Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan /Arvio toteumasta

Transkriptio

1 Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan /Arvio toteumasta Greenpeacen tavoitteena on maapallo, joka pystyy ylläpitämään elämää kaikessa sen monimuotoisuudessa. Tulevalla hallituskaudella Suomen on vahvistettava sitoutumista ilmastonsuojeluun. Se edellyttää kestävän energian vallankumousta sekä metsien ja soiden suojelua. Ratkaisut ovat olemassa. Niiden toteuttaminen ei merkitse rajoitetumpaa ja kurjempaa elämää, vaan parhaimmillaan maailmaa, jossa riittävä aineellinen hyvinvointi on kaikkien saatavilla ympäristöä tuhoamatta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen EU:n 2020 ilmastotavoitteen päivittäminen Perustelut: EU on hyväksynyt päästövähennystavoitteekseen % vuoteen 2050 mennessä ja Suomi on jo omalta osaltaan sitoutunut 80 % päästövähennyksiin. Nykyinen 2020 tavoite on kuitenkin taantuman jälkeen auttamattomasti vanhentunut ja ristiriidassa paitsi 2050 tavoitteen kanssa, myös EU:n energiatehokkuus- ja työllisyystavoitteiden kanssa. Tanska, Espanja ja Iso- Britannia tukevat jo 30 % päästövähennyksiä EU:n tasolla. Suomi kannattaa EU:n sitoutumista 30 % päästövähennyksiin kotimaisin toimin vuoteen 2020 mennessä kuitenkin siten, että jos sitova kansainvälinen sopimus saadaan aikaan, tavoite nostetaan 40 prosenttiin. Comment [TL1]: Selvitetään. Ilmastolaki. Sitovan kansallisen lainsäädännön luominen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Perustelut: Suomen kaltaisten maiden on saatava ilmastopäästönsä lähelle nollaa vuosisadan puoliväliin mennessä. Jotta tämä voidaan saavuttaa hyvinvoinnista ja työllisyydestä tinkimättä ja jotta lyhyen tähtäimen virheinvestoinneilta vältytään, tarvitaan pääministeritason sitoutumisen lisäksi myös lainsäädäntöä. Iso- Britanniassa laki sitovista, vuoteen 2050 ulottuvista päästövähennyksistä säädettiin jo vuonna Hyvien kokemusten perusteella vastaavaa harkitaan nyt myös muissa maissa. Säädetään kansallisesti velvoittava ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä. Laki sisältää hiilibudjettijärjestelmän, joka määrittelee sektorikohtaiset päästövähennystasot 1-5 vuoden kausille. Laki koskee myös päästökaupan piirissä olevia sektoreita. Perustetaan itsenäinen asiantuntijaelin, joka neuvoo hallitusta hiilibudjettien laatimisessa, auttaa päästövähennysten suunnittelussa sekä valvoo tavoitteiden toteutumista. Comment [TL2]: Perustetaan riippumaton ilmastopaneeli. Lakiesitys tehdään, mutta toteutuminen selvitysten varassa.

2 Arktisten merialueiden suojelu. Suomi sitoutuu tukemaan arktisten merialueiden pysyvää suojelua. Perustelut: Pohjoiset napa-alueet ovat vaikean pääsynsä vuoksi käytännössä muodostaneet maailman suurimman meriensuojelualueen. Ilmaston lämpenemisen aiheuttama napajään sulaminen on johtamassa hallitsemattomaan kilpaan alueen luonnonvarojen kuten öljyn tai kalakantojen hyödyntämisestä. Suomi edistää Arktisessa neuvostossa ja muissa kansainvälisissä yhteistyöfoorumeissa pohjoisten napa-alueiden pysyvää suojelua. Comment [TL3]: Suomi on kiinnostuneempi taloudellisista mahdollisuuksista kuin alueen ekosysteemin säilyttämisestä. Kotimainen energiapolitiikka Energiatehokkuus. Energiatehokkuuden parantaminen asetetaan päästöjen vähentämisessä etusijalle kaikilla sektoreilla. Perustelut: Energiatehokkuus on selvästi halvin tapa vähentää ilmastopäästöjä. Energiankäytön tehostamiseen on suuri potentiaali, jota Suomessa ei ole vielä kunnolla lähdetty hyödyntämään. Ilman lisätoimia Suomi on jäämässä pahasti jälkeen EU:n energiatehokkuustavoitteista. Suomi sitoutuu energiatehokkuuden parantamiseen vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä EU-tavoitteen mukaisesti. Rakentaminen. Tarkistetaan rakentamismääräyksiä vuoden 2014 alusta energiatehokkuuden parantamiseksi edelleen. Asetetaan selkeät tavoitteet olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiselle sekä velvoitetaan rakentamismääräyksillä parantamaan energiatehokkuutta selvästi peruskorjausten ja muiden laajojen remonttien yhteydessä. Varmistetaan, että korjausrakentamisen energiatehokkuusneuvonta on vaivattomasti saavutettavissa ja että energiatehokkuutta parantaviin investointeihin on tarjolla riittävät taloudelliset kannustimet. Comment [TL4]: Ei sitoutumista EUtavoitteeseen, mutta paljon myönteisiä kirjauksia energiatehokkuuden edistämisestä. Perustelut: Asuin- ja palvelurakennusten sähkön ja lämmön käyttö aiheuttaa lähes 30 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä. Rakennusten vähentynyt lämmityksen tarve myös vähentäisi energian tarvetta huippukulutushetkinä. Uudistetaan rakentamismääräyskokoelma niin, että matalaenergiarakentamisesta tehdään normi kaikessa uudessa rakentamisessa. Velvoitetaan energiatehokkuuden parantamiseen peruskorjausten yhteydessä. Energiatehokkuustodistuksesta tehdään pakollinen myös olemassa oleville taloille. Kielletään suora sähkölämmitys muissa kuin passiivienergiataloissa. Comment [TL5]: Laaditaan rakennusten energiatehokkuutta koskevien säädösten tiekartta, jonka tavoitteena on lähes nollaenergiarakentaminen vuoteen 2020 mennessä. Tiekartan avulla pyritään määräysten voimaan saattamiseen suurempina kokonaisuuksina. Säädetään korjausrakentamiselle energiatehokkuusvaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti kustannustehokasta.

3 Energiaverotus. Jatketaan energiaverotuksen uudistamista energiatehokkuutta edistävään ja ilmastopäästöjä vähentävään suuntaan. Perustelut: Taloudellinen ohjaus on tehokas tapa edistää energiatehokkuutta ja ilmastopäästöjen vähentämistä. Energiaverojen kiristämisen yhteydessä on huolehdittava, että kuluttajilla on aitoja keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Turpeen kasvihuonepäästöt ovat kivihiiltä vastaavat, joten sen verotus on saatettava päästöjä vastaavalle tasolle. Hallitus korottaa energiaveroja energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastopäästöjen hillitsemiseksi. Turpeen verotus saatetaan päästöjä vastaavalle tasolle ja syöttötariffi poistetaan. Uraanivero otetaan käyttöön. Maatalouden polttoöljyn valmisteveron palautuksesta luovutaan. Comment [TL6]: Energiaverot yhteensä: +90 Me. Turpeen veron maltillinen korotus +20 Me (päästöjä vastaava taso olisi +80 Me) Ei uraaniveroa, mutta windfall-vero +170 Me Maatalouden energiaveron palautuksen muutos + 20 Me Suurin heikennys: Raskaan teollisuuden energiaveroleikkurin kehittäminen EUminimin mukaiseksi -120 Me Ydinvoima. Eduskuntakaudella ei anneta periaatelupia uusille ydinreaktoreille. Perustelut: Ydinvoima on vaarallinen ja erittäin kallis energiantuotantomuoto, josta on syytä luopua kokonaan mahdollisimman nopeasti. Olkiluoto 3 on muodostunut kansainväliseksi esimerkiksi uusien ydinvoimaloiden rakentamisen riskeistä. Energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian lisäämisellä on mahdollista vähentää ilmastopäästöjä ja tehdä uuden ydinvoiman rakentamisesta tarpeetonta. Lupia uusien ydinreaktoreiden rakentamiseksi ei anneta hallituskaudella Comment [TL7]: Uusia periaatepäätöksiä ei tehdä, mutta rakennusluvat tulevat hallituksen pöydälle. Uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen. Kotimaisen uusiutuvan energian osuuden merkittävä kasvattaminen Suomen energiankulutuksessa. Perustelut: Ympäristön kannalta vaarallisten ja hinnaltaan kallistuvien fossiilisten polttoaineiden, turpeen ja ydinvoiman korvaamiseksi Suomeen tarvitaan kaikki taloudellisesti kannattava rakennettavissa oleva kapasiteetti uusiutuvien tuotantoon. Pidetään kiinni asetetuista tavoitteista uusiutuvan energian lisäämiselle. Varmistetaan kaikelle uusiutuvalle energialle riittävä ja tehokas syöttötariffi. Tuulivoimatuotannon tavoitteeksi otetaan 11 TWh ja biokaasun 4 TWh vuoteen 2020 mennessä. Bioenergian käytössä huolehditaan kestävyyskriteerien toteutumisesta. Kantojen nosto kielletään. Comment [TL8]: Lisätään valmiuksia pienimuotoisen hajautetusti tuotetun energian syöttämiseksi verkkoon tutkimalla mm. nettomittaroinnin mahdollisuudet. Hallitus asettaa ministerityöryhmän päivittämään kansallisen ilmasto- ja energiastrategian vuoden 2012 loppuun mennessä. Metsäenergian käytön lisäämisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä metsien ravinne- ja hiilitaseeseen selvitetään ja laaditaan ohjeistus monimuotoisuuden turvaamiseksi hyödyntäen jo tehtyjä suosituksia. Suomi toimii EU:ssa esimerkkinä biomassan ja energiapuun korjuun kestävyyskriteerein toteuttamisessa.

4 Liikenteen päästöjen vähentäminen. Vauhditetaan siirtymistä vähäpäästöisiin ajoneuvoihin ja lisätään joukkoliikenteen osuutta. Perustelut: Liikenteen osuus EU-maiden ilmastopäästöistä on 21 prosenttia, tästä 93 prosenttia tulee tieliikenteestä. Liikenteen määrän ja päästöjen leikkaaminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjataan kaavoitusta yhdyskuntarakennetta eheyttävään suuntaan. Vero- ja normiohjausta tehostamalla suositaan vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Biokaasu- ja sähköautot vapautetaan käyttövoimaverosta. Asetetaan tavoitteeksi alentaa uusien myytyjen autojen ominaispäästöt hallituskauden aikana keskimäärin 110 grammaan hiilidioksidia kilometriltä. Pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön ruuhkamaksut. Liikennehankkeiden rahoitusta siirretään kevyenliikenteen mahdollisuuksien parantamiseen sekä raide- ja joukkoliikennehankkeisiin. Biopolttoaineet. Kestävyyskriteerien ja tukitoimien suuntaaminen siten, että ympäristölle haitallisia biopolttoaineita ei tueta. Comment [TL9]: Maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita, energiatehokkuutta, päästövaikutuksia sekä ekologisten verkostojen huomioon ottamista. Liikenteen verot +350 Me, vähäpäästöisten autojen suosiminen jatkunee, vaikkei selkeää tavoitetta asetettukaan. Ruuhkamaksua selvitetään lisää. Hallitus turvaa perusväylänpidon määrärahojen nykytason painottaen perusradanpitoa. Raideliikenne: 35 milj. euroa/vuosi. Perustelut: Liikenteen biopolttoainetavoitteet saattavat huonosti toteutettuna johtaa ympäristön ja ilmastopäästöjen kannalta huonoihin ratkaisuihin. Vaarana on että tavoitteisiin pyritään kestämättömillä raaka-aineilla kuten palmuöljyllä tai turpeella. Ongelmana on, että esimerkiksi palmuöljyplantaaseja raivataan sademetsiin, mikä uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä. Verohelpotuksia myönnettään vain jäteperäisille tai ei-syötävistä kasveista valmistetuille toisen sukupolven biopolttoaineille, joilla saavutetaan todellisia päästövähennyksiä. Ruokakasveista valmistettuja biopolttoaineita verotetaan vähintään fossiilisia vastaavasti. Liikenteen biopolttoaineiden 20 %:n tavoite lasketaan yleiselle EU-tasolle 10 %:iin. Kotimaisten biodieseljalostamojen investointitukia ei myönnetä turvedieselille. Biopolttoaineiden kestävyyden kansallinen seurantajärjestelmä toteutetaan avoimesti ja julkisesti. Epäsuorat maankäyttövaikutukset sisällytetään kriteereihin. Comment [TL10]: Ei juurikaan kirjauksia biopolttoaineista suuntaan tai toiseen. Kuitenkin Liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan kahdessa vaiheessa yhteensä 10 %:lla painottaen hiilidioksidikomponenttia. tarkoittaa lisää verotukea palmuöljylle.

5 Soiden ja metsien suojelu Soidensuojelu. Luonnontilaisten soiden turvekäytön lopettaminen. Perustelut: Lyhyellä tähtäimellä tehokkaimmin kotimaisen turvetuotannon kielteisiä ilmasto- ja vesistövaikutuksia torjuttaisiin rajaamalla luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset suot pois turvetuotannosta. Samalla varmistetaan soiden hiilinielun säilyminen. Soiden suojelua tehostetaan rajaamalla ekologisesti arvokkaat suoalueet pois turvetuotannosta ja täydentämällä soidensuojeluverkostoa. Etelä-Suomen metsien suojelu. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuushanke Metson rahoituksen lisääminen ja Metsähallituksen maiden täydentävä käyttö Metso-ohjelmassa. Perustelut: Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Etelä-Suomen metsien suojelua on lisättävä. Nykyinen Metso-ohjelman rahoitustaso on noin 40 miljoonaa euroa eli alle puolet tarvittavasta. Samalla tulisi lisätä valtionmaiden suojelua. Se olisi ekologisesti ja taloudellisesti kustannustehokasta ja sillä voidaan kuroa kiinni määrällisiä tavoitteita, mikäli rahoitusta yksityismaiden suojeluun on vaikea löytää. Hallitus asettaa tavoitteeksi suojella 10 prosenttia Etelä-Suomen metsistä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuushanke Metson toteutuminen turvataan lisäämällä rahoitusta päätettyjä tavoitteita vastaavaksi ja tehostamalla merkittävästi valtionmaiden käyttöä. Ympäristöministeriön Metso-rahoitus nostetaan 67,5 miljoonaan ja maa- ja metsätalousministeriön Metso-rahoitus 21 miljoonaan. Comment [TL11]: Turpeen verotusta nostetaan. Soiden suojelua edistetään laajentamalla suojelualueita ja lisäämällä aktiivisia ennallistamistoimia. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen soiden ja turvemaiden suojelusta ja rahoituskehyksestä otta-en huomioon suostrategian linjauksia. Turvetuotanto ohjataan ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittä-västi muuttuneille soille. Ryhdytään toimenpiteisiin turvetuotannon vesistö- ja pölykuormituksen estä-miseksi sekä jo aiheutettujen vesistövahinkojen korjaamiseksi. Ongelmana on kuitenkin rahoitus. Comment [TL12]: Hallitus jatkaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) vuoteen 2020 ohjelmassa asetetun hehtaarin suojelutavoitteen saavuttamiseksi ja turvaa ohjelman rahoituksen. METSOsuojelualueiden laajentamista valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöiden mailla jatketaan ja suojelutavoitteen saavuttamiseksi pyritään osoittamaan tätä kautta uusia suojeltavia alueita hehtaaria. Ongelmana rahoitus, jotain lisärahaa kuitenkin tuli: Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot: Metson jatko, vanhat suojeluohjelmat ja soiden suojelu 15 milj. euroa/vuosi.