin 45 päätepysäkillä, Neulastien ja Naapuripellontien risteyksessä. Ma klo Mätäjokikävely Louhelan juna-asemalta (Vantaan puolella) Malminkartanoon. Keväinen luontokävely nauttien luonnosta kuunnellen ja katsellen ilman erityistä teemaa. La 4.6. klo linturetki Haltialaan. Tapaaminen bussin 67 päätepysäkillä Torpparinmäentiellä, bussi lähtee klo 6.50 Rautatientorilta, laituri 4. Su 5.6. klo Helsyn Torpan talkoot. Vain Helsyn jäsenille. Talkooväelle tarjolla purtavaa, ilmoittaudu etukäteen mukaan Anneli Mikkoselle ( ) 4.6. mennessä. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Koko perheen Joutsenretki Ridasjärvellä Su klo kylän venerannan lintutornilla. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen Nuukuusviikon näyttely Hyvinkään pääkirjastossa Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys Linturetki Inkoon Kopparnäsiin Metsäretki Siuntion ja Virkkalan rajalla sijaitsevaan Linbergin suojelumetsään. Järvenpään ympäristöyhdistys Lasten luontokerho Joukhainen kokoontuu la 16.4., la ja ma Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: Tarja Alapassi, puh Järvenpää-päivänä la 7.5. yhdistys esittelee toimintaansa kävelykadulla. Klo on Kaakkolan lintutornilla meneillään Tornien taisto -kisa. Käy tsemppaamassa joukkuetta! Äitienpäiväaamun linturetki su 8.5. klo 8.00 alkaen Tuusulanjärven pohjoispäässä. Kokoonnutaan Postikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä. Alkumatkasta Rantapuistossa ja lintutornin maastossa selviää kävellen, halukkaat voivat jatkaa pyörillä pidemmälle. Bussiretki Sipooseen su Koko päivän kestävällä retkellä käydään eri kohteissa, jotka tarkentuvat myöhemmin. Retki korvaa perinteisen helatorstairetken, on maksullinen ja sille pitää ilmoittautua. Lisätiedot Tarja Alapassi, puh Kevätillan lintukävely to klo alkaen Kaakkolan lintutornin maastossa. Kokoonnutaan Taidetalon pihassa (Harjuvaarankuja 2). Yölaulajaretki pyörillä Tuusulanjärven ympäri la klo alkaen. Kokoonnutaan Postikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä. Mukaan voi tulla myös osaksi matkaa. Omat eväät ja lämpimät lisävaatteet mukaan! Lisätietoja linturetkistä puh (Niitepõld) Toiminnallinen non-stop luontorastipolku perheille Lohjan Järvipäivien yhteydessä Porlassa lauantaina klo Luontorastipolun lähtöpaikka on Aurlahden uimarannan rantalentopallokenttien läheisyydessä Liessaarenkadun loppupäässä. Lisätietoja saa Susanna Komulaiselta, p Mäntsälän Avoimet ovet pönttöpajalla Hirvihaarassa la 9.4. klo Osoite on Mäkipuoli 2. Mahdollisuus tutustua maaseutumiljööseen, pönttojen tekoon ja hankkia uusia linnunpönttöjä. Lisätiedot puh Paikallisretki Jätyrin mäelle Nummisten kylään to Lähtö klo kimppakyydein Seurojentalon pysäköintipaikalta eli Mäntsälän kauppatorilta. Mäntsälän Sähkö Oy suunnittelee tuulivoimalaa Mäntsälään Jätyrin mäelle. Lisätiedot puh Kevätpäivä Kotojärvellä -tapahtuma äitienpäivänä su 8.5. klo Laavupolun varrella Keijujen kevät lasten luontotaidenäyttely. Paikallislehtien seurapalstoilla tarkempia tietoja. Sipoon Luonnonsuojelijat Kevätlinturetki Pirttisaareen lauantaina Lähtö klo Kalkkirannan laiturilta (Kalkkirannantie 585), takaisin Kalkkirannassa olemme noin klo Lämpimät vaatteet, kiikarit ja eväät ovat tarpeen. Retki on maksullinen, aikuiset 15 (16 v. ja sitä vanhemmat) ja lapset 10. Alle 7-vuotiaat pääsevät mukaan ilmaiseksi. Retken oppaana toimii Gustaf Nordenswan. Ilmoittautumiset viimeistään Heidi Lyytikäiselle ( tai Löparön retki keskiviikkona Löparö tarjoaa sekä kiinnostavaa kasvillisuutta ja eläimistöä että geologiaa. Osaavat oppaamme Anders Albrecht ja Antti Salla kertovat saaren luonnosta. Kokoontuminen ja lähtö klo Spjutsundin Byarsborgilta (Storuddintie 22) josta yhteiskuljetus autoilla. Ota mukaan eväät! Ilmoittautuminen viimeistään Heidi Lyytikäiselle ( tai heidi. Huom! Rajoitettu määrä osallistujia! varsinais-suomi Varsinais-Suomen piiri Suomi puhtaaksi päivässä! -ympäristönsiivouskampanjapäivä pe 6.5. Lähde mukaan siivoamaan ympäristöä roskista! Luonnonsuojeluyhdistykset sekä esim. asukasyhdistykset ja koulut järjestävät talkoita piirin alueella talkoopäivänä sekä jo aiemmin viikolla 18. Lisätietoa kampanjasta Mynämäen-Mietoisten ry Yölaulajat-tapahtuma Saaren kartanolla pe alkaen klo Esa Lehikoisen johdoilla. Esa aloittaa esittelemällä kuvia ja kertomalla konserttisolisteista. Itse ei tarvitse laulaa; sinne lennähtävät perinteiset kevätlaulajat, joista osa tulee hyvin kaukaa! Konsertti on maksuton. La Saaren kartanolla avointen ovien päivä klo Esittelyvuorossa kartanon kasvit ja muuta ohjelmaa. Järjestetään yhteistyössä Koneen säätiön kanssa. Paraisten 7.5 järjestetään retki Stortervon kosteikolle.metsäteknikko Per Lundström esittelee meille metsäkosteikon joka on aikaansaatu METSO-projektina. Kokoontuminen Sattmarkin parkkipaikalle klo Raisionjokilaakson Pönttötalkoot to 14.4 klo Friisilän verstailla (Hulvelankatu 35, Raisio). Tee koti lintuperheelle! Tarpeet ja ohjeet saat paikan päältä. Tiirailuillat Raisionlahden lintutornilla tiistaisin 19.4., ja 3.5. klo Kevätmuuton tarkkailussa apuna lintumiehet kaukoputkineen. Suomi puhtaaksi päivässä! Ympäristönsiivouskampanjapäivä pe 6.5. Paikallisista talkoista tietoa ja Koko päivän kevätretki Karkalin luonnonpuistoon ja Torholan luolille, Lohjalle la Lisätietoa myöhemmin Ennakkoilmoittautumiset: tai arki-iltaisin Luontopäivä Ruskon kirjastolla (Vanhatie 4, Rusko) to Raisionjokilaakson kertoo toiminnastaan, perennojen vaihtoa ym. Ohjelmasta lisätietoa kevään aikana, ks. Friisilän pihatapahtuma su Friisilän verstailla (Hulvelankatu 35, Raisio). Kasvienvaihtopöytä, kahvikioski, toimintaa verstailla ym. Ohjelmasta lisätietoa kevään aikana, ks. Salon seudun Halikonlahden kevätlinturetki keskiviikkona klo Yölaulajaretki polkupyörillä Veitakkalaan tiistaina 7.6. Lähtö Salon torilta klo Yhdistys myy linnun- ym. pönttöjä Halikon Prisman pihalla seuraavina lauantaipäivinä: 26.3, 2.4, 9.4, ja klo Turun TLSY järjestää vaalipaneelin eduskuntavaaliehdokkaille ti 5.4. klo Turku-salissa (Rehtorinpellonkatu 4 A, 2 krs.) Tervetuloa kuulemaan mitä turkulaiset ehdokkaat ovat mieltä luonto- ja ympäristöasioista! TLSY osallistuu Suomi puhtaaksi päivässä -kampanjaan ja järjestää siivoustalkoot pe 6.5. Tarkempi talkoopaikka ja aikataulu ilmoitetaan yhdistyksen nettisivuilla ja Facebookissa. Tule mukaan siivoamaan Suomi ja Turku puhtaaksi päivässä! Mainoksen maksaja: Ehdokas Ostamalla meiltä tuet samalla lintujen ja luonnonsuojelua Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, Helsinki Avoinna Ma , Ti-Pe puh Luonnonkukkien päivän retkiä järjestämään! Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina Retkenvetäjäksi voi ilmoittautua kuka tahansa kiinnostunut, joka tuntee valitsemansa retkikohteen kasveja sen verran, että osaa kertoa niistä muille retkeläisille. Retken voi järjestää yhteistyössä myös muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Retket ovat 2 3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Vuoden 2011 teemalajiksi on valittu tähtitalvikki (Moneses uniflora), jota voi halutessaan hyödyntää retken opastuksessa. Retkenvetäjät saavat tilata käyttöönsä materiaalia retken suunnittelun ja järjestämisen tueksi. Ilmoita Luonnonkukkien päivän retkestä sähköisellä lomakkeella Ilmoittautuminen päättyy ma Lisätietoja: Sinikka Kunttu, vs. järjestösuunnittelija, p , Keravan ympäristönsuojeluyhdistys Retki Torronsuon kansallispuistoon Hämeeseen lauantaina klo 8.30 lähtien Keravalta. Tule mukaan tutustumaan ainutlaatuiseen suoluontoon SLL:n suoteemavuoden merkeissä asiantuntevan oppaan johdolla! Retkelle ovat tervetulleita mukaan niin oman yhdistyksemme kuin piirin alueella toimivien muiden yhdistysten halukkaat jäsenet. Porukkaa mahtuu bussilastillinen ilmoittautumisjärjestyksessä. Paluu Keravalle noin klo Retki on maksuton. Ilmoittautumiset tai Lohjan seudun ympäristöyhdistys Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston sääntömääräinen kevätkokous pidetään tänä vuonna Lohjalla Sammatissa Lönnrot-opistossa la su Mikäli läsnäolo kokouksessa myönnetään (kuten yleensä on myönnettykin), ovat muutkin, kuin vain viralliset kokousedustajat (huom. erityisesti paikalliset lohjalaiset luonnonsuojelijat), tervetulleita mukaan ideoimaan vaikkapa liiton v toimintaa. Mainoksen maksaja: Outi ja tukiryhmä 210 Vastuuta vauvasta vanhuksiin Metropolialueen hallinto uudelle tasolle Vihreä talous on Suomen suuri mahdollisuus Helsingistä hiiletön kävelykaupunki Lisää Asiaa: Ilmoituksen kustantaa ehdaokas itse. Untitled :50:00

16 30 luonnonsuojelija 2 /2011 norpan menot yhteystiedot luonnonsuojelija 2 / kevätseuranta 2011 Perinteikäs Kevätseuranta on käynnissä! Tarkkaile luontoa ja ilmoita havaintosi. Lajien runsastumista seurataan joka toinen viikonloppu aina asti. Tänä vuonna Kevätseurannan teemana on metsä. Havaintoja mennessä palauttaneiden kesken arvotaan lahjakortit Retkiaittaan. LUONNONHARRASTUS 2011 Perinnemaisematalkoot Saaristomerellä, purokunnostusta Pohjanmaalla vai souturetki Laatokalla? Luonnonsuojeluliiton piirit järjestävät tänä vuonna useita mielenkiintoisia kursseja, leirejä ja talkoita. Lähde rohkeasti mukaan vaikka vähän kauemmaksikin! Lisätietoa tapahtumista osoitteessa: Luonto-Liitto LÄHDE- JA PURO- KUNNOSTUSTALKOOT Raahe ja Pyhäjoki Talkoissa kunnostetaan lähteitä Pitkäsne van suojelualueen lähimaastossa. Työ on pääosin patojen rakenta mista ja ojien tukki mista. Majoitus Pa losaaren tilalla Pyhäjoella. Hinta: Talkootyö kattaa majoituksen ja ruuat. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: mennessä Merja Ylöselle, tai Koko kesä purojenkunnostusta Talkoissa tutustutaan taimenpurojen kunnostukseen ja annetaan oma panos puroluonnon suojelutyöhön! Tal koot ovat osa Puroista syntyy virta -pienvesihanketta. Säävaraus ts. kova tulva tai vastaava purolla. Hinta: Talkootyö kattaa majoituksen ja ruuat. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Teemu Tuovinen, tai Salinoja, Kannus Kariluoma, Karijoki Horonkylän Itäjoki, Teuva Viitavedenkylä, Kruunupyy Honkajoki, Honkaluoma Valkkioja, Pomarkku Mustaluoma, Jalasjärvi Kerhonohjaajakoulutus Tampereella, Laivapuiston perhetalolla. Kurssin hinta 30/40. Ilmoittautumiset mennessä: luontoliitto.fi Luontoleikkikurssi Pauligin huvilalla Helsingissä. Kurssin hinta 20/30. Ilmoittautumiset: luontoliitto.fi tai Liittokokous Helsingissä. Ilmoittautumiset: luontoliitto.fi 7.5. Karpalo-koulutus Pauligin huvilalla Helsingissä. Kurssin hinta 30 / 50. Ilmoittautumiset: luontoliitto.fi Luonto-Liitto mukana Maailma kylässä festivaalien luonnonsuojelukylässä. KURSSIT Suokurssi Seinäjoella Kurssipäivän teoriaosuudessa perehdytään soidensuojeluun ja käydään läpi mm. turvelupiin liittyviä asioita. Maasto-osuudessa opetellaan sammalia, hyönteisiä ja muita suolajeja ja tutustutaan turvesuon vesiensuojeluun. Hinta: 0. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä: Teemu Tuovinen, tai Suokurssi Taivalkoskella Kurssilla opetellaan tuntemaan soiden luontotyyppejä ja lajeja Syötteen kansallispuistossa ja sen lähimaas tossa retkeillen. Majoitus Uusitalon matkailutilalla Loukusanjärven rannalla. Hinta: 130 / 150 sis. majoitus, ruokailu ja ohjelma. Lisätiedot ja il moittautumiset: mennessä Merja Ylöselle, tai Suokurssi Pyhtäällä ja Kotkassa Kurssilla tunnistetaan suotyyppejä ja laajennetaan suotun temusta retkeillen Valkmusan kansallispuistossa. Majoitus hirsimökissä Kymijoen rannalla. Hinta: noin 60 / 70 sis. majoitus, ruokailu ja opetus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: mennessä Hanna Majanderille, tai ja Kääpäkurssi Turussa Kurssilla opitaan tunnistamaan kääpiä ja tutustutaan niiden tehtäviin osana luonnon kiertokulkua. Luennot klo ja klo Turun Luonnonsuojelukeskukses sa. Maastoretki klo alkaen. Hinta: 0. Li sätiedot ja ilmoittautumiset: Hannu Klemola, tai Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat 9.4. Kevätseurantaretki ja luontokuvausta Espoon keskuspuistossa. Lähtö Tuomarilan juna-asemalta kello ja paluu noin kello Kuljemme jalan muutaman kilometrin lenkin keväistä metsää aistien ja tutkien, mukana Teemu Saloriutta johdattamassa luontokuvauksen saloihin! Retki on ilmainen. Mukaan säähän sopivat vaatteet ja omat eväät. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: tai Salsakurssi Tapiolassa lauantaisin. Lattarifiilistä salsan tahdissa! Yksin- ja paritanssia, et tarvitse omaa paria. Sopii aloittelijoille. Opettajana Mike Chezek, ohjaus englanniksi, helppo seurata. Opettaja puhuu myös suomea. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti noin vuotiaille. Kurssi järjestetään lauantaisin kello , 3 x 90 min. Paikka: Tapiolan urheiluhallin balettisali (os. Urheilupuistontie 2, Espoo) Hinta 13 /18. Sitoutuvat ilmoittautumiset viimeistään 29.4.: tai Keski-Suomen piiri 7.4. Lappiteemainen luontovalokuvailta Keski-Suomen luontomuseon kirjastossa (os. Ihantolantie 5, Harjun Vesilinna). Illassa kuvia esittelee ja omista kokemuksistaan kertoo luontokuvausta harrastava Jorma Luotio. Pohjanmaan piiri Luonto-Liiton Pohjanmaan piirin kevätkokous 9.4. Alkulan tilalla Vanhassa Vaasassa (Gripinpolku 1) kello Kokouksen jälkeen eväsretki läheiseen Mustikkamaan metsään. POLP tarjoaa eväsainekset. Oma termospullo ja/tai juomapullo mukaan. Ennakkoilmoittautumiset evästarpeita varten 7.4. mennessä: Susiryhmä Luonto-Liiton susiryhmän kokous ti kello 17 Jyväskylässä (paikka varmentuu). Lisätietoja: luontoliitto.fi. Tervetuloa kaikki sudensuojelusta kiinnostuneet! PERINNEMAISEMATALKOOT Länsi-Turunmaa, Houtskari Leirillä kunnostetaan haka maita, ketoja ja niittyjä Saaristomeren kansallispuistossa. Työ on pääosin hara vointia ja oksien keräämistä. Hinta: Talkootyö kattaa majoituksen, ruuat ja venekyydin Jungfruskäriin. Lisätie dot ja ilmoittautumiset: Hannu Klemola, tai Länsi-Turunmaa, Houtskari Leirillä opitaan saaristoluonnosta, tehdään päiväretki ja kunnostetaan perinnemaisemia Saaristomeren kan sallispuistossa. Työ on pääosin raivaamista ja niittämistä. Hinta: Talkootyö kattaa majoituksen, ruuat ja vene kyydin Jungfruskäriin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Hannu Klemola, tai Pelkosenniemi Talkoissa opitaan Keminsaarten tulvaniittyjen ainutlaatuisesta luonnosta ja perinnemaisemien hoidosta sekä Vuotos-historiasta. Hinta: Talkootyö kattaa ruuat ja venekyydin Kuusisaareen, majoitus omassa teltassa. Li sätiedot ja ilmoittautumiset: Tarja Pasma, tai Ikaalinen ja Ylöjärvi Talkoissa tehdään luonnonhoito-, perinne- ja ennallista mistöitä Seitsemisen kansallispuistossa. Majoitus Pit käjärven kämpällä. Hinta: varausmaksu 20 palautetaan leirillä. Talkootyö kattaa majoituksen ja ruuat. Il moittautumiset: mennessä Anni Kytömäelle, tai Lisätiedot: Kaija Helle, tai Turun toimintaryhmä Köstijönssi Köstijönssin toiminta on suunnattu noin vuotiaille nuorille. Kaikki ilmoittautumiset ja tiedustelut ryhmän kapteenille: Milla Aalto: Lue lisää: kostijonssi.sudenluola.org Kevätseurantaretki Järjestämme lähiluontoretkiä kuukausittain Turussa ja Kaarinassa Luonto-Liiton Kevätseurannan seurantaviikonloppuina. Huhtikuun retkellä suunnataan Kevätseurannan tämänvuotisen teeman mukaisesti metsään Pyöräretki Keväinen pyöräretki mukavaan luontokohteeseen Turun lähellä. Kohde päätetään myöhemmin. Ilmoittautumiset viimeistään Viikonloppuretki Helvetinjärvelle. Viikonlopuksi seikkailemaan Pirkanmaalla sijaitsevalle Helvetinjärvelle. Ilmoittautumiset viimeistään Vaellus Lapissa. Lähde mukaan vaellukselle Lappiin! Patikoimme 40 km UKK-reittiä pitkin Sallassa. Vaikka maasto on melko vaativaa, vaellus on aloittelijaystävällinen. Majoittuminen teltoissa, parina yönä ehkä kodassa. Matkan hinta riippuu saatavista avustuksista. Mukaan mahtuu korkeintaan 10 henkeä. Viimeinen ilmoittautumispäivä Keminmaa Talkoissa opitaan Keminmaan kirkkojen kulttuurihistoriasta ja ympäröivien perinnemaisemaniittyjen luonnos ta ja hoidosta. Hinta: Talkootyö kattaa ruuan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tarja Pasma, tai 6.8. Kokemäki Talkoissa jatketaan viime vuonna alkanutta Pälpälän kalliokedon raivausta. Työn on pääosin kuusenoksien korjaamista ja niittämistä tarpeen mukaan. Rankkasateella talkoot perutaan. Hinta: 0. Lisätiedot ja ilmoit tautumiset: Saka ri Lehtoselle, tai Kittilä Talkoissa opitaan Särestöniemi-museon kulttuurihistoriasta ja ympäröivien perinnemaisemaniittyjen luonnos ta ja hoidosta. Hinta: Talkootyö kattaa ruuan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tarja Pasma, tai Pyhtää Talkoissa hoidetaan meren rannan niittyä, poistetaan pusikkoa ja pientä puustoa sekä kunnostetaan saaren kiviaitaa Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Hinta: Talkootyö kattaa ruuat ja venekyydin Mustaviiriin, majoitus sisällä tai omassa teltassa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 5.8. mennessä Hanna Majanderille, tai Vantaan Luonnonystävät 6.4. ja 4.5. Nuortenillat Tikkurilassa. Huhtikuussa linnunpönttöjen nikkarointia, toukokuussa ulkoilua. Aina myös mukavaa seuraa ja iltapalaa. Voit tulla milloin vain alkaen kello Tonttulan nuorisotalon yläkerrassa Tikkurilassa, os. Ratatie 2, Vantaa Suolaiset leivonnaiset -kurssi Tonttulassa kello Kevään juhlasesonki on lähellä, ja VaLun kasvisruokakurssilla huhtikuussa värkätään suolaisia leivonnaisia! Kurssin vetäjänä on Goddess of Cake ruokablogia pitävä Salla Kuuluvainen. Paikka: Tonttulan nuorisotalo Tikkurilassa, osoitteessa Ratatie 2, Vantaa. Hinta: 8 (Luonto-Liiton jäsenet) / 10. Ilmoittautumiset viimeistään tai Kevätretki Torronsuolle. Lähde Etelä-Suomen hienoimmalle avosuolle katsomaan kevättä! Liikumme hiihtäen, yöpyminen laavulla. Mukaan: sukset ja isosompaiset sauvat, hiihtojalkineet, makuupussi, kiikarit tai/ja kaukoputki, lintukirja. Varusteita on saatavissa lainaan. Hinta: 20. Lähtö: Kampin linja-autoasema, kaukoliikennelaituri lauantaina 9.4. kello Ilmoittautumiset: teemu. tai SOUDUT Soutu- ja purjehdusretki Laatokalle I Reitillä Käkisalmi - Lahdenpohja - Sortavala tutustutaan tulevaan Laatokan kansallispuistoon ja sen ainutlaa tuiseen luon toon. Hinta: noin tilausbussimatkat noin 100 (opiskelijat -20 %), sis. viisumi, venäläi nen retkimuonitus ja ohjelma suomeksi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: mennessä Anitta Miikkulai selle, tai IX Ounasjokijotos Kittilässä Koko perheen jokitapahtuma melojille ja veneilijöille Ounasjoella. Samalla juhlistetaan 30 -vuotta sitten alka nutta Ounasjokisoutua. Reittinä la Raattama Tepasto ja su Tepasto Köngäs. Hinta: 20 / päivä* (lapset -50%) sis. me lonta, kahvi+makkara ja kuljetus. *La iltamat tai su kisamaksu 10. Lisätiedot 30-vuotisvalmisteluista: Tarja Pasma, tai Lisätiedot soudusta: Soutu- ja purjehdusretki Laatokalle II Reitillä Sortavala - Valamon saaristo - Sortavala tutustutaan tulevaan Laatokan kansallispuistoon ja sen ainutlaatuiseen luon toon. Hinta: noin tilausbussimatkat noin 100 (opiskelijat -20 %), sis. viisumi, venäläinen retkimuonitus ja ohjelma suomeksi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: mennessä Anitta Miikkulai selle, tai ota yhteyttä! Keskustoimisto Kotkankatu 9, Helsinki, p (09) Lahjoitustili (Sampo) Keskustoimisto avoinna: ma pe klo Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu: ma pe klo Materiaalitilaukset: Tarkempia yhteystietoja verkkosivuilla: henkilöstö Työntekijöiden sähköpostiosoitteet: Toimisto Mirja Breider ja Mika Laurila Jäsenrekisteri Irma Kaitosaari Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen Talouspäällikkö Pekka Kassila Vs. Järjestöpäällikkö Heini Jalava Vs. Järjestösuunnittelija Sinikka Kunttu Järjestöassistentti Milla Aalto Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Vs. metsäasiantuntija Sini Eräjää Vesiensuojeluasiantuntija Hannele Ahponen Ilmastovastaava Venla Virkamäki Ekoenergiavastaavat Riku Eskelinen, Teemu Kettunen Vs. viestintäpäällikkö Antti Halkka Luonnonsuojelijan vs. toimitussihteeri Seppo Parkkinen Verkkotoimittaja Noora Kuusela It-vastaava Pekka Saari Yritysyhteistyövastaava Pirjo Itkonen Venäjäkoordinaattori Olli Turunen Pienvesikoordinaattori Teemu Tuovinen Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen Suomen Luonto -lehden toimitus Kotkankatu 9, Helsinki, p. (09) , LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, Helsinki, p. (09) SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Kotkankatu 9, Helsinki. Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, Helsinki, p. (09) Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) LUONNONSUOJELUPIIRIT Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Karri Jutila, aluesihteeri, Hämeentie 2 A 6 as. 2, Hämeenlinna, p , Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kaarina Tiainen, aluepäällikkö, Katariinantori 6, Lappeenranta, p , Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Timo Luostarinen, toiminnanjohtaja, Pappilankatu 3, Savonlinna, Kainuun luonnonsuojelupiiri Tarja Leinonen, piirisihteeri, Vienankatu 7, Kajaani, p , Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Juhani Paavola, toiminnanjohtaja, Yliopistonkatu 30 C 3. krs, Jyväskylä, p , Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Hanna Majander, toiminnanjohtaja, Varuskuntakatu 8, Kouvola, p./fax (05) , Lapin luonnonsuojelupiiri Tarja Pasma, toiminnanjohtaja, Valtakatu 22, Rovaniemi, p , Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Anni Kytömäki, aluesihteeri, Varastokatu 3,4 krs., tsto 4, Tampere, p. (03) , Pohjanmaan piiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri, Valtionkatu 1, Seinäjoki, p. (06) , Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Heikki Pönkkä, piirisihteeri Kauppakatu 44, Joensuu, p , Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Merja Ylönen, aluepäällikkö, PL 326, Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, Oulu, p. (08) , Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri Marja Tenhunen, aluesihteeri, Kirkkokatu 35, Kuopio, p./fax (017) Satakunnan piiri Terhi Rajala, aluesihteeri, Otavankatu 11, Pori, p./fax (02) Uudenmaan piiri Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, Kotkankatu 9, Helsinki, p Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, p Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Hannu Klemola, aluepäällikkö, Martinkatu 5, Turku, p tai (02) , LUONTO KUTSUU LIITY SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENEKSI! Tule mukaan auttamaan saimaannorppia, ikimetsiä ja Itämerta! Luonnonsuojeluliitto tekee työtä suomalaisen luonnon hyväksi sinunkin kotipaikkakunnallasi. Jäsenenä pääset yli vuoden mittaiselle luontoretkelle ja saat tuoreimmat luontoja ympäristöuutiset kuusi kertaa vuodessa kotiisi jäsenlehden mukana. LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI Haluan liittyä LuonnonsuojeluliitON jäseneksi. Jäsenmaksu on 32 /vuosi. Jäsenetuna saan Luonnonsuojelija-lehden. perhejäseneksi. Jäsenmaksu on 10 /vuosi. Perhejäseneksi voivat liittyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvat henkilöt. Talouteen lähetetään vain yksi jäsenlehti. opiskelijajäseneksi. Jäsenmaksu on 23 /vuosi. Liityn sekä Luonnonsuojeluliiton että Luonto-Liiton jäseneksi. Jäsenlehtenä saan Luonnonsuojelija-lehden ja Nuorten Luonto -lehden sekä järjestöjen jäsenedut. Opiskelijajäsenen on oltava päätoiminen opiskelija ja ilmoitettava liittymisen yhteydessä oppilaitoksensa nimi ja paikkakunta. tilaan suomen luonto -lehden (hinnat asti) Kestotilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 52, muille 59 ) Määräaikaistilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 59, muille 67 ) Yhteystietoni (Vanha osoite osoitteenmuutosta tehtäessä.) Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero ( jäsenkortista) Puhelin Sähköpostiosoite YkkösBonus Norppa-kortin numero Oppilaitoksen nimi ja paikkakunta (vain opiskelijajäsenet) UUSI OSOITE ( jos teet osoitteenmuutoksen) Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero ( jäsenkortista) Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä. Vastaanottaja maksaa postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus VASTAUSLÄHETYS Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää SLL:n omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

17 ME SUOMALAISET VASTA OLEMMEKIN LUONTOIHMISIÄ. EIKÖ VAIN? Muutkin kuin me luontoharrastajat olemme syystäkin ylpeitä kauniista ja puhtaasta luonnostamme. Kelpaa sitä monen ulkomaalaisenkin kadehtien ihailla heillä kun ei enää aitoa luontoa juuri jäljellä ole. Vaan eipä ole pian meilläkään, jos tässä vielä hetki pöllöillään. Aika, jonka jälkeen Suomen luonto ja sen lajikirjo eivät enää koskaan palaa entiselleen, on nyt ovella. Olemme suuren sukupuuttoaallon kynnyksellä. Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen voimakkaat muutokset muokkaavat luontoa ja uhkaavat hävittää myös Suomesta suuren määrän lajeja lopullisesti. TULEVAT EDUSKUNTAVAALIT RATKAISEVAT, PYSYMMEKÖ MYÖS TULEVAISUUDESSA MAAILMAN PARHAANA LUONTOMAANA. Tarvitsemme eduskunnan, joka ei tee pöllöjä päätöksiä, vaan on valmis ponnistelemaan Suomen luonnon säilymisen ja sen tilan paranemisen puolesta. Onneksi voimme vaikuttaa asiaan. Jokaisen puolueen listoilta löytyy luonnon kannalta parempia ja huonompia ehdokkaita. Jos haluamme säilyttää Suomen luontomaana, kannattaa ihan jokaisen, puoluekannasta riippumatta, valita suosikkiehdokkaistaan se luontoystävällisempi! Pidetään pöllöt metsissä! Löydät Suomen luonnonsuojeluliiton vaalisivut osoitteesta /vaalit. Voit myös tukea ajatusta luontoystävällisestä eduskunnasta ja sanoa oman kantasi osoitteessa pollovaalit

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan 2011 2015 /Arvio toteumasta

Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan 2011 2015 /Arvio toteumasta Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan 2011 2015 /Arvio toteumasta Greenpeacen tavoitteena on maapallo, joka pystyy ylläpitämään elämää kaikessa sen monimuotoisuudessa. Tulevalla hallituskaudella Suomen

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2015 Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Elinympäristöjen tilan edistämisellä eli ennallistamisella,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila 20.1.2011 1 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Paikkatieto maankäytön suunnittelussa esimerkkinä METSO ja Zonation Seminaari, Heureka 30.10.2014 Saara Lilja-Rothsten Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot